SENIORARBETE 2 • 2019 Järjestöjen voima vanhustyössä JÄRJESTÖJÄ TARVITAAN Yhteistyö, verkostot ja uudistuminen Yhteiskunnallinen yritys satsaa palvelun laatuun Elämä palvelutalossa voi olla yksinäistä Vanhustyo_2_2019.indd 1 13.3.2019 9:17:22
Ikä ei ole suinkaan ainoa digitaalisten palvelujen käyttöön vaikuttava asia – monet yksilölliset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät vaikuttavat. Yhteisöllinen toiminta ja merkitykselliset sisällöt kiinnostavat edelleen, mutta uudet sukupolvet haastavat yhdistysten perinteiset toimintatavat. On syytä huolehtia, että meillä on aitoja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamia vaihtoehtoja käytössämme, kirjoittaa dosentti Jorma Niemelä. 24–25 Vanhustyo_2_2019.indd 2 12.3.2019 13:33:37. Hoivakohusta eteenpäin 10–11 Yhdistystoiminnan päivittäminen on tarpeen Yhteisöllisyys ja tarve liittyä samanhenkisten joukkoon ei ole kadonnut mihinkään, mutta se on muuttanut muotoaan. Arvopohjaista, voittoja tavoittelematonta mutta taloudellisesti kannattavaa järjestöjen palvelutoimintaa tarvitaan. Valmisteilla oleva väitöskirja tarjoaa tietoa palvelutaloissa asuvien iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä ja sen lievittämisestä. 12–16 Yhteistyössä on voimaa Järjestötaustaiset palveluntuottajat sopeutuvat muuttuvaan toimintaympäristöön verkostoitumalla ja kehittämällä uutta liiketoimintaa. 2 2 • 2019 SENIORARBETE Vanhustyö 3/2019 ilmestyy 7.6.2019 | VANHUSTENVIIKKO: VARAUDU VANHUUTEEN JÄRJESTÖJEN VOIMA VANHUSTYÖSSÄ 6–7 Elämä palvelutalossa voi olla hyvin yksinäistä Palvelutaloissa asuvista iäkkäistä ihmisistä noin kolmannes kokee yksinäisyyttä. Aktiiviset yhdistystoimijat sekä erilaiset hankkeet ovat monen paikkakunnan vanhustyössä suuri voimavara. 20 Digitaalisten teknologioiden käyttöön vaikuttaa moni asia Meiltä vaaditaan yhä monipuolisempia digitaalisia taitoja
3 Vanhustyö 2 • 2019 www.vtkl.fi Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Satu Karppanen Teppo Kröger Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Tilaushinnat 2019 Vuosikerta 43 € Kestotilaus 40 €/v Opiskelijatilaus 26 €/v Irtonumero 6,80 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Taitto Faktor Oy, Helsinki Tilaukset www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Järjestöjä tarvitaan vanhustyössä 5 Kohtaamisia: Senioritoiminnan vapaaehtoisesta ryhmän aktiivijäseneksi 6 Järjestöjen voima vanhustyössä 6 Hoivakohusta eteenpäin: Nyt tarvitaan yhteisötalouden elvytys 8 Yhteiskunnallinen yritys voi panostaa laatuun 10 Yhdistystoiminnan päivittäminen on tarpeen 12 Sodankylän vanhuspalvelut perustuvat hyvään yhteistyöhön 14 Sykettä sivukylille 16 Muutoksesta uuteen aikakauteen 17 Näkökulma: Ikäihmiset ovat omissa yhdistyksissään toimijoita 18 Kehittäminen ja tutkimus 18 Muistisairaankin iäkkään kokemuksia palveluista on tärkeä kuulla 20 Määrittääkö ikä digitaalista aktiivisuutta. 21 Tutkimus maahanmuuttotaustaisten ihmisten ikääntymisestä käynnistyy Asuminen ja elinympäristöt 22 Korjausneuvojat kouluttautuivat energiatehokkuuden asiantuntijoiksi Digitaalisten teknologioiden käyttöön vaikuttaa moni asia Osallisuus 24 Elämä palvelutalossa voi olla hyvin yksinäistä 26 Iäkkään henkilön osallisuuden kokemus seniorirakentamisessa Vanhuuteen varautuminen 28 Invalidiliitto: Yhdessä kohti yhdenvertaista ja esteetöntä Suomea Digi ja teknologia 30 Ehdoton juttu mulle – Seniorit surffaa Loimaalla 32 OMApolku verkossa tukee omaishoitajien psyykkistä hyvinvointia 33 Etiäppäin-hankkeesta apua yksinäisyyteen Ikaalisissa 34 Toimintatonni: Närhinnurkka kokoaa ikääntyvät maahanmuuttajat yhteisen pöydän ääreen 36 Muistiyhdistys vanhuksen ja omaisen tukena 37 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 38 Ajan virrassa 40 Bussipysäkillä 41 Ledare: Organisationer behövs i äldreomsorg 42 Framåt efter vårdskandalen – Nu behövs förstärkning av förutsättningarna för föreningsbaserad tjänsteproduktion 70 Vanhustyo_2_2019.indd 3 12.3.2019 13:34:04
Palveluita tuottavien järjestöjen ohella vanhustyössä toimii lukuisia järjestöjä, joiden toimiala ulottuu muun muassa vertaistukeen, edunvalvontaan, erityisryhmien puolesta puhumiseen sekä osallisuuden ja yhteisten asioiden edistämiseen – unohtamatta järjestöjen sosiaalista merkitystä toimijoilleen. Terveydenhuollon ammattilaisille järjestöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Järjestöjen tuottamilla palveluilla on oma ja tärkeä rooli vanhustyön kentällä. Tässä käsissäsi olevassa Vanhustyö-lehden numerossa syvennymme tärkeään teemaan: järjestöjen voimaan vanhustyössä. Järjestöjen työ on moninaista ja monipuolista, ja se ulottuu koko maahan. Suomalaisen vanhustyön historia on siten monella tapaa myös järjestötyön historiaa. Vasta 1800-luvun lopulla, kuntalaitoksen synnyttyä, köyhäinhoito siirtyi kuntien tehtäväksi. Suomalainen hyvinvointivaltio tarvitsee kumppanikseen vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Moni ikäihminen on jonkun järjestön kantava voima. "Järjestötoiminta ylläpitää hyvinvointia ja luo edellytyksiä hyvälle ikääntymiselle." JÄRJESTÖJÄ TARVITAAN VANHUSTYÖSSÄ Vanhustyo_2_2019.indd 4 13.3.2019 9:01:04. On tärkeää, että julkinen sektori kaikilla tasoilla ja tahoilla edesauttaa järjestöjen toimintakykyä ja ylläpitää kumppanuuttaan järjestöjen kanssa. 4 Pääkirjoitus Hannakaisa Heikkinen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja K ansalaisjärjestöt ovat tuottaneet sosiaalija terveydenhuollon palveluita noin 150 vuoden ajan, aina 1800-luvun viimeisiltä vuosikymmeniltä alkaen. Tämä tarkoittaa niin luottamustehtäviin valittujen, virkasuhteessa olevien kuin palvelujen tasolla työskentelevien päätöksiä ja kykyä kumppanuuteen ja yhteistyöhön. Ennen järjestötoimijoita vanhuksista piti huolen perhe ja lähiyhteisö, yhteiskunnan vastuu oli pitkään varsin ohutta. Toivotan antoisia lukuhetkiä lehden parissa! . Tällä hetkellä noin 1 100 järjestöä tuottaa suoraan tai omistamiensa yhtiöiden kautta vanhuspalveluita noin 2 000 yksikössä
