Aktiivinen arki ylläpitää toimintakykyä KUNTOUTUKSEN tulee jatkua kotona Muistisairaan KOHTAAMINEN arjessa SENIORARBETE 3 • 2020 VT_3_2020_s01-13.indd 1 29.5.2020 13:54:28
Tutkimukset osoittavat, että ergonomisesti oikein käytettynä liikkumisen apuvälineet ovat myös turvallinen ja tehokas keino vähentää kipuja ja ylläpitää tasapainoa. 24-25 Liikkuminen varmemmaksi sairaalajakson jälkeisellä kotikuntoutuksella Saumattomasti jatkuva kuntoutus kotiutumisen jälkeen mahdollistaa liikkumiskyvyn kohentumisen ja edistää turvallista liikkumista ja arjessa selviytymistä, mikä puolestaan vähentää kaatumisen riskiä. Uudenlaista tukea apuvälineiden käyttöön Tarkoituksenmukainen ja yksilöllisesti sovitettu apuväline helpottaa liikkumista ja tukee toimintakykyä. Vanhustyö-lehti 4/2020 ilmestyy 18.9. Hän ei siirry luukulta toiselle, vaan työntekijät yhdessä tai erikseen kohtaavat hänet kokonaisvaltaisesti. 16–17 32–33 Toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus 6–9 Aktiivinen arki ylläpitää toimintakykyä Rajoitteet toimintakyvyssä yleistyvät iän myötä, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä pyrkiä kohentamaan omaa toimintakykyään. Asiat kuntoon yhden luukun taktiikalla Omatorilla asiakas on keskiössä. Aktiivisena pysyminen parantaa toimintakykyä ikään katsomatta. 10–11 Yhdessä kehittämällä kohti asiakaslähtöistä arkikuntoutusta On tärkeää huolehtia iäkkäiden kanssa työskentelevien gerontologisesta osaamisesta ja antaa heille mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen. • Ikääntyminen voimavarana 2 SENIORARBETE VT_3_2020_s01-13.indd 2 29.5.2020 11:28:46. Yhteistoiminnallinen kehittäminen vahvisti työntekijöiden osaamista
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. TAITTO PunaMusta, Medialogistiikka TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Kuntoutus onnistuu kotiympäristössäkin 5 Toimintakyvyn alenemisen ehkäisyä 6 Toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus 6 Aktiivinen arki ylläpitää toimintakykyä 10 Yhdessä kehittämällä kohti asiakaslähtöistä arkikuntoutusta 12 Kotikuntoutusta moniammatillisena yhteistyönä Äänekoskella 13 Korona-ajan huoli hoitokodissa asuvasta läheisestä 14 Lyhyesti 16 Uudenlaista tukea apuvälineiden käyttöön 18 Ravitsevaa ja maistuvaa yhdessä syöden 20 Seniorikortti liikuttaa oululaisia 22 Kävelyjalkapallossa juokseminen on kiellettyä, mutta ajatus saa juosta 24 Liikkuminen varmemmaksi sairaalajakson jälkeisellä kotikuntoutuksella OSALLISUUS 26 Vertaistuki kantaa muistisairauden kohdatessa DIGI JA TEKNOLOGIA 28 Digitaidot kiinnostavat Kouvolan senioriopettajia VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 30 Toimintakykyisenä läpi elämän 32 Asiat kuntoon yhden luukun taktiikalla 34 Vanhusten (yli)suojelua korona-aikaan 35 Toimintatonni: Työrukkaset käteen ja Toimintatonni käyttöön! 36 Muistisairaan kohtaaminen arjessa – hoitajan näkökulma 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Ajan virrassa 41 Ledare: Rehabilitering lyckas även i hemmiljö 42 En aktiv vardag upprätthåller funktionsförmågan Kansikuva: Riitta Weijola / Vastavalo.fi Vanhustyö 3 • 2020 3 3 • 2020 VT_3_2020_s01-13.indd 3 29.5.2020 14:32:16. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. www.vtkl.fi TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj.) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. TILAUSHINNAT 2020 Vuosikerta 45 € Kestotilaus 42 €/v Opiskelijatilaus 28 €/vuosi Irtonumero 7 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa
Kotikuntoutus on kokonaisuus, joka alkaa alkuinterventiosta, tavoitteen asetannasta ja kotikuntoutussuunnitelman teosta, jatkuu toteutusvaiheeseen ja päättyy loppuarviointiin ja jatkosuunnitelman tekemiseen ja toteuttamiseen aivan kuten ”perinteinenkin” kuntoutus, mutta toteutus tapahtuu kotiympäristöön painottuen. Sairauksien ehkäiseminen, hyvä ravitsemus, liikunnallisuus ja toimintakykyongelmien varhainen tunnistaminen tukevat mahdollisuutta aktiiviseen ja hyvään elämään hyvinkin korkeassa iässä. Ikääntyneiden asiakkaiden toimintakyky, itsenäisyys ja elämänlaatu ovat parantuneet kotikuntoutuksen myötä. Raporttien mukaan kotikuntoutus on tuonut yhteiskunnallisia säästöjä. Väestön ikääntyessä julkisia menoja pitää kohdentaa siten, että tarpeettomia kustannuksia voidaan välttää. Kotikuntoutusta kehitetään viime vaalikauden komiteatyön pohjalta. Tällöin kotihoidon ja tukipalvelujen tarve vähenee ja ympärivuorokautisen hoivan tarve siirtyy eteenpäin. KORONAKRIISIN AIHEUTTAMINA poikkeusaikoina vanhusten mahdollisuudesta ylläpitää toimintakykyään ja saada kuntoutusta on syytä olla huolissaan. TOIMINTAKYVYN JA KOTONA pärjäämisen voi nähdä myös kansantaloudellisena satsauksena. Useimmiten kotikuntoutuksen kohderyhmänä ovat uudet kotihoidon asiakkaat ja sairaalasta kotiutuvat. Kotikuntoutus on tällainen mahdollisuus, mutta jo vuonna 2018 noin viidennes vanhuspalveluiden viranhaltijoista arvioi iäkkään väestön toimintakyvyn tukemiseen varatut varat liian vähäisiksi. Poikkeusoloissa on syytä nähdä vaivaa myös toimivan kotikuntoutuksen mahdollistamiseksi. Kuntoutus onnistuu kotiympäristössäkin I kääntyneiden kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen tai parantaminen siten, että kotona asuminen ja arjen toiminnoista selviytyminen ovat mahdollista. Riskinä on, että kotikuntoutuksen palveluista säästettäessä raskaampien palveluiden tarve lisääntyy. VIIME EDUSKUNTAKAUDELLA hallituksen yhtenä kärkihankkeena oli vanhusten kotihoito ja sen osana tehostettu kotikuntoutus. Ikääntyneiden toimintakyvyn säilyminen on tärkeää paitsi yksilölle, myös yhteiskunnalle. Koronaepidemian vuoksi koteihinsa sulkeutuneet ja karanteeniin määrätyt ihmiset eivät välttämättä voi liikkua riittävästi ja ravintokin voi olla normaalia yksipuolisempaa. Tämä on huolestuttavaa erityisesti nyt, kun talouskriisi ravistelee myös kuntasektoria. . NÄINÄ AIKOINA kotikuntoutuksen merkitys korostuu. Toimintakykyisyyttä edistävät seikat ovat samat läpi eliniän. Kokonaisuus toteutetaan moniammatillisesti yhteistyössä fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien ja hoitoalan ammattilaisten kanssa. Nykyisessä hallitusohjelmassa palvelujärjestelmää pyritään kehittämään tavoitteena ihmisten toimintakyvyn parantaminen ja tukeminen. Hannakaisa Heikkinen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja TtM, kansanedustaja Pääkirjoitus 4 VT_3_2020_s01-13_uusi.indd 4 29.5.2020 10:36:26
