Väestön painopisteen siirtymisestä iäkkäisiin seuraa kasvava palvelutarve. Yhteiskunnallinen varautuminen väestön ikääntymiseen 10–11 Vanhuspalvelujen tila Suomalainen vanhustenhuolto kaipaa rakkautta, viisautta ja rahaa, sanoo sosiaalityön professori Marja Vaarama haastattelussaan, jossa häneltä kysyttiin ajatuksia vanhuspalvelujen nykytilasta sekä omasta eläkkeelle jäämisestään. 22–23 Vanhustyo_3_2019.indd 2 29.5.2019 8:54:19. 12–13 Eläkkeelle ilman taloushuolia Eläkkeelle jääminen on monelle odotettu juttu, mutta sen taloudelliset vaikutukset saattavat yllättää. Pelaaminen voi olla myös sukupolvia yhdistävä yhteinen harrastus. Lisäksi tarvitaan kansallisia ikäpoliittisia linjauksia ja uudenlaisia teknologisia ratkaisuja. Pelaamisen sosiaalisuus on yllättänyt Eija Kontion. Nykyisen palvelujärjestelmän kestävyys edellyttää, että iäkkäät ovat toimintakykyisiä nykyistä pidempään. Mutta osataanko asiakas oikeasti ottaa mukaan arvioimaan omaa palveluntarvettaan ja suunnittelemaan budjettinsa rakennetta. 2 3 • 2019 SENIORARBETE Vanhustyö 4/2019 ilmestyy 6.9.2019 | ASUMISEN INNOVAATIOT VARAUDU VANHUUTEEN 6 Henkilökohtaisella budjetilla on parannettu asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia Asiakkailla on lisääntynyt tieto siitä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa. Ennen eläkkeelle jäämistä kannattaa kokeilla, riittääkö tuleva eläke nykyiseen elämäntyyliin. 32–33 Digipelaaminen – ajanvietettä vai mielen sparraamista Joka viides 60–70-vuotias pelaa viikoittain digipelejä
Tilaushinnat 2019 Vuosikerta 43 € Kestotilaus 40 €/v Opiskelijatilaus 26 €/v Irtonumero 6,80 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Taitto Faktor Oy, Helsinki Tilaukset www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Paino PunaMusta Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Vanhuuteen varautuminen ikäihmisten näkökulmasta 5 Kohtaamisia: Vanhuus tulloo kun on tullakseen 6 Varaudu vanhuuteen 6 Väestön ikääntymiseen varautuminen on koko yhteiskunnan asia 7 Eläkkeelle siirtyminen tuo suuren elämänmuutoksen 8 Eduskunnan jättävät kansanedustajat odottavat uutta avoimin mielin 10 Vanhuspalvelujen tila 12 Eläkkeelle ilman taloushuolia 14 Vanhuus perheenjäsenenä 16 Oikeudellinen varautuminen vanhuuteen 17 Malmin mukavat – yhteishengen ja mielen hyvinvoinnin ylläpitäjä 18 Katsaus kulttuuritarjontaan 20 Kehittäminen ja tutkimus 20 Vanhustyön vaikeat puheenaiheet 22 Henkilökohtaisella budjetilla on parannettu asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia 24 Kuusi askelta kohti laadukkaampaa palliatiivista hoitoa Asuminen ja elinympäristöt 32–33 Asuminen ja elinympäristöt 26 Voimaa ja virkeyttä yhteisöstä Osallisuus 28 Enää yksi päivä, niin sitten on tiistai – Ystäväpiiri-ryhmän tarina 30 Ilon ja runon Ystäväpiiri pyörii Foibekartanolla 31 Kuka kylvettää ja pitää seuraa vanhana. Digi ja teknologia 32 Digipelaaminen – ajanvietettä vai mielen sparraamista 34 Toimintatonnit: Unelmien toteutumisella iloa arkeen 36 Iloa ja voimaa ympäristöstä 37 Vanhusten huollon viisi viisautta 38 Vinkkejä Vanhustenviikon viettoon 39 Kepeä katsaus vanhustenhuoltoon 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ajan virrassa 42 Ledare: Att gardera sig för ålderdomen ur ett seniorperspektiv 43 Hela samhället måste gardera sig för befolkningens åldrande 70 Vanhustyo_3_2019.indd 3 27.5.2019 14:38:09. 3 Vanhustyö 3 • 2019 www.vtkl.fi Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Satu Karppanen Teppo Kröger Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi Annikki Korhonen (lehti 3/2019) Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä
Voisiko vanhuuteen varautuminen olla samanlainen kansalaistaito kuin opintojen ja työurien suunnittelukin. On henkilöhaastatteluja ja artikkeleita, joissa vanhenemista tarkastellaan ikääntyneiden näkökulmasta. . Lehdessä on myös katsauksia kulttuuritarjontaan, esittelyjä kirjoista, taidenäyttelystä ja näytelmistä, joissa taiteen keinoin kuvataan vanhuuden monimuotoisuutta. Toivomme palautettanne sisältöjen osuvuudesta. Lehden toimituskunnassa virisi alkuvuodesta keskustelu, miten voisimme paremmin hyödyntää ikääntyvien osaamista ja tietoja myös Vanhustyö-lehdessä. Päätoimittaja kutsui kaksi seniorikonkaria neuvonpitoon ja heti ensimmäisessä ideapalaverissa huomasimme, että jutunaiheitahan on enemmän kuin lehdessä on sivuja. Tämän numeron kantavana ajatuksena on vanhuuteen varautuminen ja ikäihmisten näkökulman ja äänen voimistaminen. Yhteinen tekeminen synnytti hedelmällisiä keskusteluja ja pohdintaa siitä, mitkä aiheet kiinnostavat lukijoita. Vanhuuteen varautuminen on aihealueeltaan hyvin laaja: terveydenja toimintakyvyn ylläpitäminen, sosiaalisten suhteiden vaaliminen, varautuminen oikeudellisiin ja taloudellisiin asioihin sekä asumisratkaisujen ennakointi. Lehden toimittaminen senioreiden ja Vanhustyön keskusliiton työntekijöiden kesken on ollut hauskaa ja virkistävää ja täynnä työniloa. Ikäihmisten näkökulma on esillä lehdessä monin tavoin. 4 Pääkirjoitus K ädessäsi on lehti, joka toteutettiin uudella tavalla ja kokeilevalla otteella. Lehden jutuista on pyritty tekemään ihmisen kokoisia tarinoita. KUVA: MERJA LANKINEN Vanhustyo_3_2019.indd 4 27.5.2019 14:38:41. Ihmisten omaehtoisen varautumisen lisäksi on tarkasteltava sitä, miten yhteiskunnassa on varauduttu väestön ikääntymiseen. Lisäksi lehdessä palataan vanhustenhuollon haasteisiin ja kerrotaan onnistuneista asumiseen ja hoitohenkilökunnan kouluttamiseen liittyvistä hankkeista. VANHUUTEEN VARAUTUMINEN ikäihmisten näkökulmasta Annikki Korhonen, Tuulikki Petäjäniemi, Anni Lausvaara ja Merja Lankinen Lehden toimituskunnan seniorikonkarit Annikki (vas.) ja Tuulikki laatimassa sisältösuunnitelmaa
– Siinä 50–60 ikävuoden välissä tulee voimakkaammin semmoinen tunne, että haluaa ruveta miettimään, miten haluaa järjesSeppo Roivainen (70), Leena Korhonen (66) ja Maikki Räisänen (84) kertoivat ajatuksiaan Pohjois-Savossa. Siihen on oltava varauduttu henkisesti ja taloudellisestikin, ettei tilanne tulee yllätyksenä. ”VANHUUS TULLOO kun on tullakseen” Siilinjärven Palvelutaloyhdistyksen hallitusväkeä kokoontui pohtimaan vanhuuteen varautumista sekä vanhustenhuollon nykytilaa ja tulevaisuutta. Onko ylipäätään tarpeellista, että vanhuuteen jotenkin varautuu. – Kyllähän vanhuuteen varautuminen on niin kun vakuutus itelle. Vanhuus tulloo kun on tullakseen ja se pittää mielessään etukäteen käsitellä mitä se tuo tullessaan. Teksti: Anni Lausvaara, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Mailis Salmi, järjestöjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Vanhustyo_3_2019.indd 5 29.5.2019 8:56:21. – Eläkevarojen vastuullinen sijoittaminen ja varojen hoitaminen niin että rahoja ei hupeloija, varoittaa Maikki. – Asenteiden on muututtava niin että vanhusten hoiva ei ole pelkkää bisnestä. . Miten me saataisiin vanhustenhuolto kuntoon Suomessa. Te olette kaikki olleet luottamusmiehinä ja vaikuttajina eri tahoilla –miten mielestänne yhteiskunnan tulisi varautua vanhuuteen. 