Vapaaehtoistoimintaan on ollut haastavaa saada uusia tekijöitä. Äärimmäisillään ikäsyrjintä voi tarkoittaa huonoa hoitoa ja jopa kaltoinkohtelua, kertoo professori emerita Marja Vaarama 10-11 Kansanedustajat vastasivat kansalaisten kysymyksiin ikääntymisestä Kysyimme suoraan kansanedustajilta itseltään heidän ajatuksiaan vanhuudesta ja iäkkäiden ihmisten kohtelusta. Kansanedustajat vastasivat kansanliikkeen Tehdään iästä numero kysymyksiin hyvästä vanhuudesta, eläkeläisten työllistymisestä sekä digisyrjäytymisestä. Oletetaan esimerkiksi, että iäkäs henkilö kuulee ja ymmärtää asioita huonosti, jolloin automaattisesti yksinkertaistetaan puhetta tai puhutaan liian kovaa. Moninaisuuden huomioiminen ja hyväksyminen yhteiskunnan eri aloilla, niin työelämässä, palveluissa kuin hyvinvointialueilla, on haasteena. Muistiystävällinen ympäristö auttaa asukkaiden itsenäistä selviytymistä vapauttaen hoivahenkilöstön aikaa kuntouttavaan työhön ja asukkaiden yksilöllisiin kohtaamisiin. Vanhustyö-lehti 2/2023 ilmestyy 7.4.2023 – Turvallisuus ja varautuminen SENIORARBETE. Kun muistisairaus on edennyt pitkälle, henkilön selviytyminen perustuu ympäristön synnyttämiin havaintoihin ja tulkintoihin. 14–15 Yhdenvertaisuuden varmistaminen yhteiskunnassa Ikään perustuva syrjintä näkyy yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevissa yhteydenotoissa. Alkuperä ja vammaisuus ovat syrjintäperusteita, joiden perusteella ollaan valtuutettuun eniten yhteydessä. 6–9 Ikäsyrjintä on Suomessa laajaa ja syvälle pesiytynyttä Monesti ikäsyrjintää on vaikea edes tunnistaa, sillä se voi ilmetä arkipäivän itsestäänselvyyksinä. 2 28–29 30–31 Tehdään iästä numero Vapaaehtoistoiminta ikääntyneiden hyvinvoinnin tukena tulevaisuudessa Pienten paikkakuntien ikärakenteet, toiminnan kehittämisen ja koordinoinnin puutteellisuus sekä ikäihmisille suunnattua ystäväpalvelua myyvät yritykset haastavat vapaaehtoistoiminnan tulevaisuutta. Muistiystävällinen koti opastaa Muistiystävällinen ympäristö opastaa ja auttaa muistisairasta henkilöä selviytymään askareistaan
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 36 Sotavanhukset suomalaisessa taiteessa 38 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 39 Folkrörelsen Gör ett nummer av åldern i riksdagsvalet 40 Åldersdiskrimineringen är omfattande och djupt rotad i Finland Vanhustyö 1 • 2023 3 Sisällys 1 • 2023 www.vtkl.fi TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Ilkka Vuorinen TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. 4 Pääkirjoitus: Tehdään iästä numero eduskuntavaaleissa 5 Toriparlamentti: Ajatuksia hyvästä vanhuudesta Utsjoella 6 Tehdään iästä numero 6 Ikäsyrjintä on Suomessa laajaa ja syvälle pesiytynyttä 10 Kansanedustajat vastasivat kansalaisten kysymyksiin ikääntymisestä 12 Millaista syrjintää olet kokenut – kansalaiset kertovat 14 Yhdenvertaisuuden varmistaminen yhteiskunnassa 16 Senioreiden oma vuoro madaltaa osallistumisen kynnystä 18 Lyhyesti 20 Jäsentapahtumat 21 Lukijakysely 25 Mielipide: Muistisairaan oma ääni KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 26 Kuntoutumisen polulta lisää merkityksellisiä elinvuosia OSALLISUUS 28 Vapaaehtoistoiminta ikääntyneiden hyvinvoinnin tukena tulevaisuudessa ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 30 Muistiystävällinen koti opastaa DIGI JA TEKNOLOGIA 32 Uutta etäopastuspalvelua rakentamassa Digiopastusten kehittäminen kokemusasiantuntijoiden avulla VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 34 Ei huolta huomisesta vaiko sittenkin. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen.
Ratkaisevin tekijä suunnan muutoksessa ovat asenteet ja niiden takana olevat arvot – arvoissahan on yksinkertaisesti kyse siitä, mitä pidetään tärkeänä. Ikääntyneen väestön huomioimista sisäisen turvallisuuden suunnitelmissa niin kansallisella kuin kuntienkin tasolla. Tehdään #IästäNumero! Anni Lausvaara Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja 4 Pääkirjoitus. Ratkaisuja työvoiman riittävyyteen. Suomella olisi kaikki edellytykset nousta hyvän ikääntymisen mallimaaksi, jos kansalaiset ja päättäjät näin tahtovat. Vastaajat näkivät ikäsyrjintää erityisesti poliitikkojen puheissa ja sosiaalija terveydenhuollon palveluissa. NÄIDEN HYVIEN UUTISTEN jälkeen nousi kuitenkin esiin karvas todellisuus maamme ikäsyrjinnästä, sillä vain neljäsosa katsoi yhteiskunnan suhtautuvan vanhuuteen myönteisellä tavalla. Riittävän tärkeinä pidettyihin asioihin päättäjät panostavat aikaa, rahaa ja osaamista. Osallisuuden turvaamista. Tehdään iästä numero eduskuntavaaleissa V anhustyön keskusliiton teetti ainutlaatuisen kyselyn ikäasenteista. KYSELYTUTKIMUKSEEN PERUSTUEN Vanhustyön keskusliitto on käynnistänyt kansanliikkeen, jonka tavoitteena on pysäyttää ikäsyrjintä ja vahvistaa myönteisiä ikäasenteita. MONET KANSAINVÄLISIÄ VIERAILUJA tekevät vanhuustutkijat kertovat häpeävänsä maamme iäkkäiden ihmisten kohtelua. Kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat vanhuuteen myönteisesti ja kaikkein vanhimmat vastaajat kertoivat kokemuksen rintaäänellä näkevänsä vanhuuden muita vastaajia myönteisemmin. Tämä tieto ei valitettavasti ollut yllätys, kun kyselyn tuloksia verrataan aikaisempiin tutkimuksiin. Suomi kuuluu maailman nopeimmin vanheneviin maihin ja samalla olemme vauras, vakaa ja turvallinen yhteiskunta. Toivottavasti tulevat kansanedustajat tekevät sanoista tekoja ja panostavat ikäymmärykseen, ikäystävälliseen lainsäädäntöön ja säällisiin resursseihin. Henkilöstörakennetta tulisi laajentaa, hoiva-avustajien työn sääntelyä keventää ja työperäistä maahanmuuttoa helpottaa. Kysely oli ainutlaatuinen sen vuoksi, että kohderyhmään otettiin mukaan nuoret 16 vuotta täyttäneet kansalaiset, mutta yläikärajaa ei asetettu lainkaan – näin laajalla ikähaitarilla ikäasenteita ei ole koskaan aikaisemmin selvitetty. Tulevilta päättäjiltä odotamme erityisesti seuraavia toimia: Viisautta resurssien käytössä. VANHUSTYÖN KESKUSLIITOLLA ja liiton yli kolmella sadalla jäsenyhteisöllä on esittää ratkaisuja arvokkaan vanhuuden toteutumiseen niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Vanhustenhuollon rahoituksen tasokorotus on välttämätön ja erityisesti ennaltaehkäiseviin toimiin kannattaa panostaa, jolloin elämänlaatua voidaan parantaa ja raskaiden palveluiden tarvetta siirtää. Ikäsyrjinnässä on kyse pitkäkestoisesta ilmiöstä, joka on jatkunut hallituskaudesta toiseen ja jonka kitkemiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Henkilökohtainen asiointimahdollisuus, puhelinneuvonta ja digituki auttavat kaikenikäisiä pysymään mukana digitalisoituvassa yhteiskunnassa Liitto kutsuu kaikki mukaan rakentamaan Suomesta ikääntymisen mallimaata
