Vanhustyo_0120.indd 1 23.1.2020 9:13:16. TAIDE JA HYVINVOINTI Kulttuurinen vanhustyö tarvitsee uskallusta, arvostusta ja resursseja SENIORARBETE 1 • 2020 Elämän merkityksellisyys ja taide osana elämää Jääkö ikäihminen sivuun elämäänsä liittyvässä päätöksenteossa
16–17 Tanssissa kulkevat mieli, keho ja taito yhdessä Pitkän uran Suomen Kansallisbaletissa tehneelle tanssitaiteilija Liisa Palinille tanssijan urasta luopuminen ei ollut vaikeaa, koska hän jatkoi työtä pedagogina. Taiteen koettu merkityksellisyys lisää hyvinvointia eläkeiässä 8–11 Taide ja kulttuuri vanhustyössä Taide on havainnointia, kokeiluja ja kokemuksia luomista. ArtsEqual-hankkeen tutkimusryhmä selvitti kyselytutkimuksella, mikä on taiteen ja kulttuurin merkitys eläkesiirtymässä sekä mitkä asiat tuottavat eriarvoisuutta taiteen ja kulttuurin palveluiden saavutettavuudessa. On todellista ammattitaitoa kyetä hyödyntämään taidetta omassa työssään. Millaisia mahdollisuuksia palvelujärjestelmä luo työssäkäynnin ja hoivan yhteensovittamiselle, ja miten hoivaa jaetaan tulevaisuudessa. Uusi hybridiasumisen malli Ikäihmisten palveluissa haetaan muutosta pois laitoshoidosta ja raskaista asumispalveluista kohti välimuotoisia asumisratkaisuja. Miten tähän haasteeseen on mahdollista vastata. Tanssijan ammatti kasvatti taidenälkään ja opetti nauttimaan myöhemmin muustakin taiteesta. 22–23 Hoivan paikallisuudesta ja sukupuolittuneisuudesta tulee puhua 26–27 Vanhustyo_0120.indd 2 23.1.2020 14:14:59. 2 1 • 2020 SENIORARBETE Vanhustyö 2/2020 ilmestyy 25.3.2020 | TEKNOLOGIA JA TURVALLISUUS VANHUSTYÖSSÄ KULTTUURI JA TAIDE 6–7 Yhä useammalle työn ja perheen yhteensovittaminen merkitsee ruuhkavuosien sijasta tai sen lisäksi työssäkäynnin yhdistämistä iäkkäiden omaisten hoivaamiseen. Ihminen ajattelee ihan eri aivonosilla, kun kädessä on näytteenottoneula tai värikynät
Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 3 Vanhustyö 1 • 2020 www.vtkl.fi Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Taitto PunaMusta, Medialogistiikka Tilaukset www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Paino PunaMusta Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Taide ja kulttuuri ovat myös ikääntyneiden oikeus 5 Toriparlamentti: Kulttuurin merkitys elämässä 6 Kulttuuri ja taide 6 Taiteen koettu merkityksellisyys lisää hyvinvointia eläkeiässä 8 Taide ja kulttuuri vanhustyössä 12 Kulttuurinen henkilöprofiili RAI-LTC 13 Senioriklovnit rikastuttavat ikäihmisten arkea 14 Koti niityllä 16 Tanssissa kulkevat mieli, keho ja taito yhdessä 18 Miesvanhuus elokuvissa 20 Kehittäminen ja tutkimus 20 Sosiaalinen kuolema vanhuudessa 22 Hoivan paikallisuudesta ja sukupuolittuneisuudesta tulee puhua 24 Hyvä elämä kuolemaan asti Asuminen ja elinympäristöt 26 Uusi hybridiasumisen malli toteutuu Wilmankodissa Osallisuus 28 Reippaita askeleita etsivään vanhustyöhön Vanhuuteen varautuminen 30 Taideja kulttuuritoiminta sukupolviketjuja vahvistamassa Digi ja teknologia 32 Digiopastaja Vuoden vapaaehtoisena 33 Toimintatonnit: Toinen toistemme ilona 34 Sotiemme veteraanien kotona asumista tukevat palvelut vihdoin maksuttomiksi 36 Vancouverissa vanhuutta suomalaisittain 38 Lahjoitukset ilahduttavat ikäihmisiä 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Ajan virrassa 41 Ledare: Konst och kultur är även de äldres rättighet 42 Konst som upplevs som meningsfull ökar välbefinnandet i pensionsåldern Vanhustyo_0120.indd 3 23.1.2020 9:19:59. Tilaushinnat 2020 Vuosikerta 45 € Kestotilaus 42 €/v Opiskelijatilaus 28 €/vuosi Irtonumero 7 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä
Hannakaisa Heikkinen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiri Suomen Keskustan varapuheenjohtaja Taide ja kulttuuri ovat myös IKÄÄNTYNEIDEN OIKEUS Vanhustyo_0120.indd 4 23.1.2020 9:34:05. 4 Pääkirjoitus H yvinvointi koostuu useista toisiaan täydentävistä tekijöistä. Ihmisellä on kautta ihmiskunnan historian ollut tarve ilmaista itseään taiteellisesti. Juha Sipilän hallituskaudella laadittiin kunnille suositukset taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaalija terveydenhuollossa. Kaupunginkirjastojen laaja ja monipuolinen tarjonta vie helposti matkalle ajassa ja paikassa kotisohvalta ja kaupunginorkesterit tai -teatterit viihdyttävät, puhuttelevat ja tarjoavat ajattelunaihetta katsojien ihasteltavaksi. Luolamaalaukset ja historialliset soittimet ovat tästä oiva osoitus. Usein ”rajoittava tekijä” onkin tiedon puute kulttuurin ja taiteen terveyttä edistävästä ja hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta. Nykyisinkin voimme ihailla taideteoksia nykytaiteenmuseossa tai nauttia teatterin tarjoamasta mystiikasta ympäri Suomen. Suomen perustuslaissa kulttuuriset oikeudet turvataan osana sivistyksellisiä oikeuksia. Järjestön mukaan taiteella voidaan vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen ennaltaehkäisevästi esimerkiksi sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyessä, tukea terveyttä edistäviä tapoja ja tukea hoivatyötä esimerkiksi sairaalaympäristössä. Hyvinvointi on myös muutakin. Taidetta voitaisiin edistää esimerkiksi huomioiden se julkisissa rakennushankkeissa tai tukea omaehtoista harrastamista lastenneuvolan kulttuurilähetteellä tai palvelutalon säännöllisillä tanssihetkillä. . Perustarpeet, kuten riittävä ravinto, turvallinen koti, läheisten ihmisten läsnäolo ja itsearvostus ja arvonannon saaminen muilta sekä itsensä toteuttaminen muodostavat pohjan hyvinvoivalle elämälle. Taideja kulttuuritoiminta tulee liittää tiiviimmin sote-rakenteisiin. Asuinpaikka, ikä, terveydentila, toimintakyky, varallisuus tai muukaan taustatekijä ei saisi olla esteenä kulttuuriin osallistumiselle ja siitä nauttimiselle. Nämä tarpeet ovat läsnä myös ikääntyvän ihmisen elämässä. Kansanja kansalaisopistojen tarjonta sekä erilaiset harrastusryhmät tarjoavat mahdollisuuden itse osallistua taiteen tekemiseen. Taiteen tulisikin olla entistä paremmin myös ikääntyneiden saavutettavissa, koska esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan taiteella on hyvinvointia ja niin henkistä kuin fyysistä terveyttä lisääviä vaikutuksia. Käytännössä tämä vaatisi, että hyvinvointia ja terveyttä edistävä taideja kulttuuritoiminta huomioitaisiin budjetteja laadittaessa eli taiteen ja kulttuurin hyvinvointia ja terveyttä edistävä vaikutus tunnustettaisiin ja ennen kaikkea tunnistettaisiin
