SENIORARBETE 1 • 2019 Vaalit 2019 Näkymätön ryhmä näkyväksi: omaisettomat vanhukset KOHTI KEVÄÄN VAALEJA Yli miljoona ääntä Oletko päättäjänä ikäihmisten asialla. Vanhustyo_1_2019.indd 1 25.1.2019 15.44.30
Vanhusten ja ikääntyvien hyvinvointi edellyttää vastuullista päätöksentekoa ja merkittävää muutosta asenteissa. 2 1 • 2019 SENIORARBETE Vanhustyö 2/2019 ilmestyy 22.3.2019 | JÄRJESTÖJEN VOIMA VANHUSTYÖSSÄ Vaalit 2019 6–7 26–27 Armas Niemi on ikuinen opiskelija Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla asuva Armas Niemi kehittää jatkuvasti muun muassa tietotekniikkaosaamistaan. Asennetta ja viisaita päätöksiä Sivistynyt päätöksentekijä arvostaa kaikenikäisiä, muistuttaa 70-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Vanhustyön keskusliitto. Vanhustyo_1_2019.indd 2 25.1.2019 15.44.45. 8–9 Millaisin ajatuksin kohti kevään eduskuntavaaleja. Kysyimme puolueiden edustajilta näkemyksiä ikäihmisiä koskevista asioista. Joskus pitää opetuksen mennä yläpäähän monta kertaa ennen kuin se uppoaa, Niemi sanailee. – Monesti käy niin, että kun on vähän aikaa asioita sulatellut, ne asettuvat kyllä mieleen. Vanhushoivapolitiikassa oletetaan itsestäänselvästi, että kaikilla vanhoilla ihmisillä on omaisia. Laitosäänestys tuo mahdollisuuden äänestää tarvittaessa vaikkapa palvelutalossa. 10–11 Aikoinaan myönnettyä äänioikeutta pitää käyttää Torniolaiset Erkki Alaperä ja Saara Kanerva ovat vaalineet oikeuttaan käydä vaaliuurnilla ja äänestäneet kaikissa vaaleissa sen jälkeen, kun ovat vaalioikeuden saaneet. 34–35 Jääkö omaiseton vanhus ilman hoivaa. FT Päivi Ahosola muistuttaa, että palveluiden pitää toimia kaikille tasa-arvoisesti, oli omaisia tai ei. Monet vanhustyön näkökulmasta tärkeät asiat kysyvät päätöksiä keväällä valittavilta päättäjiltä
Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 3 Vanhustyö 1 • 2019 www.vtkl.fi Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Satu Karppanen Teppo Kröger Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Marja-Liisa Torniainen (lehti 1/2019) Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. 36 Toimintatonni: Iloa ja voimavaroja Aurinkokodin asukkaille 38 Lakipykälistä toiminnaksi – eläkeikäisten yhteiskunnallinen osallisuus 39 Ajan virrassa 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Vanhustyö-lehden toimituskunta esittäytyy 42 Ledare: Mot vårens val 43 Från lagparagrafer till verksamhet – pensionärers samhälleliga deltagande 70 Vanhustyo_1_2019.indd 3 25.1.2019 15.44.58. Taitto Faktor Oy, Helsinki Tilaukset www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Kohti kevään vaaleja 5 Vaalit 2019 5 Hyvä kansanedustaja tuo asioita julki 6 Asennetta ja viisaita päätöksiä 8 Millaisin ajatuksin kohti kevään eduskuntavaaleja. Digi ja teknologia 26 Armas Niemi on ikuinen opiskelija 28 Digitaalinen oppimisympäristö vie täydennyskoulutuksen palvelutaloihin 30 Nivelverkko: Asiantuntijaluentoja kotisohvalta katsoen 31 Tanssitaidetta ikäihmisille Jyväskylässä 32 Senioreihin kohdistuva rikollisuus ja sen torjunta 34 Jääkö omaiseton vanhus ilman hoivaa. Tilaushinnat 2019 Vuosikerta 43 € Kestotilaus 40 €/v Opiskelijatilaus 26 €/v Irtonumero 6,80 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. 10 Aikoinaan myönnettyä äänioikeutta pitää käyttää 12 Järvenpään vanhusneuvosto: Aina on oikea ikä vaikuttaa 14 Kehittäminen ja tutkimus 14 Vanhuuteen varautumisessa paljon tutkittavaa 16 Maaseudulla kaupunkia sosiaalisempaa 18 Yli 90-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti Asuminen ja elinympäristöt 20 Kohti muistija ikäystävällisempää asumista Osallisuus 22 Ystäväpiiri-ryhmissä syntynyt ystävyys jatkuu Vanhuuteen varautuminen 24 Ei huolta huomisesta – vai vastuullisesti varautuen tuleviin vanhuudenpäiviin
"Tyhjiä lupauksia ei kasvava vanhusväestö tarvitse." 4 Pääkirjoitus Teksti: Hannakaisa Heikkinen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja, Kansanedustaja Kuva: Jesse Karjalainen S uomalaisessa yhteiskunnassa valmistaudutaan huhtikuussa koittaviin eduskuntavaaleihin. Hyvän yhteiskuntakehityksen turvaamiseksi päätöksenteossa on huomioitava myös ikääntyvät ja heidän tarpeensa. KOHTI KEVÄÄN VAALEJA Vanhustyo_1_2019.indd 4 27.1.2019 16.48.39. Yhteiskunnan tulee ohjata tuota muutosta siten, että pitkä elinikä koituu kaikille hyväksi ja että vastaamme siitä syntyviin uusiin tarpeisiin. Ikäihmiset ovat monella tapaa yhteiskunnan voimavara ja rikkaus. Ajattelen ikäihmisten asian olevan politikoille tärkeä – jo siitäkin syystä, että eläkeläiset seuraavat aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua ja äänestävät nuorempia ikäluokkia useammin. . Osallisuuden tunnetta on vaalittava kaikin keinoin. Tämä vaikuttaa paitsi ikääntyneen omaan elämään myös hänen läheisiinsä. Tähän työhön kutsumme eduskuntavaaliehdokkaita ja huhtikuussa valittavia uusia kansanedustajia mukaan. Tyhjiä lupauksia ei kasvava vanhusväestö kuitenkaan tarvitse. Pidempi elämä on hyvinvointiyhteiskuntamme suuri saavutus, jota on vaalittava. Aktiivisella vanhusväestöllä on valtavasti osaamispääomaa, jota on osattava yhteiskunnassamme hyödyntää. Perhelähtöiseen ajatteluun pitää kuulua kaikki sukupolvet. Valmistelua on tehty myös Vanhustyön keskusliitossa, ja vaaleista ikäihmisten näkökulmasta kertoo myös tämä käsissäsi oleva tuore Vanhustyö-lehti. Ikäihmisten oma panos on otettava käyttöön esimerkiksi palveluiden, asumisratkaisujen ja elinympäristön kehittämiseen. Elämän haurastuessa monen riippuvuus yhteiskunnasta ja sen palveluista kasvaa. Väestön vanheneminen ja hyvin iäkkäiden ihmisten määrän kasvu vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja kaikkiin sukupolviin. Vanhustyön keskusliitto haluaa olla rakentamassa Suomea, jossa ikääntymistä ei tarvitse pelätä. Yli 65-vuotiaita on Suomessa jo miljoona ja määrä on kasvava. Liitto lähtee omassa eduskuntavaalityössään siitä, että ikäihmiset ovat yhteiskunnan tärkeä tukipilari, ei vain palveluiden tai etuuksien kohde. Vanhustyön keskusliitto toimii ja tekee työtä arvokkaan vanhuuden puolesta