Olin 2013–2018 Eloisa ikä projektissa Samisosterin edustajana ja huomasimme, että samoja ongelmia on muuallakin. Meitä täällä niin vähän, niin se täällä henkeä kohden laajempaa se toiminta mitä ikäihmiset saa vanhuspalveluissa. Tällä pystytään hoitamaan paremmin. Se on hyvä etu. Kun tulin kunnanhallitukseen, niin päättäjillä ja kunnanhallituksen jäsenillä oli edelleen käsitys, että vanhukset ovat yksi sellainen ryhmä, joka on vain riesana, ylijäämä. Se oli minulle yllättävää. On, varmaan verrattuna maailmanlaajuisesti, mutta kyllähän täällä tämä ikääntyminen ja ikääntyneiden osuus huolettaa. Joku joka on katsomassa sitten kun itse enää tajua, mihin menee. Se näkyy itsessäni, kun ahdistaa, niin pääsee tuonne luonnon keskelle talvella ja mikä vuodenaika vain. Minä olen tullut Pirkanmaalta. Tai niin kuin minun äitini dementoituneena sanoi, että kyllä minun jalat menee, mutta kun pää tietäisi mihin. 2. Tänne tulleena minulla ei niitä ole välttämättä. Kun tämä henkilö oli ollut siellä pari kuukautta, minä menin siellä käymään ja kysyin, että minkälaisen mekon olet tänään ajatellut laittaa päälle. Mitä on hyvä vanhuus. Marketta Vuolab (76) 1. Ja etenkin muistiasiat. Kyllähän se on varmaan jokaisella ihmisellä itsensä näköinen. Pääasia on se, että ihmisellä on vara valita, millaisen vanhuuden hän haluaa. Se minua rupesi vaivaamaan ja siksi lähdin vielä vanhemmalla iällä koulutukseen. Veikko Guttorm (76) 1. Hyvä vanhuus voi olla tietysti, että sinulla on lähellä tuttuja, ystäviä ja läheisiä. Kaikki on hyvää: tuiskut, auringonpaisteet, vesisateet. Mitä haluat pukea päällesi. 2. Minulla on omakohtainen kokemus työelämässä ollessa: minä jouduin montakin ihmistä saattamaan silloiseen vanhainkotiin. Ajatuksia hyvästä vanhuudesta Utsjoella 1. Näen yhtenä etuna, että meillä on valtavan hyvä luonto ympärillä. Ne määrää ja laatii koko systeemin. Minusta se on yksilökohtainen. Hän suorastaan kumarsi ja sanoi, että kyllähän hoitaja tietää. Tulin Kevolle 80-luvulla ja 90-luvulla perustanut perheen, että minulla on tietysti aikakautta nähdä tätä. Kunnan oma terveyskeskus ja lääkäri, se helpottaa. Nämä kuuluu tähän luontoon. Se on melkoinen saavutus täällä mettäperällä. Siitä lähtien olen ajatellut, että mikä tietäjä se hoitaja on toisen vaatteista. 2. Minä halusin siihen vastauksen, että miten se näin nopeasti käy tämä itsemääräämisoikeuden luovuttaminen. Maija Länsman (67) 1. Ja kouluttaa jo tällaiseen. Hyvä vanhuus on sitä, että on turva. Saatiin terveyskeskus ja taitaa olla kaksi lääkäriä. Ja se että kaikkeen ei ulkopuoliset palvelut voi antaa sitä täyttä tukea. Meillä on lähes 20 vuotta ollut oma hammaslääkäri. Kuinka paljon siellä on voimavaraa. Onko Suomi iäkkäälle ihmiselle hyvä maa elää. 90-luvulla hoitoon tulleilla oli sellainen tunne, että se on niitten (hoitajien) talo. Omaishoito ja kotihoito rassaa sitä työikäistä, jolla ehkä on nuoriso kotona, oma työ ja sitten vanhukset peräjälkeen. Vähän niin kuin samalla periaatteella jäisin mielelläni tänne. On se selvää, että missä on enemmän ihmisiä, niin on vähemmän jaettavaa. 2. Yritin uudelleen kysyä, että kyllä sinä voit sanoa ja avasin kaapinoven, niin hän oli luovuttanut. K u va : M e rj a La n ki n e n Vanhustyö 1 • 2023 5 Toriparlamentti. Kaikkea ei voi myydä kunnille tai jollekin järjestöille
Tehdään iästä numero Ikäsyrjintä on Suomessa laajaa ja syvälle pesiytynyttä Suuri osa suomalaisista suhtautuu vanhuuteen myönteisesti ja katsoo, että se on osa normaalia elämää. Sen sijaan yhteiskunnan suhtautumista vanhuuteen pidetään kielteisenä ja ikäsyrjintää nähdään laajasti. Omakohtaisesti syrjintää olivat kokeneet sekä nuoret että vanhat. Syrjivimmiksi katsottiin poliitikot, sosiaalija terveyspalvelut sekä työmarkkinat. Teksti: Merja Lankinen – Kuvat: Ilkka Vuorinen 6
Oletetaan esimerkiksi, että iäkäs henkilö kuulee ja ymmärtää asioita huonosti, jolloin automaattisesti yksinkertaistetaan puhetta tai puhutaan liian kovaa. Omakohtaisesti oli ikänsä perusteella kokenut syrjintää 20–40 prosenttia ikäryhmästä riippuen. – Monesti ikäsyrjintää on vaikea edes tunnistaa, sillä se voi ilmetä arkipäivän itsestäänselvyyksinä. V anhustyön keskusliiton kansalaiskyselyn tuloksista nousevat esiin laaja ikäsyrjintä sosiaalija terveyspalveluissa sekä vanhustyön kolhiintunut julkisuuskuva. Yli 85-vuotiaat, joilla yleensä muita useammin tarvetta lääkäripalveluihin, nostivat terveyspalvelut oman listansa kärkeen, mutta myös nuoret olivat kokeneet ikäsyrjintää terveyspalveluissa. – Poliitikoiden tulee lopettaa puhuminen julkisista palveluista kustannusrasitteena. Myös 56–65-vuotiaista noin joka kolmas oli joutunut ikänsä perusteella syrjityksi. Lääkärin vastaanotolle ja tutkimuksiin pääsy koettiin vaikeaksi ja hitaaksi, kohtelua moitittiin, yhdenvertaisuus toteutui huonosti, lääkärien ja hoitajien vaihtuvuus ja kiire haittasivat osallisuutta hoitopäätöksiin ja tiedon kulkua. Poliitikkojen jatkuvat puheet vanhuksista kestävyysvajeena koettiin loukkaavina. Terveyspalvelut, joista kyselyssä oli annettu esimerkkinä lääkärin vastaanotto, koettiin kolmanneksi eniten syrjivänä tahona. Kyselystä ilmenee, että ikäsyrjintää kohdistuu nuoriin ja vanhoihin, miehiin ja naisiin. Eniten syrjintää koetaan poliitikkojen taholta ja sotepalveluissa Vastaajat nimesivät poliitikot eniten syrjiväksi tahoksi. Vaaraman raportti pohjautuu Vanhustyön keskusliiton kansalaiskyselyn tuloksiin. Häneltä julkaistiin juuri Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta tehty raportti Toiveena tavallinen, hyvä elämä – suomalaisten mielikuvat ja kokemukset vanhuudesta. Suurimmalla osalla kyse oli palvelujen epäämisestä: henkilö ei saanut kotihoitoa tai