5 Vanhustyö 3 • 2019 Kohtaamisia V anhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara on maakuntamatkoillaan tavannut useita jäsenjärjestöjen edustajia, mutta harvoin on juttu luistanut ja nauru raikunut yhtä paljon kuin Siilinjärvellä, jossa Anni keskusteli Siilinjärven Palvelutaloyhdistyksen hallitusväen kanssa vanhustyöstä. Kyllä me vanhanakin tiijämme, mitä haluamme, kertoo puolestaan Leena Korhonen. Tämmöinen säätiöpohjainen ja voittoa tavoittelematon toiminta on ihan hyvä koska tuotto käytetään toiminnan hyväksi. – Kyllä siihen pitää jollain tavalla varautua, koska joka tapauksessa jokainen vanhenee. – Kuntapäättäjillä pitäisi olla semmoista koulutusta, että ymmärrettäisiin mitä heiän tekemänsä päätös kentällä aiheuttaa, Seppo toteaa. – Naapurit ja ystävät ovat hyvin iso voimavara. – Se on kyllä niin raaka temppu, jos erotettaan avioparit. – Jos joutuu outoon ympäristöön, niin harva sitä viimeisillä voimillaan jaksaa lähteä tutustumaan uusiin paikkoihin ja ihmisiin. – Vanhustenhuollon ytimessä pitää olla vanhuksen kuuleminen ja tiedolla johtaminen ja toiminnan selkeät tavoitteet. Omille lapsillekin on hyvä kertoa, että miten toivon, että minua vanhana käsitellään. – Päätöksenteossa pitää miettiä vaikuttavuus ja pitkäjänteisesti miettiä, mihin päätökset johtaa – vähällä rahallakin voidaan tehdä kauaskantoisia ja hyvä päätöksiä, päättää Leena juttutuokion. Mutta jos vanhus siirretään vaikka toiseen kuntaan palvelutaloon, niin silloin katkeaa elintärkeä suhde ympäristöön ja tuttaviin. tellä elämänsä ja miten taloudellisesti kannattaa varautua. Liian aikaisin ei tarvii tulla neuvomaan. Mutta se on sitten luonnekysymys, että haluanko minä, että minua hyysätään. Minä en halua olla nuoren väen hyysättävänä, Maikki Räisänen toteaa. Mitä haluatte tuoda esiin vanhusten hoivan tilanteesta. Oleellista on se, miten siihen suhtautuu, Seppo Roivainen sanoo. He ovat olleet toistensa tukena ja sitten repäistään eri hoitolaitoksiin viime vuosikseen, Seppo harmittelee
Palvelujärjestelmän kestävyys edellyttää, että iäkkäät ovat toimintakykyisiä mahdollisimman pitkään ja että toimintakyvyn ylläpitoa tuetaan ja vajeita paikataan erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla. Meillä on jo nyt valtava eläkeikäisten vapaaehtoisten joukko, joiden työ kohdistuu iäkkäisiin. Riittävä liikunta ja terveellinen ravitsemus ja muut kansanterveyttä parantavat toimet vähentävät valtimotautiriskiä ja ovat myös muistisairauksien ennaltaehkäisyssä keskeisiä. Kansalliset ikäpoliittiset linjaukset Sosiaalija terveysministeriön koordinoimana on valmisteltu Kansallisia ikäpoliittisia linjauksia vuoteen 2030 yhdessä monien eri sidosryhmien kanssa. Teknologiaa, tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntämällä voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia sekä tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa. Ikääntyneiden asumisessa on tärkeää riittävän varhainen ennakointi ja varautuminen tuleviin asumistarpeisiin. Väestön painopisteen siirtymisestä iäkkäisiin seuraa toisaalta kasvava palvelutarve, mutta toisaalta pienenevä työikäisten joukko niihin vastaamaan. Teksti: Satu Karppanen, neuvotteleva virkamies, sosiaalija terveysministeriö KUVA: SHUTTERSTOCK Vanhustyo_3_2019.indd 6 27.5.2019 14:39:29. Valmistelun tavoitteena on ollut määritellä yhteinen suunta ja keinovalikoima tuleville vuosille. Iäkkäiden oikeutta asua omassa kodissaan myös silloin, kun toimintakyvyssä on vajeita, tuetaan kehittämällä, korjaamalla ja rakentamalla iäkkäille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä. . Tavoitteena onkin yhdistää terveellisiin elintapoihin liittyvät kansanterveyttä edistävät toimenpiteet yhdeksi toimintamalliksi sekä tehostaa riskihenkilöiden Väestön ikääntymiseen varautuminen on KOKO YHTEISKUNNAN ASIA ja -ryhmien tunnistamista ja ohjausta elintapaja terveysneuvontaan. Parhaista käytännöistä ja ratkaisuista annetaan suosituksia sote-palveluiden järjestäjille ja tuottajille. Tavoitteena on, että ikäpoliittiset linjaukset kirjataan tulevaan hallitusohjelmaan, valmistelu saatetaan loppuun ja toimeenpano käynnistetään. Tämä koskee laajasti eri toimijoita yhteiskunnassa – kansalaisia, kuntia, asunto-osakeyhtiöitä, kiinteistöja rakennusalan toimijoita. Teknologian hyödyntämisen vauhdittamiseksi ehdotetaan luotavaksi kansalliset rakenteet, joilla uusia ratkaisuja testataan ja arvioidaan. Siitä aiheutuu hyvinvointiyhteiskunnalle sellaisia ratkaistavia kysymyksiä, jotka edellyttävät määrätietoista varautumista. Iäkkäiden toimintakyvyn turvaaminen on tärkeää Palvelujärjestelmän kestävyys edellyttää, että iäkkäät ovat toimintakykyisiä nykyistä pidempään. Hyvillä asuinoloilla voidaan osaltaan vähentää palvelujen tarvetta. 6 Varaudu vanhuuteen S uomen ikääntyminen on seuraavien vuosikymmenten aikana niin merkittävää, että se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja kaikkiin toimijoihin. Tulevaisuudessa ammattilaisten työtä onkin suunnattava entistä enemmän niihin tehtäviin, joissa vaaditaan ammatillista osaamista. Tätä työtä nykyistä paremmin tukemalla voidaan lisätä iäkkäiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia ja toisaalta saada vapaaehtoistyötä kohdennettua paremmin siitä hyötyville iäkkäille
Eläkkeelle jäädessä ihminen luopuu monista itsestään selvistä asioista ja joutuu tutustumaan uuteen oloneuvokseen, omaan itseensä. Käytettävissä on kymmenisen tuntia enemmän aikaa kuin työssä ollessa. Teksti: Meri Koutti Ei enää korkojen kopinaa tai kopiokoneen kolkutusta Minä jouduin eläkkeelle. Vanha-sanalla on useita synonyymejä: harmaa pantteri, aikuisenikäinen, hopeahiuksinen, seniori, iäkäs, varttunut, iätön tai ikivihreä. Eläkkeelle lähtö on kuitenkin ’kerrasta poikki’. Jotkut toteavat ilkikurisesti, että vanhuuden raja siirtyy tuonnemmaksi sitä mukaa, kun vanhuustutkijat itse vanhenevat! Eläkkeelle jäädessä, samalla oven aukaisulla, poistuvat monet muutkin tärkeät työalkuiset asiat: työpaikka, työtoverit, työyhteisö, työmatkat, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto. Nyt ei voi enää vetäytyä kenenkään selän taakse, ei selittää työtehtävien vaikeutta, esimiehen ymmärtämättömyyttä tai ikäviä työtovereita. Ensimmäiset viikot olivat vaikeita: tässäkö tämä työelämä oli, tässäkö kaikki! Näin nopeasti! Tätä varten olin opiskellut, ahertanut, iloinnut, itkenyt, onnistunut, epäonnistunut ja kokenut ainutlaatuisia tunteita. Ovi ei ole enää raollaan, vaan lopullisesti kiinni. Mielestäni en tarvinnut eläkeläisaikaa itseäni toteuttaakseni. Vanhuudelle ei ole yleisesti pätevää aikarajaa Olemme lapsia, teinejä, nuoria aikuisia, varhaisja myöhäiskeski-ikäisiä. Eläkkeellä on itse vastuussa päivän kulusta ja omista aikaansaannoksistaan. Näillä kaikilla on ollut merkittävä osa elämässämme. On aikaa miettiä, mitä oloneuvoksena halua tehdä ja saada aikaiseksi. Näille kaikille on käyttöä myös eläkeelämässä. Olin koko työelämäni ajan voinut tehdä kiintoisia asioita, ja työkiintymykseni lisäksi minulla oli myös muuta elämää. Elämän aikana reppuun on kertynyt monenlaisia taitoja, selviytymisstrategioita, suhteellisuudentajua ja mittavasti elämänkokemusta. Eläkkeelle lähdetään vain kerran ja samalla luovutaan monista itsestään selvistä asioista. Kun kaikki keski-iän vaiheet on käyty lävitse, tullaan vanhuuteen. Eläkkeelle lähteminen kaihersi kauan, mutta selvisin. Oman elämänhallintaan tarvitaan erilaista itsekuria. Enää ei kuulunut korkojen kopinaa käytävillä, ei kopiokoneiden kolkutusta, puheensorinan ja nauruhelähdysten kakofoniaa. Alkuun minusta tuntui, että eläkkeelle siirtyminen haukkasi identiteetistäni suuren palan. 