SENIORARBETE 2 • 2022 Vanhustyo_2_2022.indd 1 Vanhustyo_2_2022.indd 1 15.3.2022 12.38 15.3.2022 12.38. Ikäystävällinen Suomi ”Kun mulla on halua laulaa, niin teillä mielellään kuunnellaan” Toimintakyvyn tukeminen hoivakodissa – YKSINKERTAISTAKO
Jotta uuden pestin toiminta pääsee kunnolla alkuun, täytyy ensin luoda rutiinit, viestintäsuunnitelmat ja toimintamallit. Työntekijöille teknologia voi vapauttaa enemmän aikaa välittömään asiakastyöhön. Vanhustyö-lehti 3/2022 ilmestyy 10.6.2022 – Itsemääräämisoikeus ja osallisuus 2 SENIORARBETE Vanhustyo_2_2022.indd 2 Vanhustyo_2_2022.indd 2 15.3.2022 12.46 15.3.2022 12.46. Kohti laadukkaampia iäkkäiden palveluja Laadukkaan palvelun edellytyksenä on tieto iäkkään yksilöllisistä tarpeista ja voimavaroista sekä hänen omista toiveistaan ja tavoitteistaan. RAI-välineistöllä tehtävä palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointi varmistaa, että olennaiset asiat tulevat huomioiduksi. 14–15 Teknologian monet ulottuvuudet iäkkäiden ihmisten palveluissa Teknologian mahdollisuuksia voidaan tarkastella palvelujärjestelmässä asiakas-, työntekijäja johtotasolla. Digipalveluilta seniorit itse toivovat selkeää, yksinkertaista ja helposti omaksuttavaa palvelua. Ikäystävälliset (digi)palvelut Ikäystävällisyydessä huomioidaan iäkkäät ihmiset, arvostaen. Heidät otetaan mukaan suunnitteluun ja toimintaan, he eivät ole vain kohteita. Asiakkaalle teknologia voi tuoda apua ja turvaa sekä laajentaa palveluvalikoimaa. Myös väestögallupit toisensa jälkeen rajaavat kohderyhmänsä ulkopuolelle 75 tai 80 vuotta täyttäneet. 22–23 34–35 Ikäystävällinen Suomi 6–7 Vanhuusiän syrjäytymistä voidaan ehkäistä asenteita muuttamalla Tutkimusten mukaan ikäsyrjintä on yleisin syrjinnän muoto. 10–11 Vanhusasiavaltuutettu toimii iäkkäiden ihmisten edunvalvojana Vanhusasiavaltuutetun tehtävän kunnianhimoisena tavoitteena on vaikuttaa ennakolta asioihin, niin ettei kenenkään tarvitse tehdä valituksia. Ikääntyneiden itsensä ääni juurikaan kuulu heitä koskevassa päätöksenteossa
Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 5 Pääkirjoitus: Eläkkeelle Suomessa ja Euroopassa 6 Ikäystävällinen Suomi 6 Vanhuusiän syrjäytymistä voidaan ehkäistä asenteita muuttamalla 8 Toimintakyvyn tukeminen hoivakodissa – yksinkertaistako. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. 10 Vanhusasiavaltuutettu toimii iäkkäiden ihmisten edunvalvojana 12 Hyvää vetoa vanhustyöhön 200 ammattilaisen yhteisvoimin 14 Teknologian monet ulottuvuudet iäkkäiden ihmisten palveluissa 16 Hoivatiimien itseohjautuvuuden tukeminen kannattaa 18 Ikääntyneenä täyttä elämää ikäystävällisessä Porissa 20 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 22 Kohti laadukkaampia iäkkäiden palveluja – RAI-tieto antaa monipuolisesti eväitä johtajille ja kehittäjille OSALLISUUS 24 ”Kun mulla on halua laulaa, niin teillä mielellään kuunnellaan ja aplodejakin tulee” 26 Yksinäinen Miikkulainen ja norppa . Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. pohdintaa yksinäisyydestä ja luontoyhteydestä ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Kokemuksia yhteisöllisestä asumisesta 30 Ikääntyneiden asumisen varautuminen DIGI JA TEKNOLOGIA 32 Valtakunnallinen digikulttuuripalveluita kokoava alusta iäkkäille 34 Ikäystävälliset (digi)palvelut 36 Hoitosuositukset käytännön hoitotyötä ohjaamaan 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Ajan virrassa 41 Ledare: Gå i pension i Finland och Europa 42 Marginalisering i ålderdomen kan förhindras genom att ändra attityder Vanhustyö 2 • 2022 3 2 • 2022 Vanhustyo_2_2022.indd 3 Vanhustyo_2_2022.indd 3 15.3.2022 12.46 15.3.2022 12.46. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. www.vtkl.fi Sisällys TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi
Hoitosuunnitelmat Asiakastöiden hallinta Raportointi Kirjaaminen Hilkka-mobiililla Kotihoidon optimointi www.fastroi.com | sales@fastroi.com Apuvälinemessut kokoaa yhteen apuvälinealan, kuntoutuksen, terveysja sosiaalialan ammattilaiset sekä apuvälineiden käyttäjät. Tiedot siellä missä sinäkin Reaaliaikaisen tiedonvälityksen lisäksi Hilkka tukee tavoitteellista kotihoitoa sekä parantaa potilasturvallisuutta. Tervetuloa keskustelemaan osastolle ja kuulemaan lavaohjelmaa ke ja to klo 13.30, aiheina virikkeellinen ryhmätoiminta ja asuminen. Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan! Vanhustyön keskusliitto on mukana messuilla. Helsingin Messukeskuksessa Ke 9-17 ammattilaispäivä | To 9-18 | Pe 9-16 Ammattilaiset rekisteröitymällä netissä Messuliput yleisölle 10€ (ovelta 12€) www.apuvaline.info Apuvälinemessuilta ratkaisut erityisen hyvään arkeen Järjestäjät: Yhteistyössä: 11.-13.5.2022 Helsingin Messukeskus Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 10.3.2022 8.39 10.3.2022 8.39 4 Vanhustyo_2_2022.indd 4 Vanhustyo_2_2022.indd 4 15.3.2022 12.46 15.3.2022 12.46. Messut avoinna: 11.-13.5
Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus Vanhustyö 2 • 2022 5 Vanhustyo_2_2022.indd 5 Vanhustyo_2_2022.indd 5 16.3.2022 12.32 16.3.2022 12.32. Kuoleman lykkäytyessä etenkin vanhuusiässä, kokonaiselinaika on pidentynyt 1900-luvun alusta lähtien voimakkaasti. Työurien pidentämisen mahdollista karvautta toivottavasti helpottaa ajatus eliniän pidentymisestä, kun voi odottaa, että työuran pidetessä myös eläkkeellä oloaika pitenee. Vastustus on sittemmin lientynyt ja työurat pidentyneet. On kaikkien etu, että valtiontalous säilyy tasapainossa ja sen myötä myös eläkkeet kohtuullisina. Iäkkään työntekijän syrjiminen voi kuitenkin olla työnantajan kannalta hyvinkin typerää. Ehkä senkin takia, kun on tajuttu, ettei tässäkään asiassa yksi malli ole paras kaikille. Eläkkeen määräkin kasvaa. Fyysisesti vaativissa töissä eläkkeelle pääsyn pitääkin tapahtua varhemmin, mutta monilla aloilla eläkeikää voidaan varmasti nostaa – tai ainakin antaa työntekijälle mahdollisuus siihen. Mutta onko työurien pidentämisen viime kädessä mahdollistava toimintakyvyn säilyminen pysyvää ja etenevää. Seniorin kokemus ja hiljainen tieto voi auttaa välttämään turhia vääriä ratkaisuja, eikä pyörää tarvitse joka tilanteessa keksiä uudelleen. Kun Bismarck aikanaan 130 vuotta sitten teki eläkesääntöjä, ehto oli 70 vuoden ikä ja eläkemaksut 30 vuoden ajalta. Onko syynä se, että pelätään iäkkään työntekijän sairaspoissaoloja tai ennenaikaisesti työkyvyttömäksi tuloa. Uutisen mukaan poikkeuksellisen tuloksen taustalla on epäilty toisaalta työkyvyttömyysdiagnoosien lykkäytymistä korona-ajan hoitovelan aikana, mutta myös todellista työkykyisyyden kohentumista. MUTTA MITEN eläkeiän noston tarpeellisuuteen sitten sopii