taksiseteleitä, vaikka olisi tarvinnut. Ne on nähtävä investointeina yhteiskunnan tärkeimpään pääomaan eli ihmisten koulutukseen, terveyteen ja hyvinvointiin, Vaarama sanoo. Joka kolmas ei havainnut syrjintää, ja etenkin nuoret eivät aina osanneet ottaa asiaan kantaa. Kyselyssä kysyttiin ”Syrjitäänkö Suomessa iäkkäitä ihmisiä?” Miltei puolet vastasi ”kyllä”. Koettiin myös, että poliitikot ovat vieraantuneet arjesta, eivätkä ymmärrä enää tavallisten ihmisten elämää. Eniten omakohtaista syrjintää olivat kokeneet 16–35-vuotiaat, ja vähiten yli 85-vuotiaat. Äärimmäisillään ikäsyrjintä voi tarkoittaa huonoa hoitoa ja jopa kaltoinkohtelua, kertoo professori emerita Marja Vaarama. Koulutus ei erotellut vastaajia, mutta huonoksi elämänlaatunsa ja rahatilanteesta kokevat olivat taipuvaisempia näkemään ikäperusteista syrjintää yhteiskunnassa. Sosiaalipalvelut, joista kyselylomakkeessa olivat esimerkkeinä kotihoito, asumispalvelut ja ateriapalvelut, koettiin toiseksi eniten syrjivinä. Vähiten oli syrjitty yhteiskunnan kannalta ”ihanneikäisiä” 36–55-vuotiaita vastaajia. Asioita ei selitetty "Monesti ikäsyrjintää on vaikea edes tunnistaa, sillä se voi ilmetä arkipäivän itsestäänselvyyksinä." Vanhustyö 1 • 2023 7
He toivoivat kohtalaista terveyttä ja toimintakykyä, itsemääräämistä ja osallisuutta itseä koskeviin päätöksiin, hyviä suhteita perheeseen ja ystäviin sekä harrastuksia voimien ja oman kiinnostuksen mukaan. • Itsemääräämisoikeus ja kuuleminen. Yli 85-vuotiaiden listalla olivat myös tiedotusvälineet. Kotona mieluiten, mutta jos kunto ei riitä niin mahdollisuus päästä palveluasuntoon. – On hyvää ikäpolitiikkaa kehittää toimintoja, joissa eri sukupolvet kokoontuvat, tapaavat toisiaan sekä voivat keskustella ja harrastaa yhdessä. • Yhteiskunta näkee myös vanhat ihmiset voimavarana. Vastaajat toivoivat, että yhteiskunta hyväksyisi vanhuuden normaalina elämänvaiheena ja pitäisi pitkää ikää taakan sijasta saavutuksen, Vaarama kertoo. Omaan vanhuuteen varautumista pidettiin tärkeänä, myös taloudellisesti. Matkustelu ja mökkeily, liikunta ja ulkoilu sekä mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen mainittiin myös usein. Palvelujen digitalisoituminen koettiin syrjivänä: omien asioiden hoitaminen ei onnistu, jos ei ole laitteita eikä osaamista niiden käyttöön. Tiedotusvälineiden yksipuolinen vanhusasioiden käsittely ylläpitää kielteistä vanhuskuvaa. Vastaajat toivoivat, että saatavilla olisi kohtuuhintaisia harrastusmahdollisuuksia niin, että pienellä eläkkeelläkin voisi niihin osallistua tai käydä joskus vaikka elokuvissa tai teatterissa sekä riittäviä palveluja ja niissä hyvää kohtelua. • Sopiva asunto ja monimuotoisia asumisratkaisuja. Lisäksi he toivoivat, että he voisivat olla tyytyväinen elettyyn elämäänsä. • Lisää tietoa ja tukea, etenkin digiasioista. Hyvään vanhuuteen liitettiin toiveita turvallisesta toimeentulosta, asumisesta ja palveluista. Heidän toiveenaan oli rauhallinen ja hyvä kuolema ilman kipuja ja monet kannattivat eutanasiaa. Tämä ylläpitää ja tukee kielteistä vanhuuskuvaa yhteiskunnassa. He haluavat elää onnellista ja rauhallista vanhuutta yhteiskunnan ja yhteisön täysivaltaisena jäsenenä ja mahdollisuuden kuulua joukkoon ilman pelkoja ja syrjintää. Hyvän vanhuuden tehtävälista Marja Vaarama kiteyttää eri kyselyjen ja tutkimusten pohjalta hyvän vanhuuden toiveet. He toivoivat psyykkisen ja henkisen hyvinvoinnin säilymistä ja pelkäsivät muistisairauksia sekä yksinäisyyttä. kunnolla, eikä ollut aikaa kysyä. Ratkaisevaa on myös se, miten yhdenvertaisesti heitä kohdellaan, Vaarama toteaa raportissaan Vanhuusalan maineen parantaminen ja ikäasenteiden muuttaminen vaativat todella pitkäjänteistä toimintaa ja siihen tarvitaan niin päättäjiä, mediaa kuin kansalaisia. Tiedotusvälineissä annetaan yksipuolista kuvaa vanhuudesta ja iäkkäistä ihmisistä, jolloin vanhuuden moninaisuus ja yksilöllisyys jäävät huomiotta. Yhteiskunnan he toivoivat hyväksyvän vanhuuden normaalina elämänvaiheena ja että pitkää ikää pidettäisiin yhteiskunnallisena saavutuksena eikä taakkana. • Terveyspalvelut hyvin saatavilla, pääsee hoitoon ja tutkimuksiin tarvittaessa. • Hoivapalveluja tarpeen mukaan ja tieto siitä, että palveluja on saatavilla. Sekä nuorimmat että vanhimmat vastaajat olivat nostaneet listalleen myös liikennevälineet ja yksityiset toimijat kuten kaupat ja ravintolat. Vastauksissa ei haikailtu mitään ihmeellistä, vaan toivottiin tavallista hyvää elämää. – Ratkaisevin tekijä suunnan muutoksessa ovat asenteet ja niiden takana olevat arvot – arvoissahan on yksinkertaisesti kyse siitä, mitä pidetään tärkeänä, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara toteaa. • Riittävä eläke, jotta ei tarvitse kaikesta säästää ja voi harrastaa. • Perhe ja ystävät ovat tärkeitä sekä harrastukset, jotta ei jäisi yksin. Toiveena tavallinen, hyvä elämä Kansalaiskyselyn vastaajat toivoivat hyvältä vanhuudelta turvallisuutta toimeentuloon, asumiseen ja asuinympäristöihin. 8. Ratkaisuja ikäasenteiden muuttamiseen – Yhteiskunnan suhtautuminen iäkkäisiin ihmisiin näkyy siinä, miten heistä puhutaan, missä määrin he ovat osallisina yhteisessä hyvinvoinnissa ja yhteiskunnan avaintoiminnoissa sekä miten heidän tarpeensa otetaan huomioon päätöksenteossa ja palveluissa
Kansalaiskyselyn tulosten pohjalta Vanhustyön keskusliitto käynnisti kansanliikkeen Tehdään iästä numero. Vanhustyö 1 • 2023 9. Medialta toivotaan positiivisten uutisoinnin lisääntymistä ja hyvien tapausten esille nostamista. Suurin osa Suomen ikääntyneistä on kotona-asuvia ja hyvinvoivia. Tehdään iästä numero -kansanliike Kansanliike Tehdään iästä numero haluaa vahvistaa myönteisiä ikäasenteita yhteiskunnassa, poistaa ikäsyrjintää ja edesauttaa Suomea tulemaan ikääntymisen mallimaaksi. Kansanliikkeen tavoitteena on vahvistaa myönteisiä ikäasenteita yhteiskunnassamme ja poistaa ikäsyrjintää. – Jokainen meistä voi omalla asenteellaan ja tavalla puhua ikääntyneistä vaikuttaa siihen, miten vanhuuteen suhtaudutaan. . Kansanliikkeen tavoitteet: • myönteiset ikäasenteet vahvistuvat yhteiskunnan eri osa-alueilla • poliitikkojen ei koeta syrjivän ikääntyneitä ihmisiä • ikääntymiseen liittyvä positiivinen uutisointi lisääntyy • vanhuusalan ja vanhustyön vetoja pitovoima parantuu Tule mukaan kansanliikkeeseen! Muutetaan ikäasenteita yhdessä! Mene sivulle vanheneminen.fi/tehdaan-iasta-numero ja tilaa itsellesi kansanliikkeen uutiskirje. Haluamme kutsua kaikki mukaan rakentamaan Suomesta ikääntymisen mallimaata, Lausvaara kehottaa. Positiivisien ikääntymistä käsittelevien uutisten myötä myös vanhuusalan maine parantuu. Myös iäkkäitä esittävien valokuvien viestiä on hyvä miettiä