3. Erityisesti minua kiehtoo kauniit värit. 2. Toriparlamentti Riitta Särkkä 1. Lehden teeman mukaisesti kysyimme neljältä Senioritoiminnan tietoiltapäivään osallistuneilta ajatuksia kulttuurista ja taiteesta. Taide antaa elämäniloa ja positiivisuutta kaikille aisteille. Tarjontaa kyllä on, mutta etenkin oopperassa käyminen on ikäihmisille liian kallista. 3. 2. Kulutin jo nuorena äidin rahoja oopperaan ja teatteriin. Tykkään tosi paljon. Ulla Nikkola 1. Mitä kulttuuri ja taide merkitsevät sinulle. Siiri Alakorva-Balagovi . Pitää olla itse aktiivinen ja etsiä tapahtumia. Ongelmana ovat kuitenkin pitkät matkat ja hankalat kulkuyhteydet. Nuorten mukana itsekin nuortuu. Näyttelyt, teatteri, konsertit. Pitäisi tilata ne netistä ja tulostaa. 2. Ooppera, musiikki, teatteri, kulttuurilehdet, näyttelyt. Järjestääkö kaupunki (Helsinki) riittävästi kulttuuritarjontaa ikäihmisille. Olen ollut lapsesta saakka kulttuurin kipeä ja saanutkin nauttia kulttuurista. Iän myötä suvaitsevaisuus ja ymmärrys nuorisokulttuuria kohtaan on kasvanut. Riippuu tilanteesta. 2. Antaa syyn lähteä liikkeelle. 1. 2. Nykymusiikkikin. Millaisesta taiteesta nautit eniten. Helsingissä varmasti on riittävästi tarjontaa, mutta pienemmillä paikkakunnilla ei välttämättä. Se tarjoaa myös mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja uusiin ystäviin. Suomalaisten muusikoiden konserteista viimeisimpänä Milena Misic sekä Waltteri Torikan ja Jarkko Aholan konsertit. Asun yksin ja kun kyllästyy itseensä, Helsingin Sanomien Minna mennä -palstalta löytää aina jotain mielenkiintoista tekemistä. Lippuja pitäisi saada halvemmalla, alle 50 eurolla. Ajatella, että Antti Tuisku on varannut koko stadionin. Kysymykset Hannele Pajunen 1. Kyläyhteisöt järjestävät kyllä itse tapahtumia ja ohjelmaa. Sinnehän me mennään tytöt, eikös niin. Henkilöt kuvassa vasemmalta oikealle: Riitta Särkkä. ja Hannele Pajunen. 3. Se virkistää. Näyttelyt ja musiikki. Minulla on edelleen suuri halu sivistää itseäni. 1. Olen kaikkiruokainen. Harmittaa, että teatterikäynnit ovat jääneet, koska lippujen hankkiminen on niin hankalaa. Myös kirkkokonsertit, koska niissä ääni tulee hienosti esille. Ei niin korkeakulttuurista. Kuvataiteesta. 3. Erityisesti mieleen on jäänyt näyttelijä ja laulaja Deanna Durbinin kaunis ääni. 3. Kulttuuri ja taide Toriparlamentissa kysytään ikäihmisten mielipidettä ajankohtaisiin asioihin ja ajan ilmiöihin. Kotona kuunneltiin paljon musiikkia gramofonista ja luettiin aikakausilehtiä. 5 Vanhustyö 1 • 2020 . Vanhustyo_0120.indd 5 23.1.2020 9:34:22. Opastetut kierrokset antavat paljon ja avaavat näyttelyä paremmin, mutta opastuksia on välillä vaikea löytää. Se antaa minulle virkeyttä ja tarjoaa aistielämyksiä. Aikakausista erityisesti barokki ja renessanssi ovat lähellä sydäntäni. Ulla Nikkola, Siiri Alakorva-Balagovi
ja kulttuurin harrastamisen näkökulmasta. Vanhustyo_0120.indd 6 23.1.2020 9:47:02. Vastaajat jakaantuivat tasaisesti miesten ja naisten kesken, ja vastaajia oli eri puolilta Suomea sekä eri ammattiluokista. Laeksen tutkimuksessa hyödynnetään myös tämän kyselytutkimuksen tuloksia. Taiteeseen osallistuminen nähtiin niin aktiivisena tekemisenä kuin passiivisena kuluttamisena, ajanvietteenä sekä harrastamisena. Vastauksista kävi ilmi, että osallistuminen ylipäätään ymmärrettiin laajasti. Omassa Suomen Akatemian jatkohankkeessaan tutkijatohtori Tuulikki Laes paneutuu musiikkikasvatuksen muutostarpeisiin eläkeikäisten näkökulmasta. Taiteen ja kulttuurin merkitystä lähestyttiin elämän merkityksellisyyden ja koetun hyvinvoinnin näkökulmasta. ArtsEqualin kuusi tutkimusryhmää ovat analysoineet mm. Taiteeseen osallistumista toteutettiin kotona, yhteisöissä, luonnossa, julkisissa tiloissa ja koulutusinstituutioissa. Kyselyssä keskityttiin ihmisten osallistumisen tapoihin eli toimijuuteen taiteen Taiteen koettu merkityksellisyys LISÄÄ HYVINVOINTIA ELÄKEIÄSSÄ Elämän merkityksellisyys ja taide osana elämää -kyselyssä selvitettiin, miten taiteeseen ja kulttuuriin osallistutaan eläkesiirtymässä. Eläkesiirtymässä olevan väestön mahdollisuudet taideja kulttuurisosallistumiseen ovat tähän saakka jääneet vähemmälle huomiolle. Kysely lähetettiin vastikään eläkkeelle jääneille Ilmarisen asiakkaille, ja siihen vastasi yhteensä 510 henkilöä (vastausprosentti 35 %). kouluissa, taiteen perusopetuksessa, hoivapalveluissa, monikulttuurisessa nuorisotyössä, vammaistyössä ja vankiloissa toteutettuja taiteen ja taidekasvatuksen interventioita sekä niiden tasa-arvoja hyvinvointivaikutuksia. Kyselytutkimuksen laatinut ArtsEqualhankkeen tutkimusryhmä halusi selvittää, mikä on taiteen ja kulttuurin merkitys eläkesiirtymässä sekä mitkä asiat tuottavat eriarvoisuutta taiteen ja kulttuurin palveluiden saavutettavuudessa. Joillekin taiteeseen osallistumisen motivaationa oli viihtyminen ja nauttiminen, toisille toimintaan liittyi oppiminen ja tavoitteellisuus. 6 Kulttuuri ja taide K yselytutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2019
Ryhmään kuulumista selittää se, että taide koetaan merkitykselliseksi hyvinvoinnille. . Kyselyn mielenkiintoisin tulos on se, että asuinpaikalla, iällä, sukupuolella, eläkkeen suurudella tai työmarkkinastatuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä siihen, mihin toimijuusryhmään vastaaja asettui. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (projektinumero 314223/2017). ArtsEqual Taideyliopiston koordinoima kuusivuotinen ArtsEqualhanke tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Elinikäinen oppiminen Suomalaista taidepolitiikkaa sekä sosiaalisten ja sivistyksellisten perusja ihmisoikeuksien toteutumista ArtsEqualissa tutkivan apulaisprofessori Pauli Rautiaisen mukaan kyselytutkimus osoittaa, että tottumus on merkittävin eriarvoistava mekanismi ikääntyvän väestön ja taiteen ja kulttuurin palvelujen kohtaannossa. Tässä ryhmässä vallitsee kokemus siitä, että taide ei ole merkityksellinen hyvinvoinnille. Toiseksi yleisin toimijuuden muoto aineistossa on nykytilanteeseensa tyytyväinen taideaktiivi, joka osallistuu usein taideja kulttuuritoimintaan, mutta ei kaipaa uutta taideharrastusta (26 % aineistosta). Tähän ryhmään kuuluvat kokevat, ettei taide ole merkityksellinen heidän hyvinvoinnilleen. Tähän ryhmään kuulumista selittää kaksi tekijää: vastaaja kokee taiteen merkitykselliseksi hyvinvoinnille ja hän elää vähintään kahden hengen kotitaloudessa. KU VA : KI M M O KA LL IO Vanhustyo_0120.indd 7 27.1.2020 13:43:51. Lisätietoa: www.artsequal.fi Teksti: Tuulikki Laes, tutkijatohtori, Taideyliopisto ja Pauli Rautiainen, apulaisprofessori, Tampereen yliopisto Neljä taidetoimijuuden muotoa Suurin taidetoimijuuden muodon perusteella muodostuva ryhmä (37% aineistosta) ovat taidepassiivit, jotka osallistuvat korkeintaan harvoin taideja kulttuuritoimintaan eivätkä kaipaa itselleen taideharrastusta. Taiteen terveysvaikutuksia on tuotu viime aikoina esiin niin tutkimusraporttien kuin asiantuntijapuheenvuorojen avulla. Tämä kyselytutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että taide toimii ”täsmälääkkeenä” vain, jos yksilö kokee taiteen lähtökohtaisesti merkitykselliseksi omalle hyvinvoinnilleen. Näiden vastaajien kanssa yhtä paljon (26 % aineistosta) on nykytilaansa tyytyväisiä taideaktiiveja, jotka haluavat aloittaa uuden taideharrastuksen. Ainoastaan taiteen koettu merkitys hyvinvoinnille selitti sitä, kuuluiko ihminen taideaktiiveihin vai taidepassiiveihin. Yhtye esiintyy iAreena-seminaarissa 7.2.2020. Tämän ryhmän taideaktiivit kokevat hyvinvointinsa keskimääräistä paremmaksi ja ryhmässä on jonkin verran enemmän yksin asuvia muihin ryhmiin verrattuna. Neljännessä toimijuusryhmässä on taideharrastusta kaipaavia taidepassiiveja, jotka osallistuvat korkeintaan harvoin taideja kulttuuritoimintaan, mutta olisivat kuitenkin kiinnostuneita aloittamaan taideharrastuksen (11 % aineistosta). Aineisto kertoo myös siitä, että erityisesti työttömänä vanhuuseläkkeelle siirtyvillä on omasta toimintakyvystään ja ajankäytöstään riippumattomia vaikeuksia löytää uusia taideharrastuksia. Merkityksellisyyden kokemusta tulisi näin ollen tukea ja kasvattaa läpi elämän – toisin sanoen elinikäisen oppimisen periaatteella toteutettu hyvä ja laadukas taidekasvatus sekä saavutettavat taidepalvelut varmistavat taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet hyvinvoinnin ylläpitäjänä myös eläkesiirtymässä. 