Siinä tuetaan yli 65-vuotiaiden eurooppalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta seitsemässä maassa. Pääministeri Alexander Stubb kannusti nuoria uskomaan itseensä Innogaalassa. 2 SENIORARBETE 1 • 2015 Seuraava numero ilmestyy 13.4.2015 | Lehden teemana on Kotona eläminen. TEEMA: Tutkimus ja päätöksenteko HASIC (Healthy Ageing Supported by Internet and Community) on Euroopan komission Health Programmen rahoittama 2,5-vuotinen projekti. 24 30 20. Kuorolaulu yhdistää ihmisiä ja mieliala paranee
3 Vanhustyö 1 • 2015 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Arja Kumpu Marjut Lindberg Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2015 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Marja Saarenheimo 10 Väliaikahavaintoja Eloisan iän tutkimuksesta. Satu Helin 49 Skymtar ljuset redan i hälsocentralens fönster. Jos hyödyt alkavat kuivua kokoon tai haalistua – on syytä miettiä tilannetta uudelleen ja kääntää vaikka takkia, jos muu ei auta, kirjoittaa Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä kolumnissaan sivulla 50.. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Herttakaisa Kettunen 18 Vanhuuden Mieli -hanke sanoittaa ikäihmisten mielen hyvinvointia Sirkkaliisa Heimonen ja Suvi Fried 20 Kuorolaulusta voimaa Eeva Mehto 24 Vanhustyön kehittämisidea menestyi innovaatiokilpailussa Leena Valkonen 26 Elinpiirin koko vaikuttaa ihmisen elämänlaatuun. Näin sanovat ikäihmiset Herttakaisa Kettunen 38 Mikä edistää kotona asuvan ikäihmisen perheen hyvää vointia. Pirjo Peltomäki ja Päivi Åstedt-Kurki 40 Vanhustyön johtajat 41 Tutkimukset ja päätöksenteko Pirkko Lahti 42 Sosiaalija terveydenhuollon rakenneuudistus ratkaisuvaiheessa Leena Valkonen 43 Geriatria kiinnostaa erikoistuvia lääkäreitä Leena Valkonen 44 Keskusliitto tiedottaa 46 Ajan Virrassa 48 Kunskapen finns – hur går det med beslutsfattandet. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Liisa Hyssälä 50 Pilkottaako valo jo terveyskeskuksen ikkunasta. Liikkuminen on ihmisen perustarve Herttakaisa Kettunen 28 Aistien heikkeneminen rajoittaa ikäihmisten sosiaalista elämää Tuija Mikkola ja Anne Viljanen 30 HASIC – voimaa, iloa ja yhdessäoloa eläkeikään! Katariina Felixson, Anni Ellä, Pirkko Routasalo ja Maija-Liisa Aronpää 32 Akuuttitilanteet ikääntyneen hoitotyössä: Oikein tehty tilannearvio takaa laadukkaan hoidon Eveliina Korkiakangas ja Minna Vanhanen 34 Ikäteknologia tulee hitaasti mutta jäädäkseen Paula Ranta 36 KÄKÄTE-projekti kysyi. Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi Kolumni 4 Tietoa on – miten päätöksenteko sujuu. Satu Helin 5 Kuntalaisen osallisuus päätöksentekoon kysy&vastaa 6 FINGER-tutkimuksen alustavia tuloksia: Elintapaohjauksella on vaikutusta muistihäiriöiden ehkäisyyn Leena Valkonen 8 Onko ikääntyvällä Suomella varaa masennukseen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Toiminta kohdistuu tarvitsijoihin ja hyödyttää heitä eri tavoin Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo 12 Ei vain rahoittajan takia Anne Väisänen 14 Vanhusneuvostot kahvittelukerhoja vai vaikuttajia. Liisa Hyssälä Uudistukset tarvitsevat lisäksi jatkuvaa seurantaa ja tutkimusta – etteivät vaikutukset jäisi vain tilapäisiksi
Käytännössä tämä tarkoittaa tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa. Selvitykset ja työryhmämuistiot päätyvät suosituksiin, mutta akateemisissa tutkimuksissa johtopäätösten tekeminen jätetään monesti tutkimuksen lukijalle. Käytettäessä muistioita ja raportteja päätöksenteon apuna, tulisi ottaa huomioon toimeksiannon ulkopuolelle jäänet tekijät. Tulevaisuusselonteoilta odotetaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon suosituksia, vaikka todennäköisyyksien laskeminen rajatuissa tutkimusasetelmissakin on haasteellista. Tutkimuksen hyödyntämistä voikin verrata autolla ajamiseen, jossa ratkaisu löytyy ratin ja penkin välistä. Näiden toimeksiantaja määrittelee kysymykset, joihin halutaan vastaukset. Entistä iäkkäämpien ihmisten kotihoidon toteuttaminen edellyttää tiedotusta vaikuttaviksi käytännöiksi todetuista toimintamalleista sekä henkilöstöltä ja johtajilta halukkuutta tehdä päätöksiä uusien toimintamallien soveltamiseksi.. tieteellisten lehtien ja kongressien määrän kasvuna. Laajasti määriteltynä tutkimuksiin kuuluvat myös valtionhallinnon työryhmämuistiot ja selvitystöiden raportit. Konsensuskokoukset tuottavat aineksia myös lainsäädännön uudistamiseen. Näin käy, jos päätöksenteon eri tasoja ei tunnisteta. Suuren tietomäärän hyödyntämistä asiakaskohtaisessa päätöksenteossa helpottavat asiantuntijoiden laatimat hoitosuositukset sekä konsensuskokousten julkilausumat. Pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavien ratkaisujen tekeminen muuttuvassa maailmassa ei onnistu aiemman ajattelumallin mukaisesti. Lukijan tulisi kyetä ymmärtämään tutkimuksen kysymyksenasettelua ja kyetä vertailemaan ja yhdistelemään eri tutkimusten tuottamaa suurta tietomäärää. Tutkimusten määrä on lisääntynyt, mikä näkyy mm. Näin tarkasteltuna päätöksenteko saattaa tuntua kaukaiselta iäkkäiden ihmisten parissa työtä tekevien henkilöiden näkökulmasta katsottuna. En tiedä, kohdistuuko muistelu talouskasvun aikaan, jolloin päätöksissä ei korostunut nykypäivän tavoin menojen karsintaa. Voi myös olettaa, että ihmiset tietävät yhteisistä asioista aiempaa enemmän ja odottavat, että heidän näkemyksiään kuunnellaan. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten perusja soveltavan tutkimuksen rinnalla kasvaa tarve synnyttää uusia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja innovaatiotutkimuksen avulla. Työhyvinvointikyselyt voivat viestiä henkilöstön vähäisistä vaikuttamismahdollisuuksista päätöksentekoon. Lain mukaan suunnitelmaan valittavien toimien tulee ylläpitää iäkkään ihmisen toimintakykyisyyttä ja henkilön omat näkemykset ehdotetuista vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan. Hoito-, palveluja kuntoutusuunnitelmiin kirjattavista asioista päättäminen edellyttää eri ammattiryhmien tuottamien arviointitulosten keskinäistä ymmärtämistä. Yrityksissä päätöksenteon seuraukset ovat nähtävissä oman työtehtävän jatkuvuudessa tai päättymisessä. Vanhuspalveluissa toimivat henkilöt tekevät päivittäin paljon päätöksiä, joilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin ja myös yhteiskunnan voimavarojen käyttöön. Ammattilaiset eivät kuitenkaan koe olevansa päätöksentekijöitä. Palvelun odotetaan olevan vaikuttavaa ja kustannuksiltaan kohtuullisia. Suositukset edistävät vaikuttavien menetelmien käyttöä kansalaisten tasavertaisuuden takaamiseksi. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista edellyttää, että palvelujen suunnittelu toteutetaan luotettavien toimintakyvyn arviointimenetelmien perusteella. 4 Päätoimittajalta Satu Helin Tietoa on – miten päätöksenteko sujuu. Päätöksenteko liitetään korkeaan asemaan työelämässä. Päätöksenteko helpottuu, jos nämä on nostettu esille asiantuntijaraportissa. Usein kuulee kritisoitavan päätöksentekijöitä päättämättömyydestä, mihin liittyy muistelu menneistä hyvistä ajoista, jolloin osattiin tehdä päätöksiä. Poliittisessa päätöksenteossa puheenjohtajien vastuu on muun puolueen jäsenistöä selkeämpi. Näyttöön eli tutkittuun tietoon perustuvista hoitoja palvelukäytännöistä on tullut keskeinen osa asiakastyötä
