LIIKUNNAN ja RAVITSEMUKSEN merkitys Miten YHTEISÖLLISYYTTÄ voi synnyttää ja vahvistaa. Iäkkäiden hyvinvoinnin tukeminen uudessa sotessa SENIORARBETE 3 • 2021
Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää sarkopenian ja gerastenian hoitoa sekä ehkäistä liikkumiskyvyn heikkenemistä ikäihmisillä, jotka ovat riskiryhmässä. Tulevaisuudessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluisi kuntien lisäksi olennaisena osana hyvinvointialueiden toimintaa. Laki muuttui hoitajilla on jatkossa enemmän aikaa asiakkaille Moni vanhuspalvelujen asiakas kokee, että hoitajilla ei ole heille riittävästi aikaa. Miten yhteisöllisyyttä voi synnyttää ja vahvistaa. Yhteisöllisyyden jatkuminen puolestaan edellyttää uusien yhteisön jäsenten perehdyttämistä. 12–13 Erityisen tuen tarpeet iäkkäiden arjessa Huomion kohteeksi arki tulee, kun siinä tapahtuu muutoksia. Myös järjestöillä on tärkeä roolinsa hyvinvoinnin turvaajina uudessa sotessa. Yhteisöllisyys syntyy parhaiten uuden yhteisön toiminnan alkaessa. Kilpailu hoitajista kiihtyy. Uuden aloittaminen herättää kiinnostusta ja intoa. Vanhustyö-lehti 4/2021 ilmestyy 24.9.2021 – Luonto antaa voimaa 2 SENIORARBETE. Esimerkiksi sairastuminen tai läheisen ihmissuhteen päättyminen voivat muuttaa elämää ja sen toivottua suuntaa, eikä arjen sujuminen välttämättä ole enää itsestäänselvyys. Lakiuudistuksen tavoitteena on kohdentaa hoitajien työaikaa entistä enemmän asiakastyöhön. 24–25 28–29 Hyvinvointi ja hyvä arki 6–9 Kenen vastuulla on iäkkäiden hyvinvoinnin tukeminen uudessa sotessa. 10–11 Liikunnan ja ravitsemuksen merkitys lihaskadon ja gerastenian ehkäisyssä SPRINTT-tutkimus on ensimmäinen Euroopassa toteutettu laajamittainen gerastenian tutkimusprojekti
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Ilkka Vuorinen TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. DIGI JA TEKNOLOGIA 30 Etäilystä iloa ja hyvinvointia arkeen VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 32 Surun polulla aika auttaa 34 Gerontologista mielikuvitusta vanhustyöhön 37 Elämänmullistuksessa mukana 38 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 39 Ajan virrassa 40 Ledare: Ett förtroendesamhälle garanterar välbefinnande även under ålderdomen 41 Vem är ansvarig för att stödja äldres välbefinnande i socialoch hälsovårdsreformen. 4 Pääkirjoitus: Luottamusyhteiskunta takaa hyvinvoinnin myös vanhana 5 Kuntavaalit: Kuntien on ennakoitava ikääntyvien asumistarpeet 6 Hyvinvointi ja hyvä arki 6 Kenen vastuulla on iäkkäiden hyvinvoinnin tukeminen uudessa sotessa. 10 Liikunnan ja ravitsemuksen merkitys lihaskadon ja gerastenian ehkäisyssä 12 Erityisen tuen tarpeet iäkkäiden arjessa 14 Ikäihmisille suunnattujen ruokaja kauppapalveluiden edistäminen 16 Toimintakyvyn kartoitus ergonomisen avustamisen lähtökohtana kotihoidossa 18 Moniaistillisuudella laatua ja mielekkyyttä muistisairaiden viimeisiin vuosiin 20 Kuntoilukummeja jumppaseuraksi vanhuksille 22 Lyhyesti 24 Laki muuttui hoitajilla on jatkossa enemmän aikaa asiakkaille OSALLISUUS 26 Osallistujien näköinen ryhmämalli Ystäväpiiri-toiminta yksinäisyyden äärellä 15 vuotta ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Miten yhteisöllisyyttä voi synnyttää ja vahvistaa. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. www.vtkl.fi Sisällys TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj.) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. Vanhustyö 3 • 2021 3 3 • 2021
Hyvinvoivaa vanhuutta rakentavat kuitenkin myös vanhus itse ja tämän omaiset. Puutteistaankin huolimatta Suomessa, maailman onnellisimmassa maassa, järjestelmät toimivat – varsinkin jos uskaltautuu vertailemaan. Valistusfilosofien ajatusten mukaan ”luonnontilassa” elävät ihmiset sopivat yhteiskuntasopimuksen, joka antaa yhteiskunnan toiminnalle selkärangan. Termeillä kuvataan valtiota, jonka kansalaisilla on korkea elintaso ja hyvin järjestetty sosiaaliturva. KESKEINEN ELEMENTTI yhteiskuntasopimuksessa on luottamus. Luottamusyhteiskunta takaa hyvinvoinnin myös vanhana Pääkirjoitus V alistusajan filosofit 1700ja 1800-luvuilla ajattelivat, että valtio rakentuu ihmisten muodostaman yhteiskuntasopimuksen varaan. Kukaan ei jää hoitamatta, vaikka rahapussissa ei olisikaan mittavasti sisältöä. Tähän voi Suomessa luottaa kaikissa elämänvaiheissa aina kapaloista hoivakotiin. Ytimessä on yhdessä sopiminen, yhdessä tekeminen ja toinen toisiimme luottaminen. Kiitän lämpimästi kaikkia kuluneista vuosista tämän upean liittomme toiminnan äärellä! Vaikka minun tieni jatkuu nyt uusia, innostavia haasteita kohden, hyvän ikääntymisen osatekijät ja niiden voimaannuttaminen tulevat jatkossakin olemaan osa elämääni. VAPAUKSIA JA VASTUUTA YLLÄPITÄVÄ luottamus on kuitenkin luonteeltaan kestokulutushyödyke: siitä pitää huolehtia, huoltaa säännöllisesti ja joskus hankkia varaosia tai toisinaan jopa uutta luottamusta. Lait, talousjärjestelmät, verotus, taide, kulttuuri, kaupungit ja monet muut rakentuvat tämän perustavan sopimuksen päälle. Hannakaisa Heikkinen kansanedustaja Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja 4. TÄMÄ ON VIIMEINEN pääkirjoitukseni Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana. Yhteiskuntasopimusta noudattaen hyvinvointiyhteiskuntamme pysyy jatkossakin vahvana. Yhteiskuntamme hoitaa tällöin tehtävänsä ja kansalainen voi rauhallisin mielin luottaa, että tarjottu palvelu on myös maailman kärkitasoa. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA on luottamusyhteiskunta, jossa vapauksien ja vastuiden jako antaa kullekin toimijalle oman roolinsa. Kaikki hyvinvointi, kuten myös vanhuuden hyvinvointi, rakentuu yhteisestä vastuunottamisesta. Monissa taloudellisesti rikkaammissa valtioissa esimerkiksi sosiaaliturvan järjestelmät ovat Suomen näkökulmasta pöyristyttävän heikkoja, ulossulkevia. Julkisella sektorilla ja järjestötoimijoilla sekä yksityisillä yrityksillä on tärkeä roolinsa kokonaisuudessa. Jokainen luottamusyhteiskunnan jäsen on tärkeä. SUOMESSA VOIMME LUOTTAA siihen, että kukin toimija kantaa vastuunsa ja käyttää vapauksiaan vastuullisesti. Rakennetaan luottamusta jatkossakin vapaasti ja vastuullisesti. Filosofit teoretisoivat, että kyseinen sopimus määrittelee niin kansalaisten kuin valtionkin oikeudet ja velvollisuudet. Kyseessä on filosofinen perustelu sille, miksi valtio tai yhteiskunta on olemassa, ei niinkään todellisuuden tarkka kuvaus. Esimerkiksi vanhustenhoivan kokonaisuus ei voisi toimia, mikäli vanhus itse ei omaisten tuella hakeudu tarvittaessa hoitoon eikä sitoudu siihen tai kolmas sektori ei tarjoaisi julkiselle sektorille sen tarvitsemia palveluita. SUOMESSA PIDETÄÄN HUOLTA, hoivataan ja huolehditaan, kun siihen ei itse pysty ja tarve on. SUOMEA ON KUVATTU osuvasti hyvinvointivaltioksi, tai hyvinvointiyhteiskunnaksi, joka kuvaavammin sulkee sisäänsä myös kolmannen sektorin toiminnan
Tilojen esteettömyys ja teknologian mahdollistava tuki puolestaan takaavat sen, että asukas voi asua asunnossaan, vaikka hän käyttäisi apuvälineitä. Asukkaat myös tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa enemmän erilaisia palveluja ja tukea, joten tilojen ja ympäristön joustavuus ja muunneltavuus ovat tärkeitä. Asukkaalla on oma tilansa, mutta hän voi halutessaan ja omien voimavarojensa mukaan osallistua yhteisiin toiminnallisiin hetkiin. Kohteen keskeisellä sijainnilla ja kytkeytymisellä lähiympäristöön ja sen palveluihin on suuri merkitys. Tämä lisää turvallisuuden tunnetta ja parantaa arjessa selviytymistä. Lue muut Vanhustyön keskusliiton kuntavaalitavoitteet vtkl.fi/kuntavaalit Kuntavaalit sunnuntaina 13.6.2021 Vaikuta ja käy äänestämässä! K u va : Ilk ka V u o ri n e n Kuntavaalit Vanhustyö 3 • 2021 5. Ikääntyneistä kolmasosa asuu yksin ja valtaosa heistä haluaisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kunnat toimivat välimuotoisen asumisen mahdollistajana Kunnissa pitää olla riittävästi tietoa ikärakenteesta ja ikääntyneiden asumistarpeista, jotta kunnassa pystytään realistisesti arviomaan, mihin asumisratkaisuihin tulevaisuudessa kannattaa panostaa. Välimuotoinen asuminen sijoittuu tavallisen asumisen ja tehostetun palvelusasumisen väliin. Asukas määrittää itse, mitä palveluja hän haluaa vastaanottaa. Tarvitaan uudenlaisia asumismuotoja, jotta ikääntyvät pystyvät valitsemaan itselleen sopivimman ja turvallisimman vaihtoehdon. Välimuotoisessa asumisessa palveluja voidaan lisätä asukkaiden tarpeiden mukaan, mikä mahdollistaa asumisen omassa kodissa elämän loppuun asti. Välimuotoiseen asumiseen liittyy keskeisenä mahdollisuus yhteisöllisyyteen yhteistilojen ja yhteisen toiminnan kautta. Kuntien on ennakoitava ikääntyvien asumistarpeet Kuntien ja kuntayhtymien tulee entistä paremmin varautua ikääntyneiden asumistarpeiden muutoksiin ja ottaa välimuotoisen asumisen tarjoamat mahdollisuudet huomioon suunnittelussaan. Asumisen tarpeet voivat ikääntymisen eri vaiheissa olla hyvinkin erilaisia, siksi asumisratkaisuihin pitäisi pystyä joustavasti yhdistämään eri palveluja. Ikääntymisen eri vaiheet huomioivia välimuotoisia asumiskohteita tarvitaan nykyistä enemmän ja kuntien tulisi panostaa niihin pitkäjänteisellä, erilaiset tarpeet huomioivalla suunnittelulla ja laaja-alaisella yhteistyöllä. Ikääntyneiden asumistarpeiden suunnitteluun kannattaa ottaa heti jo alkuvaiheessa esim. sosiaalitoimi, vanhusneuvosto, ARA ja valvovat viranomaiset (Valvira, Aluehallintovirasto). Y ksinäisyys ja turvattomuus ovat monen iäkkään ongelma. Välimuotoinen asuminen on asumismuoto, jossa korostuvat itsenäinen asuminen, yhteinen toiminta, esteettömyys sekä sijainti palvelujen lähellä
Teksti: Anna Haverinen – Kuvat: Shutterstock 6. Tulevaisuudessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluisi kuntien lisäksi olennaisena osana myös hyvinvointialueiden toimintaa. Alueilla olisi velvoite yhteistyön tekemiseen kuntien lisäksi hyvinvointialueella toimivien julkisten toimijoiden sekä yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointi ja hyvä arki Kenen vastuulla on iäkkäiden hyvinvoinnin tukeminen uudessa sotessa
Kuitenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluisi olennaisena osana myös hyvinvointialueiden toimintaa. Sosiaalija terveydenhuolVanhustyö 3 • 2021 7. Laissa säädettäisiin vielä erikseen hyvinvointialueen velvollisuudesta osaltaan edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä mahdollisuuksien mukaan. Voisi ajatella, että kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvin hoidettu, kun se on velvoitteena usealla toimijalla. Sen tulisi suunnittelussaan asettaa sosiaalija terveyspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaalipalveluista (ns. lon osalta se tarkoittaisi, että palvelujen järjestämisen velvoite poistuisi kunnilta, eivätkä kunnat jatkossa myöskään tuottaisi näitä palveluita. vanhuspalvelulaki) edellyttää kuntaa tekemään yhteistyötä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi mm. Kunnalla on tarkoitus olla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuta tulevaisuudessakin, ja siihen hyvinvointialueiden perustaminen ei vaikuttaisi. Mikäli lait tulevat voimaan nyt esitetyn aikataulun mukaisesti, vuoden 2023 alusta sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vastaisivat hyvinvointialueet. Alueilla olisi myös velvoite yhteistyön tekemiseen niin kuntien kuin hyvinvointialueella toimivien julkisten toimijoiden sekä yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kunnilla jatkossakin merkittävä rooli hyvinvoinnin edistämisessä Vastuu asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu kunnille. Tämä yhteistyön edellytys sisältää laajemman yhteistyövelvoitteen kuin pelkästään