Ikääntymisestä vaalien valttikortti Vanhustyö-lehden sisältö sähköiseen muotoon Kilpailevatko kunnat eläkeläisistä. SENIORARBETE 1 • 2025
Omaa vanhuuttaan kannattaa alkaa pohtimaan hyvissä ajoin, jotta siitä voi tehdä mahdollisimman omannäköisen. Yhteiskunnan rakenteet on tällä hetkellä suunniteltu lyhyempiä elämänkulkuja varten. 10–11 Ikääntymisestä vaalien valttikortti Suomen väestö pitkäikäistyy ja se tulisi huomioida kattavasti yhteiskunnan rakenteissa ja päätöksenteossa niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa. Näin ilmenee Työeläkeyhtiö Ilmarisen tuoreesta kyselytutkimuksesta. Julkisessa keskustelussa usein unohtuu ikääntyneiden moninaisuus. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat merkittävillä panoksilla muiden hyvinvointia ja yhteiskunnan toimivuutta. Erityisesti kaikkein iäkkäimmät tarvitsevat hoitoa ja hoivaa, mutta valtaosa meistä ikäihmisistä voi hyvin. Dinosauruksia ja viriilejä klassikoita – millaisia ovat nykyajan seniorit. Millaisena vanha ihminen nähdään ja milloin ihminen on vanha, riippuu paljon vastaajan omasta iästä ja kokemuksesta. 2 SENIORARBETE. On ollut havaittavissa, että suhtautuminen eläkeläisiin on kunnissa muuttunut. 8-9 Kilpailevatko kunnat eläkeläisistä. 14 Miten lisätä ikäymmärrystä. Kunnat ja hyvinvointialueet hyvän ikääntymisen edistäjinä 12–13 36–37 Eläkkeensaajat kokevat, että eläke ei riitä Yhä useampi eläkkeensaaja kokee eläkkeensä riittämättömäksi, ja yli puolet eläkeläisistä kertoo joutuneensa tinkimään menoistaan. Kun sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannukset ovat siirtyneet hyvinvointialueiden maksettavaksi, eläkeläiset ovat kunnalle vähiten kuluja aiheuttava väestöryhmä
16 Hyvinvointia lautaselta – Uudet ravitsemussuositukset tukevat ikääntyneiden terveyttä 18 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 20 Hyte-työ tuo voimaa iäkkäiden hyvinvoinnin edistämiseen 22 Vanhuuden ja vammaisuuden sumuinen risteys 24 Tukea vai tiedonpuutetta – palveluohjauksen merkitys ikääntyville OSALLISUUS 26 Ystäväpiiri-toiminta laajeni Tanskaan ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Vapepa auttaa iäkkäiden ja muistisairaiden etsinnöissä 30 Turvallinen ja yhdenvertainen arki ja asuminen DIGI JA TEKNOLOGIA 32 Yhteiskehittäminen osana järjestöjen työtä 34 Turvateknologiasta tukea ikääntyneiden hoivaan IKÄÄNTYMISEN ENNAKOINTI 36 Dinosauruksia ja viriilejä klassikoita – millaisia ovat nykyajan seniorit. 4 Pääkirjoitus: Uudistumisen aika 5 Vanhustyö-lehti siirtyy sähköiseen muotoon 6 Toriparlamentti: Vanhustyö-lehden toimituskunnan terveisiä 8 Kunnat ja hyvinvointialueet hyvän ikääntymisen edistäjinä 8 Kilpailevatko kunnat eläkeläisistä. Tiedustelut merja.lankinen@vtkl.fi. TEHDÄÄN IÄSTÄ NUMERO 38 Jokaisen elämäntarina on arvokas 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ledare: Tid för förnyelse 42 Tävlar kommunerna om pensionärerna. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. 10 Ikääntymisestä vaalien valttikortti 12 Eläkkeensaajat kokevat, että eläke ei riitä 14 Miten lisätä ikäymmärrystä 15 Miten löydän ohjeet poikkeustilanteisiin varautumiseen. Vanhustyö 1 • 2025 3. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Eeva Aartolahti Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kari Mäkelä Pirjo Rehula Merja Lankinen (siht.) PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 050 421 0762 info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. www.vtkl.fi Sisällys 1 • 2025 Kunnat ja hyvinvointialueet hyvän ikääntymisen edistäjinä AINEISTOT Vanhustyö-lehden aineistot ja artikkelit julkaistaan jatkossa sivulla vtkl.fi
Uudistumisen aika Pääkirjoitus A rvoisa Vanhustyö-lehden lukija, pitelet käsissäsi lehden tähänastisen historian viimeistä painettua versiota. EDELLÄ KUVATTUIHIN ILMIÖIHIN on olemassa koeteltuja ja tutkittuja toimintamalleja, joiden avulla kunnat ja hyvinvointialueet voivat toimia kustannustehokkaasti. Päätoimittajana esitän lämpimät kiitokset toimituskunnan jäsenille, jotka kaikki ovat lupautuneet jatkossakin antamaan osaamistaan tuleviin artikkelivalintoihin ja ajankohtaisiin nostoihin. Iäkkäiden mahdollisuus osallisuuteen yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä edellyttää päätöksentekijöiltä konkreettisia toimenpiteitä. Tulevien päättäjien on syytä tiedostaa, että yli 65-vuotiaat kansalaiset ovat kaikkein aktiivisimpia äänestäjiä ja heistä lähes 80 prosenttia käyttää äänioikeuttaan. Päättäjien tulee varmistaa, että sosiaalija terveydenhuollon palvelut ovat saatavissa syrjimättä ja iästä riippumatta. Anni Lausvaara Vanhustyö-lehden päätoimittaja toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto 4. Jatkamme asiantuntija-artikkeleiden julkaisemista sähköisessä muodossa ja tarjoamme ajankohtaisia tekstejä entistä tiuhempaan tahtiin luettavaksi. Näiden toimintamallien suuri arvo on mahdollisuus parantaa iäkkäiden ihmisten elämänlaatua. Järjestöjen tarjoama ennaltaehkäisevä tuki esimerkiksi kaatumisten ehkäisyyn, ravitsemusohjaukseen, muistisairauksien kanssa elämiseen, turvalliseen asumiseen, yksinäisyyden lievittämiseen sekä ikääntymisen ennakointiin kannattaa hyödyntää täysimääräisesti kunnissa ja hyvinvointialueilla. TÄMÄN LEHDEN TEEMANA ovat huhtikuussa pidettävät alueja kuntavaalit, joiden tulokset vaikuttavat merkittävästi iäkkäiden ihmisten arkeen. Vaikka painetun lehden pitkä historia päättyy, niin sisällöntuotanto ei lopu vaan muuttaa muotoaan. IKÄASENTEISSA ja iäkkäiden moninaisuuden tunnistamisessa on edelleen paljon parannettavaa niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin. Lisäksi päättäjien on huolehdittava riittävästä tuesta digitaaliseen asiointiin ja vaihtoehdoista heille, jotka eivät pysty asioimaan sähköisesti. Viime vuonna solmittu yhteistyö Vanhustyölehden valikoitujen artikkeleiden julkaisusta Duodecimin sivustolla tulee myös jatkumaan. UUSI LEHDEN SÄHKÖINEN MUOTO elää ajassa ja katsoo tulevaisuuteen myös vankan toimituskuntansa tuella. Myös ikääntyneiden ihmisten oman äänen kuuluminen lehdessä on ollut kantava periaate jo viimeisen seitsemän vuoden ajan ja näin jatkamme edelleen