Kunnille on myös säädetty velvoitteet viestiä ja tiedottaa avoimesti, aktiivisesti ja oikea-aikaisesti toiminnastaan. Laissa korostetaan myös käyttäjälähtöisyyttä. Kuntalaisten oikeus saada tietoa hallinnon valmistelusta ja päätöksistä sekä tulla kuulluksi on määritelty useissa nyt voimassa oleKuntalaisen osallisuus päätöksentekoon vissa laeissa. Asukkaiden osallistuminen, tiedottaminen, esityslistojen ja pöytäkirjojen laittaminen internetiin ovat käytössä olevia keinoja. Paljon on kiinni myös asukkaiden omasta aktiivisuudesta. Vanhusneuvostoja koskevat säännökset ovat siirtymässä vanhuspalvelulaista osaksi uutta kuntalakia. 5 Vanhustyö 1 • 2015 kysy & vastaa Yhteiskuntarakenteet muuttuvat, miten muutokset vaikuttavat yksittäisen kansalaisen osallisuusja vaikutusmahdollisuuksiin päätöksenteossa. Kuntaja sektorikohtaisesti on varmaankin vaihtelua siltä osin, miten tämä käytännössä toteutetaan ja toimii. Ei ole. Mervi Kuittinen lakimies, varatuomari Suomen Kuntaliitto, lakiasiat. Suoran demokratian muodot jäävät pitkälti valtuuston päätettäväksi. Esimerkiksi uudistuvassa kuntalaissa on korostettu osallistumisja vaikutusmahdollisuuksia. Jatkossa kuntien on asetettava vanhusneuvostojen lisäksi vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot. Muutoksissa on haasteita, mutta lainsäädäntö on mahdollistavaa. Uusi kuntalaki kannustaa jo nyt kuntia ja kuntalaisia monipuolisten vaikuttamistapojen käyttöön. Kunnanhallituksen on myös huolehdittava niiden toimintaedellytyksistä. Kunta voi tukea asukkaiden ja järjestöjen oma aloitteista suunnittelua ja valmistelua. Onko kuntien päätöksenteko ”piilossa” kuntalaisilta. Miten kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta voitaisiin lisätä. Kuntien tulee lain mukaan tiedottaa vireillä olevista asioista ja ratkaisuista ja viranomaisen asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Kunnilla on myös käytettävissään monipuolisia välineitä ja kanavia viestinnän ja vuorovaikutuksen hoitamiseen. Vanhusneuvosto toimii välittäjänä ikääntyneiden kuntalaisten ja kunnan hallinnon sekä kunnan luottamuselinten välillä ja sillä on mahdollisuus vaikuttaa kunnan toimialojen toiminnan suunnitteluun. Miten ikäihmisten osallisuus näkyy ja tuntuu päätöksenteossa. Voidaan asettaa alueellisia toimielimiä sekä vaikuttamistoimielimiä. Kuntalaisilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa. Keinoja on monia. Esimerkiksi tiedotetaan kunnan asioista vaikkapa nettisivuilla, järjestetään kuulemistilaisuuksia ja asukasraateja, selvitetään asukkaiden ja palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa ja palveluita suunniteltaessa, kohdennetaan ja lisätään tiedottamista. Sen myötä kunnanhallituksen on asetettava muun muassa nuorisovaltuusto ja vanhusneuvosto. Millä keinoin päätöksentekoon voidaan saada pitkään kaivattua läpinäkyvyyttä
6 FINGER-TUTKIMUS Professori Miia Kivipellon johtama, vuonna 2009 alkanut FINGER-tutkimus on kansainvälisesti ensimmäinen muistisairauksien ehkäisyyn pyrkivä laaja ja pitkäkestoinen tutkimus. Muistitoimintojen lisäksi seuratiin osallistujien elämänlaatua, terveyspalveluiden käyttöä, masennusoireita, verisuonitauteihin sairastuvuutta ja kuolleisuutta, sekä aivoissa tapahtuvia muutoksia, joita selvitettiin magneettikuvauksissa. Väestötasoisissa seurantatutkimuksissa on havaittu, että monet sydänja verisuonisairauksiin ja elintapoihin liittyvät riskitekijät ovat keskeisiä myös muistisairauksille. Euroopassa ennusteiden perusteella muistisairauksia sairastavien lukumäärä kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Tutkimuksen mukaan elintapaneuvonta ja -ohjaus ovat tuottaneet tulosta. Siihen vaikuttavat sekä ympäristö, elintavat että perimä yhdessä.. Mitä ihmisen arkielämässä pitää tehdä toisin tai mihin kiinnittää huomiota, jotta sillä olisi vaikutusta muistisairauteen tai sen puhkeamiseen. Muistisairauksien kehittyminen on usean tekijän summa. – FINGER on nyt ensimmäinen tutkimus, jossa on selvitetty, voidaanko Teksti: Leena Valkonen FINGER-tutkimuksen alustavia tuloksia: Elintapaohjauksella on vaikutusta muistihäiriöiden ehkäisyyn Tarjoamalla elintapaohjausta ja kiinnittämällä monipuolisesti huomiota terveellisiin elintapoihin, muistiharjoitteluun sekä sydänja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan voidaan pienentää muistihäiriöiden riskiä ja parantaa iäkkäiden henkilöiden muistija ajattelutoimintoja, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima FINGER-tutkimus. Neuvonnassa pääpaino kohdistui ravitsemukseen, liikuntaan, muistiharjoitteluun ja sosiaalisen aktiivisuuden lisäämiseen sekä sydänja verisuonitautien riskitekijöiden tarkkaan seurantaan ja niiden hallitsemiseen. Tehostetun elintapaohjelman tavoitteena oli kohentaa osallistujien elintapoja monipuolisesti ja saada aikaan kokonaisvaltainen muutos. Tulokset elintapaohjauksesta myönteisiä Muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 13 000 henkilöä ja määrän arvellaan kasvavan. – Muistisairauksien kehittyminen on usean tekijän summa. FINGER-tutkimuksen alustavia tuloksia esiteltiin viime vuonna Kööpenhaminassa järjestetyssä kansainvälisessä muistisairauksia käsittelevässä konferenssissa (Alzheimer›s Association International Conference). Osallistujia oli kuudelta suomalaiselta paikkakunnalta ja heidät jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Siihen vaikuttavat sekä ympäristö, elintavat että perimä yhdessä. Toiselle ryhmälle annettiin tavanomaista elintapaneuvontaa ja toiselle tehostettua elintapaohjausta kahden vuoden ajan. – Tehostetun elintapaneuvonnan ryhmässä muistitoiminnot kehittyivät suotuisammin kuin tavanomaisen neuvonnan ryhmässä, sanoo tutkimuksen koordinaattori Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Siihen osallistui 1260 kotona asuvaa 60–77-vuotiasta henkilöä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Kaikkiaan sairastuneita on Suomessa jo lähes 130 000