7 Vanhustyö 1 • 2020 Riskiryhmä-yhtyeen jäsenet aloittivat bändiharrastuksen eläkepäivillään. ArtsEqual julkaisee poliittisia toimenpidesuosituksia, joissa se kannustaa moniammatilliseen ja sektorien väliseen yhteistyöhön taideja kasvatusalojen, kulttuurija sosiaalitoimen sekä hoitoja hoivaalojen välillä. Terveysvaikutuksia korostamalla on pyritty myös lisäämään taiteen kiinnostavuutta ikääntymiseen liittyvien ongelmien ratkaisuissa. Hanke pyrkii tekemään näkyväksi uusia taideja taidekasvatusperustaisia sosiaalisia innovaatioita ja tarkastelee kriittisesti taiteiden ja taidekasvatuksen laajentuneita rooleja ja yhteiskunnallisia vaikutuksia
– Johtamisen näkökulmasta taiteen yleistymistä vanhustyössä hidastavat tiukat käsitykset henkilöstörakenteista ja -mitoituksesta. Resurssien lisäämisen sijasta pitäisi tarkastella rohkeasti henkilöstörakenteita ja osaamista. Taiteelle on akuutti tarve sekä inhimillisessä että kansallisessa mielessä, Ikonen avaa tilannetta. Taidelähtöisyys mahdollistaa toisesta näkökulmasta kokemisen. Palavereissa olen aina rakastanut evokatiivista raportointia, vaikka aikaisemmin en edes tiennyt mitä se on. Taidelähtöiset toimintamallit parantavat imagoa – Taiteen ja sotepalvelujen yhdistämisestä tapahtuu jatkuvasti meidän aivan tavallisten sote-työntekijöiden toimesta. Taide on perusoikeus, jonka saatavuudelle on sotepalveluissa olemassa suositukset. Taide on myös osaamista ja prosessi, jossa on vaiheita ja josta voi lainata käsittelytapoja moniin yhteyksiin. K ahvipöytäkeskustelua taiteesta ja sotesta käyvät toimialajohtaja Ismo Rautiainen, palvelukeskuksen sairaanhoitaja Sirpa Kuosmanen ja organisaatiotaiteilija Eili Ikonen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä. Yleisesti taidetta ajatellaan teoksena tai virikkeenä. Asiakaspalveluympäristömme ja yhteisömme elämä on värikkäämpää. 8 Kulttuuri ja taide EMPATIAANARKISMIA – keskustelu taiteesta ja kulttuurista vanhustyössä Miksi meidän on niin vaikea palvella toisia. Meillä on käytetty taidetta käytännön asiakastyössä, strategiatyössä, brändin luomisessa, rekrytoinnissa, palvelujen ja työyhteisöjen kehittämisessä ja jopa johtamisessa. Taiteen menetelmillä voi tutkia syitä, miksi ihminen ajattelee tai toimii niin kuin toimii. Kenen päässä ovat rajoitukset luomassa esteitä kokonaisen elämän toteutumiselle taiteineen kaikkineen. Taide itsessään on lupa ajatella, Kuosmanen toteaa. Taiteilijoilla on metodisia ja teknisiä taitoja ja kyky luontevasti ryhtyä ongelmanratkaisuun. On syntynyt positiivinen yhdessä tekemisen kulttuuri, Rautiainen jatkaa. Miksi työntekijät kokevat taiteen edelleen usein erillisenä lisätyönä. – Sitä ajattelee eri aivonosillaan, jos käsissä on näytteenottoneula ja pinkka saniteettivaippoja taikka värikynät. Taiteen onnistuneesta hyödyntämisestä on muodostunut organisaatiollemme brändi. Taiteen potentiaalin ymmärtää itse osallistumalla – Olen hämmästynyt, kuinka monin tavoin taidetta voi hyödyntää. Johtamisen näkökulmasta taide ja taidelähtöiset toimintamallit ovat imagoVanhustyo_0120.indd 8 24.1.2020 12:06:26. On kyse työkulttuuristakin, mutta ikääntyneen hyvän elämän turvaaminen edellyttää rakenteellisten esteiden purkamista, Rautiainen aloittaa. Lakien ja suositusten valmistelijoiden, päättäjien, ammattiyhdistysten ja eri tasojen toimijoiden yhteistä ymmärrystä taiteen potentiaalista. Rakenteellisia esteitä ei voi purkaa pelkästään paikallisesti. – Asian ydin on ihmisen kokoinen, mutta isossa kuvassa taiteen sisällyttäminen soteen on pyrkimystä ratkaista monialaisuudella valtavia yhteisiä haasteita, kuten väestön ikääntymistä, yksinäisyyttä ja sekä päihdeongelmia. – Esteitä kaadetaan sitoutumalla taiteen integroinnin edistämiseen, niin kuin olemme meillä täällä nähneet, Rautiainen sanoo. Tai on väärin sanoa tavallisten, sillä on todellista ammattitaitoa kyetä hyödyntämään taidetta omassa työssä. – Mutta kyllä taiteen käyttö sote-tarpeisiin vaatii vielä osaamisen kehittymistä myös taiteen toimialalla, Ikonen toteaa. Tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista ymmärrystä. Taide on havainnointia, vaihtoehtojen kuvittelua, kokeiluja ja vaikutelmien sekä kokemuksien luomista
9 Vanhustyö 1 • 2020 Kulttuuri ja taide Aina on aikaa yhdelle graffitille. Graffitiworkshop palvelukeskuksen pihalla. KU VA : EI LI IK O N EN Vanhustyo_0120.indd 9 24.1.2020 12:18:10
Kaiken lähtökohtana on persoonan tunnistaminen. Empatia-anarkismia! – Miksi meidän on niin vaikea palvella toisia. Kulttuuri ja taide Kirsi Rönkkö, kulttuurisuunnittelija, Kuopio 1. Subjektiivista ja taloudellista arvoa syntyy usealla tavalla. Minkä koet suurimmaksi haasteeksi kulttuurisen vanhustyön toteuttamisessa. 2. Olen tehnyt kulttuurista vanhustyötä Seinäjoen kaupungin palveluksessa vuodesta 2015. Asiakkaiden sykähdyttävät ja pysäyttävät palautteet. Sisällöt voivat olla konsertteja, työpajoja, kulttuurikerhoja, 1. ”Se ikään kuin meni sieluun asti.” Vaikuttavinta on toiminta, joka mahdollistaa läsnäolon ja asiakkaan arvokkaan kohtaamisen tarpeineen ja toiveineen, sellaisena kun hän juuri siinä tilanteessa on. Kuopiossa toimii poikkihallinnollinen Kulttuuri vanhustyön tukena -työryhmä, joka hakee ammattitaiteilijoiden toteuttamia osallistavia kulttuurija taidepainotteisia toimintoja ikäihmisille palveluyksiKulttuurinen vanhustyö tarvitsee USKALLUSTA, ARVOSTUSTA JA RESURSSEJA Kulttuurinen vanhustyö pyrkii parantamaan ikäihmisen hyvinvointia ja elämänlaatua tuomalla taiteen, luovuuden ja kulttuurin osaksi vanhustyötä ja sen kehittämistä. – Imago on tärkeää meille kentälläkin. Syynä ovat mm. Asukkaalle tärkeämpää on toimintaympäristö. Kuka olet ja mitä teet. Kuvassa Kirsi Rönkkö ja DJ Nite. 3. taloudelliset tai maantieteelliset seikat sekä henkilöstöresurssit. Tarvitaan rohkeutta nousta laitoskulttuuria vastaan, Kuosmanen kehottaa. Vanhustyo_0120.indd 10 27.1.2020 13:42:03. Taideajattelun keinoin räätälöimällä voidaan yllättävän suoraan vähentää palvelun tarvetta tai sen kustannuksia. Tällä hetkellä työn alla on myös ikääntyneiden kulttuurihyvinvointisuunnitelma. 10 voitto, jolla on myös liiketaloudellista arvoa, Rautiainen kertoo. 