Täällä palvelutalossa pyörii iso työntekijäporukka, ja siitähän tulee kyllä asukkaallekin kustannuksia. Mutta kovin kauaa en yksin viihdy kämpillä. Jossain vaiheessa hinnat ja kustannukset voivat vielä nousta arvaamattomasti. Aiotteko äänestää vaaleissa. Miltä asuminen täällä palvelutalossa on tuntunut ja kuinka aika kuluu. Rempsakka ihminen, joka uskaltaa tuoda asioita julki. Sitä vaan toivon, että pääsen keväällä vielä liikkeelle – olen aina käynyt kylällä äänestämässä ja täältäkin porukalla lähdetään. Vanhustyo_1_2019.indd 5 28.1.2019 11.16.38. Se on sotkuinen sote. 5 Vanhustyö 1 • 2019 Kohtaamisia Suomussalmelainen Liisa Laine ja Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara löysivät vaaleista yhteisen puheenaiheen. Ei kyllä ole. Puhe kääntyy Liisan kanssa luontevasti tulevan vuoden tapahtumiin ja odotettavissa oleviin kolmiin vaaleihin. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat ja niiden seuraaminen pitää mielen virkeänä. Mutta sitten saadaan meille turvallinen tunne. Mitä parannuksia vanhusten asemaan teidän mielestänne pitäisi saada. Pitäisi olla arvokasta toimintaa, kun on kansanedustaja. Aikaansa aktiivisesti seuraava Liisa luettelee sujuvasti kaikki odotettavissa olevat vaalitapahtumat. Seuraatko politiikkaa ja yhteiskunnallisia tapahtumia. Eläkkeet ovat joillakin liian pienet. Mitä ajattelette vanhusten tilanteesta yleensä, onko kaikilla niin hyvin kuin teillä. Lehdistä olen seurannut, että kaikki paikat ei ole niin hyviä kuin tämä. Teksti: Anni Lausvaara, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Mailis Salmi, järjestöjohtaja, Vanhustyön keskusliitto M eillä on tilaisuus istahtaa toviksi Liisa Laineen seuraan hänen viihtyisässä olohuoneessaan. Mitä mieltä olette sote-uudistuksesta. Jos saa 800 euroa kuussa niin siinä ei jää enää pelivaraa. Päivätoiminnassa minulle on seuraa, ja siellä juttua riittää. Minkälainen olisi mielestänne hyvä kansanedustaja. Politiikkaa kyllä seuraan! Eduskunnan kyselytunnin kuuntelen joka viikko. Ei tarvitse pelätä, että millä tuulella ne hoitajat tulee. Välillä tulen omaan kotiin, kun omaakin rauhaa pitää olla. Turhaan en apua soittele, pitää sitä itsekin jotakin tehdä, että säilyy virkeänä. Ei siellä kannata tuppisuuna istua. Politikointi on mennyt vähän riitelyn puolelle ja nälvimiseksi. Ämmänsaaren palvelutalon ikkunoista loistavat kodikkaat valot pimenevään iltaan. . Täällä on niin hyvä, kun ne niin auliisti auttaa. – Arvatkaapas minkä ikäinen minä oikeastaan olen. Tottakai! Kotona meillä aina äänestettiin, ja olen ihan kasvanut siihen, että äänestäminen on velvollisuus. Juttelemme tulevasta vuodesta. kysyy Liisa alkajaisiksi, pilkettä silmäkulmassa. – 87 vuotta minä olen, mutta nyt alkaa jo vähän appuu tarviimaan! Hyvä kansanedustaja TUO ASIOITA JULKI Talven tulo on ollut myöhässä Suomussalmella ja lumi on peittänyt maiseman vasta marraskuun lopulla
Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen muistuttaa, että jo työterveyshuollon ulkopuolelle jäämisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Vanhustyön keskusliiton valtuuston puheenjohtaja, professori emeritus Reijo Tilvis kehottaa luopumaan surkuttelusta, joka vain vääristää kuvaa yhteiskunnasta. Verovarojen valuminen monikansallisiin yrityksiin ei myöskään ole kestävää, Tilvis painottaa. Vanhustyo_1_2019.indd 6 25.1.2019 13.44.52. Meillä jokaisella on vastuu itsestämme ja lähimmäisistämme varautuessamme vanhuuteen. Vanhusten ja ikääntyvien hyvinvointi edellyttää paitsi vastuullista päätöksentekoa myös merkittävää muutosta asenteissa. Ei holhousta, vaan ennaltaehkäiseviä hyvinvoinnin palveluita. Voisiko ikääntymiseen luoda vastaavia palveluita. – Meillä voisi eläkeiän kynnyksellä olla tsekkauspiste, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvä terveystarkastus. Asumisen tulisi mahdollistaa aitoa yhteisöllisyyttä, koska näin voidaan ehkäistä yksinäisyyttä ja monia siitä johtuvia ongelmia. – T arvitsemme isoa ajattelutavan muutosta monella tasolla. Koti voi olla missä ja millainen tahansa, kunhan vain saa tarvitsemansa hoivan ja avun, Lausvaara sanoo. He ovat aktiivisinta joukkoa monessa suhteessa, lähtien vapaaehtoistyöstä ja kulttuuritoiminnasta. Yhteiskunnan tasolla on tehtävä viisaita päätöksiä samaan aikaan kun resurssit pienenevät ja tarpeet kasvavat, toiminnanjohtaja Anni Lausvaara Vanhustyön keskusliitosta sanoo. Asetelmassa on mahdollisuuksien ohella myös suuria ongelmia. Tilvis muistuttaa, että vaikeimmassa asemassa ovat maaseudun vanhukset, joiden eläketulot ovat pienet eikä syrjässä sijaitsevalla asunnolla ole enää arvoa. Ikäihmisten arvostus kelpaa lähtökohdaksi moniin päätöksiin. – Koti on oikeastaan tunne. – Kun järjestöt ovat mukana palvelujen tuottajina, hinnat voivat pysyä maltillisina. Ikäihmisten arvostus on mennyt jatkuvasti parempaan suuntaan. – Aktiiviset eläkeläiset ovat olleet ja ovat valtava voimavara yhteiskunnassamme. Tällaisilla ratkaisuilla olisi suuri merkitys paitsi yksilön myös kansantalouden kannalta, Heikkinen jatkaa. – Toinen näkökulma löytyy niistä jäsenjärjestöistämme, jotka ovat mukana palvelutuotannossa. Näin ikäänkuin saattaen vaihdettaisiin eläkeikään. Tarvitsemme ikäihmisiämme. 6 Vaalit 2019 Asennetta ja VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ Olemme ison muutoksen äärellä. Tunne syntyy, kun tuntee oman asuntonsa turvalliseksi kodiksi. Monet pärVanhuus on monikasvoista – vanhat eivät ole massaa, jonka voi kuitata yhdellä virkkeellä saati sanalla, muistuttavat Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara (vas.), valtuuston puheenjohtaja Reijo Tilvis ja puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen. Apua ja hoivaa oikeaan aikaan Asumiseen tarvitaan uusia, ennakkoluulottomia ja erilaisia vaihtoehtoja. Näiden jäsentemme murheet ja huolet puhuttavat meitä valtuustossa. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja pieni uudistuminen ei enää riitä. Järjestöjen tulee olla palvelusektorilla vahvasti mukana myös tulevaisuudessa, Tilvis linjaa. – Ja suomalaista neuvolajärjestelmää kehutaan maailman parhaaksi. Eläköityvällä pitäisi olla hyvät eväät siirtyä toimintakykyisenä uuteen elämänvaiheeseen. Järjestöt ovat tärkeitä palveluntuottajia Vanhustyön keskusliiton jäsenistön kannalta kaikkein tärkeintä on puhua ikääntyvien ja ikääntyneiden puolesta. Tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan heidän osallisuuttaan ja panostaan monilla yhteiskunnan osa-alueilla entistä enemmän. Palvelutuotannossa mukana olevien jäsenjärjestöjen määrä vähenee, koska alalle on tullut ja tulee suuria toimijoita, jotka ostavat tieltään pieniä