Tutkimuksen osallistujilta saatu palaute on ollut hyvin positiivista, ja vain pieni osa tutkittavista keskeytti tutkimuksen. mahdollisesti antamaan myöhemmin myös muistisairauksien ehkäisyyn tähtääviä suosituksia tai ohjeita. Tutkimus on saanut rahoitusta mm. Suomen Akatemialta, La Carita säätiöltä, Novo Nordisk säätiöltä, Kansaneläkelaitokselta, Juho Vainio säätiöltä, Opetusja kulttuuriministeriöltä, Alzheimer›s Research and Prevention Foundationilta sekä Alzheimer Associationilta.. Seuranta jatkuu viisi vuotta FINGER-tutkimus jatkuu siten, että tähän mennessä mukana olleita kahta verrokkiryhmää seurataan vielä viiden vuoden ajan. näitä riskitekijöitä aktiivisesti muuttamalla vaikuttaa muistitoimintoihin. 7 Vanhustyö 1 • 2015 Kaavio riskitekijöistä. Jatkoseurannan aikana selvitetään erityisesti intervention vaikutuksia Alzheimerin taudin ilmaantumiseen sekä muun muassa elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Tutkimustuloksia pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin, ja Muistisairauksien riskiä lisäävät muun muassa • korkea verenpaine • korkea kolesteroli • diabetes • ylipaino keski-iässä • tupakointi. Aivoja suojaavat • korkea koulutus • liikunta • terveellinen ravitsemus • aktiivinen elämäntyyli. Lisäksi tehdään kustannusvaikuttavuusanalyysi. FINGER-tutkimuksen toteuttajat FINGER (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima tutkimus, jota ovat tehneet yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja Karolinska Institutet Ruotsissa. Todennäköisesti tehokkainta arkielämässä on kohentaa elintapojaan monipuolisesti, ottaa pieniä askelia pysyviin muutoksiin, tutkija ennustaa
On hyvä uutinen, että ikäihmisten vakavat mielenterveyden häiriöt eivät ole viimeisten vuosikymmenien aikana ainakaan lisääntyneet. Niin ikään tälle ryhmälle kohdennettujen mielenterveyspalveluiden niukkuus saattaa vaikuttaa ammattilaisten haluttomuuteen ohjata masentuneita tai ahdistuneita ikäihmisiä asiantuntevan tuen piiriin. 8 Huoli lasten ja nuorten mielenterveysongelmista ja syrjäytymisestä on tuotu viime aikoina toistuvasti esiin julkisessa keskustelussa. Vai ajattelemmeko, että ikäihmisten mielenterveysasiat ovat jo yhteiskunnassamme optimaalisella tolalla. Toisaalta kun yli 65-vuotiaiden Onko ikääntyvällä Suomella varaa masennukseen. Esimerkiksi WHO arvioi, että noin 15 % yli 60-vuotiaista ihmisistä kärsii jonkinasteisesta mielenterveyden ongelmasta. Vai eikö niitä pidetä tärkeinä. Lisäksi asiantuntijoiden mukaan ikäihmiset kärsivät runsaasti lievästä masennuksesta ja ahdistuneisuudesta, jotka eivät välttämättä näy sairaustilastoissa. Tutkimusten mukaan iäkkäät ihmiset saavat arjessaan eniten apua sukulaisiltaan ja läheisiltään. Siis suhteellisesti. Olemmeko edelleen sen jo ajat sitten perusteettomaksi osoittautuneen uskomuksen vallassa, että alavireisyys ja ahdistuneisuus jotenkin väistämättä kuuluisivat vanhenemiseen. Teksti: Marja Saarenheimo Työryhmä: Reija Heinola, Minna Pietilä, Maria Viljanen, Sirkkaliisa Heimonen Kuva: iStock Mielenterveyden ongelmat ja psyykkinen kuormittuneisuus tuottavat kärsimystä sekä niitä kokeville ihmisille että suurelle joukolle heidän läheisiään. Tämä olisikin tarpeen, sillä nykyisellään etenkin ikäihmisten lievem. Mistä apua – ja millaista. pien mielenterveysongelmien tunnistaminen ja hoitoon ohjaus toteutuvat vain puutteellisesti. Ne tulevat myös yhteiskunnalle kalliiksi erityisesti, mikäli tilanteeseen havahdutaan liian myöhään. Eloisa ikä -ohjelman ja Suomen Mielenterveysseuran viimesyksyisessä kansalaisgallupissa käPalvelujen järjestämisessä kunnilta edellytetään riittävää monipuolista asiantuntemusta ja yhteistyötä sekä erilaisten julkisten tahojen että yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Mutta miksi puhumme niin vähän ikäihmisten psyykkisestä hyvinvoinnista ja heidän mielenterveysongelmiensa hoidosta. Perusterveydenhuollossa ei välttämättä ole riittävää osaamista, ja vanhan ihmisen alavireisyyttä ja ahdistuneisuutta voidaan pitää jonkin ruumiillisen sairauden oheisilmiöinä pikemmin kuin hoitoa edellyttävänä ja hoidettavissa olevana ongelmana. ihmisten määrä yhteiskunnassa kasvaa, väistämättä myös mielenterveysongelmista kärsivien ikäihmisten absoluuttinen määrä kasvaa, vaikka häiriöiden prosenttiosuudet pysyisivät samoina tai jopa laskisivat hieman. Paljon on puhuttu myös mielenterveyden häiriöiden roolista työkyvyttömyyden ja ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttajina. Lyhyet vastaanottoajat eivät myöskään mahdollista kokonaisvaltaista ikäihmisen tilanteeseen perehtymistä. Kansallisessa mielenterveysja päihdesuunnitelmassa (2012) hahmoteltiin tulevaisuutta, jossa muun muassa ikääntyvien ihmisten mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään heille sopivia hoitomuotoja. Molemmat toteamukset koskevat kaikenikäisiä ihmisiä. Psyykenlääke jää helposti ainoaksi hoitomuodoksi
Olisikin tärkeää selkiyttää kuntien ja kolmannen sektorin rooleja tässä kysymyksessä. Tutkijoiden mukaan tukitoimien kestolla on ratkaiseva merkitys siten, että yli 3 kuukautta kestäneiden interventioiden tulokset olivat paremmat kuin tätä lyhempien. Siinä toistuvat termit hyvinvointi, terveys, toimintakyky ja itsenäinen suoriutuminen pitävät kuitenkin sisällään myös tämän ulottuvuuden. On hyvä, että läheiset auttavat, mutta emmehän käänny perheenjäsenen puoleen silloinkaan, kun meillä on ruumiillisia oireita. Luovat ratkaisut odottavat tekijöitä, sillä ikääntyvän Suomen ei tarvitse olla masentunut Suomi. Osa malleista olisi melko helpostikin sovellettavissa erilaisiin kuntaympäristöihin, mikäli yhteistyön käytännön toteuttamiselle löytyisi riittävästi näkemystä, poliittista tahtoa ja juurruttamisen osaamista. Palvelujen järjestämisessä kunnilta edellytetään riittävää monipuolista asiantuntemusta ja yhteistyötä sekä erilaisten julkisten tahojen että yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Myös järjestöillä on mielenterveysosaamista Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista ei ota julkilausutusti kantaa ikäihmisten mielenterveyspalveluihin tai psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen. Miksi psyykkisten oireiden kohdalla olisi toisin. Myös ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämistä psykososiaalisilla menetelmillä on tutkittu viime aikoina. Tilaisuuden järjestävät Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelman koorfdnaatio, Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hanke ja Ikäinstituutti. vi ilmi, että omaisia pidettiin luontevimpina auttajina myös ikäihmisten mielenterveyden pulmissa. 9 Vanhustyö 1 • 2015 Ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveyden edistämisestä ja mielenterveyspalveluista järjestetään asiantuntijoille ja päättäjille suunnattu kutsutilaisuus 12.2.2015 Helsingissä. Kirjallisuusluettelo saatavana toimituksesta.. Kansainvälinen ja kotimainen tutkimusnäyttö tukee käsitystä, että ikäihmisten mielenterveysongelmia voidaan hoitaa menestyksellisesti. Muun muassa Eloisa ikä -ohjelmassa ja useissa muissa RAY:n rahoittamissa hankkeissa on kehitetty hyviä toimintamalleja ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi vapaaehtoistyön tai ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyön pohjalta. Näyttöä on sekä erilaisista psykoterapiamuodoista että räätälöidyistä monitekijäisistä hoitointerventioista. Kansainvälisessä kirjallisuudessa on julkaistu myös useita tutkimuksia esimerkiksi mindfulness-meditaation, rentoutumisen ja kohdennetun kognitiivisen harjoittelun myönteisistä vaikutuksista mielialaan ja psyykkisen stressin vähenemiseen. Toki läheissuhteet muodostavat yhden psyykkisen hyvinvoinnin kulmakivistä, mutta mielenterveyskysymyksissä tarvitaan ammatillista osaamista. Suomalaisen tutkimusryhmän (Forsman, Nordmys & Wahlbeck 2011) systemaattinen katsaus osoitti, että esimerkiksi liikunnalla, muistelulla, sosiaalisella ja ryhmätoiminnalla sekä monitekijäisillä ohjelmilla oli myönteisiä vaikutuksia elämänlaatuun ja psyykkiseen hyvinvointiin, ja ne vähensivät myös masennusoireita