Tämä lehti sekä tulevat vanhuusalaa käsittelevät laadukkaat artikkelit julkaistaan Vanhustyön keskusliiton sivuilla vtkl.fi. Vanhustyö 1 • 2025 5. Lehteä pidettiin myös hyödyllisenä ja ajan hermolla olevana. Parhaiten tiedon uusista artikkeleista saat tilaamalla uutiskirjeen #IästäNumero vtkl.fi-sivuilta. Vanhustyö-lehti on ollut nimensä mukaisesti vanhustyön ammattilaisille suunnattu lehti, joka on seurannut vanhuusalan kehitystä ja ilmiöitä, nostanut esille iäkkäiden oman äänen sekä kertonut alan kehittämistoiminnan tuloksista ja tutkimuksista. Lehti on toiminut tukena vanhuusalan henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä sekä lähdemateriaalina opetuksessa. Vuoden 1981 alussa sen julkaisu loppui ja tilalle tuli Vanhustyö-lehti. Tiedon uusimmista artikkeleista saat myös #IästäNumero-uutiskirjeessä. Lukijat arvostivat myös sitä, että lehdessä kuului ja näkyi tavallinen ihminen. Käsissäsi on Vanhustyö-lehden viimeinen painettu numero. Mistä löydän jatkossa artikkelit. Lehden sisällön osalta jatkuu edelleen yhteistyön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Duodecimin kanssa. Vanhustyö-lehti jatkaa edelleen tällä tiellä, mutta jatkossa sähköisessä muodossa. Verkkosivuille vtkl.fi tullaan rakentamaan vuoden 2025 aikana myös arkisto, josta pystyt lukemaan vanhoja Vanhustyö-lehden numeroita. Teksti: Merja Lankinen – Kuvat: Anni Lausvaara ja Merja Lankinen V anhustyön keskusliitto julkaisi Kotipalvelu-lehteä vuosina 1977–1980. Uusia artikkeleita julkaistaan vähintään kerran kuukaudessa. Vanhuusalan ammattilaisten artikkeleita tullaan julkaisemaan kerran kuukaudessa ja ne ovat maksutta luettavissa vtkl.fi-verkkosivuilla. Lisäksi julkaisemme artikkeleita, joissa kuuluu iäkkään ihmisen oma ääni. Vanhustyö-lehden artikkeleita ja sisältöjä tuottamassa on edelleen alan huippuasiantuntijoista koostuva toimituskunta. Lehdestä poimitaan ideoita omaan toimintaan ja artikkeleista keskustellaan työkavereiden kanssa. Vanhustyö-lehden sisältö siirtyy sähköiseen muotoon Vanhustyö-lehti muuttuu sähköiseksi mediaksi. Kevään 2020 lukijakyselyssä jopa 86 prosenttia vastaajista kertoi hyödyntävänsä Vanhustyö-lehteä työssään. Avaamme näin ollen aiem min maksullisen sisällön kaik kien saataville. Lukijat ovat kokeneet lehden asiantuntevaksi, sen sisällön luotettavaksi ja helppolukuiseksi. Julkaisemme alan käytännön esimerkkejä, tutkimustuloksia ja asiantuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laajaalaisesti
Toriparlamentti Vanhustyö-lehden toimituskunnan terveisiä Vanhustyö-lehteä on vuosien saatossa ollut toimittamassa laaja joukko vanhuusalan asiantuntijoita: julkisen puolen edustajia, tiedeyhteisön edustajia, alan oppilaitosten, hyvinvointialueiden ja vanhustyön johtajien edustajia sekä tietenkin ikääntymisen kokemusasiantuntijoita. Toivon kaikille Vanhustyö-lehden lukijoille hyvää jatkoa ja toivon että sähköinen tiedote tavoittaa teidät jatkossa ja yhteistyö jatkuu. 2. Vanhustyön lehden toimikunnassa edustan Vanhustyön johtajat ja Asiantuntijat ry:tä. Olen Pirjo Rehula ja työskentelen Satakunnan hyvinvointialueella Ikääntyneiden vastuualuejohtajana. Pirjo Rehula 1. Sähköistä viestintää on niin paljon, että asiat välillä tahtovat hukkua. Olen ollut toimikunnassa mukana vuoden verran. Toimikunnan suunnittelukokoukset ovat olleet antoisia ja mielenkiintoisia kun on suunniteltu uuden lehden sisältöä. Kuka olen ja missä roolissa olen ollut mukana lehden toimituskunnassa. Miten paljon luen itse lehtiä paperisena. Miten kauan olen ollut mukana toimituskunnassa. 3. Tykkään lukea paperisia lehtiä, kun niihin on aina helppo palata. 5. Kyllä toimikunnasta on käyty mielenkiintoisia keskusteluja ja siitä on ollut hyötyä. 4. 2. Paperilehtien määrä vähenee koko ajan. 4. 5. 1. 6. Mikä toimituskunnassa mukana olo on antanut itselleni. Terveiset Vanhustyö-lehden lukijoille. Haastattelimme heistä muutamaa. 3
t. Minulla ei ole ollut aikaisempaa kokemusta toimituskuntatyöskentelystä, joten olen oppinut ensinnäkin sitä. 4. 2. 3. Digilehdissä parasta on, että juuri ilmestyneen lehden lukeminen ei ole paikkaan sidottua. Työnne arvostus näkyi vuoden 2023 lukijakyselyssä. 4. 4. Sitten jälleen kerran työskentelyssä on avautunut käsitteen ”vanhustyö” laaja-alaisuus ja monipuolisuus, josta lehteen on vuosien ajan saatu todella mielenkiintoisia sisältöjä. On hienoa, että tietoa myös jaetaan sekä ammattilaisille että muulle väestölle. 5. Meitä eläkeläisiä on yli 1,6 miljoonaa. Lisäksi kotiimme tulee useita aikakauslehtiä. 3. Luen päivittäin sähköisesti kolmea päivälehteä ja paria iltapäivälehteä sekä viikoittain kahta paperista paikallislehteä. Olen ollut mukana vuodesta 2020 lähtien. Kari Mäkelä 1. 5. 5. Toimitus Anna Haverinen 1. Meitä ikäihmisiä koskevaa hyvää tietoa on paljon olemassa. Luen edelleen useita paperilehtiä, en enää sanomalehtiä mutta kylläkin viikkolehtiä ja myös tieteellisiä aikakauskirjoja. Toimituskunnan jäsenenä pyrin tuomaan esille pitkän sosiaalija terveydenhuoltoalan kokemukseni perusteella mahdollisimman monipuolisesti erilaisia sisältöjä ja erityisesti hyvinvointialueita kiinnostavia teemoja. Olen ollut toimituskunnassa erityisesti välittämässä lehteen yksikkömme tutkijoiden kirjoituksia mutta toki myös keskustelemassa yleisesti lehden sisällöistä. Ensinnäkin on ollut hienoa olla mukana näin laadukkaan lehden toimituskunnassa. Olen Anna Haverinen ja työskentelen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin, HUS-yhtymän ja Kuntaliiton omistamassa Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:ssä ikääntyneiden palvelujen erityisasiantuntijana. Olen siirtynyt jo vuosia sitten sekä oman alueeni lehden Kalevan että Helsingin Sanomien sekä muutamien aikakauslehtien diginäköislehtien lukijaksi. Meidän asiamme pitää olla koko kansan asia. Koska olen edustanut ikäihmisiä toimituskunnassa, olen mielenkiinnolla seurannut uusia alan ”tuulia” ja olen saanut myös esittää mielestäni relevantteja ikäihmisiä koskettavia kysymyksiä asiantuntijoille ja välittää vastauksia eteenpäin sekä tietysti ottaa kantaa asioihin. Vanhustyö 1 • 2025 7. Olen Teppo Kröger, yhteiskuntapolitiikan professori Jyväskylän yliopistosta ja Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja. Vanhustyö-lehti on tässä työssä merkittävä tekijä. Olen 78-vuotias eläkeläinen ja työskennellyt yli 40 vuoden työurallani muun muassa metsäteollisuuden henkilöstöhallinnossa sekä eri medioissa johtotehtävissä. 