Olen joutunut kuitenkin toteamaan, että kehoni elastisuus on iän myötä vähentynyt, nivelet ovat jäykistyneet ja painoa on tullut. ”Pauliina” 40+ Olen aktiivinen liikkuja. ”Markku” 60 + Huolehdin omasta liikkumiskyvystäni harrastamalla liikuntaa monipuolisesti. Ennen koronaa kävin elokuvissa ja teatterissa. Ennen liikuin ollakseni hoikka. Syön terveellisesti enkä tupakoi tai käytä alkoholia. Teksti: Oulunkylän kuntoutuskeskus sr Vanhustyö 3 • 2020 5 VT_3_2020_s01-13.indd 5 29.5.2020 11:31:17. Mieltä ja kehoa huollan syömällä terveellistä ruokaa, saunomalla, kohtuullisella alkoholinkäytöllä, liikkumalla metsämaisemissa sekä minilomilla. Nykyään liikun, koska haluan säilyttää terveyteni mahdollisimman pitkään. Itse olen ymmärtänyt liikkumisen tärkeyden jo lapsuudessa, ja liikunta on ollut osa elämääni aina. ”Marjut” 50 + Käyn säännöllisesti kuntosalilla, lenkkeilen koiran kanssa ja pyrin kävelemään työmatkat. Ikääntymisen muutoksia en ole kehossani tai liikkumisessa huomannut muuten kuin siten, että niveliä ajoittain kolottaa Toimintakyvyn alenemisen ehkäisyä Eri ikäiset henkilöt kertovat, miten pitävät huolta toimintakyvystään. Vuodet näkyvät kehossa vain vähän. Teen ajoittain jumppaohjelmaa kotona ja uutena harrastuksena olen aloittanut joogan, joka pitää kehoni joustavana ja mielen virkeänä. Olen alkanut nyt neljänkymmenen ikävuoden täyttymisen jälkeen ajatella liikkumista enemmän siltä kannalta, että haluan olla vielä vanhanakin kykenevä asioihin. Tosin jo ennen sitä liikuin työmatkat aina pyörällä tai kävellen. Olen perusterve ja kehoni toimii vielä niin kuin toivonkin sen toimivan. ”Pirkko” 70 + Normaalisti käyn kuntosalilla ja lenkillä kolme kertaa viikossa. Pidän huolta omasta hyvinvoinnistani myös lukemalla kirjoja, soittelemalla ystävien kanssa, pelaamalla pasianssia ja ratkomalla ristikoita. Koronan takia kuntosaliharjoittelu on jäänyt, mutta käyn edelleen lenkillä. Ainoastaan olen huomannut, että kerätty paino on huomattavasti vaikeampi pudottaa. Aloin kiinnittämään enemmän huomiota liikkumisen tärkeyteen ja itsestä huolehtimiseen noin 65vuotiaana. Pidän itsestäni huolta lukemalla, käymällä oopperassa ja taidenäyttelyissä, unohtamatta ystävien tapaamista! Matkustaminen puolisoni kanssa on parasta mielen ja kehon hoitoa. Ikääntymisen olen huomannut siinä, että lihasmassa ja voima ovat vähentyneet, kovasta rasituksesta palautuminen on hidastunut, iho vanhentuu hiljalleen ja minulla on nivelkipuja selässä, polvissa ja kyynärpäissä. Maan vetovoima on tehnyt tehtävänsä ja paikat alkavat roikkua. Lisäksi venyttelen kotona. Huolehdin omasta hyvinvoinnista laiskottelemalla sopivasti, syömällä hyvin ja tekemällä itselle mieluisia asioita. Tiedostin 45vuotiaana, että ikääntymiseen on hyvä varautua liikkumalla ja itsestä huolehtimalla. Käyn kuntosalilla, harrastan joukkuepelejä ja lisäksi liikun mökillä sekä lasten ja koirien kanssa
Ihmisen toimintakyky kertoo niistä voimavaroista, joita hänellä on arjesta selviytymiseen. Toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus Aktiivinen arki ylläpitää toimintakykyä Väestötutkimuksista saadaan arvokasta tietoa suomalaisten iäkkäiden terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista. Rajoitteet toimintakyvyssä yleistyvät iän myötä, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä pyrkiä kohentamaan omaa toimintakykyään. 6 VT_3_2020_s01-13.indd 6 29.5.2020 11:36:23
Ikääntyessä nämä ja monet muut fyysiset toiminnot heikkenevät ja voivat aiheuttaa huomattavia hankaluuksia arkielämässä. että riittävät palvelut ja muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet voidaan turvata kaikille ja erityisesti niitä eniten tarvitseville. Mutta mitä tiedetään iäkkäiden toimintakyvystä. Tämän artikkelin tiedot iäkkäiden ihmisten toimintakyvystä perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinTerveys 2017 -väestötutkimuksen perusraporttiin. Tulokset prosentteina. TOIMINTAKYVYN OSA-ALUE MIEHET NAISET 70?79 -vuotiaat (%) 80+ (%) 70?79 -vuotiaat (%) 80+ (%) Fyysinen toimintakyky 0,5 km kävely vaikeuksitta 74 47 69 29 Portaiden nousu 1 krs vaikeuksitta 81 55 73 38 Kyykistyminen vaikeuksitta 75 47 40 16 Psyykkinen toimintakyky Psyykkistä kuormittuneisuutta kokevien osuus 12 30 18 33 Sosiaalinen toimintakyky Kerhoja yhdistystoimintaan vähintään 1 krt/kk osallistuvien osuus 38 31 40 40 Melko usein tai jatkuvasti yksinäisyyttä kokevien osuus 5 12 9 15 Itsenäisesti internetiä asiointiin käyttävien osuus 58 33 55 17 I hmisen toimintakyvystä kertoo se, miten hän selviytyy arkisista askareistaan, miten hän on vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja minkälainen on hänen mielensä hyvinvointi. Sosiaalisten kontaktien ja fyysisen aktiivisuuden määrä saattaakin monella vähentyä olennaisesti. (FinTerveys 2017). Tiedot ovat tärkeitä terveysja hyvinvointipolitiikan kehittämisessä niin, Taulukko 1 Tutkittavien arviointi omasta suoriutumisestaan toimintakyvyn eri osaalueilla, ikäja sukupuoliryhmittäin. Kyykistyminen vaatii liikkuvuutta, vartalonhallintaa ja voimaa. Aktiivisena pysyminen, ystävien tapaaminen, uusien taitojen opettelu ja terveelliset elintavat pitävät yllä tai jopa parantavat toimintakykyä ikään katsomatta. Lyhyellä aikavälillä vaikutukset ovat olleet positiivisia – epidemiaa on pystytty hidastamaan, tehohoitopaikat on saatu riittämään kaikille niitä tarvitseville ja uhriluku pysymään maltillisena. Fyysinen toimintakyky kertoo kehon kyvystä tuottaa liikettä Portaissa kulkeminen ja pudonneen esineen lattialta nostaminen ovat esimerkkejä fyysisestä toimintakyvystä. Vanhustyö 3 • 2020 7 VT_3_2020_s01-13.indd 7 29.5.2020 11:36:47. Kaikkien muidenkin on edellytetty pitävän fyysistä etäisyyttä toisiinsa. Pitkään jatkuessaan rajoitustoimet saattavat kuitenkin heikentää toimintakykyä, kun ikäihmiset joutuvat pidättäytymään harrastuksista, läheistensä tapaamisesta sekä kodin ulkopuolisesta asioinnista. Koronaepidemian moninaiset vaikutukset iäkkäiden toimintakykyyn tulevat todennäköisesti näkyviin seuraavissa väestötutkimuksissa. 80 vuotta täyttäneistä miehistä kykeni kyykistymään vaikeuksitta lähes joka toinen, naisista noin joka kuudes. Kansalliset väestön terveysja hyvinvointitutkimukset kertovat niin iäkkäiden kuin muidenkin suomalaisten toimintakyvystä, terveydestä ja muusta hyvinvoinnista. Maaliskuussa hallitus julisti Suomen olevan poikkeustilassa ja vetosi painokkaasti yli 70-vuotiaisiin, jotta he pysyisivät pääosin kotioloissa. Tilannetta on tärkeää seurata sekä pyrkiä kompensoimaan mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Naisilla ilmenee iän myötä enemmän vaikeuksia fyysisissä toiminnoissa: naiset kokivat saman ikäisiä miehiä enemmän vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä ja portaiden nousussa (Taulukko 1)
