TEEMA: Tutkimuksesta käytäntöön 16 Porvoossa tutkitaan ravinnon vaikutusta haurauteen ja lihaksistoon. 2. 1 • 2014 SENIOR ARBE TE 6 Kuntoutus kohentaa ikäihmisten elämänlaatua. 18 Voimaa vanhuuteen -ohjelman tuloksia. Seuraava numero ilmestyy 11.4.2014 | Lehden teemana on Onko varaa hyvään vanhuuteen
Plussat ja miinukset puntarissa Tiina Hailla Seniorit mukaan julkisen sektorin suunnitteluprosesseihin Tiina Suopajärvi Vahvat vanhusneuvostot -kiertue käynnistyi Turusta Herttakaisa Kettunen Eloisa ikä-avustusohjelmassa tutkitaan ikäihmisten kokemuksia Minna Pietilä, SámiSosterin Ristenrauna Magga: Kylästelykulttuuri kunniaan Tiina Hailla Muistipotilaat arvioivat omaa elämänlaatuaan J. mv 185 e 1 lisävärin hinta on 200 e Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Ilmoitusmyynti Sari Aarnio Puhelin 044 566 7194 sari.aarnio@tjm-systems.fi Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Mainosilmoitusaineistot TJM-Systems Oy PL 75 02921 ESPOO Puh. Mahdollisuuksia sen saavuttamiseksi on etsitty ja esitetty mitä erilaisemmilta suunnilta, kirjoittaa professori Reijo Tilvis kolumnissaan sivulla 52. Leena Valkonen Toimitus ja tilaukset 24 28 30 32 Eläkeläisenä maaseudulla Herttakaisa Kettunen Marja Saarenheimo 33 34 36 Ohjelmatyön arviointia. Sisällys Toimituskunta 4 5 6 10 12 14 16 18 Kuntoutus kohentaa ikääntyneiden elämänlaatua Leena Valkonen Pirkko Karjalainen (pj.) Arja Kumpu Marjut Lindberg Aaro Peuraniemi Anne Raassina Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Asiakkaan kokemus ratkaisee palvelun laadun Leena Valkonen Päätoimittaja Tutkimuksesta hyvää ikääntymistä! Pirkko Karjalainen Miten huolehtia sydämestä kysy&vastaa Vaivaako kotihoitoa resurssipula vai kehnot rutiinit. mv 640 e 1/4 s. 09 849 2770 aineistot@tjm-systems.fi Tilaushinnat 2014 Kolumni Kannen kuva: Antero Aaltonen Vanhustyö 1 • 2014 Terveenä vanhenemisesta on tullut monelle todellisuutta, mutta vielä useammalle se on toteutumaton toive. Suhonen, H. Herttakaisa Kettunen Ikäpolvien taju - elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa Marja Saarenheimo Porvoossa tutkitaan ravitsemuksen vaikutusta haurauteen ja lihaskatoon Leena Valkonen Pirkko Karjalainen pirkko.karjalainen@vtkl.fi Toimitus Voimaa vanhuuteen -ohjelman tuloksia. Olemme myös Facebookissa VTKL10 3. mv 1270 e 1/2 s. Reijo Tilvis Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 www.vtkl.fi Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sampo 800017-116347 ISSN 0358-7304 Vanhustyö on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Koskenniemi, M. Hupli, R. Leino-Kilpi 38 39 40 43 44 46 49 50 52 Kotikuntalain uudistus ei rasittanut kuntien taloutta Herttakaisa Kettunen Sulon suihkeet Vanhustyön johtajat Tarjolla monta tapaa hoitaa Kela-asiat Keskusliitto tiedottaa Ajan virrassa Gott åldrande genom forskning! Pirkko Karjalainen Hur sköta om hjärtat frågor&svar Kuinka monen sukupolven takaa. Stolt, M. Ilmoitushinnat 2014 1/1 s. mv 340 e 1/8 s. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Kunnat kaksinkertaistaneet iäkkäiden liikkujien määrän Leena Valkonen 22 Taitto Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: Miten varautua vanhenemiseen ja toimintakyvyn Herttakaisa Kettunen muutoksiin ennakolta