Mikä koukuttaa tekemään vapaaehtoistoimintaa ja käymään ryhmissä. – Aluksi oli vaikea tottua istumaan paikallaan kerhoissa. Millainen on viikkorytminne. Jos terveyttä ja toimintakykyä riittää, 90-vuotiaskaan ei välttämättä tunne itseään vanhaksi. – Huonosti. Millainen merkitys on kerhoilla. Kaipaako jotain uutta. Terttu Paija (vas.) ja Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara keskustelivat vapaaehtoistoiminnasta. Millainen tarjonta ryhmissä on. . Kaipausta avustajan tehtäviin hänellä edelleen on ja aluksi oli vaikea tottua olemaan ryhmässä toisten passattavana. Se riippuu ihmisestä. Mutta pitää muistaa oma nykyinen roolinsa ja vain istua ja nauttia. Vaikka olen itse ollut auttajan roolissa ja tiedän, että apua olisi tarjolla puhelinsoiton päässä, on avun pyytäminen ja vastaanottaminen kovin vaikeaa. Ihmisellä on varmaan niin vahva halu pärjätä omillaan. Miten he keksivätkin aina jotain uutta ja mielenkiintoista. Vanhojen tuttujen tapaaminen ja ajatusten vaihto sekä uusiin ihmisiin tutustuminen. Nyt hän on siirtynyt oman toimintakyvyn muututtua vapaaehtoisesta avustajasta ryhmien aktiiviseksi jäseneksi. Terttu käy vähintään kerran viikossa Malmilla ryhmätapaamisessa ja osallistuu sen lisäksi aktiivisesti erilaisiin Senioritoiminnan tapahtumiin ja retkiin. Toisaalta huonokuntoinen 70-vuotias voi tuntea itsensä hyvinkin vanhaksi. Milloin ihmisestä tulee vanha. Uusiin ryhSenioritoiminnan vapaaehtoisesta RYHMÄN AKTIIVIJÄSENEKSI mäläisiin tutustumista helpottaa, kun löytyy yhteisiä keskustelunaiheita. – Ehdottomasti kivat ihmiset. Sen lisäksi pyrin aina osallistumaan Taidetorstai-tapahtumiin, sillä opastettu kierros antaa syvyyttää taidenäyttelyyn ja keskustelua taidekokemuksesta voi jatkaa ryhmäläisten kanssa kierroksen jälkeen kahvin äärellä. Vaikka asun Viikissä, niin käyn itse edelleen kerhossa Malmilla, sillä olen tottunut käymään siellä ja siellä ovat kaikki tutut ja tutut tilat. – Sitä on vaikea sanoa. Vilkasta keskustelua voi syntyä vaikka hikilapuista. Olette itse toiminut avustajana. KU VA : JE SS E KA RJ AL AI N EN Vanhustyo_2_2019.indd 5 12.3.2019 9:20:41. Teksti ja kuva: Merja Lankinen, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto Pitkän linjan Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan vapaaehtoinen Terttu Paija on siirtynyt ryhmäavustajan tehtävistä ryhmän toiminnan aktiiviseksi jäseneksi. Olisi tehnyt mieli mennä auttamaan ryhmäohjaajaa ja keittämään kahvia. 5 Vanhustyö 2 • 2019 Kohtaamisia T erttu Paija toimi eläkkeelle jäätyään yli kymmenen vuoden ajan Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan vapaaehtoisena ryhmäavustajana kerhoissa sekä saattajaja ystävätoiminnassa. Miten teiltä itseltä luonnistuu avun vastaanottaminen. – Nyt kun kunto taas sallii, käyn joka maanantai Malmilla ryhmätapaamisessa. Malmin ryhmä on minulle henkireikä. Kynnys pyytää apua ulkopuoliselta on korkea. – Joka kerta vaihtuvat teemat, kotitehtävät ja erilaiset retket pitävät ryhmän toiminnan virkeänä ja tuovat vaihtelua toimintaan. Miten olette suhtautunut oman roolinne muutokseen. Tämä nostaakin esille tärkeän kysymyksen ja haasteen, miten vanhukset saataisiin paremmin ottamaan tarjolla olevaa apua vastaan ja millaista apua he olisivat valmiit ottamaan vastaan. – Suuri merkitys ja vaikutus
Aaltosen mukaan ei ole mitään järkeä, että kilpailuttamisella vaihdetaan ihmisen kotia tai pakotetaan vaikeavammaisen lapsen terapiakuntoutus alkamaan nollasta. Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira keskeytti yksityisen vanhusten hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa. Vähemmälle huomiolle jäi Kelan pääjohtajan Elli Aaltosen ulostulo Vihreä lanka -lehdessä 5.2.2019. H oivakeskustelu ryöpsähti käyntiin 25. tammikuuta 2019. On syytä huolehtia, että kansalaisilla on aitoja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin vaihtoehtoja käytössään. – Järjestöjen palvelutoiminnalla tulee jatkossakin olla merkittävä rooli suomalaisessa hyvinvointipolitiikassa, kirjoittaa dosentti Jorma Niemelä. ValioVanhustyo_2_2019.indd 6 12.3.2019 14:22:40. Kohu pakotti kaikki puolueet ottamaan kantaa vanhusten hoivaan. 6 Järjestöjen voima vanhustyössä Hoivakohusta eteenpäin – NYT TARVITAAN YHTEISÖTALOUDEN ELVYTYS Hoivakohun laantuessa kannattaa aidosti pohtia yhteisöja solidaarisuustalouden elvytystä. Samaisena päivänä eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta antoi lausuntonsa (StVL 10/2018 vp) vammaisalan toimijoiden Ei myytävänä -kampanjan aloitteeseen. Hankintalaki ei toimi
Järjestöjä tarvitaan pitämään ääntä erityisryhmien aseman ja palveluiden puolesta – ja tarvittaessa organisoimaan jopa palveluita. Yhteisötalouden mahdollisuudet sivussa keskustelusta Paine olemassa olevan ja kaavaillun järjestelmän tarkasteluun on kasvanut. Kolmas tulokulma liittyy yhteisöja solidaarisuustalouteen eli pieniin osuuskuntiin, järjestöjen palvelutuotantoon ja yhteiskunnallisiin yrityksiin. Toinen tulokulma liittyy hyvinvointivaltioon. Vanhustyo_2_2019.indd 7 12.3.2019 9:21:54. Yhteisöja solidaarisuustalous voisi tuoda ratkaisun myös sotelainsäännön pohdintoihin, mitä tehdä niille alueille, joissa ei synny markkinoita. Kuitenkin esimerkiksi arvopohjaisella, voittoja tavoittelemattomalla mutta kuitenkin taloudellisesti kannattavalla, jäsenkuntansa tai kohderyhmänsä hyvinvointiin laaja-alaisesti ja pitkäjänteisesti sitoutuneella järjestöjen palvelutoiminnalla olisi taatusti paikkansa myös tulevaisuuden sote-järjestelmässä, toteutuipa se missä muodossa tahansa. Viime aikoina järjestöt ovat alkaneet luovuttaa toimintojaan kolmannen sektorin sisällä vahvemmalle toimijalle. Valviran luvilla palveluita tuottaa nyt 1 100 järjestöä ja järjestöjen omistamaa yhteiskunnallista yritystä 2 000 yksikössä. Äärimmäisissä tilanteissa voitaisiin käyttää myös SGEI-menettelyä. Yhteisötalouden kautta tuotetaan haavoittuville ryhmille palveluita ja toisaalta organisoidaan toimintaa, joka antaa osatyökykyisille työllistymisen, osallisuuden ja toimijuuden mahdollisuuksia. Ensinnäkin palvelutuotantojärjestöjen tulee maakunnittain ja valtakunnallisesti ryhmittyä – olipa sote-ratkaisun lopputulos mikä vain. Hankintalakia tultaisiin edelleen käyttämään osassa palveluiden hankintaa. Pitkään järjestöt myivät yksiköitään kaupallisille toimijoille. Poliitikot vaativat lisää valvontaa, lisää hankintaosaamista, lisää rangaistuksia, lisää rahaa, lisää henkilökuntaa ja – lisää arvoperustaista toimintaa. Nyt tarvitaan mielestäni kahta konkreettista etenemistietä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksen vuodelta 2018 mukaan asumispalvelujen kilpailuttaminen ja siitä aiheutuva epävarmuus palveluntarjoajien pysyvyydestä ja todellisesta kyvykkyydestä aiheuttavat merkittävän riskin vammaisen asukkaan yhdenvertaisuudelle ja itsemääräämisoikeudelle. Kansalaiset ovat kansalaisyhteiskunnan toimijoina järjestäytyneet järjestöiksi edistämään jäsenistönsä tai kohderyhmänsä asiaa. Järjestöt ovat universalismiin nojaavan hyvinvointivaltion sekä työpari että kriittinen sparraaja. Niiden palveluksessa on liki 40 000 työntekijää. Liikevaihto on 1,7 mrd. Ryhmittyminen voi tapahtua esimerkiksi Alustapalvelu Sociala Oy:n kautta, jossa VTKL on yksi keskeinen ja vaikuttava toimija. Teksti: Jorma Niemelä, dosentti, Doktriini.fi-palvelut kunnan mukaan kilpailutus on huono tapa järjestää elämänmittaisia palveluita. . Jos palvelut eivät muutoin järjesty, niitä tuotetaan itse. Järjestöt ovat olleet aktiivisia lisäämään päivätoimintoja ja ilmoituksenvaraisia asumispalveluita. euroa. 