toisaalta yksinäisyyden kokemus. Tässä artikkelissa tarkastellaan ainoastaan 70 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien tuloksia. Terveys. Soita harrastuskaverille ja kysy kuulumisia. Suomen Mielenterveys ry:n auttavaan puhelimeen puh: 09 2525 0111 (24/7). Sosiaaliset suhteet Ylläpidä ihmissuhteitasi. Soita esim. Runsas kolmannes iäkkäistä osallistuu aktiivisesti kerhoja yhdistystoimintaan Sosiaalista toimintakykyä tarvitaan kaikissa vuorovaikutussuhteissa ja sitä ilmaisee myös osallistuminen yhteiskunnan toimintaan sekä eri yhteisöihin. Kuuntele lempimusiikkiasi ja tanssi tai keinuttele sen tahdissa! Mielenterveys Jos sinua ahdistaa, älä jää tunteen kanssa yksin. Pienikin harjoitus riittää, kunhan teet sen säännöllisesti! Kehonhallinta ja tasapaino Tee kävelylenkki hiekkatai asfalttitien sijaan metsässä – muista kuitenkin turvallisuus ja pidä haaste sopivana. Tutkimuksen perustulosraportissa ja Terveytemme.fi -palvelussa esitellään kaikkien ikäryhmien tulokset. Kuva: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos FinTerveys on kansallisesti edustava terveystarkastustutkimus, jonka edellinen tiedonkeruu toteutettiin vuonna 2017. Raportti 4/2018. Naisilla tämä harrastusaktiivisuus säilyy yhtä yleisenä myös 80 vuotta täyttäneiden ryhmässä. Fyysinen kunto Kävele portaissa, jumppaa kotona tai tee reipas kävelylenkki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ulkoile ystävien kanssa, turvaväli muistaen. Psyykkisen kuormittuneisuuden kokemus näyttää yleistyvän iän karttuessa (Taulukko 1). toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. 70–79-vuotiaiden ikäryhmässä merkittävää kuormittuneisuutta raportoi miehistä noin joka kahdeksas ja naisista joka viides, kun taas 80-vuotiaiden joukossa sitä raportoi jo noin kolmannes sekä miehistä että naisista. 70–79-vuotiaista säännölliseen kerhotai yhdistystoimintaan osallistuu miehistä ja naisista yhtä suuri osuus, lähes 40 prosenttia. Pelaa läheisen kanssa muistipeliä tai opetelkaa täysin uusi lautapeli. Samoin kuin psyykkinen kuormittuneisuus, myös yksinäisyyden kokemus on yleisempää 80 vuotta täyttäneiden ryhmässä. FinTerveys 2017 -tutkimus. 80 vuotta täyttäneistä osuudet ovat miehillä 12 ja naisilla 15 prosenttia. Tarkempia tietoja tutkimuksesta: • Perustulosraportti: Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim.). 70–79-vuotiaista miehistä viisi ja naisista yhdeksän prosenttia kokee yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. 8 VT_3_2020_s01-13.indd 8 29.5.2020 14:33:52. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8 • Tutkimuksen tuloksia: terveytemme.fi/finterveys • Tutkimuksen verkkosivut: thl.fi/finterveys Psyykkinen kuormittuneisuus yleistyy iän myötä Psyykkinen toimintakyky kertoo ihmisen mielen toiminnoista; hänen kyvystään ajatella, tuntea ja kokea, vastaanottaa ja käsitellä tietoa, hänen mielenterveydestään sekä elämänhallinnastaan eli niistä psyykkisistä voimavaroista, joita hänellä on käytössään arkensa hallintaan. FinTerveys -tutkimuksessa psyykkistä toimintakykyä selvitettiin psyykkisen kuormittuneisuuden kyselyllä. Tutkimus tuottaa monipuolista tietoa suomalaisen aikuisväestön terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista. Miehillä aktiivinen harrastaminen vähenee iän myötä ja aiempaa harvempi osallistuu aktiivisesti kerhoja yhdistystoimintaan. Sosiaalista toimintakykyä kuvaavat myös suhteiden ylläpito ystäviin ja sukulaisiin ja Tue toimintakykyäsi – pidä arki aktiivisena! Ajatteluja muistitoiminnot Tee sanaristikoita, sudokua tai rakenna palapeli
Ammattilaisille työn tueksi ja hyviä jumppaohjeita iäkkäiden käyttöön. FinTerveys -tutkimuksessa useampi kuin joka toinen 70–79-vuotiaista miehistä ja naisista ilmoitti käyttävänsä internetiä itsenäisesti sähköiseen asiointiin. On tärkeää, että sähköisiä asiointipalveluita kehitettäessä pidetään huolta myös niistä, jotka eivät käytä internetiä lainkaan. Poikkeustila pakotti koko Suomen kansan ikään katsomatta tarkastelemaan tilannetta luovasti ja löytämään uusia mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Syötä sivun ylälaidassa olevaan hakukenttään hakusana kuten ”tuolijumppa” tai ”kotijumppa ikäihmisille”. Valtaosaan kasvokkain tapahtuvista palveluista on tullut merkittäviä rajoituksia tai ne ovat jääneet kokonaan tauolle. Heitä oli 70?79-vuotiaista miehistä ja naisista noin kolmannes. Jumppaohjeet helposti tulostettavassa muodossa! • YouTubesta löytyy rajaton määrä videoita – valtaosa tosin muuta kuin jumppaohjeita. 80 vuotta täyttäneissä osuudet laskevat selvästi; miehistä enää noin kolmannes ja naisista alle viidennes käytti internetiä ilman toisen henkilön apua. Niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää muuttuvista olosuhteista huolimatta. • Vahvike (Vanhustyön keskusliitto): www.vahvike.fi on kattava aineistopankki ikäihmisen toimintakyvyn tukemiseksi. Aktiivinen arki ylläpitää toimintakykyä Aktiivisena pysyminen ja omien kykyjen monipuolinen käyttö ylläpitävät toimintakykyä. Kaikki nämä aktiviteetit ylläpitävät toimintakykyä. Aloita valitsemalla sivun ylälaidasta kohta ”Helposti alkuun”, jossa neuvotaan sivuston käyttöön. Lehdistä saimme lukea ja uutisista nähdä innovatiivisia tapoja järjestää yhteinen kahvihetki vierekkäisissä autoissa istuen tai ikkunalasin takaa vilkutellen. Teksti: Liisa Penttinen, erikoissuunnittelija, Päivi Sainio, kehittämispäällikkö ja Heli Valkeinen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL . Vinkkejä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen: Useampi kuin joka toinen 70–79-vuotias käyttää internetiä asiointiin Internetin merkitys on korostunut vielä entisestäänkin kevään 2020 poikkeustilan aikana. Vanhustyö 3 • 2020 9 VT_3_2020_s01-13.indd 9 29.5.2020 11:40:09. Internetiä käyttämättömien henkilöiden suuri osuus iäkkäistä kertoo, kuinka tärkeää on hyödyntää viestinnässä internetin lisäksi muitakin kanavia. Sisältää sekä jumppavideoita että tulostettavia jumppaohjeita. Jos et itse käytä internetiä, anna lista jollekin läheisellesi ja pyydä häntä tulostamaan kotijumppaohjeita itsellesi. Ei voida kuitenkaan olettaa, että kaikilla kansalaisilla on sekä kykyä että mahdollisuuksia käyttää internetiä asiointiin. Samaan aikaan sähköisiin palveluihin on panostettu jopa aiempaa enemmän resursseja. Kansallispuistot täyttyivät retkeilevistä ihmisistä. Toimintakyvyn ylläpitämistä tai parantamista ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa, mutta aina on liian aikaista lopettaa. Toimintakykyyn voi vaikuttaa ja siihen kannattaa panostaa ikään tai ympäröiviin olosuhteisiin katsomatta. • Voitas (Ikäinstituutti, Voimaa Vanhuuteen): www.voitas.fi on ilmainen liikepankki ikäihmisille. Kerrostalojen sisäpihoilla järjestettiin konsertteja, muita esityksiä ja jumppatuokioitakin tuomaan hyvää mieltä ja liikunnan iloa asukkaille. 80 vuotta täyttäneistä miehistä noin puolet ja naisista kaksi kolmesta ei käytä internetiä lainkaan