se, että ainakin joillakin aloilla ikäsyrjintä näyttää rehottavan työnhaussa, jopa 50 ikävuodesta eteenpäin. Jo nuoresta pitäen lisääntyvä lihavuus aikaistaa toimintakyvyn heikkenemistä, ja korona-aikaan liittyvien elintapamuutosten pitkäaikaishaitat selviävät vasta jatkossa. Historian ikärajoihin onkin vielä matkaa. Toimintakyvyn kohentuminen on viime vuosikymmeninä ollut nähtävissä myös eläkeikäisillä. Vai pyrkiikö työnantaja yksinkertaisesti takaamaan työvoimansa, kun jo lähitulevaisuudessa on uhkaamassa työvoimapula useilla aloilla. Silloin harva todellisuudessa pääsi eläkkeestä koskaan nauttimaan ja tämä ehkä oli valtionhoitajan ajatuskin. Silloin – työnantajia lukuun ottamatta – ajatusta vastustettiin lähes kaikilla tahoilla. ELÄKEIÄN nosto ja työurien pidentäminen ovat jo vuosien projekti ja ne ovat herättäneet monenlaisia tunteita. Keväällä 2009 silloinen pääministeri oli huolissaan julkisesta rahoituksesta ja ehdotti lääkkeeksi eläkeiän nostoa. Toisaalta monissa Euroopan maissa on viime vuosikymmeninä puututtu myös varhaiseläkkeelle pääsyyn. Suomessa samoin kuin monissa muissa maissa onkin päätetty eläkeiän noston sitomisesta elinajanodotteeseen. 1840-luvulta alkaen elinikä on hyvinvointiyhteiskunnissa kasvanut jopa noin 2,5 vuotta vuosikymmentä kohden. TÄLLÄ HETKELLÄ eläkkeestä nauttii moni ja tulevaisuudessa ehkä suhteessa vielä suurempi joukko, jos tähänastiset trendit säilyvät. Näihin puuttuminen on aloitettava viipymättä. Pääkirjoitus Eläkkeelle Suomessa ja Euroopassa T uoreiden uutisten mukaan ikääntyneiden työllisyysaste on historian korkein ja eläkkeelle siirrytään yhä myöhemmin, keskimäärin 62,4-vuotiaana
Kansainvälisissä kyselyissä useampi kuin joka kolmas on kertonut kokevansa epäoikeu6 Ikäystävällinen Suomi Vanhustyo_2_2022.indd 6 Vanhustyo_2_2022.indd 6 15.3.2022 12.50 15.3.2022 12.50. Viimeinen ulottuvuus on koronapandemiankin myötä erityisen kiinnostava ja tärkeä. Moniulotteinen syrjäytyminen Osalle ikäihmisistä syrjäytyminen liittyy juuri vanhuuden elämänvaiheeseen, kun taas toisilla syrjäytymisen kokemukset ovat voineet olla läsnä myös aikaisemmissa elämänvaiheissa, jopa ylisukupolvisesti. Verkoston tavoitteena on ollut ollut lisätä teoreettista ja empiiristä ymmärrystä iäkkäiden syrjäytymisestä ja tuoda sitä myös päätöksenteon keskiöön. Teksti: Elisa Tiilikainen ja Hanna Ristolainen – Kuva: Shutterstock tyminen sosiaalisista suhteista, 3) syrjäytyminen palveluista, 4) paikkaan ja yhteisöihin liittyvä syrjäytyminen sekä 5) kansalaisuuteen liittyvä syrjäytyminen. Näitä ovat 1) taloudellinen syrjäytyminen, 2) syrjäyVanhuusiän syrjäytymistä voidaan ehkäistä asenteita muuttamalla Ikääntyneiden syrjäytyminen ja siihen liittyvät kysymykset ovat tulleet erityisen ajankohtaiseksi koronapandemian aikana. Kaikissa muodoissaan vanhuusiän syrjäytymisellä on kielteisiä seurauksia niin yksilöille, yhteisöille kuin yhteiskunnille. ROSEnet nimi tulee englanninkielisistä sanoista Reducing Old Age Social Exclusion eli vanhuusiän syrjäytymisen vähentäminen. Kansalaisuuteen liittyvä syrjäytyminen Tutkimusten mukaan Euroopassa yli 300 miljoonaa ihmistä on kokenut ikäsyrjintää. Verkoston julkaisemissa raporteissa vanhuusiän syrjäytymistä on käsitelty niin taloudesta, sosiaalisista suhteista, palveluista, kansalaisyhteiskunnasta kuin ajan ja paikan merkityksistä käsin. Koronaviruksen ja sen torjumiseksi asetettujen rajoitteiden myötä yhä useamman ikäihmisen mahdollisuudet osallistua kodin ulkopuoliseen elämään ja olla yhteydessä muihin ihmisiin ovat vähentyneet. Yhä useampi vanhempi ihminen kokee myös asenteellista ja ikään liittyvää syrjintää. Y ksinkertaisimmillaan syrjäytymisellä tarkoitetaan erilaisten ihmisryhmien jäämistä syrjään valtaväestöstä ja yhteiskunnan keskeisiltä areenoilta. Julkaisut löytyvät verkoston sivuilta osoitteesta: rosenetcost.com/rosenet-briefing-paper-series/ malla ikäihmisten heterogeenisuus ja moninaiset tarpeet ovat unohtuneet. Suomessa syrjäytymistä koskeva keskustelu on kuitenkin keskittynyt lähes yksinomaan nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Toisin kuin esimerkiksi köyhyys, syrjäytyminen on ilmiönä moniulotteinen pitäen sisällään useita elämän osa-alueita. Ikääntyvän väestön terveyden suojelemiseksi tehdyt toimenpiteet ovat turvanneet vanhojen ihmisten fyysistä turvallisuutta, mutta saROSEnet – vanhuusiän syrjäytymisen vähentämisen tutkijaverkosto Vanhuusiän syrjäytymisen moniulotteinen viitekehys on kehitetty kansainvälisessä tutkijaverkostossa ROSEnet:issä osana Euroopan Unionin COST Action -rahoitteista tutkimusohjelmaa. Tutkimusten pohjalta tiedetään, että syrjäytymisen ulottuvuudet kietoutuvat vahvasti toisiinsa: joka kolmas kokee syrjäytymistä useammalla kuin yhdellä elämän osa-alueella. Omassa tutkimushankkeessamme olemme jakaneet syrjäytymisen viiteen toisiinsa kytkeytyvään ulottuvuuteen
Asenne ja kohtelu ratkaisevat Ikääntyvien osallisuuden edistämisestä puhutaan niin lainsäädännössä kuin erilaisissa yhteiskuntapoliittisissa strategioissa. Jo paljon tätä ennen on huomattu, ettei ikääntyneiden itsensä ääni juurikaan kuulu heitä koskevassa päätöksenteossa. Vanhustyö 2 • 2022 7 Vanhustyo_2_2022.indd 7 Vanhustyo_2_2022.indd 7 15.3.2022 12.50 15.3.2022 12.50. Yhtä tärkeänä näyttäytyy vanhuuteen ja vanhoihin ihmisiin liittyvien asenteiden ja puhetapojen muuttaminen. Syrjintää tapahtuu usein myös symbolisella tasolla ja sen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Vanhuusiän syrjäytyminen kotihoidossa – yleisyys, merkitykset ja interventio (SOLDEX) -hankkeessa tutkitaan syrjäytymisen eri ulottuvuuksien yleisyyttä, riskitekijöitä ja merkityksiä kotihoidon asiakkaiden keskuudessa, sekä etsitään keinoja syrjäytymisen vähentämiseksi. Myös Suomessa tehdyissä haastattelututkimuksissa on noussut esiin ikääntyvien kokemukset yhteiskunnallisesta arvottomuudesta, osattomuudesta ja ulkopuolisuudesta. Vanhuus ei ole ongelma, vaan se miten siihen suhtaudumme. Selvästi harvempi kokee syrjintää sukupuolen tai rodun perusteella. Kaikessa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon, millaisia vaikutuksia niillä on myös vanhemmille ikäpolville ja miten heidän moninaisuutensa otetaan huomioon. SOLDEX Kirjoittajat ovat Itä-Suomen yliopiston tutkijoita ja työskentelevät parhaillaan kotihoidon asiakkaiden syrjäytymistä käsittelevän tutkimushankkeen parissa. Myös ennakkoluuloiset asenteet ja syrjivät käytännöt muun muassa palveluiden tarjonnassa tai osallistumisen ehdoissa vähentävät osaltaan merkittävästi ikääntyvien osallistumismahdollisuuksia luoden pohjaa vanhuusiän syrjäytymiselle. Ikäsyrjintään liittyvien tekijöiden