4. Tuijottaako hän kelloa valkealla seinällä vai tekeekö mielikuvitusmatkoja maalauksen maisemissa. Palautteetkaan eivät yleensä koske hoitoa, vaan vuorovaikutusta ja kohtelua. Kuopio kuuluu valtakunnalliseen Kulttuurisen vanhustyön Aili-verkostoon. Olen toiminut tehtävässäni vuodesta 2011 saakka. Kuopiossa kulttuurista vanhustyötä tehdään monipuolisesti eri kulttuurija taidelaitosten ja -toimijoiden, vanhuspalveluiden, taiteilijoiden, järjestöjen sekä vapaaehtoisten toimesta. Kuvitellaan vuoteessa elävää haurasta vanhusta. 4. – Empatia-anarkismia, Ikonen peräänkuuluttaa. Olisi kapeaa ajatella, että tämä palkka vastaa tätä hommaa, ja sivuuttaa se, että voimme käyttää valtaamme tehdä asiat hyvin. Palveleminen on helppoa, kun arvostaa työnsä tulosta. Ikääntyneiden kulttuuriset oikeudet eivät aina toteudu tasa-arvoisesti. Vastuualue on laaja, sillä Kuopiossa on noin 24 000 yli 65-vuotiasta. Satu Kokkoniemi, kulttuuritoiminnan koordinaattori, Seinäjoki 1. 2. Mikä työssäsi on palkitsevinta ja mikä vaikuttavinta. Toimenkuvaani kuuluu kulttuuritoiminnan ja koulutusten suunnittelua ja kehittämistä, kulttuurivastaavien tukemista ja innostamista, Aili-verkostossa toimiminen yhdessä työparini kanssa ja Armas-kulttuurifestivaalin tuottaminen. Kysyimme muutamasta kunnasta, miten kulttuurinen vanhustyö on niissä järjestetty. Työni lähtökohtana on tarjota ja kehittää kulttuuripalveluja niille, jotka eivät fyysistä, psyykkisistä tai sosiaalisista esteistä johtuen hakeudu, löydä tai pääse kulttuurija taidepalvelujen piiriin. Hyvä, yksilöllinen palvelukokemus auttaa ihmistä hoitamaan itse aktiivisesti omaa asiaansa tai lohduttaa vaikeassa tilanteessa. Mitä kulttuurinen vanhustyö pitää sisällään kunnassasi. 3. köihin. Ikääntyneiden kulttuuritoimintaa järjestetään palveluasumiseen, kotihoidon ja etsivän vanhustyön asiakkaille sekä perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita käyttäville. Eräs asukas hakeutui joka päivä yhteisissä tiloissa olevan taulun ääreen, siihen kuvattu piha aittoineen vei hänet lapsuudenkodin muistoihin, Kuosmanen muistelee. 2. Omasta aineettomasta omaisuudesta jakaminen on hinattava arvolistan huipulle
Itseäni on koskettanut eniten vuoteen viereen viety kulttuuritoiminta, jossa syntyy kohtaamisia liikkeen ja kosketuksen avulla. Toiminnan kehittämiselle ja uusien toimintatapojen omaksumiselle ei enää välttämättä löydy aikaa ja jaksamista. 2. 4. Taiteen, kulttuurin ja luovuuden huomioiminen vanhustyössä vaatii eri toimijoilta uskallusta ja totuttujen toimintatapojen haastamista. Aloitin työt huhtikuussa 2018. Vanhusten kulttuurisia oikeuksia ja hyvää elämää tuetaan tapahtumien, uusien toimintamallien ja kulttuurikirjaamisen keinoin. Ihminen on mahdollista tavoittaa kulttuurin keinoin vielä silloinkin, kun puheja liikuntakyky ovat menneet. Vaasassa ei kannusteta kehittämään kulttuurisia palveluita ikäihmisille ja se näkyy selkeästi resurssien puutteena. Matti Selin, kulttuurituottaja, Rovaniemi 1. 3. Leena Nyqvist, kulttuurisuunnittelija, Vaasa 1. Joskus kohtaamiseen ja tarpeisiin vastaamiseen tarvitaan monenmoisia konsteja. 4. Asukkailla on nimet, joilla heitä kutsutaan, ja se viestii yksilöllisestä kohtaamisesta. Taiteen käyttöä on implementoitu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä Vuoksi-hankkeessa (2016-2019) hallituksen %-taiteen laajentamisen kärkihankkeessa (OKM&STM). . 2. Kulttuurija kirjastopalvelut tuovat toimintaa palvelutaloihin ja avopuolelle erilaisilla tapahtumilla, koulutuksilla ja kotipalvelulla. Teksti: Eili Ikonen, organisaatiotaiteilija, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Vanhustyo_0120.indd 11 24.1.2020 12:06:55. Työskentelen Rovaniemen kaupungilla vapaa-aikaja ikäihmisten palvelujen yhteisenä kulttuurituottajana. Kaupungin eri tulosyksiköiden välillä on paljon eroja toimintakulttuurissa. Olen toiminut Vaasan kaupungin kulttuurisuunnittelijana 11 vuotta. 3. https://minedu.fi/julkaisut 11 Vanhustyö 1 • 2020 – Niin kauan, kun puhutaan syötettävistä tai autettavista, on vaikea nähdä asukkaan todellisia tarpeita. 3. Lisäksi olen mukana kehittämässä kulttuuriseen vanhustyöhön liittyviä toimintatapoja kuten Aili-verkostoa. Kulttuurinen vanhustyö tarvitsee USKALLUSTA, ARVOSTUSTA JA RESURSSEJA räätälöityjä kulttuuriryhmiä tai yksittäisiä kulttuurikohtaamisia kodeissa. Resurssit tulevat myös vastaan. 4. Tuotan erilaisia tapahtumia kaupungin ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin, ikäihmisten päiväkeskuksiin sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin. Hienointa on nähdä ja kuulla ikäihmisten kokemuksia silloin, kun jokin kulttuuritapahtuma on koskettanut heitä. Usein joutuu taistelemaan ikääntyvien arvostuksen ja kulttuuristen oikeuksien puolesta organisaation sisällä. Esimerkkinä Rovaniemellä kehitetyistä toimintamalleista on Kunnan Pojat -rytmiorkesteri, joka tekee vuodessa noin 250 esiintymistä eri puolilla kaupunkia. Palkitsevinta on nähdä ilo, riemu ja tunteiden kirjo, jonka kulttuuriset toimet saavat aikaan ihmisissä. Kärkihankkeen tavoitteena oli vakiinnuttaa taideja kulttuurilähtöiset palvelut osaksi sosiaalija terveydenhuollon rakenteita, suunnittelua, toimintaa ja seurantaa hyvinvointija terveysvaikutusten vahvistamiseksi. Suurin haaste on ehdottomasti arvostuksen puute. Tavoitteena on myös tuoda kulttuurikirjaaminen osaksi RAI-tietojärjestelmää. Tällä hetkellä yksi vaikuttavimmista tapahtumista on kerran kuussa järjestettävät päivätanssit eläkeläistila Potkurissa, jossa Kunnan Pojat soittaa vanhaa viihdemusiikkia. Toiselle itsestään selvät asiat ovat toiselle aivan vieraita. Yksi tämän hetken suurista haasteista on ikäihmisten palveluiden resurssipula. Taiteen keinoin on mahdollista viestiä sanattomasti, luoda rauhaa muistisairaan kaaokseen, ja joskus auttaa kuolevaa rakentamaan elämänkuvaa kokonaiseksi, Kuomanen summaa. Tehtävänäni on luoda edellytyksiä taiteen ja kulttuurin omakohtaiseen tekemiseen ja kokemiseen. Meillä kulttuurista vanhustyötä tehdään virikeohjaajien toimesta korttelikerhoissa. Tilanteen parantamiseksi olemme perustaneet yhteiskehittämistyöryhmän, jossa on edustajia koulutuksesta, kulttuurista ja soten puolelta. Parasta ovat yhteistyöstä syntyvät uudet palvelut, jotka palvelevat seinäjokista ikäihmistä ja edistävät kulttuuristen oikeuksien toteutumista. Tuotan ja järjestän tapahtumia, kehitän yleistä kulttuurityötä sekä pidän yllä yhteyksiä viranomaisiin, järjestöihin ja kulttuurilaitoksiin. Palvelutaloissa kulttuurinen toiminta on arkeen liittyvää hyvän elämän ylläpitämistä. Sote-alan työntekijät ovat itse havainnoineet kulttuurisen toiminnan vaikutuksen asiakkaissaan, siten olemme saaneet paremmin jalansijaa palvelutaloihin ja kotipalveluun