. Siksi omasta kodista repiminenkään ei ole oikein. Tarvitsemme vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia asumiseen ja hoivan järjestämiseen, jotta sopivat palvelut ovat saatavilla helposti ja oikeaan aikaan. Ikäihmisten osaaminen ja näkemys on ymmärrettävä ottaa käyttöön palveluiden, yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen. Pitkää ikää on vaalittava. Ei huolta huomisesta – vai viisaasti ja vastuullisesti kohti vanhuudenpäiviä. Kuitenkin, kun raja tulee vastaan, tarvitaan yhteisöllisiä asumisen muotoja. Heikkinen muistuttaa, että hyvinvointi on henkilökohtainen kokemus siitä, että elämä on merkityksellistä. Oikeus hyvinvointiin ja turvalliseen arkeen säilyy läpi elämän. jäävät kuitenkin vaatimattomissakin oloissa. Kun panostamme toimintakyvyn säilymiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn, se näkyy myönteisesti niin ikääntyneen kuin valtion kukkarossa. Uudet palvelut, ennaltaehkäisevät, kevyet tukitoimet ja yhteisöllisen asumisen mahdollistavat ratkaisut edellyttävät aitoa yhteistyötä julkisen, yksityisen ja järjestökentän kesken ja yli toimialarajojen. On myös voitava keskustella rohkeasti siitä, mihin jokaisella meistä ja mihin yhteiskunnalla on varaa. Järjestöt säilyttävät kilpailukykynsä jakamalla osaamistaan ja hyödyntämällä verkostoja ja alustatalouden mahdollisuuksia. Jo yli 200 000 eläkeläisen arvioidaan elävän köyhyysrajan alapuolella. – Riittävä toimeentulo on turvattava kaikille. 7 Vanhustyö 1 • 2019 70-vuotias Vanhustyön keskusliitto: Sivistynyt päätöksentekijä arvostaa kaikenikäisiä Jokaisella on oikeus turvalliseen kotiin. – On yhteiskunnan olemassaolon perusta, että huolehdimme kaikkein ahtaimmalla olevista, että heidän asemansa on turvattu. Heikoimpien aseman turvaaminen on tärkeintä Yhteiskunnassamme on iso joukko eläkeläisiä, jotka ovat ajautuneet köyhyyteen. Osallisuuden tunnetta on vaalittava kaikin keinoin. Uusia päättäjiä Tilvis evästää turvaamaan nimenomaan heikoimmassa asemassa olevien aseman. Jotta tietoa vanhuuteen varautumisen keinoista on tarjolla, tarvitaan vaikuttavaa yhteistyötä järjestö-, kansalaisja viranomaistoimijoiden kesken. Järjestötaustaiset, yhteiskuntavastuulliset palveluntuottajat kehityksen kelkkaan. – Olonsa kokeminen mielekkääksi on hengissä pysymisen ehto. 70 Teksti: Marja-Liisa Torniainen Kuva: Mikko Lehtonen Piirros: Terhi Ekebom Vanhustyo_1_2019.indd 7 25.1.2019 13.45.07. On turvattava yhteiskuntavastuullisesti toimivien järjestöjen, säätiöiden ja yritysten mahdollisuudet tarjota osaamistaan ja palveluitaan
Monet järjestöt ylläpitävät korvaamatonta matalan kynnyksen toimintaa. Monet vanhustyön näkökulmasta keskeiset asiat kysyvät päätöksiä keväällä valittavilta päättäjiltä. Kysyimme suurimpien puolueiden edustajilta näkemyksiä ikäihmisiä koskevista asioista. Jos he eivät ole mukana työelämässä, he osallistuvat muuten. Milloin ihminen on vanha ja vanhus. 2. Lisäksi on ennakkoluulottomasti otettava kokeiluun älykkäitä ratkaisuja ja avustavaa teknologiaa. 2. 1. Köyhyysrajan alapuolella arvioidaan elävän kaikkiaan jo yli 200 000 Suomen 1,3 miljoonasta eläkeläisestä. Ikääntyvät ovat valtava, kasvava joukko yhteiskunnan vireitä ja aktiivisia jäseniä: tämä tulee olemaan uusi normaali. 4. Osallisuuden lisääminen ja yksinäisyyden tunteen poistaminen. On tärkeää, että seniori-ikäiset saavat valita itselleen sopivimman asumismuodon tai heidän läheisillään on mahdollisuus oikeasti vaikuttaa asiaan. On varmistettava, että järjestötaustaiset toimijat pystyvät jatkossa osallistumaan kilpailutuksiin tasavertaisina. 4. Peräänkuulutan ajattelutavan muutosta. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on yli 1,5 miljoonaa. Heli Järvinen, vihr. Järjestöjen rooli tulee olemaan merkittävä sekä edunvalvonnassa että palvelujen tuottamisessa, koska niillä on paras asiantuntemus omalla alallaan. Jokaisen pitäisi pohtia mahdollisimman varhain itse, miten haluaa ikääntyessään asua. 8 MILLAISIN AJATUKSIN kohti kevään eduskuntavaaleja. Tarvitsemme keinoja kestävyysvajeen pelastamiseksi. Asuinalueiden suunnittelussa on huomioitava senioreiden tarpeet, esimerkiksi riittävä valaistus ja esteettömyys. 4. Millaisena näet järjestöjen roolin vanhuspalvelujen tuottajana tulevaisuudessa. Järjestöjen rooli on valtavan tärkeä. 3. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta pystymme valtakunnallisella tasolla varautumaan tähän. Yksinasuminen on monelle ikäihmiselle turvatonta ja henkisesti raskasta. Siksi tärkeintä on eläkeläisten toimeentulon turvaaminen. Tällä kaudella Kelan arvion mukaan yli 30 000 eläkeläistä lisää putoaa alle köyhyysrajan. Vaalit 2019 . Eduskuntavaaleja seuraavat europarlamenttivaalit toukokuussa. Kaipaan Suomeen yhteisasumista – yhteiselämä tuo turvallisuutta. ”Yhteisasumisen positiivista merkitystä ei vielä riittävästi arvosteta.” 1. Palveluiden oikea mitoitus ja toimivuus sekä henkilökunnan riittävä määrä on oltava tasapainossa. Vanhustyo_1_2019.indd 8 25.1.2019 13.45.23. Huhtikuussa vaaleilla valittava eduskunta ja uusi hallitus jatkavat työtä muun muassa sote-uudistuksen ja valinnanvapauslain valmistelussa. ”Ikääntyvät ovat valtava, kasvava joukko yhteiskunnan vireitä ja aktiivisia jäseniä.” 1. Meidän on mietittävä, miten turvaamme esimerkiksi eläkkeiden maksajat ja hoitavat kädet. Tulevaisuudessa sillä ei ole väliä, kuka palvelut tuottaa, kunhan ne ovat laadukkaita ja henkilökunta työhönsä sitoutunutta. 3. 2. Mikä on tärkein yksittäinen ikäihmisiä koskettava asia, joka vaatii toimia uusilta päättäjiltä. Järjestöissä hoidetaan monet aukkopaikat, joita päättäjät ja lainsäätäjät eivät ole pystyneet hoitamaan: he ulkoiluttavat, syöttävät, laulattavat, huolehtivat asumisesta. Tarvitsemme uusia, monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen. Miten turvaamme tulevaisuudessa hyvän ja turvallisen asumisen kaikille ikäihmisille. Markku Eestilä, kok. Hyvin harva vastaisi, että yksin kotona tai pelkistetyssä laitoksessa. Mielestäni yhteisasumisen positiivista merkitystä ei vielä riittävästi arvosteta. 3. On kuitenkin huomattava, että jatkuvasti lähellä olevia ihmisiä ei voida teknisesti korvata
Kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuudet osallistua ja tuottaa palveluita on taattava. Kotipalveluiden saatavuus ja laatu edellyttävät lisäkäsipareja hoivaan. Tärkeintä on hoidon ja hoivan laadun varmistaminen. Töissä jaksamista olisi tuettava työuraansa pidempään jatkavien kohdalla. 3. Suomi on tänään niin varakas maa, että kykenemme huolehtimaan myös niistä, jotka ovat maan aikoinaan rakentaneet. 4. Ikäihmisten kotipalvelujen parantaminen, vanhustenhoidon hoitajamitoituksen parantaminen ja eläkeläisköyhyyden poistaminen. Tietoturvallisesti, eettisesti ja ihmisen yksityisyys säilyttäen myös digitalisaatio voi tuoda turvallisuutta. Lapsiperheille, erityisesti yksinhuoltajille, on oltava tarjolla arjen kotiapua. Eläköitymisiän nostaminen on ollut eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta olennaista. Työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi Suomessa pitäisi nopeuttaa työlupaprosesseja. Tarvitaan kattavat ja laadukkaat yhteiskunnan palvelut, jotta myös iäkkäämmät ihmiset pystyvät osallistumaan täysipainoisesti kaikkeen toimintaan yhteiskunnassa. 3. Eläkeläisten asumistuen parantaminen ja Sipilän hallituksen tekemistä leikkauksista luopuminen olisi myös askel eteenpäin. Valtiolla, kunnalla ja tulevaisuudessa mahdollisesti maakunnalla on päävastuu taata kaikille laadukkaat palvelut, mutta järjestöt rikastavat palvelutarjontaa. Työelämässä on muutettava asenteita ja käytäntöjä vanhempia työntekijöitä kohtaan. 2. Iäkkäimpien kotitalousvähennystä voisi korottaa ja mahdollistaa sen myös pienituloisille, jotka eivät maksa veroa. Sanon kolme asiaa. 1. Julkisen vallan on luotava järjestöille hyvät toimintaedellytykset, mitä onkin huomioitu sote-valmistelussa. Keskustan esittämä ratkaisu on yhteisöasumisen lisääminen. Yhteisöllisyys ennaltaehkäisee syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja jopa mielenterveyden ongelmia. Vapaaehtoistyön osaamisen ja voimavarojen saanti palveluihin on tulevaisuudessakin tärkeää inhimillisen hoivan mahdollistamiseksi. Korkea työllisyysaste on tärkeä. Vertaistukea ja käytännön naapuriapua voi toki olla muissakin asumismuodoissa. . Eero Heinäluoma, SDP ”Suomi on niin varakas maa, että kykenemme huolehtimaan myös niistä, jotka ovat maan aikoinaan rakentaneet.” 1. Ihmisten on jatkettava pitempään työelämässä, jotta palvelujen rahoitus pystytään turvaamaan. Niille ei voi tietenkään sysätä palveluvastuuta, koska järjestötoimijat ovat muita haavoittuvaisempia. 2. Tarvitsemme asennemuutoksen, jossa ikääntyvien ihmisten tarpeet ja osaaminen otetaan nykyistä paremmin huomioon. Tämä ei ratkea pelkillä määrällisillä vaatimuksilla. Vanhustyo_1_2019.indd 9 25.1.2019 13.45.38. Julkisella vallalla on päävastuu palvelujen järjestämisestä, mutta järjestöt täydentävät ja tukevat julkista ja yksityistä palvelutarjontaa. Järjestöjen rooli tulee pikemminkin korostumaan kuin vähenemään. 9 Vanhustyö 1 • 2019 MILLAISIN AJATUKSIN kohti kevään eduskuntavaaleja. 4. Hyvä asuminen luo pohjan hyvälle elämälle. Syntyvyyden kääntämiseen nousuun tarvitaan erityisesti työelämän asenteiden muutosta. Laadun varmistaminen ei ole pelkästään rahakysymys vaan siihen vaikuttaa myös koulutus, osaaminen ja asenteet. Kotipalvelujen hankkiminen kohentaisi monen ikäihmisen elämänlaatua ja samalla säästäisi hoitokotipaikkoja niitä eniten tarvitseville. Järjestöjen ansiosta monella ikäihmisellä on mielekästä toimintaa arjessaan. ”Tärkeintä on hoidon ja hoivan laadun varmistaminen.” Katri Kulmuni, kesk
Saaralle kokoomuslaisuus on äidin perintöä lapsuuden kodista ja on siivittänyt tämän puuhakkaan opettajan aikoinaan kunnallispolitiikkaan ja Tornion kokoomusnaisten puheenjohtajaksi asti. Saara kertoo, että kokouksissa ei mennyt koskaan myöhään, vaan vielä kerkesi lapset laittamaan nukkumaan. Laitosäänestämistä hän pitää tärkeänä, koska vanhoilla ihmisillä on tarkka mielipide asioista. Oma mieluisa ehdokas onkin aina puolueesta löytynyt. Äänestämässä on käyty siitä lähtien kun äänioikeuden on saanut. Saara Kanervan mielestä nykyihmiset ovat laiskistuneet äänestämään. Keskustalaisena Erkki on seurannut puolueen toimintaa. . Kyläläiset tunsivat kaikki toisensa, eikä näin ollen henkilöllisyyttäkään tarvinnut todistaa. Saarenvireeseen muutettuaan on äänestys sitten muuttunut ennakkoäänestykseen. Ennen se oli velvollisuus. Yleensä äänestys on tapahtunut vaalipäivänä. 10 Vaalit 2019 Teksti ja kuvat: Marja Marttinen, virikeohjaaja, Tornion Sairaskotisäätiö sr Vanhustyo_1_2019.indd 10 25.1.2019 13.46.01. Entisaikaan Liakassa asuessaan hän kävi äänestämässä koululla. Kaupungin valtuustossa hän on istunut kolme kautta. Äänioikeuden saatuaan on hän äänestänyt kaikissa vaaleissa, niin valtiollisissa, kunnallisissa kuin kirkollisissakin. Mikäli fyysinen kunto ei salli äänestämistä yleisissä äänestyspaikoissa, äänestää voi erityisissä ennakkoäänestyspaikoissa. Hyvin on äänestys sujunut, kun on oppaat paikalla. Tiedon ennakkoäänestyspäivästä Erkki saa asukkaille jaettavasta viikkotiedotteesta sekä seinällä olevasta ilmoitustaulusta. Nyt on toisin, tuumaa Erkki. Avioliitossa mies tykkäsi olla kotona lasten kanssa, jolloin perheen äiti pääsi toimimaan kaupunkilaisten hyväksi valtuustoon. Näin ikääntyvät voivat käyttää äänioikeuttaan. T ornion Sairaskotisäätiö Saarenvireessä asuva vireä 98-vuotias sotainvalidi Erkki Alaperä pitää äänestämistä erittäin tärkeänä – koska sellainen oikeus on aikoinaan myönnetty, sitä pitää käyttää. Aikoinaan myönnettyä ÄÄNIOIKEUTTA PITÄÄ KÄYTTÄÄ Saara Kanerva vuoden 2017 itsenäisyyspäivän juhlassa Saarenvireessä. Äänestämällä voit vaikuttaa. Äänestämällä voit vaikuttaa Tornion Sairaskotisäätiön omistamassa Palvelutalo Saarenkodissa asuva veteraanilotta, 106-vuotias Saara Kanerva pitää äänestämistä erittäin tärkeänä. Niin kauan kuin elinpäiviä riittää aikoo Erkki äänestää. Laitosäänestys voidaan järjestää esimerkiksi ympärivuorokautista hoitoa antavissa palvelutaloissa ja hoivakodeissa
