Teknologia ja turvallisuus Teknologiaan liittyvät EETTISET KYSYMYKSET Miten ehkäistä TAPATURMIA Onko LUOTTAMUS TEKNOLOGIAAN koetuksella vanhustyössä. • • • SENIORARBETE 2 • 2020
Uusien teknologioiden hyväksyttävyyden ja haluttavuuden pohdinnassa on tärkeää tuoda eettiset kysymykset julkiseen keskusteluun. • Toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus 2 SENIORARBETE. Apuvälineet ja tekniset ratkaisut tarjoavat jo nyt mahdollisuuden pärjätä kotona turvallisesti pidempään. Mihin suuntaan kehitys on menossa ja mitä kaikkea on tulossa. Että se voisi olla ystävä tai hoivaaja. Ikääntyneiden tapaturmien ehkäisy alkaa vaaratekijöiden tunnistamisesta. Vanhustyö 3/2020 ilmestyy 12.6. Ikääntyneiden tapaturmien ehkäisy Väestön ikääntyessä tapaturmat saattavat lisääntyä ilman aktiivisia ennaltaehkäiseviä toimia. 10–11 Miten asuinympäristömme muuttuu. 24–26 28–29 Teknologia ja turvallisuus vanhustyössä 6–9 Ikäteknologian kehittämiseen kaivataan todellista keskustelua ihmisen hyvästä Teknologiakeskustelun ei tulisi antaa huijata meitä ajattelemaan, että robotti on enemmän kuin kone. 16–17 Lähihoitajat ovat huolissaan asiakkaidensa turvallisuudesta Hoitajat nimeävät kotihoidossa riskejä huomattavasti useammin kuin muissa hoivamuodoissa, ilmenee SPEK:n ja Superin yhteistyössä tehdystä kyselystä. Myyrmäen vanhusten keskuksessa tekniikka taipuu asukkaiden iloksi ja avuksi Myyrmäessä on kovassa käytössä HUR:n laitteet, jotka yhdistävät vir tuaalisessa ympäristössä samanaikaisesti fyysisiä harjoitteita kuten askeltaminen, painonsiirto ja tasapainon hallinta ja kognitiivisia tehtäviä. Suurimmat huolenaiheet ovat asiakkaan kaatumiset, tapaturmat, liikkumisja toimintakyky. Tätä visioi tulevaisuudentutkija Risto Linturi
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. www.vtkl.fi TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj.) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. TILAUSHINNAT 2020 Vuosikerta 45 € Kestotilaus 42 €/v Opiskelijatilaus 28 €/vuosi Irtonumero 7 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. TAITTO PunaMusta, Medialogistiikka TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Uhkakuvia ja mahdollisuuksia 5 Toriparlamentti: Teknologia ja apuvälineet 6 Teknologia ja turvallisuus vanhustyössä 6 Ikäteknologian kehittämiseen kaivataan todellista keskustelua ihmisen hyvästä 10 Miten asuinympäristömme muuttuu. 12 Lyhyesti 14 Luottamus teknologiaan on koetuksella, kun vanhustyö teknologisoituu 16 Lähihoitajat ovat huolissaan asiakkaidensa turvallisuudesta 18 Asiantuntijuus hyödynnetään tehokkaammin etävastaanotolla 20 Hyvä hoito pohjautuu hyvään perehdytykseen 21 Tietoa ja tukea kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen 22 Optikko osana moniammatillista työryhmää 24 Ehkäistään ikääntyneiden tapaturmia yhdessä 26 Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy koskettaa meitä kaikkia 27 Kuluvan vuoden merkittävät lakimuutokset ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Myyrmäen vanhustenkeskuksessa tekniikka taipuu asukkaiden iloksi ja avuksi OSALLISUUS 30 eYstäväpiiri murtaa pelkoja digiteknologiaa kohtaan 31 Lukijakysely DIGI JA TEKNOLOGIA 32 Medialukutaito ikäihmisten näkökulmasta VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 34 Aivotyötä, arvovalintoja ja avointa keskustelua – vinkit kodin järjestelyyn 36 Miten onnistuimme. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. – Reaaliajassa saatu palaute mahdollistaa varhaisen puuttumisen 38 Toimintatonni: Palvelutalo Hagaro Pensionärshem tarjoaa asukkailleen uusia elämyksiä 39 Kahvia ja kohtaamisia Keuruulla 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ajan virrassa 42 Ledare: Hotbilder och möjligheter 43 Hagaro Pensionärshem ger sina invånare möjligheten att uppleva världen Kansikuva: Ilkka Vuorinen Vanhustyö 2 • 2020 3 2 • 2020. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä
Kännyköiden kanssa piti kiipeillä mahdollisimman korkealle paikalle saadakseen yhteyden tukiasemaan ja osa ihmisistä ilmoitti, etteivät todellakaan aio edes opetella sähköpostin käyttöä. Nykyisellään on jo olemassa koko joukko turvallisia ja koeteltuja ratkaisuja, joissa inhimillistä hoivaa ja teknoUhkakuvia ja mahdollisuuksia logiaa ei aseteta vastakkain, vaan koneilla on oma paikkansa työkuorman helpottajana. Tulevaisuuden ratkaisuja tuskin osaamme vielä edes kuvitella. Tänä päivänä lankapuhelimet ovat enää harvinaisia poikkeuksia, ja asiointi kirjepostilla on auttamattoman hidasta. Ajatus hoivaroboteista voi herättää mielikuvan siitä, että kylmät ja kovat koneet korvaavat inhimilliset hoitajat ja päätökset hoivan toteuttamisesta perustuvat ainoastaan kustannustehokkuuteen. JOS PALAAMME AJASSA vain pari-kolmekymmentä vuotta taaksepäin, niin muistamme, miten matkapuhelimet ja sähköposti tulivat työelämään ja niiden käyttöönotto oli aluksi hermostuttavaa. Kiire vähenee siksi, että hoitaja ehtii tehdä jopa kolminkertaisen määrän etäkäyntejä perinteisiin käynteihin verrattuna, koska matkat ja parkkipaikkojen etsimiset eivät vie kallisarvoista aikaa pois vanhuksilta. Esimerkiksi kotihoidossa kuvallinen etäyhteys on jo arkea ja vanhukset kertovat, että saavat jopa paremman kontaktin hoitajan kanssa ruudun välityksellä kuin kiireisen hoitajan kotikäynnillä. Uusien teknologisten järjestelmien nähdään pahimmillaan hidastavan työntekoa, kun niiden opetteluun ei panosteta tai laitteiden ja yhteyksien toimintahäiriöt keskeyttävät työntekoa. Anni Lausvaara Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja päätoimittaja Pääkirjoitus 4. Lisäksi jokaisen asiakkaan kanssa tulee varmistaa sovellusten toimivuus ja asiakkaan kokema turvallisuudentunne. TEKNOLOGIAN HYÖTYKÄYTÖN onnistuminen edellyttää sitä, että käyttöönottoon, tukeen ja koulutukseen panostetaan riittävästi, koska hyödyt tulevat näkyviksi vasta pienen viiveen jälkeen. . Uhkakuvina nähdään esimerkiksi se, että robotit vievät työpaikat ja ottavat ihmisiltä ohjausvallan omiin käsiinsä. K u va : Ilk ka V u o ri n e n T eknologian hyödyntäminen vanhuspalveluissa herättää vahvoja kannanottoja sekä puolesta että vastaan. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa pelätään myös sitä, että ikääntyneet ihmiset putoavat kehityksen kelkasta, eivätkä pysty älypuhelimilla hoitamaan itsenäisesti pankkitai veroasioitaan