7 Vanhustyö 3 • 2019 Väestön ikääntymiseen varautuminen on KOKO YHTEISKUNNAN ASIA M onia asioita voi vaihtaa elämässään useamman kerran: ammattia, työtä, paikkakuntaa, nimeä tai puolisoa. Eläkkeellä on itse vastuussa päivänsä kulusta Jotkut arvelevat, että heillä ei ole vaikeuksia eläkkeelle siirtymisessä, koska heillä on aiempaa kokemusta pitkäaikaisesta poissaolosta työpaikalta. Aiemmin pystyi selittämään monta asiaa työelämän syyksi. Kun ei ole työhön liittyviä velvoitteita, on enemmän vapaa-aikaa. Nyt kaikki on ohi! Työelämän jätettyäni kaipasin eniten – en työtä, vaan päivittäiseen työpäivään kuuluvia asioita, tapahtumia ja ääniä. Ikä tuli vastaan. Ei ollut enää työtoveria, jonka kanssa voi ovenpielessä jutustella arkisista asioista tai vaihtaa pienen pientä tietoa talon tapahtumista. . Virallisesti se alkaa, kun ihminen saavuttaa kansaneli vanhuuseläkeiän eli täyttää 65 vuotta. Vanhuudelle ei ole olemassa yleisesti pätevää aikarajaa. ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN tuo suuren elämänmuutoksen Eläkkeelle siirtyminen on niin suuri muutos ihmisen elämässä, että siihen kannattaa valmistautua. Kukaan sen ikäinen ei kuitenkaan halua tai koe olevansa vanha, eikä ainakaan vanhus! Sama ihminen voi olla eri-ikäinen kronologisesti, biologisesti, sosiaalisesti ja psykologisesti. KUVA: SHUTTERSTOCK Vanhustyo_3_2019.indd 7 27.5.2019 14:39:45
Vaikuttamista he eivät silti jätä. – Muiden jäsenmaiden edustajiin pitää rakentaa hyvät ja toimivat yhteistyösuhteet ja asioita täytyy tarkastella monelta kantilta, hän sanoo ja tarjoutuu opastamaan uusia ministereitäkin näihin kuvioihin. Kansanedustajat keskustan Sirkka-Liisa Anttila, kokoomuksen Pertti Salolainen ja sosiaalidemokraattien Riitta Myller päättivät tänä keväänä pitkän taipaleensa valtakunnan politiikassa. Sen kynnyksen ylittäminen teki mahdolliseksi kaiken sen jälkeen tulleen, hän muistelee. He vetosivat mammaan, että yhteistä aikaa olisi vielä järjestettävä. Lasten viesti satutti syvältä, Anttila sanoo. Sitten astuin ovesta sisälle. Liikuntaharrastus jatkuu. Keskusta maanitteli vahvaa soturia mukaan taistoon. He vaikuttivat vahvasti Anttilan lähtöpäätökseen. Erityisesti hän aikoo niissä selvittää, mitä työ EU:n ministerineuvostossa merkitsee. S irkka-Liisa Anttila tietää tarkkaan, mitä hän tekee vaalikauden umpeuduttua. Päättäjäispäivänä tunnelmat olivat haikeat. Käännyin ylhäällä katsomaan Helsinkiä. Lisää aikaa saavat myös lastenlapset. Painetta toiseen suuntaan kasvattivat puolueen alenevat kannatusluvut. 8 Varaudu vanhuuteen Muistelmat, yhdistystoiminta ja luonnonsuojelu saavat LISÄÄ AIKAA – Eduskunnan jättävät kansanedustajat odottavat uutta avoimin mielin Yksi vaihe elämästä päättyy. KU VA : AL EK SI VE HM AS Vanhustyo_3_2019.indd 8 27.5.2019 14:40:09. – Olen ollut paljon poissa. Se toiminta tuli tutuksi maaja metsätalousministerinä 2007–2011. Lapsenlapset näkevät Sirkka-Liisa Anttilan nyt entistä useammin keittiöpuuhissa. huhtikuuta 1983, kun astelin eduskunnan portaita ensi kertaa kansanedustajana. Hän on jo koonnut materiaalia muistelmiin lähes 40 vuoden ajalta. Tässä paistetaan possun kyljyksiä kotona Forssassa. – Minulle huippukokemus oli 7
Yhteiskunnallinen toiminta kuitenkin jatkuu vaikkapa Joensuun työväenyhdistyksen puheenjohtajana. – Tekemistä riittää eikä koskaan tiedä, mitä elämä tuo tullessaan. Lähtöpäivänä hän toivoo uudelta eduskunnalta asennemuutosta. Kansanedustajauran jälkeen Pertti Salolainen jatkaa elinikäistä harrastustaan luonnonsuojelua. Vanhustyo_3_2019.indd 9 27.5.2019 14:40:22. Pitkän linjan edustaja katselee omaa uraansa parlamentissa hyvillä mielin. 9 Vanhustyö 3 • 2019 Varaudu vanhuuteen Forssalainen hallintonotaari, nyt 75, on ollut paljossa mukana; esimerkiksi ministerinä, eduskunnan varapuhemiehenä ja puolueensa johtopaikoilla. Kohokohtia ovat ministeriajat kahdessa hallituksessa 1987–1995. Pääsin neuvottelemaan pääosan sopimusteksteistä, joilla Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995. KU VA : ED US KU N TA Riitta Myller ei vielä tarkkaan tiedä, mitä kaikkea on edessä, kun vaalit ja eduskunta jäävät taakse. EU-parlamentissa meppi voi vaikuttaa suoraan, mikä on motivoivampaa. – Täytyy pitää itsensä kunnossa ja täytyy pitää ovia avoinna uusille asioille, hän kaavailee. Kivoja kavereita tulee ikävä. Kari Uotila, 64, vas. Ympäristöohjelmilla luotiin tavoitteet pitkälle tulevaisuuteen. – Satuin olemaan oikeaan aikaan ministerinä. Uran kohokohtiin hän laskee työn EUparlamentissa aikana, jolloin unioni kehittyi nopeaan tahtiin. Työ vaihtui 1995 Euroopan unionin parlamentin jäsenyyteen 14 vuodeksi. Virkauraa hän ei suunnittele. Eduskuntaan hän palasi 2011. Salolainen ei kuitenkaan kiellä, että vähän ennen istuntojen loppua olo on haikea. Helsinkiläinen kauppatieteiden maisteri valittiin 1970 ensimmäistä kertaa eduskuntaan. . Silloin tehtiin Suomen historian merkittävin päätös sotien jälkeen. Teksti: Kirsti Pohjonen, politiikan toimittaja, eläkkeellä 35 luopujan joukossa ovat myös: Mikko Alatalo, 68, kesk. Teen tilaa uusille yrittäjille, Riitta Myller arvioi lähtötilannetta. Jatkossa elinikäinen harrastus luonnonsuojelu saa lisää aikaa, samoin valokuvaus ja retkeily. Siihen on pari vuotta aikaa. Täällä vaikuttamiseen tarvitaan kuitenkin tiettyjä asemia. Myller valittiin ensi kertaa parlamenttiin 1987. Tulevasta Myllerillä ei ole tarkkoja suunnitelmia. Samalla hän lisää, että nämäkin asiat ovat ryhmässä nyt hyvin hoidossa. – Vaikka kuvioni on ollut vuoden päivät selvä, välillä tulee sellainen olo, että entäs sitten. Seppo Kääriäinen, 71, kesk. Valiokuntatyön ohessa Myller kohosi EU-parlamentissa oman sosialistiryhmänsä varapuheenjohtajaksi seitsemäksi vuodeksi. Kesällä 63 vuotta täyttävä Myller ei jää vielä eläkkeelle. 26 vuoden jälkeen hän lähti Suomen suurlähettilääksi Lontooseen. Timo Kalli, 72, kesk. Pirulliseksi kirjoittajaksi Pertti Salolainen vakuuttaa, että lopettamispäätös oli helppo. – Luulen, että lähden oikea-aikaisesti. Pitkän linjan edustajiin joensuulainen yhteiskuntatieteiden maisteri kyllä kuuluu. Ei voi sanoa, että jättäisin leikin kesken. Kauko Juhantalo, 76, kesk. 2007 hän palasi eduskuntaan vielä kolmeksi kaudeksi. – Eduskunnassa on vielä ihan oma, omalaatuinen ilmapiiri, siinä on vähän magiaa, hän kuvaa. Pentti Oinonen, 66, sin. Minulta ei kuitenkaan jää keskeneräisiä asioita, olen siirtänyt ne jo toisille. Annika Lapintie, 64, vas. Hän täytti lokakuussa 78 vuotta. Se on järkevää jo oman itseni takia. Hän aikoo myös puhua vanhusväestön puolesta, ”minusta tulee pirullinen kirjoittaja”. Uusia lakeja tehtiin esimerkiksi kuluttaja-asioissa ja aluepolitiikassa. Lea Mäkipää, 72, sin. Eduskunnasta on hävinnyt arvokkuus ja toistemme kunnioittaminen. – Jäi semmoinen tunne, että sai olla keskeisesti vaikuttamassa lainsäädäntöön. Itseäni kiinnostaviin ympäristöasioihin olen saanut erityisesti perehtyä, kun moni muu ei ole niistä aiemmin perustanut, Myller sanoo. – Suomen eduskunnassakin sai tuntea onnistuneensa. – Liikaa tuntuu siltä, että vieruskaveri koetaan viholliseksi. Lauri Ihalainen, 71, sd. Tapani Tölli, 67, kesk. Kunnosta täytyy pitää huolta – Nyt oli helppo lähteä, kun gallupit näyttivät SDP:lle hyvää tulosta