Miten toivot tulevasi kohdeltavaksi, kun olet vanha ja sairas. Hyvä vanhuus Kansanedustajien vastauksissa korostui arvokas ja turvallinen vanhuus sekä ihmisarvoa kunnioittava kohtelu ja hoito. Vanhankin halutaan elää oman näköistä elämää ja harrastaa samoja asioita kuin aikaisemmin. Seuraavat kolme kysymystä lähetettiin tammikuun alussa kansanedustajille: 1. ”Saan olla kotona omaisten, ystävien ja kotihoidon tukemana niin kauan kuin koen sen turvalliseksi.” Tiina Elo, Vihr. ”Saan elää ihan normaalia elämää ja tehdä mitä itse haluan” Merja Mäkisalo-Ropponen, SDP 10. Yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu nousi esiin. Yksilöllisyys ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen hoivaja terveyspalveluissa koettiin tärkeänä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 37 kansanedustajaa. Vanhoilla ihmisillä tulee olla samat oikeudet kuin muillakin ja heitä Kansanedustajat vastasivat kansalaisten kysymyksiin ikääntymisestä Vanhustyön keskusliiton teettämässä kansalaiskyselyssä poliitikot koettiin kaikkiin syrjivimmäksi tahoksi. Kysyimme suoraan kansanedustajilta itseltään heidän ajatuksiaan vanhuudesta ja iäkkäiden ihmisten kohtelusta. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Shutterstock tulee kohdella tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä ja heidän tahtoaan tulee kuulla ja kunnioittaa. Tekstiin on nostettu mukaan muutamia kommentteja, mutta kaikki vastaukset ovat luettavissa sivulla vanheneminen.fi. Useimmat toivoivat myöhemmältä elämältään sosiaalisia kontakteja, virikkeitä ja kanssakäymistä läheisten kanssa sekä asumista omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. K ansanliikkeen Tehdään iästä numero uutiskirjeen tilaajat saivat ehdottaa kysymyksiä, joita he haluavat esittää päättäjille. 2. Miten aiot /aiotte edistää ja tukea eläkeläisten työllistymistä. 3. Miten voitte varmistaa, että iäkkäät ihmiset eivät syrjäydy digitalisaati on myötä yhteiskunnassa. Ehdotuksista he äänestivät kolme kysymystä lähetettäväksi kansanedustajille
Sinuhe Wallinheimo, Kok. Peräänkuulutettiin myös nuoremman sukupolven vastuuta iäkkäiden digiosallisuuden tukemisessa. Ylivoimaisesti suurin este työnteolle on taloudellinen. Satu Hassi, Vihr. Verotus on niin korkeaa, että työn tekeminen eläkkeellä ei kannata.” Riikka Purra, PS Mainintoja saivat erilaiset kansainväliset mallit mm. Eläkeläisten työllistyminen Kannustimena eläkeikäisten työssäkäyntiin voisivat toimia työelämän joustot kuten työn osa-aikaisuus tai määräaikaisuus, joustavat työajat ja toimenkuvat, koulutus, virkistysja kuntoutustoiminta. ”Monet eläkeläiset ovat työkykyisiä ja ennen kaikkea -haluisia. Harry Harkimo, Liik. Kaikissa palveluissa pitäisi olla myös mahdollisuus asiointiin kasvotusten tai puhelimella. Tytti Tuppurainen, SDP Ville Valkonen, Kok. Opastuksen ja tuen järjestämisessä vastuuta annettiin kunnille mm. Sirpa Paatero, SDP Sakari Puisto, PS Riikka Purra, PS Hanna Sarkkinen, Vas. Esteitä eläkeläisten työssäkäynnille nähtiin nimenomaan työelämän rakenteissa, työnantajien asenteissa ja työkulttuurissa, joka ei ole riittävästi moninaisuuteen kannustavaa. Mari Holopainen, Vihr. ”Hyvään hoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.” Sari Sarkomaa, Kok. Ratkaisuna nähtiin myös työtulovähennyksen käyttöönotto ja työnantajan maksujen vähentäminen. Digipalvelut ja -osallisuus Digitaalisten palvelun osalta kansanedustajien vastaukset olivat hyvinkin yhteneväisiä. ”Ihmisellä ei ole ko. Useimmat kannattavat verotuksen helpottamista. Iäkkäitä tulee kannustaa ja tukea digitaalisten palvelujen käytössä ja ottaa heidät mukaan palvelujen suunnitteluun. Osittain tästä johtuen Ruotsissa iäkkäiden ihmisten työllisyysprosentti on huomattavasti Suomea korkeampi. Kansanedustajat olivat hyvinkin samoilla linjoilla hyvästä vanhuudesta ja vanhustenhoidosta. Palvelujen saatavuus ei saa heikentyä digitalisaation myötä. Osalla voi olla kyse taloudellisista seikoista; ei ole varaa ostaa kalliita laitteita. EU-direktiivikin jo määrää, että kaikkien digitaalisten palvelujen tulee olla saavutettavia, helppokäyttöisiä ja käyttäjäystävällisiä. Osa vastaajista nosti myös esiin, että huomiota tulee kiinnittää siihen, että kohtuullinen eläke karttuu jo työikäisenä, jotta eläkepäivistään voi nauttia ilman palkkatyötä. Sari Sarkomaa, Kok. Ruotsissa eläkkeeltä töihin joko osa-aikaisesti tai kokonaan palaavien henkilöiden vuosittaisia tuloja verotetaan kevyemmin. Kaikki iäkkäät eivät halua, eivät osaa tai kenties ovat menettäneet kykynsä käyttää digitaalisia palveluja. Kaisa Juuso, PS Arja Juvonen, PS Toimi Kankaanniemi, PS Kimmo Kiljunen, SDP Marko Kilpi, Kok. Eeva-Johanna Eloranta, SDP Sari Essayah, KD Tarja Filatov, SDP Atte Harjanne, Vihr. Eveliina Heinäluoma, SDP Hanna Holopainen, Vihr. Lämmin kiitos kyselyyn vastaamisesta: Hussein Al-Taee, SDP Eva Biaudet, RKP Tiina Elo, Vihr. Perussuomalaisten kansanedustajien vastauksissa mainittiin toive hoitajien suomen kielen taidosta. Digitaalisten palvelujen käyttämiseen tulee järjestää opastusta ja tukea. Lue kansanedustajien kaikki vastaukset vanheneminen.fi/tehdaan-iasta-numero Vanhustyö 1 • 2023 11. ”Tarvitsemme ratkaisuja, jotka kohentavat eläkeläisten asemaa työnantajien silmissä, kuten tukimekanismeja, jotka mahdollistavat koulutuksen ja uudelleen kouluttautumisen.” Eva Biaudet, RKP Kansanedustajien vastauksissa yli puoluerajojen eniten mainituksi keinoksi lisätä eläkeikäisten työssäkäyntiä oli verotus. Eläkkeellä työskentelyn pitää olla vapaaehtoista, eikä pakon sanelemaa esim. palvelujen ja niihin tunnistautumiseen vaadittavia melko uusia laitteita, hän ei osaa niitä käyttää, kädet/sormet eivät enää toimi riittävän näppärästi tai muu fyysiseen kuntoon/ sairauteen liittyvä syy. seniorineuvolan muodossa ja kirjastoissa sekä vapaaehtoisja järjestötoimijoille, jotka jo paljon tekevätkin töitä digiosallisuuden edistämiseksi. Ajatusmaailman ero tuli esille hoitohenkilökunnan kielitaidon osalta. Ben Zyskowicz, Kok. Ari Koponen, PS Merja Kyllönen, Vas. Sheikki Laakso, PS Aki Linden, SDP Leena Meri, PS Merja Mäkisalo-Ropponen, SDP Veijo Niemi, PS Jouni Ovaska, Kesk. . Saara Hyrkkö, Vihr. Ruotsista ja Singaporesta. taloudellisista syistä. Pauli Kiuru, Kok. Johannes Yrttiaho, Vas. ”Singaporen mallissa työntekijä voi halutessaan alimman eläkeiän saavuttamisen jälkeen neuvotella itselleen uuden määräaikaisen työsopimuksen kevyemmällä työkuormalla ja saisi eläkkeen palkkatulojen lisäksi.” Sinuhe Wallinheimo, Kok. Satu Hassi, Vihr