kuntaorganisaation sisällä tapahtuvan yhteistyön. Näin voidaan estää mahdollinen päällekkäinen tekeminen tai pahemmassa tapauksessa hyvinvoinnin edistämisen katvealueiden syntyminen. kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. . P arhaillaan eduskunnan käsittelyssä on uusia sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä ja toteuttamista koskevia lainsäädäntöesityksiä. Käytännössä onnistumisen kannalta on tärkeää sopia yhteisen tiedon käytöstä, yhteisten tavoitteiden asettamisesta ja konkreettisesta tekemisestä sekä luoda selkeät rakenteet. Hyvinvointialueiden lainsäädännön valmistelussa on haluttu painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tärkeyttä sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä, jotta asiassa voidaan onnistua. Ja yhteistyön tekemisen onnistumista eli kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistymistä tulee seurata, ja tarvittaessa joustavasti muuttaa suunnitelmia ja tekemisen muotoja
Hyvinvoinnin tukemisen kannalta mielenkiitoisia vastauksia saatiin mm. Asumisen ja loppuelämän kodin suunnittelu viimeistään eläköityessä on tärkeä osa omaan ikääntymiseen varautumista. Ikääntyneen hyvinvointi koostuu monenlaisista asioista Ikääntyneen hyvinvointiin vaikuttavat mahdollisuudet mielekkääseen tekemiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä uusien asioiden oppimiseen. Myös turvallinen, tuttu ja helppoa liikkumista tukeva asuinympäristö on merkittävä osa kotona asumista ja siten ikääntyneen hyvinvointia. Toimiva, turvallinen sekä sisällöllinen arki, johon liittyvät omien voimavarojen mukaiset arjen askareet, läheiset sekä ihmissuhteet voivat merkitä paljon. Tämä tulos kertoo osaltaan siitä, että yhteistyön tekemistä tukevien rakenteiden ja toimintamallien kehittämiseksi tarvitaan yhteistä työtä. Kysymys jakoi vastaajien mielipiteitä voimakkaasti, sillä 23 prosentin mielestä kyseinen näkökulma on otettu hyvin huomioon ja taas 37 prosentin mielestä huonosti. Erilaiset jokapäiväisen elämän palvelut, kuten parturissa ja kaupassa käynti tai liikunta-, kulttuurisekä tarpeen mukaiset sosiaalija terveydenhuollon palvelut myös vaikuttavat ikääntyneen hyvinvointiin. Ikääntyneiden ympärivuorokautisiin asumisyksiköihin hyvinvointialue toteuttaa pal8. Asumisolosuhteet vaikuttavat, kuten edellä todettiin, iäkkään kokonaishyvinvointiin ja myös kotona asumista tukevien sosiaalija terveydenhuollon palvelujen toteuttamiseen, mikäli niihin jossakin vaiheessa on tarvetta. Kunta vastaa tulevaisuudessakin mm. Mahdollisten hyvinvointialueiden käynnistyminen tuo mukanaan asumiseen liittyvän yhdyspinnan kuntien ja hyvinvointialueiden välille. Ikääntyneen hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi myös asumiseen, kotiin ja asuinympäristöön liittyvät asiat. Myös mahdollisuus tehdä oman mielenkiinnon mukaisesti esimerkiksi järjestöja vapaaehtoistyötä tukee osaltaan ikääntyneen hyvinvointia. Ikääntyneen hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi myös asumiseen, kotiin ja asuinympäristöön liittyvät asiat. Koska hyvä asuminen on hyvinvoinnin yksi peruskivistä, myös hyvinvointialueella on vahva intressi siihen, että ikääntyneet asuvat hyvin. Kyselyyn vastasi yli 200 kuntaa tai kuntayhtymää. kaavoituksesta, maankäytön suunnittelusta sekä asuntoja tonttipolitiikasta. kysymykseen, miten hyvin suunnitellussa sote-uudistuksessa on otettu huomioon kuntien tärkeänä pitämä painopisteen siirtäminen peruspalveluihin ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Omiin tarpeisiin sopiva ja toimiva, esteetön sekä turvallinen koti on tärkeä hyvinvoinnin tuki. Kuntapulssi-kysely Kuntaliitto teki kunnille ja sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymille Kuntapulssi-kyselyn maalis-huhtikuussa 2021 koskien parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa sosiaalija terveydenhuollon uudistusta ja sen mahdollista toimeenpanoa
Myös yhä lisääntyvät uudenlaiset ikääntyneiden asumisen muodot ja kohteet, ns. Järjestöt hyvinvoinnin turvaajina uudessa sotessa Ikääntyneet ja muut kuntalaiset ovat olleet huolissaan sote-uudistukseen liittyen siitä, etääntyykö osa hyvinvoinnin ja terveyden tuesta ja sosiaalija terveyspalvelut kokonaan jonnekin kauas. Siksi, jos kunta tai hyvinvointialue yhteistyössä onnistuu hyvin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja sitä kautta pystyy parantamaan kuntalaisten hyvinvointia ja vaikuttamaan hyvinvointialueen sosiaalija terveyspalvelujen tarpeeseen, kaikki hyötyvät myös talouden näkökulmasta. Vanhustyö 3 • 2021 9. Silloin julkisen talouden kokonaisuudesta rahoitusta voidaan kohdentaa yhä enenevässä määrin kuntalaisten hyvinvointia edistäviin palveluihin raskaimpien ja korjaavien palvelujen sijaan. Taloudellinen näkökulma Vaikka sote uudistuisi ja uudeksi toimijaksi palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa tulisi hyvinvointialueet, rahoituksen näkökulmasta ne ja kunnat toimivat samassa julkisen talouden kokonaisuudessa, johon ei tule mistään ns. Etäälle muuttaminen läheisistä toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi on iso riski niin itse iäkkään henkilön kuin hänen läheistensäkin hyvinvoinnille. Silloin ainakin osa sote-uudistukselle asetetuista tavoitteista toteutuisi. Kun sosiaalija terveydenhuollon palveluiden järjestämisen ja tuottamisen velvoite siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, mutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen velvoite säilyy, voi se kannustaa kuntia hyvinvoinnin edistämisen yhteistyöhön uusilla toimintatavoilla ja lähempänä ikääntyneidenkin arkea. Sosiaalija terveydenhuollon uudistamisessa käytetty ilmaus ”palvelujen järjestämisen leveämmistä hartioista” voi kuulostaa sellaiselta asialta, jonka varjoon yksittäinen ikääntynyt henkilö ja hänen omassa arjessaan ratkaistavat asiat voivat