Artikkelissa kuvaamme tutkimuksen tähänastisia keskeisiä havaintoja. 10 Eloisa ikä -ohjelman hankkeet pyrkivät toiminnassaan luomaan ja edistämään mahdollisuuksia ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle. He pitävät elämänlaatuaan parempana ja elämäänsä useammin erittäin merkityksellisenä. Ohjelma jatkuu edelleen ja tutkimus on vielä kesken. Heillä on enemmän tulevaisuudensuunnitelmia ja he ovat tyytyväisempiä itseensä sekä ihmissuhteisiinsa. Kokonaisuudessaan tutkimus raportoidaan vuonna 2017.. Erityisesti olemme kiinnostuneita siitä, muuttaako hankkeissa toimiminen ikäihmisten arkea sekä osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia ja onko sillä vaikutuksia heidän psykososiaaliseen hyvinvointiinsa. Sama ryhmä koTeksti: Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo Väliaikahavaintoja Eloisan iän tutkimuksesta Toiminta kohdistuu tarvitsijoihin ja hyödyttää heitä eri tavoin Raha-automaattiyhdistyksen ja Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -avustusohjelmaan kuuluvien hankkeiden osallistujista tehdään tutkimusta, jonka aineistoina ovat määrällinen kysely ja laadulliset haastattelut. Iäkkäämmät sen sijaan kokevat itsensä nuorempia useammin tyyniksi ja onnellisiksi ja harvemmin hermostuneiksi. Ohjelman tutkimuksessa tarkastellaan hankkeisiin osallistuvien ikäihmisten elämäntilanteita ja kokemuksia hankkeista. Nuoremmat (noin 52–74-vuotiaat) vastaajat vaikuttavat kaiken kaikkiaan tyytyväisemmiltä elämäänsä kuin iäkkäämmät (noin 75–93-vuotiaat). Iäkkäimmät, varsinkin miehet, katsovat kuitenkin nuorempia useammin tapaavansa toisia ihmisiä riittämättömästi ja olevansa yksinäisiä. He osallistuvat useammin lähiseutunsa yhteisöihin ja pitävät taloudellista toimeentuloaan parempana. Osallistujien kokemuksia – nuoremmat tyytyväisempiä elämäänsä kuin iäkkäämmät Tutkimuksen alkukyselyssä on tullut esiin eräitä, ei tosin kovin yllättäviä tilastollisesti merkitseviä eroja suhteessa vastaajien (N=342) ikään ja sukupuoleen. Edelleen he ovat tyytyväisempiä terveyteensä sekä asuinalueensa liikennevälineisiin. Samoin he kokevat useammin itsensä muille hyödyllisiksi ja harvemmin alakuloisiksi
Haastatelluista (N=32) osa on ollut hankkeissa toimineita vapaaehtoisia ja osa ryhmiin osallistuneita tai tukea vastaanottaneita ihmisiä. Jotkut hankkeet mahdollistavat tällaista strategiaa houkuttelemalla ryhmiin tai ryhmien vetäjiksi ihmisiä, joiden tiedetään olevan vaikkapa käsityöihmisiä tai teatteriharrastajia. Minuuden uudet ulottuvuudet Jotkut haastateltavat ovat löytäneet hankkeen ryhmistä tai muusta toiminnasta uudenlaista sisältöä elämäänsä. Haastatteluissa kiteytyi usein myös eräänlainen kiireen etiikka, jonka on nähty ilmentävän moraalisen jatkuvuuden merkitystä siirryttäessä pois työelämästä. Tulokset eivät yllätä, koska ikääntyessä toimijuuden ja osallisuuden rajoitukset usein lisääntyvät, mikä vaikuttaa psykososiaalisen hyvinvoinninkin kokemuksiin. Etenkin USA:ssa on jo pitkään puhuttu encore-urista, joissa yhdistyvät itsensä toteuttaminen ja mahdollisuus vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin. Toiminnan myötä haastateltavat ovat löytäneet uusia puolia itsestään; esimerkiksi luovuutta, leikkisyyttä tai sosiaalisia taitoja. Toiminnan kärkenä aktiivisen ikääntymisen ihanne Aktiivisen ikääntymisen diskurssi on osa nykyistä vanhenemisen kulttuuria. Vertaisuus tukena haastavassa elämäntilanteessa Osa haastateltavista on ohjautunut hankkeisiin mukaan haastavan elämäntilanteen tai erityisryhmään kuulumisen kautta. Alustavan tarkastelun pohjalta voidaan hahmottaa ainakin seuraavanlaisia strategioita, joilla haastateltavat kohtaavat ikääntymiseen liittyviä terveyden, psykososiaalisen hyvinvoinnin ja mielekkyyden haasteita hankkeiden avulla. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi muistisairaat, omaishoitajat ja maahanmuuttajat. Parempi hyvinvointi vastaajilla on sikäli, että heissä on enemmän kulttuuripalveluja käyttäviä, yhteisöihin osallistuvia, ystäviinsä ja sukulaisiinsa yhteyttä pitäviä sekä elämänsä erittäin merkitykselliseksi kokevia. Näissä haastatteluissa oli usein läsnä myös jonkinasteinen erottautuminen vähemmän aktiivisista ja toimintakykyisistä kanssakulkijoista. Haastatteluissa keskusteltua – uusia puolia itsestä esille Tutkimuksen laadullisissa yksilöhaastatteluissa kootaan tietoa siitä, miten osallistujat kokevat hankkeissa toimimisen ja ovatko he havainneet sen myötä muutoksia arjessaan ja elämässään muutenkin. Samanikäiseen väestöön verrattuna vastaajien elämässä on enemmän sekä haasteita että hyvinvointia. 11 Vanhustyö 1 • 2015 kee itsensä vähiten hyödylliseksi muille. Heidän kohdallaan toiminnan hyötyjä ovat useimmiten uudet tiedot ja taidot mutta ennen kaikkea mielihyvä mahdollisuudesta yhdessäoloon muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Toiminnan myötä haastateltavat ovat löytäneet uusia puolia itsestään; esimerkiksi luovuutta, leikkisyyttä tai sosiaalisia taitoja. Kyseessä saattaa olla aivan uusi aluevaltaus tai loistaminen jo aiemmin hallitussa taidossa. Encore-ura uutena elämäntapana Osalle haastatelluista toiminta hankkeen vapaaehtoisena tai muissa tehtävissä edustaa eräänlaista uutta uraa varsinaisen työuran jälkeen ja on selvästi tärkeä osa identiteettiä. Heidän terveytensä on useammin korkeintaan keskitasoa ja heillä on ongelmia muistissaan. Joissakin haastatteluissa tulee korostuneesti esiin tietoisuus ja henkilökohtainen kokemus aktiivisuuden yleisistä positiivisista ja yhteiskunnallisestikin odotetuista vaikutuksista ikääntyessä. Erityisesti iäkkäät naiset ovat muita useammin vailla internet -yhteyttä. Nämä henkilöt ovat usein suhteellisen terveitä ja hyväkuntoisia sekä olleet aktiivisia järjestö-, harrastustai yhteiskunnallisessa toiminnassa jo työiässä. Tutkimus jatkuu ja raportoidaan vuonna 2017.. Monet haastatellut korostavat ihmisen omaa vastuuta hyvinvoinnistaan, toimintakyvystään ja ikääntymisestään ja liittävät hankkeeseen osallistumisen osaksi tätä agendaa. Heissä on vähemmän liikunnan harrastajia, internetin käyttäjiä, asuinalueeseensa ja sen liikennevälineisiin sekä taloudelliseen toimeentuloonsa tyytyväisiä ja enemmän yksinäisiä, mielialansa matalaksi kokevia, alakuloisia ja apuvälineitä tarvitsevia. Muutamalle henkilölle luova ilmaisu tarjosi aivan uuden kanavan itsensä tutkimiseen ja mielekkyyden kokemiseen