7 Vanhustyö 2 • 2019 Palveluita tuottaa 1 100 järjestöä 2 000 yksikössä Sosiaalija terveyspalvelujen tuottavien järjestöjen määrä lisääntyi SOSTEn selvityksen mukaan vuosina 2015–2017 jopa sadalla järjestöllä. Näistä lähtökohdista järjestöjen palvelutoiminnalla on ollut ja tulisi jatkossakin olla merkittävä rooli suomalaisessa hyvinvointipolitiikassa. Universaalit eli kaikille tarkoitetut, verovaroin kustannetut palvelut tuppaavat tutkijoiden mukaan olemaan keskivertokäyttäjille. Jo aiemmin ministeriöt olivat lähteneet koulutuskierrokselle perusidealla, että vika on hankintaosaamisessa, ei itse järjestelmässä. Sen pohjalta tulee luoda yrityshautomoita, tutkimusja kehittämistoimintaa, neuvontaja tukitoimintoja ja ei-kvartaalitalouden rahoitusinstrumentteja. Mitä nyt tarvitaan. Toimijatahot ovat hyväksyneet ministeri Annika Saarikon koollekutsuman kokouksen tuottaman korjauslistan. Toiseksi Suomen valtion tulisi luoda Euroopan parlamentin ja Euroopan komission suositusten mukaisesti selkeä yhteisöja solidaarisuustalouden strategia ja kehittämisohjelma. Järjestötoiminnan lähtökohdat Järjestöjen yleistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (hyte-toimintoja) ja järjestöjen palvelutoimintaa (sote-palveluja) voidaan lähestyä kolmesta tulokulmasta. Ne pyrkivät ratkaisemaan jonkin yhteiskunnallisen ongelman taloudellisella toiminnalla, joka ohjaa ylijäämät eli voitot toiminnan edelleen kehittämiseen. Kummallista oli, että yhteisöja solidaarisuustalous ei noussut juuri lainkaan keskusteluun. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti toisivat toteutuessaan lisää valtaa palveluiden käyttäjille valita – jos on, mistä valita sote-markkinoiden keskittyessä. Näin toteutuisi sote-lainsäädännön tavoite, että palveluiden tuottajana olisi jatkossakin julkisen ja yksityisen rinnalla kolmas sektori, jonka missiona on kunkin järjestön kohderyhmän hyvinvointi koko hyteja sote-palveluketjussa. Hoivan puolella luvanvaraisissa asumispalveluissa ja laitoshoidossa järjestöt ovat taas olleet ahtaalla. Arvopohjaista, voittoja tavoittelematonta mutta taloudellisesti kannattavaa järjestöjen palvelutoimintaa tarvitaan myös tulevaisuuden sote-järjestelmässä. Hoivakohu kuumensi entisestään myös sosiaalija terveyspalveluiden uudistusta koskevaa keskustelua
Tampereen kaupungin viime vuonna toteuttama kilpailutus osoittaa, että yhteiskunnalliset yritykset voivat olla yksi ratkaisu vanhustenhoidon laadun parantamiseksi. Erinomainen ja toistaiseksi ainutlaatuinen esimerkki vanhusten asumispalveluiden hankinnasta on Tampereen kaupungin viime vuonna tekemä kilpailutus. Avainasemassa ovat näissä yksiköissä työskentelevä henkilöstö, esimiehet ja johto. Kaupunki osoitti asumispalveluiden kohteeksi kaksi Koukkuniemessä sijaitsevaa kiinteistöä. Tarjoajat, jotka pystyivät täyttämään nämä kriteerit, etenivät vertailuun, jossa tarjousten laatu vaikutti 50 prosenttia ja hinta 50 prosenttia sijoitukseen. Hankinnasta ja kumppanuudesta on saatu hyviä ja onnistuneita kokemuksia: tamperelaiset vanhukset ovat voineet asua kohteissa turvallisin mielin, kaupunki on saanut vastuulliset toimijat kehittämään Koukkuniemen aluetta ja kilpailussa voittaneet yritykset toteuttavat niin yhteiskunnallista tehtäväänsä kuin kannattavaa liiketoimintaakin. Yhteiskunnallinen yritys voi PANOSTAA LAATUUN Maamme vanhustenhuolto on viheliäisen ongelman äärellä. Kunnat voivat jo nykyisenkin hankintalain nojalla käyttää ostopalveluissaan yhteiskuntavastuullisten yritysten kriteereitä. Yrityksen edellytettiin myös harjoittavan vastuullista liiketoimintaa. Asiakkaan kokemus palvelun laadusta syntyy palvelutalojen, hoivakotien ja kotihoidon arjessa. Vanhusten hoivapalveluita tuottavat Suomessa kunnat ja yksityinen sektori, johon kuuluvat yritykset sekä järjestötaustaiset toimijat. Palveluiden järjestäminen ja palveluiden sisällön ja laadun määrittely on kuitenkin kuntien vastuulla. Kunnat voivat jo nykyisenkin hankintalain nojalla käyttää ostopalveluissaan yhteiskuntavastuullisten yritysten kriteereitä. Palveluntarjoajille kaupunki asetti vähimmäisvaatimuksina muun muassa sen, että tarjoajan ensisijainen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Kuntien ja valvontaviranomaisten on varmistettava, että vanhustenhuollossa toteutuvat hyvän hoidon periaatteet. Lisäksi vaatimuksena oli tarjoajan rajoitettu voitonjako siten, että yritys käyttää suurimman osan voitostaan liikeideansa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Tarjouspyyntöihin on mahdollista kirjata vähimmäisvaatimuksena, niin sanottuna pakollisena kriteerinä, tarjoajan yhteiskunnallisen hyvän tekeminen, toiminnan läpinäkyvyys ja uusien palvelumallien kehittämisvelvoite. Tarjouskilpailun pohjalta kaupunki valitsi kohteisiin kaksi yhteiskuntavastuullisesti toimivaa yritystä, jotka ovat sitoutuneet vanhusten asumispalveluiden kehittämiseen Tampereen kaupungin kumppaneina. 8 Järjestöjen voima vanhustyössä V anhustenhuoltoa tulee parantaa kokonaisuutena, jossa panostetaan samanaikaisesti niin terveyden ja hyvinvoinnin ennaltaehkäiseviin toimiin, kuntoutukseen ja kotihoitoon kuin palveluasumiseenkin. Kuntien tuottamien palveluiden osuus on noin 70 prosenttia ja yksityisiltä ostettujen osuus noin 30 prosenttia. Ongelman ratkaiseminen vaatii usean eri tahon yhteistyötä ja päivänpolitiikasta irrallista päätöksentekijöiden, vanhustenhuollon toimijoiden johdon ja henkilöstön sekä asiakkaiden, erityisesti vanhusten, yhteistä kohtaamista. Tampereen kaupunki edellytti kilpailutuksessa yhteiskuntavastuuta Vanhustyo_2_2019.indd 8 13.3.2019 9:02:22. Riittävät ja oikein kohdennetut henkilöstöresurssit ovat tärkeitä, mutta viime kädessä hoidon laadun ratkaisevat johdon ja henkilöstön asenne ja arvot