Toriparlamentti K u va t: M e rj a La n ki n e n Teknologia ja apuvälineet Kysymykset 1. Viisi vuotta sitten sain kuulolaitteet, mutta ne ovat tällaisessa melussa hankalat. 5. Kalle Haara 1. Pesurobotti, sellainen kuin huoltoasemien harjapesu voisi olla hyvä. Kyllä ihminen on paras apu. Lehtiä luen ja uutisia puhelimella. Mainosten mukaan robotit siivoavatkin. En käytä mitään sähköisiä palveluja. Onneksi on tämän verran mittarissa, että se melkein sama miten suhtautuu. Siivota robotit ainakin voisivat. Vanhustyö 2 • 2020 5. 3. Raimo Saarenoja 1. Verkkopankki on, mutta en minä osaa käyttää sitä. Millaisia sähköisiä palveluja käytät. Ihan helppoa se varmaan olisi. Pasianssia pelaan tietokoneella melkein joka päivä. Pärjään ilman. Raimo Kononen 1. Ne on tulevaisuuden hommia. Miten suhtaudut hoivarobotteihin. Verkkopankkia käytän. Vieraalta tuntuu, joten en osaa oikein sanoa, mitä hupia tai viihdettä niistä voisi olla. 2. Ei ne aikakaan ihmistä korvaa. 15 vuotta vanha puhelin on. Kyllähän se paljon iloa tuo, kun pystyt seuraamaan maailmanmenoa, päivän lehden ja urheilua. 4. 4. Kaikki pitää nykyään katsoa tietokoneelta. En minä koneisiin usko. Muoviset tekomykiöt on laitettu silmiin, niin en tarvitse lasejakaan. 4. Kun tätä nykymenoa katsoo, niin kyllä todennäköisesti niin käy, että robotit tulevat hoivatyöhön. Tietokoneella luen iltapäivälehdet ja katson tvohjelmia. 4. Ei älypuhelinta. 3. Olen vanhan kansan ihminen, ei minua nämä uudet asiat kiinnosta. 2. 2. Millaisia tehtäviä hoivarobotti voisi tehdä. 3. Pysyt päivitettynä koko ajan. Päivitykset tekee tyttärenpoika. Kyllä minun mielestäni ihminen on aina parempi vaihtoehto. Voi olla, kun nykyinen puhelin menee rikki, niin hankin älypuhelimen. Kymmenisen vuotta olen näitä laitteita käyttänyt. 4. Toini Pajunen 1. Olen kuullut virtuaalilaseista, mutta ne ovat mulle ihan outoja juttuja. 5. Älypuhelin ja tabletti on. 3. 5. Verkkopankilla maksan laskut. En minä niihin usko ollenkaan. Millaisia apuvälineitä ja laitteita itse käytät. 5. Televisio ja radio riittävät. Netti ja tietokone on. 3. Pankkiasiat hoituu, kun vien kirjekuoressa laskut pankkiin. Laskut hoituvat suoramaksuna. Minä olen liian vanhanaikainen uskomaan hoivarobotteihin. 2. Mitä hauskaa nykyteknologialla voisi tehdä. Kaikennäköistä, jos pitää hakea jotain niin sieltä saa vastauksen. Olen koettanut opetella uutta tunnuslukusysteemiä. 2. Tietysti voi ne jotain tehdä. 5. Älypuhelinta käytän puhumiseen ja soittamiseen. Ei tunnu hyvältä ajatukselta. Niin kauan kuin itse pystyy tekemään hommat, niin ne ole ajatellut tuommoisia asioita. Tietokonetta ei ole. Sähköposteja osaan lukea, mutta en juuri niitä itse lähetä. Kun ne menee epäkuntoon, niin siinä sitä ollaan
Teknologia ja turvallisuus vanhustyössä 6. Ikäteknologian kehittämiseen kaivataan todellista keskustelua ihmisen hyvästä Uusien teknologioiden hyväksyttävyyden ja haluttavuuden pohdinnassa on tärkeää tuoda eettiset kysymykset julkiseen keskusteluun. Elämänlaadun parantaminen tulisi nostaa tärkeimmäksi teknologiasuunnittelun päämääräksi
Olkoonkin, että hänen muistivarantonsa on laaja, hänen osaamisensa on hyvin kapeasti suuntautunut. Se on täydellistä lääkkeiden jakamisessa, mutta asiakkaiden tunnetilojen ymmärtämisessä se on toistaiseksi hyvinkin heikko. RAI-luokituksen mukaan hän on toimintakyvyltään useiden hoidettaviensa kanssa jotakuinkin samalla tasolla. Vanhustyö 2 • 2020 7. Vaikka työyhteisö ei pidä häntä repäisevänä, pikemminkin vä rittömänä, hän on totaalisen sitoutunut työ hönsä – eikö se riitä. . Hän on aina hyvällä tuulella, ja hänellä on harvi nainen kyky hyväksyä tyynesti tosiasiat. Työssään hän on täsmällinen ja rationaalinen. Hän kohtelee kaik kia tasapuolisesti ja samalla pieteetillä. Teknologiakeskustelun ei tulisi antaa huijata meitä ajattelemaan, että robotti on enemmän kuin kone. Hän ei pysty kumartumaan kunnolla, ei poimimaan pudonnutta pilleriä lattialta, ei kä sitä sängyn alta etsittyään enää nouse maan pystyyn. Hän on robotti. Hän on yhtä aikaa ava rakatseinen ja rajoittunut. Ehkäpä hän vain välittää heistä, mutta toisaalta, mitä vä littäminenkään on. Mitä rakkaus tarkoittaa. Ikäteknologian kehittämiseen kaivataan todellista keskustelua ihmisen hyvästä Työyhteisössä häntä myös katsotaan usein epäillen, eikä häneen aina luoteta, sillä hän kärsii kognitiivisen toimintakyvyn heikkou desta: hänen muistinsa on kapea ja puhe tyylinsä, noh, hieman jäykkä. Myös hänen sensomotorinen toimintakykynsä on heik ko. Että se voisi olla ystävä Pitääkö älykkäälle robotille antaa ihmisoikeudet. On liioittelua sanoa, että hän rakastaisi hoidetta viaan. H än työskentelee vanhusten palveluta lossa
Koska tekoälyn eettisten kysymysten hahmottaminen, kuten eettiset kysymykset yleensä, vaatii keskustelua, diskurssia, tavoitteena on saada mahdollisimman laaja-alaisesti eri sidosryh mien ääni kuuluville yhteistä tulevaisuuttamme pohdittaessa. Hankkeessa tarkastellaan konkreettisesti tekoälyn eettisiä ulottuvuuksia erilaisten käyttötapausten kautta. Maailmankuulu amerikkalainen teknillinen korkeakoulu Massachusetts Institute of Technology kyseli jo 1970 Nobel-palkinnon saaneilta henkilöiltä ”voiko älykästä robottia pitää ihmisenä ja onko sille annettava ihmisoikeudet. Hyvin vähän sen sijaan on keskitytty pohtimaan, millaisia eettisesti positiivisia vaikutuksia uudet teknologiat voisivat vanhusten elämään tuoda. Tämän ymmärtäminen voi perustua selkeille säännöille ja toimintaohjeille, mutta hyvin usein eettinen ajattelu on kriittistä pohdintaa siitä, mikä tekee ihmisestä tai toiminnasta hyvän ja arvokkaan. tai hoivaaja, tai että se pystyisi olemaan tätä omasta tahdostaan. Näitä ovat mm. Digitalisaatio on olennainen osa arkeamme, ja sen vaikutus näkyy myös hoivatyössä ja ikäihmisten arjessa. Maailmamme on nyt, 50 vuotta tuon keskustelun jälkeen keskellä tekoälyn kilpavarustelua, ja yllä esitetyt kysymykset ovat tulleet polttaviksi. 