Tieto kertyy THL:n ylläpitämään laatuvertailutietokantaan osana hoitajien toteuttamaa lakisääteistä toimintakyvyn arviointia. Se kokoaa yhteen tiedon ikääntyneiden kulttuurisesta taustasta, tavoista, tottumuksista ja tavoitteista. Vanhustyo_0120.indd 12 23.1.2020 9:50:19. AILI – Kulttuurisen seniorija vanhustyön valtakunnallinen verkosto AILI on kolmentoista kunnan verkosto (2016), jossa vahvistetaan kunnissa toteutettavaa kulttuurista vanhustyötä ja kehitetään sitä valtakunnallisesti. Silva Siponkoski tutki vuonna 2017, onko RAI-LTC-järjestelmässä hyödyllistä tietoa, joka voisi tukea ikääntyneiden ihmisten kulttuurioikeuksien toteutumista ja taidepohjaisen vanhustenhoidon suunnitteluprosessia. Kulttuuri ja taide 12 Kulttuurinen henkilöprofiili RAI-LTC Kulttuurisen henkilöprofiilin RAI-LTC avulla saadaan lisää tietoa ikääntyneiden tarpeista ja omista toiveista. Siponkosken tutkimuksen mukaan RAI-LTC:n kyselylomakkeet sisältävät kysymyksiä, joita voidaan käyttää keräämään tietoja asiakkaiden mieltymyksistä, tavoitteista ja kulttuuritaustasta. Lue lisää https://www.innokyla.fi/web/hanke7338 Toimijuutta ja persoonaa tuetaan tiedolla, ei sattumalla: RAILTC tietokannan hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön suunnittelussa, Silva Siponkoski (2017) Siponkoski toimii Kulttuurikirjaamisen Railiprojektikoordinaattorina, Kulttuurisen vanhustyön Ailiverkostossa. Profiili on tällä hetkellä pilotoinnissa kymmenessä kunnassa ja sen valtakunnallinen käyttöönotto on aikataulutettu ohjelTeksti: Merja Lankinen mistotuottajan kanssa helmikuulle 2020. Sen käyttäjinä on ensimmäisessä vaiheessa noin 22 000 ikääntynyttä. Tavoitteena on, että profiili tulisi kaikille ikääntyneille käyttöön riippumatta ohjelmistotuottajasta tai RAI-välineestä. Kulttuurisella henkilöprofiililla nostetaan esiin jo olemassa olevia arviointitietoja uudella tavalla. Taide on esillä yhä enemmän vanhusten hoitolaitoksissa. Kulttuuritoiminta ja taidepohjaiset menetelmät sekä niiden vaikutusten arviointi tulisi integroida osana kuntoutusta ja päivittäistä elämää pitkäaikaishoidossa. Profiilin avulla tulee esille ikääntyneiden oma tilaus kulttuurille ja taiteelle. Siponkoski esittelee kulttuurista henkilöprofiilia kansainväliselle yleisölle World interRAI Conference 2020 -tapahtumassa Belgiassa 5.2.2020. V iime vuosina keskustelu taiteen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin on kasvanut Suomessa. Henkilöprofiili rikastaa merkittävästi olemassa olevan sote-datan hyödyntämistä. Tällainen tieto on jotain, jota ammattilaisten tulisi tutkia asukkaan etnisestä taustasta riippumatta. Tavoitteena on edistää ikääntyneiden kulttuurisia oikeuksia ja oman näköisen arjen toteutumista. Vuonna 2018 kulttuurisen vanhustyön valtakunnallinen Aili-verkosto aloitti Siponkosken tutkimuksen pohjalta kansallisen kehityshankkeen RAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena, Siponkoski kehitti yhdessä Aili-kuntien kirjaamisasiantuntijoiden ja THL:n kanssa työvälineen RAI-järjestelmään: kulttuurinen henkilöprofiili RAI-LTC. RAI-LTC-tiedot antavat mahdollisuuden tunnistaa vertaisryhmät ja yksilölliset taustat ammattien, ryhmien ja koulutuksen mukaan lajiteltuina. Kulttuurinen henkilöprofiili RAI-LTC ei korvaa muita tiedonkeruutapoja, kuten Elämän puu, Omakuvamonologi, huoneentaulut, vaan se tuo niillä kerätyn tiedon osaksi valtakunnallista tietojärjestelmää. . Arviointitieto on ajantasaista ja siitä syntyy sekä yksilöllistä että valtakunnallista dataa
Halutessaan asukas voi osallistua esimerkiksi tuttuun lauluun, mutta yhtä lailla vain kuunnella ja nauttia vierailusta. Kotivierailujen määrää halutaan kasvattaa Vuodelle 2020 Senioriklovnien toiminnan kehittämisessä etsitään entistä tarmokkaammin erilaisia keinoja kasvattaa kotivierailujen määrää. Parhaimmillaan vierailu voi olla vaikuttava tapahtuma paitsi ikäihmiselle ja vapaaehtoiselle, myös paikalla olevalle työntekijälle. Vapaaehtoisuus keskittyy yhteisöllisen vertaistoiminnan malliin, jossa painottuvat yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, setlementtityö ja vertaisuus. Seniori klovnit tuovat taiteen ja kulttuurin kokemuksen henkilöille, joiden toiminta kyky ei enää mahdollis ta kodin ulkopuolisiin tapahtumiin osallistumista. Joukossa on ollut kotija palvelutalovierailuja sekä erilaisia tapahtumia Kanta-Hämeen alueella. Unelmana tulevaisuudessa siintää tilanne, jossa Klovnien vapaaehtoistoiminta ja ammattityö toisiaan täydentäen tekevät ikäihmisten arjesta entistä rikkaampaa. 13 Vanhustyö 1 • 2020 V uonna 2015 Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektissa kehitettiin senioriklovneria-menetelmä, joka vuotta myöhemmin juurrutettiin osaksi Hämeen Setlementin vapaaehtoistoimintaa. Varsinkin tällaiset kohtaamiset jäävät mieleen taianomaisina ja koskettavina. Senioriklovnit ovat vertaistoiminnan ja klovnerian menetelmiin koulutettuja vapaaehtoisia, jotka haluavat tuoda iloa, väriä ja mukavia kohtaamisia ikääntyneiden arkeen ja kotiympäristöön. Kohtaaminen ja läsnäolo pääosassa Vuonna 2019 Senioriklovnit tavoittivat vierailuillaan 1600 ihmistä. Senioriklovni voi ilahduttaa laulamalla, pienellä tanssilla, runolla tai tarinalla. Se tarjoaa erilaisen vaihtoehdon löytävän vanhustyön kentälle. Kulttuuri ja taide Senioriklovnit rikastuttavat ikäihmisten arkea Arjen yksinäisyys on yksi vanhustyön haasteista. Joitakin vierailuja on tehty myös esimerkiksi Tampereelle ja Helsinkiin. Kohtaaminen on aina uniikki ja muodostuu kyseisessä hetkessä tilanteen ja ihmisten mukaan. Tavoitteena on lisätä myös yhteistyötä kotihoidon ammattilaisten kanssa ja pohtia yhdessä, miten Senioriklovnit saisivat kontaktin hoitosuhteessa oleviin yksin asuviin ikäihmisiin. Joskus pelkkä läsnäolo ja kosketus ovat riittäneet tuomaan hymyn huulille tai saaneet asukkaan jopa puhumaan viikkojen hiljaisuuden jälkeen. Klovnit ovat äärimmäisen suosittuja ja kysyntää vierailuille on enemmän kuin niitä pystytään ottamaan. . Vierailuilla ikäihmiset kohdataan heidän omista lähtökohdistaan. Kutsu Senioriklovni kylään: Miika Peltonen miika.peltonen@hameensetlementti.fi 050 513 3352 Teksti: Miika Peltonen, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Hämeen Setlementti KU VA : HÄ M EE N SE TL EM EN TT I Vanhustyo_0120.indd 13 23.1.2020 9:52:02. Varsinkin palvelutalot ovat löytäneet Klovnit kiitettävästi, mutta haasteena on ollut tavoittaa yksin kodeissaan asuvat ikäihmiset ja heidän omaisensa tilaamaan kotivierailuja
Betesda-säätiö sr:n omistamassa palvelukodissa on kolme kerrosta. https://www.betesda.fi/fin/ toimipaikat/palvelukoti-hopea/ Kulttuuri ja taide A sukkaiden ja omaisten osallistaminen sekä toiveiden ja ideoiden kuuntelu on kiinteä osa Betesda-säätiön ja Palvelukoti Hopean toimintakulttuuria. Niittykodissa ei ole vierailuaikoja vaan omaiset ovat aina tervetulleita vierailemaan sekä osallistumaan Niittykodissa asuvan omaisensa arkeen oman aikataulun mukaisesti. 14 Palvelukoti Hopea sijaitsee Vantaan Myyrmäessä junaaseman vieressä. Myös Niittykodin taideja maalausprojekti sai alkunsa omaisilta nousseen palautteen myötä. Projektin suunnittelu käynnistettiin alkuvuodesta 2019 pullan leipomisen yhteydessä asukkaiden kanssa keskustellen ajatuksella: ”Miltä Niittykodin tulisi näyttää?” sekä ” Mitä ja keitä niityllä asuu?” Niityllä kuuluu olla lehmä, sieltä löytyy myös maitolaituri, josta haetaan lehmiKOTI NIITYLLÄ Astuessaan Palvelukoti Hopean toisen kerroksen Niittykotiin vierailija huomaa tulleensa ryhmäkodin nimen mukaisesti kylään, jossa on niitty. Hopean toisen kerroksen Niittykodissa asukkaat elävät kodinomaisessa ympäristössä ja osallistuvat arjen askareisiin toimintakykynsä mukaan. Käytävän seinillä vastaan tulevat niittykukat, bussipysäkillä istuvat kaksi rouvaa sekä monet muut maalaismaisemaan liittyvät asiat. Niittykylän elämä on moninaista ja siihen kuuluu sekä ihmisiä että eläimiä. Jokaisessa kerroksessa on 23 paikkainen ryhmäkoti. KU VA : HA N N A N YH O LM Vanhustyo_0120.indd 14 23.1.2020 14:03:47