Onneksi on ollut varaa käydä yksityisellä puolella ja saanut sieltä avun. Lääkäreiltä, kun yhä muistuttavat että kun sitä ikääkin on. Itseäni todella pelottaa yksin jääminen. Yksin en selviäisi arjesta, mutta apua tuskin saisin yhteiskunnalta. Luvataan kyllä paljon, mutta todellisuudessa useimpia vanhoja ihmisiä kohdellaan todella huonosti. Miksi eläkkeiden verotus on pahentunut jo vuosikymmeniä. Sairastan myös sellaista sairautta, jonka vuoksi toista sairauttani ei hoideta asianmukaisesti. Siihen voi mennä useita päiviä ja joutuu maksaa hoitajalla käynnin ja lääkärin käynnin erikseen. Onneksi minulla on melko terve mies. Hoitotilanteissa kysytään kyllä, mutta vastausta ei noteerata. Sosiaalija terveyspalvelut Ikään vedoten ei saa terveydentilan edellyttämiä palveluja, olen odottanut yli 1v tutkimukseen, jonka tulos vaikuttaa selviytymiseni edistämiseen kotona asumiseksi. Koko järjestelmä toimii nurinkurisesti, terveyttä ei edistetä, sairauksia kallista hoitaa. Pitää varata uusi aika ensin hoitajalle joka päättää tarvitseeko lääkäriin edes mennä mikä on täysin väärin kun hoitajalla voi olla eri näkemys lääkärille pääsyn tarpeesta ja lääkärin vastaanotolle joutuu menemään sitten kun on vapaa aika. Millaista syrjintää olet kokenut – kansalaiset kertovat Yhteiskunnassa on nähtävissä ikään perustuvaa syrjintää monella tasolla. Vanhustyön keskusliiton teettämän kyselyn avovastauksista on tähän poimittu otos vastaajien kokemasta syrjinnästä. On hienoja esitteitä mistä voi kysellä mutta tulokset ovat toista luokkaa. Verotus ja tulot Esim. Suomessa vanhempien ikäryhmien hoito on todella surkeaa. Terveyskeskuksissa lääkärille pääsy on todella vaikeaa ja kun pääsee lääkärille niin hän ei ota kantaa kuin ainoastaan siihen asiaan jonka vuoksi on mennyt. Niinkuin itse sitä ei tietäisi. 12. Terveyskeskuksen toiminnan olen kokenut syrjivänä. Eläkeläisenä verotukseni on kovempaa kuin työssä ollessa. Kehutaan että vanhus saa palveluja eri kohteista mutta kun niitä palveluita kysyy niin ei niitä saa kun sinulla on esimerkiksi oma asunto tai sinun terveytesi ei edellytä vielä palveluiden saamista. Ei voi samalla käynti kerralla ottaa selvää muista terveyteen liittyvistä asioista. lääkekuluni ovat huomattavat, mutta silti verotus on rankempaa kuin työssä käyvillä, joilla ei juuri lääkekuluja ole. Oletan tämän johtuvan iästäni. Kuka sitä apua saa, jos ei ole sukulaisia auttamassa ????. Lääkärissä ei oteta asioita vakavasti vaikka kuinka yrittää saada itselleen apua
Vanhemmat ihmiset eivät ota minua vakavasti, kun puhun kuinka rankkaa arki on, koska olen nuori nainen. Miksi ei tätä vanhempien mielipiteitä arvosteta. Puhelimessa usein asioidessa puhutaan kuin pienelle lapselle tai suorastaan huudetaan, olettaen että puhuja on melkein kuuro. En missään vaiheessa uraani ole ollut niin sanotusti oikean ikäinen. Vanhustenhoitoon erikoistuneena hoitajana tiedän, ettei suomen sote huolehdi vanhuksistakaan, mutta ongelma ei todellakaan rajoitu heihin. Eläkeläiset menettävät arvostuksen jäädessään pois työelämästä. Iän perusteella: Et kuulu tähän joukkoon. Itse opiskelin vielä 2 ammattia. Heti kun tytöttely päättyi, alkoi nenänvarttapitkin tapahtuva mummottelu, vaikka olen vasta 43-vuotias. Yleiset haastattelut koskevat yleensä vain18-70-vuotiaat. Jouduin työttömäksi 49-vuotiaana ja työkkärissä virkailija totesi että olen niin vanha ettei kannata enää uudelleenkouluttaa. Itse olen syrjäytynyt, joudun olemaan erossa perheestäni, ollut eläkkeellä kauemmin kuin työelämässä. Työpaikalla väheksyttiin osaamista. En koe että sanomisillani olisi painoarvoa koska en ole ”tuottava”. Monilla työpaikoilla olen ollut vanhin/ yksi vanhimmista ja nuoremmat sitten kokevat olevansa parempia ja tehokkaampia ja sanovat sen suoraan. Vaikka ihan rakentavaa palautetta annan ja yritän neuvoa. Ei kuunnella kokemuksen ääntä ja osaamista. Koska en ole ollut muiden ihmisten mielestä tarpeeksi vanha 18–20-vuotiaana ymmärtämään joitain asioita, minua ollaan vähätelty ja jätetty keskustelujen ulkopuolelle. Olin usein koulutetuin tässä paikassa työssä olevista. Asiointi Välillistä isoäitini kautta, joka vaikutti vahvasti omaan elämääni, kun kaikessa oltiin avuksi ja tueksi ja mielellään oltiinkin, mutta kyllä ihmisen omaan vapauteen kuuluu, että hän pystyy helposti selvittämään omat asiansa, eikä niin että pankkiinkin piti varata aika netin kautta. Verotus nousi huimasti, eläke ei karttunut kuitenkaan enää 68v jälkeen. Työelämä Ajatellaan, että en ole pätevä nuoren ikäni takia. Ruuhkassa tönitään ja saatetaan sanoa rumasti. Ja ei Suomen sote ei hoida, jos ei jaksa sitä viimeisillä voimillaan vaatia. Sosiaaliset tilanteet Erilaisissa tilaisuuksissa ei edes haluta kuulla mielipidettä ja ohjataan sivulle näkymättömiin. Digipalveluja ei kehitetä iäkkäille sopiviksi vaan ainoastaan nuorille. Olen ollut vakavasti sairas parikymppisestä lähtien ja ollut välillä itsetuhoinen, mutta silti tämä vanhempi sukupolvi kuvittelee, että heillä vasta rankkaa onkin, vaikka omistavat työuran, saaneet elää täyttä elämää perheensä kanssa ja saaneet lapsenlapsia. Kavereita on monen ikäisiä mutta parisuhde asioissa nuoremmat ajattelevat usein vain ikää ja vanhemmat etsivät mua vielä nuorempia. Ei osallisteta iän perusteella. Sitten ne työpaikat joissa itse ollen ollut nuorin/ nuoremmasta päästä niin vanhemmat pitää ihan kakarana ja eivät usko että osaisin tehdä jotain. Liikenteessä varsinkin nuoret naiset suhtautuvat hyvin aggressiiviisesti. Kaikki palvelut ovat nykyään digipalveluja, jo se on syrjintää. Kaikesta tästä tuskasta huolimatta, teen asioita koko ajan perheen ja ylimääräisen rahan eteen, enkä valita siitä ja autan muita, jotka sitä tarvitsevat. Kävin työssä lähes 73-vuotiaaksi. joissakin myymälöissä ylenkatsotaan vanhuksen toivomuksia ja annetaan ymmärtää, ettei asiakas oikein taida olla ajan tasalla toiveinensa. Henkilötodistuksen tarkastusta sekä teitittelemistä Vanhustyö 1 • 2023 13. Työhaastattelussa on joko liian nuori tai liian vanha. Kaupassa ei oikein pidetä tasavertaisena muiden asiakkaiden kanssa
