SENIORARBETE 2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuuteen?
2 • 2014 SENIOR ARBE TE 5 Väestön ikärakenteen muutos ja sen mukanaan tuoma palvelujen tarpeen kasvu on yksi keskeisistä syistä sote -uudistukselle. TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuuteen. 10 iAreenassa keskusteltiin muun muassa siitä, mihin eläkeläisten rahat riittävät. 30 KÄKÄTE-projektin ja LähiVerkko-projektin tutkimus selvitti yli 75-vuotiaiden tietoteknologian käyttöä. Seuraava numero ilmestyy 13.6.2014 | Lehden teemana on Arkityön sisällöt toimiviksi 2
Vanhustyö 2 • 2014 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sampo 800017-116347 ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. kysy&vastaa Väestö ikääntyy - mistä resurssit palveluihin. 09 849 2770 aineistot@tjm-systems.fi Kolumni Tilaushinnat 2014 Kun eläkeläisten ja hoivaa tarvitsevien yli 80-vuotiaiden määrä on kasvanut samaan aikaan laman pitkittyessä, ovat työikäiset ja poliitikot heränneet. Verkkopalvelut eivät tavoita kaikkia – tarvitaan vaihtoehtoja KÄKÄTE-projekti 30 Tikkurilan lukion oppilaat ideoivat helppokäyttöisen verkkosivuston ikäihmisille Leena Valkonen 32 34 36 39 40 Tampereen vanhusneuvosto jo 25 vuotta ikäihmisten asialla Herttakaisa Kettunen asumisen tukemisessa Mia Hemming 42 43 45 47 48 50 Helppo liikkua -roadshow herättelee esteettömyyskeskustelua Sanni Roinevirta Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Moniammatillista asiakastyötä oppimassa Leila Lintula, Pirkko Pello ja Sari Koivisto Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Hanna Moilanen Mummonmökki hoivarahoiksi Marjut Lindberg Sari Aarnio Puhelin 044 566 7194 sari.aarnio@tjm-systems.fi Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Mainosilmoitusaineistot TJM-Systems Oy PL 75 02921 ESPOO Puh. Olemme myös Facebookissa VTKL10 3. Vanhustyön johtajat www.vtkl.fi Asiakaslähtöisyys pääperiaatteeksi vanhusten kotona Ilmoitushinnat 2014 Vanhusasiamies – kuuntelee ongelmia ja sovittelee ristiriitoja Herttakaisa Kettunen Ajan virrassa 1/1 s. Pirkko Karjalainen Ilmoitusmyynti Keskusliitto tiedottaa Juho Saari: Har vi råd med god ålderdom. Sisällys Toimituskunta 4 5 8 10 12 14 16 18 22 23 24 27 28 Onko varaa hyvään vanhuuteen Pirkko Karjalainen Miksi sote-uudistusta tarvitaan. Leena Valkonen iAreenassa keskusteltiin Mihin rahani riittävät! Leena Valkonen Onko meillä varaa hyvään vanhuuteen. mv 185 e 1 lisävärin hinta on 200 e Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Har vi råd med god ålderdom. Ja millä rahalla!” kirjoittaa Marjut Lindberg kolumnissaan sivulla 50. mv 340 e 1/8 s. ”Herranen aika, kuka ne kaikki hoitaa. mv 1270 e 1/2 s. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Hanna Moilanen Pirkko Karjalainen (pj.) Arja Kumpu Marjut Lindberg Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Anne Raassina Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Talouden suunnittelu auttaa velkojen hallinnassa Herttakaisa Kettunen Pirkko Karjalainen pirkko.karjalainen@vtkl.fi Matalan kynnyksen kautta palveluihin kiinni Minna Korva-Perämäki Toimitus Kuntauudistuksella varaudutaan tulevaisuuteen Herttakaisa Kettunen Senioriverkko – hyvinvointia mobiilisti Minna Piispanen ja Satu Veltheim Yhres etteskesi – elinvoimaa maaseudun ikääntyneille Maija Butters Toinen Eloisa ikä -hanketoimintavuosi pyörähti käyntiin Tiina Hailla Sulon suihkeet Tutkimus yli 75-vuotiaiden tietoteknologia käytöstä. mv 640 e 1/4 s
Toinen esimerkki on pohdiskelu siitä, tulisiko vanhuksen saada käyttää/pitäisikö vanhuksen joutua käyttämään omaisuuttaan omien palveluidensa kustantamiseen. Kaikkea hyvää kaikille vai turvaa ja hoitoa ainakin sairaimmille ja heikoimmille. Näistä on pitkälti kyse. Samaan aikaan monet asenteet ja ennen kaikkea toimenpiteet ovat yhä kovempia ja itsekkäämpiä. Pelastukoon, ken voi! Nyt jos koska on mietittävä joitakin perusasioita monelta kantilta. Taustalla on – jo osin horjuva - uskomme hyvinvointiyhteiskuntaan ja siihen, että maksamalla veromme turvaamme tarpeellisen avun ja hoidon niin itsellemme ja läheisillemme kuin kaikille tarvitseville. Kuinka suurta on yksilön omavastuu ja läheisten vastuu ja kuinka laajaa yhteisvastuu. On uskallettava keskustella muutoksista, jotka ovat ehkä nyt mahdottoman tuntuisia, mutta joita kuitenkin kannattaa vaihtoehtoina harkita ja valmistella. Miksi asia on ilmeisen arka monille ihmisille ja myös yhteiskunnallisesti. Aika raadollinen esimerkki, mutta paljonpuhuva. Syitä on paljon lähtien huonosta omastatunnosta ja päätyen omaan tai valtion tai kuntien talousahdinkoon. Joutuu mitä todennäköisimmin maksamaan aikalailla tarvitsemistaan palveluista. 4 Professori Kangas otti esimerkiksi tilanteen, jossa sisarusjoukosta yksi on kantanut suuren hoito- ja auttamisvastuun iäkkäästä vanhemmasta. Mutta toisaalta on myös täydellistä välinpitämättömyyttä ja hylkäämistä. Jos ei ole lapsia, ei tätäkään murhetta ole. Leikataan, säästetään, tehostetaan – jos ei niin menetellä, niin tuho tulee osaksemme viimeistään ylihuomenna. Paljon annetaan ihan arkista apua, hoidetaan monenlaisia asioita ja voidaan tukea taloudellisesti. Käsitys siitä, että vastuuta iäkkäistä vanhemmista ei kannettaisi, on yleisesti ottaen väärä. Läheisvastuu ja sen kantaminen on hyvin monitahoinen juttu. On puututtava sellaisiinkin ”pyhinä” pidettyihin periaatteisiin, jotka ovat olleet muinoisen hyvinvointivaltion peruspilareita. Mistä tämä rahamassi kootaan, jos talouskasvu hiipuu ja pahimmillaan veronmaksukyky kokonaisuudessaan heikkenee. Kaikenlaisia vastuita ulkoistetaan, ellei peräti kilpailutetakin. Vaikuttaa siltä, että olemme keskellä aika erikoista muutosta. Eikö hänellä pitäisi olla perinnönjaossa oikeudenmukaisuuden nimissä mahdollisuus suurempaan osuuteen kuin muilla. Osallistuin itsekin keskustelun avaukseen pieneltä osin – ja sain myös kaikenlaista palautetta. Nyt ei kannata vältellä puhetta asioista ihan niiden oikeilla nimillä. Sellaista tulevaisuuttahan me haluamme – vai haluammeko?. Kenen rahoista lopulta on kyse – vanhempien omista vai lasten. Päätoimittajalta Pirkko Karjalainen Onko varaa hyvään vanhuuteen. Me kaikki, joilla on ollut tai on iäkkäitä vanhempia, olemme omalla kohdallamme tätä miettineet ja tehneet omat ratkaisumme. Toisaalta puhutaan kauniisti hyvinvoinnista, vapaaehtoistyöstä, kansalaistoiminnasta ja ylipäätään lähimmäisistä välittämisestä. O sui ja upposi! Nimittäin professori Urpo Kankaan kannanotto lasten huolenpitovastuun palauttamisesta iäkkäistä vanhemmistaan. Vain niin tehden voimme olla varmoja siitä, että oikeudenmukaista hyvinvointia riittää hyvään vanhuuteen ja turvalliseen lapsuuteen. Tulevaisuutta ajatellen on silkkaa mahdottomuutta kuvitella, että olisi joku yhteinen rahamassi, josta kaikki hyvä kustannetaan