jäädä. välimuotoinen asuminen, edellyttävät toteutuakseen kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhteistyön velvoitteet annettuina sekä kunnille että hyvinvointialueelle voivat avata uudenlaisia mahdollisuuksia. Järjestöillä on juuri sitä ”lähellä ihmistä häntä kuunnellen” -osaamista, jonka menettämisestä ollaan sote-uudistuksessa huolissaan. Hilkka toiminnantäyteistä arkea tukemassa Hilkka TM -toiminnanohjausjärjestelmällä vapautat enemmän aikaa asiakastyöhön Hoitosuunnitelmat Asiakastöiden hallinta Raportointi Asiakasja henkilöstötietojen hallinta Toiminnanohjaus www.fastroi.com | sales@fastroi.com velun, mutta kunta voi vaikuttaa uusien yksiköiden sijaintiin esimerkiksi palvelutonttien varaamisella. Ikäihmisten kanssa ja hyväksi työtä tekevät järjestöt tuntevat hyvin ikäihmisten arjen sekä laajan, yksilöllisen kirjon. Jotta uudet yksiköt sijaitsisivat tasaisesti koko hyvinvointialueella eikä ympärivuorokautisen palvelutarpeen vuoksi iäkäs henkilö joudu muuttamaan kauas läheistään ja tutuilta asuinalueilta, tulee hyvinvointialueen tehdä tiivistä yhteistyötä kaikkien alueensa kuntien kanssa myös kaavoituksen ja tonttien luovutukseen liittyen. Järjestöt toimivat mahdollisen uudistuksenkin jälkeen kunnissa, ja järjestöissä toimivat ovat kuntien asukkaita. Siten järjestöt yhdessä kuntalaisten kanssa osaavat kertoa, mitä mahdolliset uudet toimintatavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä voisivat olla ja olla mukana toteuttamassa niitä. ylimääräistä ulkopuolista rahoitusta
SPRINTT-tutkimusta totutettiin 11 maassa ja mukaan rekrytoitiin yhteensä 1500 yli 70-vuotiasta kotona asuvaa ikäihmistä. ruokapäiväkirjojen avulla. Ravitsemusta seurattiin mm. 10. Ravitsemusohjauksessa tavoitteena oli varmistaa riittävä energian ja proteiinin saanti henkilön tarpeeseen nähden sekä varmistaa ruokavalion hyvä laatu. Sarkopenia tarkoittaa lihaskatoa, johon liittyy lihasmassan vähenemistä ja lihasvoimien heikentymistä. Liikunnan ja ravitsemuksen merkitys lihaskadon ja gerastenian ehkäisyssä Tulevina vuosikymmeninä ikääntyneiden määrä kasvaa ja yhä useampi saavuttaa yli 80 vuoden iän. Kaikilla osallistujilla oli kohonnut riski liikkumiskyvyn heikentymiseen ja alkavia sarkopenian sekä gerastenian oireita, mutta he pystyivät kuitenkin kävelemään 400 metriä alle 15 minuutissa. ikääntyneen ravitsemus, ravitsemus ja lihaskunto, aivoterveys ja ravitsemus sekä liikunnan terveysvaikutukset. verrokkiryhmä, jolle järjestettiin kerran kuussa luentoja terTermistöä Gerastenia eli vanhuuden haurausja raihnaus-oireyhtymä on geriatrinen oireyhtymä, jonka tunnusmerkkejä ovat tahaton laihtuminen, uupumus, hidas kävelynopeus, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja lihasvoiman heikkous. Vanhimmilla ikäluokilla on suurentunut riski menettää lihasmassaa ja liikkumiskykyä sekä sairastua gerasteniaan. Toinen ryhmä oli ns. Ryhmälle järjestettiin myös tietoiskuja, joissa aiheina olivat mm. Suomessa liikuntaharjoittelua toteutti Suomen Fysiogeriatria Oy. Oireyhtymää sairastavilla kaatumisriski kasvaa ja palvelujen sekä pitkäaikaishoidon tarve lisääntyy. aktiiviryhmä, joka osallistui kaksi kertaa viikossa järjestettyyn ohjattuun liikuntaan, ja he harjoittelivat myös kotona säännöllisesti liikuntaohjelman mukaisesti. Suomessa tutkimusta toteutettiin Helsingin yliopistossa ja mukaan otettiin 142 osallistujaa. Lisäksi ryhmäläiset saivat yksilöllistä ravitsemusneuvontaa. Toinen ryhmä oli ns. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään satunnaisesti arpomalla. Sarkopenia on vanhuuden haurastumisen eli gerastenian esiaste. Teksti: Annele Urtamo – Kuva: Suomen Fysiogeriatria Oy K olme vuotta kestäneessä eurooppalaisessa SPRINTT-tutkimuksessa tavoitteena oli tunnistaa sarkopenian ja gerastenian riskissä olevia ikäihmisiä sekä tutkia liikuntaja ravitsemusohjauksen vaikutusta liikkumiskyvyn heikentymisen ehkäisemiseen. Toimintakyky heikentyy vanhimmissa ikäluokissa fysiologisten muutosten, mutta myös vähentyneen liikkumisen vuoksi. Liikuntaharjoitteluun sisältyi kävelyä sekä lihasvoima-, tasapainoja liikkuvuusharjoituksia. Oireyhtymää esiintyy 10–12 prosentilla yli 70-vuotiaista, ja esiintyvyys kasvaa edelleen vanhemmissa ikäluokissa
Tutkimus on ensimmäinen Euroopassa toteutettu laajamittainen gerastenian tutkimusprojekti. kotitapaturmien ehkäisy, mielen hyvinvointi, musiikin hyvinvointivaikutukset sekä aivoterveys ja muisti. Tutkimuksen ravitsemusohjaus perustuu hyväksyttyihin ravitsemussuosituksiin ja normaaliin kotiruokaan. kävelynopeus-, lihasvoimaja tasapainoosiot. Tutkimuksessa käytettyyn liikuntaohjelmaan sisältyi helposti toteutettavissa olevia liikuntaharjoituksia, kuten kävelyä, tasapainoharjoituksia ja ilman laitteita toteutettavia lihaskuntoliikkeitä. SPRINTT-liikuntaryhmässä tehtiin harjoituksia, jotka onnistuvat myös kotioloissa. Liikkumiskykyä arvioitiin 400 metrin kävelytestillä sekä lyhyellä fyysisen suorituskyvyn testistöllä (SPPB), johon sisältyy Tutkimus on ensimmäinen Euroopassa toteutettu laajamittainen gerastenian tutkimusprojekti. Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää sarkopenian ja gerastenian hoitoa sekä ehkäistä liikkumiskyvyn heikkenemistä ikäihmisillä, jotka ovat riskiryhmässä. Tutkimuksessa verrattiin aktiiviryhmän ja verrokkiryhmän tutkittavien toimintakykyä kolmen vuoden seurannan aikana. Osallistujat kävivät säännöllisesti tutkimuskäynneillä, joissa mitattiin mm. liikkumiskykyä, terveydentilaa, elämänlaatua ja päivittäisissä toiminnoissa selviytymistä. Luentojen aiheita olivat mm. Mikäli tutkimuksen tulokset sitä tukevat, tutkimuksessa käytetty toimintamalli on mahdollista ottaa lähes sellaisenaan laajastikin käyttöön. Luentoja toteutettiin yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa. SPRINTT-tutkimuksen tuloksia odotetaan julkaistavaksi alkukesästä 2021. Lisäksi järjestettiin retkiä Musiikkitaloon, kasvitieteelliseen puutarhaan sekä museovierailuja. Vanhustyö 3 • 2021 11. veyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista sekä erilaisia retkiä