Yhteydenottoja tulee puhelimitse, sähköisiä kanavia pitkin ja myös kirjeellä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi edistää sovintoa. Vastausaikaa annetaan yleensä joitakin viikkoja. Hän on toiminut yhdenvertaisuusvaltuutetun viisivuotisessa pestissä elokuusta 2020 lähtien. Y hdenvertaisuuslaki määrittää, että yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Syrjintäasioissa on vastapuolen tehtävänä kertoa seikat, joilla syrjintäolettama voi kumoutua. Ikään perustuva syrjintä näkyy etenkin työelämässä, mutta myös julkisissa palveluissa. Meille tulee yhteydenottoja vuodessa reilu 1500 syrjintää koskien, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kertoo. HyMiten syrjintä näkyy yhdenvertaisuusvaltuutetun työssä. Jos selvitys ei kumoa syrjintäolettamaa, valtuutettu voi tehdä perustellun kannanoton. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Shutterstock 14. Jos annetun selvitysten perusteella valtuutettu katsoo, että syrjintäolettama on kumoutunut, asian käsittely päättyy. Sovintoon liittyy suositus siitä, että syrjivä toiminta lopetetaan ja usein myös anteeksipyyntö syrjinnän uhrille. Kannanotto ei ole oikeudellisesti sitova. – Yhdenvertaisuuslain valvonta työllistää eniten. – Meidän kokemuksemme kuitenkin on, että syrjivä taho usein noudattaa suosituksiamme, Stenman kertoo. – Osassa tapauksissa ei voida katsoa yhdenvertaisuuslaissa määritellyn syrjinnän täyttyvän ja niitä ei siksi lähdetä tarkemmin selvittämään, Stenman toteaa. Laissa yhdenvertaisuusvaltuutetusta määritellään, mitä valtuutettu voi tehdä syrjintään puuttumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kaikki yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon saapuvat yhteydenotot käsitellään ja päätetään, lähdetäänkö tekemään laajempaa selvitystä. Alkuperä ja vammaisuus ovat syrjintäperusteet, joista kansalaiset ovat eniten yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo myös ulkomaalaisten oikeuksiin ja maasta poistamisen valvontaan liittyviä tehtäviä ja toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana sekä naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Sen jälkeen pyydetään mahdollisia lisäselvityksiä. Asian selvittely alkaa usein lähettämällä vastapuolelle selvityspyyntö. Syrjinnän uhri on oikeutettu hyvitykseen
Vanhusasiavaltuutettu etsii keinoja ikäsyrjinnän vähentämiseen Vanhusasiavaltuutetun lakisääteisenä tehtävä on iäkkäiden oikeuksien ja aseman edistäminen. Henkilöllä on vielä oikeus viedä asia yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakuntaan. Perustuslakivaliokunta kuitenkin päätyi siihen, että rajaus on poistettava jo kansainvälisen vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimuksen perusteella. Lain nojalla valtuutettu antaa vuosikertomuksen hallitukselle ja joka neljäs vuosi eduskuntakertomuksen eduskunnalle. – Koko prosessiin voi mennä viikoista useampi kuukausi, joten meiltä ei saa ihan nopeasti kannanottoa, Stenman sanoo. Sitä edistetään mm. Eduskunnassa käsiteltävänä oleva vammaispalvelulain uudistus sisältää ehdotuksen vammaispalveluiden eväämisestä niiltä vammaisilta henkilöiltä, jotka ovat vammautuneet iäkkäänä tai joiden vammautuminen voisi liittyä ikääntymiseen. Niissä käydään läpi trendejä ja ongelmia, mutta myös yhdenvertaisuuden osalta tapahtuneita positiivisia muutoksia. Lautakunta tekee sitovan päätöksen, josta on valitusoikeus hallinto-oikeuteen. Näihin kokemuksiin linkittyy vahvasti rakenteellisen ikäsyrjinnän kysymykset eli se, että päätöksenteossa helposti käy niin, että iäkkäiden tarpeet ja toiveet jäävät vähemmälle huomiolle kuin muiden aikuisten. seksuaalivähemmistöt, että siellä on turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, Stenman muistuttaa. Syrjintä rekrytoinnissa näyttää erilaisten kyselyjen perusteella olevan yleistä. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole toimivaltaa tutkia työelämässä tapahtuvaa syrjintää, mutta tämä muuttuu 1.6.2023, kun yhdenvertaisuuslain muutokset tulevat voimaan. Se näkyy niin julkisissa palveluissa kuin työelämässä, johon liittyviä yhteydenottoja tulee reilut kaksisataa vuodessa, Stenman kertoo. Ikäsyrjinnän kokemus tai epäily siitä yhdistää lähes kaikkia vanhusasiavaltuutetulle tulevia yhteydenottoja yksittäisiltä kansalaisilta. Miten he mahtuvat meidän käsitykseemme siitä, mitä työelämä on. Ikäsyrjintään puuttuminen vaatii monen tasoisia toimia. – Alkuperä ja vammaisuus ovat syrjintäperusteita, joiden perusteella ollaan meihin eniten yhteydessä, Stenman toteaa. . Yhteiskunnan moninaisuus Moninaisuus ja sen johtaminen ovat tärkeitä työelämässä. Yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteet Yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä syrjintäperusteita ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. Miten ikäsyrjintä näkyy Kyllä ikä näkyy meillä yhteydenotoissa. Olen esittänyt ikävaikutusten arviointia päätöksentekoon yhdeksi keinoksi vähentää rakenteellista ikäsyrjintää. Palvelujen monikanavaisuus ja mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluun on turvattava. Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu. Vanhusasiavaltuutetun toiminnan päämääränä on se, että erilaisissa tilanteissa olevat iäkkäät ihmiset voivat toimia yhteiskunnassa yhdenvertaisina ja että heidän perusja ihmisoikeutensa toteutuvat käytännössä. Täytyy myös kiinnittää huomiota siihen, miten palveluasumisessa voidaan huomioida esim. Ei voi olla niin, että vain vanhusneuvostot käsittelevät ikääntyneiden ihmisten asioita. Päivi Topo Vanhusasiavaltuutettu Vanhustyö 1 • 2023 15. Välillistä syrjintää on esimerkiksi palvelujen digitalisointi, jossa edellytetään, että asiakkaalla pitää olla älypuhelin palvelun käyttämiseksi. Lopputuloksena erityisesti kaikkein iäkkäimpien asema yhteiskunnassa jää helposti heikommaksi kuin muiden aikuisten. Miten työpaikoilla näkyvät eri sukupolvet, etniset taustat, seksuaalivähemmistöt ja vammaiset henkilöt. – Pyrimme edistämään, että viranomaiset, kaikki koulutuksen järjestäjät ja työnantajat tekisivät yhdenvertaisuussuunnitelman, jossa huomioidaan kaikki syrjintäperusteet, Stenman toivoo. Vanhusasiavaltuutettu on nostanut tämän rajauksen ongelmallisuuden esiin monessa yhteydessä. Ikäsyrjinnän purkamiseen vaaditaan monia toimia ja puheja ajattelutapojen muutoksia. vitys on yleensä rahallinen ja valtuutettu voi antaa suosituksen hyvityksen suuruudesta. Ikääntyneet pitää huomioida myös esimerkiksi mielenterveysasioissa, päihdeasioissa tai vammaispalveluissa. Palveluja pitää olla mahdollisuus saada myös muulla tavoin kuin digitaalisesti. – Moninaisuus tulee huomioida kaikilla yhteiskunnan aloilla, niin työelämässä, palveluissa kuin hyvinvointialueilla. Välitöntä syrjintää on, jos esimerkiksi rekrytointi-ilmoituksessa haetaan tietyn ikäistä henkilöä. Työtä sen eteen on tehtävä joka päivä. järjestämällä koulutuksia, osallistumalla seminaareihin, aktiivisella viestinnällä sekä antamalla lausuntoja. Yhdenvertaisuuden edistäminen Yhdenvertaisuuden edistäminen on valtuutetun tärkeimpiä tehtäviä
Neuvonta voi olla kertakäyntikin, jos vain haluaa tietää mitä ryhmiä on, mutta tavallisesti liikuntaneuvonta kestää vuoden, Forssell kertoo. Sipoossa on panostettu iäkkäiden ihmisten liikuntaneuvontaan ja -tarjontaan. Vastuualueenaan hänellä ovat aikuiset ja seniorit. – Liikuntaneuvontaan voi tulla omatoimiseksti ottamalla suoraan minuun yhteyttä, mutta suurin osa tulee terveydenhoitajien tai lääkäreiden kautta. – Mietimme, miten voisimme parantaa toimintaa ja mahdollistaa treenaaminen kaksi kertaa viikossa ja myös heille, jotka eivät kuulu mihinkään yhdistykseen, Forssell sanoo. Monitoimihallilla järjestetään myös liikuntaryhmiä; seniorijumppaa ja kehonhallintaja tasapainoryhmiä. – Pikkuhiljaa alkavat asiakkaat palata. Seniorisali toimintaa on ollut syksystä 2019 lähtien. Seniorien vesijumppa on suosittua. T iina Forssell on toiminut liikuntakoordinaattorina Sipoon liikuntapalveluissa vuodesta 2003. Iäkkäiden omat senioritunnit madaltavat kynnystä lähteä mukaan kuntosaliharjoitteluun. Hänen toimenkuvansa on laaja ja vaihtelee vuodenajan mukaan. Sitä järjestetään fysioterapia-altaassa sekä kunnan vuokraamassa altaassa Söderkullassa, sillä Sipoossa ei ole omaa uimahallia. Suurimman osan korona-ajasta monitoimihalli oli kuitenkin kokonaan suljettuna. Vielä tuossa alkusyksyllä näytti, että mahdetaanko päästä koronaa edeltäviin luke16. Sali varattu senioreille kaksi kertaa viikossa Tiistaisin ja torstaisin klo 8.30–11.00 monitoimihallin kuntosali on varattu ainoastaan senioreille. Liikuntaneuvonta on aikuisille suunnattu palvelu, jota tehdään yhteistyössä sotepuolen kanssa. Liikuntaneuvonnalla autetaan ihmisiä löytämään liikunnallisemman elämäntavan. Työhön kuuluu liikuntaneuvontaa, liikuntaryhmien vetämistä, avustushakemuksia, kaikkien aikuisten ja senioreiden liikuntaryhmin koordinointi, erilaisia tempauksia sekä salivuorohakemukset ja -jaot. Ennen sitä eläkeläisyhdistyksillä, sekä suomenkielisellä että ruotsinkielisellä, oli omat vakiovuoronsa. – Olemme pyrkineet siihen, että hinta ei ole este osallistumiselle, Forssell toteaa. Asiakkaat pystyvät ostamaan seniorisalille kymmenen kerran kortin, joka maksaa kymmenen euroa. Teksti ja kuvat: Merja Lankinen Senioreiden oma vuoro madaltaa osallistumisen kynnystä Seniorisali-toiminta aloitettiin juuri ennen koronaa ja saatiin se hyvin pyörimään
– Vaimo sai määräyksen käydä salilla ja olen käynyt täällä hänen seuranaan. – Yhden vuoron aikana kävijöitä saattaa olla jopa yli neljäkymmentä. Kerran kuukaudessa seniorisalilla on ohjattu vuoro. Toisaalta, jos siellä on paljon porukkaa, niin kyllä he tuolla parikin tuntia viipyvät ja höpöttävät. Forssell suosittelee iäkkäille jalkaprässiä, polvenojennusja koukistuslaitetta sekä lonkanloitonnusja lähennyslaitetta. lämmittelyalue, jossa on mm. Moni kokee, että se on sitten pois alta ja voi loppupäivän keskittyä muuhun, Forssell kertoo. Keskivartalon lihaksia (vatsa, selkä) kannattaa myös harjoittaa. . Osalla saattaa olla oma liikuntaneuvonnasta saatu treeniohjelmansa. juoksumattoja ja kuntopyöriä. – Aikaa on kuitenkin klo 11 saakka, joten hekin, jotka eivät ole aamuihmisiä ennättävät paikalle. – On tärkeää, että harjoittelu on säännöllistä ja nousujohteista. Muutenkin esimerkiksi meidän vesijumpparyhmiin on eniten tulijoita juuri aamuisin. Se on tosi paljon. Syksy oli toki aika lämmin ja moni liikkui ulkona. Harrastamme monipuolisesti liikuntaa, Grönqvist kertoo. Vanhempi ihminen ei jaksa enempää. Itsenäisesti ja ohjatusti Pääsääntöisesti seniorisalin kävijät käyttävät laitteita itsenäisesti aiempien ohjeistusten ja vinkkien mukaisesti sekä myös toisiaan neuvoen. Saliin mahtuu noin kymmenen henkilöä kerrallaan ja ajoittain suosittuihin laitteisiin saattaa muodostua pientä jonoa. Tasapainoharjoitusta ei myöskään tule unohtaa. Vanhustyö 1 • 2023 17. Käymme tiistaisin vesijumpassa Porvoossa ja torstaisin täällä salilla. Toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että pystyy kantamaan kauppakassin kotiin, joten ylävartaloa kannattaa myös treenata ja panostaa lihasvoiman lisäämiseen ja ylläpitämiseen. Yksi seniorisalin kävijöistä yhdessä vaimonsa kanssa on Kjell Grönqvist. Seniorisalin ajankohtaa aamulla ei ole pidetty ongelmallisena. Jos paikalla ei ole ohjaajaa, niin hallin henkilökuntakin opastaa alkuun, Forssell vinkkaa. – Moni onkin sanonut, että kynnys osallistumiseen on matalampi, kun paikalla on vain muita senioreita. Seniorivuoroissa on kävijöitä 30–40 henkilöä yhden vuoron aikana. Talvella hiihdämme ja kesällä pyöräilemme. Mitä enemmän ollaan tultu talvea kohti, niin väkimäärä on alkanut lisääntymään salilla, Forssell iloitsee. Onhan se sosiaalinen tilaisuus samalla, liikuntapaikanhoitaja Staffan Ahlberg kuvailee. Alkaa jo olla lähes seitsemänkymppinen, niin täytyy pitää itsestään huolta, Grönqvist kuvailee omia harjoitteitaan. Jos vuoroaan joutuu odottamaan, löytyy salin ulkopuolelta ns. – Kun on kyse iäkkäimmistä ihmisistä, niin on tärkeää toimintakyvyn kannalta vahvistaa alaraajoja, että pystyy suoriutumaan päivän askareista, nousemaan tuolista ja liikkumaan turvallisesti paikasta toiseen, Forssell sanoo. miin. Kerrallaan henkilö viettää salilla aikaa tunti – puolitoista. – Silloin kannattaa uusien tulokkaiden tulla paikalle, Forssell ohjeistaa. Pari kertaa viikossa on ihan hyvä, Forssell rohkaisee. – Minä teen kaikissa vähän, että saa kaikenlaisia lihaksia harjoitettua, että pysyy notkeana. Isoja päälihasryhmiä kannattaa harjoittaa Kuntosali on suhteellisen pieni, mutta laitteita on siihen nähden aika paljon ja monipuolisesti