8. Filosofisena tieteenalana etiikka on kiinnostunut siitä, onko jokin moraalisesti hyvää vai pahaa. Eettiset kysymykset Uusien teknologioiden hyväksyttävyyden ja haluttavuuden pohdinnassa on tärkeää tuoda eettiset kysymykset julkiseen keskusteluun. Voidaanko robotille antaa Nobel-palkinto, jos se tekee merkittävän keksinnön. turvallisuus, liikenne, ikääntyminen ja sosiaalija terveydenhuolto. Eettinen ymmärrys ei siis ole pysyvä olotila, vaan sitä tulee kehittää ja pitää yllä. Hyvin vähän on pohdittu, millaisia eettisesti positiivisia vaikutuksia uudet teknologiat voisivat vanhusten elämään tuoda. Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamassa ETAIROS-hankkeessa pyritään edistämään tekoälyä koskevaa sääntelyä yhteiskunnassa sekä kehittämään menetelmiä tekoälyn eettiseen suunnitteluun. Ikäteknologian vaikutuksia ihmisten arkeen ja yhteiskuntaan on eettisessä mielessä arvioitu useimmiten haitan tekemisen ja uhkakuvien näkökulmasta. Pitäisikö ryhtyä toimiin todella älykkään tietokoneen kehittämisen ehkäisemiseksi?”. Siksi yksi kuumista robotiikan kehitysalueista onkin palveluja hoivarobotiikka. Oppivaa tekoälyä pystytään jo soveltamaan robottien sosiaaliseen toimintaan, ja lupaavia askeleita on robotiikassa otettu myös tunteiden ymmärtämisen alueella
3. Ehkä ne ovat tulevaisuudessa riittävän lempeitä avustamaan yksinäistä vanhusta suihkussa. Vaikka yksinkertaisia vastauksia ei ole olemassa, on tärkeää esittää kysymyksiä ja käydä keskustelua. 2. Isaac Asimov kirjoitti toisen maailmansodan aikana kolme robotiikan perussääntöä: 1. Luulenpa, että itse suostuisin hyvinkin robotin kylvettämäksi mieluummin kuin joka viikko vaihtuvan ventovieraan kylvettäjän katseiden alle. Nyt tarvitsemme elämäkeskeisen etiikan näkökulmaa: Tahdommeko jonkin teknologian arkeemme vain siksi, että sen kehittäminen on mahdollista. Robotin on noudatettava ihmisten määräyksiä, paitsi jos ne ovat ristiriidassa ensimmäisen säännön kanssa. Sen keskeinen sisältö on elämänlaadun parantamisen nostaminen tärkeimmäksi teknologiasuunnittelun päämääräksi. Vanhustyö 2 • 2020 9. Inhimillinen vuorovaikutus sen sijaan toteutuu minun osaltani muunlaisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tämä on mahdollista vain ymmärtämällä niitä elämänmuotoja, sitä arkea, jota ihmiset elävät. Se mikä helpottaa tai parantaa yhden ihmisen elämää ei välttämättä ole toiselle tai kaikille hyväksi. Artikkelin kirjoittaja FT Jaana Leikas on johtava tutkija VTT:llä ja kognitiotieteen dosentti Jyväskylän yliopistossa. Elämänlaadun parantaminen teknologian avulla Jotta voisi suunnitella tulevaisuutta, täytyy ymmärtää menneisyyttä. Leikas toimii tällä hetkellä VTT:n osahankkeen johtajana strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa, tekoälyn etiikkaa tutkivassa ETAIROS-hankkeessa. Ihmiset tulevat aina kaipaamaan inhimillistä vuorovaikutusta, robotit sen sijaan tulevat aina vaatimaan ihmisen valvontaa. Robotit ovat hyödyllisiä toistoa vaativissa raskaissa tehtävissä. Ne voivat helpottaa hoitajan työtä nostoavustajina tai lääkkeen annostelijoina. Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä eikä saattaa tätä vahingoittumaan. Muuttuvatko samalla hoivatyön arvot, ja mikäli muuttuvat, keiden käsissä arvomuutos on. Teksti: Jaana Leikas, FT, johtava tutkija VTT, kognitiotieteen dosentti Jyväskylän yliopisto Mihin vedämme rajan sen suhteen, mikä on mahdollista ja mikä on haluttavaa. Teknologiaja palvelukehityksessä tulisi olla valmiita ottamaan myös riskejä, jotta päästään tavanomaisen yläpuolelle ja uusien, arkea parantavien innovaatioiden kehittyminen mahdollistuu. Olen usein kirjoittanut teknologian elämäkeskeisen suunnittelun näkökulmasta (designing for life). Joku voi haluta kunnon ”saunaharjamaista” otetta selän pesussa, kun joku toinen taas suostuisi mieluummin ”pesulapunpehmeään” käsittelyyn. Leikas on International Society for Gerontechnology –järjestön hallitusjäsen, Valtiovarainministeriön Tekoälyn ja digitalisaation tutkimuksen asiantuntijaryhmän jäsen, sekä Finnish Centre for Artificial Intelligence:n (FCAI) eettisen lautakunnan puheenjohtaja. Kehitystyö tulee pysymään aina ihmisten käsissä. Näennäiseettiseen keskusteluun ei ole aikaa. Tai että kyseinen teknologia todennäköisesti tekisi elämästämme helpompaa. Jospa kylvettäjärobotin (tai ehkä se olisi pelkkä käsivarsi suihkuhuoneen seinässä) kosketuksen voisi vielä säätää yksilöllisesti sopivan pehmeäksi ja lämpimäksi. . Mihin vedämme rajan sen suhteen, mikä on mahdollista ja mikä on haluttavaa. Ihmiset tulevat aina olemaan ainutlaatuisia ja kykenevämpiä kuin robotit. Hänen tutkimusintressinsä ovat teknologiakehityksen eettinen ja vastuullinen tarkastelu, teknologian sosiaalinen muotoutuminen sekä ikääntyminen tietoyhteiskunnassa. Sitä paitsi inhimillisten tunteiden ja ihmisyyden mallintaminen algoritmien avulla tuskin tulee koskaan täydellisesti toteutumaan, mutta toimivia ratkaisuja on mahdollista kehittää. Robotin on suojeltava omaa olemassaoloaan niin, etteivät robotin toimet riko ensimmäistä eivätkä toista sääntöä. Hoivatyön kehittämisessä on hyvä muistaa, että teknologiaa käyttöön otettaessa muutetaan aina samalla tietyssä määrin ihmiskeskeisyyden ympärille perinteisesti rakentunutta toimintakulttuuria