Työryhmän työn tulee valmistua 28.2.2015 mennessä. kysy Ministeri Susanna Huovinen & vastaa Miksi sote-uudistusta tarvitaan. Tähän kokonaisuuteen kuuluu olennaisesti myös omaishoidon tukeminen. Väestön ikärakenteen muutos ja sen mukanaan tuoma palvelujen tarpeen kasvu on yksi keskeisistä syistä sote -uudistuksen taustalla. Miten sote-uudistuksessa nähdään ikäihmiset ja heidän palvelujensa järjestäminen. Mitä suuntaviivoja on tällä hetkellä olemassa. Työryhmän asettamispäätöksessä on erikseen mainittu huomioon otettavana asiana esimerkiksi vanhuspalveluiden saatavuus. Vanhustyö 2 • 2014 5. Haasteena on esimerkiksi muistisairauden varhainen toteaminen, sekä hyvinvointi- ja terveyserojen ka- ventaminen tunnistamalla riskiryhmät ja turvaamalla heille mahdollisimman varhainen tuki. Työryhmän tehtävänä on laatia selvitys vaihtoehdoista, joilla voidaan selkiyttää sosiaalija terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta sekä poistaa sen ongelmia. Jotta ikääntynyt väestö voi asua nykyistä pidempään kotona, ihmisten toimintakykyä on tuettava nykyistä paremmin. Suomessa on vireillä useita uudistushankkeita yhtä aikaa mm kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus. Myös hoidon ja hoivan piirissä tarvitaan vielä ihmisten omien näkemysten ja toiveiden huomiointia. Esimerkiksi ruotsissa kotona kaatuneista ikäihmisistä jopa 80 prosenttia palaa tehokkaan kuntoutuksen johdosta omaan kotiin eikä jää laitoshoitoon. Lisäksi kuntoutusketju on saatava paremmin toimivaksi. Lisäksi haasteena on kotiin annettavien palvelujen valikoiman monipuolistaminen niin, että kuntoutus on nykyistä huomattavasti kiinteämpi osa iäkkäille tarjottavien, kotiin annettavien palvelujen kokonaisuutta. Tavoitteena pitää tietysti olla palvelujen tasa-arvoinen saatavuus ja juuri siksi tarvitsemme sote-uudistuksen. Tarvitaan esimerkiksi matalan kynnyksen toimintoja, jossa yksinäiset ihmiset pääsevät toisten pariin. Sosiaali- ja terveysministeriö on 27.3.2014 asettanut työryhmän selvittämään vaihtoehtoja sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamiseksi. Palvelujen rahoitus keskusteluttaa, miten te ministerinä näette, miten ikäihmisten palvelujärjestelmää tulisi uudistaa rahoituksen/rakenteiden suhteen. Palvelujen saamisessa ja kustannuksissa on suuriakin eroja riippuen, missä iäkäs ihminen asuu
Tavoitteena on, että laitosmaista asumista puretaan ja kotihoitoa lisätään säästöjen nimissä. Pitää kehittää kotihoitoa ja määrän ohella on tarkasteltava sisältöä. Lisäksi meidän pitää muistaa, että hoitamalla hyvin ikääntymispolitiikkaa, voimme luoda jopa uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia maallemme. Eduskuntakäsittelyyn lakiesitys tulee syksyllä. Muu Eurooppa nimittäin ikääntyy meidän perässämme. Niinpä meidän on tuettava mahdollisimman tervettä ja toimintakykyistä ikääntymistä ja ehkäistävä pitkäaikaisen hoidon, kuten laitoshoidon tarvetta. Kotihoitoa syytetään jo nyt kiireestä, miten kiireisessä kotihoidossa ikäihmisen hyvinvointi ja hoidon laatu pystytään takaamaan. Pitää olla, sillä hyväkuntoiset ikäihmiset ovat Suomelle tärkeä voimavara. Käytettävissämme on tutkimustietoa siitä, että hyvä hoito kannattaa! Sote-uudistuksen valmisteluun parlamentaarinen ohjausryhmä Hallituspuolueet sopivat 23.3.2014 yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. 6. Samassa yhteydessä päätettiin parlamentaarisen ohjausryhmän asettamisesta. Millaisia ovat säästöarviot tästä hoivan muutoksesta. Tavoitteena pitää olla vanhuspalvelulain mukaisesti jokaisen oikeus arvokkaaseen ja omannäköiseen vanhuuteen. Lisäksi jo laissakin säädetään siitä, että kotihoito on ensisijainen, laitoshoito viimesijainen palvelumuoto. Hyvälaatuinen palvelu lähtee siitä, että iäkkään ihmisen avun- ja palvelujen tarve selvitetään monipuolisesti, ja sen jälkeen yhdes- sä suunnitellaan sellainen palvelujen kokonaisuus, jolla avun tarpeisiin vastataan. Laadulla on edellytyksensä, kuten henkilöstön määrä ja osaaminen. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti 1.1.2017. Parlamentaarisen valmisteluryhmän muut jäsenet ovat: sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ja puoluesihteeri Taru Tujunen (kok) kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman (sd) kansanedustaja Hanna Mäntylä ja yleislääketieteen professori Mauno Vanhala (ps) kansanedustaja Juha Rehula ja kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) kansanedustaja Erkki Virtanen (vas) kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (rkp) kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) kansanedustaja Leena Rauhala (kd) Ohjausryhmän tehtävänä on laatia esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd). Niinpä laitoshoidon purkamisessa ei ole kyse säästötoimenpiteestä. Vanhuspalvelulaki ja sen toimeenpanoa tukeva laatusuositus antavat välineitä siihen, miten hyvä laatu turvataan. Miten näette vanhustenhoidon kokonaisuuden, onko Suomessa varaa hyvään vanhuuteen. Tavoitteena on saada esitys valmiiksi toukokuun loppuun mennessä ja lähettää se lausuntokierrokselle kesäkuussa. Haluan korostaa sitä, että kotona asuminen - toki riittävän avun turvin - on monelle iäkkäälle ihmiselle se kaikkein mieluisin tapa. Monet ikäihmiset ovat avuksi omille lapsilleen, lapsenlapsilleen sekä muille läheisilleen ja toimivat aktiivisesti erilaisissa järjestöissä. Tavoitteena on muuttaa iäkkäiden palvelujen rakennetta niin, että kotiin annettavia palveluja lisätään ja laitoshoitoa vähennetään. Olen myös sitä mieltä, että kotihoidon sisältöä on monipuolistettava nykyisestään - tarvitaan enemmän toimintakykyä ylläpitävää palvelua, erityisesti koteihin