lisäksi kyse voi olla myös jäämisestä syrjään kansalais-, vapaaehtoistai poliittisesta toiminnasta. Tämä toteutuu ainoastaan osallistamalla ikääntyviä heitä koskevaan päätöksentekoon ja politiikan suunnitteluun. Myös väestögallupit toisensa jälkeen rajaavat kohderyhmänsä ulkopuolelle 75 tai 80 vuotta täyttäneet. Koronapandemian aikana moni ikääntymistutkija on kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, millä tavoin 70 vuotta täyttäneistä puhutaan julkisessa ja poliittisessa keskustelussa. Vanhuusiän syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan aitoa halua nähdä kaikenikäiset ihmiset tärkeänä ja arvokkaana osana yhteiskuntaa. Kuva: Shutterstock . Näitä ovat muun muassa oletukset siitä, että kaikilla iäkkäillä on yhteisiä piirteitä, mikä jättää tunnistamatta ison väestön osan erilaiset elämäntilanteet ja tuen tarpeet. Teoreettisesti kansalaisuuteen liittyvällä vanhuusiän syrjäytymisellä on tarkoitettu osattomuutta tai syrjintää, joka vähentää ikääntyvien ihmisten vaikutusmahdollisuuksia, ohittaa heidän näkökulmansa ja yhdenmukaistaa heidän kokemuksiaan yhteiskunnan institutionaalisista rakenteista, politiikoista ja yhteisöistä. denmukaisesta kohtelua iän perusteella. Osallisuuden rinnalla olisi kuitenkin tärkeä puhua myös konkreettisista tekijöistä, jotka syrjäyttävät ikääntyviä ihmisiä yhteiskunnan reunoille. Tutkimusten mukaan ikäsyrjintä on yleisin syrjinnän muoto
Teksti: Vilhelmiina Lehto-Niskala Toimintakyvyn tukeminen hoivakodissa – yksinkertaistako. K u va : Sh u tt e rs to c k Ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn arviointi ja ylläpitäminen ovat keskeisiä ikääntymispolitiikan tavoitteita – myös siinä vaiheessa, kun ihminen asuu ympärivuorokautisessa hoivassa. Tavoitteiden saavuttaminen voi kuitenkin olla hankalaa, jos ihmisten käsitykset toimintakyvystä ja kuntoutuksesta ovat kovin erilaisia. 8 Vanhustyo_2_2022.indd 8 Vanhustyo_2_2022.indd 8 16.3.2022 12.33 16.3.2022 12.33
Toimintakyvyn tukeminen ja ylläpitämi nen, joskus parantaminenkin, ovat keskei siä hoitotyön tavoitteita myös ympärivuo rokautisessa pitkäaikaishoidossa. Konkreettisina toi mintoina he kuvasivat esimerkiksi liikkumis ta ja syömistä. Kirjoittajan väitöskirja Vilhelmiina Lehto-Niskala on koulutukseltaan sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Ikääntyneiden hoitotyössä hyödynne tään kuntouttavaa tai kuntoutumista edis tävää työotetta, millä yleisesti tarkoitetaan tavoitteellista ihmisen toimintakyvyn vah vistamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa. Tärkeä osa hoitajan kokemuk sen ja koulutuksen tuomaa ammattitaitoa on tunnistaa asukkaiden yksilölliset toiveet ja tavat ja hyödyntää niitä vuorovaikutuk sessa ja luottamuksen rakentamisessa. Toimintakyky ei olekaan yksinkertainen käsite Olen haastatellut väitöskirjatutkimustani varten hoivakodeissa työskenteleviä hoi tajia, asukkaita ja asukkaiden perheenjäse niä. Tutkimuksessa hoivakotiasukkaiden per heenjäsenet kertoivat tukevansa läheisensä toimintakykyä osallistumalla päivittäiseen hoitoon, tarkkailemalla hoidon toteutumis ta ja tuomalla esiin asukkaiden yksilölliset toiveet ja tarpeet. Kes keinen kysymys onkin, miten tämä kyetään huomioimaan hoitotyön organisoinnissa ja miten turvataan riittävät resurssit, jotta koh taamista ja vastavuoroisuutta korostava hoi totyö on mahdollista. Siksi toi mintakykyä tuettaessa ei kannata tavoitel la sellaisia asioita, joita ikääntynyt ei koe mielekkääksi itselleen. Tärkeä osa hyvää ja toimintakykyä tuke vaa hoitoa on mahdollisuus läsnäoloon ja vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa. Onnistumiset ikääntyneiden hoitotyös sä tulevat kohtaamisista ja niistä hetkistä, kun voi nähdä oman työnsä merkityksen ikääntyneen ja koko hoivayhteisön hyvin voinnille. Kuntouttamisen tavoitteet voivat olla selkeitä esimerkiksi kotihoi dossa, missä tavoitteena on tukea ihmi sen mahdollisuuksia asua omassa kodis saan mahdollisimman pitkään. He myös liittivät toimin takyvyn osaksi elämänkulkuaan vertaamalla nykyistä toimintakykyään ja siihen liittyviä toimintoja menneeseen elämään, työhön ja harrastuksiin. Huomio asukkaan omaan näkökulmaan Toimintakyvyn ylläpitäminen voi olla han kalaa, jos asukkaalla, hoitajalla ja vielä per heenjäsenelläkin on erilaiset käsitykset sii tä, mitä hyvä toimintakyky tarkoittaa, mikä siinä on erityisen tärkeää ja mitä toiminta kyvyn tukemisella tavoitellaan. Mitä toimintakyky merkitsee siinä vaiheessa, kun ihminen jo asuu hoi vakodissa. Mikäli he ovat halukkaita osallistumaan, perheenjäsenet voivat tarjota tärkeää tietoa asukkaiden toiveista ja tavoista ja näin myös tukea ihmislähtöisen ja toimintakykyä tuke van hoidon toteuttamista. Haastatteluissa olen selvittänyt heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan ikääntyneiden hoivakotiasukkaiden toimintakyvystä ja kuntoutuksesta. He puhuivat päivittäisten toimintojen lisäksi nä kemisestä, kuulemisesta, piirtämisestä ja te levision katselusta. Kävi ilmi, että käsitykset toimintakyvystä ja kuntoutuksesta olivat hyvin moninaisia. Linkki väitöskirjaan: urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-2054-6 Kuva: Paavo Niskala K u va : Sh u tt e rs to c k S uomessa ikääntyneen ihmisen toi mintakyvyn arviointiin ja tukemi seen velvoitetaan lainsäädännössä. Hoivakotien hoitajat määrittelivät ikään tyneen ihmisen toimintakykyä teoreettises ti jaottelemalla sitä esimerkiksi fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn tai päivittäistoimintoihin. He korostivat emotionaa lista tukea ja sosiaalisten suhteiden ylläpitä mistä toimintakyvyn säilyttämisessä. Toimintakyvyn tukeminen ja kuntouttaminen ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteistä. Läheiset tukevat toimintakykyä Hoivakotiasukkaiden läheisillä on usein merkittävä rooli hoivakodeissa. Ikääntyneen Vanhustyö 2 • 2022 9 Vanhustyo_2_2022.indd 9 Vanhustyo_2_2022.indd 9 15.3.2022 12.54 15.3.2022 12.54. Teksti pohjautuu LehtoNiskalan väitöskirjaan ”Toimintakyky hoivapolitiikan ja hoidon arjen risteyksessä: Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden, heidän perheenjäsentensä sekä hoitajien käsityksiä toimintakyvystä ja kuntoutuksesta”. Tämä pä tee myös toimintakyvyn ylläpysymiseen. Asukkaat mainitsivat näitä sa moja toimintoja, mutta kuvasivat omaa toi mintakykyään myös selvästi laajemmin. ihmisen itsensä näkökulma on tietysti ai van keskeinen hyvän hoidon suunnittelus sa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Toisin sanoen sel laiset asiat, jotka asukas itse kokee tärkeiksi toiminnoiksi, kannattaisi ottaa toiminnan lähtökohdiksi. Tut kimukseen haastatellut hoitajat pitivätkin tärkeänä, että hoitajana he tunsivat asukkaat hyvin. Nämä kohtaamiset ja aito vuo rovaikutus ovat paitsi tärkeitä hoitajille ja ikääntyneille, ne tukevat myös monin ta voin toimintakykyä. Voidaan kuitenkin kysyä, mikä on kuntoutumi sen tavoite hoivakodissa, jossa asukkaat jo lähtökohtaisesti elävät elämän viimei siä vuosiaan ja tarvitsevat apua vuorokau den ympäri. Yhteinen luottamusta tukeva teema saattoi olla nuoruuden harrastus, yhteinen murre, lempimakeinen tai vaikkapa päivän politiikka. Ikääntyneen toimintakykyyn kiinnitetään huomiota myös hoivakodissa. Hän väitteli terveystieteiden tohtoriksi gerontologian oppialalta Tampereen yliopistossa elokuussa 2021