Hoitotyöhön ja erilaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan on kehitetty malleja ja välineitä, joiden vaikutukset on myös pystytty osoittamaan. 4 Tänä päivänä tutkittua tietoa on suorastaan valtava määrä – tai tietoa ja ”tietoa”. Oma lukunsa kuitenkin on, missä määrin niillä on vaikutusta erilaisia resursseja koskevassa päätöksenteossa. Halutaan tuoda uusinta tutkimustietoa käytännönläheisesti arkityön puurtajien saataville työtä rikastuttamaan. Päätoimittajalta Pirkko Karjalainen Tutkimuksesta hyvää ikääntymistä! V anhustyön keskusliiton perustamiseen vaikutti vahvasti Societas Gerontologica Fennica ry (jäljempänä SGF). Yhteys SGF:ään on alusta lähtien ollut sikälikin kiinteä, että keskusliiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi neljä vuotta yksi suomalaisen vanhuustutkimuksen uranuurtajista, professori Eeva Jalavisto. Koemme tärkeäksi, että ikäihmisten kanssa toimivat ammattilaiset hallitsevat uusimmat menetelmät. Miten luotettavaa tuo tutkittu tieto sitten on. Toivomme myös, että vaivojen ja sairauden tullessa kohdalle, meitä hoidetaan oikein ja tuloksellisesti. Voimme saada tuotapikaa Googlesta, Wikipediasta, painetuista ja sähköisistä julkaisuista eteemme sellaisen informaatiomäärän, että ”heikompaa hirvittää”. Panostetaan – kiitos erityisesti RAY:n – aktiivisesti uusia uria aukovaan kehittämistoimintaan. Yhteydet alan tutkijoihin ja tutkimusyhteisöihin ovat elävät. Eikä kovin harvinaista ole sekään, että tutkijat päätyvät aikalailla erilaisiin tuloksiin – tai eivät suostu sanomaan yhtään mitään varmaa asioiden laitojen ollessa toisaalta ja toisaalta tai siltä väliltä. Me ihmiset toivomme voivamme ikääntyä mahdollisimman terveinä ja hyväkuntoisina. Tämä edelleen aktiivinen yhdistys käynnistyi vuonna 1948 tarkoituksenaan edistää vanhenemisen tieteellistä tutkimustoimintaa. Ongelmia on ratkaistu ja vaikeisiin sairauksiin löytyy hoitokeinoja. Erinäisten keskustelujen seurauksena pidettiin saman vuoden huhtikuussa Säätytalolla kokous, jossa virallisesti perustettiin uusi järjestö, Vanhainsuojelun keskusliitto, vanhustyössä toimivien järjestöjen yhteiselimeksi. Yhdistyksessä oli alusta lähtien mukana sekä lääketieteellinen että sosiaalinen näkökulma. Käsitykseni mukaan tiettyä kirjavuutta todella on ja siihen luonnollisesti vaikuttavat myös eri tieteenalojen erilaiset tutkimusmenetelmät. Tuossa vaiheessa mukaan liittyi 16 yhteisöä. Yhdessä Helsingin Työvalmiusnaiset ry:n kanssa SGF kutsui 2.2.1949 joukon asianharrastajia keskustelemaan ”vanhenemisen ongelmaa ja vanhusten turvaa, huoltoa ja asemaa koskevasta tutkimuksesta sekä sen pohjalla kehitettävistä käytännön toimenpiteistä”. Pidetään huolta siitä, että tutkimustyöhön riittää niin aineellisia kuin henkisiä resursseja.. Erilaisten hoitojen ja toimintojen taloudellisia kustannushyötyanalyysejä on niitäkin tehty. Vanhustyö-lehdessä on säännöllisesti juttuja ja esittelyjä alan uusimmasta uudesta. Gerontologinen ja geriatrinen tutkimus monine aloineen on tuottanut ja tuottaa jatkuvasti paljon positiivista näköalaa ikääntymiseen. Haluamme asua kotona, elää hyvää elämää. Siksi, että koko keskusliiton toiminnan ajan tieteellisen tutkimuksen ja tuoreimman tiedon hyödyntäminen käytännön työssä on nähty tarpeellisena. Miksi tämä historiakatsaus. Kaikkeen tähän tutkimus tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Pisimpään liiton puheenjohtajana toimi geriatrian professori Reijo Tilvis, joka tässä lehdessä kolumnissaan kertoo omia näkemyksiään ihmisten elintapojen yliskupolvisista vaikutuksista. Tiedämme enemmän myös ihmisen mielestä ja pystymme sitäkin kuntouttamaan