– Saa nähdä opittiinko mitään. Hyvä hoito myös reagoi vanhuksen terveydentilan ja kunnon muutoksiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Ehkä sen, ettei asioita voi loputtomasti piilotella tai perustaa suunnitelmia ohuen tilannekuvan varaan. saada sutta aikaan ja pienellä hyvää jälkeä. – Suurellakin henkilömäärällä voidaan Sosiaalityön professori Marja Vaarama vastasi kysymyksiin vanhuspalvelujen nykytilasta ja kertoi aatoksiaan omasta eläkkeelle jäämisestään. Mitkä ovat hyvän hoidon tärkeimmät tekijät. 10 Varaudu vanhuuteen Mitä opittiin viimeisimmästä vanhustenhuollon kohusta. Ammatillisen laadun näkökulmasta on olennaista, että henkilöstöä on riittävästi ja koulutus on oikeanlaista suhteessa hoidettaVanhustenhuolto tarvitsee RAKKAUTTA, VIISAUTTA JA RAHAA KU VA : SH UT TE RS TO CK Vanhustyo_3_2019.indd 10 28.5.2019 8:33:02. Opittiin ehkä, että huonossa hoidossakin jossakin tulee raja, jota lepsuinkaan valvonta ei enää voi ylittää, vaan on puututtava asioihin. Laatu tarvitsee aina tekijänsä, ja siinä henkilöstön määrällä on oma merkityksensä. Ehkä viimeinkin ymmärretään, että iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan kunnon panostusta, vanhuspalveluihin lisää rahaa ja henkilökuntaa sekä parempaa johtamista ja sitovia laatukriteereitä. Vanhan ihmisen näkökulmasta hyvä laatu on sitä, että häntä kuunnellaan, hänen tarpeensa ymmärretään, palvelusuunnitelma tehdään yhdessä hänen ja hänen läheisensä kanssa, ja että henkilökunta on tuttua ja turvallista, ammattitaitoista ja kohtelee vanhusta arvostavasti
Kertokaa hyviä esimerkkejä ja kannustakaa, mutta myös kritisoikaa ja tuokaa epäkohtia esille. Jokainen vanhussukupolvi on erilainen, ja muovaa yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevaa vanhuuskuvaa. Vanhuus on normaali osa elämää, ja mahdollista vain niille, jotka saavat elää pitkään. Sosiaalipalvelujen merkitys on vanhuksille suuri. Jos ne eivät onnistu, muutto sopivampaan asuntoon on ratkaisu. Tutkijana hänen mielenkiintonsa on kohdistunut etenkin iäkkäiden elämänlaatuun, vanhuspalvelujen riittävyyteen, laatuun ja vaikuttavuuteen sekä vanhuspolitiikkaan. – Järjestöt ovat tärkeä voimavara. – Hyvillä mielin ja uteliaana. Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön professori Marja Vaarama on pitkän linjan vanhustyön vaikuttaja ja arvostettu asiantuntija. Aiemmin hän on toiminut mm. Harrastan, matkustan, ja aikaa liikenee enemmän myös läheisille ja ystäville. Vanhuus on kuitenkin ihmisen elämänvaiheista monimuotoisin, kuuluvathan siihen niin nuorekkaat ja menevät eläkeläiset kuin hauraat ja toisten avusta riippuvaiset iäkkäätkin. 11 Vanhustyö 3 • 2019 vien määrään ja hoitoisuuteen, työnjako järkevä ja se antaa henkilökunnalle mahdollisuuden keskittyä siihen, mitä kukin parhaiten osaa. Olet työskennellyt nuorena myös VTKL:ssä. Kuten kaikkiin elämänvaiheisiin, myös vanhuuteen kuuluu tälle iälle ominaisia tarpeita. Pitäisikö sinun mielestäsi varautua vanhuuteen. Sote-palveluja pitäisi olla ajoissa ja helposti saatavilla niin, että vaivoista ja ongelmista ei muodostu pysyviä. Lisäksi olen mukana joissakin kehittämishankkeissa ja julkaisuprojekteissa, jotka jatkuvat eläkkeelle siirtymiseni jälkeenkin. Minusta on itsestään selvää, että ikäihmiset ovat yhteiskunnalle voimavara, he auttavat omia aikuisia lapsiaan, hoitavat lapsenlapsiaan, tekevät vapaaehtoistyötä ja ovat aktiivisia kuluttajia ja harrastajia sekä perinteen siirtäjiä. On pidettävä myös huolta läheisja ystävyyssuhteistaan, lähdettävä ulos neljän seinän sisältä ja mentävä muiden joukkoon. Ovatko palvelut lähellä, pääseekö julkisiin kulkuneuvoihin helposti. Henkilökunnan hyvinvointi on aivan olennaista, sillä vain hyvinvoiva työntekijä pystyy hoitamaan toista ihmistä hyvin. Jatkan vielä emeritaprofessorina Itä-Suomen yliopistossa, ja siihen liittyy sekä opetusta että tutkimusta. Vaaramalle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan ritarimerkki ja toukokuussa 2019 hänet promovoidaan Lapin yliopiston kunniatohtoriksi. Säännöllinen liikunta pitää yllä fyysistä kuntoa, ja muutoinkin terveelliset elintavat tukevat hyvinvointia. En osaa ajatella, että tietty ikä tarkoittaa vanhuutta, tai että eläkkeelle siirtyminen tekee ihmisestä yhteiskunnallisen taakan. Pitäkää kiinni itsenäisyydestänne ja riippumattomuudestanne, kokeilkaa ja kouluttakaa. Niitä tulisi olla tarjolla myös pienituloisille. Johtamisella on hyvälle hoidolle ja palvelulle suuri merkitys. Ikäihmiset ovat myös aktiivisia liikunta-, kulttuurija Teksti: Annikki Korhonen muiden harrastusmuotojen kuluttajia. Kodin muutostyöt kannattaa tehdä ajoissa. Terveydestä pitää huolehtia ja hoitaa vaivat ajoissa, sekä panostaa omaan hyvinvointiin. . Hän on johtanut useita kotimaisia ja eurooppalaisia tutkimusja kehittämishankkeita. Vanhustyön johtajilla tulisi olla hyvä johtamiskoulutus. Kotia ja asuinympäristön esteettömyyttä voi miettiä ennakkoon: pystynkö elämään täällä myös silloin, kun liikkuminen on hankalaa ja jaksanko myös hoitaa talouttani. – Suhtaudun vanhuuteen arvostavasti ja etenkin tutkimustyöni on laajentanut kuvaa. Minkälaisia terveisiä haluaisit sanoa nykyisille toimijoille. KU VA : RI CH AR D PI EP ER KUVA: SHUTTERSTOCK Vanhustyo_3_2019.indd 11 28.5.2019 8:33:18. Mieluisat harrastukset tukevat henkistä vireyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Mitä olet työelämäsi aikana oppinut vanhenemisesta, vanhuudesta, vanhusten palveluista. Tärkeää on työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu ja arvostaminen, yhteinen ymmärrys tavoitteista, selkeä työnjako, resurssien järkevä käyttö, konfliktien ratkaisemisen taito ja työntekijöiden rinnalla oleminen. Terveyspalveluita tarvitsevat kaikenikäiset, ja vanhetessa niiden merkitys kasvaa. – Kyllä, ja kyse on elämän mittaisesta asiasta. Stakesissa tutkimusprofessorina, sosiaalityön ja sosiaaligerontologian professorina Lapin yliopistossa ja THL:n ylijohtajana. Millä mielellä lähdet eläkkeelle. Työn ilo olisi voimavara, jota vanhuspalveluissa tarvittaisiin, ja se syntyy vain hyvissä työyhteisöissä, sellaisissa, joissa ihmiset kunnioittavat ja arvostavat toisiaan ja omaa työtään. Itsestään on pidettävä huolta kaikenikäisenä
