SENIORARBETE 2-3 • 2024 Vanhustyön tulevaisuuden visiot ja haasteet Elämä vaatii taidetta! Juhlanumero 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 1 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 1 30.5.2024 11.30 30.5.2024 11.30
Vanhuus ei ole yhtenäinen tila, vaan iäkkäiden keskuudessa on huomattavaa vaihtelua terveydentilassa, toimintakyvyssä ja elämänvaiheissa. Vanhustyö-lehti 4/2024 ilmestyy 25.9.2024 – Yhteistyössä on voimaa SENIORARBETE 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 2 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 2 30.5.2024 11.31 30.5.2024 11.31. 6–9 Vanhustyön kipukohtia ja kehityskulkuja: Tulevaisuuden visiot ja haasteet Iäkkäiden ihmisten tarpeet ovat yhtä moninaiset kuin heidän taustansakin. 2 Juhlanumero 24–25 34–35 Näkymättömyyden verhon raottaminen Sateenkaarihistorian jäljet ja näkymättömyyden verho vaikuttavat seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten elämään vielä heidän eläkevuosinaan. 10-11 Ikäystävällistä Suomea rakentam assa VTKL 75 vuotta Vanhustyön keskusliiton 75-vuotinen historia on tarina jäsenyhteisöjen voimasta, sitoutumisesta ja yhteisöllisyydestä. 16–17 Elämä vaatii taidetta! 2010-luvulla tunnistettiin kulttuurihyvinvointitoiminnan ja laajenevan tutkimusnäytön kautta, että taidetoiminta ja monipuolinen kulttuurinen harrastustoiminta ovat yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan, hyvään elämänlaatuun sekä esimerkiksi matalaan ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Aralta avustusta esteettömyyskorjauksiin Aran korjausja esteettömyysavustukset ovat olleet tehokas keino parantaa ikääntyneiden asumisolosuhteita. Yhdessä jäsenyhteisöjensä kanssa Vanhustyön keskusliitto on tehnyt merkittävää työtä vanhusten aseman ja arvostuksen parantamiseksi yhteiskunnassa. Vanhustyön keskusliiton uudella Sateenkaariseniorit näkyviksi -hankkeella pyritään lisäämään sateenkaarisenioreiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta Pohjois-Pohjanmaalla. Avustukset ovat kohdistuneet tarkoituksenmukaisesti pienituloisille ja vähävaraisille iäkkäille tai vammaisille henkilöille. Heidän roolinsa aktiivisina yhteiskunnan jäseninä ja jatkuvuuden välittäjinä on aliarvioitu. Liian usein heidät nähdään vain palveluiden tarvitsijoina
TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti info@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus info@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2024 ALKAEN Kestotilaus 47 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 32 euroa/vuosi Irtonumero 9 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus: Menneisyyden tuntemus auttaa ymmärtämään tulevaisuutta 5 Toriparlamentti: ”Opin ikäihmisiltä joka päivä jotain uutta” 6 Juhlanumero 6 Vanhustyön kipukohtia ja kehityskulkuja: Tulevaisuuden visiot ja haasteet 10 Ikäystävällistä Suomea rakentamassa – Vanhustyön keskusliitto 75 vuotta 12 Lähes puolet suomalaisista on varautunut vanhuuteen 14 Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä 16 Elämä vaatii taidetta! 18 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 20 Ikääntyneiden ihmisten hoito ja palvelut pohjaavat vahvaan gerontologiseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen OSALLISUUS 22 Yhteisvoimin edistämään gerontologista vapaaehtoistoimintaa 24 Näkymättömyyden verhon raottaminen JUHLAVUODET 26 ”On niin helppoa puhua, kun ollaan samassa veneessä” 28 Puhelinlinja, jossa miehet haluavat keskustella ja naiset visailla 30 Kenenkään ei pidä jäädä yksin digitalisoituvassa arjessa ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 34 Aralta avustusta esteettömyyskorjauksiin DIGI JA TEKNOLOGIA 36 Kehittäminen vanhustyössä TEHDÄÄN IÄSTÄ NUMERO 38 Ikääntymisen ennakointi on huomisen hyvinvointia 40 Rollaattorit yhteiskäytössä 42 Ratkaisuja hyvään arkeen Vanhustyön huipputapahtuma Hyvä Ikä tulee taas 44 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 45 Ajan virrassa 46 Ristikko 47 Ledare: Kännedom om det förgångna hjälper en att förstå framtiden 48 Äldrearbetets smärtpunkter och utvecklingsförlopp: Framtida visioner och utmaningar 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 3 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 3 30.5.2024 11.31 30.5.2024 11.31. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Vanhustyö 2-3 • 2024 3 Sisällys 2-3 • 2024 TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Eeva Aartolahti Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kari Mäkelä Pirjo Rehula Merja Lankinen (siht.) PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 050 421 0762 info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen
Nykyaika on seurausta menneisyydessä tapahtuneesta kehityskulusta, joten historian tarkastelu luo aikaperspektiivin myös tulevien kehityskulkujen arviointiin. NYKYSELVITYSTEN MUKAAN jäsenistö arvostaa edelleenkin ajantasaisen ja luotettavan tiedon saantia. SUOMI KUULUU maailman nopeimmin vanhenevien kansakuntien joukkoon ja ennusteiden mukaan ikääntyneiden määrä kasvaa maassamme voimakkaasti vielä usean vuosikymmenen ajan. Nykyisin jäsenistö pitää tärkeänä myös yhteistä vaikuttamistyötä, jonka merkitys korostunee tulevaisuudessa entistäkin enemmän. Liitossa onkin meneillään sekä ikäasenteisiin liittyvää tutkimusta että kansanliike asenteiden parantamiseksi. Vanhustyön keskusliitto jatkaa tinkimättömästi työtään kansalaisten arvokkaan vanhuuden puolesta. Nykypäivän valossa ja hoivakriisien toistuessa voidaan todeta, että tämä tehtävä ei ole tullut valmiiksi. Esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen ja käytännön toiminnan tiivis yhteys nähtiin tärkeänä jo liiton perustamisvaiheessa ja tämä sidos on säilynyt vahvana yli vuosikymmenten. Anni Lausvaara toiminnanjohtaja Vanhustyön keskusliitto Menneisyyden tuntemus auttaa ymmärtämään tulevaisuutta 4 Pääkirjoitus 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 4 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 4 30.5.2024 11.31 30.5.2024 11.31. Liiton perustajajäsenet odottivat keskusjärjestöltään koulutusta ja gerontologisen tiedon tukea silloisille yksityisille vanhainkodeille, joista vanhimmat olivat aloittaneet toimintansa jo 1800-luvun puolivälissä. Se kantaa myös tulevaisuuteen. Jo liiton ensimmäisissä säännöissä todettiin, että sen tehtävänä on pyrkiä ”kohottamaan vanhukset heille kuuluvaan kunnioitettuun asemaan yhteiskunnassa”. Kun vertaamme menneisyyttä ja nykypäivää, on hämmästyttävää huomata miten monet asiat ja ilmiöt toistuvat myös nykypäivänä. Kolmas esimerkki pitkäkestoisista ilmiöistä on iäkkäisiin ihmisiin liittyvät asenteet. H istoriankirjoituksen tärkein merkitys on siinä, että se auttaa meitä ymmärtämään nykyaikaa ja jossain määrin jopa ennustamaan tulevaa. MYÖS VANHUSTYÖN KESKUSLIITON tähänastisessa 75 vuoden historiassa tiettyjen ilmiöiden toistuminen on selkeästi nähtävissä