sydämen vajaatoiminta. sepelvaltimotaudin takia. Mitä näitä sydämessä ja verenkierrossa tapahtuvia muutoksia voi ehkäistä itse ennakolta. diastolisesta vajaatoiminnasta, jossa sydämen harmoniseen toimintaan tulee jäykkyyttä ja veren pumppaustoiminta häiriintyy. Hoitomahdollisuudet ovat rajalliset ja siksi ehkäisy on tärkeää. Sepelvaltimotauti, joka estää sydämen täysipainoista toimintaa ja aiheuttaa rasitusrintakipua. Puhutaan ns. Suurempien sepelvaltimoiden ahtautumisen lisäksi myös pieniin valtimoihin ja hiussuoniin voi tulla toimintahäiriöitä. ns. Kuinka kestävä moottori se on. Tätäkin pumppua pitää kyllä huoltaa ja tarvittaessa korjata. Sepelvaltimotauti vaurioittaa sydänlihasta ja verenpainetauti puolestaan rasittaa sydänlihasta ja verisuonistoa. Muitakin uhkia on: lihavilla henkilöillä sydän voi rasvoittua ja ikääntyessä sidekudoksen määrä vähitellen lisääntyy johtaen pumpputoiminnan jäykistymiseen. Kyllä tunnetaan, diagnosointi ja hoito voi tietysti vaihdella ja on viitteitä siitä, ettei kaikkia sydänvaivoja vanhoilla Vanhustyö 1 • 2014 Mitä tarkoittaa vanhan sydämen jäykistyminen. vasemman kammion seinämän paksuuntuminen. Siinä sydänlihasta ruokkivat valtimot ahtautuvat ja sydänlihaksen huolto huononee. Sydän on kyllä kestävä pumppu kun ajatellaan että se toimii yötä päivää läpi elämän. Verenpainetautia kannattaa hoitaa vielä yli 80-vuotiaanakin, mutta liiallista verenpaineenlaskua pitää välttää. aina diagnosoida ja hoideta yhtä hyvin kuin nuoremmilla. 5. Tätä jäykistymistä voi kuitenkin tulla myös ennen vanhuusikää erityisesti verenpainetaudin ja diabeteksen aiheuttamana. Tunnetaanko, diagnosoidaanko ja hoidetaanko ikäihmisten sydänvaivat riittävän hyvin. Syynä ovat etenkin verenpainetaudin ja diabeteksen aiheuttamat muutokset sydämen rakenteessa, mm. Autossa läpi ruostuneet osat vaihdetaan, vanhassa sydämessä tämä ei ole yksinkertaista, joskin tutkimus ja teknologia kehittyvät vauhdilla. Myös sydämen sähköiset häiriöt yleistyvät vanhetessa. Toisaalta myös hoidon onnistumisessa on ymmärrettäviä esteitä. kysy & vastaa Timo Strandberg professori Helsingin ja Oulun yliopistot Miten huolehtia sydämestä Kun ihminen ikääntyy, miten käy sydämen. Jos sydämen vauriot ovat kehittyneet pitkälle, ei tavanomainen hoito välttämättä riitä tai se auttaa huonosti. Tärkeimpiä ovat riskitekijöiden kuten verenpainetaudin (vähemmän suolaa) ja kolesterolin (vähemmän kovia rasvoja) hoito sekä lihavuuden ja tupakoinnin välttäminen. Näitä voidaan hoitaa usein onnistuneesti sydämentahdistajilla. Toinen on pumppaustoiminnan heikentyminen eli. Sydän pitää verenkierron ja elimistön jokaisen kudoksen hapetuksen kunnossa, mutta paradoksaalisesti sydämen yleisin uhka on sen oman verenkierron huononeminen ns. Tätä voidaan arvioida ultraäänitutkimuksella. Mitkä ovat yleisimmät muutokset sydämen toiminnassa ihmisen ikääntyessä
Kuntoutujat valittiin yhteistyössä palveluntuottajan edustajien, kotikunnan yhteyshenkilöiden ja Kelan asian- tuntijan kanssa. Kuntoutukseen liittyi myös kaksi kotikäyntiä, joissa kartoitettiin kuntoutujan omaa elinympäristöä ja selviytymistä siinä. Tärkeää on myös omalta ikäpolvelta saatu tuki. K elan Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen eli IKKU-hankkeen tulokset julkistettiin seminaarissa marraskuussa. Kuntoutus toteutettiin kurssimuotoisesti kahdeksan henkilön ryhmissä. Koulutuksen toteuttivat Vanhustyön keskusliiton asiantuntijat. oppimispäiväkirjat sekä ryhmien. Koulutusta palveluntuottajille ja hankekuntien yhteyshenkilöille Hankkeen alkuvaiheessa järjestettiin palveluntuottajille valituille sekä hankekuntien yhteyshenkilöille koulutus yhteistoiminnallisuuden sekä asiakaslähtöisen ja voimaannuttavan työtavan periaatteista. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Leena Valkonen, IKKU-hanke KUNTOUTUS Kuntoutus kohentaa ikääntyneiden elämänlaatua Elämänlaadun vahvistuminen sekä turvallisuudentunteen, liikkumis- ja toimintakyvyn paraneminen edistävät ikääntyneen ihmisen mahdollisuuksia jatkaa itsenäistä elämää ja osallistua kodin ulkopuolisiin toimintoihin. Tutkimuksessa keskityttiin hen- Kipukokemukset lievenivät tai vähenivät, masennusoireet ja ahdistuneisuus vähenivät, kuntoutujat saivat uusia ystäviä ja turvattomuuden tunne väheni. Hankkeeseen osallistuneita kuntia oli tutkimuksen alussa 21 ja erilaisten kunta- ja palvelurakenneuudistusten jälkeen hankkeen lopussa 18. Kuntoutuksesta vastaaville työpareille järjestettiin myös mentorohjausta, jossa työskentelymenetelminä olivat mm. Koulutusmalli perustui Vanhustyön keskusliiton Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus ja kehittämishankkeeseen (2002–2006) sekä valtakunnalliseen Ystäväpiiri ryhmätoimintamalliin. Palveluntuottajiksi valittiin viisi eri organisaatiota eri puolilta Suomea. Vuosien 2009–2013 aikana toteutetussa hankkeessa selvitettiin, miten yli 74-vuotiaiden henkilöiden kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä voidaan edistää kuntoutuksen keinoin. Kokoontumisten välissä oli kotona suoritettavia välitehtäviä. Hanke oli jatkoa Kelan aiemmille gerontologisen kuntoutuksen tutkimuksille. Tulokset ilmenevät Kelan rahoittamasta IKKU-tutkimus- ja kehittämishankkeesta, jossa kartoitettiin gerontologisen kuntoutuksen nykytilaa, kuntoutuksen vaikuttavuutta sekä kuntoutujaa koskevaa tietoa ja sen välittymistä. Kuntoutujat valittiin pääsääntöisesti samasta kunnasta ja kurssien kesto oli noin 11–12 kuukautta. IKKU-hankkeessa selvitettiin sekä laitos- että avomuotoista kuntoutusmallia. 6 kilöihin, joilla oli tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi vaikeuksia selviytyä jokapäiväisessä elämässään. Tutkimukseen osallistui yhteensä 369 henkilöä, 85 miestä ja 284 naista
Kuntoutukseen osallistuneen ikääntyneen läheiset osallistuivat hankkeeseen siten, että heille oli järjestetty omia erillisiä keskustelu- ja ohjausryhmiä ja heillä oli myös yhteisiä ohjelmia kuntoutujien kanssa. Vanhustyö 1 • 2014 7. – Kipukokemukset lievenivät tai vähenivät, masennusoireet ja ahdistuneisuus vähenivät, kuntoutujat saivat uusia ystäviä ja turvattomuuden tunne väheni. Huomio asiakkaaseen, hänen kuulemiseensa Toimintaterapian lehtori, gerontologi Aila Pikkarainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta painottaa asiakkaan kuulemista lähtökohtana kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Havainnointikertojen jälkeen mentorohjaajat kävivät työparien kanssa ohjauskeskusteluja, joissa pohdittiin muun muassa ryhmän aktiivisuuden ja vuorovaikutuksen tukemista, työparien yhteistoimintaa sekä ohjaustaitoihin liittyviä kysymyksiä. IKKU-hankkeen tulokset kuntoutujien kannalta antavat vahvan näytön siitä, että ikäihmisten kuntoutus kannattaa. Kuntoutujien elämänlaatu parani monessa suhteessa. Pikka- IKKU-hanke yhdisti monia tutkijoita ja toimijoita. Oman työn pohtiminen toi uusia näkökulmia ja innostusta kuntoutuksen kehittämiseen sekä oivalluksia asiakaslähtöisen ja voimaannuttavan työtavan toteuttamiseen. Suurimmat hyödyn osallistujat kertoivat saaneensa yhteisistä keskusteluista pienryhmätehtävien ja luovien harjoitusten yhteydessä, sanoo kouluttajana toiminut suunnittelija Tarja Ylimaa Vanhustyön keskusliitosta. Fyysisellä puolella liikuntakyky parani sekä tasapaino, alaraajojen lihasvoima ja kävelynopeus, Luoma listaa tuloksia. Samoin psyykkinen hyvinvointi parani kaikissa ikäryhmissä merkitsevästi. havainnointi. Kuntoutuksen ???????????????????????????. Lisäksi kuntoutujien luottamus omiin kykyihinsä parani. Sekä miehet että naiset lisäsivät merkitsevästi osallistumistaan kulttuuri- ja muihin yleisötapahtumiin. Palautteiden perusteella työparit kokivat