Yritys voi myös lahjoittaa summan määrittelemäänsä hyvään tarkoitukseen. Palveluja tuottavista järjestöistämme tämä on jo neljännes. Myöhemmin toiminnan ollessa käynnissä niitä voidaan käyttää vanhustenhuollon arvioinnissa. Vanhustyön keskusliiton jäsenjärjestöistä noin 50 on yhteiskunnallisia yrityksiä. Samalla se voisi luoda uudenlaisia vanhustenhuollon palvelumalleja kaikissa maamme kunnissa. Viime aikoina paljon puhuttu henkilöstömitoitus voidaan niin ikään kirjata pakollisiin vaatimuksiin jo nyt, vaikka laki ei sitä vielä vaadi. . Yhteiskuntavastuullisissa yrityksissä vanhustenhuollon laatu ja taloudellinen tehokkuus eivät sulje toisiaan pois. Etukäteen asetettavat laatukriteerit ovat ennakoivaa laadunvalvontaa. Teksti: Anni Lausvaara, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto ja Kari Neilimo, vuorineuvos, eMBA-koulutuksen johtaja, Tampereen yliopisto Piirros: Terhi Ekebom Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 20.2.2019. Tällainen lähestymistapa voisi olla yksi vaihtoehto vanhustenhoidon laadun parantamiseksi. Iloitsemme jokaisesta, ja onnittelemme kaikkia Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneita jäseniämme! Vanhustyo_2_2019.indd 9 12.3.2019 9:23:06. Henkilöstömitoitus on yksi toiminnan kulmakivistä, mutta hyvää hoitoa se ei vielä takaa. Yhteiskunnallinen yritys kantaa vastuuta Yhteiskunnalliset yritykset kantavat yhteiskunnallista vastuuta: yritys sitoutuu kestävään liiketoimintaan ja käyttää voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen. Tällöin tarjouskilpailuun hyväksytään mukaan ainoastaan ne tarjoajat, joilla ratkovat yhteiskunnallisia ongelmia ja käyttävät osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen, oman toimintansa laadun parantamiseen ja asiakkaiden tarpeet entistä paremmin huomioivien uusien toimintamallien luomiseen. 9 Vanhustyö 2 • 2019 Järjestöjen voima vanhustyössä – Yhteiskuntavastuullisissa yrityksissä vanhustenhuollon laatu ja taloudellinen tehokkuus eivät sulje toisiaan pois, kirjoittavat Anni Lausvaara ja Kari Neilimo. Kaikista Yhteiskunnallinen yritys -merkin haltijoista 54 prosenttia on sosiaalija terveyspalveluja tarjoavia yrityksiä
Harvassa ovat ne yhdistykset tai järjestöt, joka eivät olisi huolissaan nuorten saamisesta mukaan toimintaan. loput suuntaavat sitä osittain tai kokonaan kaikille kiinnostuneille. Hieman yli puolet valtakunnallisista sote-järjestöistä ilmoittaa vapaaehtoistoimijoiden määrän kyllä kasvaneen, mutta vastaavasti 85 prosenttia vastaajista ilmoittaa vapaaehtoisten tarpeen lisääntyneen. Pitkäjänteisen sitoutumisen haastajiksi ovat tulleet erilaiset projektimaiset toimintamuodot tai matalan kynnyksen osallistuminen. Vaan kuinka kävikään. Pienenevä ydinjoukko vastaa yhdistyksen toiminnoista myös liikuntaseuroissa. Uusia yhdistyksiä perustetaan edelleen ja vapaaehtoisiakin riittää. Aktiivisuus ja passiivisuus kasautuvat. SOSTEn tuoreen barometrin (2018) mukaan sote-yhdistysten jäsenmäärissä on nähtävissä laskua. Pahimmillaan sisäpiiriläisten ja kokousjyrien kansoittamat yhdistykset näyttäytyvät dinosauruksina niille uusille sukupolville, jotka ovat tottuneet päiväVanhustyo_2_2019.indd 10 12.3.2019 9:23:50. Muodollisen organisoitumisen rinnalle ovat tulleet vapaamuotoiset osallistumisen tavat. Yksilöllistymisestä, yhteisöjen pirstaloitumisesta ja suurten yhteiskuntapoliittisten ideologioiden katoamisesta oli johdonmukaista päätellä sellainen tulevaisuuskuva, jossa ihmiset keskittyisivät vain omaan itseensä tai korkeintaan lähipiirinsä hyvinvointiin. Suomalaisesta viitekehyksestä katsottuna tälle päättelylle oli niin ikään perustelunsa, sillä samat syvät muutostrendit näkyivät jo tuolloin meilläkin. Rekisteröity yhdistys voi hyvin toimia hallinnollisena kotipesänä, jos sen ympärille luo avoimia osallistumisen mahdollisuuksia. 10 Järjestöjen voima vanhustyössä Yhteisöllisyys ja tarve liittyä samanhenkisten joukkoon ei ole kadonnut mihinkään, mutta se on muuttanut muotoaan. Tilanne on vastaavanlainen esimerkiksi liikuntaseuroissa. Isossa kuvassa kansalaistoiminta, joka siis koostuu sekä ry-muotoisesta järjestöja yhdistystoiminnasta että vapaamuotoisesta ihmisten aktiivisuudesta, elää ja voi hyvin. Pienenevä ydinjoukko ahkeroi yhdistyksissä Yhdistysten jäsenyys ei houkuttele modernia vapaaehtoista. – Kuten professori Olavi Borg aikoinaan totesi, Suomi olisi iltaisin ja viikonloppuisin hyvin hiljainen paikka ilman yhdistyksiä ja niissä toimivia vapaaehtoisia. Sama ilmiö toistuu lähes kaikissa tuntemissani yhdistyksissä tai järjestöissä. Ehkä yksi päivä ilman kansalaistoimintaa havahduttaisi meidät ymmärtämään, millaisesta yksilöllisestä, yhteisöllisestä ja yhteiskunnallisesta voimavarasta on kysymys, Juha Heikkala pohtii. Yhteisöllinen toiminta ja merkitykselliset sisällöt kiinnostavat edelleen, mutta uudet sukupolvet haastavat yhdistysten perinteiset toimintatavat. Uusia tapoja osallistua Perinteiset yhdistystoiminnan muodot kokouksineen ja pöytäkirjoineen eivät houkuttele varsinkaan niitä, jotka ovat tottuneet sähköiseen verkottumiseen ja kännykän applikaatioihin. Vapaaehtoisten jatkuva tarve näkyy erityisesti siinä, että vastuuhenkilöiden löytäminen yhdistyksen luottamustehtäviin on käynyt yhä haastavammaksi. Eräässä Oikeusministeriön julkaisussa T oimiessani 1990-luvulla järjestötoiminnan tutkijana törmäsin kansainvälisessä julkaisussa pohdintaan siitä, että globaalilla tasolla kansalaisten vapaaehtoinen toiminta saattaisi pikkuhiljaa hiipua laajojen yhteiskunnallisten muutosten seurauksena. Yhdistykset ovat jäsenyyttä huomattavasti laajempia alustoja yhteisölliselle aktiivisuudelle – ja hyvä niin, koska pelkän jäsenyyden varaan yhdistyksen luominen on tulevaisuutta ajatellen arveluttavaa. Mutta tämä ei suinkaan ole koko totuus. Toisaalta sote-yhdistyksistä vain 10 prosenttia kohdistaa toimintansa pelkästään jäsenilleen, Yhdistystoiminnan PÄIVITTÄMINEN ON TARPEEN Yhdistykset ovat olleet suomalaisen kansalaistoiminnan näkyvin muoto jo reilun sadan vuoden ajan. kodista saakka itseohjautuvuuteen, omaehtoisuuteen, henkilökohtaistamiseen ja joukkoistamiseen. Valtaosassa sote-yhdistyksiä toiminta itsessään on pysynyt ennallaan tai laajenemassa
Koulutus maksaa ammattilaisille 100 € ja on vapaaehtoisille maksuton. Vuosina 2005–2017 perustettiin uusia soteyhdistyksiäkin yhteensä 2 231 kappaletta. Esimerkiksi sosiaalija terveysalan sekä liikunta-alan yhdistyksissä toimii kussakin edelleen reilu puoli miljoonaa vapaaehtoista. Määritelmään kiteytyy kansalaisja yhdistystoiminnan yksilöllinen ja yhteisöllinen ydin – se yksilöä kiinnostava, merkityksellinen tai jopa intohimoinen asia, joka samalla yhdistää samanhenkisiä ihmisiä ja kannustaa heitä organisoitumaan ja toimimaan yhteisen asian puolesta. Hae koulutukseen 16.8. Vapaaehtoisten määrä on pysynyt suhteellisen vakaana, ehkä hienoista kasvuakin on havaittavissa. Tämän määritelmän näkökulmasta yksilöllistyminen kääntyykin eduksi: omalle elämälleen mielekästä sisältöä hakeva moderni yksilö näkee vapaa-ajassa merkittävän mahdollisuuden toteuttaa itseään ja samalla vastapainon yhä raskaammin kuormittavalle työelämälle. Yhdistyksillä on käsissään laaja kirjo ihmisiä kiinnostavia merkityksellisiä asioita, mutta toiminnan muodot pitää päivittää vastaamaan uusien sukupolvien yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tapoja toimia, osallistua ja vaikuttaa. Hanki osaaminen iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävän ryhmän ohjaamiseen! YSTÄVÄPIIRIryhmänohjaajakoulutus Syksyllä 2019 koulutuksia järjestetään Oulussa Helsingissä, Lieksassa ja Mänttä-Vilppulassa. . Koulutus sisältää viisi lähiopetuspäivää ja tuetun Ystäväpiiri-ryhmänohjauksen parityöskentelynä. Uusien sukupolvien arvomaailmassa muut kuin työhön sidotut sisällöt ovat ohittamassa tai ohittaneet työn keskeisenä elämän merkityksellisyyden lähteenä. Vanhustyo_2_2019.indd 11 12.3.2019 9:23:59. Hinta sisältää materiaalit ja ruokailut. 