Projektien työntekijät ovat saaneet kertoa näkemyksiään ohjelmatyön hyödyistä ja haitoista kyselyissä ja muutaman kerran vuodessa järjestettävissä yhteistapaamisissa. – Varsinkin pienet paikallishankkeet saavat ohjelman kautta enemmän näkyvyyttä ja uskottavuutta työlleen, kertoo ohjelmapäällikkö Elina Varjonen ja jatkaa: ohjelmaa koordinoivan Vanhustyön keskusliiton tarjoama viestinnällinen, koulutuksellinen ja tutkimuksellinen tuki on saanut runsaasti positiivista palautetta osallistujilta. Yhtenä suurimmista hyödyistä osallistujat toivat kuitenkin syksyn seurantakyselyssä esille sen, että verkostossa voi saada muilta hankkeilta vertaistukea ja pystyy jakamaan ja reflektoimaan omia käytäntöjään. Ohjelmatyössä mukana oleminen vaatii toki lisäpanostusta hankkeilta, mutta osallistujat raportoivat myös hyötyjä yhdessä tekemisestä. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa vuosina 2012–2017. Ohjelmassa mukana olevat hankkeet saavat enemmän tukea kuin muut RAYrahoituksen piirissä olevat hankkeet ja tämä näkyy myös muun muassa parempina TVS-vastauksina. Teksti: Anne Väisänen Kuva: Tiina Hailla Ei vain rahoittajan takia Eloisa ikä -ohjelmassa mukana olevat hankkeet ovat jo kahden vuoden ajan tehneet työtä ikäihmisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi. 12 Samaiset kaksi vuotta on RAY:n seurantakoneisto arvioinut ohjelmatyöhön osallistuneita projekteja. Projektien omaa työtä ja työn tuloksia on taas ruodittu ensimmäistä kertaa tänä vuonna lähetetyissä tuloksellisuusja vaikutusselvityksissä eli TVS:issä. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä. Raha-automaattiyhdistyksen Tuomas Koskela (vas.), Anne Väisänen, Kalle Kaitue, Marika Heimo ja Elina Varjonen asettuivat kuvattavaksi Eloisa ikä –avustusohjelman vuotuisilla arviointipäivillä, jotka pidettiin 1.-2.12.2014 Unioninkadun juhlahuoneistossa Helsingissä. Toki ohjelmassa mukana olo myös pakottaa hankkeet pohtimaan enemmän sitä, kuinka ne pystyvät todentamaan vuosittain toimintansa hyödyt ikäihmisten näkökulmasta. Näillä sivuilla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita. Vastauksia arvioiden näyttää siltä, että hankkeet ovat saavuttaneet hyvin tavoitteitaan, toiminta ja yhteistyö kumppanien kanssa ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamista ja kohderyhmä on tavoitettu. Arviointia ei kuitenkaan tehdä vain rahoittajaa varten: – Säännöllisellä arvioinnilla järjestö saa itselleen tietoa siitä, miten toimintaa pitäisi ja voisi parantaa, jotta kohderyhmä hyötyisi siitä, muistuttaa RAY:n kehittämispäällikkö Tuomas Koskela. Eloisa ikä on RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta
Tunteva® menetelmäopinnot 15 osp (TunteVahoitajan koulutuskokonaisuus) Koulutus on tarkoitettu kaikille muistisairaita hoitaville, jotka haluavat vahvistaa vuorovaikutusosaamistaan TunteVan® keinoin. Vanhustyö yksilöllisen vanhuuden mahdollistajana on tämän päivän ja tulevaisuuden suunta. Kulttuuri | Liiketalous | Sosiaalija terveysala | Tekniikka Oletko sinä tulevaisuuden tekijä. Opiskele itsellesi geronomin tutkinto Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Alalla on tarjolla paljon mahdollisuuksia, kohtaamisia ja uusia tarinoita joka päivälle. Koulutukset alkavat syksyllä 2015 Porissa, Turussa ja Tampereella. Kouluttajana toimii TunteVa® kouluttaja Kaarina Ketola. Hae paikkaa päivätoteutukseen: metropolia.fi /haku T E R VEY S A L A Y H T E I SH A KU 1 7. Vamos a la Metropolia! Uudistettu Muistihoitajakoulutus 30 osp Koulutus antaa monipuoliset valmiudet muistisairaan ihmisen ja omaisten ohjaukseen, tukemiseen ja neuvontaan. Koulutus alkaa elokuussa 2015. Ole mukana vanhustyön kehittämisessä. Opiskelu on mahdollista työn ohessa. Kouluttajina toimivat eri alojen asiantuntijat. Koulutuksen hintaan sisältyy kurssilla tarvittava materiaali. 09.04. Lisätiedot koulutuksista kaarina.ketola@kopisto. Koulutus sisältää lähipäivien lisäksi oppimistehtäviä sekä omaan työhön liittyvän kehittämistehtävän. • Hoitotyö • Sosiaaliala • Vanhustyö • Hyvinvointiteknologia • Kuntoutus • Terveyden edistäminen • Vanhustyö AMK-TUTKINTO MONIMUOTO YLEMPI AMK -TUTKINTO Opinnot tarjoavat laajaalaisen ja käytännönläheisen koulutuksen. S OS I A A L M Ä ÄRÄ N P Ä Ä IJ A Lähde opintomatkalle, joka vie perille sosiaalija terveysalan ammattiin. – 3. Sonja Paavola, Vanhustyö Hakuaika 17.3.–9.4.2015 PÄIVITÄ OSAAMISTASI! Lisätietoja: samk.fi/haku Hakeminen: opintopolku.fi KOULUTUS www.lapinamk.fi Kemi • Rovaniemi • Tornio Geronomi (ylempi AMK ) Sosionomi (ylempi AMK ) Kansalaisten tarpeet ja työelämän palvelurakenteet muuttuvat YAMK-tutKinto AntAA • Kykyä vastata laajeneviin ja monimuotoistuviin asiantuntijuuden kehittämishaasteisiin julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla • Valmiuksia toimia kansalaisja aluelähtöisen työn asiantuntijana • Uutta osaamista sosiaalialan käytäntöjen ja hyvinvointi palvelujärjestelmän kehittämiseen ja koordinointiin sekä asiakastyön työmenetelmiin • Kelpoisuuden julkiseen virkaan ja tehtävään, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto Sosiaalija terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto (Sosiaaliala), 90 op Opiskelupaikkakunta: virtuaalikampus ja 2?3 päivän lähiopetusjaksot kerran kuukaudessa Kemissä Mukana yhteishaussa 17.3.–9.4.2015 osoitteessa www.opintopolku.fi sivu 13.indd 1 1/28/2015 9:07:13 AM. puh. Ole mukana vaikuttamassa, luomassa positiivista muutosta ja korostamassa itsemääräämisoikeutta ja vapautta. 044 7729 229 tai www.kankaanpaanopisto. Koulutuksen voi suorittaa monimuotokoulutuksena työn ohessa
Tärkeää on myös Toimittanut: Herttakaisa Kettunen Kuva: iStock Vanhusneuvostot kahvittelukerhoja vai vaikuttajia. – Yksinkertaisten ja konkreettisten asioiden toteuttaminen antaa näyttöä vanhusneuvoston toiminnasta. Se kasvattaa ikäihmisten ja muiden kuntalaisten luottamusta vanhusneuvostoa kohtaan. Kuntien byrokratia vaikuttavan toiminnan esteenä Eläkeläisjärjestöjen edustuksen turvaaminen on vanhusneuvostossa tärkeää, koska niiden jäsenenä on suurin osa ikäihmisistä. Rahan puute kuulostaa kuntien nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen peilaten haasteelliselta esteeltä. Hänen näkemyksensä mukaan vanhusneuvostojen voimavaroja ei välttämättä hyödynnetä tehokkaasti ja niiden asemaa olisikin mahdollista vahvistaa muutamin keinoin. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että päättäjien suhtautuminen ja kunnan perinteisen hallinto-organisaation vahvat juuret ovat keskeisimpiä vaikuttavan toiminnan esteitä.. 