Teksti: Eeva Rossi, Anne Korpelainen, Jenna Hirvonen ja Suvi Ruotsalainen – Kuva: Pixabay A rki on jokapäiväistä ja tavallista elämää, joka koostuu toistuvista ja toisiinsa kiinnittyvistä toiminnoista ja tapahtumista. Esimerkiksi sairastuminen tai läheisen ihmissuhteen päättyminen voivat muuttaa elämää ja sen toivottua suuntaa, eikä arjen sujuminen välttämättä ole enää itsestäänselvyys. Arki on hyvää ja sujuvaa, kun elämä “soljuu eteenpäin”, kuten muistisairaiden arkea tutkinut Elisa Virkola on todennut. Arki pitää sisällään myös suhteet toisiin ihmisiin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Vuoden 2021 alussa käynnistyneessä kolmen yliopiston yhteisessä GERIT-tutkimushankkeessa tarkastellaan iäkkäiden hyvää arkea uhkaavia tekijöitä sekä erilaisia avun ja tuen muotoja arjen mutkistuessa. Arjessa pärjäämistä, terveyttä ja toimintakykyä koskevat pulmat, asumisolosuhteet ja palvelujen tarpeet ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tehdyn selvityksen mukaan yleisiä syitä iäkkäistä tehtyihin huoli-ilmoituksiin. Arjen monet haasteet Huomion kohteeksi arki tulee, kun siinä tapahtuu muutoksia. Niissä näkyvät K u va : P ix ab ay 12. Erityisen tuen tarpeet iäkkäiden arjessa Ihmisen hyvinvointi kiinnittyy monella tapaa hyvään arkeen ja sen sujuvuuteen. Näin toimivaan arkeen usein liitetty riippumattomuus ja itsenäinen tekeminen voivat muuttua avun ja tuen tarpeeksi
Vaikka asumisen, talouden ja hoivan kysymykset, päihdeja mielenterveysongelmat sekä erilaiset psykososiaaliset tarpeet ovat oleellinen osa sosiaalityötä, on gerontologinen sosiaalityö ollut julkisessa keskustelussa vähemmällä huomiolla. Helsinki: Gaudeamus. Lisäksi kerätään erillinen, gerontologisen sosiaalityön asiakkaita koskeva asiakirja-aineisto. Ikääntyneiden kaltoinkohtelu ja sen tunnistaminen huoli-ilmoituksen avulla. Teoksessa Jyrkämä, J., Rantanen, T., Aromaa, A. Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja – muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa. (2013). Kaksivuotisessa tutkimushankkeessa tarkastellaan iäkkäiden vaikeita elämäntilanteita ja niiden syntyä, tuen tarpeen tunnistamista ja gerontologiseen sosiaalityöhön ohjautumista. K u va : P ix ab ay Jutussa käytetyt lähteet: Jokinen, E. Tutkimuksesta tiiviisti 3/2021. & Seppänen, M. Erilaiset arjen ongelmat ovat saattaneet olla elämässä läsnä jo pidempään. Mistä apua, jos arki ei suju. Ongelmat voivat aiheuttaa myös yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteita. Arkea voivat vaikeuttaa myös ihmissuhteisiin kytkeytyvät huolenaiheet, kuten niihin liittyvät ristiriidat, kaltoinkohtelu tai se, ettei läheisiä ihmissuhteita ole. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Usein juuri heikoimmassa asemassa olevat iäkkäät jäävät tutkimusten ulkopuolelle. Uusi tutkimushanke tietoa tuottamassa Vaikka iäkkäiden erilaisista elämäntilanteista ja tuen tarpeista sekä gerontologisesta sosiaalityöstä on tietoa, se on yhä hyvin hajanaista. & Heikkinen, E. Iäkkäille on arjen turvaamiseksi tarjolla monenlaisia julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin palveluja. Jyväskylä Studies in education, psychology and social research 491. Joskus avun ja tuen tarpeet syntyvät vasta myöhemmällä iällä, esimerkiksi heikentyvän toimintakyvyn vuoksi. GERITtutkimushanke lisää ymmärrystä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien iäkkäiden elämäntilanteista, moninaisista sosiaalisista ongelmista ja kasautuvasta huono-osaisuudesta. Aikuisten arki. Helsinki: Duodecim, 444-453. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita myös iäkkäiden kanssa työskentelemisen tavoista ja prosesseista sekä eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Virkola, E. & Luoma, M-L. Vanhustyö 3 • 2021 13. Tämä siitä huolimatta, että sosiaalityössä tuetaan ja vahvistetaan iäkkään omaa suoriutumista, sosiaalista osallisuutta ja toimijuutta sekä elämänhallinnan mahdollisuuksia, ja puututaan esimerkiksi tilanteisiin, joissa tunnistetaan kaltoinkohtelua tai väkivallan uhkaa. ”Gerontologinen sosiaalityö”. Iäkkäiden vaikeita elämäntilanteita ja tuen tarpeita kohdataan myös kolmannen sektorin toiminnassa. (2021). Gerontologinen sosiaalityö erityisen tuen tarpeisiin vastaamassa (GERIT) -tutkimushanke: • Tutkimuksen kohteena ovat iäkkäiden vaikeat elämäntilanteet ja niiden synty, tuen tarpeen tunnistaminen, gerontologiseen sosiaalityöhön ohjautuminen sekä työmenetelmät • Tutkimus kohdentuu erityisen tuen tarpeessa oleviin ikääntyneisiin (SHL 1301/2014, 3 §) ja työskentelyyn heidän kanssaan • Hankkeen toteuttajat: Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Lapin yliopisto • Toiminta-aika: 1.1.2021–31.12.2022 • Rahoittaja: sosiaalija terveysministeriö (STM) • Tutkimusryhmän jäsenet: Marjaana Seppänen, Ilkka Pietilä, Mia Niemi, Tiina Soukiala, Elisa Tiilikainen, Riitta-Liisa Kinni, Jenna Hirvonen, Suvi Ruotsalainen, Minna Zechner, Eeva Rossi, Anne Korpelainen ja Pia Skaffari • Lisätietoa: www.gerit.fi, Twitter: @GERIT_hanke myös päihdeja mielenterveysongelmat, kaltoinkohtelu sekä vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksessäkin esiin nostetut taloudelliset ongelmat. Koskinen, S. Myös asumisen haasteet ovat keskeinen arjen sujuvuuteen vaikuttava asia; jos omassa kodissa ei ole syystä tai toisesta hyvä olla, on arkea vaikea kokea hyväksi. Iäkkäitä autetaan myös etsivässä vanhustyössä, jossa pyritään löytämään tuen ulottumattomiin jääneitä. (toim.): Gerontologia, 3. Tietoa tuotetaan haastattelemalla iäkkäitä ja heidän kanssaan toimivia työntekijöitä sekä vapaaehtoisia eri puolilla Suomea. Etenkin kotija omaishoito sekä asumispalvelut ovat olleet viime vuosina esillä, erityisesti niihin liittyvien puutteiden vuoksi. Tiedon yhtenäistämiseksi ja gerontologisen sosiaalityön paikan selkeyttämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Valtokari M., Alastalo H. Hankkeen käytännöllisenä tavoitteena on lisätä tietoa, joka auttaa iäkkäiden palveluiden ja gerontologisen sosiaalityön kehittämisessä. (2014). Erilaiset yhdistykset ja järjestöt sekä seurakuntien diakoniatyö vastaavat osaltaan esimerkiksi iäkkäiden yksinäisyydestä, liikkumisen esteistä, taloudellisista vaikeuksista ja digitaitojen puutteesta johtuviin tarpeisiin muun muassa ystäväpalvelulla, ruokaja asiointiavulla, ryhmätoiminnalla sekä opastamalla sähköisten palvelujen käyttöön. (2005). uudistettu painos