Niityn laidalla kyläläisten elämää seuraa kylän laidalla metsässä asuva peura. Suunnittelu, toteutus ja tuloksista nauttiminen ovat yhteisen työn tulosta, kaikkien yhteinen juttu. Teksti: Hanna Nyholm, kansalaistoiminnan kehittämispäällikkö, Betesda-säätiö ja Pilvi-Marika Rantanen, esimies ryhmäkoti Niittykoti / Palvelukoti Hopea, Betesda-säätiö en tuottama maito kyläläisille. Maalaukset, koristeet sekä tarinat toimivat muistelun välineenä ja luovat iloista mieltä asukkailleen. Kylän kaksi rouvaa istuvat bussipysäkillä. Joillekin on ollut ominaista ideoida ja jotkut ovat osallistuneet tarvikkeiden hankintaan. Seinillä olevat maalaukset synnyttävät tarinoita ja kutsuvat muistelemaan. Osa on päässyt hyödyntämään vanhaa maalausharrastusta, toiset ovat päässeet näyttämään taitonsa ompelemalla somisteita. Niittykodin arki on muuttunut aktiivisemmaksi mielekkään tekemisen myötä. KU VA : PI LV IM AR IK A RA N TA N EN Vanhustyo_0120.indd 15 23.1.2020 14:04:02. Yhteisöllisyys, osallisuus ja ekologisuus Maalausprojekti on toteutettu työntekijöiden, asukkaiden sekä omaisten yhteistoimintana. . Kukat ovat olennainen osa niittyä, ne tuovat iloa asukkaille väreillään ja kauneudellaan. Myös työyhteisön näkökulmasta projekti on tuottanut positiivisia vaikutuksia, yhdessä tekeminen on vahvistanut työntekijöiden tiimihenkeä, ja he ovat löytäneet uudenlaisen toiminnan kautta uusia vahvuuksia sekä itsestään että toisistaan. Helka on pysähtynyt hetkeksi levähtämään niityn laidalle. Maalausprojekti ja sen tulokset ovat erittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka avoimuudella, rohkeudella ja ennakkoluuttomalla otteella voidaan saada pienellä panoksella valta hyöty, joka kantaa hedelmää vielä pitkälle varsinaisen projektin päättymisenkin jälkeen. Niityn luominen maalauksineen sekä oheistarvikkeineen on toteutettu pienellä budjetilla, hyödyntäen kierrätysmateriaaleja kuten varastossa olevia maaleja ja erilaisia tarvikkeita. Kuvat seinissä houkuttelevat pysähtymään ja nauttimaan tunnelmasta. Kylässä asuu kyläläisten lisäksi myös kaksi kissaa ja koira. Iloa ja väriä tuottavien seinämaalausten lisäksi projekti on yhdistänyt koko Niittykodin yhteisöä; asukkaita, omaisia ja henkilökuntaa. 15 Vanhustyö 1 • 2020 Suuri merkitys myös henkilökunnalle Niittykodin maalausprojekti on ollut monella tapaa merkityksellinen asukkaiden ja omaisten lisäksi myös henkilökunnalle. Kylässä täytyy ehdottomasti olla haikara, sillä haikarat tuovat kylään lapsia. ”Muistelu maalausten avulla on ollut loistava paluu menneisyyteen” kertoo Sanda Väärtnõu. Niittykodin maalaismaiseman vaikutukset kantavat hedelmää myös varsinaisen maalausprojektin jälkeen. Kaikilla on ollut mahdollisuus tuoda omaa osaamistaan ja mielenkiinnon kohteitaan yhteiseen tekemiseen. Vielä on valmistumassa kauppakuja, johon tulee muun muassa valokuvaamo, kukkakauppa sekä pesula. Omaiset ovat osallistuneet hankintoihin ja vastaan on otettu myös lahjoituksia, kuten kulmasohva, jossa asukkaat voivat nauttia maalausmaisemasta ja tunnelmasta. Kaikkien yhteinen projekti on luonut uutta ja piristävää otetta sekä näkökulmaa työntekijöiden normaaliin työarkeen. Pienestä lähtenyt idea on kasvanut ja tuonut mukanaan uusia ulottuvuuksia. Työntekijät ovat kokeneet projektin lisänneen Niittykodin yhteisöllisyyttä ja lisäksi työntekijät ovat löytäneet yhteisen toiminnan kautta asukkaista sekä toisistaan taitoja, jotka eivät aiemmin ole näkyneet arjessa. Enemmän kuin seinämaalaus Maalausprojektin merkitys on paljon suurempi kuin kukaan osasi alussa kuvitellakaan. Kuville on mukava keksiä tarinoita ja tarinat muuttavat muotoaan kertojista ja kuuntelijoista riippuen. He ovat saaneet mahdollisuuden osallistua sekä osallistaa koko yhteisöä. Niityn ja kylän toteutus käynnistyi lehmästä ja haikarasta. Matkan varrella seiniin on ilmestynyt lisää eläimiä sekä tupa, jossa ikkunoissa on pitsiverhot ja pelargoniat. Seinämaalausten päävastuu on ollut yhdellä työntekijällä, joka on toteuttanut ideat maalaamalla ne asukkaiden kanssa seinille. Projektin toteutukselle ei ole ollut erillistä työaikaresurssia, vaan kaikki on tehty arjen askareiden lomassa. Asukkaat ovat maalausten ja muistelun avulla päässeet kertomaan lapsuudestaan, nuoruudestaan sekä ajasta, kun heidän lapsensa olivat vielä kotona. Kertomusten kautta henkilökunnalle on avautunut uusi väylä oppia tuntemaan asukkaat ja heidän historiansa paremmin. Jokainen Niittykodin asukas on päässyt osallistumaan projektiin omien taitojen, kykyjen sekä voimavarojen mukaan
16 Kulttuuri ja taide Tanssissa kulkevat MIELI, KEHO JA TAITO YHDESSÄ Miten taiteen tekeminen muuttuu ikääntymisen myötä. Yhteisten etujen puolesta, kuten oikeudesta palkalliseen äitiyslomaan, hän joutui kuitenkin taistelemaan ja menemään jopa oikeuteen asti. Palinille on aina ollut tärkeää myös olla äiti. Tunnen myös kiitollisuutta tässä muutoksessa ja olenhan täällä ns. En halunnut hinnalla millä hyvänsä edetä uralla. Vanhustyo_0120.indd 16 23.1.2020 13:54:38. Vaikka muuttaminen on vaatinut sopeutumista, hän ei ole vielä katunut päätöstään. Olen edelleen tiedonhaluinen pedagogi, enkä voisi opettaa ilman omaa tanssijakokemustani. Liisa Palinille kertyi työvuosia Kansallisoopperassa noin viisikymmentä. Työkulttuuria ei yksi ihminen Liisa Palin vuonna 1972 Aleksanterin Teatterin harjoitussalissa. Kohokohtani urallani – Omana tanssija-aikana hienointa oli hyvä ensemble-työskentely, hyvät harjoituttajat ja koreografit kuten Mats Ek. – Aikanamme venäläisen baletin vaikutus oli pohjana koulutukselle, ja se varmasti vaikutti ohjelmiston valintojen kokonaisuuteen. – Näyttelijä-legenda Maija Karhi sanoi minulle aikoinaan: ”Lizinka tule tänne tarpeeksi aikaisin”, kertoo Palin ja herkistyy. L ähes kaksi vuotta sitten Liisa Palin luopui Lauttasaaren asunnostaan ja muutti Näyttelijäkoti Thalian Torppaan. Se tarkoittaa, että on vielä kondiksessa. Eläkkeelle tanssijattaren työstä hän jäi 1987, mutta jatkoi vakituisena baletinopettajana Kansallisoopperan balettioppilaitoksella 68 vuotiaaksi, vuoteen 2013 asti. Kotielämän asettaminen samalle tasolle työuran kanssa ei ollut hänelle vaikeaa. Osittain päällekkäin tanssiuransa kanssa hän toimi pedagogina. – Itse pidin aina eniten vahvoista karakterieli luonnerooleista, joissa pystyi paremmin tuomaan esille tunnetta ja liikettä. Kuva kotialbumista. Arvostan kollegoitten työtä, mutta tässä ammatissa osaamisen alueita on useita. Se kannatti, koska epäkohta korjautui ja Kansallisoopperan baletin siirryttyä Suomen Näyttelijäliiton alaisuuteen moni muukin ammatillinen asia parantui. Pystyy tekemään muuton ja ns. Miten suhtautua oman taiteilijauran päättymiseen ja sen tuomiin muutoksiin. Menen sinne, missä minua tarvitaan, jatkan siis oman jaksamiseni rajoissa. Uudessa balettikirjassa Illuusio näyttämöllä – Baletin lumo ja todellisuus (Liisa Palin – Merja Tuohimaa 2018, Docendo) Palin on tuonut esille myös balettimaailman raadollisuuden ja vallankäytön teattereissa, joista puhuminen on edelleen tabu. – ”Kovuuden” kestämistä vaaditaan, niin koulutuksen kuin uran aikana. Olen tuntenut vuorovaikutusta, saanut arvostusta ja voinut olla avuksi. Puhutaan työstä, jonka edessä on taivuttava moneen. – Monet ammatilliset asiat etenevät vieläkin hitaasti. Myös työtovereitten kannustus oli arvokasta, muistelee Palin. Näyttelijäliiton jäsenyys on mahdollistanut pääsyn nykyiseen asuinpaikkaan Thalian Torppaan. omieni joukoissa. – Pedagogin tehtävästä olen saanut kaikkein eniten. Ammatti on yhtä kilvoittelua, mutta en vaihtaisi pois, kuvailee Palin ammattiaan. kuolinsiivouksen vanhassa kodissa. Arvostan venäläisen koulun kehityksen kaarta, baletin harjoittajia sekä tyyliä ja tarinankerronnan taitoa