14 VANHUSNEUVOSTOT Kun Kari Kankaanranta on keskustellut ikäihmisten kanssa vanhusneuvoston asemasta ja ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta, on yleisin kommentti ollut: ”Siellä se vanhuspalvelulaissa lukee, että vanhusneuvostoa on kuultava”. – Kyseisen kommentti on käytännön elämässä kuitenkin vain puoliksi totta, koska kuulemisen määrä on aina kunnan viranhaltijoiden tai luottamushenkilöiden harkinnassa, Kankaanranta toteaa. YTM Kari Kankaanranta on tutkinut vanhusneuvoston toimintaa ja sitä, miten vanhusneuvostojen aktiivinen toiminta turvataan. Näyttö vanhusneuvoston toiminnasta tärkeää Kankaanrannan havaintojen mukaan vaikuttavan vanhusneuvostotoiminnan esteitä ovat muun muassa rahan puute, kuntien hidas ja jäykkä byrokratia, eläkeläisjärjestöjen puoluepolitiikka, päättäjien suhtautuminen, perinteisen kunnan hallinto-organisaation vahvat juuret sekä se, että kuntalaisten on vaikea lähestyä vanhusneuvostoa. Onko vanhusneuvosto kahvittelukerho vai kanava, jonka kautta voi vaikuttaa ikääntyviä ihmisiä koskevaan päätöksentekoon. – Jäsenyys vanhusneuvostoissa tulisikin turvata myös järjestöihin kuulumattomille henkilöille. Kankaanrannan tutkimuksessaan tekemien havaintojen mukaan eläkeläisjärjestöjen puoluepoliittiset juuret saattavat olla kuitenkin rasite sujuvalle toiminnalle. Kari Kankaanpää toteaa, että vanhusneuvoston oma määräraha mahdollistaisi konkreettisten asioiden toteuttamisen, joita ovat esimerkiksi tapahtumien tai kuulemistilaisuuksien järjestäminen. Toiseksi määräraha osoittaa myös kunnan perinteisen hallinto-organisaation myötämielisyyden vanhusneuvostoa kohtaan sekä yleisen suhtautumisen lähidemokratian edistämiseen. – Näiden esteiden voittaminen edellyttää toimenpiteitä ja liikehdintää sekä kunnan viranhaltijoissa että vanhusneuvostossa. Vanhusneuvoston osalta raha näyttelee kuitenkin pientä roolia. Pienikin määräraha vahvistaa vanhusneuvoston asemaa kahdella tavalla
Arjen äänen esiin nostamiseksi vanhusneuvosto voi hyödyntää esimerkiksi deliberatiivista demokratiaa. Edellä mainitut kehittämisideat eivät kerro ainoaa oikeaa tapaa toimia. – Vaikuttavan toiminnan kannalta olisi erittäin tärkeää, että vanhusneuvoston toiminnan markkinointiin panostettaisiin enemmän, hän painottaa. Kari Kankaanranta toteaa, ettei vanhusneuvostoja tunne ikäihmiset tai luottamushenkilöt eikä kunnolla edes virkamieshallinto. – Valitettavan usein lopputulos saattaa olla se, että esitys päätyy kunnan toimielimen esityslistalle ”tiedoksi”, jolloin sille ei tapahdu välttämättä mitään. – Viranhaltijat eivät tiedä, miten vanhusneuvostoa voisi hyödyntää eikä vanhusneuvosto tiedä, miten ikäihmisten äänen saisi osaksi ikäihmisiin liittyvää päätöksentekoa. Siinä toiminta perustuu asioiden syvälliseen läpikäymiseen ja keskusteluun. 15 Vanhustyö 1 • 2015 se, että vanhusneuvoston jäsenet vaihtuvat riittävän usein, hän painottaa. Niiden tarkoituksena on ainoastaan herättää uusia ajatuksia, joiden avulla vanhusneuvostot saataisiin siihen asemaan, johon myös artikkelin alussa lainattu sitaatti viittaa. Hitaaseen ja jäykkään byrokratiaan liittyy myös vanhusneuvoston esitysten ja aloitteiden epäselvä kulku, Kankaanranta kertoo. Vanhusneuvoston ei myöskään kannata pyrkiä löytämään käsittelemiinsä asioihin totuutta, vaan tämä on syytä jättää ammattilaisille. Näiden myötä tehdyt päätökset voivat olla parempia kuin ne, jotka perustuvat ainoastaan rationaaliseen totuuteen ja ammattilaisen näkemykseen, Kankaanranta sanoo. Jäsenet ja edes kunnan viranhaltijat eivät välttämättä tiedä, miten vanhusneuvoston tekemien esitysten ja aloitteiden pitäisi kulkea kunnan hallinnossa. Kankaanranta kertoo, että vanhusneuvoston kokoukset voivat rakentua tällöin jäsenten keskustelulle, jossa käsitellään valittua, esimerkiksi viranhaltijan esittämää aihetta. Esitysten ja aloitteiden kulku voidaan määritellä esimerkiksi kunnan hallintosäännössä vanhusneuvoston aseman tavoin. Keskusteluiden yhteneväiset ja eriävät mielipiteet kirjataan ylös varsinaisen päätöksenteon tueksi. – Tällöin myös vanhusneuvoston tavoitteet olisivat selkeämmät, mikä kannustaisi jäseniä ja muita ikäihmisiä aktiiviseen toimintaan, Kankaanranta sanoo. – Vanhusneuvoston ”ajatuspajamaisen” toimintatavan avulla on helppo välittää ikäihmisten ääni osaksi päätöksentekoa ja se ei tällöin pyri perinteisen kunnan hallinto-organisaation tontille muuten kuin avuksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että päättäjien suhtautuminen ja kunnan perinteisen hallinto-organisaation vahvat juuret ovat keskeisimpiä vaikuttavan toiminnan esteitä. – Vanhusneuvoston tehtävänä on pyrkiä välittämään arjen ääni osaksi päätöksentekoa. Päätöksenteko on syytä jättää vaaleilla valituille henkilöille tai viranhaltijoille. Tehokas toiminta ja ikäihmisten mielipiteiden kertominen muodostuu tällöin välilliseksi vaikuttamiseksi. Hän toteaa, että vanhusneuvoston aseman määritteleminen esimerkiksi kunnan hallintosäännössä vahvistaisi sen toimintaedellytyksiä ja tällöin vanhusneuvoston jäsenet, virkamiehet ja luottamushenkilöt tietäisivät, mikä vanhusneuvosto on ja mihin se toiminnallaan pyrkii. Vanhusneuvosto saatetaan lisäksi nähdä uhkana vallankäytölle ja sen voimavaroja ei nähdä. Kankaanranta ehdottaakin, että esteiden voittamiseksi ja vapaan toimintaympäristön varmistamiseksi vanhusneuvoston toiminnan fokuksen kannattaisi kiinnittyä tiiviimmin päätösten valmisteluun. Kuntien hidas ja jäykkä byrokratia sekä tähän liittyvä vanhusneuvoston epäselvä asema nousi Kankaanrannan tutkimuksessa merkittäväksi vaikuttavan toiminnan esteeksi. – Vanhusneuvostoissa piilee suuri voimavara, jota ei ole vielä täysin hyödynnetty, Kari Kankaanranta lopettaa.. Arjen ääni osaksi päätöksentekoa Vanhusneuvostoja ei tunneta edelleenkään kovinkaan hyvin
Kysyimme puheenjohtajilta Hannu Karttunen Mikkelin vanhusneuvoston puheenjohtaja 1. Jäsenistöllä on suora yhteys taustajärjestöihin tai yhdistyksiin, joissa he toimivat aktiivisesti. Marjatta Piitulainen Joensuun vanhusneuvoston puheenjohtaja Vuosi 2014 oli Joensuun vanhusneuvostolle oman vaikutuspaikan hakemista kaupungin niissä suunnitelmissa, jotka koskevat ikäihmisiä. Näkyvyyden ja kuuluvuuden lisääminen samoin helposti tavoitettavuus. 3. Arvostus ei ole verrattavissa varsinaisiin päättäjiin. Lautakuntien pitää vastasta vanhusneuvostojen kirjelmiin, eikä jättää asioita oman onnensa nojaan.. Vanhusten oman äänen kuuleminen vanhusneuvostoon saakka. hoito tai koulutusaloilta. Saako vanhusneuvostot hyvissä ajoin tiedot ajankohtaisista hankkeista jotka koskevat ikääntyneitä ihmisiä –eivät saa, jos vanhusneuvosto itse aktiiviesti seuraa. 3. Voimavarojen kohdentamisessa olisi myös parantamista, kokemusta ja näkemystä löytyy monen vuosikymmenen ajalta ja halua ajankohtaisten osallistumisten kautta hankkia viimeisintä tietoutta. Vanhusneuvostossa pitää olla asiantuntemusta ja osaamista. Vanhusneuvoston tehtävä on olla osallisena kaikissa vanhuksiin liittyvissä kysymyksissä, enemmänkin se on asiantuntijaelin, kun monella jäsenellä on pitkä työura esim. Voimavaroja ei hyödynetä tarpeeksi. Vanhusneuvosto on myös päässyt jonkin verran vaikuttamaan ikäihmisten palvelusuunnitelmaan, liikuntaan ja vapaaehtoistyöhön. Mitkä ovat suurimmat esteet vanhusneuvoston toiminnalle, jos niitä mielestäsi on. Hyödynnetäänkö neuvoston voimavaroja mielestäsi tarpeeksi. Suuri joukko vanhuksia elää ja voi ihan hyvin Vanhusneuvoston olemassaolo muistuu valmisteluvaiheessa usein liian myöhään mieliin. 2. 16 1. Jatkossa jalkoja päättäjien ovien väliin, jotta asiantuntemusta ei enää sivuuteta. 2. Pidän vuotta 2014 hyvänä alkuna vanhusneuvoston toiminnassa ja kehittämisessä. 2. Miten koet vanhusneuvoston aseman paikkakunnallasi, suhteessa esim. Hyvien ja toimivien järjestelmien esiintuominen ja hyvän ja arvostavan hoitamisen käytännöt myös tasaspuolisesti julki eikä vain huonoja uutisia. 3. Vanhusneuvosto pitää osaltaan huolta siitä,että kaupungin asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kaupungin toimintaan. Mikko Pesonen Kajaanin vanhusneuvoston puheenjohtaja 1. Pitää seurata aktiivisesti asioiden etenemistä ja sitä, vastataanko kirjelmiin. päätöksentekoon
Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme ja asioi verkkokaupassa silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Vanhusneuvostot kunnissa Vuonna 2012 tehdyn kuntakyselyn mukaan vanhusneuvosto oli yli 90 prosentilla kunnista jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa. Keskeiset kehittämiskohteet olivat neuvoston näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääminen, neuvoston aktiivisuuden lisääminen sekä toimintaedellytysten vahvistaminen. Vanhuspalvelulain myötä vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi vuoden 2014 alusta. Puh. Lähes kaikissa vanhusneuvostoissa olivat edustettuina eläkeläisja muut järjestöt. Lähes kaikki vanhusneuvostot saivat käyttää maksutta kunnan kokoustiloja, ja kunnan palveluksessa oleva henkilö toimi vanhusneuvoston sihteerinä. Kuntaliiton tekemään kyselyyn vastasi 320 kuunasta 244, joten vastausprosentti oli 76. Vanhusneuvoston yleisin toimintamuoto oli esitykset, aloitteet ja lausunnot. Ikääntyvät ihmiset olivat harvoin edustettuina muutoin kuin järjestöjensä kautta. Vanhusneuvoston ja muiden vaikuttamistoimielinten sääntely kootaan uuteen kuntalakiin, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. 020 112 1500, Faksi 020 112 1501, www.mediq.fi Untitled-2 1 1/27/2015 2:24:27 PM. Meiltä saat lähes kaiken tarvitsemasi, olemme terveydenhuollon kokonaistoimittaja. Neuvoston tärkeimpänä tehtävänä pidettiin vaikuttamista kunnalliseen ja muuhun ikääntyneitä koskevaan päätöksentekoon. Mediq Webshop ?– AINA AVOINNA Mediq Webshop on Mediqin uudistettu verkkokauppa terveydenhuollon ammattilaisille. Suomessa ensimmäiset vanhusneuvostot perustettiin 1990-luvun loppupuolella. Mediq Suomi Oy, PL 115, 02201 Espoo
Kimmoisuuden tutkimus on vilkastunut 2000-luvun alusta alkaen myös gerontologisen tutkimuksen aihepiirinä. Toivon vahvistamisen mahdollisuuksia eri tilanteissa on tarkasteltu hoitotyössä. Ikäinstituutissa on jo pitkä perinne haavoittuvuuden ja voimavaraisuuden tarkastelulle toisiinsa liittyvinä ilmiöinä. Kimmoisuus kannattelee vaikeuksissa Kimmoisuudella tarkoitetaan prosessia, jossa ihminen kohtaa vaikeuksia, selviytyy niistä ja jopa kasvaa niiden kautta. Selviytymiskeinoissa on kyse taidoista hallita ja arvioida vaikeita tilanteita. Ikäihmisten mielen hyvinvoinnin maisemaan tutustuttiin soveltaen Ryffin psyykkisen hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Mielen hyvinvointia on katsottu hankkeessa myönteisestä näkökulmasta pysähtyen elämän tarkoituksellisuuden, mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksien ja mielen voimavarojen äärelle.. Toisena tasona on kimmoisuuteen kohdistunut tieteellinen tutkimus. Vanhuuden Mieli -hankkeessa kimmoisuus täydensi aiempaa haavoittuvuuden ja voimavaraisuuden näkökulmaa. Koherenssin tunteeseen kuuluu se, että ihminen kokee elämänsä ymmärrettäväksi, hallittavaksi ja mielekkääksi. Itsensä ja eletyn elämänsä hyväksyminen, autonomia, kasvu ihmisenä, elämän tarkoituksellisuus, ympäristön hallinta ja myönteiset suhteet muihin muodostivat kehikon keskusteluille mielen hyvinvoinnista. Käsitteen hyödyllisyydestä käydään aktiivista keskustelua, jossa on yhtäältä pohdittu mitä uutta kimmoisuus tuo ikääntymisen tutkimuksen kentälle ja missä määrin siinä on kyse jo aiemmin tutuista teemoista (de Medeiros 2014). resilience), koherenssin tunne, selviytymiskeinot ja toivo antoivat kukin oman näkökulmansa mielen hyvinvointiin ja elämän tarkoituksellisuuden teemaan. Kimmoisuus (engl. Vanhuuden Mieli -hankkeen aikana yleinen kiinnostus on kimmoisuutta ja erityisesti psyykkistä kimmoisuutta kohtaan on edelleen lisääntynyt. Toivo on jokaiselle tuttu ja elämän haasteissa kannatteleva voimavara. 18 HANKE Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa aiheeseen liittyvää tietoa ja kehittää välineitä ikäihmisten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Lisäksi valitsimme neljä mielen voimavaraa syvällisempään tarkasteluun. Tutkimuksella on pyritty selvittämään, mitä kimmoisuus yleensäkin on, voiko siihen vaikuttaa ja onko kimmoisuus yksilötason ilmiö vai onko siinä mahdollisesti kyse vuorovaikutustilanteista, yhteisöjen toiminnasta tai Vanhuuden Mieli -hanke sanoittaa ikäihmisten mielen hyvinvointia Teksti: Sirkkaliisa Heimonen ja Suvi Fried Ikäinstituutin Vanhuuden Mieli -hankkeessa (RAY 2011–2014) on paneuduttu ikääntymisen ja mielen hyvinvoinnin kysymyksiin monipuolisesti. Ensiksi hoitotyön käytännön tasolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi vahvuusperustaista asiakastyön orientaatiota. Kimmoisuus puolestaan on tuore käsite suomalaisen vanhustyön kentällä. Kimmoisuuden tutkimuksen juuret juontavat 1960-luvun paikkeille ja silloin tehtyihin vaikeissa oloissa kasvaneiden lasten ja nuorten seuruututkimuksiin. Ikääntymiseen ja vanhuuteen liittyy elämänmuutoksia ja menetyksiä, haavoittuvuutta, joiden kohtaamisessa kimmoisuuden kaltaiselle voimavaraisuudelle on suuri tarve. Vanhenemiseen ja kimmoisuuteen kohdistunutta kiinnostusta voi kuvata kolmella tasolla. Hyvän ikääntymisen tarkasteluun kimmoisuus tuo vahvistavan viestin siitä, että monenlainen ikääntyminen voi olla hyvää ja että hyvä ikääntyminen ei välttämättä tarkoita vaikeuksien puuttumista, vaan pikemminkin elämää niiden kanssa selviytyen ja niistä oppien. Wagnild ja Collins (2009) ovat kuvanneet vahvuusperustaisen haastattelurungon, jonka avulla voi heidän mukaansa tukea asiakkaiden kimmoisuutta
Kysyttäessä palautetta luentotilaisuuksista pyydettiin samalla kirjoittamaan näkemyksiä mielen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hankekirja on työn alla, tutkimusja kehittämistyön juonteita summataan yhteen ja tuotettua tietoa sekä kehitettyjä välineitä levitetään ja juurrutetaan. Tavoitteellinen ja tarkasti strukturoitu ryhmämalli on hyvä tapa työskennellä yhdessä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi toisten kokemuksista oppia saaden. Hankkeen alussa järjestettiin neljä avointa keskustelutilaisuutta ’Voimavaroja Voimapajoista” -teemalla. Ikäihmiset korostivat sitä, että mielen hyvinvoinnin voimavarat löytyvät arjesta ja että asennoitumisella oli suuri merkitys. Esimerkiksi muistisairauden alkuvaiheessa oleville ihmisille keskustelu mielen hyvinvoinnista ja tarkoituksellisesta arjesta vertaisten kanssa on merkityksellistä. Omaa työskentelyä ja pohdintaa ryhdittävät erilaiset välitehtävät. Mielen hyvinvointiin sekä elämän tarkoituksellisuuden tunteeseen vaikuttavien tekijöiden määrittely lähti liikkeelle ikäihmisten näkemyksiä tavoittaen. Oppaassa ohjataan arvostamaan omia arjen voimavaroja, kiinnittämään huomio kiitollisuuteen, kertomaan vahvistavia tarinoita ja toimimaan hyvän ikääntymisen esimerkkinä. Tällä otsikolla kirjoitimme jo hankkeen alkuvaiheessa Vanhustyö -lehteen. Elämänmuutoksissa ja menetyksissä mielen voimavarojen ja erityisesti psyykkisen kimmoisuuden vahvistaminen on tärkeää. Kolmanneksi kimmoisuus on nostettu esiin myös oma-apukeinojen joukossa eli kimmoisuutta ja sen vahvistamisen mahdollisuuksia on käsitelty runsaasti myös populaarijulkaisuissa (Southwick & Charney 2013). Haluamme edelleen jatkaa keskustelua aiheesta ja kuulla ikäihmisten omaa ääntä. Näiden tilaisuuksien lisäksi käytiin lukuisia keskusteluja ikäihmisten kanssa monenlaisissa tilaisuuksissa, ryhmätapaamisissa ja luennoilla (Fried ym. On tärkeää muistaa, että mielen hyvinvoinnista puhuminen kuuluu myös haavoittuville ikäihmisille. Nyt hankkeen loppupuolella haluamme nostaa esiin saman asian uudella painotuksella: ikäihmisten elämänkokemus ei ole vain heidän oman mielen hyvinvointinsa perusta, vaan antaa eväitä kaikille mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. 