Vaikka heillä on haastavia tilanteita elämässään, osaavat he olla kiitollisia pienistäkin asioista. Kohtaamiset iäkkäiden kanssa. 1. Työn itsenäisyys, pystyy itse suunnittelemaan kalenterinsa, joten ei ole stressiä työnkuormasta. Jokainen päivä on erilainen ja antaa mahdollisuuden hyödyntää osaamistani niin monin tavoin. 2. Mikä tekee työstäsi mukavaa. Ikääntyneet asiakkaat ja huippu työkaverit. Se tunne, kun teet merkityksellistä työtä ja huomaat, että myös asiakas kokee sinut ja tapaamisesi merkityksellisenä. Elämänkokemus ja herkkyys näkyy ja tuntuu. 1. 1. Mikä on parasta omassa työssäsi. Parasta on, kun saa auttaa asiakkaita. Heistä löytyy niin paljon tietoa, taitoa ja ihania ideoita, kun vain kuulevat korvat ja vastaanottavainen mieli ovat läsnä. 2. Myös muiden onnistuminen tuo minulle iloa. 2. 2. Saimme runsaasti vastauksia ja niistä huokui ylpeys omaan työhön sekä työn mielekkyys ja ihmisläheisyys. Hyvät työkaverit, liukuva työaika, etätyömahdollisuus. Voisin kuunnella heidän elämäntarinoitaan loputtomiin. Opin ikäihmisiltä joka päivä jotain uutta. Teen työtä, jolla on merkitystä oikeasti. 2. Vanhustyö 2-3 • 2024 5 Toriparlamentti 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 5 01-05_Vanhustyo_2-3_24.indd 5 30.5.2024 11.31 30.5.2024 11.31. Saat tehdä arvokasta työtä ikääntyneiden kanssa ja suunnitella sekä toteuttaa jokaisen oman näköisen elämän tuottamista, kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti, erilaisine kokonaisuuksineen merkityksellisesti ja mielekkäästi. 1. 1. Asiakkaat ja kohtaamiset heidän kanssaan. 2. . Parasta työssäni on vanhukset ja se valtava elämänkokemus ja iän tuoma tyyni viisaus joka ikääntyneistä loistaa. 1. Hyvä ja arvostava työyhteisö. Kollegat, oma esimies, työntekijät, vanhukset ja omaiset. Auttaa ja helpottaa ikäihmisen arkea. Samanlaista työpäivää ei ole. Kohtaamiset ja onnistumiset. Tuoda iloa päivään. Ihania kohtaamisia. Tuottaa iloa ja hyvää mieltä. 2. Ikääntyneiden tilanteiden ja elämäntarinoiden kuuleminen sekä tukeminen erilaisin keinoin. Jokainen käynti ikäihmisen luona on erilainen. 1. 1. 2. Tykkäävät jutella ja kertoa elämästään, huolistaan ja iloistaan. ”Opin ikäihmisiltä joka päivä jotain uutta” Kysyimme vanhuusalan ammattilailta, mikä tekee heidän työstään mukavaa. Erilaiset työpäivät ja ihmisten kohtaaminen. Työ antaa paljon. Jokainen päivä on erilainen, ja tapaa paljon ihmisiä päivittäin. Pystyy olemaan tukena heidän elämäntilanteissaan. 1. Lisäksi ihanaa tehdä¤ koulutusta vastaavaa työtä¤, joka näin geronomin koulutuksella, ei ole aina itsestään selvää. Tehdä arvokasta työtä iloineen ja suruineen, arvokkaat palautteet onnistumisista läsnä olevasti kohdaten ja kuunnellen. Kun on aikaa käynnillä ja saa kunnolla jutella. Parasta on myös se, että saa halata, ja nauraa sekä olla oma itsensä. Se, että työtä arvostetaan niin työnantajan kuin asiakkaiden taholta. Työssä saa ikäihmiseltä hyvin paljon kiitosta. 2. Asiakkaat yleensä¤. 1. Kun näkee oman työnsä jäljen, kun saa tukea ja auttaa ja siitä saa kiitosta. Ikä ystävällisyys. Asiakastyö! Erilaisten ihmisten tapaaminen. Pohtia ja löytää keinoja yhdessä ikäihmisen kanssa arjen selviytymisen tueksi. He ovat vähään tyytyväisiä. 2. Parasta on kuitenkin vanhukset ja kollegat. Kun työntekijät voivat hyvin, niin asiakkaasikin voivat hyvin. Työn monipuolisuus ja vaihtelu. Hyvät työkaverit
Hajautetusta järjesKuva: Shutterstock 6 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 6 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 6 30.5.2024 11.54 30.5.2024 11.54. Heidän roolinsa aktiivisina yhteiskunnan jäseninä, kuluttajina, isovanhempina, järjestöjen jäseninä ja jatkuvuuden välittäjinä on aliarvioitu ja liian usein heidät nähdään vain palveluiden tarvitsijoina. Terveys ja hyvinvointi etusijalla Hallituksen painopiste on selkeä: iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantamiVanhustyön kipukohtia ja kehityskulkuja: Tulevaisuuden visiot ja haasteet Hallituksen painopisteinä ovat iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Hallituksen strategia tukee iäkkäiden toimintakykyä monin tavoin. Juhlanumero S uomi on yksi maailman nopeinten ikääntyvistä maista. Esimerkiksi muistisairauksien varhainen tunnistaminen ja hoito sekä monipuoliset kulttuurija liikuntapalvelut edistävät niin fyysistä kuin henkistäkin terveyttä. Riittävän varhain tarjottavilla tukipalveluilla tuetaan asiakkaiden toimintakykyä ja siten lykätään säännöllisen kotihoidon tarvetta. Tämä merkittävä väestörakenteen muutos asettaa vanhustyölle sekä haasteita että tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Kuntien terveyden edistämisen määrärahojen korotus ja ”Suomi liikkeelle” -ohjelma ovat konkreettisia askelia kohti tervettä ikääntymistä. Iäkkäiden tarpeet vaihtelevat Liian usein iäkkäistä puhutaan vain palveluja tarvitsevana joukkona, vaikka säännöllisten sote-palvelujen tarpeessa on vain pieni osa iäkkäästä väestöstä. Raha kohdennetaan iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen Palvelurakenteen uudistaminen Vanhusten palvelujärjestelmä on kokenut merkittäviä muutoksia. Terveelliset elämäntavat, kuten aktiivisuus, oikeanlainen ravitsemus, mielen hyvinvoinnin tukeminen, osallisuuden, aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ja yksinäisyyden vähentyminen, ovat avainasemassa. Teksti: Kaisa Juuso nen on keskiössä. Elinikäisen oppimisen ja turvallisuutta edistävien toimien merkitys korostuu, kun pyritään vähentämään sairauksia ja pitkittämään itsenäistä elämää. Vanhuus ei ole yhtenäinen tila, vaan iäkkäiden keskuudessa on huomattavaa vaihtelua terveydentilassa, toimintakyvyssä ja elämänvaiheissa. Iäkkäiden ihmisten tarpeet ovat yhtä moninaiset kuin heidän taustansakin. Tilastokeskuksen mukaan 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli vuonna 2021 noin kymmenen prosenttia, ja määrän ennustetaan kasvavan 14 prosenttiin vuonna 2030 ja 16 prosenttiin vuonna 2040. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien terveyden edistämisen määrärahaa on lisätty vuosille 2024–2027 27 M€