esteettömyydestä ja arjen apuvälineistä. Helposti poistettavat esteet Invalidiliitto ja Vanhustyön keskusliitto Esteettömyyskartoittajien tapaaminen Esteettömyyskeskus Green Care – luontoavusteinen toiminta ikääntyneiden voimavarana ja virkistäjänä Vihreä veräjä – hyvinvointia luonnosta hanke Sininauhaliitto Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto SeniorSurf -hanke Vanhustyön keskusliitto Lihavuusohjelma Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, THL Hopeamarkkinat KÄKÄTE-projekti Ravitsemusfoorumi Gerontologinen ravitsemus Gery ry M u ka n a m yös HYVÄ RU O -teema! Katso lisää ohjelmasta ja seuraa ajankohtaisia kuulumisia: www.hyvaika.fi www.facebook.com/hyvaika Samaan aikaan: Tapahtuman järjestää: Yhteistyössä: Kuuloliitto ry PT-Keskus Oy Toimiva Koti Työhyvinvoinnin ja terveyden tapahtuma KA. MESSUILLA KOHDATAAN! Hyvinvoinnin ammattitapahtumat HYVÄ IKÄ 2014 Ikääntymisen ja vanhustyön messut ja seminaarit 25.-26.9.2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus HYVINVOINTIA IKÄÄNTYVIEN ARKEEN – RATKAISUJA VANHUSTYÖHÖN Hyvä Ikä esittelee tuotteita ja palveluja ikääntyneille sekä hoiva-, kuntoutusja sosiaalialan ammattilaisille. Tule tutustumaan ajankohtaiseen tarjontaan mm. PERJANTAINA 26.9. Seminaariohjelmassa mukana mm. TORSTAINA 25.9
– Suurimmalta osin ikääntyneet selviävät elämän ehtooseen suhteellisen pienen ulkopuolisen avun tuella. Kinnunen mm. 8 ei voida rakentaa ä pelkästään julkisten palvelujen ja ammattilaistyön varaan. Alan työvoimasta tulee ankaraa kilpailua tulevina vuosina. Kinnunen on huolissaan alan työvoiman riittävyydestä ja toteaa, ettei ikääntyneiden palvelujen järjestämistä Juha Kinnusella on vankka, 25 vuoden kokemus terveyshallinnosta, terveysjohtamisesta ja terveystaloudesta. toimi aiemmin Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa dekaanina. Siksi tarvitsemme myös uudenlaisia toimintamalleja, joista Euroopassa on laajaa kokemusta. Kyse on pikemminkin omista, läheisten, yhteisöjen ja poliittisten päättäjien valinnoista. Verotuksella, tulonsiirroilla ja perintöjä koskevalla lainsäädännöllä voimme luoda nykyistä parempia edellytyksiä ikääntyville hankkia palvelu- ja, jos itse tai lähiyhteisö ei pysty niitä tarjoamaan. monisairaus on kasvava haaste terveydenhuollolle. K un Juha Kinnuselta kysyy, onko meillä varaa hyvään vanhuuteen, hän vastaa, että ehdottomasti on ja on oltava myös tulevaisuudessa. Ikääntymiseen liittyvät luonnolliset muutokset elimistössä ja elämäntavassa sekä ns. Tarvitsemme myös uudenlaista yhteisöllisyyttä ja luovia esimerkiksi aikapankkiratkaisuja, joilla voimme tukea lähimmäisten hoitoa ja hoivaa silloinkin, kun esimerkiksi työn vuoksi emme voi asua lähellä. Terveydenhuollon akuuttihoidossa Kinnusen mukaan oman haasteensa asettaa se, että nyt ja tulevaisuudessa hoidetaan yhä vanhempia ihmisiä. Toki kasvava joukko ikääntyneitä tarvitsee myös raskasta hoivaa, mutta yleinen väestön terveydentilan paraneminen ja elinajan odotteen kasvu lyhentää raskaan hoivan aikaa yksilötasolla. Olen ollut myös havaitsevinani, että sukupuolittunut hoivatyö on alkanut myönteisellä tavalla murtua ja miehet ja naiset osallistuvat ikääntyneiden hoitoon ja hoivaan tasa-arvoisemmin niin kodeissa, lähiyhteisöissä kuin ammatillisessa toiminnassa. – Esimerkiksi yleisesti käytössä olevia lääkkeitä tai hoitokäytäntöjä ei välttämättä ole lainkaan testattu ikääntyneillä ihmisillä. Siksi aivan tavallisten lääkkeiden yhteisvaikutuk-. Teksti: Leena Valkonen Kuva: KSSHP Väestö ikääntyy – mistä resurssit palveluihin Terveydenhuollon tohtori Juha Kinnunen on vajaan vuoden verran johtanut Keski-Suomen sairaanhoitopiiriä, joka on 21 kunnan muodostama kuntayhtymä. – On arvioitu, että kasvavan eläköitymisen ja lisääntyvän hoivatarpeen vuoksi tarvitsemme seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 200 000 uutta työntekijää sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hän muistuttaa, että olemme globaalisti 15 vauraimman maan joukossa. Kinnunen pitää uudessa tehtävässään haasteena sitä, miten tulevaisuudessa perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja erikoissairaanhoito saadaan toimimaan yhdessä ja miten terveys- ja sosiaalipalveluihin käytettävistä resursseista saataisiin entistä paremmat hyödyt
Jos, uusilla rakenteilla päästään kustannusten nousun hillintään ja sopeuttamiseen, joka vastaa nykyistä paremmin kansantalouden kasvuvauhtia, niin saavutus on hyvä, Kinnunen jatkaa. set voivat olla yllättäviä. – Ideologisesti ja juridis-hallinnollisesti se on aina ammuttu alas, mutta sellaisia järjestelmiä toki Euroopasta löytyy, Kinnunen vastaa. Viimeajat ovat olleet todellista vuoristorataa kuntarakenne ja sote-uudistuksessa, Juha Kinnunen kuvailee. Sen tarjoaminen tulee olla oikeudenmukaista ja reilua asemaan ja asuinpaikkaan katsomatta, Juha Kinnunen päättää. – Se selkiyttää palvelujen suunnittelua ja tuo siihen myös ennustettavuutta. Hallinnollisten raja-aitojen poistuminen sote-alueilla voi lisätä joustavuutta palvelun käyttäjän kannalta, kun maksaja on kuitenkin sama organisaatio. Se, miten valtionosuudet ja kuntien keräämät verot ohjataan uusien sote-alueiden käyttöön, on vielä työn alla. Sote-uudistukseen liittyen KeskiSuomessa käynnistetty valmistelu siitä, voitaisiinko sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa yhtenäisenä maantieteellisenä alueena yhden sosiaali- ja terveyspalveluorganisaation kautta. Vireillä olevat rakenneuudistukset haasteena Miten sairaanhoitopiirin johtaja suhtautuu vireillä oleviin rakenneuudistuksiin, miten ne näkyvät sairaanhoitopiirin elämässä ja ikäihmisten palveluiden suunnittelussa. kapitaatiomalliin, mikä tarkoittaa väestön määrän, ikärakenteen ja sairastavuuden painottamista, Juha Kinnunen sanoo. Heitä hoidetaan edelleen aivan liian yleisesti perinteisessä laitosmaisessa ympäristössä, Kinnunen sanoo. Asiaan on viime aikoina alettu kiinnittää huomiota alan tutkijoiden keskuudessa ja hoitokäytännötkin onvat pilottihankkeiden seurauksena muuttumassa. Haasteita kuitenkin edelleen riittää varsinkin muistisairaiden ikääntyvien hoidossa. Hänen mielestään ikääntyneiden reaaliomaisuuden hyödyntämistä välttämättömän hoivan kustannusten kattamiseen olisi yksinkertaistettava. Verorahoitteinen pohja kuitenkin säilyy. – Tarpeiden, odotusten ja olemassa olevien voimavarojen ristiriita tulee säilymään tulevaisuudessakin. Ja mitkä taas niistä palveluista, joita tarvitaan vuosittain tai jopa kerran elämässä, kuten lonkkanivelen leikkaus, voidaan keskittää etäämmälle. Kuka maksaa ja mitä. Ja lisää, että sodan kokeneet ikäluokat vielä tarkoin varjelevat varojaan, jotta perillisillekin jäisi osuutensa. Kaikkien yhteisvaikutuksia ei tunneta eikä voida hallita. – Viiden sote-alueen varaan rakennettavasta palvelutuotannosta emme vielä tiedä yksityiskohtia. Eikö sitä voisi joustavasti käyttää hyvän elämän järjestämiseen. 