2014). Matka mielen hyvinvoinnin maailmaan jatkuu Vanhuuden Mieli -hankkeen matka on edennyt pitkälle. Ikääntyvien ihmisten omien mielipiteiden kuuleminen ja heidän elämänkokemustensa arvostaminen on ollut hankkeen punainen lanka. Hankkeen edetessä viritettiin uusia keinoja ikäihmisten äänen kuulemiseksi. Hankematka on osoittanut, että ikäihmisten mielen hyvinvointi on ajankohtaista. Lisätietoja ja lähteet: www.ikainstituutti.fi, suvi.fried@ikainstituutti.fi Ikäihmisen äänen kuuleminen tärkeää Ikäihmisten äänen kuuleminen on vahvistanut käsitystä siitä, että elämänkokemus on mielen hyvinvoinnin peruskivi ja voimavara. Mielen hyvinvoinnin silta on kuvattu ohjaajaoppaassa ja ensimmäinen ohjaajakoulutus on toteutettu. Se johdattelee pohtimaan laajemminkin hyvän elämän mahdollisuuksia.. Yksilöhaastatteluissa tarkasteltiin mielen hyvinvointia, elämänkulkua ja sen käännekohtia, selviytymiskeinoja, voimaa antavia asioita ja toiminnan sekä osallistumisen tapoja. Ikääntyville ihmisille suunnattu Mielen Voimaa -opas kuvaa logoterapeuttisia näkökulmia mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Muistisairautta sairastavien ihmisten hyvinvointi on yksi keskeisimpiä kysymyksiä. Ikäihmisten haastattelut mahdollistivat syvällisemmän kuvan saamisen hankkeen teemoista. Ikäihmisten elämänkokemus ei ole vain heidän oman mielen hyvinvointinsa perusta, vaan antaa eväitä kaikille mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Mielen hyvinvoinnin silta -keskusteluryhmämalli on kymmenen tapaamisen ryhmäprosessi, jossa tarkastellaan voimavaroja, tarkoituksellisuutta ja mielen hyvinvoinnin vahvistamisen käytännöllisiä keinoja. On tärkeää kannustaa ikääntyviä pitämään huolta arjen voimavaroistaan ja rohkaista heitä puhumaan aiheesta. Näiden kanavien kautta ikäihmisten mielipiteistä muodostui monipuolinen kuva. Tilaisuuksissa tarkasteltiin mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksia, käytiin keskustelua mielen voimavaroista sekä elämän tarkoituksellisuuden tunnetta vahvistavista tekijöistä omassa arjessa. Mielen hyvinvointia yhdessä keskustellen ja itse pohtien Hankkeen tavoitteena oli kehittää välineitä ikäihmisten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja tähän vastattiin kehittämällä ryhmämuotoista toimintaa. 19 Vanhustyö 1 • 2015 peräti laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta (Hayslip & Smith 2012). Vuonna 2013 esitettiin avoin kirjoituspyyntö teemalla: Kirjoita ajatuksiasi mielen hyvinvoinnista. Hankkeessa haluttiin tuottaa ikäihmisille tietoa mielen hyvinvoinnista
Muistaakseni laulan Wilhelmiinassa oli jo käynnistetty Muistaakseni laulan -projekti, kun Riihimäki kävi Sibelius-lukion kamarikuoron kanssa esiintymässä talon asukkaille. Todettiin, että laululla on merkittävä vaikutus vanhusten vireystilaan ja hyvinvointiin. – Laulusta voimaa -kuorossa kohtaan paljon niitä ihmisiä, jotka ovat saaneet jopa traumoja siitä, kun joutuivat luokan eteen laulamaan, ja opettaja sanoi, että et osaa laulaa. – Muistaakseni laulan -kuoroon kerättiin talon asukkaista ryhmä halukkaita laulajia. Marjukka Riihimäki haluaakin kannustaa laulajia hyviin tuloksiin rohkaisemalla, ei piinaamalla. Siitä on myös tieteellistä näyttöä. Hankkeessa kehitettiin valtakunnallisesti levitettävä, helposti käytettävä musiikillinen valmennusmalli, joka tukee muistisairaiden henkilöiden toimintaa. Heidän kanssaan laulettiin paljon ja tutkittiin, miten laulu vaikuttaa mielialaan, virkeyteen ja muistiin. – Ensin jännitti ihan hirveästi, kun pohdin, miten saan kontaktin heihin. Kun ihmiset siirtyvät työelämästä eläkkeelle, olisi hyvä kehitellä saattomuotoja ja siirtymäriittejä siihen vaiheeseen, kun ei osaa vielä mieltää itseään eläkeläiseksi, että ihmiset eivät putoaisi tyhjyyteen. Hän johtaa ikäihmisten kuorojen lisäksi Philomelaa, Klemetti-opiston naiskuoroa sekä Grex Musicusta, joka perustettiin Sibelius-lukion entisten laulajien aloitteesta. Kaksi vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Riihimäki ei lopettanut kuorotyötä. – Halusin sellaisen ryhmän, jossa eläkkeelle siirtyneet ihmiset saisivat aktiivisuutta elämäänsä. Valmennusmallin tieteellinen tutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen, Sibelius-Akatemian ja Miina Sillanpää-säätiön kanssa. Muistaakseni laulan -ryhmässä on nyt toistakymmentä jäsentä ja mukaan saavat tulla niin talon henkilökunta kuin satunnaiset vierailijat. Riihimäki on innostunut sovittamaan sekakuorolle eri teemojen mukaisia lauluja, viimeksi 60-luvun lauluja, seuraavaksi elokuvamusiikkia. Hankkeessa myös ohjattiin omaisia, hoitajia sekä vapaaehtoisia käyttämään tätä mallia. Tutkimusten mukaan kuorolaulu yhdistää ihmisiä ja mieliala paranee.. Koko elämä on saattanut mennä laulamatta, ja on hienoa nähdä, kuinka onnellisia näistä ihmisistä tulee kun laulu aloitetaan. Miina Sillanpää-säätiö innostui asiasta, ja kolme vuotta sitten käynnistettiin Marjukka Riihimäen johdolla seniorisekakuoro Laulusta voimaa. Philomela voitti heinäkuussa 2014 World Choir Games-kisoissa kuorojen maailmanmestaruuden, eli hyvässä ohjauksessa Wilhelmiinan kuorolaiset saavat laulaa. Kuorossa on tällä hetkellä 40 aktiivista laulajaa. 20 TOIMINTAMALLI Musiikinopettajaksi sisarensa esimerkkiä seurannut Riihimäki suuntautui kuorojen johtamiseen opettaessaan Helsingin Sibelius-lukiossa musiikkia kolmekymmentä vuotta. Ryhmässä jaamme laulamisen lisäksi innostavia kokemuksia niin kirjoista, elokuvista, konserteista kuin teatterista. Muistisairaat muistavat laulunsanoja Pari vuotta sitten Riihimäki kävi 10 kertaa projektiluontoisesti laulattamassa Wilhelmiinan muistyksikön asukkaita. Monilla ei välttämättä ole paljon harrastustoimintaa kuoron ulkopuolella. Laulusta voimaa Wilhelmiinaan perustettiin myös seniorikuoro työelämän jättäneille laulamisesta innostuneille ihmisille, jotka eivät asu palvelukodissa. Kuorolaulusta voimaa Teksti ja kuvat: Eeva Mehto Kuoronjohtaja, musiikkineuvos Marjukka Riihimäki johtaa kolmea ikäihmisten kuoroa palvelukoti Wilhelmiinassa Helsingin Pikku-Huopalahdessa