— Käyn ravintolassa silloin tällöin syömässä, ehkä kerran viikossa korkeintaan. — Teen paljon kotona ruokaa, koska pidän ruuanlaitosta. Ravintolassa on usein aika pienet salaattiannokset ja ne ovat aika kalliitakin. Ollaan kahdestaan vaimon kanssa kotona ja olemme syöneet paljon erilaisia salaatteja viime vuoden aikana. Salaattiin voi ostaa kaupasta kypsää broileria, lohipalan tai ton14. Ikäihmisille suunnattujen ruokaja kauppapalveluiden edistäminen Ikäruoka 2.0 -hanke pyrkii lisäämään ruokapalvelujen kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä ikäihmisten keskuudessa. On Järvenpäässä tietysti myös paikkoja, missä ruuan laatu ja maku ovat hyviä. Kotona salaatista saa parempaa ja sitä on syötykin useammin kuin ennen. Ravintolapalvelut ja tarjottu lounasruoka ovat Stig Strandbergin mukaan usein aika yksipuolisia. Hän on osallistunut Ikäruoka 2.0 hankkeen keväällä 2021 toteutettuun webinaariin ja vastannut ikäihmisille suunnattuun kyselyyn hankkeen alussa. Teksti: Merja Suominen – Kuvat: Gery J ärvenpäässä asuva Stig Strandberg (71) löysi hankkeen Järvenpään vanhusneuvoston kautta ja on mielellään ollut mukana kommentoimassa paikallisia ravintola-, kahvilaja kauppapalveluita. Ruoka maistuu usein samalta samassa paikassa, eikä vaihtelua ole tarpeeksi. Ikäihmisille tarjotaan vinkkejä terveyttä ja toimintakykyä edistävien elintarvikkeiden ja ruokien valintaan kaupassa ja ravintolassa sekä omiin tapahtumiin harrastuspäivään tai järjestötoimintaan
— Olen huomannut, että kahvilassa tai ravintolassa on hyvä olla pieniä väliseiniä, etteivät kaikkien puheet kuulu ja menemiset heti näy. Ravintoloissa ja kahviloissa voi tavata ystäviä ja tuttuja leppoisissa merkeissä. Kaikki sellainen on ollut tauolla korona-aikana. Stig Strandberg kaipaa jälleen uutuustuotteita esittelyyn ja entiseen normaaliin paluuta kaupoissa. Ikäruoka 2.0 Ikäruoka 2.0 -hankkeen tavoitteena on kehittää ikäihmisten ravitsemusta, toimintakykyä ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia ruokaan liittyviä palveluja. Kauppa-asiointiin voi tarvita apua Kauppa-asiointi on Strandbergille helppoa, koska lähikauppa on aivan vieressä. Voi olla, että on hyvä välttää kiireisintä lounasaikaa, jolloin on paljon myös läpikulkuihmisiä. Tavaroiden paikkoja kaupoissa muutellaan ja siksi on myös vaikea löytää haluamaansa. — Nettikauppaa voisin käyttää joskus myöhemmin, mutta olisin hyvin tarkkana, että tulee hyvälaatuisia ruokia. Pakkaukset ovat tosin isoja yksin elävälle. Vanhustyö 3 • 2021 15. Pienellä tekstillä olevat pakkausmerkinnät ja korkealle sijoitetut tuotteet hankaloittavat ostosten tekemistä. — Kavereiden tapaaminen virkistää. Rauhallisuus merkitsee, ja siisteys tukee viihtyvyyttä. Kaksi naapuriamme tilaavat nettikaupasta ja ovat olleet tyytyväisiä. — Vaikeuksia on niillä, joilla ei ole omaa autoa. — Ostan mielelläni puolivalmista, ja pienten yritysten tuotteet ovat hyviä. — Minulla ei ole kauppalistaa. Myös Strandbergin mielestä on tärkeää ylläpitää sosiaalisia kontakteja. Kehitettäviin palveluihin kuuluvat laajasti kauppa-, ravintola-, koulutusja ohjauspalvelut. Ostokset tulevat suoraan kotiovelle. Ei riitä, että on vaimon kanssa kahdestaan kotona. Pakkausmerkinnät ovat elintarvikkeissa usein niin pienellä, että kaupassa niitä on vaikea lukea. Katson kaupassa, mitä ostan. Syömme nykyään kalaakin kaksi kertaa viikossa. Pikkukaupoissa löytää tuotteet paremmin kuin isommissa, vaikka osaan paikalliset kaupat kyllä ulkoa. Olen kyllä monessa mukana, ja saan yhdistystoiminnan kautta paljon sosiaalista kanssakäymistä, mutta kun haluan keskustella ystävän kanssa, voin mennä kahvilaan. Ostosten kantaminen ei ehkä myöskään onnistu, jos liikkuminen tai kantaminen on vaikeaa. Tavoitteena on lisätä palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja hyväksyttävyyttä. Olen huomannut, että hyllyjä kaupoissa on alennettu, mikä hyvä asia, vaikka vieläkin jotkut tuotteet ovat korkealla. — Tuttu kauppias ja tervehtiminen luovat mukavaa tunnelmaa. Kauppakaveri tai myyjä voisivat auttaa, jos on vaikeaa löytää tai saada tuotetta korkealta hyllyltä. Etelä-Savon pilottialueet ovat Juva ja Mäntyharju. Hanketta toteutetaan Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Ympäristö on silloin tärkeä. K u va : G e ro n to lo g in e n ra vi ts e m u s G e ry ry Stig Strandberg valmistaa ruokaa keittiössään. Hanke saa sosiaalija terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta. nikalaa. Bussit kulkevat täältä lähiöstä melko harvoin ja silloin ikäihminen on myös kiinni aikatauluissa. Oma auto on hänelle tärkeä silloin, kun hän asioi suuremmassa marketissa. Monet ikäihmiset tarvitsevat runsaasti aikaa katsoa päiväyksiä ja tuoteselosteita. Keskustelu rauhoittuu silloin. Pääkaupunkiseudun pilottialue on Järvenpää ja Jyväskylässä Jyväskylän keskusta-alue. Hanke alkoi 1.2.2020 ja päättyy 31.10.2022. Myös melu voi häiritä jotain ihmisiä ja se tietysti vaikeuttaa juttelua ja vuorovaikutusta. Myyjätkin ehkä alkavat ihmettelemään, mitä asiakas kuhnailee