Kunnanhallituksen nimeämä vaalitoimikunta saapuu kuhunkin kunnan alueella olevaan laitokseen toimittamaan äänestyksen vähintään yhtenä ja enintään kahtena ennakkoäänestysajanjaksoon sattuvana päivänä. Jos äänioikeutettu on ennakkoäänestyksen aikaan • hoidettavana sairaalassa tai ympärivuorokautista hoitoa antavissa sosiaalihuollon toimintayksiköissä (esimerkiksi vanhainkodissa, hoivakodissa, palvelutalossa) tai • otettu rangaistuslaitokseen, hän voi äänestää ennakkoon laitosäänestyksessä. 11 Vanhustyö 1 • 2019 Tuomo Hokkinen, toimitusjohtaja, Tornion Sairaskotisäätiö sr Vanhustyo_1_2019.indd 11 25.1.2019 13.46.19. Laitoksissa voivat äänestää vain niissä hoidettavina olevat tai niihin otetut henkilöt. Saarenvireen puolesta toivomme, että tulevaisuudessakin meidän asiakkaillemme tarjotaan mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan, vaikka heidän fyysinen kuntonsa ei mahdollista äänestämistä yleisissä äänestyspaikoissa. Muilla, esimerkiksi laitoksen henkilökunnalla, ei ole oikeutta äänestää laitosäänestyksessä. Tornion Sairaskotisäätiö sr:n ylläpitämä hoitoja kuntoutuslaitos Saarenvire Saarenvire on perinteinen sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien hoitoa ja kuntoutusta varten perustettu hoitolaitos MeriLapissa Torniossa. Kaikille asukkaina oleville käytännössä ainoa mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan on tuoda äänestysmahdollisuus tänne lähelle heidän asumisja hoitopaikkaansa. Kaikki sotiemme veteraanit ovat jo yli 92-vuotiaita, ja Tornion kaupungin tehostetun palveluasumisen asukkaat ovat myös hyvin iäkkäitä. Saarenvireen asiakkaina on edelleenkin merkittävä määrä sotiemme veteraaneja, mutta heidän rinnalleen tulee koko ajan lisääntyvässä määrin muita kuntoutusasiakkaita sekä torniolaisia ikäihmisiä tehostetun palveluasumisen asukkaiksi. . Lähde: vaalit.fi-sivusto Laitosäänestys mahdollistaa äänestämisen palvelutaloissa Erkki Alaperä matkalla röntgeniin sairaanhoitaja Elina Alaviippolan avustamana. Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kotimaassa sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnan hallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset, joista kansalaiset eivät voi vapaasti poistua äänestämään. Laitosäänestys toimitetaan pääpiirteissään samalla tavalla kuin yleinen ennakkoäänestys
Näin päästään mukaan vaikuttamaan jo asioiden suunnitteluvaiheessa. Kuntalakiin perustuen vanhusneuvostolla on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Järvenpään eläkeläisneuvosto on valinnut kehittämiskumppanuudessa toimimisen mallin. Meillä on myös käytettävissä virallisia tahoja, kuten vanhusneuvostot, joilla on velvollisuus ja oikeus vaikuttaa. Meitä yli 65-vuotiaita ikäihmisiä on paljon, ja määrä kasvaa nopeasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Haasteen meidän ikäihmisten kohdalla aiheuttaa kuitenkin digi – ”kaikki” tapahtuu verkossa. Vanhusneuvostot paljon vartijoina Vaikuttamistyötä voi tehdä pienesti tai suuresti: suppeimmillaan vanhusneuvosto voi olla lähinnä lausunnonantaja ja laajimmillaan tietoa tuottava ja välittävä kehittäjäkumppani. Kehittäjäkumppanuudessa ovat kaupungin eri palvelualat, muut vaikuttamistoimielimet eli vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto sekä Vanhustyo_1_2019.indd 12 27.1.2019 16.28.58. Lakisääteiset vanhusneuvostot tulee olla jokaisessa kunnassa ikääntyneen väestön osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. I käihmiset tarvitsevat ”äänitorvia” ja edunvalvojia, kun tavoitteena on taata mahdollisimman toimintakykyinen ja taloudellisesti turvattu ikääntyminen sekä mahdollisuus tulla kuulluksi. 12 AINA on oikea ikä vaikuttaa Meillä jokaisella on monia vaikuttamisen keinoja ja kanavia niin pienissä kuin isoissakin henkilökohtaisissa tai yhteisön asioissa
. pankkiasioinnin kehittäminen ikäystävälliseksi. Aamukoulut Kokousten yhteydessä pidettävät aamukoulut ovat toimiva tapa lisätä eläkeläisneuvoston jäsenten ja varajäsenten sekä eläkeläisyhdistysten edustajien ja alustajien tietoa ikäihmisiä koskevista asioista ja luoda yhteistä tahtotilaa. Kaiken perustana on kuitenkin kumppanuus. Lehtijutut Kumppanuudessa paikallislehden kanssa tuotetaan ikäihmisiä koskevia asiantuntija-artikkeleita esimerkiksi turvallisuuskysymyksistä, asumisesta tai vaikkapa kuntauudistuksesta. Myös perinteiset lausunnot, aloitteet ja esitykset kuuluvat keinovalikkoon. Niitä on rukattava keväällä 2019, kun Järvenpäässä tapahtuu suuria muutoksia sotepalvelujen siirtyessä kuntayhtymään. kaupungin www-sivuja, uutta terveyskeskusta, palveluliikennettä ja tehty lakisääteinen ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma. Toiminta on avointa: kaikki kokousmateriaalit löytyvät kaupungin www-sivuilta, mutta ovat myös kaikkien kiinnostuneiden luettavina tulosteina. Luottamushenkilöt tietoisiksi ikäihmisten tarpeista Eläkeläisneuvostolla ei ole toistaiseksi läsnäoloja puheoikeutta poliittisissa päätöksentekoelimissä. Messuilla tarkastellaan asumisen kysymyksiä kaavoituksesta korjausrakentamiseen ja osuuskuntamallista Hyvinvointikampukseen. Keväällä 2019 ohjelmassa on ikäihmisten asumisen messutapahtuma. Keväällä 2019 esiin nostetaan myös eduskuntavaalit. Seminaarit, tapahtumat ja messut Eläkeläisneuvosto järjestää säännöllisesti seminaareja ja tapahtumia yhteistyössä kaupungin eri palvelualueiden kanssa. Projektikohtaiset kehittäjäyhteisöt Kun tarvitaan ikäihmisten laajempaa näkemystä, kokeilua tai kehittämistä, eläkeläisneuvosto muodostaa verkostotoimijoista kehittäjäyhteisön. Vanhustyo_1_2019.indd 13 27.1.2019 16.29.14. 13 Vanhustyö 1 • 2019 Järvenpään eläkeläisneuvosto on valinnut monia toimintamuotoja tavoitteenaan vaikuttaa tehokkaasti ikäihmisiä koskevien asioiden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Näin on mahdollista löytää parhaita käytäntöjä, kun vaikutetaan ikäihmisten palveluihin. Poliitikot saivat valtuustokauden alussa eläkeläisneuvoston asettamat tavoitteet ikäihmisten näkökulmasta valtuustokaudelle 2017–2021. Tällöin kunnallisten vanhusneuvostojen rinnalle perustetaan vaikuttamistoimielimiksi maakunnalliset vanhusneuvostot, joihin jäseniksi valitaan edustajat kunnallisista neuvostoista. omahoitoasioissa ja Itte-ilmoittautumisessa. Ratkaisuja on etsitty ja etsitään yhdessä kaupungin kanssa tarjoamalla jatkuvaa ja säännöllistä ohjausta niin asiantuntijoiden kuin vertaisohjaajien toimesta. Vanhusneuvostoverkosto vahvistuu maakuntauudistuksen toteutuessa. Ikäihmiset vertaisohjaajina on tuttu näky mm. Vanhusneuvostojen kannattaa kokeilla erilaisia toimintatapoja, hylätä toimimattomia ja tarttua uusiin. Ikäpolvet kohtaavat, kun datanomiopiskelijat ohjaavat rohkeasti älylaitteiden käytössä tai vaikkapa YouTuben, Hotspotin, Bluetoothin, Messengerin ja Wifin saloihin. Ikäihmisten digiosaaminen Ikäihmisten digiosaamisen lisääminen on iso ja jatkuva haaste. Näin on voitu kehittää ikäystävällisiksi mm. Teksti: Leena Peltosaari, Järvenpään eläkeläisneuvosto Monipuoliset keinot parantavat ikäihmisten mahdollisuuksia olla mukana eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistykset ja muut yhdistykset, paikallislehti, seurakunnat ja yrittäjät. Uutena haasteena on mm