Kyse on kuitenkin vähimmäismitoituksesta, joten asiakkaiden palvelutarpeen niin edellyttäessä mitoituksen tulee olla korkeampi. Ympärivuorokautisen palveluasumisen laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi sen henkilöstön määrästä suhteessa toimintayksikön asiakkaisiin on säädetty lailla. Sekä taloudellisten että henkilöstöresurssien niukkuuden vuoksi on hallitus päättänyt väljentää numeerista mitoitusta siten, että edellytetty vähimmäismitoitus on 0,6 työntekijää asiakasta kohden vuoden 2025 alusta lähtien. Työn tutkimus on lisäksi osoittanut, että aamun tuntien ruuhkahuipun tasoittuminen kotihoidossa vähentää kotihoidon henkilöstötarvetta. Riittävän varhain tarjottavilla tukipalveluilla voidaan myös tukea asiakkaiden toimintakykyä ja siten lykätä säännöllisen kotihoidon tarvetta. Uudistuksessa keskeistä on palvelujen saatavuuden ja laadun varmistaminen. Kotihoidon vuorokauden ajasta riippumattomat palvelut mahdollistavat kotona asumisen silloinkin, kun on tarve yöaikaisille käynneille ja toisaalta se mahdollistaa ruuhkahuippujen tasaamisen joltakin osin aamuvuorosta. Mitoitus on kuitenkin edelleen sen verran korkea, että se pääsääntöisesti riittää turvaamaan asiakasturvallisen hoidon ja huolenpidon toteutumisen. Kuva: Shutterstock 8 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 8 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 8 30.5.2024 11.54 30.5.2024 11.54. telmästä on siirrytty yhä enemmän keskitettyihin ja integroituihin palveluihin. Kotona asumisen tukipalveluja, kuten ateria-, siivousja pyykkipalveluita tulisi antaa tarpeen mukaan matalalla kynnyksellä tukemaan iäkkäiden ihmisten kotona asumista. Laadukkaan hoidon turvaaminen edellyttää riittävää ja osaavaa henkilökuntaa, mutta taloudelliset ja henkilöstöresurssien haasteet vaativat joustavia ratkaisuja. Ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssit ovat kireällä, ja henkilöstömitoituksen säätely on herättänyt keskustelua. Tämä muutos on välttämätön, sillä iäkkäiden palvelutarpeet kasvavat samalla kun resurssit ovat rajalliset. Lisäämällä yhteisöllistä asumista kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin voidaan purkaa painetta kotihoidosta niiden asiakkaiden osalta, joilla on runsaasti käyntejä kaikkina vuorokauRiittävän varhain tarjottavilla tukipalveluilla voidaan tukea asiakkaiden toimintakykyä ja siten lykätä säännöllisen kotihoidon tarvetta
Perhehoitajien roolin vahvistaminen omaishoitajien vapaiden joustavassa jaksottamisessa useammalle päivälle tulisi tunnistaa nykyistä paremmin. den aikoina ja toisaalta myös tarjota tarpeisiin vastaavat palvelut osalle niistä asiakkaista, jotka ovat nyt sijoittuneet ympärivuorokautiseen palveluasumiseen vaihtoehtojen puuttuessa. Omaishoitajat tarvitsevat tukea jaksamiseensa, ja heille tulee tarjota tarpeenmukaisia palveluita kuten terveystarkastuksia ja vapaapäiviä. Vapaaehtoistyö mahdollistaa osallisuuden ja aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan, mikä on olennaista henkisen hyvinvoinnin kannalta. Kirjoittaja Artikkelin kirjoittaja on sosiaalija terveysministeri Kaisa Juuso. Ohjelman toimenpiteiden etenemistä seurataan puolivuosittain vuoden 2027 loppuun saakka. Henkilöstön saatavuus ja koulutus Henkilöstöpula on yksi suurimmista haasteista vanhustyössä. Kohti tulevaisuutta Vanhustyön kenttä on murroksessa. Se ei ainoastaan tuo iloa ja sisältöä iäkkäiden ihmisten elämään, vaan on myös arvokasta tukea ammattilaisten työlle. Vapaaehtoistoiminnan avulla voidaan myös aktiivisesti edistää yhteisöllisyyttä, vähentää yksinäisyyttä ja ennakkoluuloja sekä lisätä sukupolvien välistä kanssakäymistä. lisäämällä kansainvälistä rekrytointia. Tulevaisuuden vanhustyössä korostuvat ennakoiva ote, laadukkaat palvelut ja jokaisen yksilön kunnioitus. Väestön ikääntyessä on entistä tärkeämpää tunnistaa ja arvostaa iäkkäiden ihmisten moninaisuutta ja potentiaalia yhteiskunnan aktiivisina jäseninä. Näitä paikkoja ei kuitenkaan ole mahdollista vähentää, jotta palvelua on tarjolla sitä tarvitseville. Ympärivuorokautinen palveluasuminen voidaan keskittää niille asiakkaille, joiden toimintakyky ja terveydentila edellyttävät henkilöstön jatkuvaa läsnäoloa. STM:n Hyvän työn -ohjelma pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Hyöty tulee esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan kautta karttuvista sosiaalisista suhteista, päivärytmistä ja kokemuksesta olla tarpeellinen. Vapaaehtoistoimijat voivat olla monin tavoin tukemassa iäkkäiden asiakkaiden hyvinvointia sellaisissa toimissa, jotka eivät edellytä sosiaalija terveydenhuollon ammatillista osaamista, kuten esimerkiksi ystävätoiminnassa. Ohjelma sisältää henkilöstöä koskevan tietopohjan ja ennakoinnin parantamiseen liittyviä toimia ja koulutusmäärien lisäämistä ja koulutuksen rakenteiden kehittämistä. Ohjelman yhtenä tavoitteena on parantaa työn vetoja pitovoimaa ja työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tueksi on käynnistetty alueellisia valmennusohjelmia. Ohjelmassa myös edistetään ammattihenkilöstön mahdollisuuksia keskittyä asiakastyöhön ja selkiytetään henkilöstön työnjakoa, parannetaan ammattihenkilöstön mahdollisuuksia keskittyä omaa osaamistaan vastaavaan työhön muun muassa lisäämällä tukipalveluiden ja avustavan henkilöstön käyttöä, uudistetaan ammattihenkilöstöä koskeva lainsäädäntö ja laajennetaan rekrytointia mm. Samalla on kehitettävä palvelurakennetta, henkilöstön valmiuksia ja tukiverkkoja, jotka mahdollistavat iäkkäiden hyvän elämänlaadun ja toimintakyvyn ylläpitämisen. Vapaaehtoistoiminta mahdollistaa yhteiskuntaan kiinnittymisen, yhteiskunnallista osallisuutta, mielekästä tekemistä, toimijuutta ja valtaistumista. Vapaaehtoistyön merkitys Vapaaehtoistyö on tärkeä osa vanhustyötä. Omaishoidon rooli korostuu yhä enemmän, ja sen tukemiseen on kiinnitetty huomiota lainsäädännöllisesti sekä käytännön palveluiden kautta. K u va : La u ri H e ik kin e n K u va : Sh u tte rs to c k K u va : Sh u tte rs to c k Vanhustyö 2-3 • 2024 9 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 9 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 9 30.5.2024 11.54 30.5.2024 11.54. . Vapaaehtoistoiminnassa mukana oleminen ja vapaaehtoisena toimiminen on itsessään hyvinvointia edistävä tekijä