11 Vanhustyö 2 • 2019 Uusien sukupolvien arvomaailmassa muut kuin työhön sidotut sisällöt ovat ohittamassa tai ohittaneet työn keskeisenä elämän merkityksellisyyden lähteenä. Näitä sisältöjä voivat olla esimerkiksi vertaistuki, mielekäs harrastaminen, vaikuttaminen omaan elämänpiiriin tai osallisuus samanhenkisten ihmisten joukossa. Ihmiset haluavat edelleen olla mukana heille merkityksellisissä asioissa, sellaisissa hyvissä asioissa kuten vanhusten auttamisessa, harrastustoiminnan järjestämisessä tai ilmastonmuutoksen torjumisessa. Teksti: Juha Heikkala, YTT, Juha Heikkala Consulting Uusia yhdistyksiä syntyy jatkuvasti Patenttija rekisterihallituksen tietojen mukaan Suomessa perustetaan edelleen joka vuosi 1 500–2 000 uutta yhdistystä. mennessä: www.vtkl.fi/tapahtumat Lisätietoja: www.vtkl.fi/ystavapiiri-toiminta Kuva: Titta Lindström yhdistystoiminta määriteltiin näin: ”Yhdistys on ihmisten yhteenliittymä heille merkityksellisten asioiden toteuttamiseksi”. Yhdistykset ovat osoittautuneet ainakin muodollisesti käyttökelpoiseksi keinoksi organisoida ihmisten kollektiivista toimintaa sekä toimivaksi käyttöliittymäksi varsinkin toimittaessa viranomaisten kanssa
Vanhustyössä on etsitty erilaisten hankkeiden myötä uusia toimintatapoja esimerkiksi kehittämälJärjestöjen voima vanhustyössä Sodankylän vanhuspalvelut PERUSTUVAT HYVÄÄN YHTEISTYÖHÖN Ikäihmisten palvelut laajassa ja pitkien etäisyyksien Sodankylässä rakentuvat toimijoiden yhteistyössä ja räätälöidysti. SamiSosterin toteuttama Birgen Ruovttus -hanke järjestää Vuotsossa alueen ikäihmisille erilaista toimintaa ja kohtaamispaikan. Tällä hetkellä koulutetusta henkilökunnasta on pulaa, vaikka Lapin koulutuskeskus REDU kouluttaa Sodankylässä joka vuosi uusia lähihoitajia. Tärkeitä toimijoita kunnassamme ovat myös Järjestökeskus Kitinen, eläkeläisja potilasjärjestöt sekä Napapiirin omaishoitajat. Kunta järjestää ja koordinoi ikäihmisten palveluja. Kiitos kaikille vapaaehtoisille, jotka järjestävät erilaista toimintaa omaishoitajien tueksi sekä palvelutaloilla ja tehostetussa palveluasumisessa asuville! Pirkko ja Keijo Tammela ulkoilevat Hannuksenkartanon pihapiirissä. S ivukylien ikäihmisten palvelujen järjestäminen ja muistisairaiden kasvava joukko ovat isoja haasteita Lapin alueen ja Sodankylän vanhustyössä. Hyvää yhteistyötä tehdään myös Lapin muistiyhdistyksen kanssa. 12 Vanhustyo_2_2019.indd 12 12.3.2019 9:24:55. Kun ikäihmisten palvelutarpeet kasvavat tulevina vuosina, tarvitaan yhä enemmän vanhustyöstä kiinnostunutta, koulutettua henkilöstöä. Sodankylän kunnan alueella sijaitsevat Korvaamatonta yhdistystoimintaa Sodankylän vanhusneuvosto toimii kunnan ikäihmisten äänenä ja tuo esille ikäihmisten tarpeita aloitteilla, tiedottamalla ja osallistumalla. Vanhustyöhön tarvitaan vetovoimaa. lä työn sisältöjä ja vaikuttamalla asenteisiin ikäihmisiä, heidän palvelutarpeitaan ja koko vanhustyötä kohtaan. Aktiiviset järjestötoimijat ja hankkeet ovat suuri voimavara. Erittäin tärkeä yhteistyökumppani on jo viiden vuosikymmenen ajan toiminut Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys ry
VKY on rakentanut Sodankylän kirkonkylälle kolme palveluasumisyksikköä. Inga Mukku, vanhustyön johtaja ja Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Sodankylän kunta Lasse Näsi, puheenjohtaja, vanhusneuvoston jäsen, maakuntaneuvos ja Sisko Kiuru, toiminnanjohtaja, vanhusneuvoston varajäsen, sosiaalineuvos, Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys ry (VKY) Kuvat: Tuula Lampela UKK-puisto V e n ä jä Lokka Tanhua Savukoski Kemijärvi Kitin en Pyhä Luosto Pelkosenniemi Inari Vuotso Kakslauttanen Tankavaara Lokan tekojärvi Saariselkä Porttipahdan tekojärvi Purnumukka Lu iro Kelujärvi Lu iro Moskuvaara Madetkoski Siurunmaa Vuojärvi Raudanjoki Torvinen Orajärvi Aska Sodankylä Vaalajärvi Lisma K it in e n Peurasuvanto Sodankylä Rajala Sattanen Sa ttas jok i Petkula Kersilö Sattasvaara Hinganmaa Riipi Jeesiö Tepsa Kierinki Sassali Pokka Kittilä Rovaniemi Unari Seipäjärvi Syväjärvi Unarijärvi Uimaniemi Kukasjärvi 50 km 30 km 306 77 36 228 264 45 119 75 99 71 329 50 70 298 5533 47 36 57 133 75 130 151 41 Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama Kylätaajama 8545 95 62 43 44 8 8 4 11 30 13 12 9 11 9 15 14 10 16 12 3 14 15 19 8 17 10 17 30 10 21 19 11 asukasmäärä yli 75-vuotiaita % Sodankylän väestö kylittäin 2017 ja yli 75v. Yhdistys on viimeisen 20 vuoden aikana saanut yhteensä 1,5 miljoonaa euroa erilaisiin vanhustenhuollon kehittämishankkeisiin Raha-automaattiyhdistykseltä ja STEAlta. Verkkoon siirtyvät palvelut eivät kuitenkaan kaikkia ikäihmisiä tavoita. Vanhuspalvelujen järjestämisessä haja-asutusalueella on omat haasteensa. VKY on useissa kehittämishankkeissa luonut pohjaa hoitoja hoivakäytäntöjen uudistamiselle laajan kunnan alueella. Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys on kunnan vahva kumppani Sodankylän Vanhustenkotiyhdistyksen (VKY) ja Sodankylän kunnan vanhustyön yhteistyö on ollut saumatonta jo lähes viidenkymmenen vuoden ajan. Tuki on mahdollistanut senioriväestön omatoimisuuden tukemisen ja asumisen omissa kodeissaan. Erityisesti yhdistyksen aikaansaama Hannuksenkartanossa sijaitseva Seniorikuntosali on saanut suuren suosion ikääntyneiden keskuudessa. Vanhustyo_2_2019.indd 13 12.3.2019 9:25:09. Lisäksi yhdistys on rakentanut Helmikodin, muistisairaille tarkoitetun tehostetun palvelun asumisyksikön, jonka kunta on vuokrannut yhdistykseltä. Hankkeiden myötä vanhustyössä painopistettä on siirretty ennaltaehkäisevään toimintaan sekä korostettu ikäihmisten omaa vastuuta omasta kunnosta ja hyvinvoinnista. %-osuus Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Urho Kekkosen kansainvälisestikin tunnettu kansallispuisto – toivomme, että myös upea erämaaluonto houkuttelisi meille uusia työntekijöitä SOTE-uudistuksessa yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena on palvelujen digitalisaatio. Sodankylän kunnan kotihoidossa onkin ennakkoluulottomasti lähdetty kehittämään mm. Sodankylässä etäisyydet ovat pitkiä. 13 Vanhustyö 2 • 2019 Ikäihmisten asuminen kodeissaan pitkien välimatkojan päässä on ollut yhteinen haasteemme. . Vanhusneuvoston puheenjohtaja Esa Sassali, Lasse Näsi ja Sisko Kiuru ovat Sodankylän yhdistysaktiiveja. toiminnanohjausjärjestelmää ja lääkkeidenjakoautomaatteja