Jopa alaraajahalvaantuneet saadaan kävelemään ja kulkemaan portaita. Materiaalitutka voisi olla lisätoiminnallisuus digitaaliseen suojelusenkeliin. Toimiva logistiikka Asuintaloihin tai niiden välittömään läheisyyteen sijoitetut jakelulokerikot varmistavat tavaroiden sujuvan toimituksen. Tukirangoilla voidaan vahvistaa myös terveen ihmisen voimia. Yhteiskunta panostaa valtavia summia esteettömään rakentamiseen. Heikkojalkaisen lihasvoima voidaan moninkertaistaa ja tasapainoa parantaa erilaisten tukirankojen avulla. Vierailija voi jutella asukkaan kanssa luonnollisemmin kuin puhelimella ja siirtyä hänen kanssaan huoneesta toiseen. Sama laite toimisi niin läheisille kuin hoitajille. tekstiviestillä kännykkään tuleva kertakäyttöinen salasana. Ikäihminen voi helposti jakaa sen henkilölle tai robotille, joka voi noutaa paketin hänen puolestaan, jos hän ei siihen itse kykene. Tästä olisi hyötyä etenkin muistisairaiden kanssa, jotka eivät osaa kertoa, ovatko he syöneet tai ottaneet lääkkeet. Digitaalinen suojelusenkeli Ympäristöä aistiva kamera voi olla pöydällä, jossa se aistii asunnossa tapahtuman toiminnan ja osaa kertoa omaiselle tai hoitajalle, joka ottaa siihen yhteyden, onko asukas ottanut lääkkeet, syönyt tai liikkuuko hän. Niitä on jo sadoittain käytössä Japanissa ja Yhdysvalloissa. Panostetaan mieluummin näiden välineiden kehittämiseen. Sillä voisi siis korvata osan paikan päällä käynneistä. Etiäinen mahdollistaa virtuaalivierailut Etiäisessä yhdistyvät silmät, korvat, jalat ja tekoäly. Se vain tulkitsee itse ympärillään tapahtuvaa toimintaa ja tekee päätelmät sen perusteella. Vierailija laittaa VR-lasit päähän, ottaa yhteyden etiäiseen ja on asukkaan huoneessa ja kasvot etiäisen näytöllä näkyen. Helsingin seudullakin jo kulkee robottibusseja ilman kuljettajaa. Uusia asuntoja ei tarvitse rakentaa kalliilla esteettömiksi. Kameran ei tarvitsisi välittää kuvaa. Mihin suuntaan kehitys on menossa ja mitä kaikkea on tulossa. Etiäinen liikkuu asukkaan mukana asunnossa ja mahdollistaa muiden vir tuaalivierailut. Jatkossa etiäisellä voi olla kädet, joilla voi tarttua asioihin ja hoitaa tehtäviä kuten lääkkeiden annostelu, astioiden tiskaus ja siivoaminen. Lokerikkojen käytettävyyden kannalta olennaista on digitaalinen avain. Suurimpana haasteena on tällä hetkellä saada keinolihasten toimintavarmuus ja niiden energianlähde kuntoon. Kun säännöllinen kulkuyhteys palvelujen välillä olisi taattu, voisi asumispaikka sijaita jossain syrjemmällä, kauempana keskustasta. Se on esim. Robottijalat ja omia lihaksia vahvistavat asut kehittyvät jo 2020-luvulla. Investoinnit ovat suuria, mutta ne hyödyttävät harvoja. Esteettömät asunnot ovat turhaa rahantuhlausta. Ikäihmisille hyödyllinen olisi ns. robottisukkula, joka olisi osa palvelutalon asuintalon kiinteistöpalveluja ja kuljettaisi asukkaita kauppakeskukseen ja takaisin. Apuvälineet ja tekniset ratkaisut tarjoavat jo nyt mahdollisuuden pärjätä kotona turvallisesti pidempään. Tätä visioi tulevaisuudentutkija Risto Linturi. Tästä on hyötyä fyysisesti rasittavissa ammateissa ja tukirangat voivat suojata työperäisiltä rasitusvammoilta. Suurempi hyöty olisi panostaa robottijalkoihin ja tukirankoihin, jotka ovat kehittymässä tukisukkien kaltaisiksi ja lihaksien tavoin toimiviksi apuvälineiksi. Miten asuinympäristömme muuttuu. N ykyisin heikkojalkaiset kulkevat rollaattorin kanssa ja portaat ja kynnykset tuottavat vaikeuksia. Kameran osalta mietityttää tietenkin yksityisyyden suoja. – Itse ottaisin mieluummin toimivat jalat kuin esteettömän asunnon, Linturi toteaa. Ihmisiä puolestaan liikutellaan kulkuvälineillä, joissa ei ole kuljettajaa. Se skannaa ruuan, tunnistaa ruoka-aineet, sokeripitoisuuden ja jopa homeen. Tarkkaileeko joku minua koko ajan. 10. Itsenäinen selviytyminen helpottuu ja enää ei tarvita kalliita asuntoremontteja
On mahdollista tehdä ympäristöstä keskusteleva. Sairauksia ei pystytä poistamaan, mutta terveitä elinvuosia pystytään lisäämään. Teksti: Merja Lankinen Vanhustyö 2 • 2020 11. Käsirobotit tekevät ruokaa kuin ihminen, mutta se pystyy muistamaan ihmistä tarkemmin reseptit, allergiat ja erikoisruokavaliot. Kustaankartanon palvelutalossa testattiin muistisairaille vaihtuvan värisiä käytävävaloja. He kokivat, että ei tarvitse siivota asuntoa ja stressata uuden, vieraan ihmisen tapaamista. Ranskassa vanhukset ottivat etiäiset hyvin vastaan ja kokivat nämä virtuaaliset vierailut vähemmän stressaavina kuin käynnit paikan päällä. Kommunikoiva talo Digitaalinen mukana kulkeva suojelusenkeli vai kommunikoiva talo. Robottikeittiö ja terveet elintavat Tänä vuonna pitäisi tulla myyntiin ensimmäiset käsien kaltaiset keittiöapuvälineet. Palvelutai asuintalon väärällä käytävällä oleva asukas voi kysyä talolta, miten pääsee takaisin omaan huoneeseen tai asuntoon. Seuraavan 20 vuoden aikana se on mahdollista myös ihmisiselle. . Ruokavaliolla voidaan hoitaa ja ennen kaikkea ehkäistä monia tauteja kuten metabolista oireyhtymää ja sokeritautia. Se pystyy tekemään yksilöllistä ja jokaiselle juuri oikeanlaista ruokaa. Hiiren tervettä elinikää on onnistuttu nostamaan 30 prosenttia. Jokaisella ihmisellä on omanlainen aineenvaihdunta ja geenit. Se myös osaa kertoa, onko hoitajia paikalla ja missä he ovat. – Tulevaisuus on utopian ja dystopian kilpajuoksua. Ne ovat kiskoilla kulkevat kädet, joilla ylettyy keittiön kaikkiin kaappeihin. Terveet elintavat ja oikea ruokavalio on olennaisia elementtejä eliniän pidentämisessä. Molemmat etenevät, mutta kumpi voittaa, Linturi pohtii. Kun muistisairas herää keskellä yötä ja lähtee vaeltamaan, niin valoista hän tunnistaa, että on yö ja hän palaa takaisin huoneeseensa nukkumaan. Yöllä käytävän valot olivat eri väriset kuin päivällä