2. Teidän ansiostanne lehden sisältö oli monipuolinen ja laadukas. Toimituskunnassa olen ollut mukana vuodesta 2021. 3. Olen ollut toimituskunnassa vuoden 2019 alusta alkaen eli kuusi vuotta tätä pestiä kertyi. 2. Lehden tekijät Vanhustyö-lehteä toimittamassa ovat vuoden 2024 aikana olleet: Eeva Aartolahti Eila Antikainen Anna Haverinen Satu Karppanen Annikki Korhonen Teppo Kröger Merja Lankinen (toimittaja) Anni Lausvaara (päätoimittaja) Kari Mäkelä Merja Ohvo Pirjo Rehula Tarja Siltanen Lämmin kiitos kaikille lehden toimittamiseen osallistuneille arvokkaasta työstä ja lehden sisällön ideoinnista. Siinä lehden lukijat antoivat lehdelle lähes täydet pisteet (4,9) asiantuntevuudesta, luottavasta sisällöstä ja helppolukuisuudesta. Toimituskunnassa olen pysynyt hyvin ajan tasalla alalla tapahtuvissa muutoksissa ja uusissa toimintamalleissa sekä oppinut tuntemaan alan toimijoita. Hyvää jatkoa kaikille ja voimia arvokkaaseen työhönne tällä tärkeällä alalla. Antakaa palautetta lehdestä ja esittäkää teitä kiinnostavia aiheita! Me kaikki toimituskunnassa haluamme tehdä lehteä, jota luetaan ja joka kuluu käsissä, digitaalisenkin! Teppo Kröger 1
On ollut havaittavissa, että suhtautuminen eläkeläisiin on kunnissa muuttunut. Kuntien luottamushenkilöpaikkoihin vaikutus oli pienempi. Eläkeläisten osuus oli 27,0 prosenttia (Stat.fi). Eläkeläisten kunnalle suoraan tai epäsuorasti maksama rahasumma veroina ja palvelumaksuina on varsin suuri ja se on kasvamassa. Riihimäki huomioi eri ikäryhmät Riihimäki sijaitsee pääradan varrella ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Kun sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannukset ovat siirtyneet hyvinvointialueiden maksettavaksi, eläkeläiset ovat kunnalle vähiten kuluja aiheuttava väestöryhmä. Eläkkeensaajia oli yli 1,6 miljoonaa. Ikäihmisille tärkeä kysymys on, miten valittavat päättäjät suhtautuvat heihin ja onko päättäjissä ikääntyneitä. Kevään vaaleissa valitaan luottamushenkilöitä päättämään sekä hyvinvointialueiden että kuntien tulevaisuudesta. – Haluamme kehittää ikäihmisten hyvinvointia kaikilla sektoreilla. Asukkaita vuoden 2023 lopussa oli 28 482, kasvua vuodessa oli 0,5 prosenttia. Kun kuntien keskeinen kustannuserä, terveysja sosiaalitoimi, siirtyi hyvinvointialueille, kunnille jäi huomattavasti pienempi toimenkuva ja pienemmät budjetit. Kunnat näyttävät haluavan nyt lisää eläkeläisiä ja heidän eläketulojaan kunnan talouden ja palvelurakenteen voimistamiseen. Hyvän ikääntymisen edistäjät Kilpailevatko kunnat eläkeläisistä. Tosin yhteistyö ja rajanveto kunnan ja hyvinvointialueen kesken hakee vielä uo miaan, mutK u va : Sh u tt e rs to c k 8. Kaupunginjohtaja Jouni Ehon mukaan ikäihmiset ovat kaupungille tärkeä ihmisryhmä ja samalla suuri haaste päätöksenteossa. Teksti: Kari Mäkelä S uomessa maksettiin Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2023 eläkkeitä 37,8 miljardia euroa. Hyvinvointialue vastaa sosiaalija terveyspalveluista, ja meidän tehtävämme on ennaltaehkäisy. Henkilöstökin väheni
Kunnanjohtaja Hannu Laurilan mukaan kunnan pitää soteratkaisun myötä miettiä, mitä vastinetta eläkeläiset saavat rahoilleen, koska eläkeläisten kunnalle suoraan tai epäsuorasti maksama rahasumma on varsin suuri ja kasvamassa. Hämäläinen toteaa hanke-ehdotuksessaan, että ennen kunnat näkivät ikääntyneet rahareikänä, mutta kun sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannukset ovat siirtyneet hyvinvointialueiden maksettavaksi, eläkeläiset ovat nyt kunnalle vähiten kuluja aiheuttava väestöryhmä. Asumisen tarpeiden ennakointi on tärkeä osa suunnitelmaa. Kasvua edellisvuodesta oli 0,2 prosenttia. Strategioiden määrittelyssä ikäihmisten pitää olla osallisia jo suunnitteluvaiheessa. Hänen mielestään Savonlinnan kaupunkistrategia tarvitsee muutoksen. ”Parasta elämänlaatua Saimaan sydämessä” sopii kampanjan iskulauseeksi. Kuntien suhtautuminen eläkeläisiin muutoksessa Mäntsälän väkiluku oli vuoden 2023 lopussa 20 957. Eläkeläisten osuus oli 38,0 prosenttia. Eläkeikäiset ovatkin nyt uusi voimavara kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Hän luettelee ehdotuksessaan monia seikkoja, joiden takia eläkeikäisiä pitäisi saada lisää Savonlinnaan. Eläkeläiset ovat kunnalle vähiten kuluja aiheuttava väestöryhmä. ta esimerkiksi päihdepolitiikassa yhteistyö toimii hyvin. Eläkeläisillä ja heidän aktiivisella toiminnallaan on suuri merkitys kunnan vetoja pitovoimalle. Rakennusala on kuitenkin tällä hetkellä ”jäässä”, ja toisaalta yhteisöllistäkin asumista halutaan lisätä. Kirjastossakin ikäihmiset huomioidaan hyvin. Savonlinnan väkiluku vuoden 2023 lopussa oli 31 843. senttia. – Kuntien suhtautumisen eläkeläisiin pitää muuttua. Kaupunki kuuluu Etelä-Savon hyvinvointialueeseen. Eläkeikäiset voimavara Savonlinnassa sekä laajalti Suomessa ja Euroopassakin vaikuttava seniori, European Senior´s Unionin Executive komitean jäsen Risto Hämäläinen on laatinut Savonlinnan kaupungille mielenkiintoisen hanke-ehdotuksen nimellä ”Eläkeikäisistä voimaa Savonlinnan kehittämiseen”. Riihimäki haluaa kehittää ”vartin kaupunkia”, eli tarvittavat palvelut voi tavoittaa viidentoista minuutin kävelymatkan sisällä Riihimäellä toimivat Kotokartano-säätiö, joka on eturivin vanhustyön toimija, Riksula-palvelukeskus ja Antonin talo, joissa on ikäihmisille kohdistettua toimintaa. Eho on huolissaan myös syntyvyyden laskusta ja näkee, että Riihimäellä ja koko maassa on kannettava huolta sekä lapsista että ikäihmisistä, jotta yhteiskunnalla on hyvä tulevaisuus. Laskua edelliseen vuoteen oli 0,8 prosenttia. – Monet haluavat siirtyä omakotitaloistaan keskustaan ja siksi sopivia asuntoja pitäisi