9. – Ei siksi, että siihen ei olisi varaa, vaan siksi, että ikääntynyt nopeasti menettää toimintakykyään vuodelevossa ja normaali elämä ei enää onnistukaan, Kinnunen painottaa. Mitään suuria säästöjä mikään hallinnollinen malli ei sinänsä tuo, sillä sosiaali- ja terveydenhuollossa palkkakustannusten osuus on noin 70 prosenttia kokonaiskustannuksista. Keski-Suomessa on Kinnusen mukaan vahvasti pyritty paneutumaan kuntoutusketjujen kehittämiseen niin, että kaikki potilaat voisivat sairaalassa tapahtuvan tutkimuksen ja hoidon jälkeen palata suoraan kotiin. Palveluiden järjestämistapa ja rahoitus puntarissa Sote-uudistuksen rahoitusmallista ei ole vielä tarkempia kaavailuja. Juha Kinnunen toteaa, että pääsoin suomalaiset ikäihmiset huolehtivat omilla varoillaan asumisensa ja elämisensä kustannukset. Pitäisikö lasten osallistua vanhempiensa arjen välttämättömän hoivan kustannuksiin. – Joskus tuntuu sydäntä raastavalle katsoa ja kuulla tarinoita yksinäisyydestä kärsivästä ja pienen eläkkeen varassa nitkuttelevasta vanhuksesta, jolla on varallisuutta asuntonsa arvossa tai muuta kiinteää varallisuutta. Alan tutkijoiden havainnot ovat hälyttäviä, jos jopa neljänneksellä yli 75 vuotiaista on päivittäisessä annostelussa jopa 15 eri lääkeaineitta. On huolellisesti arvioitava, mitkä palvelut tulee olla kaikissa oloissa lähellä ja saatavissa päivittäin tai viikoittain. Isona haasteena tulee olemaan ikääntyneiden osalta se, miten onnistutaan tasapainoisella tavalla sovittamaan yhteen nykyiset sosiaalipalvelut, kuten kotiin annettavat palvelut, palveluasuminen ja pitkäaikaishoiva sekä terveydenhuollon toiminnot eheäksi palveluketjuksi. Monilääkitys on kasvava ongelma ikääntyneillä. Muutos olisi merkittävä erikoissairaanhoidon kannalta, jossa kuntalaskutus on perustunut palvelujen käyttöön lähes kokonaan. – Julkisia verorahoitteisia palveluja luonnollisesti pitää olla tarjolla turvana silloin, kun vakava sairaus yllättää tai toimintakyky heikkenee, että tarvitsee väliaikaista tai pysyvää hoivaa. Jos akuutin sairauden hoidon jälkeen se ei ole mahVanhustyö 2 • 2014 dollista, olisi tarjolla akuutti kuntoutushoitopaikka. Olennaista on, että vältetään turhat makuuttamispäivät. Laitosmaisen palvelurakenteen purkamisessa on sairaanhoitopiirin johtajan mielestä edetty viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. – Edellytykset sille ovat olemassa, mutta lainsäädäntö voi ohjata useammankin yksikön ratkaisuun, Kinnunen pohtii. On esitetty siirtymisestä kustannusten määrittelyssä laskennalliseen ns
Silloin luovutaan etenkin matkailusta, itsensä hemmottelusta ja vapaa-ajan vietosta. I lmarisen selvityksen mukaan useimmille jää eläkkeestä pakollisten menojen jälkeen ylimääräistä. Kysely kertoo, että naisten eläke oli 700 euroa pienempi kuin miesten. Joka kolmatta eläkeläistä huoletti oma talous. – Naisten pientä eläkettä selittää se, että yli puolet naisista oli työskennellyt alempina toimihenkilöinä tai työntekijöinä, jolloin heidän palkkansa ja siten myös eläkkeensä jäi pieneksi. Rahalla eläkeläiset hankkivat kokemuksia ja ylläpitävät kuntoa, kertoo Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen tekemä tuore tutkimus. Oma talous huolettaa silti suurta joukkoa. Eläkkeelle jäädessä elintaso laskee osalla eläkeläisistä. Myös työuran katkot, kuten kotona vietetyt vuodet lasten kanssa, vaikuttavat eläkkeeseen, Jaakko Kiander totesi. Suureen varallisuuteen liittyy usein myös hyvä eläke.. Eläkkeen koettiin riittävän, jos ylimääräistä pakollisten menojen jälkeen jää yli 500 euroa tai varallisuutta on vähintään 200 000 euroa. iAreena keräsikin ennätysyleisön. Yksin asuvalle eläkkeestä jää pakollisten menojen jälkeen kulutukseen vähemmän kuin parisuhteessa olevalle. Terveyteen ja hyvinvointiin satsaa 40 % eläkeläisistä ja joka kolmas laittaa rahaa säästöön. Tutkimuksen tulokset julkistettiin helmikuussa Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton yhteisessä iAreena-tapahtumassa. 15 % vastanneista ilmoitti, että eläkkeestä ei jäänyt lainkaan ylimääräistä. Muun muassa joka toinen nainen kokee, että eläke ei riitä. Eniten rahaa käytetään vapaa-ajan viettoon, matkailuun ja harrastuksiin. Rahalla eläkeläiset hankkivat kokemuksia ja ylläpitävät kuntoa. Keskimäärin ylimääräistä kulutukseen jää 350 euroa ja joka kolmannelle yli 500 euroa. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Herttakaisa Kettunen iAreenassa keskusteltiin Mihin rahani riittävät! Useimmille jää eläkkeestä ylimääräistä. Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander arvioi kyselyn pohjalta, että puolet eläkeläisistä ei joudu luopumaan eläkkeelläkään totutusta elintasosta. Raha-asiat kiinnostivat. 10 Naisen eläke ei usein riitä Tutkimuksessa vastaajien keskimääräinen työeläke oli 1 980 euroa. Lisäksi naisten taloudellista asemaa heikentää myös, että he asuvat miehiä useammin yksin eikä heillä ole siten kumppania jakamassa talouden kustannuksia, Kiander lisäsi
– Eläkeläisten varallisuus koostuu pääosin omasta asunnosta. Vapaaehtoistyön on todettu parantavan auttajan ja autettavan elämän laatua. iAreenassa ajankohtaisia puhujia ja teemoja iAreena on Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämä seminaari ajankohtaisesta ikääntyvien asioihin liittyvästä teemasta. Nuorten osallistumisaste on alentunut. Ikääntyneet hoitavat toisia ikääntyneitä ja myös muihin ikäryhmiin kuuluvia kuten lastenlapsia. Tulosten mukaan eläkeläisten tulevaisuutta turvaavat usein oma asunto ja säästötili. iAreenassa kuultiin myös toimitusjohtaja Pia-Noora Kauppia Finanssialan keskusliitosta. Määrä on kasvanut kahden vuoden takaisesta eli vuodesta 2011, jolloin vastaavat luvut olivat 53 % ja 49 %. Kaikki eivät kuitenkaan työskentele, koska sopivaa työtä ei ole tarjolla, Jaakko Kiander sanoi. Lisäeläke oli 24 %:lla kyselyyn vastanneista eläkeläisistä. – Tuoreet eläkeläiset ovat aktiivisia. Selvitysten mukaan yhdeksän kymmenestä kansalaisesta sanoo auttaneensa lähipiiriin kuuluvaa, seitsemän kymmenestä antaa rahaa keräyksiin ja kolmannes on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Miehet ovat hieman aktiivisempia. Tapahtuma järjestettiin nyt neljännen kerran. Omaishoidolla, naapuriavulla sekä vapaaehtoistyöllä on huomattava taloudellinen merkitys, Lehto tiivisti. Ikäihmisistä vapaaehtoistyöhön osallistuu noin 250 000 yli 65 vuotiasta ja naapuriapua heistä antaa 400 000. Moni eläkeläinen kokee myös tarvetta lisätulolle. Sen sijaan enemmistö, 58 %, uskoi jättävänsä perintöä jälkipolville, Jaakko Kiander kertoi. Hän luennoi aiheesta Miten muutan varallisuuteni laadukkaaksi vanhuudeksi. Vastaajien keskiikä oli 63 vuotta. Moni ei halua käyttää sitä ainakaan kokonaan hoivapalveluihin. Tärkeimmät syyt työssä jatkamiseen ovat tulotaso ja mielekäs työtehtävä. Suuri osa haluaisi jatkaa eläkkeen rinnalla ansio- tai vapaaehtoistyötä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen 4H-liiton, Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vapaaehtoistyön rahallinen arvo on laskettu noin 130 miljoonan euron suuruiseksi. Vajaa kolmannes oli turvannut vanhuusvuosiaan sijoittamalla osakkeisiin. Ammatin mukaan aktiivisimpia ovat maatalousyrittäjät ja yrittäjät yleensä sekä ylemmät toimihenkilöt. Tutkimuksen mukaan suuri osa eli 41 % uskoo, että hänellä ei ole varaa ostaa hoivapalveluita. 