Toimintatapojen tarkastelu ja niiden kehittäminen saa aikaan positiivisia muutoksia myös asenteissa, lisää työn yhteistä suunnittelua ja asiakaslähtöisen arkikuntoutuksen toteuttamista. Ikääntyneiden hoitotyön käytännöissä on selvitysten mukaan kuitenkin todettu olevan vaihtelua muun muassa perushoidon eri osa-alueilla ja kuntouttavan hoitotyön sekä hoitoon liittyvien eettisten periaatteiden kuten itsemääräämisoikeuden toteutumisessa. Ikääntyneiden toimijuus keskiössä Ikääntyneen henkilön tulee saada osallistua omien palvelujensa suunnitteluun, asiansa käsittelyyn asiakkaana sekä palvelujen laadun arviointiin myös keskellä kiireistä arkea. Laatuvaatimuksissa korostetaan hyvän elämän mahdollistamista kaikille iästä ja toimintakyvystä riippumatta. On tärkeää huolehtia iäkkäiden kanssa Yhdessä kehittämällä kohti asiakaslähtöistä arkikuntoutusta osaamista asiakaslähtöiseen kuntouttavaan työhön sekä sujuvoittaa tiimityöskentelyä. “E n tehe enää puolesta vaan annan asiakkaan tehä” näin eräs yhteistoiminnalliseen kehittämiskoulutukseen osallistunut henkilö arvioi koulutuksen tuottamaa hyötyä. Ikääntyneiden ihmisten hoitoa ja palveluita turvaavien laatusuositusten keskiössä on ollut mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä laadukkaat Tuttua hyödyllistä asiaa KUNTOUTUMISESSA TAVOITTEET TÄRKEITÄ ASETTAA Kuntoutus on kaikkien asia Konkreettisia tapoja toteuttaa arkikuntoutusta -mitä se on... Koulutuksen tavoitteena oli yhdessä kehittämällä vahvistaa ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville. THL:n ASLA-tutkimuksen tulosten mukaan iäkkäät joutuvat olemaan liikaa yksin ja ulkoilumahdollisuuksia koetaan olevan rajoitetusti. Yhteistoiminnallinen kehittäminen antaa mahdollisuuden tarkastella sekä omia että koko työyhteisön toimintatapoja ikäihmisen hoidossa. Eettisyys kuntouttava työote Yksilöllinen arkikuntoutus Yhdessä tekeminen/ yhteiset pelisäännöt Kuntoutus, ei tehdä puolesta KOTONA SELVIYTYY MITEN MAHDOLLISIMMAN PITKÄÄN Kuntouttava työote, en tee puolesta 10 VT_3_2020_s01-13.indd 10 29.5.2020 13:55:42
Arvioinnilla selvitetään, mistä arjen toiminnoista ikäihminen suoriutuu itse ja missä hän tarvitsee apua. Osallistava yhteistoiminnallinen kehittäminen Hoitotyössä tarvitaan monipuolista osaamista ja sen kehittämistä, koska ikääntyneiden tarpeet, toimintaympäristöt ja työmenetelmät muuttuvat yhteiskunnan muuttumisen myötä. Arvioinnin pohjalta asetetaan yksilölliset ja konkreettiset tavoitteet kuntouttavalla työlle. pukeutuminen, peseytyminen, ruokailu ja liikkuminen. Kuntoutusjakso kestää korkeintaan 30 vuorokautta ja tämä on myös maksimiaika vuodeosastolla olemiseen. Koulutuksissa kehittämistarpeet liittyivät asiakaslähtöisen arkikuntoutuksen toteutumiseen ja eettiseen kohtaamiseen. Henkilöllä itsellään on oltava mahdollisuus osallistua arviointiin. Sairaalasta kotiuttamisvaiheessa ruotsalainen ikäihminen siirtyy kotiin tai kuntoutussairaalaan. toimintakyvyn monialainen arviointiosaaminen sekä kuntouttava työ. . työskentelevien gerontologisesta osaamisesta ja antaa heille mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen. Palautteiden mukaan yhteistoiminnallinen kehittäminen antoi hoitohenkilökunnalle mahdollisuuden tarkastella ja kehittää omia ja työyhteisön toimintatapoja. Toimintakyvyn arviointi ja kuntouttavan työn vahvistaminen Gerontologiseen osaamiseen liittyy mm. Tällöin kehittämisen lähtökohtana oli hoivayksikön kehittämistarpeet. Yhteistoiminnallinen kehittäminen vahvisti työntekijöiden gerontologista osaamista. Osallistavalla yhteistoiminnallisella kehittämiskoulutuksella on saatu hyviä kokemuksia ikäihmisten hoivan kehittämisestä. Konkreettisia arjen suorituksia ovat mm. Mitä voisimme hyödyntää naapurimaan kuntouttavan toiminnan mallista. Tärkeää on myös turvata riittävä henkilöstön määrä ja muut resurssit, jotka mahdollistavat laadukkaan hoivan tuottamisen. Ruotsissa kuntoutukseen kuuluu myös sosiaalinen kuntoutus. Teksti: Reetta Saarnio, TtT, sh, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu ja Sari Arolaakso, TtM, ft, lehtori, geronomikoulutus, Lapin ammattikorkeakoulu Vanhustyö 3 • 2020 11 VT_3_2020_s01-13.indd 11 29.5.2020 13:56:00. Yksinäisyyttä kokeville järjestetään erilaisia tapaamisia, musiikkihetkiä sekä muita yhteisiä tilaisuuksia. Ruotsissa vanhustenhuolto rakentuu vahvasti kuntoutuksen varaan. Koulutuksissa hyödynnettiin työpajatyöskentelyä, joissa työyksiköiden henkilökunta oli avainasemassa kehittämistyön tavoitteiden asettamisessa, toteuttamisessa ja eteenpäin viemisessä. Tavoitteet tulee asettaa yhdessä, jolloin niistä tulee ihmiselle itselleen merkityksellisiä. Monialaista arviointia suositellaan, kun herää huoli ikäihmisen arjesta selviytymisestä