– Se että jaksaisi olla aktiivinen ja kiinnostunut, haltioituisi uusista asioista. TuNäyttelijäkoti Thalian Torppa sijaitsee meren tuntumassa Helsingin Munkkiniemessä. Olen sitä tehnyt muuttaessani pienempään asuntoon, mutta vielä riittää siivoamista. Avoin taiteidenvälinen keskustelu on tervetullutta! . Taiteen tekeminen ikääntyessä – Omalla kohdallani tanssijan urasta luopuminen ei ollut vaikeaa, koska minulle aukeni kiinnostus pedagogin työhön. Taiteilijatalon totetutti teatterineuvosnäyttelijä Jalmari Rinne. Koko uran aikana ryhmätanssijan rooli oli keholle rankempaa kuin sooloesitykset, joissa pääsi aina välillä lepäämään. Liisa Palin toimii myös Pro Danceyhdistyksen hallituksessa, jonka toiminta on ollut pitkäaikaista, monin eri tavoin ja apurahoin tanssitaidetta tukevaa. Kuka Liisa Palin Ammatti: balettitanssijatar ja -pedagogi Ikä: 74 vuotta. 17 Vanhustyö 1 • 2020 pysty muuttamaan, siihen tarvitaan toimiva johto ja koko työyhteisö. Loppuvaiheen roolihaasteissa kroppani ei enää kestänyt, ja operaatioita jouduttiin tekemään, Palin muistelee. Mieli vaikuttaa kehon toimintaan. Tanssijan ammatti kasvatti kuitenkin taidenälkään ja opetti nauttimaan myöhemmin muusta taiteesta. Hyvä suhde fysioterapeuttiin ja kehon palautuminen ovat tärkeitä. thalia.fi/asuntokohteemme/thalian torppa/ levaisuutta miettiessä on tietenkin huoli siitä, millaisessa maailmassa omat läheiset kohtaavat maailman muutokset ja miten heidän käy. Yhteiset tilat ja tilaisuudet luovat yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Pitkän uran Suomen Kansallisbaletissa tehnyt tanssitaiteilija Liisa Palin Thalian Torpassa joulukuussa 2019. – Tanssissa ja kuvassa on samaa kiehtovuutta: tila, rytmi, värit, tyyli, mielikuvitus ja ainutkertaisuus. 60-vuotias Thalian Torppa antaa vanhuuden turvan Suomen Näyttelijäliiton jäsenille. Hän huolehti voimakkaasti näyttelijöiden ja tanssijoiden työsuhde-, sosiaalija eläkkeelle jäämisen turvasta. Nuoret tanssijat hakeutuvat lomansakin aikana kursseille. Tärkeä harjoittelun ja näytäntökauden rytmitys säästäisi monelta vammalta. Tanssinopettajien ja valmentajien koulutus, sillä he ovat avainasemassa nuorten kanssa työskennellessään. Tanssiuran ja kotitöiden viedessä kaiken ajan ei muille taideharrastuksille jäänyt aikaa. Kodin merkityksellä on myös suuri vaikutus, Palin sanoo. Myös tanssialan kehitys ja ongelmat mietityttävät Palinia. Omasta terveydestään täytyy pitää huolta ja liikkua enemmän. Palinin mukaan baletin alalla ei valitettavasti tarpeeksi tunneta sanaa palautuminen. Taiteilijoiden pätkätöiden suhde mahdolliseen tulevaan eläkkeeseen. Pedagogina oleminen on kasvattanut myös minua itseäni. Hän jatkoi pedagogina aina 68 vuotiaaksi, vuoteen 2013 asti ja tekee töitä pedagogina vielä edelleen jonkin verran. Nuorten tanssijoiden balettikoulutuksen haasteet, työnsaannin mahdollisuudet Suomessa ja maailmalla pitkän vaativan koulutuksen jälkeen. Olen oppinut näkemään, miten lahjakkuus on ja voi olla niin erilaista, Palin pohtii. Vanhuuteen varautuminen – Kaikki turha kama pitäisi siivota pois ympäriltä hyvissä ajoin. Oppisi hyväksymään omat mokansa ja antamaan itselleen anteeksi. Kaikkiaan työura Kansallisoopperassa kesti noin 50 vuotta. Jääkö taiteilija ikinä eläkkeelle – En ole vielä kokonaan eläkkeellä, jatkan nuorten tanssijoiden tukemista. Niin vanhaksi ei tule, ettei opi jotain uutta. Nautin myös nykytanssin tekniikasta, dynamiikasta ja taidosta, jotka vievät minut jonnekin uuteen, Palin miettii. Kiinteistö valmistui vuonna 1958. Liisa Palinin ura kattaa 10 vuoden koulutuksen Suomen Kansallisoopperan balettikoulussa ja 22 vuotta tanssijana Kansallisbaletissa. K UV A : M E R JA LA N KIN EN Vanhustyo_0120.indd 17 23.1.2020 13:54:53. ”Oma keho instrumenttina yhdessä mielen ja hallitun koordinaation kanssa ovat tanssin edellytyksiä” -Illuusio näyttämöllä – Baletin lumo ja todellisuus Tanssissa mieli ja keho kulkevat yhdessä. Ennen kaikkea kuvataiteista. Eläkkeelle tanssijattaren työstä hän jäi 1987. – Hyvä yhteistyö nuoren tanssijan, opettajan ja fysioterapeutin kanssa lisää motivaatiota ja kykyä ottaa vastaan palautetta. Thalian Torpassa ei ole tarjolla hoivapalveluita, vaan asuminen perustuu omatoimisuuteen
Alvinin veljenä piipahtanut Harry Dean Stanton teki sittemmin upean nimiroolin miesvanhuutta ruotivassa Luckyssa (2017). Päivän päätteeksi pari paukkua ja pikkupuhetta baarissa. Aamu alkaa tupakalla, maitolasillisella ja joogalla, aina viisi liikettä ja 21 toistoa. Kertomus käynnistyy, kun Alvin (73 v) lähtee tapaamaan aivohalvaukseen sairastunutta veljeään, jonka kanssa välit ovat katkenneet. Hyvää vanhuudessa on se, että on oppinut erottamaan jyvät akanoista ja osaa jättää joutavan omaan arvoonsa. Huonoa taas on, että liiankin hyvin muistaa menneen elämän kipukohdat. Kirjoitan siitä ja muutamasta muusta vanhuusaiheisesta elokuvasta. Siinä missä hänen tunnetuimmat työnsä – esimerkiksi tv-sarja Twin Peaks – ovat unenomaisia ja surrealistisia, tämä tarina on suoraa kikkailematonta kerrontaa oikeasti eläneen Alvin Straight -nimisen miehen tempauksesta, kuvattu oikeilla tapahtumapaikoilla, tehty vailla taka-ajatuksia. Vanhustyo_0120.indd 18 24.1.2020 9:13:15. Lynch tuli kokeilleeksi, osaako hän tehdä ”tavallisia” kertomuksellisia elokuvia, ja kyllä hän osasi. Lääkärin varoituksista hän ei piittaa, makkara maistuu ja sikari savuaa. Ihmiset ovat sittenkin hyviä toisilleen, tuntuu elokuva väittävän. Kun pienoistraktori lakkoilee, Alvin kieltäytyy tarjotusta autokyydistä, sanoo hoitavansa hommansa omalla tavallaan. Sitten Lucky köpittelee kahvilaan ja kauppaan, polttaa paljon ja ratkoo ristisanoja. 18 Kulttuuri ja taide T aiteilijaelämäkerrassaan Tilaa unelmoida (2018) Lynch kutsuu The Straight Storya kokeellisimmaksi elokuvakseen. MIESVANHUUS VALKOKANKAALLA Tämä teksti lähti tekeytymään, kun elokuvakerho Reel Lahti pyysi minua alustamaan David Lynchin The Straight Storysta (1999). Tien päällä Alvin kelaa elämäänsä ja summaa ajatuksensa vanhuudesta. Sanoja ei juuri vaihdeta, hiljaisuus puhuu puolestaan. Ja niin häneenkin suhtaudutaan. Siinä aika etenee syklisesti, päivät kulkevat samoja latuja. Alvin pääsee perille, veljensä luo. Tie on yksi elämänkulun metafora. Tämä voi viitata myös siihen, että Alvinia esittävä Richard Farnsworth oli elokuvaa tehtäessä kuolemansairas ja ampui pian itsensä. Alvin on itsellinen ja itsepäinen. Tosin turhankin monta auringonnousua, sadonkorjuunäkymää ja iltanuotiota on filmille tallentunut – hivenen kliseistä elämänkulun kuvastoa. Matkaa on paljon, autoa ei ole, taival taittuu päältä ajettavalla ruohonleikkurilla. Toisaalta hän suhtautuu sympatialla toisiin ihmisiin, niin tuttuihin kuin tuntemattomiin. Vanhuutta kuvataan kauniisti, muttei kaunistellen. Tien päässä aletaan olla, joten kamera kääntyy lopuksi tähtitaivaaseen