Jäsenyhteisöt olivat ja ovat edelleen liiton toiminnan selkäranka, ja niiden sitouVanhustyön keskusliitto on perustamisestaan vuonna 1949 lähtien ollut keskeinen toimija suomalaisessa vanhustyössä, edistäen vanhusten asemaa ja hyvinvointia yhteiskunnassa. Varsinaisen vanhustyön liitto jätti pääsääntöisesti jäsenjärjestöilleen. Seuraavalla vuosikymmenellä liiton toiminnan painopisteiksi tulivat yksityiset vanhankodit ja niille annettu mentorointi. V anhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry, silloiselta nimeltään Vanhainsuojelun keskusliitto Centralförbundet för de åldrigas väl, perustettiin alun alkaen vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteiselimeksi, ja tämä tehtävä liitolla on edelleen säilynyt. Yhdessä jäsenistön kanssa Vanhustyön keskusliiton katsottiin järjestöjen yhteiselimenä auttavan parhaiten jäsenjärjestöjään muokkaamalla asenteita vanhuksille ja vanhustyölle myönteisemmäksi yhteiskunnassa sekä lainsäätäjien että viranomaisten keskuudessa. Liiton ajama kotiavustajatoiminta Vanhustyön keskusliitto 75 vuotta Ikäystävällistä Suomea rakentamassa 10 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 10 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 10 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Ilkka Vuorinen tuminen ja aktiivisuus ovat mahdollistaneet monet saavutukset. Vielä 1950-luvulla liiton toiminta oli hyvin Helsinki-keskeistä ja jäseniä vuonna 1959 oli 35. Liiton ja sen jäsenistön vaikuttavuus on näkynyt monella tasolla, erityisesti lainsäädännössä, yhteiskunnallisessa asenneilmapiirissä ja konkreettisissa palveluissa
Samalla luotiin uudenlaista käytäntöä julkisen, yleishyödyllisen ja liiketoiminnallisen palvelutuotannon suhteista. Yhteistyö on aina ollut Vanhustyön keskusliiton toiminnan perusta. Vanhustyön keskusliitto on ollut edelläkävijä myös uusien, iäkkäiden elämänlaatua parantavien toimintamallien kehittämisessä. Teos on tarkoitettu vanhuusalan asiantuntijoille ja kaikille niille, joita Vanhustyön keskusliiton toiminta ja haasteet muuttuvassa maailmassa kiinnostavat. Vanhustyö 2-3 • 2024 11 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 11 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 11 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. 2000–luvun alussa käytiin julkisuudessa kiivasta keskustelua vanhustenhuollon tilasta. Yhdessä jäsenyhteisöjensä kanssa Vanhustyön keskusliitto on tehnyt merkittävää työtä vanhusten aseman ja arvostuksen parantamiseksi yhteiskunnassa. Jäseniä vuonna 1989 oli 219. Vanhustyön sisältö ja laatu nousivat erityisen pohdinnan kohteiksi vuosi tuhannen vaihteessa. Jäsenyhteisöt ovat olleet keskeisessä roolissa asennemuutosten edistämisessä, ja heidän työnsä on ollut ratkaisevaa vanhusten kunnioitettavan aseman vahvistamisessa yhteiskunnassa. Liitto on toiminut jäsenyhteisöjensä äänenä yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä ja edistänyt vanhusten asemaa ja oikeuksia. Vanhustyön keskusliitto ja sen jäsenyhteisöt jatkavat työtään ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi. Vanhustyön keskusliiton 75-vuotinen historia on tarina jäsenyhteisöjen voimasta, sitoutumisesta ja yhteisöllisyydestä. saatiin lakiin. Liitto jatkaa työtään ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi ja pyrkii edelleen parantamaan iäkkäiden ihmisten elämänlaatua ja osallisuutta yhteiskunnassa yhdessä jäsenyhteisöjensä kanssa. Jäsenistö odotti ja odottaa edelleen liitolta ennen kaikkea vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa. Tehdään iästä numero! . Jäsenyhteisöjen neuvonta verotus-, kilpailutusja sopimusasioissa oli jäsentoiminnan tärkeimpiä sisältöjä. eläkkeelle jäämisen valmennus, palveluautotoiminta ja vanhainkotien kehittäminen. Valtakunnallisessa vanhuspolitiikassa keskeisenä tavoitteena oli kotona asumisen tukeminen. Tultaessa 1990-luvulle painopisteenä oli vanhusten kuntouttava toiminta. Keskusteluun nousi vahvasti myös toiminnan tehostaminen palveluntuottajien kilpailuttamisen kautta. Jäsenyhteisöjen sitoutuminen ja aktiivisuus ovat ratkaisevia tekijöitä, kun pyritään parantamaan iäkkäiden ihmisten elämänlaatua ja osallisuutta yhteiskunnassa. Kirjoittaja Merja Lankinen toimii Vanhustyön keskusliiton viestintäjohtajana. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyviin maihin, ja tämä asettaa erityisiä vaatimuksia vanhustyölle. Liiton historiikki Liiton historiikki Tavoitteena ikäystävällinen Suomi – Vanhustyön keskusliitto 75 vuotta julkaistiin kesäkuussa 2024. Korjausneuvonta-palvelun kehittäminen, Ystäväpiiri-toiminta ja Omahoitovalmennus-toiminta ovat esimerkkejä liiton innovaatioista, jotka ovat saaneet laajaa tunnustusta ja levinneet ympäri Suomen. Liitto osallistui aktiivisesti keväällä 2001 julkaistujen vanhustenhuollon laatusuositusten valmisteluun ja keskusteluun järjestöjen asemasta palvelutuotannossa. Liiton aktiivinen vaikuttamistyö on johtanut merkittäviin lainsäädännöllisiin muutoksiin. 2000-luvun alusta lähtien liiton yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä on noussut jäsenistönsä toimintaedellytysten turvaaminen muuttuvassa yhteiskunnassa ja sen rakenteissa. 1970-luvulla kuuden kunnan kokeiluprojektin myötä maahan saatiin kotipalvelujen tukipalvelujärjestelmä. Esimerkkejä tästä ovat kotiavustajatoiminnan saaminen lakiin ja erilaiset vanhustenhuoltoon liittyvät säädökset, jotka ovat parantaneet iäkkäiden ihmisten elämänlaatua ja oikeuksia. Historiikin kirjoitti Fil.tri, tietokirjailija, historiantutkija Timo Mikkilä ja toimitti Vanhustyö keskusliiton viestintäjohtaja Merja Lankinen. 2000-luvulla jäsenyhteisöjen merkitys korostui entisestään. Liiton toiminnassa 1980-luvulla keskeistä olivat mm. Vanhustyön keskusliitto on tukenut jäsenyhteisöjään muun muassa koulutuksen, neuvonnan ja vaikuttamistoiminnan avulla. 1970-luvulta alkaen jäsenyhteisöjen määrä on kasvanut merkittävästi, ja niiden monimuotoisuus on rikastuttanut liiton toimintaa ja laajentanut sen vaikutusalaa. Näin todettiin jo vuonna 2004 tehdyssä jäsenkyselyssä, jonka tulosten mukaan jäsenet toivoivat liitolta tukea ja ohjausta kilpailuttamiseen, verotukseen ja entistä suurempaa panostusta edunvalvontaan. Tuon ajan kuumat perunat olivat uusi hankintalaki ja ostopalveluiden kilpailuttamisvelvoite. Teos on tilattavissa verkkokaupasta sivulta vtkl.fi