11. Se täydentää ammattityötä ja sitä on mahdollista edelleen kasvattaa kehittämällä toimintamalleja. Ilmarinen selvitti tuoreiden eläkeläisten talouden tilaa sekä tuntemuksia omasta jaksamisesta ja halukkuudesta jatkaa työelämässä syksyllä 2013 tehdyssä kyselyssä. Tilaisuuden materiaalit löytyvät nettisivuilta www.ilmarinen.fi sekä www.vtkl.fi>Ajankohtaista>iAreena. – Miesten ja keski-ikäisten osuutta selittänee se, että eniten osallistutaan urheiluseurojen ja liikuntakerhojen toimintaan, Lehto arvioi. Puolella vastanneista varallisuuden arvo ylitti 100 000 euroa. Omaishoitajasopimuksen tehneistä yli 20 000 on yli 65 vuotiaita. Hänen mukaansa vapaaehtoistyössä on aina huomioitava saajan ja antajan näkökulma ja muistettava eettiset periaatteet. Verkossa tehtyyn kyselyyn vastasi 549 eläkeläistä. Monella ei ole varaa ostaa hoivapalveluja – perintöä kuitenkin jää Tutkimuksessa selvitettiin myös, millä keinoin tuoreet eläkeläiset ovat turvanneet talouttaan. Neljännes on sitoutunut pidempiaikaiseen avustustoimintaan. Suhteellisesti eniten vapaaehtoistyötä tehdään ikäryhmässä 45–64-vuotiaat. Entistä useampi haluaisi ja jaksaisi tehdä töitä Tuoreista eläkeläisistä 57 % haluaisi jatkaa töitä eläkkeellä, ja hyvin työssä arvionsa mukaan jaksaisi yhtä moni. SLU ilmoittaa oman eli liikunnan ja urheilun vapaaehtoistoiminnan arvoksi 1,6 mrd euroa, Markku Lehto kertoi. Vanhustyö 2 • 2014 Vapaaehtoistyön taloudellinen arvo Jos vapaaehtoistyön arvo määritellään käyttämällä arvostuksen mittana vastaavasta työstä maksettavaa markkinahintaista korvausta, päädytään satoihin miljooniin euroihin. Auttamishalukkuutta on I käihmisten vaikuttamismahdollisuuksia ja vapaaehtoistyön arvoa seminaarissa pohti Vanhustyön keskusliiton valtuuston puheenjohtaja Markku Lehto. Vapaaehtoistyön määrä ajankäyttötutkimuksen mukaan on pysynyt viimeaikoina samana: vajaa kolmannes kaikista ja neljännes 65 vuotta täyttäneistä oli tehnyt vapaaehtoistyötä edeltäneen kuukauden aikana. Toimittaja Johanna Korhosen vetämässä paneelikeskustelussa päivän teemaan pureutuivat kansanedustaja Osmo Soininvaara, finanssineuvos Urpo Hautala valtiovarainministeriöstä, Järvenpään Eläkeläisneuvoston puheenjohtaja Leena Peltosaari sekä tuore eläkeläinen, toimittaja Marjut Lindberg
Professori Juho Saaren mukaan tämä edellyttää ikääntyvän väestön oman varallisuuden hyödyntämistä julkisen rahoituksen rinnalla. Vaikka vanhusten suhteellinen määrä kasvaa, hyvän vanhuuden turvaamiseen on edelleen varaa. Kyse on siitä, miten arki toimii ja miten mielekkääksi ihminen kokee elämänsä. Rahoitusvastuuta voidaan siirtää ihmisille itselleen joko hoivavakuutuksella tai käänteisillä asuntolainoilla, Saari sanoo. 12. Hyvinvoivan enemmistön varjossa elää myös ikäihmisiä, joilla ei mene niin hyvin. Tutkimusten piirtämä kokonaiskuva vanhuudesta ei kuitenkaan ole näin synkkä. . Näistä en olisi valmis luopumaan. Hyvä vanhuus ei kuitenkaan ole pelkästään palvelujärjestelmän käsissä, eikä siinä puhuta vain rahasta. Kokonaisuutta ajatellen vanhusten palvelujärjestelmän keskeisimmät on- gelmat ovat väärä sijoittaminen, jonka seurauksena ihminen voi päätyä vuodeosastolle, vaikka oikea paikka olisi kuntoutuksessa. Miten vanhusten tarvitsemat palvelut rahoitetaan lähivuosina. Vanhukset tulevat tänä päivän suhteellisen hyvin toimeen. Pitäisikö lasten ottaa enemmän vastuuta omista vanhemmistaan ja vanhempiensa hoidon rahoituksesta. Meillä on edelleen varaa hyvään vanhuuteen, mutta se edellyttää myös vanhusväestön oman varallisuuden hyödyntämistä. . . J ulkisessa keskustelussa vanhuus nähdään usein enemmän taakkana kuin voimavarana. Kuka maksaa. Köyhyys ei ole merkittävä ongelma kaikkein vanhimpia, takuueläkettä saavia ja yksin asuvia naisia lukuun ottamatta. Nykyvanhukset ovat hyvätuloisempia kuin koskaan, ja monella on myös varallisuutta. Kokonaan toinen kysymys on palvelun tarvitsijan oma varallisuus. Pääsääntöisesti vanhukset ovat kohtuullisen tyytyväisiä elämäänsä ja myös palvelujärjestelmä toimii, ItäSuomen yliopiston sosiologian professori ja Hyvinvointitutkimuskeskuksen johtaja Juho Saari arvioi. Lisäksi palvelujen piiriin pääseminen ei ole itsestään selvää, ja se vaihtelee turhan paljon eri yksilöiden välillä. Uutiskynnyksen ylittävät tapaukset, joissa vuosikymmenet yhdessä ollut aviopari erotetaan toisistaan elämän ehtoolla tai vanhukset eivät pääse suihkuun kahteen viikkoon. Tyypillinen perinnönsaaja on tänä päivänä jo itsekin eläkkeellä tai sen kynnyksellä. Suvun, perheen ja ystäväverkostojen tuki on keskeinen arjen toimivuuden kannalta, Saari kuvaa. Meidän sosiaalipoliittisen järjestelmämme keskeisiä piirteitä ovat yksilölliset oikeudet ja velvollisuudet sekä sukupolvien välinen riippumattomuus. Esimerkiksi vanhukset ja ikääntyvät ovat keskeinen leipäjonoista elintarvikkeita hakeva ryhmä. Teksti: Hanna Moilanen Kuva: Raija Törrönen YHTEISKUNTA Onko meillä varaa hyvään vanhuuteen. Keskustelu hoivakulujen jakamisesta on tärkeä yhteiskuntapoliittinen kysymys lähivuosina. . . Professori Juho Saa- ri ei lämpene ajatukselle