Vanhusasiavaltuutetun viran perustamiseksi on taustalla tehty monivuotista aktiivista työtä, etenkin järjestöpuolella. – Jotta toiminta pääsee alkuun, täytyy luoda rutiinit, viestintäsuunnitelmat ja toimintamallit. Iäkkäiden ihmisten määrä nousee nopeasti ja vanhuusalaa vaivaa työvoimapula. Sote-uudistusta toteutettaessa on välttämätöntä huolehtia kotihoidon ja hoivapalveluiden riittävyydestä. Ensimmäisenä listalla Työsarkaa vanhusasiavaltuutetulla riittää: täytyy saada iäkkäiden ihmisten asiat nostetuksi lain tasolle asti, kehittää palveluja niin, että digitalisaatio ei pääse ajamaan iäkkäiden ihmisten yli. Ihan tehtävän fyysiseen käynnistämiseen menee aikaa. Lopulliseen päätökseen tarvittiin vahva poliittinen tahto ja puolueiden kannatus. Aivan ensimmäiseksi pitää saada oma toimisto pystyyn. – Vanhusasiavaltuutettu on iäkkäiden ihmisten asioiden edunvalvoja. Kuva: Shutterstock 10 Vanhusasiavaltuutettu toimii iäkkäiden ihmisten edunvalvojana V anhusasiavaltuutettu Päivi Topo aloitti työnsä 15.1.2022. Teksti: Merja Lankinen Vanhustyo_2_2022.indd 10 Vanhustyo_2_2022.indd 10 15.3.2022 12.54 15.3.2022 12.54. Lisäksi on huolehdittava henkilöstön riittävyydestä palveluissa. Vanhusasiavaltuutetun tehtävän kunnianhimoisena tavoitteena on vaikuttaa ennakolta asioihin, niin ettei kenenkään tarvitse tehdä valituksia. Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten oikeuksia ja asemaa Uuden toiminnan aloittaminen vaatii ensin, että työvälineet ovat kunnossa, työmenetelmät ja toimintamallit luotuna sekä yhteistyöverkostoja rakennettu. Topo kantaa huolta siitä, että sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen voi jäädä pienempään rooliin. Tämä tausta antaa myös vahvan mandaatin toimia ja vaikuttaa politiikkaan. (Tiedote 19.1.2022) – Nyt on kova hetki aloittaa toiminta. Etenkin viestintä on merkittävässä roolissa ja siihen olemmekin jo panostaneet. Vanhusasiavaltuutettu haluaa kiinnittää huomion siihen, että moni iäkäs henkilö on tällä hetkellä vailla tarvitsemaansa hoitoa tai hoivaa, ja lähivuosina vanhuspalveluiden tarve tulee myös lisääntymään nopeasti väestön ikääntyessä. Saimme jo avattua verkkosivut ja sosiaalisen median tilit. Olen yksi edunvalvoja muiden joukossa, Topo toteaa
Vanhustyö 2 • 2022 11 Päivi Topo Päivi Topo on 59-vuotias valtiotieteen tohtori, joka asuu Itä-Helsingissä puolisonsa kanssa. vanhusasia.fi Mitä nyt ja mitä viiden vuoden päästä Pyysimme vanhusasiavaltuutettua listamaan, mitkä asiat ovat nyt ensimmäisenä työlistalla ja siihen tuli hyvinkin käytännönläheisiä asioita. Yhteistyökumppaneina tulevat olemaan mm. Hoivahenkilökuntaa tarvitaan nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa. Vanhusasiavaltuutetun tehtävästä säädetään laissa vanhusasiavaltuutetusta. Vanhusasiavaltuutettu peräänkuuluttaa hyvien kokemusten, johtamisen ja arvokkaan työn esille tuomista. Iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa, Heidän potentiaalinsa ja osaamisensa tulee hyödyntää yhteiskunnan eri osa-alueilla niin työelämässä, vapaaehtoistoiminnassa kuin päätöksenteossa. Kysymykseen voivatko yksittäiset henkilöt olla yhteydessä suoraan vanhusasiavalutettuun, Topo vastaa, että totta kai. eduskunnan oikeusasiamies, ihmisoikeuskeskus ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Myös järjestöillä on erittäin tärkeä rooli iäkkäiden ihmisten asioiden edunvalvonnassa. Olen saanut myös jo monia yhteydenottoja, joissa esitetään suoranaisia ratkaisuehdotuksia, Topo iloitsee. – Valtakunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamiseen on olemassa keinot ja vahva poliittinen tahtotila. – Haluan tuoda keskusteluun ratkaisuvaihtoehtoja. Vanhusasiavaltuutettu ei kuitenkaan voi työssään edistää tai ratkaista yksittäisen henkilön asiaa, mutta hän kuulee mielellään ihmisten kokemuksia ja käyttää niitä taustana edunvalvontatyössään. Vanhustyön vetovoima – THL:n tietojen pohjalta nousee suuri huoli alan työvoimapulasta. Toimintaan on onneksi luvassa kevään aikana apua, sillä tarkoitus on palkata kaksi erityisavustajaa. Miten sitten kun viiden vuoden pesti päättyy, mitä Topo toivoo, että on saavutettu. – Viestintä ja viestintäsuunnitelmat, eri tahojen kuuleminen ja toimintaa tulevista työmuodoista sopiminen, toimintatapojen rakentaminen ja varmistaminen, että ajantasainen tieto on käytössä, Topo listaa. Hän rentoutuu luonnon ja kulttuurin äärellä. Ne antavat hyvää pohjaa ja taustaa tulevalle tekemiselle. – Yhteydenotot rikastavat ymmärrystä iäkkäitä ihmisiä askarruttavista asioista mm. Vanhusasiavaltuutetun tehtävät ja toimivalta Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten oikeuksia ja asemaa. Perheeseen kuuluvat lisäksi aikuiset lapset kumppaneineen. Haaveena on ikävaikutusten systemaattinen arviointi, jolla varmistettaisiin, ettei ketään syrjittäisi päätöksenteossa iän perusteella, Topo summaa omia odotuksiaan. Vanhuusalan vetovoima ja työvoimapula ovatkin asioita, jotka ovat vanhusasiavaltuutetun listalla ja johon pyritään tuomaan ratkaisuehdotuksia. Alueellisessa vaikuttamisessa tärkeässä roolissa on yhteistyö vanhusneuvostojen kanssa. Siitä on synergiaetuja paitsi fyysisen toimiston ja henkilökunnan osalta, niin myös tiedon jakamisen osalta. – Toivon, että vanhusasiavaltuutetun tehtävä on vakiintunut osaksi iäkkäiden ihmisten edunvalvontaa ja ikävaikutusten arviointi on mennyt eteenpäin, Topo summaa. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ja arvioi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksia, sekä lainsäädäntöä ja päätöksentekoa, ja arvioi niiden vaikutusta ikääntyneisiin. – Kontaktien ja verkostojen luominen ja eri tahojen tapaaminen ovat erittäin tärkeitä näin alussa, Topo sanoo. Vanhustyo_2_2022.indd 11 Vanhustyo_2_2022.indd 11 15.3.2022 12.55 15.3.2022 12.55. Saman aikaisesti on turvattava iäkkäiden ihmisten osallisuus. digitalisaatiosta. Sitä pitää kehittää ja luoda siihen toimintamalli tai yhteistyöelin, Topo suunnittelee. Valtuutetulla ei ole oikeudellista toimivaltaa käsitellä yksittäisten henkilöiden asioita, eikä valtuutettu voi muuttaa muiden viranomaisten tekemiä päätöksiä tai käsitellä niitä koskevia kanteluita. Monessa työpaikassa joudutaan tekemään töitä vajaalla henkilökunnalla ja se ei ole kestävää, Topo harmittelee. Vaikutusmahdollisuudet Päivi Topo on vahvasti sitä mieltä, että vanhusasiavaltuutetulla on todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Omat odotukset – Olen katsonut iäkkäiden ihmisten asemaa jo pitkään eri näkökulmista; ensin tutkijana ja sitten järjestön näkökulmasta. Vanhusasiavaltuutettu jakaa saman toimiston yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa
Suurin osa pajoista toteutettiin Teamsilla. Teksti: Tiina Koivisto ja Jaana Laitinen 12 Vanhustyo_2_2022.indd 12 Vanhustyo_2_2022.indd 12 15.3.2022 12.55 15.3.2022 12.55. Valmentavan johtamisen perusajatuksena on tukea työntekijän ja työyhteisön omaa, sisäistä motivaatiota työn tekemisessä. ”Esimerkiks nyt ollaan pystytty minun toimipisteen vastaavan kanssa sinne Teamsin keskusteluihin luoda exceleitä ja me ollaan pystytty luopumaan joistain paperivihkoista tai puolin ja toisin lähetettävistä sähköposteista, kun niissä on se yks ja sama tiedosto. Yhteisten keskustelujen ja tutkimustulostenkin osoittamana tiedetään, että esihenkilöiden toiminta on ratkaisevan tärkeää työhyvinvoinnin kannalta. Johtamiseen lisää valmentavaa otetta Esihenkilöille ja johdolle järjestetyissä pajoissa keskityttiin elementteihin, joilla valmentavan johtamisen otetta saataisiin osaksi johtamiskäytäntöjä. Miltä se näyttää lähihoitajien ja hoitajien näkökulmasta. Työpajoissa käsiteltiin valmentavan johtamisen esteitä ja mahdollisuuksia monesta näkökulmasta. Varmaan tämmösiä tulee lisää, toivottavasti.” Yhteistä keskustelua eettisistä kysymyksistä Eettisen työkulttuurin työpajoissa pohdittiin keinoja, joilla eettinen kuormitus saadaan hallintaan. Motivaation sisäistymistä voidaan tukea kolmelta suunnalta: vahvistamalla työntekijöiden vapaaehtoisuutta, tukemalla työntekijän kokemusta joukkoon kuulumisesta ja tukemalla työntekijöiden kyvykkyyden, osaamisen kokemusta. V anhustyön arki näkyy tiedotusvälineissä lähes päivittäin. Hyvän hoivan toteuttamisessa nousi esiin muun muassa saattohoidon kehittäminen, tiedonkulun parantaminen, työnjaon tasapuolisuus, omaisten haastava käyttäytyminen sekä puheeksi ottamisen merkitys ja taito. Hyvä veto -hanke tarjoaa ratkaisuksi valmentavaa johtamista, eettistä toimintakulttuuria ja vertaismentorointia. Miten kasvatamme alan vetoja pitovoimaa. Ikäjohtamisen taito ja osaamisen vahvistaminen kunkin yksilölliset tarpeet huomioiden nähtiin tärkeäksi. Millaisia kehittämisaskeleita pitää ottaa, jotta alalla viihdytään ja se houkuttelee uusia työntekijöitä. 200 ammattilaisen ääni ja 50 työpajan anti Toteutimme yhdessä Hyvä veto -hankkeessa mukana olevien ammattikorkeakoulujen kanssa yhteensä noin 50 työpajaistuntoa, joissa kohtasimme yli 200 ammattilaista. Tärkeänä nähtiin myös Hyvää vetoa vanhustyöhön 200 ammattilaisen yhteisvoimin Miten lisäämme työhyvinvointia vanhuspalveluissa. Työpajat järjestettiin kolmen teeman ympärille: valmentava johtaminen, eettinen työkulttuuri ja mentorointi. Hyvä veto -hankkeessa olemme saaneet jo reilun vuoden verran sukeltaa syvemmälle tuohon arkeen. Myös teknologian käyttö sai oman osansa. Valmentavan johtamisen pajoissa puhututti lisäksi esihenkilöiden oma jaksaminen ja vertaistuen merkitys. Miten voimme lisätä työhyvinvointia vanhuspalveluissa. Näihin kysymyksiin olemme paneutuneet vanhustyön ammattilaisten kanssa pidetyissä keskusteluissa ja työpajoissa, joiden pohjalta syntyy vielä tämän vuoden aikana Hyvä veto vanhustyössä -toimintamalli. Näin voidaan vahvistaa itseja yhteisöohjautuvia työtapoja. Erityisenä haasteena esihenkilöt kokivat sen, että rekrytoiminen vie työaikaa muilta johtamisen osa-alueilta
Lisätietoa Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto) -hankkeesta: www.ttl.fi/hyvaveto Vanhustyö 2 • 2022 13 Vanhustyo_2_2022.indd 13 Vanhustyo_2_2022.indd 13 15.3.2022 12.56 15.3.2022 12.56. Tavoitteenamme on – ei sen vähempää kuin – lisätä vanhuspalveluiden työntekijöiden hyvinvointia ja alan vetoja pitovoimaa. ”Vois työyhteisössä keskustella just silleen, että ei jätetä yksin sitä, et se yksi joutuu tekeen sen päätöksen, vaan sitten että työyhteisössäkin ketkä on siinä vuorossa, pitää keskustella, että mitä me tehtäis tai mitä sä tekisit täs tilanteessa”. Pitäkää peukkuja! Työhyvinvointi vanhustyön haasteena 39 % vanhustyön työntekijöistä joutuu toimimaan omien arvojensa vastaisesti. -työhyvinvointikysely sote-alan henkilöstölle 2020 Hyvä veto -hanke Hyvä veto -hanke toteuttaa kansallista ikäohjelmaa. Hankkeessa mukana olevat tutkijat analysoivat monipuolista tutkimusaineistoa ja kirjoittavat julkaisuja. Ratkaisu: Eettinen organisaatiokulttuuri Alle 30-vuotiaista vanhustyön työntekijöistä 76 % ei palaudu työstään hyvin. Työpajoissa koettiin, että ilman yhteistä, avointa ja rehellistä keskustelua eettisistä kysymyksistä ei oikeudenmukainen työkulttuuri pääse rakentumaan. Mentoroinnista keinoja kyynisyyden estämiseen Mentorointiprosessin myötä mahdollistettiin osaamisen ja oivallusten vaihtoa eriikäisten kesken. Pelkkä työvoiman lisääminen ei ole ratkaisu, vaikka sitä olennaisena pidettiinkin. Tärkein lopputulos hankkeesta on kuitenkin Hyvä veto vanhustyössä -toimintamalli, joka syntyy tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen sekä kaiken hankkeessa syntyneen tiedon ja kokemuksen pohjalta. Yli 60-vuotiaista 62 %. Mentorointiparien kesken vaihdettiin esimerkiksi keinoja kyynisyyden estämiseksi: ”Tää mentorointi tuo siihen sit vähän systemaattisempaa toimintamallia, tai runkoa siihen että miten pystyy sitä semmosta positiivista ajattelutapaa vanhustyöhön tuomaan esiin, koska tää varmaan on aika yleistä... Hoitajilla se semmonen tietty kyynistyminen on aika voimakkaasti vallalla...” Kunnianhimoinen Hyvä veto vanhustyössä -toimintamalli Hyvä veto -hanke jatkuu vielä vuoden verran. Ratkaisu: Valmentava johtaminen Lähde: Mitä kuuluu. Ratkaisu: Vertaismentorointi Vanhustyön lähijohtajista 50 % ei vahvista alaistensa kyvykkyyttä tai kannusta yhteistyöhön. Kuva: Shutterstock oikeudenmukainen ja tasapuolinen hoiva eri asukkaiden kesken. Meneillään ovat arviointija oppimispajat, joista saamme tietoa parhaista toimintatavoista. Mallia rakennetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa, ja ensimmäisiä kurkkauksia siihen lupaamme 25.8.2022 järjestettävässä Työterveyslaitoksen ja THL:n vanhustyöhankkeiden yhteiswebinaarissa