Näiden elokuvien tyylissä ja taiteellisissa ansioissa on eroja, mutta kaikkien voisi sanoa edustavan ”gerontologista realismia”. Lääkäri ei löydä sille selitystä, muusta se ei voi johtua kuin vanhuudesta itsestään. Säännöistä ei sentään tingi, estelee jopa häntä itseään hakevaa ambulanssia ajamasta pihalle. Lopussa 91-vuotias näyttelijä katsoo kameraan ja katsomoon, hymyilee ja hyvästelee. Kuin käsikirjoituksen ulkopuolelta tulee kohtaus, jossa hän puhkeaa haikeaan joutsenlauluun. 19 Vanhustyö 1 • 2020 Moiset rutiinit kannattelevat, mutta yhtenä päivänä vanhalta mieheltä katoavat jalat alta. Klaus Härön Tuntemattoman mestarin (2019) voisi liittää samaan sarjaan. ”Tämän kauniimpaa ei voi olla maan päällä” hän ehtii (kirjan mukaan) ajatella hetkeä ennen kuolemaansa. Jopa vanha kovanaama Clint Eastwood on pehmentynyt ja tehnyt useitakin ”viimeisiä elokuviaan”, joissa hänen itsensä esittämä vanhan liiton mies on ensin yrmeässä oppositiossa nykyajan kotkotuksia kohtaan, mutta löytää sitten itsestään empatiaa ja elämänmyönteisyyttä. Järjestystä rakastavaa miestä esittävä Rolf Lassgård on vanhan jääräpään roolissa myös tv-elokuvassa Matkan pää (2018), joka perustuu Leif G. Kuntoutus ei ota onnistuakseen, sillä Johansson on ”haluton vaihtamaan elämän käsin kosketeltavat nautinnot epämääräiseen ´terveellisyyteen´” – Antti Eskolan sanontaa lainatakseni. Hän oppii sietämään ja suvaitsemaan toisia ihmisiä, pääsee heidän lähelleen. W. Tässäkin elokuvassa sepitteellinen ja reaalitodellisuus limittyvät. Perssonin rikosromaaniin. Eläkkeellä oleva poliisi Lars Martin Johansson saa aivoinfarktin ”Ruotsin parhaan makkarakioskin” edustalla. Gerontologisesti epärealistista on se, että Luckya lukuun ottamatta näiden elokuvien vanhat miehet ovat kovin nuoria käydäkseen jo kuolemaan. Miehellä on vastassaan paljon suurempi paha kuin oma surkea ruumiinkunto: kauan sitten tapahtunut tytön raiskaus ja murha. Sen kovin karrikoitu mieskuva saa sävyjä, kun selviää, että mies on rakastanut muutakin kuin järjestystä. Stanton, joka oli myös muusikko, esittää paitsi Luckya myös itseään. Fredrik Backmanin kirjaan perustuvaa ruotsalaiselokuvaa Mies joka rakasti järjestystä (2015) en ole nähnyt, teatteriversion kylläkin. Lopusta saadaan onnellinen kuvaamalla äksyn naapurikyttääjän sulamista. Vaimon vammautuminen oli saanut hänet kovettumaan ja koteloitumaan. Teksti: Antti Karisto Vanhustyo_0120.indd 19 24.1.2020 9:13:29. Hän kuoli kaksi viikkoa ennen elokuvan ensi-iltaa. Sen Johansson selvittää ja pääsee kuin palkinnoksi hirvimetsälle, missä menehtyy. Sitten hän saarnaa baarissa tavalla, joka tuntuu tiivistävän paitsi roolihenkilön myös näyttelijän oman elämänfilosofian: kaikki katoaa, mitään ei jää jäljelle, mutta se on hyväksyttävä ja sille on hymyiltävä. . Näissä melankolian sinertävissä sävyissä ovat monet muutkin miesohjaajat kuvanneet miesvanhuutta. Vanhuus on niissä – kuten useimmiten myös elävässä elämässä – yhdistelmä vastakohtaisina pidettyjä piirteitä: haurautta ja vahvuutta, sairautta ja terveyttä, avuttomuutta ja toimijuutta, irtaantumista ja aktiivisuutta, itsellisyyttä ja toisista välittämistä, jääräja pystypäisyyttä, yksinäisyyttä ja yhteisöön kiinnittymistä, karuutta ja hyvyyttä, elämänjanoa ja sen sammumista. Vanhan liiton yrmeä mies löytää itsestään empatiaa ja elämänmyönteisyyttä. Siinä Heikki Nousiainen on kaavoihinsa kangistunut taidekauppias, joka ennen kuolemaansa oppii katsomaan asioita myös muiden näkökulmasta
Mahdollista pitkäaikaishoidon aikaa kuvattiin riutumisena ja sängyn päällä makaamisena toisten tehdessä vaipanvaihtoja ja työntäessä lusikalla ruokaa suuhun. Siihen liitetään sosiaalisen identiteetin menettäminen, sosiaalisen osallisuuden menettäminen Vanhustyo_0120.indd 20 23.1.2020 9:57:54. Miltä tällainen tilanne mahtaa tuntua eläkeikäisistä ihmisistä. Täyttyvätkö jopa sosiaalisen kuoleman kriteerit, kun yhteiskunta ei ole halukas panostamaan tietyn väestöryhmän hyvinvointiin. Toisin sanoen särkyvän kehonkuvan vuoksi menetetään sosiaalinen identiteetti ja osallisuus, eikä sellaista elämää nähty elämisen arvoiKehittäminen ja tutkimus SOSIAALINEN KUOLEMA VANHUUDESSA Sosiaalisesta kuolemasta puhutaan silloin, kun ihminen tai ihmisryhmä jätetään normaalin sosiaalisen vuorovaikutuksen ulkopuolelle. Tutkimme ikääntyneen väestön hyvinvointia, jota on lähestytty mm. Sosiaalisen identiteetin ja osallisuuden menettäminen näkyi ihmisten puheissa monin tavoin. Vanha ihminen saatetaan sivuuttaa hänen elämäänsä liittyvässä päätöksenteossa ja vanhat ihmiset voivat ryhmänä kokea olevansa yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolella. Kaikki nämä elementit olivat tunnistettavissa vanhojen ihmisten haastattelupuheessa. Professori Marja Jylhän mukaan kyse on puhtaasti arvovalinnasta – me suomalaiset emme jostakin syystä ole valmiita rahoittamaan ikäihmisten hoivaa tarvittavassa määrin. ja särkyvään kehonkuvaan liittyvät sosiaaliset menetykset. Valvira oli sulkenut lukuisia asumispalveluyksiköitä ja kiivastakin sananvaihtoa käytiin esimerkiksi hoitajamitoituksesta ja hoivaan liittyvästä suuryhtiöiden voitontavoittelusta. Monet pelkäsivät tulevaisuudessa siintävää huonon toimintakyvyn aikaa, joka johtaisi suureen riippuvuuteen toisista ihmisistä. Asiantuntijat pitivät juurisyynä huonoon tilanteeseen vanhustenhoitoon käytettävän rahan rajua ja pitkään jatkunutta alimitoitusta. Teemahaastatteluja tehtiin alkuvuodesta 2019 yhteensä 36 ihmisen kanssa vanhustenhoidon kriisikeskustelun käydessä kuumimmillaan. Ajateltiin, että pitkäaikaishoidossa muututaan subjektista toiminnan kohteeksi ja ihmisyksilönä toisille yhdentekeväksi. Professori Teppo Krögerin mukaan meiltä puuttuu vanhustenhoidosta vuositasolla miljardi muihin Pohjoismaihin verrattuna. ”Vaivaistalon” pelko on palannut vahvana. Sosiaalinen kuolema voi kohdata myös vanhoja ihmisiä sekä yksilöinä että väestöryhmänä. 20 O lemme tehneet Tampereen yliopistossa Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimusta vuodesta 2018 alkaen. teemahaastattelujen kautta. Sosiaalisen kuoleman osatekijät Sosiaalisen kuoleman on nähty syntyvän kolmen ilmiön yhteisenä lopputuloksena. Puheista näkyi selvästi pelko oman toimijuuden ja osallisuuden kadottamisesta