. Tiesitkö Jo viikon vuodelepo voi vähentää ikääntyneen lihasvoimaa 25 % ja heikentää luuston tiheyttä viisi prosenttia. Usein jakso kestää 4-8 viikkoa. Kuntoutukseen kuuluu toimintatai fysioterapeutin tekemä alkuarviointi ja kuntoutuksen suunnittelu, tarpeen mukaiset kotikuntoutuskäynnit sekä loppuarviointi. Käynneillä harjoitellaan pukeutumista, peseytymistä, kahvinkeittoa, postilaatikolla käyntiä tai porraskävelyä. Kovanen lähtee kotihoidon tiimissä aamukierrokselle ja Heiskanen puolestaan osallistuu aamutöihin lyhytaikaisyksikkö Kuntolassa hoitajan työparina. Kotikuntoutusta moniammatillisena yhteistyönä Äänekoskella K otikuntoutus ei ole vain jumppaa, vaan myös arkisten asioiden harjoittelua tai esimerkiksi apuvälineen käytön opettelua. Tämä ajanjakso on tuonut entistä selvemmin esille kuntoutuksen ja yhteistyön tärkeyden. Kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä on saatu edistettyä kotikuntoutusjakson aikana, ja siten kotona asumista on voitu jatkaa. Omaisten ja läheisten kanssa pyritään tiiviiseen yhteistyöhön. Kotihoidon käyntejä on myös voitu vähentää, kun asiakkaan avuntarve on vähentynyt. Lääkärin lähetettä kuntoutukseen ei tarvita, vaan asiakkaaksi tullaan palvelutarpeen arvioinnin tai kotihoidon hoitajien tekemän arvioinnin perusteella. Teksti: Päivi Kovanen, toimintaterapeutti, Äänekosken kaupunki 12 VT_3_2020_s01-13.indd 12 29.5.2020 13:56:45. Kotikuntoutuksella tuetaan ikääntyneen kotona asumista. Äänekoskella kotikuntoutuksessa työskentelevien fysioterapeutti Juha Heiskasen sekä toimintaterapeutti Päivi Kovasen arki on muuttunut koronaviruksen myötä. Ikääntyneen kuntoutumista voidaan tukea myös ohjaamalla häntä kodin ulkopuoliseen toimintaan kuten seniorikeskuksiin ja kuntosaliryhmiin. Varsinaiset kuntoutuskäynnit ovat tauolla ja työntekijät tekevät korvaavaa työtä muissa yksiköissä hoitajien apuna. Suunnitelmaa tehtäessä sovitaan, mitä kukin ikääntyneen kanssa toimiva tekee, esimerkiksi voiko omainen osallistua ikääntyneen kuntoutumisen tukemiseen käymällä kaupassa yhdessä hänen kanssaan sen sijaan että toisi ostokset kotiin. Kuntoutuksen keinot ovat yksilöllisiä. Kotona ikääntyneen on mahdollista harjoitella jokapäiväisiä arjen toimintoja. Aamupesuille voidaan mennä rollaattorilla hoitajan varmistamana sen sijaan että sinne mentäisi pyörätuolilla, yhdessä tehdään tuolista ylösnousujumppa tai ikääntyneelle annetaan vaikkapa aikaa voidella voileipä itse hoitajan sanallisesti ohjatessa. Kotikäynneillä toimintaterapeutti kannustaa ikääntynyttä jatkamaan arkiaskareita omatoimisesti. Arjessa kotikuntoutusta toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä; alkuarvioinnin jälkeen myös kotihoidon hoitajat toteuttavat kuntoutusta yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelman mukaisesti. Pääpainona kuntoutuksessa on ikääntyneen suoriutuminen itselle tärkeistä arjen toiminnoista kotona ja kodin ulkopuolella. Kuntoutuksen kohderyhmänä ovat kotihoidon asiakkaat, joiden toimintakyky on eri syistä heikentynyt. Kuntoutusjakson pituus määritellään asiakaskohtaisesti
Etenkin muistipulmaisten asukkaiden omaisilla ja ystävillä on ollut kysymyksiä Keväistä viihdetarjoilua terassiyleisölle tarjosi Oskari Taipale 16v. . Vanhustyö 3 • 2020 13 VT_3_2020_s01-13.indd 13 29.5.2020 11:43:35. suomikoti.se Henkilökunta toimii viestinvälittäjänä omaisen ja läheisen välillä monin keinoin. Suomikodin hoitohenkilökunta on pitänyt tihentyneeseen tahtiin yhteyttä asukkaiden läheisiin puhelimitse ja skypen välityksellä. Yhteydenotoista huokuu huoli oman läheisen ja henkilökunnan hyvinvoinnista. He ovat tiedustelleet, mihin viranomaisiin he voisivat olla yhteydessä suojavarusteisiin liittyvien linjausmuutoksien aikaansaamiseksi. siitä, mahtaako läheinen vielä tunnistaa heitä koronakriisin jälkeen. onko talossamme riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa ja onko heillä käytössään tarvittavat suojavarusteet. Omaisia on myös huolestuttanut, kuinka hoitajat on perehdytetty suojavarusteiden käyttämiseen. Korona-ajan huoli hoitokodissa asuvasta läheisestä Lisäksi kysytään hoitajien sairauspoissaolojen määrästä ja onko oman läheisen omahoitaja paikalla. Puhelinkeskustelujen lisäksi hoitajat ovat usein hoitokodin ovella toimittaakseen omaisten hedelmäja kukkalähetyksiä eteenpäin ja sen jatkeena rientämässä asukkaan kanssa terassille vilkuttamaan pihalla odottavalle läheiselle. Muutamat omaiset ovat pyrkineet asettamaan arjen realiteettien vastaisia vaatimuksia suojavarusteiden käytöstä juuri omien läheistensä lähikohtaamistilanteissa. Teksti ja kuvat: Taina Andreev, yksikköpäällikkö, Suomikoti Taina Andreev toimii yksikköpäällikkönä Tukholman Suomikodissa, joka on ruotsinsuomalaisille ikäihmisille ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarjoava 53 paikkainen asumisyksikkö. Hoitokodissamme on opittu käyttämään erilaisia yhteydenpitomuotoja omaisiin. Omahoitajan rooli on muodostunut kullanarvoiseksi omaisten huolen helpottamisessa. Kuinka saattohoito ja jäähyväisten jättäminen voisi toteutua. Omaisten läsnäolo on ennen korona-aikoja ollut luonnollinen osa hoitokodin arkea. Lähettämistämme kuvaviesteistä olemmekin saaneet paljon kiitosta, jonka myötä myös omasta työstä innostumiseen on tullut uutta virtaa haasteellisen korona-arjen keskellä. Käytännön asioiden hoitamiseen liittyvät selvittelyt, kuten kuinka saada hoitokotiin saapuva lasku hoidettavaksi, ovat myös mietityttäneet omaisia ja luoneet hoitajille uusia työtehtäviä. Hoitokodin ovien sulkeuduttua ja vierailukiellon astuttua voimaan, omaiset ovat pitäneet suoraan yhteyttä hoitokodin henkilöstöön. Keskeinen kysymys on tietenkin ollut talon koronatilanne sekä kuinka mahdollinen eristyshoito voidaan käytännössä järjestää. Hoitokotiarjen jatkumisesta kertovat digikuvat sekä videonpätkät ovat tuoneet hyvää mieltä omaisille. M inulle on esitetty päivittäin median esille nostamiin aiheisiin liittyviä kysymyksiä mm. Kevään hyviin uutisiin kuuluu hoitokodillemme myönnetty tuki talomme digitekniikan laadun parantamiseksi ja käyttömuotojen kehittämiseksi
Luonnon ilmiöiden seuraaminen virkistää ja rauhoittaa. Luontoympäristö ja vuodenaikojen vaihtelut tarjoavat puuhaa toimintakyvyn ylläpitämiseen: kesällä puutarhanhoito ja marjastus, talvella lumityöt tai vaikkapa pikkulintujen ruokinta. Myös luontokuvat ja -äänet sisätiloissa voivat lievittää kipua ja kohentaa mielialaa. Tutustu Lahden Lähimmäispalvelu ry:n YouTube-kanavalla. Tutkimusten mukaan ihminen elpyy mielipaikoissaan ja luontomaiseman katsominen sekä siellä oleskelu rauhoittaa. Seuraa edelleen koronaohjeistuksia Viranomaiset päivittävät edelleen uusia ohjeistuksia koronavirustilanteesta. Tutustu www.nordicnabs.com Poikkeusajan Korvikekerho Lahden Lähimmäispalvelu ry:n Korvikekerhossa järjestetään toimintaa kotona asuville ikäihmisille myös poikkeustilan aikana. Valtakunnallinen Vahvikelinja avautuu kesän 2020 aikana. Suomalaisten ikääntyneiden arjessa, erityisesti maaseudulla, luonto on ollut luonnollinen osa elämää. Ohjeita kannattaa seurata seuraavilta verkkosivuilta: Sosiaalija terveysministeriö • stm.fi/stm-ohjeet-koronavirustilanteessa • stm.fi/varautuminen-koronavirukseen Valtioneuvosto • valtioneuvosto.