Yksinäisyyteen vaikuttamalla voidaan olennaisesti parantaa koko vanhusväestön keskimääräistä hyvinvointia. Hyvinvointi on paljon aineellisia asioita laajempi asia. Laajassa mittakaavassa se ei näytä tekevän juuri mitään eli yksinäisyys ei lisäänny tai vähene ennen 70 vuoden ikää, Saari tiivistää. Yksinäisyys näyttää selittävän hyvinvoinnin vajeita varsin laajasti. Ehkä jopa tärkein yksittäisen ihmisen hyvinvointia romuttava tekijä on yksinäisyys. Yksinäisyyteen vaikuttamalla voidaan olennaisesti parantaa koko vanhusväestön keskimääräistä hyvinvointia. Koettu yksinäisyys ei näytä lisääntyneen tutkimuksen valossa 1990-lukuun verrattuna. Saari on erikoistunut hyvinvoinnin, kansalaisyhteiskunnan, hyvinvointivaltion ja Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden tutkimukseen. Yksinäisyys on aivoissa näkyvää ja tuntuvaa sosiaalista kipua, Saari selventää. Välillä mietitään, mitä ikääntyminen tekee yksinäisyydelle. Vanhustyö 2 • 2014 13. Sosiaalinen etäisyys on kasvanut. . – Yksinäisyydestä kärsivien hyvinvointivajeet ovat kuitenkin huomattavan synkkiä. Esimerkiksi vanhukset ja ikääntyvät ovat keskeinen leipäjonoista elintarvikkeita hakeva ryhmä. Toisaalta itsensä yksinäiseksi kokevilla menee aiempaa huonommin. Sen myötä heikompiosaisista on tullut kasvottomia muukalaisia keskuudessamme, Saari arvioi. Se vähentää myös koettua ja fyysistä terveyttä. Näistä tutkimusaiheista on julkaissut noin 350 tieteellistä julkaisua. Yksinäisyys nakertaa hyvinvointia Hyvinvoivan enemmistön varjossa elää myös ikäihmisiä, joilla ei mene niin hyvin. . Juho Saari työskentelee hyvinvointisosiologian professorina ja Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen johtajana Itä-Suomen yliopistossa. Aikaisemmin hän työskenteli muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä. . Suuri hyvinvoiva enemmistö ei tiedä käytännössä mitään yhteiskunnan varjoisissa notkelmissa elävien elämästä
Jos on velkakierteessä, kannattaa se pyrkiä pysäyttämään mahdollisimman ripeästi, neuvoo Minna Mattila. – Edelleenkin iäkkäämmät ovat pieni osa asiakkaistamme, mutta viime vuosina heitä on ollut yhä enemmän. Joka kymmenes Takuu-Säätiön takauksen hakijoista oli viime vuonna vähintään 65 vuotias. – Joskus koko summa voi olla pelkästään kulutusluottoja ja velkoja voi olla kymmeniä. Teksti: Herttakaisa Kettunen TALOUS Talouden suunnittelu auttaa velkojen hallinnassa Vuoden 2013 loppupuolella uutisoitiin eläkeläisten maksuhäiriömerkintöjen kasvaneen rajusti. – Viimeistään viisikymppisenä kannattaa ottaa kynä käteen ja listata omat velkansa. Mattila toteaa tämän olevan noin kaksi kertaa enemmän kuin viisi vuotta sitten. Siihen, että eläkeläiset erottuvat maksuhäiriötilastoissa, on useita eri syitä. – Varsinkin vanhemmat naiset hoitavat raha-asioitaan kuntoon vasta kes- mattu, että eläkeläisten maksuhäriömerkinnät ovat lisääntyneet merkittävästi, vaikka muihin ikäryhmiin verrattuna eläkeläisillä on vielä vähän maksuhäiriöitä. Tutkimusten mukaan joka neljäs velkaongelmainen on täyttänyt 50 vuotta. 14 Yli 50-vuotiaat velkaantuvat pääasiassa samoista syistä kuin nuoremmatkin. Monesti vastaan tulee yllättäviä elämänmuutoksia tai otetaan varomattomasti kulutusluottoja. Tyypillistä on, että velkaantuminen on seurausta perheen elättämisestä, erosta tai aikuistuvien lasten auttamisesta. T akuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila kertoo, että takauksen hakijoista nuorten osuus on pysynyt samana, mutta yli 60 vuotiaiden osuus on kasvanut tasaisesti. Pikavippejä lasten auttamiseen Takuu-Säätiön takausta hakevilla viisija kuusikymppisillä on tavallisesti vakuudetonta velkaa 20 000-30 000 euroa. Myös järjestelylainoja takaavan Takuu-Säätiön asiakaskunnassa on huomattu samanlainen suuntaus. Yksi syy maksuhäiriömerkintöjen lisääntymiseen ovat esimerkiksi pikavipit ja kulutusluotot, sanoo Minna Mattila. Vaikka iäkkäämpiä ihmisiä on Takuu-Säätiön asiakkaina paljon vähemmän kuin alle 30 vuotiaita, on heidän osuutensa kuitenkin lisääntynyt. 31.12.2013 Ikäluokka Mies Nainen Yhteensä 65-69 8266 4369 12635 >=70 4573 3469 8042 Ikäluokka Mies Nainen Yhteensä 65-69 6983 3605 10588 >=70 3984 3121 7105 Ikäluokka Mies Nainen Yhteensä 65-69 5423 2763 8186 >=70 3238 2667 5905 31.12.2012 31.12.2011 ki-iässä, kun lapset ovat jo muuttaneet omilleen. Myös Asiakastietoa oy:ssä on huo- Pikavippeihin turvaudutaan usein äkillisissä menoissa tai kun halutaan auttaa esimerkiksi omaa lastaan.. Kannattavinta onkin hakea ammattiapua velkojen järjestelemiseksi
Tällä hetkellä sosiaalista luottoa saa 30 paikkakunnalla esimerkiksi kodin hankintoihin, asumisen turvaamiseen tai muihin äkillisiin menoihin. Toiset ovat vielä ennen eläkkeelle jäämistä tai jo eläkkeellä olleessaankin tehneet monenlaisia hankintoja kulutusluotoilla. Kulutusluottoja lääkehankintoihin Oman talouden sopeuttaminen väheneviin tuloihin saattaa olla hankalaa. – Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että ikääntynyt äiti auttaa velkaantunutta poikaansa tai tytärtään ottamalla pikavippejä. Eläkeläiset joutuvat joskus turvautumaan kulutusluottoihin myös vakavien sairauksien ja kasvavien terveydenhoitomenojen yhteydessä. Sieltä saattaa saada apua tällaisissa tapauksissa. Takuu-Säätiö Takuu-Säätiö auttaa ennalta arvaamattomasta syystä taloudelliseen kriisitilanteeseen joutuneiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä tarjoamalla maksutonta puhelinneuvontaa ja takaamalla järjestelylainoja. Avunpyynnöstä ei kehdata kieltäytyä vaikka varaa ei olisikaan. Pitäisi myös ymmärtää, että eläkkeellä ei olekaan varaa samalla tavalla matkustella ja tehdä ostoksia kuin aiemmin, sanoo Mattila. Pitkä sairaalajakso voi romahduttaa talouden. Sosiaalista luototusta voidaan myöntää henkilöille, joilla ei ole pienituloisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada luottoa muulla tavoin, mutta joilla on kykyä suoriutua luoton takaisinmaksusta. – Kannattaa muistaa kuntien järjestämä sosiaalinen luototus. Kulutusluotoilla yritetään maksaa kuukausieriä pois ja kierre on valmis. Lisätietoja: www.takuu-saatio.fi Velkalinja – maksutonta neuvontaa puh. Sitten on niitä, jotka ovat yrittäneet itse järjestellä velkojaan maksamalla niitä pois uudella kulutusluotolla. 0800 9 8009.. Myös Takuu-Säätiön vuoden 2014 alusta käynnistämä pienlainakokeilu Tampereella, Seinäjoella, Kajaanissa ja Paltamossa auttaa pienituloisia ja vähävaraisia. Pienlainaa ei myönnetä, jos on jo velkaongelma. Toimeentulotukea ei uskalleta, kehdata tai tiedetä hakea, vaan otetaan velkaa. – Maksukyky on viritetty tappiin ja jos tuleekin lomautus, irtisanominen tai sairastuminen, romahtaa talous