Tarkemmat kyselyn tulokset ja vertailu aiempaan kyselyyn julkaistaan kesän jälkeen. Vastaajien mielestä vanhuus alkoi tyypillisesti 70-vuotiaana ja 86 prosenttia vastaajista suhtautui vanhuuteen myönteisesti tai neutraalisti. Verrattuna vuoden 2022 tutkimukseen, vanhuutta pidettiin kuitenkin jonkin verran pelottavampana ja yhä harvempi halusi elää 100-vuotiaaksi. Omaehtoinen varautuminen vanhuuteen Yhteensä 65 prosenttia suhtautui omaehtoiseen vanhuuteen varautumiseen joko melko tai jopa erittäin myönteisesti. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Eemeli Kiukkonen 12 V anhustyön keskusliitto toisti vuonna 2022 teettämänsä kansalaiskyselyn kevään 2024 aikana. – Ilahduttavaa oli havaita, että lähes puolet (47 prosenttia) vastaajista oli varautunut omaan vanhuuteensa. Vanhuuteen varautuminen tuli vastaajien mielestä aloittaa tyypillisesti 50-vuotiaana, Vanhustyön keskusliiton viestintäjohtaja Merja Lankinen toteaa. Kyselyllä kartoitetaan suomalaisten asenteita vanhuuteen, vanhenemiseen ja vanhustyöhön. Kansalaiskyselyn (N 2055) vastaajina olivat 16-vuotta täyttäneet mannersuomaLähes puolet suomalaisista on varautunut vanhuuteen laiset. Suomalaisten suhtautuminen omaan vanhenemiseen ja vanhuuteen on pysynyt edelleen myönteisenä. Kielteisesti vanhuuteen suhtautuneita oli ainoastaan 14 prosenttia. 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 12 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 12 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. Kielteisesti suhtautui ainoastaan 5 prosenttia ja 6 prosenttia ei ollut ajatellut koko asiaa
Vanhustyö 2-3 • 2024 13 Suhtautuminen omaan vanhenemiseen ja vanhuuteen on säilynyt myönteisenä asiana, mutta yhteiskunnan asennetta vanhuutta kohtaan piti kielteisenä yli puolet (53 prosenttia) vastaajista. Onko Suomi hyvä maa elää. • 86 prosenttia arvioi, että iäkkäiden ihmisten kokemusta ja viisautta on tärkeä kuulla. Kansalaiskyselyn tiedot Kansalaiskyselyn toteutti Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Suomen Kyselytutkimus Oy ajalla 12.3. Ainoastaan 14 prosenttia ilmoitti kokeneensa itse syrjintää iän perusteella (28 prosenttia vuonna 2022). – 27.3.2024. Vastaajien mielestä vanhustyöhön tulisi ylipäätänsä lisätä resursVastaajista 36 prosenttia ajatteli oman vanhuuden tuntuvan melko tai jopa erittäin turvalliselta seja, jota kautta mahdollistetaan parempi vanhustenhoito. Riittävää kivun hoitoa, mutta ei pakkohoitoa, vaan potilaalla tulee olla oma itsemääräämisoikeutensa ja sitä tulee kunnioittaa.” . Mini-Suomi menetelmällä. sekä työnantajat (54 prosenttia). Tarvittava apu ja apuvälineet helposti saatavilla, hoitokotipaikka järjestyy helposti ja hoito on laadukasta. Otos muodostettiin yksinkertaisella satunnaisotannalla etukäteen määriteltyjen aluekiintiöintien sisällä maakuntien keskinäisiä väestöosuuksia vastaavaksi ns. ”Ei yksinäisyyttä. Vastaajia oli kaikkiaan 2055. Paneelivastauksia kyselyyn kerättiin 1 900 ja puhelinhaastatteluita 150. Huolestuttava suuntaus on, että keskiarvollisesti vastaajat suhtautuivat vanhuuteen ja sen asemaan yhteiskunnassamme hieman negatiivisemmin kuin vuonna 2022. Vajaa puolet vastaajista (48 prosenttia) oli sitä mieltä, että Suomessa syrjitään iäkkäitä (47 prosenttia vuonna 2022). Avoimissa vastauksissa kyselyyn vastaajat kertoivat, mitä heidän mielestään kuluu hyvään vanhuuteen. Kansalaiskysely on toteutettu osittain samansisältöisenä vuonna 2022 Aula Research Oy:n toimesta. Mikäli syrjintää oli koettu, oli se kohdistunut useimmiten työhön, terveyspalveluihin tai julkisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Mitä se yleensä ei oman hoitotyön kokemukseni perusteella ole.” Hyvään vanhuuteen kuului vastaajien mielestä: hyvä terveys, riittävät taloudelliset resurssit, mahdollisuus sosiaalisesti aktiiviseen toimintaan sekä kyky itsenäiseen päätöksentekoon. • 42 prosenttia arvioi vanhustyön houkuttelevuuden vähentyvän tulevaisuudessa entisestään. Kyselyn tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sähköisen vastaajapaneelin ja puhelinhaastattelututkimuksen CATI yhdistelmää. Vaikka yli puolet (53 prosenttia) vastaajista arvioi Suomen olevan iäkkäille hyvä maa elää, on luku kuitenkin kahdeksan prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2022. Tulosta tarkasteltaessa on mielenkiintoista huomata, että Kelan osuus on sitä vastoin laskenut voimakkaasti (-13 prosenttiyksikköä). ”Arvokasta, oman mielen mukaista hyvää elämää. Tulokseen on tosin saattanut vaikuttaa En osaa sanoa -vaihtoehdon poistuminen kysymyslomakkeesta. Avoimen palautteen jätti yhteensä 1654 vastaajaa. Verrattuna vuoden 2022 tutkimukseen, vanhuutta pidettiin kuitenkin jonkin verran pelottavampana ja yhä harvempi halusi elää 100-vuotiaaksi, tai ei ainakaan ollut ajatuksen osalta enää niin varma. Kyselyn vastaajina olivat yli 16-vuotiaat mannersuomalaiset. Ikäihmisten syrjinnän määrän arvioitiin pysyneen suunnilleen samana, joskin terveyspalvelujen osalta oli havaittavissa selvä negatiivinen muutossuunta. Tuloksia on verrattu yhteenvetoraportin osalta vuoden 2022 tuloksiin kaikkien sellaisten kysymysten osalta, jotka ovat pysyneet muuttumattomina. Huolenpitoa, välittämistä, arvostusta ja kunnioitusta. Henkilökohtaisesti koetun syrjinnän määrä oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuin vuonna 2022. • 47 prosenttia oli varautunut omaan vanhuuteensa. Puhelinhaastattelut kohdistettiin yli 70-vuotiaisiin. Mitä kuuluu hyvään vanhuuteen. 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 13 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 13 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. Vastaajista 36 prosenttia ajatteli oman vanhuuden tuntuvan melko tai jopa erittäin turvalliselta. Syrjivinä tahoina vastaajat kokivat useimmiten poliitikot (60 prosenttia), sosiaalipalvelut (59 prosenttia), terveyspalvelut (59 prosenttia) Nostoja kyselyn tuloksista • 88 prosenttia oli huolissaan iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä. • 55 prosenttia arvioi, ettei iäkkäät ihmiset eivät saaneet tarvitsemiaan sosiaalija terveyspalveluja. Erityisesti kielteisesti suhtautuvien osuus on kasvanut. Vastaajien kokemat keskeiset syrjivät tahot olivat samoja myös vuoden 2022 tutkimuksessa, joskin erityisesti terveyspalvelujen (+9 prosenttiyksikköä.) osuus oli noussut melko voimakkaasti. Vuonna 2022 tehdyn tutkimuksen tiedot löytyvät vanheneminen.fi sivuilta