NAISEUDEN VOIMA – VOIMAUTTAVA VALOKUVA V oimauttava valokuva on taideja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä palkittu sosiaalipedagoginen menetelmä, jossa valokuvaa käytetään turvallisesti terapeuttiseen identiteettityöhön ja vuorovaikutustaitojen parantamiseen. 02 630 4900. Jokaisella ihmisellä on oikeus ymmärrettävään tietoon, mikä on itsenäisen elämän ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen perusedellytys. PAROa on käytetty muistisairaiden ja vanhusten hoidossa. Selkokieli on saavutettavaa kieltä. Tiedon jakaminen, ajan tasalla olevat työohjeet, tehtäväkuvien selkeät määrittelyt ja vastuuhenkilöiden nimeämiset ovat perusta, jolle hyvä hygienia voidaan rakentaa. Voimauttavan valokuvan menetelmän dialogisuus edellyttää hoitajien ja asukkaiden tasavertaisuutta. Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Selkokielen tarkoitus on auttaa selkokieltä tarvitsevia ihmisiä tiedon saamisessa, lukemisessa, omien ajatusten ilmaisemisessa ja osallistumisessa. Toimintakeskus Suvannon Naiseuden voima -projekti syntyi, kun asukkaat kaipasivat miesten ukkokerhon rinnalle omaa naisten ryhmää ja tilaa naisten kokemusmaailmaa tavoittavalle keskustelulle. Lyhyesti KÄYTÄ SELKOKIELTÄ! Pikaopas selkokieliseen kommunikointiin SUOMESSA 11-14% VÄESTÖSTÄ TARVITSEE SELKOKIELTÄ Klaara-verkosto Uusia oppaita Muistiliiton Elämää muistisairauden kanssa -opas Opas antaa tietoa ja tukea omannäköisen elämän jatkumisen ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi muistisairauden eri vaiheissa. Oppaan voit lukea sähköisenä Muistiliitto.fi. 12. Prosessin aikana jokaiselle vanhukselle valmistui kirjamuotoinen Oman itsen rakastamisen kasvutarina, johon naiset valitsivat itse ne elämäntarinansa valokuvat, jotka kokivat kannatteleviksi, lohduttaviksi sekä omaa itsemyötätuntoista katsetta tukeviksi. Lisäksi mukana on jumppaohjeita. Opasta voi tilata www.ymparistojater veys.fi/ julkaisut, tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai p. Oppaassa on omat osionsa sekä muistisairaalle ihmiselle että läheiselle tai omaishoitajalle. Neljän työpajan mittaiseen Naiseuden voima -projektiin osallistui Miina Savolaisen johdolla rinnakkain ryhmä asukkaita ja työntekijöitä. PAROa saa hoivata ja siltä saa hoivaa. Oppaassa kerrataan käsihygienian ja henkilökohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarviketurvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. Oppaasta löytyy tietoa esimerkiksi palvelujärjestelmästä ja kodin turvallisuudesta. Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksikössä toimiville. Se myös rauhoittaa ja lievittää ahdistuneisuuden tunnetta. Molemmat tekivät yhdessä identiteettityötä ja jakoivat valokuviin perustuvia tarinoitaan. Painettua opasta voi tiedustella omasta muistiyhdistyksestä. Käytä selkokieltä – Pikaopas selkokieliseen kommunikointiin Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa kieltä on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Suomessa noin 11–14 prosenttia väestöstä tarvitsee selkokieltä. Valokuvien käyttö oman elämän ja naiseuden voimavarana jatkuu projektiin osallistuneiden asukkaiden elämässä hankkeen jälkeen. Tarja Valkosalo ja Marita Koskinen: Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Henkilökunnan hygieniaosaaminen on tärkeää hygienian toteutumiseksi. PAROhyljerobotti PARO-HYLJEROBOTIN tehtävänä on herätellä ihmistä vuorovaikutukseen ja kontaktin ottamiseen. PAROn kehittäjä on professori Takanori Shibata
Vanhustyö 2 • 2020 13. Siinä on mikrofoni, kaiuttimet ja näppäimistö, jota painelemalla tallennetut äänitteet voi kuunnella. VTKL on paikalla 16.–17.7. Nuori ja keski-ikäinen voi vain hetkittäin saada kiinni niistä tunteista ja ajatuksista, joiden kanssa vanhemmat ihmiset elävät.” ”Nyt kun olen itse jo kuusikymppinen, tajuan, että elämä voi kuitenkin näyttäytyä jopa mielenkiintoisena ja huvittavana, varsinkin jos sitä katsoo vähän vinosta kulmasta. Interaktiivinen muistiäänikirja JANINA VIITASAARI sai vuoden 2019 Suomen Queen Silvia Nursing Award -stipendiaatin ideal laan ”Interaktiivinen muistiäänikirja ikääntyneelle. Vanhustenpäivän pääjuhlaa vietetään Naantalissa 4.10. Idea on tekninen laite, joka muistuttaa puhelinta. Ikääntyminen ja toimintakyky ovat yksilöllisiä, mutta myös yhteiskunnalle merkittäviä aiheita. on vanhustyön ja vanhuusiän tapahtuma, joka nostaa esille hyvän iän tekijöitä. ”Nuoren ihmisen on vaikea tavoittaa sitä, miltä vanhuus tuntuu. Teemalla halutaan korostaa, että ikääntymiseen liittyy myös positiivisia asioita. mielenkiintoista tapahtumaa 4 1 GERONTOLOGIA 2020 -kongressissa maaliskuun lopulla teeman Minun vanhuuteni mukaisesti vanhuutta tarkastellaan yksilöllisenä ilmiönä ja yhteiskunnallisena saavutuksena fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Ei siis paskempaa!”, kertoo ohjelmantekijä Riikka Rahi, dokumentaristi, Yle. 3 HYVÄ IKÄ -messut Helsingin Messukeskuksessa 30.9.–1.10. teemalla Onni on vanheta – Lyckan kommer med åldern. Kyseessä on kahdeksan osainen, dokumentaarinen sarja, jossa on haastatteluja mutta myös toimittajan omia kokemuksia ja havaintoja siitä, millaista on elää noin kuusikymppisenä naisena. 4 VANHUSTENVIIKKOA vietetään 4.–11.10. Riikan audiosarjan kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Yle Areenassa. 2 SUOMIAREENA heinäkuussa kääntää kaikkien katseet Porin suuntaan. Laite toimii yhteydenpitovälineenä ikääntyneen, hänen omaistensa ja hoitajien välillä. ”Hei äiti, olet tärkeä ja rakas, tullaan katsomaan sinua viikon päästä”. NAISIA VANHUUDEN PARTAALLA N aisia vanhuuden partaalla on audiosarja ikääntyvän naisen elämästä
Ensimmäinen kysely toteutettiin keväällä 2019. Molempien väittämien kohdalla eri mieltä ja samaa mieltä olevien osuus oli suunnilleen sama. Niistä toivotaan parannuksia esimerkiksi potilasturvallisuuteen, työturvallisuusteen ja yksinasuvien asuinturvallisuuteen. Luottamus on ihmisiä ja yhteisöjä koossapitävä voima. Toimintahäiriöt nakertavat luottamusta Luottamusta sähköisiin järjestelmiin ja sovelluksiin rapauttaa toimintahäiriöt, joita työntekijät joutuvat toistuvasti ratkomaan. Mitä paremmin tunnemme toisemme, sitä enemmän uskallamme luottaa. U usien laitteiden ja sovellusten käyttöönottoa vanhustyössä perustellaan usein turvallisuudella. 