paikallisten sydän-, diabetes-, muistija kuuloyhdistysJärjestöjen voima vanhustyössä Vanhustyo_2_2019.indd 14 12.3.2019 9:25:38. Yhdistyksillä on mahdollisuus tarjota syrjäseutujen asukkaille sitä turvaa ja vertaistukea, minkä julkisten palveluiden siirtyminen kuntakeskuksiin on vienyt pois. 14 K yläyhdistyksissä ja muissa paikallistason järjestöissä on paljon potentiaalia edistää kylien asukkaiden hyvinvointia. Paikallistason yhdistyksillä on tärkeä rooli kehittämistyössä, ja ne ovat osoittautuneet merkittäväksi voimavaraksi syrjäseutujen asukkaille. Hankkeen käynnistyessä kyläläisiltä kysyttiin, millaista toimintaa ja palveluja he omalle kylälleen toivovat. Asukkaiden mahdollisuus osallistua omalla kylällä järjestettyyn toimintaan lisää kuuluvuuden ja turvallisuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Yksittäiset yhdistykset vierailivat kylillä erilaisissa säännöllisissä harrastekerhoissa ja tupailloissa. Hanke teki yhteistyötä mm. Tapahtumia ja yhteistyötä Kyläläisten toiveiden pohjalta hanke koordinoi kylille erilaisia tapahtumia, joiden sisällön tuottamiseen paikallisyhdistykset kietoutuivat vahvasti. SYKETTÄ sivukylille Sykettä Kylässä -hanke toi virtaa ja elinvoimaa pohjoisen Keski-Suomen sivukylille. Sykettä Kylässä -hankkeen tavoitteena oli aktivoida pohjoisen Keski-Suomen kyliä toteuttamaan kaikille kyläläisille avointa toimintaa omalla kylällä, yhteistyössä alueen yhdistysten ja yritysten kanssa. Järjestöjen rooli maaseudun asukkaiden osallisuuden, yhteisöllisyyden ja kohtaamisten mahdollistajana on merkittävä. Erilaiset tapahtumat, asiantuntijavierailut ja tietoiskut kiinnostivat kyläläisiä. Tärkeimpänä pidettiin kuitenkin sitä, että kyläläiset kokoontuvat viettämään aikaa yhdessä erilaisten teemojen ympärille. Ideoita syntyi paljon, ja toiveet sisälsivät kaikkea liikuntahallista bingoon ja päivätansseihin saakka. Paikallistoimijoita ja erityisesti sosiaalija terveysalan yhdistyksiä toivottiin mukaan kylätoimintaan. Isommissa tapahtumissa kylätalot täyttyivät useista eri toimijoista
Hyvä esimerkki eri toimijoiden onnistuneesta yhteistyöstä olivat hankkeen koordinoimat kylien turvallisuuspäivät. Turvallisuuspäivissä olimme mukana retkievästai pulssintunnusteluteemalla. Terveydenedistämistyötä tekeville yhdistyksille kylätapahtumat toimivat hyvänä mahdollisuutena jakaa terveyteen liittyvää tärkeää tietoa matalalla kynnyksellä. Mukana oli myös Keski-Suomen Pelastuslaitoksen paikallisosasto ja alueella toimiva KanDee -hanke opastamassa elvytystä ja sydäniskurin käyttöä. Kylillä yhdistysten oli helppo päästä lähelle ihmistä ja arkiseen ympäristöön. . Vähäisellä käytöllä olleelle kylätalolle syttyy valot, ja naapurin kanssa lähdetään yhdessä katsomaan, mitä talolla tapahtuu. eteisvärinän tunnistamisesta ja kylien yhteinen yhdistys Keski-Suomen Kylät ry tarjosi tietoa kylien turvallisuussuunnitelmista. Tulonlähteitä ei juurikaan ole, ja usein jo ikääntyneiden kyläaktiivien jaksaminen on rajallista. Hyvästä tunnelmasta ja tarjoiluista vastasi kyläyhdistys. Me yhdistysaktivistit saimme Sykettä Kylässä -hankkeen kautta kohdata uusia kasvoja, nähdä uusia kokoontumispaikkoja ja tehdä yhdistyksemme toimintaa tutuksi viidellä kylällä. Yhdistysten yhteistyöllä vaikuttavuutta Yhdistysten osallistuminen hankkeen järjestämiin kylätapahtumiin mahdollisti verkostoitumisen alueen muiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa. Yhteistyö eri yhdistysten kanssa oli vaivatonta ja antoisaa. Tässä kohtaa muiden alueella toimivien yhdistysten rooli korostuu. Eila Mustonen, Paula Rantanen ja Salme Patamaa, Karstulan Seudun Sydänyhdistys ry Karstulan Seudun Sydänyhdistys esittelee toimintaansa Rantakylän hyvinvointiillan kävijöille. Asukkaat arvostavat toimijoita, jotka tulevat vierailemaan sivukylille. Pakkasimme kimpsumme ja kampsumme toistakymmentä kertaa hankkeen tapahtumiin. 15 Vanhustyö 2 • 2019 ten sekä SPR:n paikallisosastojen, 4H:n ja Marttojen kanssa. Vanhustyo_2_2019.indd 15 12.3.2019 9:25:49. Sydänterveyden ja terveellisten elintapojen tiimoilta käytiin kasvokkain lukuisia keskusteluja. Kyläyhdistys kokoaa ihmiset yhteen, kuuntelee kyläläisten toiveet ja murheet ja toimii asioiden toimeenpanijana. Paikallisyhdistykset kokivat hankkeen tapahtumat hyvinä paikkoina kertoa toiminnastaan, lisätä näkyvyyttä ja saada uusia jäseniä mukaan yhdistyksen toimintaan. Aiemmin erillään toimineet yhdistykset saattoivat hankkeen tapahtumissa löytää uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Pienellä kylällä on kuitenkin usein rajalliset resurssit järjestää toimintaa. Turvallisuuspäivässä SPR:n paikallisosasto piti ensiapurasteja, paikallinen sydänyhdistys kertoi mm. Hanke on ollut ajatuksia herättävää, kehittävää ja uusien toimintamallien oppimisen aikaa. Osallistuimme hyvinvointitapahtumiin toimintaamme esittelevien tiedotteiden, sydänterveysesitteiden, elintarvikenäyttelyn ja arpajaisvoittojen kanssa. Teksti ja kuva: Susanna Nurmeksela, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Kylässä -hanke (SYKE) 1.2.2016–31.1.2019 • Päätoteuttaja: Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) • Osatoteuttaja: Keski-Suomen Sydänpiiri ry • Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020, Keski-Suomen ELY-keskus • Toiminta-alue: Pohjoinen Keski-Suomi: Karstulan, Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven ja Kyyjärven sivukylät www.jamk.fi/syke Karstulan Seudun Sydänyhdistys ry: Hanke on ollut oppimisen aikaa Karstulan Seudun Sydänyhdistykselle tarjoutui Sykettä Kylässä -hankkeessa uudenlainen mahdollisuus jalkautua kyliin. Kun yhteistyöverkostot laajenevat ja eri toimijat tulevat toisilleen tutuiksi, monet asiat saavat jatkuvuutta ja yhteistoiminta voi vakiintua osaksi yhdistystoimintaa. Yhteisöllisyyttä kylillä Kylissä elää vahva yhteisöllisyys ja yhteisössä on voimaa pitää kylät elävänä
Pitkäaikaishoitoon on mahdollista päästä itse maksaen tai palvelusetelillä. Kuntoutustoimintamme kehittyy eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden avulla. Muuttuvaan toimintaympäristöön sopeudutaan kehittämällä uutta toimintaa. Muutamia huoneita on remontoitu hotellimajoituskäyttöön. Vanhustyo_2_2019.indd 16 12.3.2019 9:26:39. 