Vaikka kuukauden kokeilu on tietenkin eri asia, kun eläkkeellä eläminen vuosien ajan, antaa se suuntaa siitä riittääkö oma eläke nykyiseen elämäntyylin vai täytyykö omasta kulutuksesta karsia. Vaikka eläkeikään olisi vielä 5–10 vuotta aikaa, on monella meistä ainakin haaveiden tasolla suunnitelmia siitä, millaisia eläkepäiviä haluaisimme viettää. Kun eläkkeen määrä on tiedossa, voi sillä yrittää elää kuukauden ajan. Haaveet ovat tarpeellisia, mutta niiden lisäksi eläkkeelle siirtymistä kannattaa myös suunnitella ihan konkreettisesti. Työeläkeote lähetään myös postitse kotiin joka kolmas vuosi. Varaudu vanhuuteen 12 ELÄKKEELLE ILMAN TALOUSHUOLIA Eläkkeelle siirtyminen on monelle odotettu juttu. Selvitä oma eläkekertymä ja menot Ensimmäisenä kannattaa selvittää tulevan eläkkeen määrä. Ennen eläkkeelle jäämistä kannattaa kokeilla, riittääkö tuleva oma eläke nykyiseen elämäntyyliin. Sen voi helposti tehdä Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla. Tähän juttuun olemme koonneet muutamia neuvoja siitä mitä omassa taloudessa kannattaa ottaa huomioon jo hyvissä ajoin ennen eläkkeelle siirtymistä. H aaveiden lisäksi eläkkeelle siirtymiseen voi liittyä myös huolia. KU VA : SH UT TE RS TO CK Vanhustyo_3_2019.indd 12 27.5.2019 14:40:46. Hyvällä suunnittelulla ja pienellä varautumisella huolta voi kuitenkin hälventää ja eläkkeelle voi siirtyä luottavaisin mielin. Tutkimusten mukaan yksi eniten huolta aiheuttava asia on oma talous ja eläkkeen riittäminen
Raha-asiat kannattaakin ottaa rohkeasti esiin koko perheen kesken. Maksamme entistä enemmän pankkija luottokorteilla, ja varsinkin erilaiset toistuvat kuntosalijäsenyydet ja kanavapakettimaksut katoavat tililtä kuin huomaamatta. Heistä kaksi kolmasosaa oli naisia. Lähes 40 prosentilla suomalaisista eläke jäi alle 1250 euron. Puhu rohkeasti rahasta Sen lisäksi, että eläkeajan raha-asioita pohtii itse, on niistä tärkeää puhua myös puolison ja perheen kanssa. Kuukauden eläkkeellä elämisen lisäksi kannattaakin kuukauden ajan merkitä muistiin kaikki omat menot. Tämän vuoksi olisi myös hyvä tehdä suunnitelma velkojen maksamisesta ennen eläkkeelle siirtymistä ja pyrkiä pääsemään eläkkeelle ilman velkaa. Tähän voi käyttää excel-taulukkoa, ruutupaperia tai jotain monista digitaalista taloudenhallinnan välineistä, joita on nykyään saatavilla. 13 Vanhustyö 3 • 2019 Teksti: Sanna Apajalahti, palvelumuotoilija, Takuusäätiö Tämän lisäksi on hyvä selvittää, mihin omat rahat tällä hetkellä oikeastaan kuluvat. Jos mahdollista on, eläkeaikaa varten kannattaa myös säästää. Olisiko työnantajista tukijoiksi. On tärkeää keskustella yhdessä puolison kanssa, millainen elintaso tulevaisuudessa on mahdollinen, sekä miten menot jaetaan. Jos sinulla on velkaa, selvitä kaikki velat sekä niiden korot ja maksuajat ja tee maksusuunnitelma veloille. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä aloittaa. Tunne siitä, että työnantaja välittää työntekijän tulevaisuudesta, motivoi häntä kehittymään ja kehittämään myös työuran viimeisillä vuosilla. Lasten avustaminen ei saa ajaa omaa taloutta eläkkeellä vaikeuksiin. Mitä aiemmin eläkesäästämisen aloittaa, sitä helpompaa se on. Yksi tällainen ilmainen ja helppokäyttöinen taloudenhallinnan väline on Penno.fi-palvelu. Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteisessä Rahat riittää -hankkeessa kehitetään ja kokeillaan erilaisia toimintatapoja, joilla eläkkeelle siirtymiseen ja sen tuomiin taloudellisiin muutoksiin olisi helppo varautua ajoissa, mielellään viimeistään noin viisi vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä. Lisätietoja https://www.takuusaatio.fi/takuusaatio/kehittamishankkeet/rahat-riittaa-hanke jen määrä on kasvanut. (Eläketurvakeskus 2019). Hankkeen yhtenä kohderyhminä ovat työelämästä 5–10 vuoden kuluttua eläkkeelle siirtyvät henkilöt. Raha-asioista puhutaan perheissä yhä melko vähän, edes puolisojen kesken. Jos olet tottunut tukemaan lapsia tai lapsenlapsia taloudellisesti, kannattaa myös tarkastaa onko se enää eläkkeellä mahdollista. Jo pienetkin säästöt tuovat turvaa eläkepäiviin ja voivat auttaa toteuttamaan omien haaveiden mukaisia eläkepäiviä. Vanhustyo_3_2019.indd 13 29.5.2019 8:57:44. Se osittain kertoo ehkä siitä, että omia menoja ei eläkkeelle siirtyessä ole ajoissa onnistuttu suhteuttamaan pienentyneisiin tuloihin tai eläkkeen pienuus on tullut yllätyksenä. Työnantajan tuki voi olla henkilökohtaista ohjausta, vertaistuellista yhdessä pohtimista tai vaikkapa kurssimuotoista toimintaa. Eläkkeelle siirtyessä tulot yleensä tippuvat jopa puoleen siitä, mitä tulot työaikana ovat. Takuusäätiö on myös mukana Vanhustyön keskusliiton Vanheneminen.fi-yhteistyöverkostossa. Velattomana eläkkeelle Edellisten toimenpiteiden myötä arvio rahojen riittävyydestä eläkkeellä onkin jo paljon paremmalla mallilla. Suomalaisten miesten keskieläke oli viime vuonna 1 898 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 499 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän. Pienentyneistä tuloista voi olla vaikea maksaa erilaisia lainoja. Haastammekin työnantajat kehittämään kanssamme ratkaisuja eläkkeelle varautumiseen. Viime vuosina erityisesti eläkeikäisten maksuhäiriömerkintöRahat Riittää -hanke on Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteinen kolmivuotinen hanke (2018–2020), jossa tavoitteena on kotitalouksien talousja velkaongelmia ehkäisevän ja selviytymistä tukevan talousosaamisen vahvistaminen. Käteisen käytön vähentyessä meillä ei ehkä ole yhtä selkeästi tiedossa, paljonko rahaa on tilillä ja mihin kaikkeen sitä menee. . Toinen puolisoista voi jäädä eläkkeelle toista aiemmin tai eläkekertymä puolisoilla voi olla hyvin erilainen. Myös työnantajat voivat tulevaisuudessa olla tärkeässä roolissa eläkkeelle varautumisen auttamisessa
14 Varaudu vanhuuteen P itkä parisuhde hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa. Tiimityön rautaisina ammattilaisina he täydentävät toistensa osaamista. Miten rakkautta riittää. He ovat voimakaksikko, toistensa tukihenkilöitä. Vanha pariskunta siirtää yhdessä elämällä yhteiskunnan hoitoja huolenpitovelvollisuutta myöhemmäksi. Se ei tule yllättäen, vaan viestii tulostaan pienillä signaaleilla: iho rypistyy, hiukVANHUUS PERHEENJÄSENENÄ – näkökulmia pitkään parisuhteeseen Vanhat parit herättävät monenlaisia mietteitä: miten voi olla noin kauan yhdessä. Miksi ne tuossa köpöttelevät toisten jaloissa. KU VA : SH UT TE RS TO CK Vanhustyo_3_2019.indd 14 27.5.2019 14:41:24. Kutsumaton vieras Vanheneminen on kuitenkin kutsumaton vieras. Miten kestää toista noin pitkään