14. Vuonna 2018 Tilastokeskuksen mukaan tietotekniikkaa työssään käyttävistä palkansaajista 23 prosenttia kertoi työn aloittamisen lykkääntyneen tai työn tekemisen keskeytyneen tietoteknisten ongelmien vuoksi vähintään kerran päivässä. Moni vastanneista ei myöskään halunnut ottaa väittämiin lainkaan kantaa. Hyödyt ja haitat puntarissa Vanhustyö-lehden numerossa 4/2018 kerroimme Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jonka avulla seuraamme vanhustyön teknologisoitumista Suomessa. Vanhustyössä nämä kokemukset ovat kyselymme mukaan huomattavasti yleisempiä. vallisuuden tunne rakentuu juuri luottamuksen varaan. Tämän väittämän kanssa samaa mieltä oli 38 prosenttia vastanneista. TurJoutunut odottelemaan työn aloittamista tai keskeyttämään työn järjestelmien tai sovellusten hitauden tai toimintahäiriön vuoksi. Ovatko vanhustyössä käytettävät teknologiat luottamuksen arvoisia. Noin puolet vastanneista oli väittämän kanssa samaa mieltä. Teknologian hyväksyttävyyden kannalta olennaista on, että sen koetut hyödyt olisivat haittoja suuremmat. Luottamusta digiteknologiaan vasta rakennetaan vanhustyössä ja muilla nopeasti teknologisoituvilla aloilla. Kysyimme myös, onko teknologisoituminen tehnyt vanhustyöstä turvallisempaa työntekijöiden itsensä kannalta. Uudet teknologiat ovat kuitenkin tuoneet mukanaan myös ongelmia ja epävarmuutta. Vastaajistamme joka kolmas raportoi järjestelmien ja sovellusten toimimattomuuden lykänneen tai viivästyttäneen työn tekemistä vähintään kerran päivässä – kotihoidossa jopa 42 prosenttia. Voimmeko luottaa uusiin laitteisiin ja sovelluksiin, jos emme tunne niitä perusteellisesti. Luottamuksen rakentaminen teknologiaan vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja kehitystyötä. Teknologia ei kuitenkaan automaattisesti lisää työntekijöiden kokemusta turvallisuudesta. Kun työn organisointi ja työsuoritukset nojaavat vahvasti sähköisiin järjestelmiin, vikatilanteet vaikeuttavat työn tekemistä. Luottamus teknologiaan on koetuksella Laitteiden ja sovellusten toimimattomuus vaikeuttaa vanhustyön tekemistä enemmän kuin palkansaajilla keskimäärin. Myös vanhushoivan teknologisoitumisessa on kyse luottamuksesta. Arkisessa hoivatyössä teknisten laitteiden ja sovellusten tuoma helpotus omaan työhön, ja etenkin niihin liittyvät ongelmat, usein kuitenkin tunnistetaan. Vastauksia saimme 6903 työntekijältä. Kysyimme muun muassa siitä, arvioivatko vanhustyöntekijät työnsä olevan asiakkaiden kannalta turvallisempaa työn teknologisoitumisen myötä
. Epäluottamus uutta laitetta tai sovellusta kohtaan ei poistu hetkessä, vaikka teknisiä puutteita korjattaisiin ja käytettävyyttä parannettaisiin. Keskeneräisten ja toimimattomien sovellusten käyttöönotolla on kauaskantoiset vaikutukset. Tätä tarvitaan, jos palvelut pyritään jatkossa tarjoamaan kotiin yhä monimutkaistuvin teknologisin järjestelyin. Osaltaan tätä selittää yksin tehtävä ja liikkuva työ, jonka organisoimiseksi on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmiä ja etähoivateknologioita. Kotihoito eturintamassa Vanhustyön digitalisaatio koskettaa erityisellä tavalla kotihoidon työntekijöitä. Järjestelmien ja sovellusten toimintahäiriöt vaikuttavat päivittäisten rutiinien ohella teknologian hyväksymiseen ja käyttöön jatkossa. Mutta uusiutuvatko laitteet ja sovellukset jo ennen, kun alamme niihin luottaa. Laitteiden toimivuus on puolestaan riippuvaista toisinaan epävakaista mobiiliyhteyksistä. Toimintaympäristönä kotihoito on erityisen haastava teknologioiden toimivuuden näkökulmasta. Asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen vaatii joustavaa aikataulusta, johon sovellukset eivät aina taivu. Lisäksi kotihoitotyöhön liittyy joukko asiakkaiden kotona käytettäviä laitteita, kuten turvarannekkeet ja ateria-automaatit. Teknologioiden käyttöönotossa tulisikin panostaa tarvelähtöisyyteen, suunnitelmallisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Käytössä olevien teknologioiden toimivuus ja käytön sujuvuus antavat hyvän lähtökohdan uusien järjestelmien ja sovellusten käyttöönotolle. Tutkimusten mukaan toimintahäiriöt ovat yksi syy siihen, miksi teknologian käyttöönottoa vastustetaan. Kuten ihmissuhteissa luottamusta teknologioihin rakennetaan pitkällä aikavälillä, mutta se voidaan menettää nopeasti. Luottamus rakentuu ajan kanssa Luottamuksen rakentaminen teknologioihin alkaa ensikohtaamisessa. Kotihoidon työntekijät käyttävät työssään laajempaa kirjoa tietoteknisiä laitteita, sovelluksia ja apuvälineitä kuin muut vanhustyöntekijät. Panostamalla tekniseen tukeen ja nykyisen teknologian toimintavarmuuteen luodaan pohjaa kotihoidon teknologisoitumiselle jatkossa. Lisäksi kotihoidon työntekijät kohtaavat tekniset ongelmat usein yksin. Teksti: Sakari Taipale, apulaisprofessori, Tomi Oinas, yliopistotutkija, Joonas Karhinen, tohtorikoulutettava ja Antti Hämäläinen, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto sekä Mia Tammelin, vanhempi tutkija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Vanhustyö 2 • 2020 15
Kyselyn suurin löydös on ehkä se, että ero eri hoivamuotojen välillä on huomattavan suuri, erikoistutkija Tarja Ojala SPEK:stä kertoo. Kotihoidossa turvallisuus on usein asukkaan omalla vastuulla – vaikka samaan aikaan kotihoidossa on entistä huonokuntoisempia ja iäkkäämpiä ihmisiä. Työntekijät ovat huolissaan asiakkaista. sa hoivamuodoissa. – Huoli asiakkaan turvallisuudesta on selvästi suurempi kotihoidossa kuin muisLähihoitajat huolissaan asiakkaidensa turvallisuudesta Lähija perushoitajista yli 40 prosenttia on huolissaan asiakkaittensa turvallisuudesta viikoittain, päivittäin tai jopa jatkuvasti. Suurimmat huolenaiheet ovat asiakkaan kaatumiset, tapaturmat, liikkumisja toimintakyky. Ainoana poikkeuksena on väkivallan uhka, josta ollaan useammin huolissaan muissa hoivamuodoissa kuin kotihoidossa. Kyselyn teki Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) yhteistyössä SuPerin kanssa. Asiakasturvallisuus otetaan vakavasti ja turvallisuuspuutteista ilmoitetaan organisaatiossa eteenpäin, mikäli niihin ei päästä muuten puuttumaan. Vain muutama kyselyyn vastannut kotihoi16. Hoitolaitoksissa turvallisuudesta huolehtiminen on organisaation vastuulla. S uomen lähija perushoitajaliitto SuPerin jäsenille tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin kokemuksia ja huolia, jotka liittyvät hoidettavien asumisen turvallisuuteen sekä vastaajien työolosuhteisiin, jaksamiseen, turvallisuuskoulutukseen ja -osaamiseen. – Kotihoidon työntekijät ovat sitoutuneet hoivatyöhön ja asiakkaisiin. Hoitajat nimeävät kotihoidossa riskejä huomattavasti useammin kuin muissa hoivamuodoissa