Clara Törnvall: Naisia autismin kirjolla, Atena 2023 ”Clara Törnvall sai 42-vuotiaana autismidiagnoosin, ja moni asia hänen elämässään sai selityksen: sosiaalisten suhteiden vaikeus, täydellinen uppoutuminen ajatuksiin, näläntunteen puuttuminen. Kirjassa tutustutaan Euroopan historiaan kuningatarten ja kruununprinsessojen kautta.” Michelle Obama: Valo meissä kaikissa, Otava 2023 ”Michelle Obama tarjoaa lukijoille väkeviä tarinoita ja oivaltavia pohdintoja. Ruokaa kotiin nopeasti ja kätevästi U sean K-Marketin palvelutarjontaan kuuluu ruokaostosten tilaaminen kätevästi verkosta ja niiden nopea toimittaminen kotiin. Jos kuninkaallinen liitto ei toiminut, saattoi edessä olla karkotus luostariin tai matka mestauslavalle. Siellä heiltä odotettiin nöyrää luonnetta, suuria myötäjäisiä ja tervettä kehoa. – Meille voi myös soittaa puhelimitse ja tehdä tilauksen sitä kautta, kauppias Myllynen kertoo. Mutta jos hallitsijan puoliso pelasi korttinsa oikein, hän saattoi nousta koko valtakunnan johtajaksi. Ostokset voi tilata pikatoimituksella myös Woltin verkkosivuilla. – Iäkkäiden ihmisten kannattaa rohkaistua tilaamaan ruokaostokset suoraan kotiin palvelun kautta tai vaihtoehtoisesti iäkkään ihmisen läheiset voivat tehdä tilauksen iäkkään henkilön puolesta, kertoo kauppias Pauliina Myllynen K-market Hakaniemestä. Tutustu materiaaleihin sivulla: vaalit.fi/tietoa-eduskuntavaaleista-eri-kielilla Eduskuntavaaleista selkokielellä Lyhyesti Kevään kirjavinkit Vanhustyö-lehden toimitus valitsi lukujonossa.fi sivuilla olevasta listasta mielenkiintoisia kirjoja luettavaksi kevättä odotellessa. Woltin sovellus löytyy puhelimen sovelluskaupasta (App Store tai Google Play). K-Market löytyy Wolt-sovelluksesta jo yli 40 paikkakunnalla. Tilattavissa jopa 5000 tuotetta pikatoimituksella. Samalla piirtyy kuva naisista yhteiskunnassa ennen ja nyt: miksi naisten autismia ei ole ymmärretty, ja mitä autismin kirjolla oleminen nykyään merkitsee?” Satu Jaatinen: Puoli valtakuntaa, Docendo 2023 ”Ulkopoliittiset siirrot kuljettivat vuosisatojen ajan nuoria naisia vieraisiin hoveihin. Tilaukset ja toimitukset hoituvat älypuhelimella Woltin sovelluksen kautta. Kirjavinkeissä on vahvasti mukana naisnäkökulma. Hän ammentaa kokemuksistaan äitinä, tyttärenä, puolisona, ystävänä ja Yhdysvaltojen ensimmäisenä naisena. – Tilaukset toimitetaan jopa puolessa tunnissa, Myllynen kertoo. Kertomukset sisältävät käytännön viisautta ja oppeja siitä, miten säilyttää tasapaino ja toiveikkuus epävarmoina aikoina.” Jenni Haukio: Sinun tähtesi täällä – Vuodet tasavallan presidentin puolisona, WSOY 2023 ”Jenni Haukio on kokenut Suomen palvelemisen ja asemansa tasavallan presidentin puolisona etuoikeutena ja kunniatehtävänä. Arvostelumenestys yhdistää kirjailijan oman tarinan ja uusimman tutkimuksen. Sinun tähtesi täällä kertoo siitä näkyvästä ja näkymättömästä työstä, jota Haukio on isänmaan hyväksi tehnyt jo kymmenen vuoden ajan.” Lähde: lukujonossa.fi 18. Kotiinkuljetuksen hinta määräytyy etäisyyden mukaan Woltin sovelluksesta voi valita helposti lähimmän K-Marketin, josta tilata. OIKEUSMINISTERIÖN Vaalit.fi sivuilta löytyy tietoa tulevista eduskuntavaaleista selkokielellä, viittomakielellä sekä useilla vierailla kielillä
megatrendiä 5 1 Luonnon kantokyky murenee: Kaiken keskiössä on ekologinen kestävyyskriisi ja luonnon kantokyvyn mureneminen. 5 Talouden perusta rakoilee: Voimme uudistaa taloutta muutosvoimaisemmaksi noudattaen kestävän ja vastuullisen kehityksen periaatteita. 4 Kilpailu digivallasta kiihtyy: Digimaailmanpelisäännöistä, uuden teknologian vaatimista resursseista ja yleisemmin teknologian kehityssuunnista käydään kiistelyä. IAREENASSA 3.2. Kongressissa käsitellään vanhenemisen ilmiöitä ja ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn, aktiivisuuden, hyvinvoinnin, hoidon, tuen ja palveluiden haasteita ja mahdollisuuksia. Kongressin pääpuhujina ovat muun muassa Tom Kirkwood, Amanda Grenier, Teppo Kröger, Anu Siren ja Esa Jämsen. Tutustu seminaarin antiin Ilmarisen verkkosivuilla ilmarinen.fi. Voimme vahvistaa demokratiaa lisäämällä osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Tilaisuudessa julkaistiin tuloksia tutkimuksesta, jossa selvitettiin motiiveja ja syitä jatkaa työntekoa myös eläkevuosina. Tapahtuma on perinteisesti joka kolmas vuosi järjestettävä monialainen kongressi, joka kokoaa yhteen laajasti kaikki iäkkäiden parissa toimivat asiantuntijat. Tutustu ohjelmaan sivulla events.tuni.fi/gerontologia2023 Vanhustyö 1 • 2023 19. Lähde: Sitra iAreena – Onko työelämässä houkuttelevuutta ikääntyville. 2 Hyvinvoinnin haasteet kasvavat: Ihmisten toiminta kuormittaa elollista ja elotonta luontoa yli kantokyvyn rajojen ja vaarantaa siten koko taloutemme ja hyvinvointimme pohjan. pohdittiin, ovatko seniorit työelämässä taakka vai voimavara. Gerontologia kongressin tärpit T ampereella 8.–10.2.2023 järjestettävän Gerontologia 2023 kongressin teemana on Ikääntymisen uusi aika, joka viittaa sekä väestön vanhenemiseen että vanhuuden toimintakyvyn muutoksiin. 3 Demokratian kamppailu kovenee: Demokratiaa haastetaan niin ulkoa kuin sisältä. Tapahtuman järjesti Ilmarinen yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Meidän tulee satsata yhteiskunnan ja arjen ekologiseen jälleenrakennukseen