16. – Vanhuksen vointi saattaa kotihoidossa vaihdella hyvinkin nopeasti, jolloin palvelut eivät kykene vastaamaan hänen tarpeisiinsa yhtä nopeasti. O ulun kaupungin vanhustyön johtaja Anna Haverinen sanoo, että ikävä kyllä useat maamme eri lait ja palvelut eivät toimi käytännössä vanhusten hyväksi niin sujuvasti kuin niiden on suunniteltu toimivan. Haverinen painottaa moniammatillista yhteistyötä ja pikaista tarttumista iäkkään vointiin matalan kynnyksen kautta jo terveyskeskuksissa, jolloin iäkäs henkilö pääsisi mahdollisimman nopeasti kuntouttaviin ja hyvinvointia ennaltaehkäiseviin palveluihin. Vaikka vanhukselle tehtäisiinkin sairaalajakson aikana kattava kotiuttamissuunnitelma, paluu kotiin ja kotona pärjääminen ei olekaan aina niin yksinkertaista, hän lisää. Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki PALVELUT Matalan kynnyksen kautta palveluihin kiinni Maamme laitosvaltaista vanhustenhuoltoa ollaan lakkautettu suunnitelmallisesti 1990-luvulta lähtien sulkemalla vanhainkoteja ja siirtämällä iäkkäitä vuodeosastoilta tuettuun palveluasumiseen ja kotihoitoon. Hallituksen uusin linjaus lisätä kotihoitoa ei aja vanhuksia laitoksista kotiin ainakaan Oulussa, sillä kotihoitoa tullaan tavoitteellisesti kehittämään niin, että sillä tuetaan kotona asumista ja ennaltaehkäistään laitoshoitoon joutumista. Kotihoidossa oleva vanhus saattaa tarvita hyvinkin pikaisesti esimerkiksi lyhytaikaista sairaalapaikkaa, hän kuvailee. Oulun kaupungin vanhustyön johtaja Anna Haverinen sanoo, että Oulussa on runsaasti vanhusten hyvinvointia ylläpitäviä harrastuksia seurakunnan, kaupungin liikuntatoimen ja eri järjestöjen järjestämänä. – Kun vanhus pääsee ajoissa palveluihin kiinni, hänen kuntonsa ei pääse niin huonoon kuntoon, että hän joutuisi heti tehostettuun palveluasumiseen tai laitoshoitoon
Hän painottaa, että suuret vanhushuollon muutokset kaipaavat runsaasti panostusta kaikilta toimijoilta ihan rakennus- ympäristösuunnittelusta alkaen. Haverinen sanoo, että järkevää työnjakoa saataisiin parhaiten yhdistämällä ja koordinoimalla eri palveluja samalle ammattilaiselle. – Meillä toimii vanhushuolto suhteellisen hyvin, vaikka tekemistä riittää palvelurakenteiden uusimisessa kovasti. Vuoden 2012 tilaston mukaan ennen uuden Oulun yhdistymistä 90,7 % oululaisista yli 75-vuotta täyttäneistä vanhuksista selviytyi kotonaan ja tehostetussa palveluasumisessa oli 4,8 % vanhuksista. Oulussa on myös runsaasti omaishoitajia ja omaishoidon tukea saavien kattavuus on täällä selkeästi yli valtakunnallisen tavoitteen, Haverinen sanoo. – Vaikka vanhus saisi kaiken tarvittavan hoivapalvelun kotiin, hänelle tulee olla tarjolla myös kodin ulkopuolisia palveluja ja virikkeitä. Oulu ikääntyy vauhdilla Oulun kaupunki ikääntyy valtakunnallisella tasolla suhteellisen nopeasti, mutta on ikärakenteeltaan nuori. Oululaisten keski-ikä on noin 36 vuotta. Ympäristön tulee olla turvallinen ja esteetön liikkua, ja vanhuksen täytyy ylipäätään päästä myös ulos. Oulussa onkin meneillään runsaasti vanhusten palveluja kehittäviä hankkeita mm. – Meillä ei luonnollisestikaan ole vara pitää hoitopaikkoja tyhjinä, eikä myöskään palvelupaikkajonoon vain ilmoittauduta. Palveluja päällekkäin Haverinen korostaa, että vanhuksen päätös asua kotona lähtee hänestä itsestään, ja hänen päätöstään tulee kunnioittaa, oli kyse sitten vanhushuollon ammattilaisista tai hänen omaisistaan. Meillä toimii osaava moniammatillinen SAS-tiimi (selvitä-arvioi-sijoita), missä arvioidaan kunkin iäkkään kokonaistilanne ja sen perusteella hänelle arvioidaan paras mahdollinen palvelu. Kun vanhus pääsee ajoissa palveluihin kiinni, hänen kuntonsa ei pääse niin huonoon kuntoon, että hän joutuisi heti tehostettuun palveluasumiseen tai laitoshoitoon. Kaupungin ensimmäinen hyvinvointikeskus Kiimingissä aloittaa toimintansa maaliskuussa 2014 ja Kontinkankaan hyvinvointikeskus vuonna 2015. Vanhustyö 2 • 2014 17. Tämän lisäksi vanhus voi olla oikeutettu myös vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin, kuten henkilökohtaisen avustajan käynteihin, hän kuvailee. Oulun Setlementin ylläpitämä Kulttuuri Luotsi-toiminta, hän lisää tyytyväisenä. Haverinen lisää, että uutta osaamista vaativiin asiakasryhmiin kuuluvat lähivuosien aikana myös päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät vanhukset sekä monikulttuuriset vanhukset. Tällä tavalla kotihoidon käyntejä voitaisiin vähentää ja samalla vanhuksen luona kävisi vähemmän eri ammattilaisia heikentämättä hänen hyvinvointiaan, hän lisää. Oulun kaupunki tavoittelee säästöjä yhdistelemällä kattavasti terveys- ja sosiaalipalveluita saman katon alle. Tehostettuun palveluasumiseen jonotti vuoden 2013 lopussa 90 asiakasta ja laitoksiin 15 henkilöä. – Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli samalla henkilöllä käy esimerkiksi kotihoitaja ja fysioterapeut- ti aamuisin, voisi fysioterapeutti auttaa iäkästä pukeutumaan ja ohjeistaa häntä kuntouttavalla toiminnalla tekemään kyseiset toiminnot itse, mikäli se on vain apuvälineiden avulla mahdollista. – Meillä Oulussa kotihoidossa olevalle vanhukselle on tarjolla kattava ja toimiva kotihoito, mikä kestää sekä määrällisen että laadullisen valtakunnallisen tarkastelun. Oulussa liikuntarajoitteisenkaan vanhuksen ei tarvitse asua laitoksessa, sillä kotipalvelun työntekijät voivat käydä hänen luonaan useita kertoja vuorokauden aikana. Vuonna 2012 Oulussa pitkäaikaispäätöksellä laitoksissa asui 4,5 % 75-vuotta täyttäneistä henkilöistä
Kunnan elinvoimaisuutta heikentää myös alhainen syntyvyys. K untarakennelaki tuli voimaan heinäkuussa vuonna 2013 ja kuntien yhdistymisen selvitysvelvollisuus alkoi heti. Muutokset ovat: * Väestökehitys ja väestörakenne Väestökehitys ja väestörakenne ovat muuttumassa voimakkaasti lähempänä vuosikymmeninä. Mitkä ovat ne seikat, jotka ovat vaikuttaneet kuntauudistukseen ja sen tarpeeseen. Julkisen talouden rahoitusalijäämä kasvaa ja valtio ja kunnat velkaantuvat voimakkaasti. Muuttoliike vaikuttaa myös kaupunkiseutujen sisällä aiheuttaen taloudellista eriytymistä kaupunkiseudulla. Suomen väestö on ikääntymässä eurooppalaisittainkin erittäin voimakkaasti. Koonnut: Herttakaisa Kettunen KUNTAUUDISTUS Kuntauudistuksella varaudutaan tulevaisuuteen Kuntauudistuksesta keskustellaan paljon ja se herättää voimakkaita mielipiteitä. Kustannustason nousu on voimakasta 70 ikävuodesta eteenpäin. * Julkisen talouden kehitys Julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista. Huoltosuhteen heikkenemiseen vaikuttaa erityisesti yli 65-vuotiaiden määrän kasvu. Koska kuntauudistuksen tarkoituksena on turvata kuntapohjaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa yhdenvertaisesti, tulee ikääntyneiden palvelujen järjestämisvastuu olla riittävän Koska kuntauudistuksen tarkoituksena on turvata kuntapohjaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa yhdenvertaisesti, tulee ikääntyneiden palvelujen järjestämisvastuu olla riittävän vahvoilla organisaatioilla. Joissakin kunnissa väestökehitys on jo nyt varsin hälyttävä ja työikäinen väestö on vähentynyt jokaisena vuotena viimei- sen kymmenen vuoden ajan. Monessa maakunnassa ikärakenne on jo vinoutunut. * Palvelujen järjestäminen Pelkästään ikärakenteen muutos lisää 20 vuodessa huomattavasti erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja kustannuksia. Pääosa muuttovirroista suuntautuu suurille kaupunkiseuduille ja niiden välittämän vaikutusalueen läheisyyteen. Kuntien toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu nopeasti seuraavaan 10 vuoden kuluessa. * Muuttoliike Muuttoliike on aiheuttanut ja aiheuttaa Suomessa suuret alueelliset erot, muuttoliike vahvistaa kuntien eriytymiskehitystä. Huoltosuhde kehittyy alueellisesti eri tavoin. Esitimme valtionvarainministeriön ylijohtaja Päivi Laajalalle kysymyksiä, mitä kuntarakenneuudistus merkitsee käytännössä. 18. Kuntatalous on jo pitkän aikaa ollut alijäämäinen ja talouden tunnusluvut eivät lupaa tilanteen parantumista. Rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä; toimintatapoja ja -rakenteita on muutettava ja tehostettava, jotta julkisen talouden kestävyysvaje voidaan kuroa umpeen. Julkisen talouden kestävyysvaje kasvaa