Lisäksi tieto kulkee näppärästi työntekijän mukana erilaisissa mobiililaitteissa. T eknologian hyödyntäminen iäkkäiden ihmisten palveluissa on tärkeää riittävien, kustannustehokkaiden ja iäkkäiden tarpeiden mukaisten palveluiden turvaamiseksi. Teknologian mahdollisuuksia voidaan tarkastella palvelujärjestelmässä asiakas-, työntekijäja johtotasolla. Aktiivinen teknologia vaatii asiakkaan ja/ tai omaisen ohjaamista, kouluttamisesta ja tukemista laitteen ja tekniikan käytössä. Usein myös rohkaisua. Koulutukseen ja osaamisen päivittämiseen erilaiset paikasta ja ajasta riippumattomat verkkokurssit ja e-oppimisalustat tuovat uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi älyhella, turvapuhelin ja lääkeautomaatti voivat lisätä sekä asiakkaan että omaisten turvallisuudentunnetta ja sujuvoittaa arkea. Käyttöönottokynnyksen saaminen asiakkailla mahdollisimman matalaksi edellyttää Teknologian onnistuneessa hyödyntämisessä on huomioitava useita näkökulmia: käyttöönottokynnys on tehtävä matalaksi ja käytön tulisi olla tarvelähtöistä. Vaikka asiakas osaisikin käyttää teknologiaa, hän saattaa kokea sen vaivalloiseksi tai ei luota siihen, jolloin teknologian avulla suunnitellut hyödyt eivät toteudu. Asiakkaalle teknologia voi tuoda apua ja turvaa sekä laajentaa palveluvalikoimaa. Etäkäyntejä tekevillä teknologia saattaa tukea työntekijöiden jaksamista, jos etätyö voitaisiin toisinaan tehdä esimerkiksi kotona. Johtajatasolla teknologia mahdollistaa aiempaa vankemman tietoon perustuvan päätöksenteon ja suunnittelun. Työntekijöille teknologia voi vapauttaa enemmän aikaa välittömään asiakastyöhön etäpalvelujen, etäseurannan ja etäohjauksen muodossa, kun etenkin matka-ajassa säästetään. Käyttöönottokynnys matalaksi Asiakkaan ja työntekijän motivaatio, osaaminen ja toimintakyky vaikuttavat teknologian käyttöön. Inhimillisten tekijöiden merkitys korostuu etenkin ns. Toiminnanohjausjärjestelmistä voidaan kerätä reaaliaikaista tietoa asiakasmääristä, asiakaskäynneistä ja työntekijöiden työnajasta, mikä mahdollistaa nopean reagoimisen ruuhkahuippuihin, sairauspoissaoloihin tai muihin poikkeustilanteisiin. aktiivisen teknologian käytössä, jossa henkilöltä itseltään edellytetään osaamista, motivaatiota ja toimenpiteitä kuten digiasioinnissa, lääkeautomaatin käytössä, videopuhelussa tai turvarannekkeen hälytysnapin painamisessa. Teksti: Kim Josefsson ja Teija Hammar Teknologian monet ulottuvuudet iäkkäiden ihmisten palveluissa 14 Vanhustyo_2_2022.indd 14 Vanhustyo_2_2022.indd 14 15.3.2022 13.11 15.3.2022 13.11. Lisäksi ympäristö luo mahdollisuuksia tai rajoitteita teknologian käytölle. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan teknologiaa ja sen mahdollisuuksia ja haasteita eri näkökulmista pääasiassa kotihoidossa. Usein teknologiasta puhutaan yhtenä kokonaisuutena, vaikka se koostuu useista osatekijöistä
Voidaanko esimerkiksi kaikilla asiakkailla ottaa käyttöön lääkeautomaatti mutta vain osalla etäyhteys tabletin kautta. Mitkä päätökset ovat ilmoitusluonteisia, ja milloin asiakas tai omainen saa päättää, otetaanko teknologia käyttöön vai ei. Saako tarjotusta teknologiasta kieltäytyä. Tämä vaatii tietopohjaa ja lisää tutkimusta, jotta parhaat käytännöt ja vältettävät sudenkuopat tulevat esille. Vanhustyö 2 • 2022 15 Vanhustyo_2_2022.indd 15 Vanhustyo_2_2022.indd 15 15.3.2022 13.17 15.3.2022 13.17. Tässä pitäisi huomioida kattavasti sekä palvelujärjestelmän tehokkuus ja laatu että asiakaskokemus, jotta ei tehtäisi vääriä johtopäätöksiä. On myös tärkeää pohtia, tunnetaanko teknologian hyödyt tai mahdolliset riskit riittävän hyvin kaikkien kohdalla, kun toimintakyvyssä ja voimavaroissa on suurta vaihtelua. Myös ns. Tämäntyyppinen teknologia toimii asiakkaan näkökulmasta huomaamattomasti taustalla ja vaatii toimenpiteitä usein vain ammattilaisilta vaaratai vikatilanteessa tai älyrannekkeen lähettämien tietojen tulkinnassa ja reagoinnissa. Pienin askelin eteneminen tuottaa usein parhaimmat tulokset. Lisäksi teknologia vikaantuu ja se tarvitsee huoltoa, mikä on huomioitava suunnitelmissa. Onko päätösten syytä olla yksilöllisiä vai voidaanko tietyssä yksikössä tehdä päätös, että kaikilla asiakkailla on käytössä tietty teknologia. Asiakkaan terveydentila ja toimintakyvyn rajoitteet on otettava huomioon jo teknologian käyttöliittymän suunnitteluvaiheessa ja teknologian käytössä. Esimerkiksi heikentynyt näkö tai kuulo tai jäykistyneet nivelet asettavat haasteita toimivan teknologian löytämiselle ja toteutukselle. passiivista teknologiaa on jo monin paikoin olemassa kuten automaattivalaistus, älyhella, älyranneke tai liikkumista tarkkailevat sensorit. Esimerkiksi lääkeautomaatti muistuttaa ja asiakas ottaa itse lääkkeen, mutta henkilöstö ohjaa, opettaa, valvoo, ja seuraa asiakkaan terveydentilaa ja lääkkeen vaikutuksia. Passiivinen teknologia luo ammattilaisille uudenlaisen roolin asiakkaan ja teknologian välille ja tarvitsee toimiakseen myös henkilöstöresursseja. Kuva: Shutterstock osaavaa suunnittelua, asiakkaan mielipiteen kuuntelemista ja aikaa. On tärkeää pohtia, miten onnistunutta teknologian käyttöä voidaan mitata ja kenen näkökulmasta tämä tehdään. Monesti on perusteltua ottaa teknologiaa käyttöön asteittain, jotta mahdolliset ennakoimattomat ja yllättävät tilanteet voidaan hallita paremmin. Teknologia ei aina vähennä työntekijöiden työtä, mutta muokkaa sitä. Teknologia muuttaa toimintatapoja Oma kysymyksensä on, missä määrin asiakas saa tai voi vaikuttaa käytettävään teknologiaan
A mmattilaisina, asiakaspalvelutyön taitajina ja oman työnsä parhaina asiantuntijoina, hoitajat ovat avainasemassa työnsä kehittämisessä. Itseohjautuva työtapa vaatii heidän mukaansa työntekijöiltä sitoutumista tehdä niin asiakaskuin tiimityökin yhdessä sovittujen raamien mukaisesti. Esihenkilöt voivat tukea tiimejä itseohjautuvuuteen kannustamalla niitä toimimaan yhdessä laadittujen yhtenäisten toimintatapojen mukaan ja rohkaisemalla toiminnan jatkuvaan kehittämiseen, jonka kautta niin tiimeille kuin asiakkaillekin välittyy työn laatu. Sipoon kotihoidon kehittämisvalmentaja Kaisa-Maria Vuoristo ja esihenkilö Katja Suursalmi korostavat asiakaslähtöisyyden olevan kotihoidon työn ydin, jonka ympärille tiimien itseohjautuva työ rakentuu. Tiimin jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen sekä halukkuus itsensä ja tiimin kehittämiseen edesauttavat tiimin sujuvaa toimintaa, hyvinvointia ja tarjotun palvelun asiakaslähtöisyyden toteutumista. Tämä edellyttää organisaatiolta työntekijälähtöisen kehittämiskulttuurin mahdollistamista. Itseohjautuvaa tiimityötä kotihoidossa Kotihoito on yksi vanhustyön asiantuntijataho. Teksti: Jenna Pennanen – Kuva: Kristian Meurman 16 Vanhustyo_2_2022.indd 16 Vanhustyo_2_2022.indd 16 15.3.2022 13.17 15.3.2022 13.17. Sipoon kotihoidossa ne rakentuvat vahvasta läpinäHoivatiimien itseohjautuvuuden tukeminen kannattaa Hoivatiimien itseohjautuvuuden tukeminen kannattaa Toimivassa ja hyvinvoivassa hoivatiimissä on yhteinen toimintamalli, tavoite ja vastuu tuloksista, joihin kaikki ovat sitoutuneet. Tiimin työntekijöiltä tämä vaatii itseohjautuvuutta, mikä tarkoittaa halua ja kykyä tehdä työtä itsenäisesti, mutta myös tiimissä