Valtaosa ikäihmisistä voi hyvin. V anhusasiavaltuutetun ensimmäinen eduskuntakertomus ikääntyneiden asemasta ja oikeuksista jätettiin eduskunnalle viime maaliskuussa. Digipalvelut eivät voi olla ainoa vaihtoehto Suomessa yhä suurempi osa palveluista on sähköisessä muodossa. Korjausta vaativien epäkohtien rinnalla vanhusasiavaltuutettu korostaa, että ikäihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat merkittävillä panoksilla muiden hyvinvointia ja yhteiskunnan toimivuutta. Jotta eri puolilla Suomea myös kaikkein vanhimmilla kansalaisilla olisi mahdollisuus oppia ja ylläpitää digitaitojaan, vanhusasiavaltuutettu ehdottaa, että eduskunta säätäisi lain kuntien velvollisuudesta koorK u va : Sh u tte rs to c k 14 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 14 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 14 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. Kertomus sisältää monipuoliset suositukset siitä, miten eduskunta voisi päätöksillään kohentaa ikääntyneiden tilannetta eri elämänalueilla. Suositukset koskevat digitalisaatiota, sosiaalija terveyspalveluiden saatavuutta, pienituloisimpien eläkeläisten oikeutta välttämättömään toimeentuloon sekä Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä Vanhusasiavaltuutettu nostaa eduskuntakertomuksessaan useita iäkkäiden ihmisten palveluihin liittyviä epäkohtia, joihin tulisi puuttua. Samanaikaisesti yli puolet 75 vuotta täyttäneistä ei käytä itsenäisesti internetiä sähköiseen asiointiin. Teksti: Tuulikki Petäjäniemi ikääntyneiden aseman parantamista pankkipalveluissa ja asioinnissa, liikenteessä, vaikuttamisessa ja osallistumisessa sekä oikeusturvassa. Ikävaikutusten arviointi tulisi lisätä lainsäädäntöön ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
Esimerkiksi yhteystietoja hyvinvointialueelle ei ole saatavilla kuin verkkosivuilla, takaisinsoittoa ei tule, odotusajat palveluihin ovat pitkät eivätkä kotihoidon lyhyet käynnit vastaa iäkkäiden tarpeita. Ikääntyneiden perusoikeuksien toteutumisen kannalta rajoitustoimia kuten vuoteen laitojen nostamista ylös tai hygieniahaalarin pukemista ei voi hyväksyä, jos perusteena on esimerkiksi pelkästään työn tekemisen helpottaminen. Ikäihmisenä ja juristina olen samaa mieltä vanhusasiavaltuutetun kanssa. Lisäksi niille kansalaisille, jotka eivät käytä digitaalisia välineitä, on valtuutetun mukaan turvattava sujuva ja turvallinen asiointi puhelimitse, kasvokkain tai kirjepostina. Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat perusoikeuksia Ikäihmisten monipuolisen osallistumisen varmistamiseksi on turvattava asiointimahdollisuudet. Valtuutettu nostaakin puuttuvan itsemääräämislainsäädännön ongelmaksi iäkkäiden sosiaalija terveydenhuollon asiakkaiden kannalta. Niin ei nyt aina ole asian laita. Vanhustyön keskusliiton asumisen aineistopankki antaa eväitä itse asunnon turvallisuuden ja toimivuuden varmistamiseen. K u va : Tu u lik ki P e tä jä n ie m i Vanhustyö 2-3 • 2024 15 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 15 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 15 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. Kaikki nämä ovat valitettavan tuttuja puutteita useimmilta hyvinvointialueilta. Valtuutetun mukaan tämä yhtälö ei todellakaan toimi. Vanhusasiavaltuutetun suositukset eduskunnalle liittyvät • toimeentuloon ja sosiaaliturvaan • digitalisaatioon • sosiaalija terveyspalveluihin • ikääntyneiden toimintakyvyn ja aivoterveyden edistämiseen • pankkipalveluihin • liikenteeseen • asuinympäristöön ja päivittäiseen asiointiin • oikeusturvaan • henkilökortin uusimiseen ja maksuihin • ikäsyrjinnän vähentämiseen päätöksenteossa ja tiedonkeruussa • vanhusneuvostojen asemaan • äänestämismahdollisuuksiin • hyvinvointialueiden toimintaan dinoida digitukea alueellaan. Lisäksi yksin kotona asuvat muistisairaat henkilöt elävät turvattomina liian vähäisten palveluiden varassa. Osallistuvaa budjetointia, asukkaiden kuulemistilaisuuksia ja erilaisia kyselyitä ei niitäkään saa unohtaa. Kirjoittaja Tuulikki Petäjäniemi on entinen kansanedustaja ja tasa-arvovaltuutettu. Yhteisöllisen asumisen sisällöstä ja vaatimuksista ei vielä ole oikein selvyyttä. Lisäksi sosiaalisia kontakteja on liian vähän eikä itsemääräämisoikeus hoivatilanteissa toteudu. Vanhusasiavaltuutettu pitää perusteltuna ikävaikutusten arvioinnin lisäämistä lainsäädäntöön ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon samaan tapaan kuin lapsivaikutuksia jo arvioidaan lakeja säädettäessä. Kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostot tuovat päätöksentekoon ikäihmisten näkökulman, kunhan neuvostojen jäseniksi nimetään nimenomaan ikäihmisiä. Asuinalueilla olevat viheralueet ja asuinalueiden esteettömyys ovat asuntojen esteettömyyden ohella ikäihmisille tärkeitä. Näin saadaan koko väestön näkemykset entistä vahvemmin selville. Samaan aikaan kun ikääntyneiden lukumäärä on kasvanut, sekä kotihoito että ympärivuorokautinen hoiva ovat vähentyneet. Ympärivuorokautisen palveluasumisessa liian vähän sosiaalisia kontakteja Ympärivuorokautisen palveluasumisen osalta vanhusasiavaltuutetun saamissa yhteydenotoissa on tuotu esille esimerkiksi, että hoitajia on liian vähän ja että asukkaita ei avusteta joka päivä ylös vuoteesta. Ulkoilu on keskeinen osa elämää ja ilman sitä ikääntyneen henkilön on hyvin vaikea ylläpitää toimintakykyään. Mielipidemittausten ja kyselyiden osalta on onneksi näkyvissä merkkejä siitä, että eri tahot ovat nyt laajentamassa kyselyiden ikähaarukkaa aiemmin sovelletusta 75 vuoden tai 79 yläikärajasta 89 vuoteen. Tärkeätä olisi ottaa ikäihmisten näkökulma myös huomioon. Hän on myös toiminut Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajana ja mm. Mahdollisuus äänestää on vaikuttamisen perusoikeus, joka voidaan turvata kotija laitosäänestyksen avulla. Vanhusasiavaltuutettu korostaa, että rajoittamistoimien täytyy tulla sen henkilön hyvinvoinnin hyödyksi, jonka toimintaa rajoitetaan. . Hän on edelleen aktiivinen puhuja ja asiantuntija sekä vaikuttaa vanhusasiavaltuutetun Seniorivaikuttajat ryhmässä. Vanhustyön keskusliitto vahvistaa osaltaan digiosallisuutta SeniorSurf-toiminnallaan. Sosiaalija terveyspalveluiden saatavuutta pitäisi parantaa Ikäihmisillä on suuri vaikeus saada sosiaalija terveyspalveluita ja niitä ollaan hyvinvointialueilla vielä heikentämässä. Ylen Aamu-TV:n Jälkiviisaiden vakiokeskustelijana. Se ei kuitenkaan voi korvata ympärivuorokautista hoivaa, jota ikäihmisten kunnon heikentyminen elämän lopulla joka tapauksessa edellyttää. Palvelupisteisiin ei myöskään ole julkista liikennettä. vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo raportin julkistustilaisuudessa