Molemmat ovat muuttuneet vähäpuheisimmiksi. Sinne on ilmestynyt reikiä, jotkut pienen pieniä, toiset suurempia. Mies on sopeutunut tilanteeseen pragmaattisesti, mutta samalla se on ollut yllättävän kovaa meille. Eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä Kaikilla pariskunnilla oma tapansa elää ja toimia. 15 Vanhustyö 3 • 2019 VANHUUS PERHEENJÄSENENÄ – näkökulmia pitkään parisuhteeseen set harmaantuvat, askel hidastuu. Osallistumiset erilaisiin rientoihin ja tilaisuuksiin luonnollisista syistä vähentyvät. Läheisten kuolemat konkretisoivat karusti, että aikaa on rajallisesti. Molempien on keskityttävä: minun on puhuttava selvemmin, jolloin puheeni ymmärtäminen on helpompaa, Hanneksen on puolestaan asennoiduttava kuuntelemisiin. Samaan tapaan vanhuus kärjistää ja terävöittää luonteenpiirteitä. Tästä huolimatta on tärkeää, että kummallakin puolisolla on omaa erillistä aikaa, väljyyttä toisen seurasta. Vanhenemista voisi verrata lautalattiaan: uutena se on kiiltävä, sileä ja oksakohdat ovat koristeellinen lisä. . Vuosien myötä omanarvon tunne heikkenee, murenee ja saa kolhuja. Jotkut ohitetaan hyväntuulisesti, joihinkin juututaan hämmentyneinä, jotkut aiheuttavat inttämistä. Ennen ihmettelin ja mielessäni vähättelin ihmisten valitustensävyisiä kertomuksia ja tuntemuksia huonosti kuulevasta puolisostaan. Kun ärtymyksen tunteet menevät ohitse, asialle pystyy nauramaan ja voi muistella aikaisempiakin kömmähdyksiä. Yleensä vanhojen liitossa perusasiat pysyvät pitkälti samanlaisina. Vanhustyo_3_2019.indd 15 27.5.2019 14:41:35. Väärin kuuleminen on tavallista ja mahdollisuudet väärinymmärtämiseen ovat rajattomat. Aiemmin seurallinen ja sosiaalinen mies on tullut vetäytyvämmäksi, minä kärsimättömäksi: mies ei taaskaan kuule! Kun sitten toistan asian tai kysymyksen kolmannen kerran, niin sisältö on jo typistynyt ja iän myötä heikentynyt ääneni on – kimitystä. Ikäperheissä tiedetään myös, että kaikki tekstit ovat liian pientä, lukuja suurennuslasit aina väärässä paikassa, kuulokoneen patteri loppunut, portaat liian korkeita ja istuimet liian matalia. Nyt on paljon hiljaisempaa. Kun tutustutaan, niin toimeen tullaan, välillä paremmin, välillä huonommin. Ikääntymisen tuomia muutoksia ”Saanko istua näin päin, koska tällä korvalla kuulen paremmin” – on ensimmäinen lause tuttujen tapaamisessa. Viimein selviää, että perheeseen on muuttanut uusi perheenjäsen, vanhuus. Tietoja älytekniikan käyttäminen liian vähäisillä tietotaidoilla vaatii vanhoilta paljon pinnistelyä ja aiheuttaa ajoittain mielipahaa ja tyhmyyden tuntemuksia. Kaikin osin se ei ole positiivista: meistä saattaa tulla pirttihirmuja. Se ei aina tunnu luontevalta, mutta opimme. Vuosikymmenien yhdessäolon aikana olin tottunut kodikkaaseen, leppoisaan rupatteluun, mukavaan kommentointiin, ystävälliseen kinasteluun, jotka alkoivat ja loppuivat itsekseen. Naiset jämäköityvät. Useimmiten naiset säilyvät aktiivisempina ja vireämpinä kuin puolisonsa. Millainen onkaan tilanne muutaman vuoden kuluttua. Suru ja ahdistus saattavat toisinaan näyttäytyä alavireisyytenä ja ärtyisyytenä, ja kaikista tunteista ei kyetä puhumaan. Yhteinen nauramisen kyky on parisuhteen liima ja pitkän parisuhteen mahdollistaja. Osaamattomuuden pettymys valutetaan sitten puolison harteille. Ollaan paljon kahdestaan ja aiempaa enemmän riippuvaisia toisistaan. Vanhuus tasoittaa sukupuolten välisiä eroja. Molemmat puhuvat eri asioista, vaikka luulevat puhuvansa samasta. Niistä sujahtaa lävitse erilaisia asioita. Kuulon heikkeneminen muuttaa parisuhdetta Mieheni Hanneksen kuulo heikkeni yllättävästi ja yhtäkkisesti muutama vuosi sitten. Kun nuorena jotkut puolison piirteet veivät jalat alta, niin vuosikymmenien kuluttua ne voivat kääntyä päinvastaisiksi. Tässä on vaaransa! Jokin vanha vaihde saattaa unohtua päälle, vaikka huolehtimisen ja velvoitteiden määrä on vähentynyt. Miesten luoteenpiirteiden herkät puolet sen sijaan korostuvat: miehistä tulee lempeitä, jyrkät piirteet loivenevat. Se toi elämäämme uusia muutoksia ja rajoituksia. Nyt ymmärrän heitä. On ollut vaikea hyväksyä, että aviopuolison kuulon suuri heikentyminen vaikuttaa molempiin ja heijastuu moneen asiaan. Muistin reiät Muistin heikkeneminen on myös uutta. Naiset ovat – yleisesti ottaen – vastanneet perheyhteisön pyörittämisestä, arjen asioiden sujumisesta, pitäneet piuhat käsissään. On paljon asioita ja tuntemuksia, joita ei aiemmin ajatellut tai huomannut, joita ei osaa sanoittaa tai halua kertoa. Olemme oppineet, että taistelupoteroihin ei saa jäädä liian pitkäksi aikaa, ettei tilanne myrkyty ja jumiudu. Asia toistuu ja ihmettely kestää kauan. Huolehtiminen voi näyttäytyä kärkkäänä sanomisen tarpeena ja kaikkeen puuttumisena. Jokaisessa perheessä rakastetaan ja riidellään, hellitään ja nahistellaan. Kuulokyvyn aleneminen on yleinen iän aiheuttama haitta. Joidenkin muutosten hyväksyminen on helpompaa, toiset ottavat lujille ja hiertävät jatkuvasti. Vanhuus perheenjäsenenä Vanhenemisen myötä aktiivisuus ja energisyys vähenevät ja viitsimättömyys lisääntyy. Joskus harmiton arkipäiväinen asia pullauttaa esiin tunnereaktion, joka tuntuu siinä tilanteessa ylimitoitetulta. Selviydymme ristiriidoista nopeammin kuin ennen. Kun lattia kuluu, oksakohdat pompahtavat esiin. Meillä vanhoilla on kuitenkin vuosikymmenien kuluessa rakentunut vankka ammattitaito, yhdessä elämisen taito. Niistä ei saa kunnon otetta. Elämän piiri kaventuu. On rajoituksia, todellisia ja kuviteltuja: terveydentilanne, kiinnostuksen hiipuminen, Teksti: Meri Koutti kutsujen väheneminen, ystäväja tuttavapiirin kutistuminen. Koneet jumiutuvat juuri kriittisellä hetkellä
16 Varaudu vanhuuteen V anhuuteen varautumiseen kuuluu myös oikeudellinen varautuminen. Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jolla voi valtuuttaa haluamansa luottohenkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esim. Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti ja sille on tarkat muotovaatimukset. Hoitotahto kannattaa laatia aina kirjallisena, sillä se on helpompi todentaa ja virhetulkintojen riski on pienempi. . lakimiehellä. Hoitotahto kannattaa tallentaa Omakanta-palveluun. Hoitotahto Hoitotahdolla kerrotaan omaa hoitoa ja hoivaa koskeva tahto ennakkoon siltä varalta, ettei sitä myöhemmin sairauden tai muun syyn vuoksi pysty itse ilmaisemaan. Valtakirjassa määritellään asiat, jotka valtuutus kattaa. Malli hoitotahto-lomakkeesta löytyy esim. Se kannattaakin yleensä teetättää asiantuntijalla esim. sairauden tai onnettomuuden vuoksi. Se on verkkopalvelu, jossa kansalaiset voivat helposti katsella omia terveystietojaan ja reseptejään. Hoitotahto voidaan tehdä vapaamuotoiseksi tai valmiille lomakepohjille. Olemme koostaneet tähän muutamia tärkeitä asioita ja käsitteitä, jotka kannattaa tehdä hyvissä ajoin. THL:n sivuilta. Jotkut tahot käyttävät hoitotahdosta nimeä hoitotestamentti. Tekstin lähteet: Muistiliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kanta-palvelut OIKEUDELLINEN varautuminen vanhuuteen Edunvalvontavaltuutus Oikeus.fi https:// oikeus.fi/fi/index/esitteet/ edunvalvontavaltuutus.html Maistraatti https://www.maistraatti.fi/ fi/Palvelut/holhoustoimi/ Edunvalvontavaltuutus/ Muistiliitto https://www.muistiliitto.fi/ fi/etuudet-ja-oikeudet/ edunvalvontavaltuutus Hoitotahto THL https://thl.fi/fi/web/ ikaantyminen/elaman-loppuvaiheenhoito/hoitotahto Muistiliitto http://www.muistiliitto.fi/ fi/muistisairaudet/palvelut-etuudetja-oikeudet/hoitotahto/ Omakanta https://www.kanta.fi/omakanta KUVA: SHUTTERSTOCK Vanhustyo_3_2019.indd 16 29.5.2019 8:58:49