Tiimi sopi, että kaikki sitoutuvat sovittuun, ja kantavat yhteistä vastuuta. Myös yhteenkuuluvuuden tunne ja työilmapiiri voivat parantua. Kehittämistyö tiimeissä Syksyllä 2021 Sipoon kotihoidon tiimit kehittivät Hyvinvoiva Hoiva – Välmående Omsorg -hankkeeseen mukaan lähdettyään monipuolisesti jo valmiiksi itseohjautuvaa toimintaansa. Tiimien itseohjautuva toiminta edistää työhyvinvointia Näiden kotihoidon tiimien hankeyhteistyössä tehty kehittämistyö on oiva esimerkki siitä, miten konkreettisten pientenkin kehitystoiminpiteiden kautta suurempiakin työprosesseja päästään kehittämään. Tiimityön näkökulmasta itseohjautuva työtapa vaatii työntekijöiltä sosiaalisia taitoja, luotettavuutta, joustavuutta ja sitoutumista, mutta onnistuessaan myös antaa paljon voimavaroja. Tiimiläiset lupasivat myös tarjota työkaverilleen useammin apua. kyvyydestä, yhteisestä ajattelusta, toimintavastuusta, tiedonkulusta ja päätäntävallasta. luottamus tukevat itseohjautuvien työtapojen kehittämistä. Larjovuoren mukaan työyhteisöstä saatu apu ja konsultaatio tukee työntekijöiden ratkaisukykyä ja kasvattaa tunnetta omasta osaamisesta. Työnjakoa selkeytettiin joustavoittamalla asiakaskäyntejä, tarkastelemalla niiden sisältöä sekä organisoimalla asiakkaan palveluja hoitosuunnitelman mukaista ajankäyttöä. Hänen mukaansa asiakkaiden hoidon laatuun saadaan kuitenkin hyötyjä, kun ylimääräisiä päätöksenteon ja tiedottamisen väliportaita jätetään pois, ja ratkaisuja tehdään asiakasrajapinnassa ja oikea-aikaisesti. Sipoon kotihoidon tiimit määrittelivät yhdessä tiimityöskentelynsä tavat. Tampereen yliopiston Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän tutkija, ja pitkään itseohjautuvia työyhteisöjä tarkastellut, Riitta-Liisa Larjovuori toteaa, että itsenäinen päätöksenteko on myös vaativaa. Tiimien opittua palvelumuotoilun ja Leanin keinoista niille tarjoutui lisätyökaluja itseohjautuvan toimintansa edelleen kehittämiseen. Vuoristo ja Suursalmi kannustavat ja rohkaisevat hoitotyöntekijöitä asiakkaita koskevaan päätöksentekoon. Näillä toimenpiteillä tiimi vahvisti itseohjautuvan toiminnan tavoitteitaan, joita ovat tasapuolisuuden toteutuminen tiimissä, omaan työhön vaikuttaminen, työviihtyvyyden parantaminen ja oman osaamisen kehittäminen käytännössä. Vuoristo ja Suursalmi kertovat itseohjautuvan työtavan parhaimmillaan tukevan niin yksittäisen työntekijän kuin koko tiiminkin hyvinvointia. Toinen tiimi keskittyi tarkentamaan toimintatapoja, joilla he ratkoivat muutostilanteita. Sipoon kotihoidon kolmas tiimi tavoittelikin asiakkaidensa kalenterimallia kehittäessään parempaa yhteishenkeä. Yhden tiimin kehittämisen kohteeksi valikoitui säännöllisten tiimikokouksien järjestäminen viikko-ohjelmaa muuttamalla. Nykytilakuvaus osoitti että, työt jakautuvat epätasaisesti, mikä toi työntekijöiden päiviin ajankäytöllisiä haasteita ja työtyytymättömyyttä. Työn kehittämisen myötä työhyvinvointi voi todella parantua niin yksilökuin tiimitasollakin, ja itseohjautuvuudella on siinä suuri rooli. Tarvittaessa tiimit saavat heiltä toki ohjausta ja tietoa työn tekemiseen. Tiimikokoukset ovatkin yksi tärkeimmistä viestinnän tavoista vuorotyötä tekevässä työyhteisössä. Tiimien avoin vuorovaikutus ja keskinäinen Avoin vuorovaikutus ja keskinäinen luottamus tukevat itseohjautuvien työtapojen kehittämistä. Työn kehittämisen myötä työntekijöiden keskinäiset suhteet ja kokemus yhteisestä vastuusta voivat kehittyä. Larjovuori korostaa, että viimeaikainen tutkimustietokin tukee havaintoa siitä, että työhyvinvointi paranee, mikäli työntekijä kokee työpaikkansa mahdollistavan itseohjautuvaa toimintaa. Vanhustyö 2 • 2022 17 Vanhustyo_2_2022.indd 17 Vanhustyo_2_2022.indd 17 15.3.2022 13.17 15.3.2022 13.17
Tärkeää on mahdollistaa iäkkäille omannäköinen elämä, heidän tarpeitaan ja toiveitaan kuulemalla. Ikäystävällisessä kunnassa iäkkäitä kohdellaan arvostettavasti ja kunnioittavasti. Henkilökohtainen yhteydenotto Iäkkäiden yksinäisyys on korostunut koronaaikana ja huolena on, että yksinäisyys saattaa lisätä myös mielenterveysongelmia sekä päihteiden käyttöä. hänen elämäntilanteestaan, yksinäisyyden kokemuksistaan tai päihteiden käytöstä. Ikäystävällinen Pori -hankkeen kohderyhmänä ovat Porin perusturvan alueella kotona asuvat yli 75-vuotiaat iäkkäät. Iäkästä valmennetaan ohjauksen ja neuvonnan avulla osallisuuteen, esimerkiksi liikuntaja kulttuuripalveluihin. Ikäystävällisessä kaupungissa on tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus osallistua juuri häntä kiinnostaviin tapahtumiin tai harrastaa itselle mieluisia asioita. Teksti: Marjut Riikonen ja Tanja Ketola – Kuvat: Tanja Ketola Ikääntyneenä täyttä elämää ikäystävällisessä Porissa 18 Vanhustyo_2_2022.indd 18 Vanhustyo_2_2022.indd 18 15.3.2022 13.48 15.3.2022 13.48. Hankkeen tavoitteet ovat ajankohtaisia ja osittain samoja kuin hyvän ikääntymisen laatusuosituksessa: iäkkäiden yksinäisyyden vähentäminen, mielenterveysja päihdeongelmien vähentäminen, digiosaaminen lisääminen, vapaaehtoistyöntekijöiden määrän lisääminen, yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä sekä iäkkäiden osallisuuden ja äänen kuuluviin saaminen päätöksenteossa. Hanketyöntekijät ottavat puhelimitse yhteyttä iäkkääseen ja keskustelevat mm. Toisaalta taas suunnittelussa on joutunut miettimään eri toimintatapoja ja kohderyhmän tavoitettavuutta vaihtoehtoisten reittien kautta. Yhteiskunnassamme vallitseva koronasta johtuva poikkeustilanne on vaikuttanut myös hankkeen toimintaan. Yhteydenotto on saadun palautteen mukaan tuntunut hyvältä ja iäkkäiden mielestä heille tulee tunne siitä, että heistä välitetään. Kuntien ikäystävällisyyteen vaikuttavat palvelutarjonta, niiden saavutettavuus ja palvelukokonaisuuden toimivuus. Ikäystävällinen kunta kuuntelee ikäihmisiä, järjestää palveluja heidän tarpeitaan kuunnelleen ja sinne missä he voivat niitä käyttää. Ikäystävällinen Pori-hankkeen tavoitteena on kartoittaa terveystarkastuksissa tulleiden huolien pohjalta päihdeja mielenterveysongelmaisten iäkkäiden tuen ja avun tarvetta. Toiminnan ja tapahtumien suunnittelussa on leijunut yllä epävarmuus. Ikäystävällisyyden avulla edistetään iäkkäiden hyvää elämää. Porin perusturvan alueella asuville 75-vuotiaille tehdään maksuttomia laajoja terveystarkastuksia. S osiaalija terveysministeriön laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tavoitellaan entistä ikäystävällisempää yhteiskuntaa, jossa ikääntyneet nähdään voimavarana, eikä vain palvelujen kohteena. Ikäystävällisessä kunnassa iäkkäät pystyvät aktiivisesti osallistumaan toimintaan