löytyä. Vanhuspalvelulakikin velvoittaa kunnat ja hyvinvointialueet laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Monet kaupungin toimet kohdistuvat ikäihmisiin. Kunta kuuluu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Kaikenlainen liikkuminen on tärkeää ikäihmisten terveydelle sekä viihtymiselle, ja se edellyttää esteetöntä ympäristöä. Eläkeläisten osuus oli 22,8 proKirjoittaja Kari Mäkelä on yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut eläkeläinen ja Vanhustyö-lehden toimituskunnan jäsen. – Eläkeikäiset ovatkin nyt uusi voimavara kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Savonlinnassa on jo paljon vetovoimatekijöitä, mutta lisää tarvitaan, jotta erotutaan ”kilpailijoista”. Ehon mukaan kaavoituksessa on huomioitava ikäihmiset, ja heidän osallistumisensa prosessiin on tärkeätä. – Aloitetaan kampanja, jotta eläköityvät muuttaisivat ruuhka-Suomesta Savonlinnaan. Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho Savonlinnalainen vaikuttaja Risto Hämäläinen Mäntsälän kunnanjohtaja Hannu Laurila Vanhustyö 1 • 2025 9. . Ennakoimme, että yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Mäntsälässä vuoteen 2034 yli neljäsosaan väestöstä
Ikääntyvien ja iäkkäiden asia tulisi olla vaalien kantavana teemana. Lähes 80 prosenttia heistä käyttää äänioikeuttaan. Suomen väestö pitkäikäistyy ja se tulisi huomioida kattavasti yhteiskunnan rakenteissa ja päätöksenteossa niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa. He ehtivät tehdä elämässään enemmän asioita, opetella uusia taitoja, tehdä palkkatyötä pidempään ja elää usean elossa olevan sukupolven yhteiskunnassa, kertoo professori Anu Siren. Ihmisten elämään tulee lisää terveitä, toimintakykyisiä vuosia. Vaalipuheissa pitäisi näkyä osallisuus, ikäystävällinen ja turvallinen asuinympäristö sekä sosiaalija terveyspalvelut, joita pitää tarjota kaikille iästä riippumatta. Miltei 40 prosenttia naisesta katsoi, ettei Suomi ole hyvä iäkkäille, kun miehillä osuus oli 24 prosenttia. Poliitikkojen nähtiin syrjivän etenkin 76–85-vuotiaita, terveyspalvelujen 66–75-vuotiaita, työnantajien 26–35-vuotiaita ja 46–55-vuotiaita sekä sosiaalipalvelujen 26–45-vuotiaita. . Iäkkäiden mahdollisuus osallisuuteen yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä edellyttää päätöksentekijöiltä konkreettisia toimenpiteitä. Yli 65-vuotiaat ovat tutkitusti kaikkein aktiivisimpia äänestäjiä. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Shutterstock T ulevat alueja kuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa oman alueensa kehitykseen ja tulevaisuuteen. Iäkäskin on yhteiskunnan täysivaltainen jäsen Ikäasenteissa ja iäkkäiden moninaisuuden tunnistamisessa on edelleen paljon parannettavaa. Iäkkäät ovat aktiivinen äänestäjäryhmä, mutta samanaikaisesti poliitikkojen katsotaan syrjivän heitä. Yhteiskunnan rakenteet on tällä hetkellä suunniteltu lyhyempiä elämänkulkuja varten. Ikääntymisestä vaalien valttikortti Alueja kuntavaalien ehdokkaiden tulisi ymmärtää, miten suuri osa väestöstä on ikääntyneitä ja miten väestön pitkäikäistyminen vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin. Naisten mielestä syrjivimpiä olivat samat tahot, mutta hieman eri järjestyksessä: sote-palvelut, poliitikot ja työnantajat. Yli 85-vuotiaita syrjittiin vähän kaikkialla, poliitikkojen ja sotepalvelujen lisäksi myös kaupoissa, ravintoloissa ja joukkoliikenteessä. Valtaosa yli miljoonasta ikääntyneestämme asuu kotona ilman säännöllisiä palveluja. Myönteisimmät arviot antoivat vanhimmat yli 85-vuotiaat (77 prosenttia) ja nuorimmat 16–25-vuotiaat (66 prosenttia) vastaajat. Suomi on vuonna 2024 huonompi maa asua, kun verrattiin vastaavaan vuonna 2022 tehtyyn kyselyyn. Hyvän ikääntymisen edistäjät 10. – Tutkimus osoittaa, että pitkäikäisyys ei venytä vanhuutta vaan elämä venyy keskeltä. Vanhustyön keskusliiton vuonna 2024 teettämän kyselyn mukaan miesten mielestä eniten iäkkäitä syrjivät työnantajat, poliitikot ja sosiaalija terveyspalvelut. Ikääntyneet tarvitsevat turvallisen ja liikkumiseen kannustavan asuinympäristön, saavutettavia ja esteettömiä palveluja, vaikuttamisen keinoja, sosiaalista kanssakäymistä ja osallisuutta vahvistavia ratkaisuja
Vanhustyön keskusliiton alueja kuntavaalitavoitteet 2025 1. • Turvallinen ja esteetön asuinympäristö. Kuntien on tuettava monipuolista asuntotuotantoa. 2024) 2. • Paranna digiosallisuutta. • Edistä toimintakykyä. • Hyödynnä vanhusneuvostoja. Senioreiden sosiaalija terveyspalvelut kaikille iästä riippumatta. Kuntien tehtävänä on tarjota ikäystävällinen ja turvallinen asuinympäristö. Palvelu sopii mainiosti runsaita kotikäyntejä tarvitseville iäkkäille, mutta sillä ei saa korvata ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. • Monipuolinen asuntotuotanto. Fakta: Suomessa jopa joka neljäs apua tarvitsevista ikääntyneistä jää vaille riittävää ja asianmukaista apua. Fakta: Kuntien ja hyvinvointialueiden sisällä on alueellisia eroja ja niitä ei huomioida riittävästi. Kaupunkisuunnittelussa on oltava monisukupolvinen näkökulma ja ikäystävällisyys on huomioitava ympäristön, liikenteen ja asumisen ratkaisuissa. (Van Aerschot, L., & Kröger, T. • Kotihoito ja palveluasuminen on tarjottava silloin kun sitä tarvitaan. Iäkkäät tulee ottaa mukaan heille suunnattujen digipalveluiden kehittämiseen ja digitukea pitää tarjota. Kuntien ja hyvinvointialueiden on otettava iäkkäiden parissa toimivien järjestöjen työ osaksi asiakasja palveluohjausta. Iäkkäiden osallisuus on turvattava kunnissa ja hyvinvointialueilla. • Järjestöt ovat lähellä iäkkäitä. • Yhteisöllinen palveluasuminen vaatii selkiyttämistä. (Halin selvitys 2024) Webinaari 5.3. Webinaari tarjoaa mahdollisuuden lisätä ehdokkaiden omaa ikäosaamistaan ja auttaa heitä paremmin ymmärtämään vaalien aktiivisintä äänestäjäjoukkoa. Fakta: Kuntalaiset pitävät turvallisuutta ja hyvää asuinympäristöä kaikkein tärkeimpinä asioina hyvässä kotikunnassa. Aika: Keskiviikkona 5.3.2025 klo 17.00– 18.00 Paikka: Verkkotapahtuma Lisätietoja: vtkl.fi Vanhustyö 1 • 2025 11. klo 17–18 alueja