V anhustyön keskusliiton koordinoimassa Vanheneminen.fi -hankkeessa edistetään ihmisten varautumista vanhuuteensa. Talous: säästämistä ja sijoittamista Finanssiala ry ja Eläketurvakeskus ovat tehneet 2010-luvulla useita kyselyitä ihmisten taloudellisesta varautumisesta vanhuuteensa. Kolmasosa aikoo säästää vanhuuden varalle ”ensi vuonna”. Keskityn tässä niiden 26 tutkimuksen tuloksiin, jotka koskivat taloudellista tai asumisen muutoksiin varautumista. Kun opinnäytteet jätettiin pääosin tarkastelun ulkopuolelle, löytyi 46 tutkimusta tai selvitystä, joissa ihmisten oma varautuminen oli joko lähtökohtana tai yhtenä teemana. Tulokset edustavat täysi-ikäistä väestöä 67-, 70tai 79-vuotiaaksi asti. Noin kaksi viidestä ei pidä vanhuuteen Kehittäminen ja tutkimus Vanhustyo_1_2019.indd 14 25.1.2019 14.01.39. Sen sijaan tietoa ihmisten omasta varautumisesta vanhuuteen on valtaosin vain talouden ja asumisen osalta. Lähes puolet vastaajista ilmoittaakin säästävänsä ja/tai sijoittavansa vanhuuden varalle ja aikovansa hankkia tässä tarkoituksessa myös omistusasunnon. Pontimena on yhteiskunnan ja palvelujen rahoituksen muutos sekä huoli eläkkeiden riittävyydestä. 14 Vanhuuteen varautumisessa PALJON TUTKITTAVAA Suomessa on tehty varsin runsaasti tutkimusta ja selvityksiä ihmisten kokemuksista ja näkemyksistä koskien vanhenemista sekä siitä juontuvia muutoksia ja tarpeita elämän eri alueilla. Hankkeessa etsittiin syys-lokakuussa 2018 internetistä tutkimuksia ja selvityksiä, jotka liittyvät ihmisten omaan vanhuuteen varautumiseen. Noin 60 prosenttia kyselyjen vastaajista ei ole laskenut tai arvioinut eläkkeensä määrää. Niiden mukaan valtaosa kansalaisista katsoo välttämättömäksi, että ihmiset varautuisivat vanhuuteensa taloudellisesti myös itse. Teema-alueita ovat arjen turvallisuus, asuminen, osallisuus ja lähiympäristö sekä oikeudellinen ja taloudellinen ennakointi. Noin viidesosa suunnittelee varautuvansa vanhuuteen tekemällä eläkkeellä ansiotyötä tai hankkimalla eläkevakuutuksen, kiinteää omaisuutta tai sijoitusasunnon
Tutkimuksissa, jotka koskevat vanhuuteen varautumista asumisen osalta, on jonkin verran ristiriitaisuuksia. Muutamat olivat joko aikeissa tai jo vaihtaneet asuntoa, yleensä aiempaa pienempään. Kolmasosa ilmoittaa, että joko säästäminen ei ole heille taloudellisesti mahdollista tai he aikovat säästää myöhemmin tai tulla toimeen ilman säästöjä. 65 vuotta täyttäneistä ihmisistä noin puolet suunnittelee talouttaan korkeintaan vuoden tähtäimellä ja viidesosa ei lainkaan. 70-vuotiaista vain vajaa kolmannes kokee tarvitsevansa asumiseensa muutoksia. Asumisen osalta vanhuuteen varautuminen ja odotukset tulevasta nivoutuvat tutkimusten mukaan konkreettisesti oman Vanhustyo_1_2019.indd 15 25.1.2019 14.01.57. 15 Vanhustyö 1 • 2019 varautumista tärkeänä säästämisen ja/tai sijoittamisen kriteerinä. Jotkut aikovat jatkaa nykyisessä asunnossaan mutta tehdä siihen tarvittaessa muutoksia tai oli niitä jo tehnyt. Toisaalla kerrottiin, että suurin osa 70 vuotta täyttäneistä ihmisistä ei pidä asumisjärjestelyjensä muuttamista ajankohtaisena. Kymmenesosa ei aio varautua vanhuuteensa taloudellisesti mitenkään. Asuminen: muutoksia vai muutto. Yhtäällä todettiin esimerkiksi, että monet 55–70-vuotiaat suomalaiset hankkivat hyvissä ajoin esteettömän asunnon ja jotkut viisikymppisetkin tekevät asuntoonsa ennakoivia muutoksia voidakseen asua siinä mahdollisimman pitkään. Jos toimintakyky on riittävän hyvä, vanhuuden raihnaiseen vaiheeseen ei haluta vielä varautua, vaikka ennakoimisen merkitys periaatteessa tunnistettaisiinkin
toiminnan ylläpitämiseen. Monen aihepiirin osalta nyt olisi hyvä hetki selvittää, miten ihmiset itse varautuvat vanhuuteensa tai miten he voisivat sen parhaiten tehdä. Asuinympäristön olosuhteet ja paikallisuus vaikuttavat osaltaan ihmisen minäkuvaan, identiteettiin ja tapaan hahmottaa maailmaa. Vaikka paikallinen identiteetti muuttuu ajallisesti, siihen sisältyy aina ’yhteisöllistä perimää’ eli tietoa ja käsityksiä alueen historiasta, kulttuurista ja asukkaista. Asumisjärjestelyjä muutetaan myös siksi, että perheenjäsenet ja omaiset olisivat lähempänä, yksinäisyys lievittyisi ja arki olisi yhteisöllisempää. Terveyden ja toimintakyvyn yleisiä väestötrendejä sekä digipalvelujen ja arkiteknologian kehittämisen tarpeita on tutkittu runTeksti: Minna Pietilä, tutkija Vanheneminen.fi -hankkeessa toteutettiin kyselytutkimus, josta voit lukea tämän lehden sivulta 24. Vanhustyo_1_2019.indd 16 25.1.2019 14.02.14. Tiedämme esimerkiksi, että ikäihmisten terveys ja toimintakyky ovat paremmalla tolalla kuin koskaan ennen. Yleisimmät syyt miettiä ja muuttaa asumisjärjestelyjä liittyvät terveyteen ja toimintakykyyn, palvelujen tarpeeseen ja saavutettavuuteen sekä asumisen esteettömyyteen. . 16 Kaupungissa ja maaseudulla asuvien ikäihmisten osallistumisessa sosiaaliseen toimintaan on eroja. Myös terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä ja sen seurauksista tiedämme paljon. Ikäihmiset pitävät (arki-)teknologiaa sekä digitaalisia laitteita ja palveluja potentiaalisesti hyödyllisinä. Maaseudulla kaupunkia SOSIAA LISEMPAA. Monet teemat kaipaavat tutkimusta Useiden Vanheneminen.fi -hankkeen teemojen ja niihin nivoutuvien asioiden osalta tietoa on vähän. Moni on aktiivinen ja toimii hyvinvointinsa eteen moni tavoin, esimerkiksi liikkuu ja tapaa ystäviään ja sukulaisiaan. saammin. Esimerkiksi kaltoinkohtelua ja huijauksia sekä edunvalvontavaltuutusta ja hoitotahtoa on tutkittu varsin vähän edes ikäihmisten kokemusten ja näkemysten kannalta. Esimerkiksi edunvalvontavaltuutusta ja hoitotahtoa on tutkittu varsin vähän. Niitä myös käytetään varsinkin erilaisen toiminnan ja osallistumisen apuna