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) THL:n sivuilta löytyy runsaasti yleistä tietoa koronasta • ohjeita sote-ammattilaisille • ohjeistusta, miten ikääntyneet voivat suojautua koronavirustartunnalta. LUONTOYMPÄRISTÖ TUKEE HYVINVOINTIA Luonnon monipuolisia terveysvaikutuksia voitaisiin hyödyntää enemmän ja tavoitteellisemmin ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. • thl.fi Tulossa Vahvikelinja! Vahvikelinja tarjoaa puhelimitse iloa ja virikkeellistä sisältöä kotona asuvien, mutta digiyhteyksiä vailla olevien yli 70-vuotiaiden arkeen. Jokaisella kerhokerralla vieraillaan myös metsässä liikkumassa ja saadaan tervehdys joltakin lahtelaiselta lemmikiltä. 14 Lyhyesti VT_3_2020_s14-23.indd 14 29.5.2020 14:28:43. YouTubessa pyörivän kerhon sisältö rakentuu tuttujen ihmisten, toiminnan ja vierailijoiden ympärille. Koulutetut vapaaehtoiset vastaavat puheluihin ja antavat ideoita toimintakykyä, voimavaroja ja mielen vireyttä ylläpitävään toimintaan. Teemana ovat muun muassa kevätistutukset, musiikki sekä käsityöt. Elinympäristömme vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme. ”Yhteispohjoismaisessa New Nordic Nature Based Service Models -hankkeessa kehitämme liiketoimintaja palvelumalleja yhdessä pohjoisten luonnonvaraja matkailualalla toimivien yritysten sekä soteja kasvatustoimijoiden kanssa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Leena Välimaa Lapin ammattikorkeakoulusta
yksinäisyys (ei perhettä, sukua tai ystäviä), muistisairaus, heikentynyt fyysinen toimintakyky, masennus tai sosiaaliset pelkotilat (ei uskalleta enää liikkua yksin). Helpon sähköisen lomakkeen löydät täältä https://www.kyselynetti.com/s/84e4f1d. Ketteryyttä ja joustavuutta on löytynyt niin organisaatioista että työntekijöistä. 4 UUDENLAISIA palveluja ja innovatiivisia toimintatapoja on kehitetty monilla aloilla. Vanhustyö 3 • 2020 15 VT_3_2020_s14-23.indd 15 29.5.2020 12:42:28. Kaikki jaetut kokemukset auttavat kehittämään parempaa hoivaa tulevaisuudessa. 5 KULTTUURITARJONTA verkossa laajeni. 2 TOISESTA välittäminen ja muistamien lisääntyi. Taustalla esim. Heti koronaepidemian alussa syntyi vapaaehtoista naapuriaputoimintaa, jolla pyrittiin auttamaan ikääntyneitä asiointipalveluissa kuten ruokaja lääkeostoksissa. hyvää korona-ajan asiaa 5 1 NAAPURIAPUA ja vapaaehtoistyötä. Yhteydenpitoa läheisiin on osalla ollut ehkä jopa normaalia enemmän. Vastausaikaa on 30.6.2020 asti. 3 YHTEYDENPITOA uudella tavalla. Lähetä viesti vanhustyolehti@vtkl.fi Muita keinoja yksinäisyyden lievittämiseen ja syrjäytymisen estämiseen • Etsivä vanhustyö • Ystäväpiiri-toiminta Kokemuksia korona-ajasta -kysely Tutkijatohtori Jari Pirhonen ja apulaisprofessori Ilkka Pietilä tutkimusryhmineen keräävät hoivakodeissa asuvien vanhusten läheisiltä kokemuksia korona-ajasta. Moni on muistanut läheisiään myös suklaalevyillä ja kukkakimpuilla ja yritykset lahjoituksilla. Kohderyhmänä ovat kaikkein yksinäisimmät ikäihmiset, jotka ovat vaarassa jäädä ”kotiensa vangeiksi”. Opastetut virtuaalikierrokset museoissa, oopperaesitykset ja suosikkiartistien musiikkiesitykset tuovat elämyksen suoraan omaan olohuoneeseen. Moni ikääntynyt otti digiloikan ja rohkaistui käyttämään älylaitteita ja kuvapuheluja läheisten kohtaamiseen. Postikorttija kirjelähetykset varmasti lisääntyivät. Lue lisää Kotikummeista www.dila.fi/ diakonia/kotikummit Kerro meille, millaisin keinoin ikäihmisten yksinäisyyttä lievennetään. Kotikummi on perehdytetty vapaaehtoinen, joka toimii kotona asuvan ikäihmisen ystävänä, juttuseurana ja aidosti läsnä olevana ja kohtaavana ihmisenä. KOTIKUMMIT TARJOAVAT APUA YKSINÄISYYTEEN KotiKummit tukevat ja auttavat lahtelaisia kotihoidon piirissä olevia ikäihmisiä vapaaehtoistoiminnalla ja yritysyhteistyöllä. Tutkimus tehdään Helsingin yliopistossa ja sen rahoittaa Koneen säätiö
Hyödyntämällä apuvälineitä energiaa vapautuu itselle tärkeisiin asioihin sekä sosiaalisiin kontakteihin. Näppärät oppaat Hankkeen sivuilla on videoiden lisäksi myös Iloa ja hyötyä apuvälineistä -oppaat rollaattorin ja manuaalipyörätuolin käyttäjille. Näin ne tukevat olemassa olevaa toimintakykyä ja niiden käytön opettelu on helpompaa. Vinkkejä annetaan myös pyörätuolin käyttäjän avustajalle; kuinka tulee ensin tiedustella, miten voisi olla avuksi ja millä tavoin voi avustaessa huolehtia myös omasta ergonomiastaan. K u va : In va lid ili it o n ar ki st o /T im o P o rt h an 16 VT_3_2020_s14-23.indd 16 29.5.2020 9:59:42. Sujuva ja ergonominen käyttö myös ylläpitää tukija liikuntaelimistön hyvinvointia. Helsingin keskustakirjasto Oodissa myös pyörätuolin käyttäjät ylettävät ylähyllylle. K ävelykeppi, rollaattori, pyörätuoli sekä sähköiset liikkumisen apuvälineet ovat kirjaimellisesti apu arjessa. Videot sopivat niin uusille kuin jo pidempäänkin apuvälinettä käyttäneille sekä heidän läheisilleen. Apuvälineet kannattaa ottaa ajoissa käyttöön, eikä vasta pakon edessä. Näissä esitellään rollaattori, pyörätuoli, sähköpyörätuoli ja sähkömopo sekä opastetaan niiden ergonomiseen käyttöön. Hankkeen nettisivuille on tuotettu kaikkien katsottavaksi lyhyitä ja ytimekkäitä opastusvideoita. Ne tukevat itsenäistä ja omatoimista elämää sekä edistävät toimintakykyä. Uudenlaista tukea apuvälineiden käyttöön Videoista vauhtia oppimiseen TuleApu-hanke haluaa helpottaa liikkumisen apuvälineiden käyttöönottoa ja kehittää käytön ergonomisuutta, koska vain käytössä olevasta apuvälineestä on hyötyä. Ainoastaan käytössä olevasta apuvälineestä on hyötyä, mutta mistä niitä voi saada ja kuinka niitä käytetään. Invalidiliiton TuleApu-hanke on pureutunut asiaan ja tarjoaakin liikkumisen apuvälineiden käyttöön laajan tukipaketin. Niistä löytyvät keskeisimmät vinkit ergonomiseen välineiden käyttöön sekä taukoKannattaa lähteä rohkeasti liikkeelle tutustumaan ympäristöönsä ja sen esteettömyyteen. Eri ammattilaisryhmät voivat myös hyödyntää videoita työnsä tukena