kuntavaaliehdokkaille Ikääntyneiden parissa toimivat järjestöt eli IkäAreena-verkosto järjestää alueja kuntavaaliehdokkaille webinaariin, jossa he pääsevät syventymään iäkkäiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä järjestöjen tarjoamiin konkreettisiin ratkaisuihin. Suomessa on jo paljon hyviä kokemuksia niin uudenaikaisista seniorikortteleista kuin monisukupolvisista taloistakin. (Alueelliset erot väestön ikärakenteessa ja ikääntyneiden elinoloissa, Nevanto, Milena; Ilmarinen, Katja; Kauppinen, Timo M. (Kuntaliiton tutkimus 2024) 3. Kunnissa ja hyvinvointialueella vanhusneuvostot ovat mahtava resurssi, jota kannattaa hyödyntää päätöksenteossa jo asioiden suunnitteluvaiheessa. Ketään ei saa jättää heitteille. Iäkkäät kuuluvat keskelle kylää lähelle palveluita ja liikuntapaikkoja. Ikääntyneille turvallinen ja esteetön asuinympäristö on kaikille hyvä asuinympäristö. • Ikäystävällinen kaupunkisuunnittelu. Kuntien ja hyvinvointialueiden on yhdessä panostettava iäkkäiden toimintakyvyn edistämiseen, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen. 2022) Fakta: Tuhannet ikäihmiset joutuvat odottamaan hoivakotipaikkaa heille riittämättömien tai sopimattomien palvelujen piirissä
Taustalla vaikuttaa Suomen talouden tilanne, kuten säästötoimenpiteet ja työllisyyskehitys sekä yleinen ilmapiiri. . – Eläkeläisten taloustaidot ovat pääosin hyvällä tasolla, mutta yli kolmasosa kokee sijoittamisen liian monimutkaiseksi. Tästä joukosta 70 prosenttia on sitä mieltä, että arjessa hyödyllistä taloustietoa on myös riittävästi saatavilla. – Yhä useampi kokee eläkkeensä riittämättömäksi, ja yli puolet eläkeläisistä kertoo joutuneensa tinkimään menoistaan. Myös avovastauksissa sijoitusasiat korostuvat ja moni toivoo selkeää ja luotettavaa tietoa sijoittamisesta. Vaikka Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisen vertailun mukaan maailman seitsemänneksi paras, olisi tärkeää kannustaa jokaista työikäistä varautumaan eläkeaikaansa jo varhain myös itse. Peräti 84 prosenttia kertoo seuraavansa aktiivisesti oman taloudellisen tilanteensa kehittymistä. Osuus on vaihdellut 27– 40 prosentin välillä vuosina 2014, 2019 ja 2021–2024. Erilaisia säästöja sijoittamiskohteita osaa vertailla oman arvionsa mukaan 50 prosenttia vastaajista. Eläkkeensaajien taloustaidot hyvällä mallilla Elintaso eläkkeellä vastasi odotuksia yli puolen vastaajista mielestä; 53 prosenttia vastaajista ei yllättynyt eläkkeelle jäätyään uuden elämänvaiheensa tuomista muutoksista elintasoonsa. Epävarmojen osuus on niin ikään lähes kolmannes (28 %). Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin eläkeajan talouteen ja varautumiseen liittyviä asioita, kuten eläkeläisten taloudellista tilannetta sekä talousja digitaitoja. Kyselyyn vastasi 1 069 eläkeläistä joulu-tammikuun aikana. Eläkkeensaajat kokevat, että eläke ei riitä Yli puolet eläkkeensaajista kokee, ettei eläke riitä. Alle 10 prosenttia tutkimukseen vastanneista ilmoitti, että ei seuraa talouden yleistä kehitystä eikä koe hyödyllistä taloustietoa olevan saatavilla. Kokemus omasta taloustilanteesta heikentynyt selvästi Vastaajille jää pakollisten menojen jälkeen eläkkeestä käteen keskimäärin noin 500 euroa kuukaudessa. Talouden suhdanteita seuraa tutkimuksen mukaan 80 prosenttia eläkeläisistä. Myös käsitteet kuten ’inflaatio’ ja ’korkoa korolle -ilmiö’ ovat valtaosalle tuttuja (87 % ja 78 %). Siten yhä useampi olisi eläkkeelle siirtyessään toivottavasti varautunut eläkeaikaansa. Vielä vuosi sitten 35 prosenttia koki eläkkeensä riittäväksi. Yli puolet on myös joutunut tinkimään menoistaan. Vastaajista noin 33 prosenttia on sitä mieltä, että oma eläke on riittävä juuri nyt. Vain noin 33 prosenttia eläkkeensaajista kokee, että heidän eläkkeensä on juuri nyt riittävä. Näin ilmenee tuoreesta Työeläkeyhtiö Ilmarisen tuoreesta kyselytutkimuksesta. Sijoittaminen koetaan monimutkaiseksi Suhtautuminen sijoittamiseen jakaa vastaajia tasaisesti: 38 prosenttia kokee sijoittamisen monimutkaiseksi, 32 prosenttia puolestaan on päinvastaista mieltä. Sijoitustietoisuuden lisääminen ei ole tärkeää vain eläkeläisille, vaan talousosaamista tulisi vahvistaa jo paljon aikaisemmassa vaiheessa. Tilanne heikentynyt vuodentakaisesta. Teksti: Ilmarinen ja Merja Lankinen – Kuva: Ilkka Vuorinen E läkkeensä riittämättömäksi kokeneiden osuus on vuodessa noussut selvästi; noin 52 prosenttia kokee, ettei eläke riitä, kun vuosi sitten luku oli 44 prosenttia. 12. Tämä tukisi pitkän aikavälin taloudellista hyvinvointia, Vatanen arvioi. Samalla tulisi löytää keinoja, miten mahdollisimman moni työhaluinen ja työkykyinen eläkeläinen saisi osa-aikatyötä, kommentoi Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen
Tee suunnitelma velkojen ja lainojen pois maksamisesta ennen eläkkeelle siirtymistä. On tärkeää keskustella, mihin eläkkeellä rahat riittävät ja miten menot jaetaan. 3. Merkitse kuukauden ajan muistiin kaikki omat menosi. Lisätietoja tutkimuksesta antaa Jouni Vatanen, tutkija, Ilmarinen, p. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa säästämistä. Oman eläkkeen voi helposti tarkastaa Eläketurvakeskuksen Työeläke-verkkosivulta. kerran. Kyselyyn vastasi joulu–tammikuussa 1 069 Ilmarisen eläkkeensaajaa, ja vastausprosentti oli 36 %. Hyvällä suunnittelulla ja pienellä varautumisella eläkkeelle voi kuitenkin siirtyä luottavaisin mielin. Menojen tarkastelu voi tuoda yllättäviä oivalluksia omasta rahankäytöstä. Ota raha-asiat puheeksi läheisten kanssa. Tulokset kuvaavat hyvin alle 75-vuotiaita yksityisen sektorin eläkkeensaajia. 5. 4. 2. Tee säästösuunnitelma. Osa vastaajista oli ollut eläkkeellä 2–4 kuukautta, osa yli vuoden ja osa yli viisi vuotta. Selvitä mihin omat rahasi tällä hetkellä kuluvat. Tulokset julkaistiin Ilmarisen ja Vanhuustyön keskusliiton iAreenawebinaarissa 6.2.2025. Jo pienetkin säästöt tuovat turvaa yllättävien menojen varalle. Ennakoiden eläkkeelle 2025 -tutkimus Ilmarisen tutkimus selvitti eläkeajan ennakointiin liittyviä asioita kuten eläkeläisten taloudellista tilannetta sekä talousja digitaitoja. 050 571 2309, jouni.vatanen@ilmarinen.fi Taloudellinen ennakointi kannattaa Yksi eniten huolta aiheuttava asia eläkkeelle siirryttäessä on eläkkeen riittäminen. Pyri pääsemään velattomana eläkkeelle. 1. Lähde: Vanheneminen.fi Vanhustyö 1 • 2025 13. Puolisoilla saattaa olla hyvin erilaiset tulot. Selvitä ensin oma eläkekertymäsi. Ilmarinen toteutti kyselytutkimuksen eläkeläisille jo 14