Eloisa ikä -kyselyssä kaupunkilaiset pitivät riittävimpinä myös mahdollisuuksiaan käydä sellaisissa ikäihmisten kokoontumispaikoissa kuin palveluja päiväkeskukset sekä korttelikerhot. Asukkailleen kaupunki ei silti aina tarkoittanut erillisyyttä: Mulla on 35 vuotta ollut samat ystävät, niin käydään syömässä joskus ja kaupungilla vähän shoppailemassa. ATH-aineiston mukaan maaseudulla ikäihmiset osallistuvat mieluiten sosiaalija terveysalan järjestöjen toimintaan. Keskeisimpiä syitä varsinkin 75 vuotta täyttäneiden kaupunkilaisten osallistumiselle järjestötoimintaan ovatkin ATH:n mukaan mielekäs tekeminen ja muihin tutustuminen. Vanhustyo_1_2019.indd 17 25.1.2019 14.02.34. 17 Vanhustyö 1 • 2019 Teksti: Minna Pietilä, tutkija Maaseudulla kaupunkia SOSIAA LISEMPAA. Uusiin ihmisiin on tärkeää tutustua esimerkiksi paikkakunnalle muuttamisen jälkeen. A sukkaat voivat hyödyntää paikallisidentiteettiään esimerkiksi alueiden kehittämisessä. . Alueiden merkitys Kuntaliiton kyselyssä runsas puolet yli 70-vuotiaista ihmisistä samaistui lähiasuinalueeseensa ja puolet kotimaakuntaansa. Ehkä molemmissa on vähiten yhteisöllisyyttä. Keskeisimpiä syitä osallistumattomuudelle ovat kiinnostavan toiminnan puuttuminen lähiseudulta ja hankalat kulkuyhteydet muualle. Maaseutu näyttäytyi varsin idyllisenä paikkana, kun taas kaupunkia moni piti yksinäisenä ympäristönä: Täällä maaseudulla naapureista huolehtiminen on helpompaa kun tunnetaan keskenämme toisiaan, mut kaupungissa helpommin jää yksin. Tutkimusten mukaan Suomessa eniten yksinäisiä ikäihmisiä asuu kaupunkien keskustoissa ja harvaan asutulla maaseudulla. Eniten niihin samaistuttiin Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla ja vähiten Uudellamaalla. Paikallisidentiteetti ei ole aina yksinomaan myönteinen asia vaan voi hankaloittaa vaikkapa uuden toiminnan aloittamista: Ollaan tällainen sivukylä, niin vanhukset on niin hirviän ujoja, että ne ei aluksi halunneet tulla mukaan (mies, 78, Eloisa ikä -tutkimus). Valtaosa suomalaisista (67 %) asuu syntymämaakunnassaan. Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -tutkimuksessa (2017) haastatellut ikäihmiset vertailivat kaupunkija maaseutumaisia asuinympäristöjä etenkin sosiaalisten verkostojen kannalta. Erot liittynevät muun muassa siihen, asuuko ihminen synnyinseudullaan vai onko hän muuttanut muualta. Erityisesti iäkkäimmät arvostavat mahdollisuuksia vertaisuuteen sekä apuun ja tukeen. Vähiten asuinpaikkakuntaa vaihtavat eläkeikäiset ihmiset, mutta muuttaessaan he suuntaavat aiempaa useammin suurilta kaupunkiseuduilta pienemmille. Palvelujen katoamisen sivukyliltä on katsottu vaikuttaneen erityisen kielteisesti niiden ikäihmisten elämään, jotka tarvitsevat psykososiaalista tukea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2013 Alueellinen terveysja hyvinvointitutkimus -aineistossa (ATH) kaupunkilaiset ikäihmiset suosivat yhdistyksistä niitä, joiden toiminta liittyy kulttuuriin ja liikuntaan. Järjestöjen toiminta onkin korvaamattoman tärkeää seuduilla, joilta muut tekemisen ja kohtaamisen mahdollisuudet ovat karsiutuneet. Erilaisia toiveita ja toimintaa Kaupungeissa on maaseutua runsaammin erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia, ja kaupunkilaiset osallistuvatkin tutkimusten mukaan sosiaaliseen toimintaan aktiivisimmin. Kaupunkilaisten ikäihmisten osallistumattomuuden syiksi havaittiin ATH:ssa etenkin se, ettei toiminnalle koettu tarvetta, sekä ajanpuute
Mitä pitempään eletään, sitä enemmän tarvitaan apua elämän viimeisinä vuosina. Professori Marja Jylhä kiittelee kyselyjen onnistumisesta erityisesti Tampereen kaupunkia, vanhuspalveluja sekä omaisia sitoutumisesta kyselyyn. Kuitenkin viidesosa kotona asuvista kertoi tarvitsevansa enemmän apua kotiin ja yksi kymmenestä piti itselleen parhaana paikkana ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Vaikka joukosta suurin osa on hyväkuntoisia ja aktiivisia, myös hoivaa ja hoitoa tarvitsevien määrä tulee kasvamaan nopeasti. TärKehittäminen ja tutkimus Marja Jylhä K U V A : JO N N E R E N V A L L , TA M P E R E E N Y L IO P IS T O "Toivoisin, että ikääntyneitten järjestöt uskaltaisivat rohkeammin tulla esille ja puolustaa palveluja tarvitsevien ihmisten oikeuksia." Vanhustyo_1_2019.indd 18 28.1.2019 12.35.28. Y li 90-vuotiaiden määrä Suomessa on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut ja vuonna 2060 heitä arvioidaan olevan jo lähes neljännesmiljoona. Vuoden 2018 Tervaskannot 90+ -kyselyssä melkein 80 % kysymyksiin itse vastanneista on ainakin jokseenkin tyytyväinen elämäänsä ja samoin noin 80 % sanoo kokevansa yksinäisyyttä vain harvoin tai ei koskaan. Neljäsosa sanoo olevansa hyvin tyytyväinen elämäänsä. Uusin kysely postitettiin viime keväänä 2530 tamperelaiselle. Mitä tervaskannoille kuuluu. Kyselyn tulokset kertovat, että enemmistö yli 90-vuotiaista asuu omassa kodissaan ja etenkin naisista suurin osa asuu yksin. – Ilman heidän panostaan vastauksia ei olisi saatu näin kattavasti. 18 Yli 90-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti – SEKÄ HYVÄT VUODET ETTÄ HOIVAN TARVE LISÄÄNTYVÄT Uusimmat tulokset Tervaskannot 90+ -tutkimuksesta kertovat, että enemmistö tähän ikäryhmään kuuluvista asuu jokseenkin tyytyväisenä elämäänsä omassa kodissaan tärkeimpänä auttajanaan lapset ja perhe. Joka neljäs yli 90-vuotias pitää toimintakykyään ja samoin joka neljäs terveyttään ainakin melko hyvänä. Kyselyjen vastausprosentti on ollut jopa 80%:n tuntumassa. Jos tutkittava ei huonon terveyden vuoksi kykene itse vastaamaan, vastaukset pyydetään omaiselta tai hoitohenkilökunnalta