Kyselyn taustaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) yhteistyössä Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerin kanssa tehdyn kyselyn tavoitteena on SuPerin jäsenkunnan työssään kokemien turvallisuusongelmien tunnistaminen ja kuvaaminen sekä jäsenistön tukija koulutustarpeiden arviointi. Työ vanhusja vammaispalveluissa sekä kotihoidossa on hyvin kuormittavaa. Työn kuormittavuutta vähentää asiakkaan tarpeet huomioiva hoivamuoto. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2019. Riittävä henkilöstömäärä, hyvä johtaminen ja työntekijöiden huoliin tarttuminen luovat perustan henkilökunnan jaksamiselle, Nevala sanoo. Vastaajien keski-ikä 46 vuotta. – SuPer yhdessä SPEK:in ja Muistiliiton kanssa järjesti viime vuonna kuudella paikkakunnalla koulutusta erityisryhmien asumisen turvallisuudesta. Työturvallisuus ei myöskään Asiakkaan ja henkilökunnan turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Väkivallan uhka korostuu Kyselyn avoimissa vastauksissa korostui erityisesti fyysisen ja henkisen väkivallan uhka. Ensisijaisesti turvallisuuskoulutus on työnantajan vastuulla, toteaa SuPerin asiantuntija Soili Nevala. Erilaisia koulutuksia uhkaavan tilanteen hallintaan tai aggressiivisen asiakkaan kohtaamiseen on tarjolla, mutta koulutus ei tavoita kaikkia hoitajia, eikä koulutus yksin riitä. Asiakas väärässä hoitopaikassa tuo turhia paineita ja stressiä kaikille osapuolille. Riskeihin puututaan yhteistyössä, keskustellen ja asiakastarpeet huomioiden. – Henkilökunnalla on usein käytössään turvatekniikkaa kuten hälytysnappeja ja -järjestelmiä, mutta kaikissa tapauksissa järjestelmä ei ole toimiva. Vastaajista yli neljä viidesosaa oli lähihoitajia. Turvallisuuden näkee kehittyneen myönteiseen suuntaan hieman yli puolet vastaajista. Eroa selittää ensisijaisesti hoivamuotojen eriytyminen. Vastauksia saatiin 3430 (vastausprosentti 10,9). Lähes kaksi kolmasosaa työskenteli julkisella ja noin kolmasosa yksityisellä sektorilla. 57 prosenttia vastaajista työskenteli vanhustyössä. Huoli asiakkaiden turvallisuudesta on tavanomaisempaa julkisen sektorin palveluksessa kuin yksityisellä toimijalla. Jos vartijan tulo paikalle kestää puoli tuntia, ei vaste ole riittävän nopea. K u va aj a: P äi vi K ar ja la in e n ole riittävällä tasolla, jos ainoa turvalaite on hoitajan oma matkapuhelin, Ojala pohtii. Huoli kotihoidon asiakkaan turvallisuudesta on suurempi kuin huoli muissa hoivamuodoissa ja kotihoito on tyypillisempää julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin palveluna. SPEK suosittelee, että kaikilla olisi asennettuna puhelimeensa 112 sovellus, jolla saa helposti ja nopeasti yhteyden hätäkeskukseen. Lisäksi aineistoa tullaan käyttämään edunvalvonnassa hoitajien työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseksi, lupaa Nevala. Koettu uhka on selvästi suurempi laitoshoidossa kuin kotihoidossa. Teksti: Merja Lankinen Artikkelia varten haastateltiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erikoistutkija Tarja Ojalaa sekä Suomen lähija perushoitajaliiton asiantuntija Soili Nevalaa. . – Henkilökunnan jaksamiseen panostamisessa on vielä paljon tehtävää. Hoitajan jaksaminen ja tuki Kyselyn mukaan noin puolet hoitajista kokee saavansa apua kuormittaviin tilanteisiin. Tällaista koulutusta meillä ei aiemmin ole ollut. Vanhustyö 2 • 2020 17. Yksikin osastolla oleva levoton tai aggressiivinen asukas voi aiheuttaa ahdistusta ja uhkan tunnetta useille henkilöille niin asiakkaille kuin henkilökunnalle. Kolmasosa on sitä mieltä, että tukea ei saa tai se ei ole riittävää. Kun hoitajat kokevat tulevansa kuulluiksi ja huomaavat, että muutoksia oikeasti tapahtuu, lisää se omaa jaksamista. Turvatekniikan käyttöönottoon tulee aina kytkeä sitä vastaava koulutus. – SuPer hyödyntää tutkimuksen tuloksia omissa koulutuksissaan. Vaikka huoli asiakkaasta on hoivahenkilöstön keskuudessa yleistä, ratkaisuja löytyy osaamisen, tekniikan, mitoituksen ja toimintatapojen kautta. Henkilökunnalle tarjotaan koulutusta oman osaamisensa kehittämiseksi. Hoivahenkilöstön turvallisuusosaamista kehittämällä voidaan parantaa tilannetta. Sovelluksen hyöty on paras, kun puhelimen käyttäjä muistaa sallia myös puhelimen paikantamisen. Myönteinen kehitys perustuu toimintamallien kehittämiseen, mutta myös valvonnan lisääntymiseen. Näin laite voidaan hätätilanteessa paikantaa ja apu saada nopeammin perille oikeaan osoitteeseen. don työntekijä koki, ettei asiakkaan turvallisuutta sivuava asia ”kuulu” tehtäviin, Ojala toteaa. Oikea hoitajamitoitus ja hyvät esimiestaidot omalta osaltaan vaikuttavat myös myönteiseen kehitykseen. Kyselyyn vastanneista 95 prosenttia oli naisia. Asioihin ja epäkohtiin puututaan, niitä korjataan ja käsitellään asiallisesti