Eläköityminen jakautuu alueellisesti ja kunnittain epätasaisesti. On luotava edellytyksiä kaupunkiseutujen kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Kuntauudistus koostuu useista eri toimenpiteistä ja lainsäädäntöhankkeista (vastuu valtiovarainministeriöllä): • Kuntarakenteen uudistaminen eli kuntaliitokset • Palvelurakenteen uudistaminen eli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen liittyvien rakenteiden uudistaminen (vastuu sosiaali- ja terveysministeriöllä) • Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 19. * Kuntien elinkeinopolitiikka Elinvoimaisuuden vahvistamisen kannalta merkityksellisiä ovat myös kunnan elinkeino- ja kasvupolitiikka, kunnan elinkeinopoliitinen tilanne, tavoitteet ja arvot sekä alueiden laaja-alainen kehittäminen. Muuttoliikkeen aiheuttama taloudellinen eriytyminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vaikutuksia kaupunkiseudun kuntien kesken. Elinvoimaan liittyy osaaminen, työvoiman saatavuus ja henkilöstön riittävyys ja kuntien mahdolli- suudet ylläpitää yrittäjyyden edellytyksiä. Väestökehitys vaikuttaa myös kuntien henkilökunnan eläköitymiseen. Minkälaisia seikkoja on otettava ja on otettu huomioon uudistuksessa. * Yhdyskuntarakenne Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen, yhdyskuntarakenteen hallinnan sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun edistäminen suurimmilla kaupunkiseudulla, jotka ovat asukkaiden työssäkäynnin, asioinnin Vanhustyö 2 • 2014 sekä palvelujen käytön kannalta toiminnallisesti yhtenäisiä, edellyttävät rakennemuutoksia kaupunkiseuduilla. Ikäranteen muutos vaikuttaa myös opetustoimen palvelujen järjestämiseen; haasteet ovat maan eri osissa hyvin erilaiset. vahvoilla organisaatioilla, joka pystyvät aktiivisesti muuttamaan palvelutapojaan ja siirtämään painotuksia palvelutarpeen ennaltaehkäisyyn
Voimassa olevan kuntarakennelain mukaan kunta, joka on erittäin vaikeassa taloudellisessa asemassa ja siitä syystä on vaara, että kunta ei pysty vastaamaan lakisääteisten palvelujen järjestämisestä eikä rahoituksesta, voidaan liittää toiseen kuntaan vastoin kuntien tahtoa. Parhaillaan kunnissa on lausunnolla kuntarakennelain täydennys. pakkoliitos voi olla mahdollinen myös kaupunkiseuduilla. Kunnilla on siis selvitysvelvollisuus, jonka perusteella kuntien valtuustot itse päättävät onko kuntaliitos välttämätön ja tarpeellinen. Tämän on tapahtunut esim. Laissa on säädetty miten kuntajakoselvitys tulee tehdä. Nämä säädökset eivät siis ole vielä voimassa, mutta ne on hallituksen linjausten mu- Kuntatietoa • Valtionvarainministeriö www.vm.fi > Hankkeet > Kuntauudistus • Kuntarakennemuutosten tietopankki www.kuntarakenne.fi • Kuntauudistus Twitterissä www.twitter.com/KuntaSote • Kuntauudistus Kuntaliiton sivuilla www.kunnat.net > Palvelualueet > Kuntauudistus • Uusi kunta 2017 www.kunnat.net > Palvelualueet > Projektit > Uusi Kunta 2017 20 kaisesti valmisteltu ja esitys on ko. Uudistukseen liittyvää lainsäädäntöä valmisteltaessa kuntia aina kuullaan ja kuntien lausunnot pyritään ottamaan valmistelussa huomioon. Kunnissa nähdään tilanne tässä ja nyt, joten usein on vaikea ymmärtää miksi tätä uudistusta tehdään.. Mikäli eduskunta lain täydennyksen hyväksyy, ns. Kuntarakennelaki tuli voimaan 1.7.2013 ja se sääti kaikille kunnille kuntajakoselvitysvelvollisuuden laissa säädetyillä perusteilla. Mikä on ollut kaikista haasteellisinta tässä asiassa. Kuntauudistusta tehdään tulevaisuuden haasteita varten eli lyhyellä ja pitkällä aikavälillä vastaan tulevien haasteiden ja ongelmien hoitamista varten. Missä mennään nyt. Talouden osalta kriisiytynyt kunta joutuu arviointimenettelyyn ja kuntajakoselvitykseen ja jos näissä molemmissa todetaan, että kuntaliitos on välttämätön, valtioneuvosto voi päättää kuntaliitoksesta vastoin kuntajakoselvityksessä mukana olevien kuntien tahtoa. Selvitysvelvollisuus on määräaikainen ja se on säädetty kaikille Suomen kunnille. Esimerkiksi voiko kuntia pakottaa liittymään toiseen kuntaan, jos halukkuutta liittymiseen ei kerta kaikkiaan ole. Kuntarakenneuudistusta tehdessä on pyritty vuorovaikutukseen kuntien kanssa. Valtioneuvosto voi käyttää toimivaltaa kuntaliitoksiin viime kädessä vastoin kuntien tahtoa jos: • kunta täyttää lain mukaiset kaupunkiseutuperusteet • kaupunkiseutuperusteet täyttävällä alueella olisi suoritettu erityinen kuntajakoselvitys • erityinen kuntajakoselvittäjä esittäisi kuntien yhdistymistä • valtioneuvosto määräisi toimitettavaksi kunnallisen kansanäänestyksen selvittäjän esittämällä ja kaupunkiseutuperusteet täyttävällä alueella • kuntajakoselvittäjän ehdotusta kannattaisi kunnallisessa kansanäänestyksessä alueen enemmistö • esitys täyttäisi kuntajaon muutoksen yleiset edellytykset sekä muutokseen olisi painavia maankäytön, asumisen, liikenteen toimivuuteen tai taloudelliseen eriytymiseen liittyviä perusteita. aluetilaisuuksien, tiedottamisen, työryhmätyöskentelyn ja kuntien kuulemisen kautta. • Kuntalain kokonaisuudistus • Metropolihallinto metropolialueella (14 pääkaupunkiseudun kuntaa) • Kuntien lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen. Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat kiteytyvät seuraaviin asioihin, joita tulee arvioida kuntakohtaisesti: • Väestökehitys • Talouskehitys • Alue- ja yhdyskuntarakenne • Työssäkäyntialue, palvelujen saatavuus ja asiointi • Elinkeinotoiminnan kehittäminen, elinvoimaisuus ja kilpailukyky • Palvelujen järjestäminen; erityisesti sosiaali- ja terveystoimi ja opetustoimi • Kunnan erityistekijät: harvaan asutus, syrjäisyys, saaristoisuus • Alueellinen toiminnallinen kokonaisuus: miten kunnat ovat alueella riippuvaisia toisistaan. kunnissa lausunnolla