Avustustapaa valittaessa toimitaan asiakaslähtöisesti ja otetaan huomioon hoidon ja kuntoutumisen tavoitteet sekä hoitajille turvalliset työtavat. Työntekijät, joiden työpäivään sisältyy suuria määriä siirtotilanteita ja peseytymisessä ja pukeutumisessa avustamista, ovat suurimmassa riskissä saada tukija liikuntaelimistön vammoja. Apuvälineiden käyttö ja ”ei nostoja” -toimintatavat ovat vaikuttaneet positiivisesti kotihoidon työntekijöiden jaksamiseen ja vähentäneet työhön liittyviä loukkaantumisia. Sen ytimessä on asiakkaan ja hoitajan yhteistyö, mutta siihen liittyvät myös toiminta, ympäristö ja apuvälineet. Ergonominen avustaminen on käsite, jonka avulla hoitotyötä voi tarkastella asiakkaan kuntoutumisen ja hoitajan työturvallisuuden näkökulmasta. Toimintakyvyn kartoitus ergonomisen avustamisen lähtökohtana kotihoidossa Väestö ikääntyy ja kotihoidon asiakasmäärät kasvavat. Jotta riskejä voitaisiin hallita, ne tulee arvioida. Aiempaa huonokuntoisempia ja palveluita enemmän tarvitsevia asiakkaita kotiutetaan yhä nopeammin sairaalasta ja kuntoutus keskittyy entistä enemmän kotiin. Teksti: Mirka Marku, Leena Tamminen-Peter ja Kati Kulju Kuva: Shutterstock E rgonomia voidaan ajatella tutkimuksena, tapana ajatella tai toimintana käytännössä. Haasteet kotihoidon ergonomiassa liittyvät yksilön ominaisuuksiin, tehtävien luonteeseen ja aikaresursseihin, käytössä oleviin työvälineisiin, toimintaympäristöön, sekä organisaation toimintakulttuuriin. Kotihoidossa ergonomiaa voidaan tarkastella niin asiakkaan kuin työntekijänkin näkökulmasta ja tarkoituksena on hyödyntää ikääntyneen asiakkaan voimavaroja. Hoitajien tulee mukautua nopeasti työvoiman vähyyteen ja tiedonkulun puutteisiin, kuitenkin työnsä tehokkuutta ja vaikuttavuutta samanaikaisesti lisäten. Tämä heijastuu työn henkiseen kuormittavuuteen, joka taas ergonomian näkökulmasta vähentää asiakkaan osallisuutta ja turvallisuutta, sekä lisää riskiä hoitajan fyysiselle kuormitukselle. Asiakkaan toimintakyvyn ja työturvallisuuden arvioinnin tulisi olla ergonomisen avustamisen perusta. Tällöin kasvaa myös ergonomisten ratkaisujen merkitys. Ergonomia mahdollistaa sen, että toiminta voidaan sopeuttaa ihmiselle sopivaksi, turvalliseksi, tehokkaaksi ja terveyttä edistäväksi. Koti toimintaympäristönä on haastava isompien apuvälineiden käytölle, 16. Voimavarojen ja riskien tunnistaminen Kuntouttavassa hoitotyössä hyödynnetään asiakkaan voimavaroja ja vuorovaikutus on aktivoivaa. Nämä tilanteet on todettu myös fysiologisesti kuormittaviksi. Tarkoituksena on löytää keinoja arjen toimintaan niin, että kaikki nämä osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ja toiminta on vaaratonta ja terveyttä tukevaa sekä hoitajalle että asiakkaalle. Asiakkaan kodissa fyysinen ympäristö ei ole työntekijän hallinnassa ja siellä työskennellään pääsääntöisesti yksin ilman kollegan apua. Ergonomisen työskentelyn riskitilanteita kotihoidossa luovat tilan puute, matalat vuoteet, pukeutumistilanteet, asiakkaan avustaminen lattialta tai vuoteessa makuulta istumaan, avustaminen istumasta seisomaan tai pyörätuoliin. Asiakkaan avustaminen ergonomisesti on osa kuntouttavaa hoitotyötä
Aluksi arvioidaan, mitä asiakas pystyy tekemään, ja sen jälkeen avustetaan häntä hyödyntämään jäljellä olevia voimavaroja osallistua toimintaan. Riskien tunnistamista ja työnsuunnittelua tulisi parantaa niin, että kuormitus jakautuu tasaisemmin työntekijöiden kesken asiakkaiden avustettavuuden mukaan. mutta esimerkiksi wc-istuimen korotukset ja suihkutuolit ovat yleisessä käytössä. Tarkoituksena ei ole ratkaista tiettyä terveydellistä pulmaa vaan tukea asiakasta palauttamaan luottamusta itseensä ja toiminnallisia valmiuksia arjessaan esimerkiksi sairaalajakson jälkeen. Erilaisia menetelmiä siirtymisten avustamiseen on kehitetty 1990-luvulta saakka. Toiminnan tukeminen asiakaslähtöisesti Perusta asiakaslähtöisyydelle on se, että asiakas on ainutlaatuinen ja autonominen. Näille yhteistä on asiakkaan aktivointi, voimavarojen ja perusliikkumisen tukeminen. Keskiössä ovat niin asiakkaan kuin kotihoidon työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmasta ympäristön asettamien riskien minimointi ja ympäristön mahdollisuuksien tunnistaminen sekä ergonomisen avustamisen arvioinnin ja tukemisen lisäksi asiakkaan toimintakyvyn tukeminen. Vanhustyö 3 • 2021 17. Tämä on eri kuntoutuksen ammattiryhmien osaamisen ydintä. Sen ymmärtämisen lisäksi asiakaslähtöiseen työskentelytapaan liittyy myös luottamus, osallisuuden tukeminen, kunnioitus, valinnan mahdollisuus ja voimaantuminen. Positiivisella ilmapiirillä ja asiakkaan rohkaisulla voidaan luoda ympäristö, joka vaikuttaa asiakkaan asenteeseen ja yhteistyöhalukkuuteen kotihoidossa, jolloin on mahdollisuus alentaa loukkaantumisen riskiä. Toisen kehon liikkumisen ohjaamisen ja avustamisen edellytys on oman kehon liikkumisen hahmottaminen. Moniammatillinen työskentely tuo osaamisen yhteen. Lue lisää Toimintakyvyn ja avustustehtävien kuormittavuuden arviointimenetelmät sekä artikkeli kokonaisuudessaan lähdeluetteloineen löytyvät vtkl.fi-sivuilta. Arkikuntoutuksella (reablement) tuetaan moniammatillisesti kotona asuvia tuen tarpeessa olevia ikääntyneitä, joilla on kohonnut riski toimintakyvyn heikkenemiseen