Joskus avioparikin. Ohjaajat Anu ja Minna sekä Aila, joukkomme innokas vapaaehtoinen, tarjoavat meille kahvit leivonnaisten kera. Lähes parikymmentä vuotta sitten toiminnanohjaaja Meeri Falckin johtamina meitä oli kokouksissamme 8-10 osanottajaa. Onhan pitkän elämän varrella muistilokeroihimme tallentunut kokemuksiin perustuvia tarinoita. Ulkoovelle oli kiivettäviä askeleita kaksi. Vanhustyön keskusliitto toivotti ikäihmiset tervetulleeksi toimintakeskuksen tiloihin kerran viikossa. Vanhustyo_3_2019.indd 17 27.5.2019 14:42:24. Samalla syntyivät uudet pysyvät ystävyyssuhteet. Matkojen aikana rupatellessamme toisten helsinkiläisten senioriryhmien osanottajien kanssa ja solmimme taas uusia siteitä. Nyt meitä on suurempi ryhmä: kolmisenkymmentä erinomaisen elämänja keskustelunhaluista naista, senioreita. Muutto Suomeen nuorena eläkeläisenä aiheutti minulle halun tutustua ja löytää yhteyksiä eläkeläisten toimintoihin. Mikä onkaan parempaa mielenterveyttä! Eliksiiriä ilman ’medikamenttejä’! . Suppea oli tietoni sillä välin laajentuneesta kaupunginosasta, jossa asuin opiskelijana 1950-luvun alussa. Siiri AlakorvaBalagovi´c (oik.)ja Ellen Juselius (vas.) ovat Malmin mukavien pitkäaikaisimpia jäseniä. Kokoontumisen päätteeksi toiminnanohjaaja lukee vitsin. Eräs Zagrebin, kroatialaisen kotikaupunkini, työtoverini oli jäänyt jo eläkkeelle. Olin parikymmentä vuotta sitten mielestäni valmis kävelemään vaikka pohjoisnavalle saakka. Miksikö. Rouvat saapuvat hymyhuulin aina – siis aina hymyilevien toiminnanohjaajien johtamiin kerhoryhmiin. Lopetamme hymysuin tapaamisen. Vitsi, vitsi! Ennen keskustelua päivän teemasta saamme ratkaistavaksi pienen aivopähkinän, aivoille jumppaa. Vuonna 2001 kävellessäni kodistani Malmin torille Prisman ostoskeskukseen ja huomasin Malmin toimintakeskuksen. 17 Vanhustyö 3 • 2019 P alattuani ulkomailta monikymmenvuotisen asumisen jälkeen en tiennyt enkä enää tuntenut Helsingin Malmin seutua muuta kuin Kunnantien ja Malmin kirkon ympäriltä. Nykyään maanantaiset ”sessiot” pidetään Malmin Syystien palvelukeskuksessa. Varsinaisesta teemasta syntyy kesTeksti: Siiri Alakorva-Balagovi´c Kuvat: Merja Lankinen kustelu – välittömästi. Silmissäni kiilsivät jo matkat Tallinnaan ja Viroon. Tapaamiset ovat eliksiiriä Tämä yhteys viikoittaisiin puolentoista tunnin ryhmän kokoontumisiin muodostui välttämättömäksi yhteydenpidoksi toisten MALMIN MUKAVAT – yhteishengen ja mielen hyvinvoinnin ylläpitäjä eläkeläisten kanssa. Kipein polvin selviydyin sisälle. Murjottajia ei taida löytyä – uskallan sanoa. Hän kertoi eläkeläisryhmänsä bussimatkoista: milloin he piipahtivat Itävallan Wienissä, milloin Italian Milanossa ja muissa lähellä sijaitsevissa historiallisissa kulttuurikohteissa. Näiden viikoittaisten ryhmätapaamisten ohella Vanhustyön keskusliitto järjestää ohjelmaa kuten taidetorstait, tietoiltapäivät, kesäkerhot ja suosittuja bussiretkiä eri puolille Suomea. Uteliaisuuteni heräsi. Murjottajia ei ryhmästä löydy. Edessäni oli tiedotus ilmoitustaululla
Junamatka kestää monta tuntia ja toinen junan matkustajista Aino (Seela Sella) kaipaa juttuseuraa. Ajatuksena on, että jokainen katsoja toimintakyvystään riippumatta pääsisi jollain tavalla osaksi esitystä. Teksti: Annikki Korhonen "Kiitävät vuodenajat” tuo iloisia muistoja nuoruusvuosilta Kiitävät vuodenajat on ikäihmisille suunnattu, toiminnallinen ja osallistava tunnin mittainen esitys, joka sisältää vuodenaikoihin liittyviä tapahtumia höystettynä musiikin, yhteislaulun ja tanssin kera. Hennon Seela Sellan iso karisma kantaa suuren näyttämön viimeiseen riviin asti. Kuten arvata saattaa, matkan lopussa tuntemattomat matkustajat ovat ystävystyneet. Ohjauksesta vastaa Kari Paukkunen. Yhtä matkaa -esitys siirtyy syksyllä 2019 Tampereen Työväen teatteriin, jossa näytökset jatkuvat joulukuuhun asti. Alustajan lisäksi paikalla voi olla elokuvien tekijöitä. Näyttelyn koonnut amanuenssi Jari Björklöv sanoo, että tarkoitus oli nostaa esiin varjoon jäävä vanhuus. Näytökset alkavat normaalia aiemmin joko aamupäivällä tai iltapäivällä. Mutta rouva on peräänantamaton ja sitkeä. Teatteri 18 Näyttely Vanhustyo_3_2019.indd 18 28.5.2019 8:33:49. Usein näytöksissä on alustus, jossa kerrotaan lyhyesti elokuvasta tai sen teemoista. Näytelmän on kirjoittanut Leena Tamminen, joka on monien Sellan monologitekstien takana. Kuvia voi käydä katsomassa 20. Audiovisuaalinen elämys täydentyy maisemataustojen sekä lintujen ja eläinten äänien avulla. Pääpaino on muistoja herättävissä tapahtumissa, kuten keskikesän juhannustansseissa ja syksyn sadonkorjuussa marjastuksineen. Katsaus kulttuuritarjontaan Hauras vanhuus esillä Helsingin HAM-taidemuseon kevään näyttelyohjelman suunnittelijat eivät voineet vuosi sitten aavistaa, että Vanhuus-näyttelyn avautuessa helmikuussa 2019 koko valtakunta kohisisi vanhustenhoidon surkeasta tilasta. Erityisesti mieleen jäävät herkästi kuvatut vanhojen ihmisten kasvot ja kädet. Samassa vaunussa istuva keski-ikäinen, kiireisen oloinen mies Asko (Puntti Valtonen) ei aluksi ole innostunut reippaan ja vilkkaan vanhan rouvan keskustelun avauksista. Talvea värittävät lumileikit ja hiihtolenkkien tunnelma. Siinä näyttely onnistuu. www.facebook.com/Duoilonhetki Teksti: Heikki Korkala ja Anneli Soppela Elokuvanäytöksiä ikäihmisille Savon Kinojen Hopeatähti-sarjan ohjelmisto on suunniteltu varttuneempaan makuun, mutta näytöksiin ovat tervetulleita kaikki ikään katsomatta. Teksti: Kirsti Pohjonen Yhtä matkaa Kansallisteatterin suurelle näyttämölle saapuu elämän juna Yhtä matkaa näytelmän muodossa. Sitä on esitetty vuoden ajan laajalti Suomessa mm hoivakodeissa, palvelutaloissa ja palvelukeskuksissa. Katsoja seuraa kiinnostuneena sanavalmiin vanhan rouvan ja Askon mielipiteiden vaihtoa. Lopulta Asko antautuu keskusteluun, jossa aiheet sivuavat rakkaudesta kuolemaan ja ilmaston muutoksesta uskonasioihin. lokakuuta asti. Ikääntyvää ihmistä katsotaan peittelemättä, mutta kunnioittavasti. Esitys on saanut myönteistä palautetta runsaasti. Pieni pettymys oli, että näyttely oli aika suppea. Taiteilija Ulla Liuhalan työssä kiteytyy herkästi ajan kulu, nuoruudesta hauraaseen vanhuuteen