Niiden rinnalle tarvitaan kuitenkin strategia, jossa ikäihmiset nähdään ennen kaikkea aktiivisina toimijoina, ei pelkästään toiminnan kohteina. Monipuolinen osaamisemme ja kokemuksemme eivät häviä eläkkeelle siirryttäessä. Me olemme aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tuemme merkittävillä panoksilla muiden hyvinvointia ja yhteiskunnan toimivuutta. Isovanhemmat myös noutavat lapsenlapsia päiväkodista, jos vanhempien työaika venyy. Ensimmäinen fakta, joka julkisessa keskustelussa usein unohtuu, on, että me ikäihmiset emme ole yhtenäinen ryhmä. Faktat luovat perustan ikäymmärrykselle, mutta myös muita tärkeitä keinoja ikäymmärryksen lisäämiseen löytyy. Niin isovanhempien kuin omaishoitajienkin panostuksella on yhteiskunnalle erittäin merkittävä taloudellinen arvo. Valtaosa omaishoitajista on yli 65-vuotiaita, usein omaishoitajana toimii itsekin iäkäs puoliso. Melko moni seniori jatkaakin vielä eläkeiän saavutettuaan työelämässä. Ikävaikutusten arvioinnin lisääminen lainsäädäntöön ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon lapsivaikutusten arvioinnin tapaan edistäisi myös ikäihmisiä koskevien faktojen selvittämistä. Muun muassa Euroopan unionissa ja useissa jäsenmaissa on voimassa ikäihmisten hoitoon ja hoivaan liittyviä strategioita. Niistä ja ikäihmisten mielipiteistä on kuitenkin hyötyä vain silloin, kun ne otetaan myös huomioon. Lisäksi he hoitavat lapsenlapsiaan silloin, kun nämä ovat sairaita tai kun vanhemmat ovat työmatkoilla. Sen lisäksi ikääntyneiden kuuleminen päätöksenteossa ja erilaisissa mielipideja kyselytutkimuksissa ikärajoja asettamatta on ensiarvoisen tärkeää. . 14. Miten lisätä ikäymmärrystä Ikäymmärryksen lisäämisessä faktat ovat tärkeitä. Isovanhemmat antavat aikuisille lapsilleen ja heidän perheilleen käytännöllistä ja taloudellista apua. Samoin vapaaehtoistoiminnalla, jossa yli 65-vuotiaat ovat kaikkein aktiivisin ryhmä. Teksti: Tuulikki Petäjäniemi – Kuva: Ilkka Vuorinen M e ikäihmiset eroamme toisistamme ainakin kunnon ja terveydentilan, perhetaustan, koulutuksen ja työhistorian, taloudellisen tilanteen, asumismuodon ja harrastusten osalta. Jo eläkkeelle siirtyneet puolestaan tekevät mielellään osa-aikatai keikkatyötä itselleen sopivana ajankohtana. Ensinnäkin me ikäihmiset itse voimme omalla osallistumisellamme ja kannanotoillamme levittää tietoa omista ajatuksistamme ja näkemyksistämme sekä faktoista ja vaikuttaa näin asenteisiin. Erityisesti kaikkein iäkkäimmät tarvitsevat hoitoa ja hoivaa, mutta valtaosa meistä ikäihmisistä voi hyvin. Näin isovanhemmat edistävät joustoja työmarkkinoilla. Kuvassa Anni Lausvaara (vas.), Merja Lankinen, Kari Mäkelä ja Tuulikki Petäjäniemi
Poikkeustilanteessa jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin itse pärjää ja miten pystyy auttamaan lähipiirin ihmisiä. Varautumisen lähtökohdat ovat jokaisella erilaiset, siksi varautuminen olisi hyvä nähdä valikoimana erilaisia keinoja. Tällä on vaikutusta myös viranomaisten työhön. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Shutterstock K un ihmiset pärjäävät vähintään kolme vuorokautta omatoimisesti, viranomaiset voivat keskittyä omaan tehtäväänsä eli tilanteen ratkaisemiseen ja eniten apua tarvitsevien auttamiseen. Se on sisällöltään laajempi kuin 72tuntia.fi-verkkosivut. Suomen-, ruotsinja englanninkielisen verkko-oppaan yhteydestä löytyvät myös pääkohtien viittomat suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Kattava sähköinen kriisiopas Suomi.fi-palvelussa Uusi koko väestölle suunnattu varautumisopas Häiriöja kriisitilanteisiin varautuminen kokoaa yhteen paikkaan eri toimijoiden tietoa ja ohjeita. Sieltä löytyvät tiiviissä muodossa perustiedot jokaisen kansalaisen varautumiseen. Sivuston osoite on 72tuntia.fi. Kattava opas häiriöja kriisitilanteisiin varautumisesta löytyy www.suomi.fi/oppaat/varautuminen 72tuntia.fi-verkkosivusto tiivistää ohjeet kansalaisten varautumiseen 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen varautumissuositus kotitalouksille. Mikä on kotivara. Sivustolla ovat ohjeet mm. Opas on toteutettu sisäministeriön johdolla yhteistyössä Digija väestötietoviraston sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Kotivaralla tarkoitetaan tarvikkeita ja tietoa, joita kodeissa tarvitaan, että siellä pärjää itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Oppaan oheismate riaa lina on 15 eri kielellä varautumisen perustiedot koostava pdf-tiivistelmä, jonka voi tarvittaessa myös tulostaa itselleen, läheisilleen tai palvelupisteisiin. . sähkö-, vesija tietoliikennekatkojen, sään ääri-ilmiöiden ja suuronnettomuuksien varalta. Varautumisen perusta on kotivara, mutta se on myös tietoja ja taitoa toimia silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Kotivaraan kuuluu: • Vesiastiat (puhtaat ja kannelliset) • Pullovettä • Helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille sopivaa ruokaa • Lemmikkien ruokaa Lisäksi on hyvä olla: • Paristoilla toimiva radio ja paristoja • Paristoilla toimiva taskulamppu ja paristoja • Varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten • Retkikeitin ja tulitikut • Käteistä rahaa • Välttämättömät lääkkeet • Joditabletteja • Hygieniatarvikkeet • Ensiaputarvikkeet • Käsisammutin/ sammutuspeite • Ilmastointiteippi • Muovipusseja ja vessapaperia • Kasvomaskeja ja käsidesiä Vanhustyö 1 • 2025 15. Mistä löydän ohjeet poikkeus tilanteisiin varautumiseen. Jokaisen kannattaa varautua edes jollakin tavalla omien tarpeidensa, mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriö tilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. 72 tuntia -viestintää koordinoi SPEK ja rahoittaa Huoltovarmuuskeskus