16 H yvinvointi Sampo on kehittynyt vuosien varrella – palvelutarjontamme on monipuolistunut ja asiakaskuntamme laajentunut. Kalevalan kuntoutuskoti perustettiin sotainvalidien ja veteraanien sairasja veljeskodiksi vuonna 1990. Räätälöimme esimerkiksi tyhy-päiviä, erilaisia ryhmäliikuntamuotoja sekä liikuntatapahtumia. . asumispalveluun ja kotiin vietäviin palveluihin. Teksti: Marjut Haverinen, vastaava fysioterapeutti ja Riitta Malinen, vastaava sairaanhoitaja, Hyvinvointi Sampo Kuva: Terhi Huotari, sairaanhoitaja, Hyvinvointi Sampo Kalevalan kuntoutuskodista Hyvinvointi Sampoksi Kalevalan kuntoutuskodin perustaminen oli aikoinaan monen asian yhteensovittamisen tulos. Toimintaperiaatteitamme ovat asiakaslähtöisyys, asiakkaiden kunnioitus ja itsemääräämisoikeus. Kuhmon Kelan paikallisosaston jaostopäällikkö yhdessä Sotainvalidien Veljesliiton Kuhmon osaston puheenjohtajan kanssa vei asian Kuhmon kunnan silloiselle kunnanjohtajalle – näin saatiin alulle ajatus sairaskodin perustamisesta Kuhmoon. Keittiön palvelut ovat monipuolistuneet ja laajentuneet sekä talomme lounasruokailussa että kotiin vietävissä ateriapalveluissa. Kalevalan kuntoutuskoti-säätiö sr:llä on kaksi tytäryhtiötä: Kuntosali SYKEplus Oy ja Kalevalan Työterveys Oy (työterveysja lääkäripalvelut). Liiketoiminta uudistuu Hyvinvointi-, hoitoja hoivapalvelut ovat tärkeä osa uudistuvaa liiketoimintaamme. Talomme on saanut hyvää palautetta mm. Tarjoamme tehostetun palveluasumisen lisäksi tavallista ja kevennettyä palveluasumista. kodikkaasta, turvallisesta ja mukavasta ilmapiiristä. Vuosien varrella asiakaskunta on laajentunut kaikenikäisiin ja ympäri Suomea tuleviin kuntoutusryhmiin. Heidän hoitonsa ja kuntoutuksensa jatkuu meillä viimeiseen iltahuutoon saakka. Tarjoamme erilaisia liikuntapalveluja yrityksille ja yhteisöille. Hyvinvointi Sampossa järjestetään myös erilaisia tilaisuuksia kuten kokouksia, juhlia ja pitopalvelua. Talossamme on 50 asiakaspaikkaa ja henkilökuntaa 43. Kehitämme toimintaamme asiakaspalautteen avulla jatkuvasti. Hoito on kokonaisvaltaista ja laadukasta kuntouttavalla työotteella. Kiitos talomme kehityksestä kuuluu myös visionääriselle johtoryhmällemme. Tällä hetkellä suurimmat yhteistyökumppanimme ovat Kela ja Kainuun sote kaikkine kuntoutusmuotoineen ja asumispalveluineen. Nimi vaihdettiin Kalevalan Kuntoutuskodista toimintaa paremmin kuvaavaksi Hyvinvointi Sampoksi nimikilpailun jälkeen vuonna 2015. Henkilökuntamme on mukana toiminnan kehittämisessä innovatiivisella otteella. Toimintamme on laajentunut veteraanikuntoutuksesta muihin kuntoutusja hoivapalveluihin kuten pitkäja lyhytaikaiseen Järjestöjen voima vanhustyössä Muutoksesta UUTEEN AIKAKAUTEEN Kalevalan Kuntoutuskoti Kuhmossa on muuntautunut perinteisestä veljeskodista laatuaan vaalivaksi hyvinvointikeskukseksi. Uudistusten keskellä muistamme sotaveteraanimme ja -invalidimme. Tilat mahdollistavat erilaiset koulutusja kokouspaketit suuremmillekin asiakasryhmille
Me saamme ja haluamme itse päättää juuri meille sopivasta toiminnasta ja ohjelmasta, johon kuuluu kuukausitapaamisten ja kerhojen ohella erilaisia kulttuuritapahtumia, retkiä ja matkoja. Moni vasta paikkakunnalle tullut saa yhdistyksestä oiNäkökulma IKÄIHMISET OVAT omissa yhdistyksissään TOIMIJOITA Minun näkökulmani järjestötyöhön on 76-vuotiaan ikäihmisen ja Tuusulan senioreiden puheenjohtajan näkökulma. Kokoontumisissa voi kaverilta saada myös vertaistukea. Yhteisiin tilaisuuksiin lähteminen katkaisee kotirutiinin ja rytmittää viikkoa. Yhdistyksen kautta on myös mahdollisuus vaikuttaa lähipiirin asioihin ja oman kunnan vanhuspolitiikkaan. Risto Rintamäki, Tuulikki Petäjäniemi ja Annikki Luoma suunnittelevat ohjelmaa senioreille. Kaikkein suosituin kerho on muistikerho, jossa ratkotaan visaisia tehtäviä. Vanhustyo_2_2019.indd 17 12.3.2019 9:26:50. Mahdollisuus tavata toisia ihmisiä virkistää mieltä ja kasvattaa sosiaalista kuntoa. Älykännyköiden ja tietokoneiden käyttämistä opetellaan digikerhoissa. Asiantuntijoiden luennoista voi ammentaa oppia ja innostua perehtymään esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Samaa mieltä ovat senioriyhdistyksemme jäsenet. Senioriyhdistys ei pyöri itsestään Eläkeläisyhdistykset toimivat muiden yhdistysten tapaan vapaaehtoisvoimin. Teksti: Tuulikki Petäjäniemi, varatuomari Kuva: Lauri Matikka vallisen kanavan paikkakuntaan ja sen asukkaisiin tutustumiseen. Eläkeläisyhdistyksissä kuuluu ikäihmisten oma ääni. Senioriyhdistyksillä myös omaa auttamistoimintaa. Yhteiset kokemukset ja elämykset pysyvät pitkään muistissa. Tärkeintä on yhteisöllisyys Etenkin ystävien tapaaminen, uudet ystävyyssuhteet ja mukava juttuseura vetävät senioreita mukaan yhdistyksen aktiviteetteihin. 17 Vanhustyö 2 • 2019 A jattelen ikäihmisiä toimijoina, en niinkään vapaaehtoistoiminnan tai ammatillisen avun kohteina. Minulle itselleni ja monelle muulle ikäihmisille järjestötyöhön osallistuminen tarjoaa mielekkäitä vastuutehtäviä. Monipuolista harrastustoimintaa Senioreiden kerhotoiminta antaa mahdollisuuden monipuolisiin harrastuksiin. Monen ikäiseni tapaan en pidä itseäni vanhuksena, vaan koen olevani aktiivinen seniori. Myös lähihistoria, sukututkimus ja politiikka kiinnostavat. Yhteisöllisyys on meidän valttikorttimme. Jokaisen eläkeläisyhdistyksen ohjelmaan kuuluu osallistuminen erilaisiin kulttuuritilaisuuksiin, joihin lähdetään tilausbussilla. Kuukausitapaamisissa paikalliset ja valtakunnallisetkin luennoitsijat kertovat ajankohtaisista arjen aiheista kuten sosiaalija terveyspalveluista sekä oman paikkakunnan kehittämisestä ja taloudesta. . Hallitukseen, kerhojen vetäjiksi ja muiksi toimihenkilöiksi tarvitaan senioreita, jotka ovat esimerkiksi työhistoriansa aikana tottuneet organisoimaan asioita. Teatterit, konserttisalit, museot ja eri matkailukohteet tulevat tutuiksi
18 H elmikuussa saimme todistaa, miten asiat voivat ympärivuorokautisessa hoidossa mennä pieleen. Hän ei ehkä ole jaksanut lähteä huoneestaan muiden seuraan, vaikka olisi sitä kaivannut. Suurin osa vanhuspalveluista on moitteetonta ja hyvin järjestettyä. Turvallisuudentunteesta huolimatta ympärivuorokautisen hoidon asukkaista jopa 20 prosenttia koki joutuneensa olemaan yksin silloinkin, kun eivät olisi sitä halunneet. Toisille yksinolo on luontevaa, eikä se aiheuta yksinäisyyttä. Yli puolella asukkaista oli kuitenkin lievempiä muistioireita, joten he pystyivät vielä itse ilmaisemaan itseään ja kertomaan mielipiteensä. Omahoitajista alle 10 prosenttia ei havaitse kovin hyvin asukkaan jäämistä tahtomattaan yksin. Turvallinen olo ja riittävästi ihmissuhteita Ympärivuorokautisesta hoidosta ajatellaan, että iäkkäälle asukkaalle seinät tuovat suojaa ja ympärillä olevat ihmiset tuovat sosiKehittäminen ja tutkimus – Ympärivuorokautisen hoidon yksikössä asuvien iäkkäiden ihmisten näkemys voi olla erilainen kuin omaisen tai omahoitajan, kirjoittaa erikoistutkija Hanna Alastalo. aalisia kontakteja. Mitä mieltä he ovat omasta olostaan, ja ovatko he tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. ASLA-tutkimuksessa, jossa selvitettiin koettua hoidon laatua asiakkaan näkökulmasta, asukkaista 48 prosenttia oli vaikeasti tai erittäin vaikeasti muistisairaita. Yksinäisyys ja ystävän kaipuu Yksinäisyyden kokemukset voivat kummuta esimerkiksi asukkaan toimintakyvyn heikentymisestä. Ratkaisuna voisi pyrkiä muodostamaan uusia ihmissuhteita esimerkiksi ystäväpalvelun avulla. Tästä huolimatta iäkkään ihmisen tunne siitä, että jää yksin eikä pääse toisten ihmisten kanssa yhteyteen, voi olla todellinen. Yksinäisyyden taustalla voi olla esimerkiksi läheisten ihmissuhteiden väheneminen, sosiaalisten taitojen heikkeneminen tai iäkkään kokemus hoidon kohteena olemisesta eikä yksilönä ja ihmisenä kohtaamisesta. Heidän kokemuksensa pääsivät tutkimuksessa esiin. Arjen pyörityksessä ei välttämättä huomaa kysyä, haluaako iäkäs olla yksin vai päästä muiden seuraan. Ympärivuorokautisen hoidon asukkaista viidesosa kuitenkin ilmoitti kokeneensa yksinäisyyttä. Ympärivuorokautisessa hoidossa monet iäkkäät asukkaat ovat jo vaikeasti muistisairaita. MUISTISAIRAANKIN iäkkään kokemuksia palveluista on tärkeää kuulla Saavatko ympärivuorokautisessa hoidossa olevat iäkkäät omaa ääntään kuuluville. Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia ASLAtutkimuksessa, jossa asiakkaat, heidän omaisensa ja omahoitajansa pääsivät kertomaan tuntemuksiaan. Heidän äänensä sävy voi olla erilainen kuin omaisen tai omahoitajan. ASLA-tutkimuksessa mukana olleista ympärivuorokautisen hoidon asukkaista lähes 60 prosenttia kertoi heidän elämässään olevan tilaa vielä uusille ihmissuhteille. Oman hoidon herraksi Jokaisella iäkkäällä ihmisellä on muistisairauden etenemisestä huolimatta oikeus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun joko itsenäisesti tai omaistensa avustamaVanhustyo_2_2019.indd 18 12.3.2019 9:38:45. Jokainen kokee yksin olemisen omalla tavallaan. Tutkimuksen mukaan suurin osa iäkkäistä asukkaista koki olonsa ympärivuorokautisessa hoidossa turvalliseksi, ja samaa mieltä olivat myös asukkaiden omahoitajat. Jotta palveluita ei arvioitaisi vain toimintatapojen ja henkilöstön riittävyyden kautta, on tärkeää tuoda myös ympärivuorokautisen hoidon yksikössä asuvien iäkkäiden ihmisten oma ääni esiin. Vaikka iäkkään asukkaan ympärillä on ympärivuorokautisessa hoidossa hoitohenkilöstöä ja muita asukkaita, se ei tarkoita, ettei hän voisi toivoa solmivansa uusia ihmissuhteita. Kuva iäkkäiden palveluiden tilasta muodostetaan helposti julkisuudessa olevien tietojen perusteella, jolloin kuvaan saadaan vain tarinan toinen puoli. Samaa mieltä olivat myös heidän omahoitajansa
Tästä huolimatta viidennes asukkaista koki tiedonkulun tältä osin puutteelliseksi. 19 Vanhustyö 2 • 2019 On tärkeää oppia tunnistamaan yksinäisyyttä kokevat ympärivuorokautisen hoidon iäkkäät asukkaat. Hänen tulee myös saada riittävästi tietoa hoitoonsa liittyvistä asioista. Ammattilaisen on hyvä ymmärtää, että kysymättä iäkkäältä itseltään on vaikea tietää, kokeeko hän yksinäisyyttä tai turvattomuutta. Suunnittelussa mukana oleminen ja tiedon saaminen luo asukkaalle luottamuksen oman hoitonsa sujumisesta. Kyselyyn vastasi 2 900 asiakasta, 2 300 omaista ja 8 600 omahoitajaa 300:sta kotija ympärivuorokautisen hoidon yksiköstä. Tutkimuksen mukaan useimmat iäkkäistä asukkaista saavat säännöllisesti tietoa hoitotoimistaan. Osallisuuden vahvistaminen olisi hyvä ottaa kehittämiskohteeksi, jotta asukkaiden itsemääräämisoikeus toteutuisi paremmin. Lisätietoa tutkimuksesta: https:// thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/ tutkimukset-ja-hankkeet/asla Vanhustyo_2_2019.indd 19 12.3.2019 9:38:57. Tässä omahoitajilla on pysähtymisen paikka, koska lähes kaikki omahoitajat arvioivat kertoneensa asukkaille hoitotoimista hyvin. Iäkkään ihmisen omien ajatusten kuuleminen hoitoa suunniteltaessa ja koettua hoidon laatua arvioitaessa on mahdollista muistisairaudesta huolimatta. Tutkimuksen mukaan ympärivuorokautisen hoidon asukkaista 40 prosenttia ei pääse osallistumaan oman hoitonsa suunnitteluun eikä ilmaisemaan omaa tahtoaan ja toiveitaan hoitonsa suhteen. Omahoitajilla on asukkaidensa tilanteesta samansuuntainen käsitys. . Tässä asukkaiden omahoitajat ovat avainasemassa. Teksti: Hanna Alastalo, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ASLAtutkimuksessa kysyttiin kokemuksia hoidosta ja palvelusta iäkkäiltä itseltään sekä heidän omaisiltaan ja omahoitajiltaan. na. Iäkkäiden asukkaiden ottamisessa mukaan hoidon suunnitteluun on vielä kehitettävää
Ihmissuhteissa tapahtuvat muutokset Kehittäminen ja tutkimus Määrittääkö ikä DIGITAALISTA AKTIIVISUUTTA. Tarvitaan matalan kynnyksen koulutustapahtumia sekä avointa keskustelua onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksista. Sosiaaliset suhteet tukevat digitaalista aktiivisuutta Digitaalinen aktiivisuus on yhteydessä elämänvaiheeseen, johon sisältyy paitsi yksilölliseen elämänkaareen liittyviä tapahtumia ja vaihteluita myös sosiaalisia ja yhteisöllisiä tekijöitä. 20 D igitaalisessa yhteiskunnassa yksilöiltä vaaditaan yhä monipuolisempia digitaalisia taitoja. Mielikuva ikääntyvistä heikompitaitoisina digitaalisten teknologioiden käyttäjinä elää yhä vahvana. Tilanne näiden osalta ei kuitenkaan välttämättä pysy samana läpi elämän. Teknologian käyttötavat voivat muuttua, kun elämänvaiheet muuttuvat. Liikkuminen, ostosten hoitaminen, kaupassa käyminen ja yhteydenpito ystävien ja sukulaisten kanssa edellyttää kykyä toimia alati muuttuvissa digitaalisissa palveluympäristöissä. – Nuorilla digitaalista aktiivisuutta heikentävät taloudelliset tekijät, kun taas vanhemmilla digitaalisia haasteita voivat aiheuttaa ikääntymisen myötä tapahtuvat sosiaaliset muutokset, Kuoppamäki kertoo. Digitaalinen syrjäytyminen koskettaa kaikenikäisiä Eri elämänvaiheissa yksilöillä on vaihteleva määrä taloudellisia, sosiaalisia tai yksilöllisiä resursseja käytössä. Digitaalisia haasteita kokevat kaikki, ja apua digitaalisten laitteiden kanssa on helposti saatavilla. Ikääntyneiden luottamus omiin taitoihin saattaa olla vähäistä, ja he voivat kokea epäonnistumisen pelkoa digitaalisten laitteiden kanssa. Väitöstutkimuksen mukaan yksilöiden digitaaliseen aktiivisuuteen vaikuttavat myös muut yksilölliset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Teksti: Sanna Kuoppamäki, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten paljon apua ja tukea digitaalisten laitteiden käyttöön on saatavilla, Kuoppamäki sanoo. – Ikääntyvät kaipaavat digitaalisilta palveluilta yksilöllisiä ratkaisuja. Hyvin toimeentulevilla on enemmän mahdollisuuksia toimia digitaalisissa palveluympäristöissä. Vanhustyo_2_2019.indd 20 12.3.2019 14:25:06. He osallistuvat sellaisiin digitaalisiin ympäristöihin, jotka sopivat osaksi heidän arvomaailmaansa, henkilökohtaista historiaansa ja kokemusmaailmaansa, väitöskirjassaan aihetta tutkinut Sanna Kuoppamäki luonnehtii. – Lasten muuttaminen pois kotoa tai eläkkeelle jääminen voivat tuoda uusia haasteita ja mahdollisuuksia ylläpitää digitaalista aktiivisuutta. Ikääntyvät käyttävät digitaalisia teknologioita aktiivisesti, mutta iän lisäksi niiden käyttöön vaikuttavat myös muut tekijät. . Näitä ovat henkilökohtaiset asenteet ja arvostukset, perhetilanne ja sosiaaliset suhteet sekä laajemmat taloudelliset trendit