Vaikuttavuus näkyy arjessa hyvinvointina, sosiaalisina suhteina ja osana hyvää elämää. Usein kysytään, mikä hyötyä tästä on. Sosiologi Erik Allardtia lainaten, elämän merkityksellisyys on yksi kolmesta hyvinvoinnin ulottuvuudesta. Hyvinvoinnin osatekijöinä ovat materiaalinen, sosiaalinen ja koElämä vaatii taidetta! Ikäihmisten kulttuuriosallisuus ja -toimijuus on vaikuttavaa. Teksti: Isto Turpeinen – Kuva: Shutterstock kemuksellinen ulottuvuus (Having, Loving, Being). Viime vuoden tammikuussa hanketapaamisessa Pohjois-Suomessa 16 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 16 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 16 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. Vastaan ensin ikäihmisten omalla äänellä ja laajennan ääniä asteittain. Olen tehnyt työni puolesta vierailuja STM:n rahoittamien Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille -hankkeiden (2021–2023) tapahtumiin eri puolilla Suomea. Kokemuksellinen ulottuvuus on ainutlaatuisuuttamme, kuulluksi tulemista ja itsenä tapahtuvaa toimintaa. T aiteella ja kulttuurilla on yhteys hyväksi koettuun elämään
Havaintojeni ja toisaalla juuri valmistuneiden vuoden 2023 Hyvinvointia kulttuurista -hanketoiminnan arviointien kautta on havaittu tyytyväisyys palveluihin. Hankkeen toiminnasta vastasivat taiteen tekijäja asiantuntijayhteisö Piste Kollektiivin taiteilijat Anne Niskanen ja Hanna-Leena Metsävainio. Kulttuuripoliittisen tutkimuskeskus Cuporen tutkimus Kohti kestäviä ratkaisuja. Keskustelua kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on käyty Suomessa 1970-luvulta lähtien. ”Hoivan ja hoidon välissä on elämä”. Lause löytyy yhteisötaitelija Kanerva Kartanon kirjasta Rohkeus kohdata. Sitä tuntee elävänsä Ihmisten kokemusta kuvaavissa äänissä toistuu sanana eläminen ja elämä. . Noin yhdeksän kymmenestä toimintaan osallistuneista vastaajista koki osallistumisen lisänneen merkittävästi tai jonkin verran koettua hyvinvointia. Viime vuonna osana Kansallista ikäohjelmatyötä valmistui Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024– 2027 (STM, Hyvil, Kuntaliitto 2023). Vanhustyö 2-3 • 2024 17 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 17 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 17 30.5.2024 11.55 30.5.2024 11.55. Lopuksi ”Voi kun loppuelämä olisi tällaista.” Kyseessä on ikäihmisen lausahdus, palaute syvästi muistisairaalta asukkaalta taidetuokiosta. Mahdollinen vähentynyt hoidon ja/tai lääkityksen tarve on monella tavalla vaikuttava muutos. Yhtenä osana on virkistyminen, joka koskettaa sekä asiakkaita että heidän kanssaan toimivaa henkilökuntaa. (2023) kuvaa hyvin 15 viime vuoden poliittisen ohjauksen ja kehkeytyneen kulttuurihyvinvoinnin ymmärryksen. eräs noin 75-vuotias tiivisti hyödyn sanoin ”Jos minä syrjäydyn, se maksaa miljoonan!” Vastaavan asian toisin esitti iäkäs henkilö tanssitapaamisen yhteydessä sanoin ”mitä enemmän hyteä, sitä vähemmän sotea.” Lainaan kuulemaani paneelikeskustelua joulukuulta 2023 vieraillessani Posion ja Sallan kunnissa toteutetun Pohjoisen uuden polut 2 -hankkeen päätöstilaisuudessa. 70-vuotias Taidepatikka-osallinen tiivisti asian: ”Te ootta herättäny meidän henkiin!” Pohjoisen uudet polut yhdistävät kylien välejä yli rajojen ja tuovat näin ihmiset yhteiseen olemiseen. Ikäihmisten paneelissa puhuttiin ”tanssimisesta ensimmäistä kertaa” (82-vuotias henkilö) ja tämän kautta heräämisestä, elämän aistimisesta. Näkymänä on, että ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja terveyden haasteisiin voidaan vaikuttaa taiteen ja kulttuurin keinoin, mikä on samalla WHO:n suositus. Hänen mukaansa meidän tulee haasteiden edessä nähdä pidemmälle eteenpäin ja uskaltaa tunnistaa toivottuja tulevaisuuskuvia sekä tehdä työtä tämän tulevaisuuden puolesta. Kirjoittaja Isto Turpeinen toimii kulttuurihyvinvointipalveluiden erityisasiantuntijana Taiteen edistämiskeskuksessa (Taike). Hän on samaa mieltä kulttuurisen vanhustyön asiantuntijan Satu Kokkoniemen kanssa, että ”laadukkaat ikäihmisten palvelut sisältävät taidetta ja kulttuuria”. Toimintakyvyn ja osallisuuden tukemisessa on osansa taideja kulttuuritoiminnalla. 2010-luvulla on tunnistettu kulttuurihyvinvointitoiminnan ja laajenevan tutkimusnäytön kautta, että taidetoiminta ja monipuolinen kulttuurinen harrastustoiminta ovat yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan, hyvään elämänlaatuun sekä esimerkiksi matalaan ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Teija Nuutinen (2024) toteaa väitöstutkimuksessaan, että poliittisella tasolla taide ja kulttuuri tunnustettiin osaksi sosiaalija terveyspalveluja ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä vuoden Sipilän hallituksen 2018 ministerisuosituksessa. Päivärinnalla on pitkällinen kokemus ikäihmisten palvelujen järjestämisestä ja tilaamisesta. Kysymys ”mitä hyötyä” tulee olla muodossa ”milloin ja miten hyödynnetään”. Kokkoniemi on työtehtävissään toimittanut Seinäjoen kaupungin K65-kulttuurihyvointisuunnitelman (2021–2025) ja kirjoittanut Taiteen edistämiskeskukselle Suosituksen ikääntyneiden kulttuuripalveluiden Suomen malliksi (2023). Hankevuosina olen istunut ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ikäihmisten joukossa muun muassa laulamassa ja tanssimassa. Vuoden 2023 keväällä Taiteen edistämiskeskuksen webinaarissa esiintyneen Maailman terveysjärjestö WHO:n Europan tutkimuskoordinaattorin, tanskalaisen Nils Fietjen mukaan meillä on riittävästi näyttöä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista. Kanerva Kartanon toimipaikka on Tampereella sijaitseva Sointu Senioripalvelut. Taitelija vanhustyössä (2023). Suositus korostaa, että ”iäkkäiden hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn ennakoivalla ja ennaltaehkäisevällä toiminnoilla ja palveluilla voidaan mahdollistaa hyvien, aktiivisten elinvuosien määrää.” Tämän tulisi painottua iäkkäiden omaehtoiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tamperelainen gerontologi ja vanhempi neuvonantaja Eeva Päivärinta toteaa, että ”hoivan ja hoidon välissä on elämä”