Jälkiruokana tai välipalalla maistuvat hedelmät ja marjat. Kypsät säilykepavut tai kotimaiset pakasteherneet sujahtavat myös salaatteihin, kastikkeisiin ja maistuvat lisukkeena. Niiden tavoitteena on edistää terveyttä, ehkäistä kansansairauksia ja tukea kestävää kehitystä. Kasviksista saa runsaasti vitamiineja, ravintokuituja ja antioksidantteja, jotka tukevat terveyttä. Hernekeittopäivästä kannattaa tehdä viikoittainen tapa. Ikääntyessä kannattaa kiinnittää huomiota monipuoliseen syömiseen sekä proteiinin ja energian riittävään saantiin. Riittävä ja monipuolinen ravitsemus auttaa jaksamaan ja voi parantaa elämänlaatua sekä toimintakykyä. Kaupan pakastealtaasta ja säilykehyllystä löytyy myös hyviä ja helppoja kasvisvaihtoehtoja. Riittävä proteiinin saanti tukee toimintakykyä Ikääntyessä on tärkeää kiinnittää huomiota riittävään proteiinin saantiin. Kasviksia voi lisätä helposti arjen ruokiin monella tapaa. Ikääntyessä suoliston toiminta hidastuu ja ummetustaipumus voi lisääntyä. Samalla kannattaa muistaa juoda riittävästi. Suositukset korostavat kasvipainotteisuutta Uudet ravitsemussuositukset kehottavat kasvipainotteiseen syömiseen. Ikääntyessä on tärkeää huolehtia riittävästä energian ja proteiinin saannista etenkin, jos ruokahalu on heikko tai paino laskee tahattomasti. Teksti: Heli Salmenius-Suominen – Kuvat: Gery ry L oppuvuodesta 2024 julkaistut uudet suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat vankkaan tutkimusnäyttöön. Valmisruokahyllystä voi poimia runsaasti kasviksia sisältävän valmisruuan. Proteiinia Kuva: Ruokapyramidi, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 16. Silloin riittää suositustakin maltillisempi kasvisten käyttö. Tämä määrä tulee täyteen esimerkiksi syömällä päivän aikana lautasellinen puuroa, kolme viipaletta ruisleipää ja reilu desilitra keitettyjä ohrasuurimoita. Palkokasveja lisää lautaselle Kypsiä papuja tai herneitä suositellaan syömään noin desilitran verran päivässä. Täysjyväviljatuotteiden kuidut edistävät suoliston toimintaa. Kasvisten, hedelmien ja marjojen lisäksi se tarkoittaa täysjyväviljavalmisteiden ja palkokasvien runsasta käyttöä. Kokeile juureksia, kaaleja, sieniä, kesäkurpitsaa tai sipuleita. Hyvinvointia lautaselta – Uudet ravitsemussuositukset tukevat ikääntyneiden terveyttä Tiesitkö, että terveellinen ravitsemus voi lisätä jaksamista ja parantaa elämänlaatua ikääntyessä. Liharuokaa valmistaessa osan lihasta voi korvata esimerkiksi pavuilla tai soijatai hernerouheella. Pilko tai raasta kasviksia esimerkiksi kastikkeisiin tai keittoihin. Uudet ravitsemussuositukset tarjoavat käytännönläheisiä vinkkejä, joiden avulla voit tehdä pieniä mutta merkittäviä muutoksia ruokavalioosi. Palkokasveihin voi totutella pienin annoksin ja eri lajeja kokeillen. Kuidulla vatsa toimimaan Suosituksessa suositellaan täysjyväviljavalmisteita vähintään 90 grammaa päivässä
Resepti: Marianna Markkanen, Gery ry leri ja liha. • Pähkinöitä 2–3 rkl päivässä, pähkinälajeja vaihdellen. Välipalalla, jälkiruokana tai vaikka puuron päällä maistuvat erilaiset maitovalmisteet, kuten jogurtit, viilit, rahkat ja raejuusKirjoittaja Heli Salmenius-Suominen, kehittämispäällikkö, ETM, Gery ry to. Pähkinöitä voi nauttia sellaisenaan välipalana tai lisätä salaatin sekaan. Jokaisella päivän aterialla olisi hyvä syödä jotakin proteiinipitoista ruokaa. Leivän päälle voi laittaa proteiinipitoista päällistä, kuten vähärasvaista juustoa, keitettyä kananmunaa tai kikherneistä tehtyä hummusta. 5. Hyviä proteiinin lähteitä ovat kala, palkokasvit, maitotuotteet, kananmuna, broiUusien suomalaisten ravitsemussuositusten pääkohdat: • Vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan 500–800 grammaa päivässä, eli noin 5–9 kourallista. 2. Näin proteiinin saantisuositus tulee helpommin täyteen. Tärkeää on, että ruoka maistuu hyvälle. Pienillä muutoksilla eteenpäin Muutoksia omaan ruokavalioon voi tehdä pienin askelin ja itselle sopivilla tavoilla. • Palkokasveja (herneet, pavut ja linssit) suositellaan noin 50–100 grammaa päivässä. Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kalakiusaus (n. Proteiinia saa myös viljatuotteista sekä pähkinöistä ja siemenistä. • Punaista lihaa suositellaan enintään 350 grammaa viikossa. Täysjyvän suositeltava saanti on vähintään 90 grammaa päivässä. Proteiinin lähteitä on hyvä syödä monipuolisesti. Soijapohjaiset vaihtoehdot ovat kasvipohjaisista jogurteista proteiinipitoisempia. Lisää vuokaan mausteet. • Kalaa suositellaan noin 300–450 grammaa viikossa. Proteiinia suositellaan 1,2–1,5 grammaa kehon normaalipainokiloa kohden päivässä. Vanhustyö 1 • 2025 17. 5 annosta) Ainekset: 1 ps peruna-sipulisekoituspakastetta (á 500 g) 2 ps pakastejuuressuikaleita (á 180 g) 2 purkkia kotimaista järvikalasäilykettä (á 150 g/115 g) 4 dl kaurakermaa 1/2 tl mustapippuria 1 tl kuivattua tilliä Ripaus mineraalisuolaa (Pansuolaa) Tee näin: 1. 3. Ruokajuomaksi kannattaa valita maito, piimä tai soijajuoma. Esimerkiksi 70-kiloiselle ikäihmiselle tämä tarkoittaa 84–105 grammaa proteiinia päivässä. Lisää joukkoon säilykekala ja kaurakerma. Kala ja kaurakerma tuovat annokseen terveydelle hyödyllisiä pehmeitä rasvoja. Ikääntyneille suositellaan suurempaa proteiinin saantia. Prosessoidun lihan, kuten makkaroiden ja leikkeleiden osuuden tulee olla mahdollisimman vähäinen. . Annostele lautaselle kalakiusausta, 0,5 dl rasvatonta raejuustoa, punajuurisalaattia tai muita kasviksia. Annos lisukkeineen sisältää noin 25 grammaa proteiinia. 4. Pienillä muutoksilla – kuten lisäämällä proteiinipitoisia välipaloja ja huolehtimalla säännöllisestä ateriarytmistä – voi olla suuri vaikutus elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Ikääntyneiden vuonna 2020 julkaistuihin ruokasuosituksiin voi tutustua tarkemmin Sosiaalija terveysministeriön julkaisupalvelu-sivustolla: www.julkari.fi. Helpossa kalakiusauksessa hyödynnetään pakastealtaan puolivalmiita tuotteita. Nauti ruokajuomana maitoa, piimää tai soijajuomaa. • Vähintään 25 grammaa kasviöljyjä päivässä ja vähemmän kovaa rasvaa, kuten voita ja kookosöljyä. Kaada uunivuokaan peruna-sipulisekoitus ja juuressuikaleet ja sekoita ne keskenään. tarvitaan muun muassa lihasten rakennusaineeksi. Paista kiusausta uunissa 200 asteessa 60 minuuttia. • Viljavalmisteiden tulee olla pääasiassa täysjyvää. Sekoita kaikki ainekset vielä keskenään