luonnonmateriaalit, pullataikina tai kankaat, haistelemalla saippuaa, saunavihtaa tai leivonnan tuoksuja, maisteleK u vi o : Sa n n a So in i K u vi o : Sa n n a So in i 18. Emme aina edes pysähdy miettimään millaisia reaktioita esimerkiksi tutut tuoksut tai maut saavat meissä aikaan. Moniaistillinen toiminta sopii myös hyvin henkilöille, joiden kommunikointi tai liikkuminen ovat heikentyneet ja parhaat tulokset saavutetaan syvimmin dementoituneilla asiakkailla. Kun eilinen ja tämä päivä sekoittuvat ja muistot haalistuvat, aistien merkitys mielekkään elämän luojana lisääntyy. Teksti: Sanna Soini A istit kuuluvat erottamattomana osana elämään. Erityisesti muistisairaat, jotka asuvat ympärivuorokautisen hoivan piirissä saattavat altistua aististimulaation vähyydelle tai toisaalta liialliselle aististimulaatiolle. Muistisairaalla kognitiiviset taidot alkavat heikentyä ja lähimuisti katoaa, jolloin jäljelle jäävät vain suorat aistimukset. Muistisairailla aistien merkitys on vielä korostuneempaa kuin terveillä. Tämän takia aistimukset tulevat aikaisempaa merkityksellisemmiksi, kun muistisairaus etenee. Aistien stimuloinnilla on tutkitusti todistettuja positiivisia vaikutuksia muistisairaiden mielialaan sekä päivittäisistä toimista selviytymiseen. Moniaistillisuudella laatua ja mielekkyyttä muistisairaiden viimeisiin vuosiin Aistit ovat meille tärkeitä. Moniaistillisuutta monipuolisesti ja pienellä vaivalla Moniaistillisuutta voidaan tuoda asiakkaiden elämään monin eri tavoin. Yksinkertaisimmillaan aistien stimulointi tapahtuu osana arjen toimintoja, kuten kuuntelemalla muistoja herättävää musiikkia tai luonnon ääniä, koskettelemalla erilaisia materiaaleja esim. Tämä saattaa aiheuttaa muutoksia käytöksessä sekä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Muistisairauden vaikutukset aisteihin Aistien avulla havainnoimme maailmaa, koemme asioita ja säilymme hengissä. Eri aistimukset tuottavat meille erilaisia muistijälkiä ja elämyksiä, jotka pystymme palauttamaan mieleemme vielä vuosienkin jälkeen. Kun nykyhetken muistot hälvenevät, saavat aistit, näkö, kuulo, haju, maku ja tunto tärkeän roolin. Muistisairaus voi vaikuttaa kaikkiin aisteihimme ja nämä aisteihin liittyvät muutokset voivat puolestaan selittää muistisairaan käytöstä ja oireita sekä vaikuttaa päivittäiseen selviytymiseen. Aististimulaatiolla voidaankin palauttaa mieleen jo unohtuneita muistoja ja saada asiakas aktivoitumaan
Menetelmä otettiin 1990-luvulla käyttöön myös Suomessa. Laatikosta voi löytyä muun muassa: käpyjä, maustepurkkeja, soittimia, rapisevaa paperia, salmiakkia ja vanhoja valokuvia. green care) sekä musiikkitai aromaterapian positiivisista vaikutuksista muistisairaiden käytösoireiden lievittämisessä sekä elämänlaadun tukemisessa. Perusajatuksena on tarjota rentouttava ja miellyttävä ympäristö (usein huone), jossa tarjotaan mahdollisuus erilaisiin aistielämyksiin hyödyntäen kuuloa, näköä sekä tuntoja hajuaistia. Joissakin vanhustenhuollon yksiköissä on rakennettu ns. Mikäli moniaistillisuus halutaan viedä pidemmälle hoidossa, voidaan hoitoyksikköön perustaa oma erillinen moniaistillinen tila tai aistihuone (engl. Edellä mainitut menetelmät perustuvat Moniaistillisuus ennen ja nyt Multisensory Stimulation Environment (MSE) ja Snoezelen® on kehitetty Alankomaissa jo 1970-luvulla. Snoezelen®huone. Joissakin lähteissä on lisäksi mainittu eläinavusteisten tai luontoon liittyvien menetelmien (engl. malla muistoja tuovia makuja esim. Moniaistillisten toimintojen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta muistisairaiden hoidossa on olemassa kansainvälistä näyttöä ja moniaistillisuus on mainittu myös tuoreissa suomalaisissa hoitosuosituksissa sekä katsauksissa. Lääkkeettömiä hoitokeinoja on olemassa useita erilaisia, kuten musiikki ja liikuntaaktiviteetit sekä erilaiset tilaratkaisut. Dementiaa sairastavilla asiakkailla moniaistillisuutta on hyödynnetty 1990-luvulta lähtien. Moniaistillisesta tilasta käytettyjä nimityksiä: Multisensory Environments (MSE), Multisensory Stimulation Environment (MSSE) ja Snoezelen® tai Snoezelen®-huone. Tilan sisustus voi olla pysyvä (esim. multisensory space, multisensory environment, snoezelen room®). On hyvä pysähtyä miettimään, miten jokainen meistä voisi omalla toiminnallaan tarjota muistisairaalle erilaisia aistielämyksiä ja näin parantaa muistisairaan elämänlaatua. Näyttö moniaistillisuuden hyödyistä on paikoin ristiriitaista ja puutteellista. moniaistillinen tila), jolloin huoneeseen luodaan kulloisessakin tilanteessa haluttu ympäristö kuvin, äänin, tuoksuin, mauin ja esinein. Tutkimusnäyttö tukee moniaistillisuuden hyötyjä muistisairaiden hoidossa Muistisairaiden hoidossa tulisi käyttää aina ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitokeinoja. K u vi o : Sa n n a So in i K u vi o : Sa n n a So in i K u va : D an ie l Fo re st C C O , W ik im e d ia C o m m o n s Vanhustyö 3 • 2021 19. Voimme kuitenkin varmasti jokainen todeta, että aisteilla on meille merkitystä ja niiden avulla voidaan helposti lisätä elämänlaatua. kahvi sekä katselemalla vanhoja valokuvia, esineitä tai maisemia. Snoezelen®-huone) tai muutettavissa oleva (esim. Alkuaikoina moniaistillisuutta käytettiin avuksi pääsääntöisesti oppimisvaikeuksista kärsivillä lapsilla. Nykyään moniaistillisuutta hyödynnetään Suomessa ja maailmalla laajasti eri asiakasryhmillä, kuten lapsilla, vammaisilla aikuisilla, mielenterveysasiakkailla sekä palliatiivisilla potilailla. Aistimusten luomisessa käytetään hyödyksi erilaisia valoja, vesipatsaita, aromaterapiaa, musiikkia tai ääniä, kosketeltavia esineitä ja valkokankaille heijastettuja kuvia. myös vahvasti eri aistien stimulointiin sekä aistien herättämiin muistoihin. Siksi ei ole lainkaan samantekevää, millaisia aistielämyksiä tarjoamme muistisairaille heidän arjessaan. muistelulaatikoita, joihin on kerätty erilaisia aistielämyksiä valmiiksi helpottamaan moniaistillisuuden kokemuksia. Muuttuvan tilan teemana voi olla esimerkiksi luonto, talvi tai lavatanssit
20. Toiminnalla tuetaan vanhusten liikkumisja toimintakykyä ja mahdollistetaan turvallinen kotona asuminen pidempään. Kuntoilukummeja jumppaseuraksi vanhuksille Turussa vapaaehtoiset kuntoilukummit jumppaavat yhdessä vanhusten kanssa. Teksti: Iida Aulas – Kuva: Turun Seudun Vanhustuki ry Kuntoilutuettava Ritva Laaksonen ja kuntoilukummi Terttu Raitanen jumppaavat