Eleanorille kuuluu ihan hyvää Gail Honeyman, 2018, WSOY, 431 sivua Tämä sydämellinen ja humoristinen romaani kertoo yksinäisestä naisesta, joka löytää ystävyyden ja itsensä. Miksi Eleanor on sellainen kuin on. Miss Queenie Hennessyn rakkauslaulu Rachel Joyce, 2015, WSOY, 364 sivua Kun Queenie Hennessy lähettää saattokodista jäähyväiskirjeen Harold Frylle, täyttymättömän rakkautensa kohteelle, hän uskoo, että se on kaiken loppu. Ennen päivänlaskua ei voi Johanna Sinisalo, 2011, Tammi, 271 sivua Romaani yhdistää fantasiaa ja nykyajan maailmaa, ja se on mielenkiintoinen sekä ajatuksia herättävä teos, joka tarjoaa uudenlaista näkökulmaa elämään ja luontoon. Mutta kirje onkin uuden tarinan alku: Harold aikoo kävellä hänen luokseen halki Englannin. Patsaat sekä lajirunsas ja rehevä puutarha muodostavat kokonaisuuden, joka on maailmanlaajuisestikin yksi tärkeimmistä yhden ihmisen taiteellisista aikaansaannoksista. Vaikka Eleanor on vasta nuori aikuinen, hän elää kuin kaikki olisi jo ohi. Ainoat kontaktit ovat viikoittaiset puhelut äidille ja sosiaalityöntekijän käynnit. Mäntän kuvataideviikkojen päänäyttelytila Pekilo on avoinna 16.6.-31.8.2024 joka päivä (myös juhannuksena) klo 10.00–18.00. Parikkalan patsaspuisto on mystinen ITE-taiteen keidas Itä-Suomessa. Kirjatärpit kesään Kesäisiä näyttelykohteita M äntän kuvataideviikkojen näyttelyn otsikkona on Puhallus, ja se rakentuu valon, ilmavuuden, perspektiivien sekä tilallisuuden teemojen ympärille. Surumielisyys ja huumori sekoittuvat, kun koko saattokodin väki alkaa odottaa Haroldia. Lyhyesti Ystävät, rakastavaiset, viholliset Lorna Cook, 2024, Bazar, 464 sivua Ystävät, rakastavaiset, viholliset on suuri lukuromaani perhesiteistä, äärimmäisistä uhrauksista ja rakkaudesta toisen maailmansodan dramaattisella näyttämöllä. 560 moni-ilmeistä betonipatsasta houkuttelevat vuosittain Patsaspuistoon kymmeniätuhansia kävijöitä ympäri maailman. Yksi hyväksi havaittu sovellus on iNaturalist ja toinen PlantNet. Yhdistellen ikivanhaa mytologiaa ja uutta luonnontiedettä Johanna Sinisalo maalaa hurjan vaihtoehtohistorian, joka jää lukijan mieleen. Hän ei oikein osaa olla ihmisten kanssa vaan sanoa paukauttaa äkkiväärästi, mitä ajattelee. Ota kuva haluamastasi kasvista ja tunnista kasvilaji sovelluksella. Queenien täytyy vain odottaa. Eleanor elää yksinään jämptisti organisoitua elämää. Ei tarvitse enää arpoa, että mikähän tuokin kasvi on! 18 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 18 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 18 30.5.2024 11.56 30.5.2024 11.56. Tunnista kesän kasvit Kasvien tunnistamiseen on olemassa useita sovelluksia ja niitä kannattaa testata. Se on kunnianosoitus taiteilijalle, jonka kädenjälki on näkynyt vuosikymmenien aikana upeissa uniikkipuvuissa, teollisissa mallistoissa sekä maalauksissa. Veli jota minulla ei ollut Reidar Palmgren, 2024 (tulossa elokuussa), Otava, 400 sivua Reidar Palmgrenin romaani on miesten välisen ystävyyden läpileikkaus. Suomen tunnetuin ITE-taiteen teoskokonaisuus on syntynyt Veijo Rönkkösen (1944–2010) yli 50 vuotta kestäneen taiteellisen työn tuloksena. Taiten kerrotussa tarinassa miehet on tehty eväsleivistä, kaipuusta ja katumuksesta. Joka päivä töissä hän käyttää samoja vaatteita ja nauttii samanlaisen lounaan. Kummankin saa ladattua älypuhelimelle. Muotitaiteilija Jukka Rintalan mittavaa elämäntyötä juhlistava kutsunäyttely – Unelmien matkassa 15.6.–1.9.2024 Suomen Käsityömuseossa Jyväskylässä
Valtakunnallinen kalastuspäivä Nyt on aika kertoa mehukkain kalajuttu. 4 31.8. Suomen luonnon päivä Lähde retkelle luontoon poimimaan marjoja. Mistä kalaruuasta tykkäät. Suomen luonnon päivä Lähde retkelle luontoon poimimaan marjoja. Osa kesäteattereista on ammattilaisteattereita ja osa toimii täysin harrastuspohjalta. Laita hyvä kiertämään: jos olet saanut lahjan tai hyvän teon, voisitko tehdä sen toiselle. Tämä on Eino Leinon syntymäpäivä. Anna esimerkiksi digiopastuksen lahjakortti tai tee testamenttilahjoitus. 31.8. Herkutellaan tuoreilla marjoilla ja tehdään marjapiirakkaa. Toisista voi ostaa yksittäisen kirjan ja kuunnella sitä ilman aikarajaa. Kesäteatterit laittavat miettimään kulttuurin ja taiteen merkitystä sekä yhteisöllisyyttä. Lue Eino Leinon runoja tai kirjoita oma runosi. Erityisesti maakunnissa teatteritoiminta lisääntyy kesäteattereiden ansiosta. Kirjastoistakin on saatavilla maksuttomia äänikirjoja. Oletko ollut laskemassa verkkoja. Vanhustyön keskusliitto juhlii 75. Useat kesäteatterit pyörivät talkoovoimin luoden yhteisöllisyyttä pienelle paikkakunnalle. Kesäteatterit kuuluvat Suomen kesään Suomessa on kenties maailman eniten kesäteattereita suhteutettuna väestömäärään. Järjestetään juhlava piknik valkoisine pöytäliinoineen ja kukkineen ja kutsutaan ystävät syömään. Äänikirjat kannattaa ottaa testiin Kuulokkeet vaan korville ja menoksi! Äänikirjojenkin kuunteluun on olemassa monia palveluntarjoajia. Tutustu kesäteattereiden tarjontaan eri puolilla sivuilla kesateatterit.fi Arjesta juhlaa vinkkiä 4 1 6.7. Kesäteattereiden musiikkipitoinen ohjelmisto ulottuu kansainvälisisistä musikaaliklassikoista suomalaisiin aiheisiin, kuten tietyn säveltäjän tai artistin ympärille rakennettuihin tarinoihin. 2 7.8. Vetänyt nuottaa. 3 28.8. Kesäteatterien ohjelmisto on 2000-luvun aikana monipuolistunut. Ota avuksi runokone tai tekoäly. Jokainen esitys on ainutkertainen ja luovuudesta syntynyt elävä tapahtuma, jossa kohtaavat yleisö ja esiintyjät. Vanhustyö 2-3 • 2024 19 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 19 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 19 30.5.2024 11.56 30.5.2024 11.56. Toisissa saat kuukausimaksulla rajattoman kuunteluoikeuden koko kirjavalikoimaan. Runon ja suven päivä Minkälaisista runoista pidät. Jaa oma suosikki kalaruokareseptisi. toimintavuottaan. Herkutellaan tuoreilla marjoilla ja tehdään marjapiirakkaa. Liitto haluaa tarjota Arjesta juhlaa -ideoilla ja materiaaleilla kaikille mahdollisuuden osallistua juhlintaan pitkin vuotta. Lahjan antamisen ja saamisen päivä Ilahduta läheistäsi ja toteuta joku hänen toiveensa. Järjestetään juhlava piknik valkoisine pöytäliinoineen ja kukkineen ja kutsutaan ystävät syömään. Lähetä runosi tai muu lempirunosi ystävälle
Ammattilaisten gerontologisen osaamisen vahvistaminen on vaikuttava interventio laadukkaiden ikäpalveluiden varmistamiseksi. Kehittäminen ja tutkimus Ikääntyneiden ihmisten hoito ja palvelut pohjaavat vahvaan gerontologiseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen Hoitoja palveluvajeeseen liittyvä keskustelu on käynyt aktiivisena erityisesti viimeaikaisiin palvelujärjestelmäuudistuksiin ja resurssipuutoksiin liittyen. Teksti: Irmeli Matilainen, Tanja Miettinen ja Anniina Tohmola – Kuva: Ilkka Vuorinen 20 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 20 06-52_Vanhustyo_2-3_24.indd 20 30.5.2024 11.56 30.5.2024 11.56