”Hopeatähti-näytöksissä on paljon vakiokävijöitä. 226, Vastapaino, 2018 Johan Bargum: Lyhykäisiä Novellikokoelmalla on oiva ja osuva nimi: lyhykäisiä. Kirjassa on koko ihmisen elämä, alkuja käännekohtia sekä luopumista. s. Erityisen suosittuja ovat kotimaiset elokuvat. Ihmisten ja heidän käytöksensä tarkkailu säilyy loppuun asti ja yhteiskunnallista kapinahenkeäkin on Eskolalla vielä jäljellä. Kirjan kaari etenee aamusta päivän kautta iltaan. 2017 Kirja-arvostelut ovat kirjoittaneet toimituskunnan jäsenet. Luulen ystävysten mietteiden saavan kaikupohjaa etenkin keski-ikäisten lukijoiden keskuudessa. Tulevana syksynä ohjelmistoon on tulossa mm. 114, Teos& Förlaget. Savon Kinot on itäsuomalainen perheyritys, jolla on elokuvateattereita Joensuussa, Savonlinnassa, Iisalmessa, Varkaudessa ja Kiteellä. parisuhteesta, seksuaalisuudesta, naispappeudesta, vanhusten alkoholin käytöstä ja saattohoidosta. Kari Tapiosta kertova elokuva Olen suomalainen. s. Elämää suurten ikäluokkien matkassa. Novellit ovat hyvin lyhyitä, muodoltaan erittäin niukkoja: lyhimmät tekstit parikymmentä riviä, lähes aforismin oloisia ja pisimmätkin vain muutaman sivun mittaisia. Kuviossa on mukana myös heidän nuoruuden ystävänsä Olavi, vähän salaperäinen valokuvaaja, joka pohtii asioita miehen näkökulmasta. Antti Eskola: Vanhanakin voi ajatella – mielikuvista ja niiden voimasta ”Vaikka liikkuminen tulee vaikeaksi ja elämänpiiri supistuu, voi kuitenkin ajatella.” Lukijalle Eskolan viimeiseksi jäänyt kirja on tajunnanvirtaa, jutustelua; ajassa ja aiheissa hyppimistä. 219, Pääjalkainen 2017 Kirjaarvostelut 19 Vanhustyö 3 • 2019 Vanhustyo_3_2019.indd 19 27.5.2019 14:43:55. Heli Hulmin romaani Luopumisharjoituksia kertoo kolmesta keskiikäisestä ystävyksestä, joita elämä kuljettaa eri suuntiin. Ikäihmiset arvostavat etenkin näytösaikoja, jotka koetaan mielekkäiksi liikkumista ajatellen,” kertoo Anne Nupponen, Savon Kinoista. www.savonkinot.fi Teksti: Anne Nupponen, tiedottaja, Savon Kinot Kristiina Harjula: Ollaanko me jo vanhoja. Eikä kirjoituskokoelmakaan ole kuin vähän toistasataa sivua. Heli Hulmi: Luopumisharjoituksia ”Aikuisuus on hyvä asia, sillä vasta vanhetessa elämä alkaa kantaa hedelmää”, kirjoittaa uudehko turkulainen kustantamo Pääjalkainen. Tarinat soljuvat iloisesti aiheesta toiseen: lapsuuden kokemuksista digiajan haasteisiin ja pohdintoihin mm. 238, Kirjapaja, 2018 Markku Pölönen vieraili Hopeatähden Oma maa -näytöksessä Joensuussa. Seitsemän henkilön elämäntarinat nivoutuvat kiehtovalla ja koskettavalla kerronnalla osaksi laajempaa kuvausta kansakuntamme toipumiseen sodanaikaisista traumoista nykyiseen vauraaseen ja vapaaseen yhteiskuntaan. Hopeatähdessä kuunnellaan asiakkaiden toiveita herkällä korvalla. ”Ensin meitä oli liikaa kansakoulujen luokkakuvissa ja nyt meitä on liikaa eläkeläistilastoissa.” Kristiina Harjula tempaa lukijan mukaan aikamatkalle suurten ikäluokkien syntymävuosista 1940-luvulta tämän päivän Suomeen. Marja Kyrön suomennos tekee oikeutta tekstille. s. Vanhan ihmisen pitää saada elää elämänsä siten kuin hän itse haluaa. s. Kirjailija muistuttaa lukijaa havaitsemaan luonnon kauneuden ja purjehtimisen tärkeyden, merihevosia unohtamatta. Etenkin kirjan lopussa korostuvat oman elämän hallinta ja itsemääräämisoikeus. Kirjailija kuvaa eloisasti naisten pohdintoja ja tunteita. Kunkin naisen kehikkona on hänen asuinpaikkansa. Yksi asuu Roomassa, toinen opiskelee Lontoossa ja kolmas työskentelee ItäSuomessa
Haastatteluissamme erityisesti maahanmuuttotaustaiset hoitajat korostivat kykyään ylittää eteensä tulevia esteitä. Yhtäältä keskustelu resursseista, joihin lähiesimiehet eivät voi vaikuttaa, uhkaa lähiesimiesten minäkuvaa johtajina, jotka omalla panoksellaan ratkaisevat vanhushoivan ongelmia. 20 Kehittäminen ja tutkimus V anhustyön kuormittavuus ja resurssipula nousivat valtakunnan puheenaiheiksi vaalikeväänä 2019. Lähiesimiehet myös noudattavat nykyajan johtamisen keskeistä oppia: he keskittyvät asioihin, joihin voivat – tai ainakin uskovat voivansa – vaikuttaa. Kävi ilmi, etteivät esimiehet mielellään nimenneet resurssipulaa hoivatyön ensisijaiseksi kompastuskiveksi. Väitöstutkimuksessani havaitsin elefantteja suomalaisilla vanhushoivan työpaikoilla. Kunnialliset hoitajat Puhe työn ylivoimaisesta kuormituksesta ei aina miellytä hoitajiakaan. He tietävät senkin, ettei työn raskaudesta ole aina helppo keskustella vanhushoivan työpaikoilla. Hoitajat puolestaan kokevat, etteivät lähiesimiehet ota vakavasti huolta resurssipulasta ja hoitajien jaksamisesta. Maahanmuuttotaustaisilla hoitajilla, jos kenellä, on oikeus kokea kunniaa ylittämistään esteistä. Tätä kykyä hoitajilta odottavat heidän itsensä lisäksi monet muut, usein myös hoivatyön lähiesimiehet. Moni hoitaja kokee ansaittua ammattiylpeyttä, mikäli hän tuntee, että kykenee tarjoamaan vanhuksille hyvää hoivaa olosuhteista riippumatta. Jos työpaikalla on mahdollista keskustella ainoastaan onnistumisista eikä lainkaan työn ylipääsemättömistä esteistä, jää keskustelematta se, mihin kaikkeen yksittäisen hoitajan täytyy ylipäänsä venyä – ja mitkä ongelmat puolestaan ovat työnantajan vastuulla. Lähiesimiehille tilanne on vaikea. Esteet ovat monelle tuttuja, lähtien koulutuksen hankkimisesta tai täydentämisestä kielen opetteluun ja työssä mahdollisesti kohdatun syrjinnän sietämiseen. Tämän lehden lukijoita ongelmat eivät yllättäneet. vät erityisesti hoitajien muutosvalmiuden. Tavoite on ymmärrettävä, mutta johtaa helposti ristiriitoihin. Parempaa hoivaa hyvällä johtamisella Väitöskirjassani analysoin haastatteluja, joissa vanhushoivatyöntekijät ja heidän lähiesimiehensä kertoivat työstään yliopiston tutkijoille. Tämä kanta ei esimiehiä tyydyttänyt. Toisaalta resursseista vaikeneminen aiheuttaa ristiriitoja työyhteisöihin. Monella työpaikalla resurssipulasta on tullut elefantti, jonka kaikki työyhteisön jäsenet tuntevat – useimmat nahoissaan –, mutta josta keskustelemista moni tahtoo välttää. Löytääkseen vaikutuspiirissään olevia kehittämiskohteita, lähiesimiehet siirtävät katseensa pois resurssipulasta ja yrittävät vaikuttaa hoitajiin. SuPerin selvityksen mukaan peräti neljä viidestä kotihoidon työntekijästä koki vuonna 2018, ettei heidän esimiehensä ottanut vakavasti huolta hoitajien jaksamisesta. Ristiriitoja horisontissa Useat hoivatyön lähiesimiehet ovat ilmeisesti hyväksyneet julkisuudessakin esitetyn väitteen, jonka mukaan hoivatyön ongelmat tulee voida ratkaista taitavalla johtamisella. Tällaisiksi lähiesimiehet nimesiVanhustyön VAIKEAT PUHEENAIHEET Englantilainen sanonta ”elefantti huoneessa” viittaa ongelmaan, josta kaikki läsnäolijat ovat tietoisia, mutta harva uskaltaa tai haluaa puhua. Lähiesimiehet tulkitsivat, että vaikuttamalla hoitajien toimintaan ja asenteisiin olisi resurssipulakin selätettävissä. Kuitenkin kunnialla on myös kääntöpuolensa. Mieluummin esimiehet nimesivät kompastuskiviä, joihin uskoivat itse voivansa vaikuttaa. Kaikkia esteitä voitaisiin vähentää taloudellisilla investoinneilla. Lähiesimiehet eivät voi itse vaikuttaa hoivatyön resursseihin. Vanhustyön lähiesimiehille ja hoitajille vastuunkanto ja sinnikkyys ovat tärkeitä, ymmärrettäviä ja täysin oikeutettuja kunnian Vanhustyo_3_2019.indd 20 27.5.2019 14:44:22. Mikäli hoivan laadussa havaittaisiin puutteita, olisi lähiesimiesten kätevintä todeta, että vika on resursseissa. Minut havainto yllätti. Olisiko teillä hetki aikaa keskustella elefantista huoneessamme