Kannattaa myös ajoissa selvittää, kuinka tulee toimia, jos apuväline kaipaa huoltoa tai korjausta. Ethän jättäisi silmälasejakaan hankkimatta, joten helpota myös liikkumistasi ajoissa! . Vertaistuesta voimaa Pääkaupunkiseudulla on käynnissä Apuvälinekummitoiminnan pilottikokeilu. Käyttäjän toimintakyvyn muuttuessa tai kun tulee tarve päivittää apuvälineen säätöjä, kannattaa olla yhteydessä apuvälineen luovuttaneeseen tahoon. Luovutustilanteessa ammattilainen varmistaa, että käyttäjä sekä mahdollisesti myös hänen tukiverkkonsa hallitsevat välineen käytön turvallisesti. Tähän mennessä kahdenkeskisissä tapaamisissa on harjoiteltu ulkona ja kaupoissa liikkumista. Teksti: Hanna Solja, hankesuunnittelija, Invalidiliitto ry jumppaohjeet. Tavoitteena on, että vastaavaa toimintaa voitaisiin toteuttaa myöhemmin myös muualla Suomessa. Rohkeasti liikkeelle Tarkoituksenmukainen ja yksilöllisesti sovitettu apuväline helpottaa liikkumista ja tukee toimintakykyä. Käytönopastuksessa saattaa kuitenkin tulla paljon asiaa kerralla, joten opastusvideoiden antama tuki on hyvä muistaa myös apuvälineen kotiuttamisen jälkeenkin. Ne ovat saatavissa myös erikseen tulostettavana sivuna, vaikka jääkaapin oveen tai taskuun sujautettavaksi ulkoilua varten. Näinä päivinä on päässyt harjoittelemaan liikkumista niin Helsingin metrossa kuin keskustakirjasto Oodissakin. Apuvälinekummitoiminnassa kummia ja kummitettavaa yhdistää sama apuväline, vaikka diagnoosit olisivat hyvinkin erilaisia. Tuumasta toimeen Kannattaa lähteä rohkeasti tutustumaan apuvälinetarjontaan. Yhdessä he voivat pohtia erilaisia liikkumiseen liittyviä ongelmakohtia sekä löytää konkreettisia ratkaisuja niihin. TuleApu-hankkeen nettisivuilla on näppärät Iloa ja hyötyä apuvälineistä -oppaat rollaattorin ja manuaalipyörätuolin käyttäjille. Joku käyttää sisällä tasapainon tukena pikkukeppiä ja ulkona liikkuessaan rollaattoria. Tilannetta ja tarvetta kartoittaessa on hyvä ottaa huomioon miksi, missä ja mihin tarpeeseen tukea tarvitsee. Kyseiset taukojumpat sopivat niin apuvälineen käyttäjille kuin toimistotuolissa istuville. Vanhustyö 3 • 2020 17 VT_3_2020_s14-23.indd 17 29.5.2020 9:59:59. Tapaamisissa kokeneet apuvälinekummit jakavat omaa kertynyttä kokemustietoaan uusille käyttäjille. TuleApu-hanke Liikkumisen apuvälineiden videot ja muu materiaali ovat hyödynnettävissä osoitteessa https://www.invalidiliitto.fi/liikkumisenapuvalineista Lisätietoja hankkeesta ja tulevista apuvälinetapahtumista: https://www.invalidiliitto.fi/tuleapu 044 765 1322 tuleapu@invalidiliitto.fi K u va : In va lid ili it o n ar ki st o /H an n a So lja Kävelykeppejä, rollaattoreita sekä manuaalipyörätuoleja saa lainaan oman alueen perusterveydenhuollon lainaamosta, jossa tehdään yhdessä ammattilaisen kanssa tarpeen arviointi. Halutessaan apuvälineitä voi hankkia myös itse alan liikkeistä. Kummitapaamiset lähtevät aina kummitettavan toiveista ja tavoitteista. Nykyiset apuvälineet ovat helppoja käyttää ja tarvittaessa niihin voidaan tehdä myös yksilöllisiä muutostöitä. Tutkimukset osoittavat, että ergonomisesti oikein käytettynä liikkumisen apuvälineet ovat myös turvallinen ja tehokas keino vähentää kipuja ja ylläpitää tasapainoa. Vastaavasti joku toinen ei tarvitse sisällä ensinkään tukea, mutta ulkona ja pidemmillä matkoilla kulkee pyörätuolilla. Niistä löytyvät keskeisimmät vinkit ergonomiseen käyttöön sekä taukojumppaohjeet. Apuvälinekummien teemapäivissä on tuotu esiin esteettömän liikkumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Apuvälinekummitapaamisissa apuvälinekummit jakavat omaa kokemustietoaan ja taitojaan uusille käyttäjille
Suositusten mukainen, monipuolinen ja riittävä ruokailu turvaa parhaan mahdollisen ravitsemustilan, edistää terveyttä sekä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Se sisältää monipuolisesti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, kasviöljyjä, pähkinöitä ja siemeniä, maitovalmisteita, kalaa, siipikarjaa, lihaa, kananmunaa tai kasviproteiinin lähteitä, kuten palkokasveja. Toimintakyvyn ja ravitsemustilan säilyttäminen Ikäihmisten ruokailutottumuksissa on parantamisen varaa. Ravitsevaa ja maistuvaa yhdessä syöden Kaikilla ikääntyneillä tulee olla oikeus hyvään ravitsemukseen sairauksista, toimintakyvyn rajoitteista ja muistiongelmista huolimatta. Ikääntyneiden, joilla on sairauksia ja haurastumista, tulee erityisesti estää tahatonta painonlaskua huolehtimalla helposti valmistettavista maistuvista ja ravitsevista aterioista. Hyväkuntoisten ikääntyvien kohdalla ruokasuositusten tavoitteena on edistää K u va aj a V e ik ko So m e rp u ro terveyttä, ehkäistä sydänja verisuonisairauksia ja ylipainoa. Terveyttä edistävä ruokailu ja painonhallinta ovat yhteydessä parempaan toimintakykyyn ja voivat suojata myös muistitoimintojen heikentymiseltä. T erveellisen syömisen perusta on kaikenikäisillä sama. Toimintakyvyn kannalta on myös tärkeää vahvistaa lihaksia ja välttää sahaavaa painon vaihtelua. He eivät saa riittävästi proteiinia ja tuoreiden kasvisten sekä kasviöljypohjaisten levitteiden käyttö on vähentynyt. Monipuolisuuden lisäksi tärkeää on, että syödyt ruokamäärät vastaavat tarvetta, päivässä on 5-6 ruokailukertaa ja niistä useimmilla on riittävästi hyviä proteiinin lähteitä toimintakyvyn ja lihaskunnon ylläpitämiseksi. Omaisille on mahdollista antaa 18 VT_3_2020_s14-23.indd 18 29.5.2020 10:01:50. Ruokailusta saatavaa mielihyvää tuovat yhdessä syöminen, omien kykyjen mukainen osallistuminen ja maukas ruoka
ohjausta oikeisiin ruokavalintoihin. Mitä voisimme tehdä, jotta ruokailutilanne olisi mukava. Ympärivuorokautisessa hoidossa huolehditaan yksilöllisillä ratkaisuilla ruoan maistuvuudesta, sopivasta rakenteesta ja ravitsemusta täydentävistä ruoka-aineista ja valmisteista. . Mitkä asiat tuovat sinulle ruokahalua. Leolle ruokailu tukee kuntoutumista, omatoimisuutta ja mielen hyvinvointia. Työntekijä lähtee Leon ruokaseuraksi läheiseen lounasravintolaan ja samalla he tekevät kävelylenkin. Se julkaistiin keväällä 2020. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen palkitsee itsenäisyyden ja omatoimisuuden säilymisenä, kykynä hoitaa päivittäisiä asioita, tavata tuttavia liikunnan ja harrastusten parissa ja valmistaa itselle maistuvaa ruokaa. Yhteisellä ruokailuhetkellä voi olla vaikutusta myös ajatteluja muistitoimintoihin. Ruokailuhetken sosiaalisuutta voidaan toteuttaa myös virtuaalisena ruokaseurana ruudun välityksellä. Mikä lisäisi ruuan maistuvuutta. Mukava yhteinen ruokailutilanne lisää ruokailusta saatavaa mielihyvää ja auttaa syömään enemmän, jos ruokahalu on huono. Leon sisko Kaisa asuu toisella paikkakunnalla ja tulee perjantaisin tekemään Leon kanssa ruokaostokset loppuviikkoa varten, ja he valmistavat yhdessä ruokaa pakastimeen. Millä mielellä odotat tulevaa ruokailua. Kaisa ja Leo syövät perjantaina yhdessä ja sopivat ruokailevansa viikolla yhdessä myös kuvapuhelun välityksellä. Ruokailun sekä ravitsemustilan seuranta ja arviointi toteutetaan kaikille palveluita tarvitseville ikääntyneille. Jo pienikin ruokahalun paraneminen vaikuttaa myönteisesti henkilön toimintakykyyn, mielialaan ja hyvinvointiin. Tutkimuksissa sosiaalisten kontaktien vähyys ja yksinäisyyden kokemus ovat olleet yhteydessä vähäisempään energiansaantiin, yksipuoliseen ruokailuun ja ruokavalion heikompaan laatuun. Ruokailu tukee Leon kuntoutumista, omatoimisuutta ja mielen hyvinvointia Ruokahaluun vaikuttavat myös mm. Mikä saa ruuan maistumaan. On tärkeää selvittää tekijöitä, joilla voi lisätä ruoan maistuvuutta, ruokailutilanteen miellyttävyyttä sekä syömisen ja nielemisen helppoutta. Kuntoutustilanteen, painonlaskun ja vajaaravitsemusriskin vuoksi Leolle on ohjattu energiaja proteiinirikas ruokavalio. Millainen ruoka on helppoa syödä. Lounasravintolasta lähtiessään he saavat kolmen päivän pakatut, jäähdytetyt ateriat mukaansa. Ruokailun ohjaus vahvistaa ruokaosaamista ja yhteinen ruuanvalmistus antaa uusia taitoja ja uutta innostusta itsestä huolehtimiseen. Maanantaina 4H –yhdistyksen työntekijä tekee Leon kanssa ravitsemusterapeutin vinkkien pohjalta kauppapalvelun ostoslistan netissä. Tässä vaiheessa on ennakoivaa miettiä, kuinka järjestäisi oman ruokailun mahdollisten sairauspäivien tai toimintakyvyn muutosten varalta, huomioiden mahdollinen avun tarve ruuan valmistuksessa, ruokailussa ja ruuan hankinnassa. Kotihoidon asiakkaille voidaan räätälöidä yksilöllisesti tarvittavien palveluiden kokonaisuus, joilla varmistetaan riittävät päivittäiset ateriat. ruoka-ajan ja nälän tunteen vastaavuus, ruokailutila, syökö yksin vai seurassa, mieliala, fyysiset ja psyykkiset oireet ja sairaudet. Esteet riittävälle syömiselle tulee selvittää ja ruokahalu turvata yksilöllisesti sopivilla keinoilla. Leo osallistuu kuntoutuskurssille, jossa liikutaan, laitetaan ruokaa ja syödään yhdessä. Teksti: Eeva Nykänen, laillistettu ravitsemusterapeutti, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Vanhustyö 3 • 2020 19 VT_3_2020_s14-23.indd 19 29.5.2020 10:02:08. Ruuan aistittavilla ominaisuuksilla on tärkeä merkitys ruuan maistuvuuteen. Ennakointia tuleville vuosille Parhaimmillaan vanhuseläkkeelle siirtyvät ovat hyväkuntoisia ja tottuneita huolehtimaan itsestä, säännöllisestä ruokailusta, liikkumisesta ja terveystarkastuksista. Kauppapalvelu toimittaa Leon ruokaostokset iltapäivällä kotiin. Tutustu suosituksiin: http://www.julkari.fi/handle/10024/139415 Aterioiden tärkeimmät ominaisuudet ovat monipuolisuus, värikkyys ja maistuvuus Miellyttävä yhteinen ruokahetki saa ruuan maistumaan ja auttaa syömään enemmän. Aamupalan, välipalat ja iltapalan Leo huolehtii itse. Ikääntyneiden uusi ruokasuositus Vireyttä seniorivuosiin: ikääntyneiden ruokasuositus on uusi valtakunnallinen laatusuositus, jolla edistetään ja tuetaan ikääntyneiden ravitsemusta. Ulkonäkö, tuoksut, maut, sopiva lämpötila ja sopiva suutuntuma lisäävät ruuasta saatavaa mielihyvää. Kotiutuspalaverissa ja kotikäynnillä suunniteltiin kuntoutumista, ravitsemustilan korjaamista ja omatoimisuutta tukeva ’ruokaketju’. Ajantasaisen tiedon saaminen paikallisista ruokapalveluista ja tukea tarjoavista järjestöja yhdistystoimijoista helpottaa arjen suunnittelua. L eo on kuntoutumassa lonkkaleikkauksesta, mikä vaikeuttaa liikkumista, ruokaostosten tekoa ja ruuanvalmistusta
Vuonna 2019 Oulussa 65 vuotta täyttäneitä oli 33 286 henkilöä, joten kaikista ikäryhmään kuuluvista Seniorikortin lunastaneita oli 15,45 prosenttia. Seniorikortin 40 euron vuosimaksulla voi käyttää arkisin päiväsaikaan rajattomasti kaupungin hallinnoimia liikuntapaikkoja, lähinnä uimahalleja ja kuntosaleja. Alkuun Seniorikortin ikäraja oli 70 vuotta, mutta kuntaliitosten myötä vuonna 2013 ikäraja laskettiin koskemaan kaikkia 65 vuotta täyttäneitä oululaisia. Lähtökohtana Seniorikortilla on edistää ja helpottaa ikääntyneiden kotona selviytymistä ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä, mutta yhtä tärkeää on myös sosiaalinen kanssakäyminen, toisten ikäihmisten tapaaminen, yhteiset juttuhetket liikunnan parissa sekä liikunnan tuoma ilo, virkistys ja rentoutuminen. Tätä näkökulmaa vahvistaa Oulun liikuntapalvelujen liikuntakoordinaattori Henna Kuusinivan (2018) tekemä, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvän opinnäytetyö, joka liittyi asiakkaiden kokemuksiin Seniorikortin käytön vaikutuksista koettuun fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Toki kasvua selittää osaltaan ko. Kaupungin tarjoamilla liikuntaja kulttuuripalveluilla on iso merkitys ikääntyvän 20 VT_3_2020_s14-23.indd 20 29.5.2020 12:44:35. Seniorikortin sosiaalinen merkitys Seniorikortin merkitys ikääntyneiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kannalta on tärkeä. Kokemus on osoittanut, että Seniorikortin käytöllä on fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen lisäksi myös paljon positiivisia sosiaalista vaikutuksia. Vuonna 2019 kortteja myytiin 5144 kappaletta ja niillä suoritettiin 237 048 käyntiä liikuntalaitoksiin. Prosessin aikana on tullut vahvasti esille ikääntyneen väestön harrastusja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. kohderyhmään kuuluvien määrän kasvu väestössä, mutta myös markkinoinnilla ja Seniorikortista saaduilla hyvillä kokemuksilla on ollut osuutensa kortin suosioon. Suosio jatkaa kasvuaan Seniorikortin suosio on kasvanut vuosi vuodelta. V uodesta 2003 alkaen Oulussa on ollut käytössä Seniorikortti-palvelukonsepti, mikä oikeuttaa käyttämään päiväsaikaan kaupungin hallinnoimia liikuntapaikkoja. Kortin edullisella vuosihinnalla pyritään vähentämään liikkumisen taloudellisia esteitä. Strategiasta konkretiaan Oulussa ikääntyneiden määrä kasvaa, kuten muissakin Suomen kunnissa. Kortin suosio on ollut vuosi vuodelta kasvavaa. Oulussa Seniorikortin voi hankkia sen vuoden alussa, kun täyttää 65 vuotta. Tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi Seniorikortin käytön hyödyt ikääntyneiden sosiaalisen kanssakäymisen näkökulmasta. Vertailun vuoksi vuonna 2015 kortteja myytiin 4092 kappaletta ja käyntikertoja oli 189 019. Oulussa on valmisteltu ikääntymispoliittista ohjelmaa monialaisena ja poikkitoiminnallisena yhteistyönä. Seniorikortti liikuttaa oululaisia Oulussa ikääntyneiden toimintakykyä on jo 17 vuoden ajan edistetty Seniorikortin avulla