Monet kokivat, että näköja kuuloaistin heikkeneminen tai vamma hankaloittaa kotona pärjäämistä ja heikentää elämän laatua. Sen lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja todellisen pitkäikäisyyden yleistyminen. Tutkimustulokset kertovat, että kotihoito on suurissa vaikeuksissa. Noin joka kolmannelta vastaajalta saatiin avoimilla kysymyksillä lisätietoja, jotka kertovat 90-vuotiaiden edustavan laajaa kirjoa erilaisia elämäntilanteita. Tampereella saadut tulokset ovat suurimmaksi osaksi yleistettävissä koko Suomeen. Mikään ei tällöin voi korvata aitoja kohtaamisia ja toisen ihmisen läsnäoloa. että naiset elävät pitempään kuin miehet, mutta vanhana miehet ovat parempikuntoisia kuin naiset. Läheisten kommenteissa muistisairaudet koettiin erityisen raskaina suuren avuntarpeen vuoksi. – Digitalisaation mahdollistama yhteydenpito läheisiin tuo osalle tietotekniset taidot omaaville vanhoille ihmisille helpotusta, mutta ei kuitenkaan kaikille. Läheisten merkitys on suuri Noin viidesosa tervaskannoista kokee yksinäisyyttä vähintään toisinaan. Erilaiset muistisairaudet aiheuttavat lisäksi tiedonkäsittelyn hidastumista, mikä rajoittaa digilaitteiden käyttöä. Mistä apua, jos läheisiä ei ole ja yksinäisyys vaivaa. NORDCARE-tutkimus) – Päättäjät kyllä kuuntelevat nyökytellen tutkijoita, mutta palveluita leikataan eikä budjeteissa oteta huomioon palveluiden tarpeen lisääntymistä iän karttuessa, Jylhä harmittelee. Tutkimus antaa pitkältä ajalta tietoa kaikkein vanhimman ikäryhmän ja elämäntilanteen kehityksestä, kuten esim. Tutkimuksen kohteena ovat sitkeät poikkeuksellisen pitkäikäiset yli 90-vuotiaat ”tervaskannot”. Tämä tarkoittaa, että yli sata kotona asuvaa yli 90-vuotiasta tamperelaista toivoo pääsevänsä hoivakotiin. Tiesitkö, että Tervaskannot 90+ tutkimuksen aikana on syntynyt jo kuusi väitöskirjaa! Esimerkiksi viime vuonna valmistuneen Linda Enrothin väitöskirjatutkimuksen mukaan sosioekonominen asema määrittää terveyttä myös hyvin vanhoilla: Mitä parempi koulutus ja ammattiasema nuoruudessa, sitä parempi terveys ja toimintakyky yli 90-vuotiaana. vapaaehtoistoimijoiden kautta. – Poikkeuksellisen vanhoilla ihmisillä on vähän mahdollisuuksia valvoa etujaan ja oikeuksiaan, saati osoittaa julkisesti mieltään tullakseen kuulluiksi joukkona. Kun toimintakyky heikkenee, eikä kotoa pääse mihinkään ilman apua, voi yksinäisyys lievittyä mm. Tutkimus on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Läheiset mahdollistavat monen iäkkään ihmisen kotona asumisen ja yhteydenpito koetaan tärkeäksi välimatkasta riippumatta. Kaksi kymmenestä kertoo tarvitsevansa enemmän apua kotiin ja joka kymmenes kotona asuva pitää itselleen parhaana asuinpaikkana ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Professori Marja Jylhä toteaa, että palvelujärjestelmämme on auttamattomasti jälkeenjäänyt vastaamaan ikääntymisen ja pitkäikäisyyden haasteisiin. Useat toteavat olevansa melko terveitä, vaikka joitain sairauksia olisikin. Vaikka tulevilla sukupolvilla onkin nykyistä edistyneemmät digitaidot, korkea ikä tuo kuitenkin väistämättä rajoituksia kuuloon, näköön ja motoriikkaan. . Vanhan ihmisen tulisi voida halutessaan asua kotona niin kauan, kuin se on mahdollista. Kotona niin pitkään, kuin se turvallisesti on mahdollista Vaikka vielä tervaskantonakin halutaan asua kotona palveluiden tuella mahdollisimman pitkään, monia mietityttää kuitenkin pääseekö myöhemmin tarpeen vaatiessa ympärivuorokautisen hoivan piiriin. Tervaskantotutkimuksen käynnistivät Tampereella 1990-luvulla silloinen gerontologian professori Antti Hervonen ja nykyinen gerontologian professori Marja Jylhä. (mm. Vanhustyo_1_2019.indd 19 28.1.2019 12.36.31. Lisätietoja: http://www.gerec.fi/tutkimus/terveys-toimintakyky/vaitoskirjat-tervaskannot-90 keimpiä auttajia ovat lapset ja perhe. Suomessa vanhennutaan Euroopan kärkivauhtia, mutta esim. Tutkimuksessa on vuodesta 2001 lähtien tehty kuusi kyselyä Tampereen 90-vuotiaille ja sitä vanhemmille samoilla kysymyksillä, mikä tekee tutkimuksesta ainutlaatuisen maailmassa. – Monen yli 90-vuotiaan elinpiiri ulottuu toimintakyvyn salliessa kodin ulkopuolelle, jolloin osallistuminen esim. – Kun asuu yksin kotona, mielessä on pelko saako apua silloin, kun sitä tarvitsee. Tarvitsemme välttämättä parempaa kotihoitoa ja riittävästi ympärivuorokautista hoivaa. Toivoisin, että ikääntyneitten järjestöt uskaltaisivatkin rohkeammin tulla esille ja puolustaa palveluja tarvitsevien ihmisten oikeuksia, Jylhä toteaa. Yli 90-vuotiaiden määrä Suomessa on parissa kymmenessä vuodessa viisinkertaistunut ja vuoteen 2060 mennessä heitä on liki neljännesmiljoona. Kotona asuvista noin seitsemän kymmenestä pitää nykyistä kotiaan parhaana asuinpaikkana. ryhmätoimintaan tai vierailut tuttavien ja sukulaisten luona ovat mahdollisia. Sekä kotihoitoa että ympärivuorokautista hoivaa leimaavat tunnetusti kiire ja henkilökunnan vaihtuvuus. 19 Vanhustyö 1 • 2019 Teksti: Tuula Laine, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto Tervaskannot 90+ (englanniksi Vitality 90+) on pitkäikäisyyteen ja vanhoista vanhimpiin kohdistuva monitieteinen tutkimuskokonaisuus. muissa Pohjoismaissa käytetään jo paljon enemmän rahaa ikääntyneitten palvelujen kehittämiseen kuin Suomessa. Parantamisen varaa on niin palveluiden laadussa kuin saatavuudessakin. Marja Jylhän mukaan yksinäisyyden kokemus on erityisen vanhoilla ihmisillä hyvin lähellä turvattomuuden tunnetta
Vuonna 2040 heitä on yli 1,5 miljoonaa. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat iäkkään asukkaan liikkumisen ja palvelujen käytön tärkeimmät edellytykset. Vanhustyo_1_2019.indd 20 25.1.2019 14.03.21. V äestöstämme lähes 1,2 miljoona henkilöä on yli 65-vuotiaita. Esteetön asuinympäristö on helppo hahmottaa ja liikkua. Monisukupolvinen asuminen edistää yhdenvertaisuutta ja tukee osallisuutta eri ikäisten asukkaiden kesken. Yhteiset palvelut ja yhteinen tekeminen vahvistavat yhteisöllisyyttä. Hyvät asuinolot vähentävät palvelujen tarvetta ja myös osaltaan siirtymistä tehostettuun palveluasumiseen tai laitoshoitoon. Asumisen tukemiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä, joille keskeistä on muistija ikäystävällisyys. Kohti muistija ikäystävällisempää asumista Teema: Asuminen ja elinympäristöt Ikääntyneiden asuminen koskettaa suurta väestöryhmää ja erilaisia tarpeita. Ikääntyneiden asumisen parantamisessa on kyse asumisesta, rakentamisesta, asuinalueiden ja liikenteen kehittämisestä, palveluista sekä kuntien, järjestöjen ja yritysten toiminnasta. 20 Ikäystävällisen asuinalueen suunnitteluun osallistuvat kaiken ikäiset asukkaat. Se tarkoittaa viihtyisää, saavutettavaa, vuorovaikutteista ja yhdenvertaista asuinympäristöä. Kotoisaa ja turvallista asumista Muistija ikäystävällisessä asumisessa tuetaan ikääntyneiden asukkaiden toimintakykyä ja osallisuutta. Arvioiden mukaan tällä hetkellä maassamme on noin 200 000 muistisairasta henkilöä ja tulevaisuudessa heitä tulee olemaan huomattavasti enemmän. Vanhenemisen ja muistisairauksien vaikutuksia arjessa lievitetään ottamalla huomioon asukkaiden voimavarat ja tarpeet sekä asuinalueilla että asunnoissa