Kansalaisraateihin osallistuvat iäkkäät saavat tuoda esiin ajatuksiaan liittyen ikäystävällisyyteen, yksinäisyyteen ja muihin heitä kiinnostaviin asioihin. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-00-3960-8 Vanhustyö 2 • 2022 19 Vanhustyo_2_2022.indd 19 Vanhustyo_2_2022.indd 19 15.3.2022 13.49 15.3.2022 13.49. Ikäystävällinen kunta kuuntelee ikäihmisiä. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Hanke on järjestänyt Porin perusturvan alueella lähikirjastoissa mahdollisuutta saada digineuvontaa. Perusturvan alueella on iäkkäille suunnattua matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa ja järjestäjinä ovat seurakunta, perusturva ja eri järjestöt. Ikäystävällisyyttä on järjestää digitaalisten palvelujen rinnalla mahdollisuus asioida eri kanavien kautta, esimerkiksi kasvokkain tai puhelinpalveluun ja lisätä digineuvonnan mahdollisuuksia. Kansalaisraadit toteutetaan yhteistyössä vanhusneuvostojen kanssa ja raatien työskentelyn tuotokset menevät myös kuntien päättäjien tiedoksi. Hankkeeseen kuuluvan Kiertävä kammaritoiminnan tavoitteena on mahdollistaa iäkkäiden osallistuminen ja harrastaminen myös haja-asutusalueilla. Toimintaa haja-asutusalueille Matalan kynnyksen kohtaamispaikat ovat tärkeitä, niiden avulla tavoitetaan iäkkäitä henkilöitä, jota eivät ole vielä sosiaalija terveyspalveluiden asiakkaana. Ohjelmassa on esimerkiksi etäjumppaa oppilaitosyhteistyötä toteutettuna ja muuta ohjattua toimintaa. Kammareissa on mahdollisuus saada myös ohjaustaja neuvontaa digija muihin palveluihin. Toimintaa järjestetään kerhohuoneissa, kylätaloilla ja asukastuvilla. Myös haja-asutusalueen iäkkäillä tulisi olla mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaan. Tämän vuoksi palveluja ei saa viedä ikääntyneiden kuntalaisten ulottumattomiin digitalisoinnin myötä. Laatusuositus Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Monille hankkeen kohderyhmän asiakkaalle digitaalisten palvelujen käyttäminen ei ole mahdollista. Heillä ei ole tarvittavaa laitteistoa, osaamista ja kaikilla ei ole kiinnostustakaan tietokoneiden käyttämiseen. Järjestämme hankkeen aikana iäkkäiden kansalaisraateja, joiden avulla vahvistamme iäkkäiden osallisuutta, äänen kuuluviin saamista sekä vaikuttamista päätöksentekoon
Miltä normaaliasuminen näyttää, kun sitä katsotaan mökiltä käsin. Teos on kirjoitettu populaarilla otteella aukeamaan myös sellaiselle lukijalle, jolla ei ole aiempaa kokemusta akateemisesta ympäristökirjallisuudesta. Lapin yliopiston sosiologian professori Jarno Valkosen esseemäinen uutuuskirja yhdistää yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen ja tutkijan oman mökkipäiväkirjan. Valkonen yhdistää arkisiin havaintoihinsa ja mökillä nousseisiin ajatuksiin laajasti erilaisia humanistisen ja yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen teorioita ja kannustaa katsomaan tuttua uusin silmin. Lisätietoa Luonto-Liiton kevätseurannasta sekä sähköisen havaintoilmoituslomakkeen löydät osoitteesta www.kevatseuranta.fi 20 Vanhustyo_2_2022.indd 20 Vanhustyo_2_2022.indd 20 15.3.2022 13.49 15.3.2022 13.49. Kaikkia seurantalajeja ei tarvitse tuntea, ja yksittäisetkin havainnot ovat arvokkaita. TUNNISTATKO VYÖRUUSUN OIREET. Ensihavainnot lajeista ovat myös arvokkaita ja niitä voi lähettää läpi kevään. Hän kertoo, miten kesyttää kielteiset ajatukset ja valjastaa ne hyötykäyttöön. Haasteita kohdatessamme sisäinen tsemppaaja nostattaa mielialaa, kriitikko puolestaan tyrmää negatiivisella asenteellaan.” Kirjassa tarkastellaan äänettömiä keskusteluja, joita käymme itsemme kanssa. Seurannan kohteena on yhteensä 41 vakiolajia ja vuosittain vaihtuvat teemalajit. Valkonen kuvailee teoksessaan mökkeilyn arkea ja siihen kuuluvia askareita omalla mökillään Inarijärvellä. Mutta mitä mökkeily voi ympäristökriisin aikana opettaa meille tulevaisuuden yhteiskunnista. Vyöruusun riski kasvaa iän myötä, sillä immuunijärjestelmän toiminta heikkenee osana normaalia ikääntymistä. Metodina on mökin kanssa ajattelu eli mökkielämän havainnointi ja siihen liittyvän tiedon kerääminen. asti. Vanhustyön keskusliiton tämän vuoden teeman Yhdessä luontoon mukaisesti kevätretkelle kannattaa lähteä jo tulevana viikonloppuna. Tautia vastaan voi kuitenkin suojautua. Havaintoja toivotaan varsinkin virallisilta Kevätseuranta-viikonlopuilta, sillä niiden avulla saadaan arvokasta tietoa lajien runsaudesta tiettynä kevään ajankohtana. Kevätseurannassa tutkitaan kevään edistymistä keväisten eläinja kasvilajien avulla. V yöruusu on Suomessa yleinen tauti, yksi kolmesta yli 50-vuotiaasta sairastuu vyöruusuun. Samalla kirjoittaja pohtii, mitä mökillä voi oppia normaaliasumisesta ja siitä, mitä kaikkea otamme asumisessamme annettuna. Luonto-Liiton kevätseuranta L uonto-Liiton kevätseuranta on alkanut ja jatkuvat kahden viikon välein läpi kevään aina 5.6. Millaista luontoyhteyttä tavanomainen asuminen tarjoaa mökkiin verrattuna – ja miten sitä voisi muuttaa. Aivotutkimusta, käyttäytymispsykologiaa ja kiehtovia anekdootteja yhdistelevä teos näyttää, miten nämä keskustelut muovaavat elämäämme ja kuinka oikeiden työkalujen avulla voimme saada sisäisen kriitikkomme kuriin. Mökki opettaa asujaansa luonnon kanssa yhdessä elämisen mahdollisuuksista. Kun puhumme itsellemme, toivomme löytävämme tsemppaajan, mutta useimmiten löydämmekin kriitikon. Mökin kanssa ajattelu – Ympäristösosiologinen mielikuvitus ympäristökriisin aikakaudella Jarno Valkonen, Vastapaino, 2022 Keskeisenä osana mökin viehätystä on pidetty sitä, että mökillä voi kohdata luonnon ja elää luonnonläheistä elämää. Luonto-Liiton kevätseurantaan voi osallistua kuka tahansa luonnosta kiinnostunut. Sen riskiryhmään kuuluvat kaikki, jotka ovat lapsena sairastaneet vesirokon. Lyhyesti Luettavaa Elämämme tärkeimmät keskustelut ovat ne, joita käymme itsemme kanssa Ethan Kross, Karisto 2022 Ethan Kross on palkittu professori ja psykologi, jonka uraauurtavia tutkimustuloksia on esitelty New York Timesissa, New Yorkerissa ja New England Journal of Medicine and Science -lehdessä. ”Itselleen puhuminen voi kuulostaa kummalta, mutta meillä kaikilla on pieni sisäinen ääni