Nettilääkärit ja erilaisten sovellusten kautta toimivat palvelut voivat olla käytössä 24/7. Ammattilaiset saivat sähköpostissa ohjeet palvelun käyttämiseen. Etävastaanotto on helppo käyttää, niin ammattilaisen kuin asiakkaankin kannalta. Suurin osa ammattilaisista osasi käyttää etävastaanottoa, kun oli perehtynyt ohjeisiin. Asiantuntijuus hyödynnetään tehokkaammin etävastaanotolla Etävastaanotto voi olla yhden tai useamman ammattilaisen sekä asiakkaan välinen tapaaminen. Videovastaanotolla tai chatissä nettilääkäri tai muu asiantuntija voi hoitaa monipuolisesti terveysasioita, jotka eivät vaadi fyysisiä tutkimuksia. Myös lupa sähköiseen asiointiin on oltava. Videopuhelut ja -vastaanotot, verkkopalvelut sekä erilaiset chatja keskustelusovellukset ovat myös etävastaanottoja. Lääkärin puhelinvastaanotot ovat myös etävastaanottoja ja moni kokee ne riittävänä palveluna. P äijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (PHHYKY) alueella on ollut käytössä yli vuoden ajan VideoVisitetävastaanottoja. Muita etävastaanottotapoja Palvelut sähköistyvät ja erilaisten sähköisten välineiden käyttö kommunikointiin lisääntyy. Tässä hyödynnetään sähköistä asiointia, jotta asiakas saadaan tunnistettua turvallisesti. Suojattujen etävastaanottojen avulla on otettu asiakkaita mukaan myös niin, että asiakas on saapunut yhden ammattilaisen vastaanotolle ja muut hänen hoitoonsa osallistuvat ammattilaiset eri puolilta Päijät-Hämettä ovat ottaneet tapaamiseen osaa omasta työhuoneestaan, etävastaanoton avulla. Etävastaanottoja on monenlaisia. Marraskuussa 2019 psykiatrialla lähdettiin yhdessä yksikössä kokeilemaan myös sitä, että he ottavat asiakkaat mukaan etävastaanottoihin asiakkaiden omien laitteiden kautta. Etävastaanotolla tarkoitetaan sitä, että potilas tavoittaa lääkärin silloinkin, kun tapaaminen fyysisesti samassa paikassa ei ole mahdollista. Jotta ikäihmiset pystyisivät käyttämään etävastaanottoa, vaatii se sen, että asiakkaalla on sähköpostiosoite ja verkkopankkitunnukset. Jotta palvelut olisivat saavutettavia ikäihmisille, pitää heille tarjota erilaisia vaihtoehtoja sekä tukea uusien palvelujen ja laitteiden käyttöön. Etäpalvelut mahdollistavat myös esimerkiksi, että kotisairaanhoito voisi tuoda lääkärinvastaanoton asiakkaan kotiin tabletin kuvan ja äänen avulla. Etävastaanottopalveluja on käytetty suurimmalta osin ammattilaisten väliseen yhteydenpitoon ja konsultaatioon asiakasja potilasasioiden hoidossa. Vuoden 2019 aikana VideoVisit-tukipalvelu teki yli 300 etävastaanottotunnusta ammattilaisille. Etävastaanoton avulla ammattilaiset voivat keskustella suojatussa yhteydessä asiakasja potilasasioista, ilman sitä pelkoa, että tiedot vuotavat ulkopuolisille. Etävastaanottoihin ammattilaiset saavat tukea PHHYKY:n tietohallinnosta, asiakasjärjestelmistä sekä VideoVisit-tukipalvelun kautta. Tekniset vaatimukset Etävastaanottoa ei ole testattu vielä ikäihmisten palveluissa. Ikäihmisten kanssa toimiessa tulee huomioida tekniset haasteet. Näin on saatu vähennettyä matkustamiseen kuluvaa aikaa ja useampi asiantuntija on voinut samalla tapaamisella osallistua asiakkaan tapaamiseen. Etävastaanottoja on hyödynnetty vuoden 2019 aikana esimerkiksi lapsiperhepalveluissa sekä psykiatrialla. Asiakkailla olisi 18
Etävastaanottoihin voi toki osallistua myös älypuhelimen kautta. hyvä olla myös oma tietokone, jonka kautta he osallistuvat etävastaanottoihin. Asiak kaan kanssa käydään yhdessä läpi palvelun käyttämiseen vaadittavat asiat ja tämän jälkeen asiakas päättää itse haluaako asioida etävastaanoton kautta ammattilaisten kanssa. Etävastaanoton käyttöönottaminen kotihoidossa tai muissa ikäihmisen palveluissa on vain ajan kysymys. Teksti: Eija Kakko, Senior Specialist, VideoVisit Oy ja Tarja Vähämartti, TtM, projektipäällikkö, 2M-it Oy Vanhustyö 2 • 2020 19. Sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat jokaisen asiakkaan kohdalla se, sopiiko etävastaanotto ikäihmiselle. Tietokoneissa pitäisi olla kamera ja kaiutin. Ikäihmiset tulevat tarvitsemaan selkeät ohjeet etävastaanottoihin osallistumiseen. . Rohkaisemme ammattilaisia sen kokeiluun ennakkoluulottomasti
Hoitohenkilökunnan sähköinen perehdytysjärjestelmä varmistaa kaikille samantasoisen alkuperehdytyksen. Tavoitteena on, että kaikki työntekijät saisivat samantasoisen alkuperehdytyksen. niin uusia työntekijöitä kuin jo työsuhteessa olevia kertauksena. – Järjestelmästä saatu palaute on ollut pääosin hyvää. Osaamisen laatu on sosiaalija terveyspalvelujen työntekijöiden yhteinen asia. Järjestelmä ohjaa työntekijät helposti verkkokursseihin ja tarvittaviin asiakirjoihin. Tällä hetkellä työn alla on tarkemman perehdytysmateriaalin laatiminen kotihoitoon ja palveluasumiseen. Perehdytysjärjestelmä sisältää ikään tynei den palveluiden yleistä perehdytystä, joka soveltuu kaikkiin toimintayksiköihin, kuten asiakasja potilasturvallisuuteen sekä lääkehoitoon ja hygieniaan liittyviä ohjeistuksia. Hyvä perehdytys turvaa osaamista Jyväskylässä viime syksynä käyttöön otettu sähköinen perehdytysjärjestelmä hyödyttää Hyvä hoito pohjautuu hyvään perehdytykseen Perehdytystä ja henkilöstön kouluttamista tulee kehittää jatkuvasti. Hän on ollut kehittämässä sähköistä perehdytysjärjestelmää. Järjestelmästä saa perustiedot, mutta toki käytännön perehdytys hoitotyöhön kentällä on tärkeintä. Kehittämisideoiden kautta järjestelmää on muokattu yhä toimivammaksi, kertoo kliinisen hoitotyön asiantuntija Laura Saltiola-Särkkä. . Teksti: Laura Saltiola-Särkkä, kliinisen hoitotyön asiantuntija ja Sanna Siniluhta, koordinaattori, vanhuspalvelut, Jyväskylän kaupunki 20. Asiantuntijuus on yhteistyötä Yhteistyö maakunnan ikääntyneiden palvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoisairaanhoidon toimijoiden kanssa on kehittämisen kulmakivi. J yväskylän ikääntyneiden palveluissa haluttiin vahvistaa asiantuntijaosaamista. Suomessa aiemmin kliinisen hoitotyön asiantuntijat ovat työskennelleet erikoissairaanhoidossa. Tämä on edellytys hoidon laadun ja potilasturvallisuuden toteutumiselle, kuvailee Jyväskylän vanhuspalvelujen palvelujohtaja Maarit Raappana. Hyvin perehdytetty työntekijä pystyy käyttämään osaamistaan laajasti asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Jyväskylässä haluttiin kokeilla samaa ikääntyneiden palveluissa. Keskeisenä nähtiin henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä hoitotyön kliinisten asiantuntijoiden sijoittuminen vanhuspalvelujen toimintayksiköihin. – Tuleva uusi sairaala Nova tuo uudenlaisia toimintamalleja, jotka vaativat meiltä osaamisen vahvistamista, jotta hoitajat pystyvät vastaamaan Novasta kotiutuvien asiakkaiden hoidollisiin tarpeisiin, korostaa Saltiola-Särkkä. – Ikääntyneiden hoitotyössä tarvitaan myös asiantuntijoita, jolloin yhtenäiset ja näyttöön perustuvat käytännöt ovat organisaatiossa osa päivittäistä työtä