Sanelma oli sattunut näkemään heidän keskustelunsa ikkunasta. Se ei ole suunnattu pelkästään opiskelijoille, vaan myös työelämässä toimiville hoitotyön ammattilaisille, jotka kohtaavat päivittäin ikääntyneiden ihmisten hoitotyön tarpeita ja myös erityiskysymyksiä. Se painottaa muiden hoitotyön osaamisalueiden lisäksi moniammatillista yhteistyötä, kohtaamisen taitoja ja eettistä hoitotyötä, mikä tekee siitä arvokkaan työvälineen kaikille sosiaalija terveysalalla toimiville. Tavoitteena on tuoda yhdenmukaisuutta ja laatua niin koulutukseen kuin työelämään. Ihana kermakoristelu ja marsipaani ruusukkeet saivat veden kielelle. Oppikirja pyrkii tarjoamaan yhtenäisen pohjan ja kivijalan gerontologisen hoitotyön opettamiseen, opiskelijoiden ohjaukseen työelämässä sekä myös yhteistä tietoperustaa työelämässä työskenteleville. Kirja on ensimmäinen laaja-alainen oppimateriaali, joka käsittelee kattavasti ja asiakaslähtöisesti ikääntyneen ihmisen hoitotyötä korkeakouluasteella (EQF6-7). Sanelma otti pumpun ja alkoi pumppaamaan palloa täyteen. – On tämä rankkaa! Kahvia, kakkua ja ennen kaikkea painonhallintaa! Tuulia Marjanen Gerontologinen hoitotyö Anniina Tohmola, Irmeli Matilainen ja Tanja Miettinen, 2025, Sanoma Pro, 280 sivua Anniina Tohmola, Irmeli Matilainen ja Tanja Miettinen ovat kirjoittaneet korkeakouluasteelle suunnatun oppikirjan Gerontologinen hoitotyö. – Huh huh, koville ottaa. K ettulan kylässä tapahtui kummia. Edellispäivän lehdessä oli ollut kuvia jumppaliikkeistä, jotka sopivat hänen terhakalle olemukselleen. Kylän ihana naisväki oli intoutunut kuntoilemaan eikä Sanelma aikonut jäädä intoilusta paitsi. Niinpä hän päätti kaivaa esiin vuosia sitten hankkimansa jumppapallon. Tovin jälkeen hiki pisara valui naisen punaisena hehkuvaa ihoa pitkin ja hän huokaisi. Ottaen kupin kahvia ja kakkupalan, Sanelma istahti jumppapallon päälle. Lukuvinkki Pakina Gerontologinen hoitotyö Anniina Tohmola • Irmeli Matilainen • Tanja Miettinen K L II N IN E N H O IT O 18. Kirja vahvistaa ammatillisuutta ja asiakasta kunnioittavaa toimintakulttuuria, mikä on tärkeää esimerkiksi työvoimapulan ja fyysisen ja eettisen kuormituksen vuoksi. Asiakasta arvostavien, ammatillisten ja yhdenmukaisten käsitteiden käyttö on niin opiskelijoiden, opettajien kuin työelämässä toimivien ammattilaisten keskuudessa on huomattu olevan vaihtelevaa. – Tuumasta toimeen! Niin ne aina sanoo ja minähän en toiseksi jää, puhisi Sanelma miettiessään solakkaa naapuriaan Rannan Maijaa. – Hypelköön Rannan Maija, vaikka kuinka mutta minä se pistän lanteet heilumaan, nauroi Sanelma löytäessään jumppapallonsa, joka tarvitsi kipeästi lisää ilmaa. Nyt on kahvin paikka, Sanelma sanoi ja meni keittiöön laittamaan kahvia. Kirja hyödyttää myös EQF4-5-tason (lähihoitaja-tutkinto 2. Kirja ottaa kantaa siihen, miten alan koulutus ja käytännöt voivat kehittyä tulevaisuuden tarpeisiin. asteella) koulutuksen saaneita ammattilaisia, jotka haluavat syventää osaamistaan. Elmeri, Sanelman suuri ihastus, oli ollut kovin tohkeissaan, kun Rannan Maija oli esitellyt postilaatikolla uutta hyppynaruaan, jonka hän oli juuri ostanut. Lyhyesti Kakkua, kahvia vai painonhallintaa. Kirja tarjoaa mahdollisuuden kansallisesti yhtenäisen osaamisen ja käsitteistön rakentamiseen. Kahvin poristessa Sanelma leikkasi ison palan kakusta, jonka hän oli leiponut aamulla
vinkkiä tietoturvaan 5 1 Salasanat. Käytä yhtä salasanaa vain yhdessä palvelussa. Kurssi sopii etenkin vanhuspalveluiden ammattilaisille ja alan opiskelijoille. Palautteiden perusteella koulutus helpottaa ammattilaisten työtä. Enemmistö kurssin kävijäkyselyn vastaajista arvioi tunnistavansa ja osaavansa hoitaa elämän loppuvaiheeseen liittyviä oireita aiempaa paremmin koulutuksen käytyään. 4 Käytä kaksitai monivaiheista tunnistautumista sähköpostissasi ja sosiaalisen median tileissäsi, niin teet tiliesi varastamisesta huomattavasti vaikeampaa. Saattohoitopassin voi suorittaa suomeksi ja ruotsiksi, ja sen voi tehdä oman aikataulun mukaan. Sähköpostin liitetiedostot voivat sisältää haittaohjelmia tai haitallisia linkkejä. Yksikään vastuullinen henkilö, yritys tai viranomainen ei kysy salasanojasi tai pankkitunnuksiasi puhelimitse tai sähköpostilla. Saattohoitopassi on maksuton täydennyskoulutus, jonka tavoitteena on vahvistaa palliatiivisen hoidon perustason yksiköissä työskentelevien ammattilaisten osaamista ja parantaa elämän loppuvaiheen hoidon laatua. Koulutus kattaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon perus asiat. Haitallisia linkkejä liikkuu myös sosiaa lisessa mediassa ja tavallisilla internetsivustoilla. Kurssista saa todistuksen. 2 Klikkaile harkiten. 5 Muista varmuuskopiot. Varmuuskopioi tärkeimmät tietosi ja rakkaimmat valokuvasi esimerkiksi usbtikulle ja säilytä sitä turvallisessa paikassa. Jos jokin tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se on todennäköisesti huijaus. T erveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Saattohoitopassiverkkokoulua voi suorittaa vielä 31.5.2025 saakka, jolloin hankekausi päättyy ja kurssi suljetaan. Se koostuu seitsemästä osiosta ja tentistä ja vastaa laajuudeltaan yhtä opintopistettä. Hyvä salasana on riittävän pitkä ja monimutkainen. THL:n Saattohoitopassi-verkkokoulu auki vielä kevään ajan Vanhustyö 1 • 2025 19. Lähde: Traficom 3 Vältä huijaukset
Näin toimimalla voitaisiin tarttua tehokkaammin esimerkiksi iäkkäiden yksinäisyyteen, jolla on suuria vaikutuksia hyvinvointiin. Kehittäminen ja tutkimus Hytetyö tuo voimaa iäkkäiden hyvinvoinnin edistämiseen Iäkkäiden määrän ja sote-palvelujen tarpeen lisääntyessä tarvitaan entistä enemmän myös hyvinvointia edistäviä palveluita. Teksti: Mari Luonsinen ja Elli Alarotu – Kuva: Shutterstock 20. Toimintoja ja palveluita jo onkin, mutta niiden yhteistyötä pitää edelleen tiivistää