hyötyneensä paljon tai erittäin paljon mentorohjauksesta. – Toivotaan, että ikääntyvien ihmisten kuntoutus nousisi entistä selvemmin kuntien tietoisuuteen ja toimintaan jo vanhuspalvelulainkin pohjalta. Esimerkiksi, että vanhuspalvelulain mukaiset vastuutyöntekijät kunnissa ottaisivat näistä kuntoutuksen hyvistä malleista koppia, Minna-Liisa Luoma toteaa. jälkeen kartoitettiin myös läheisen kokemukset kuntoutuksen hyödyistä. Keskittymiskyky parani ja uuden oppiminen tuntui helpommalta. Ikääntyneet hyötyivät kuntoutuksesta IKKU-hankkeen tulokset kuntoutujien kannalta antavat vahvan näytön siitä, että ikäihmisten kuntoutus kannattaa, sanoo tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma THL:sta. Naisilla lisääntyi myös asiointi ja liikkuminen ja miehet lisäsivät merkitsevästi osallistumistaan järjestö- ja vapaaehtoistyöhön. Eri mittarein osoitettu fyysinen toimintakyky sekä koettu terveydentila paranivat alkutilanteesta merkitsevästi
Monet, jotka ovat olleet melko yksinäisiä, saivat uutta sisältöä elämään. – Opetan minä edelleenkin, esimerkiksi lukiolaisia, jotka haluavat vahvistaa taitojaan. Sosiaalinen elämäkin on kunnon kohentumisen myötä virkistynyt. Kuntoutuskurssi toi ”Päivänsäteet” elämään L imingasta kotoisin oleva 79-vuotias Hilja Inkala kertoo saaneensa päivänsäteet takaisin elämäänsä IKKUhankkeen kuntoutuskurssin myötä. 85-vuotias voi hyvin osallistua kuntoutukseen, vaikka olisikin jo erilaisia vaivoja. Iäkkään henkilön näkemyk???????. Hilja Inkala on tehnyt elämäntyönsä kielten opettajana. Käymme nyt 80-vuotiaan sisareni kanssa kaksi kertaa viikossa kuntosalilla. Liikunnallisten harjoitusten kautta liikkumisesta tuli elämäntapa. Kelan mahdollisuuksia rahoittaa ja järjestää kuntoutusta ikäihmisille rajoittaa kuitenkin vuosittain Kelalle myönnettävän harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahan suuruus. Ryhmässä oli aivan valtavan innostava ilmapiiri. Sisar Kerttu Inkala kiittelee, että myös omaiset huomioitiin kuntoutuskurssilla. Kuntoutuspolun pullonkaulana IKKU-hankkeen tulosten mukaan on tiedonkulku eri organisaatioiden välillä. Viime kesänä tuli pyöräiltyä 500 kilometriä. Inkalan molemmissa lonkissa on proteesit ja liikkuminen oli hankalaa ennen kuntoutuskurssia. Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kelasta toteaa, että ikä ei ole este kun- toutukselle. 8 Hilja ja Kerttu Inkala ovat ahkeria kuntoilijoita. Hän asuu omakotitalossa sisarensa kanssa. rainen nostaa esille THL:n ja Valviran keväällä 2013 tekemän kuntakyselyn, jonka mukaan kunnista vain 60 % ilmoitti, että asiakkaan näkemys palveluvaihtoehdoista kirjataan palvelusuunnitelmaan. – Ryhmässä oli aivan valtavan innostava ilmapiiri. – Valvira korostaa, että palvelusuunnitelman tulee tukea iäkkään henkilön palvelujen kokonaisuuden hallintaa, tavoitteellista kuntoutumista ja osallisuutta. Palvelusuunnitelmassa on määriteltävä yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai edunvalvojansa kanssa millainen palvelukokonaisuus vastaisi parhaiten hänen tarpeitaan. Sai tietoa ravitsemuksesta, liikunnasta ja kaikesta muusta. – Ikäihmisten kuntoutuksen ja kuntoutusprosessien jatkuvuuden turvaamiseen tarvitaan verkostoja tiiviimpiä ja virallisempia organisaatiorakenteita. Päivänsäteet oli hänen kuntoutusryhmänsä nimi. set vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan, Pikkarainen muistuttaa. Ja uuttahan saimme mekin – olisimmekohan muuten koskaan tulleet menneeksi esimerkiksi punttisalille. Kurssilta sai paljon tietoa, on paksu kansio ja sitä voi selata, kun kaipaa tietoa. Tällaisia mukautettuja IKKU-kursseja voitaisiin järjestää Kelan toimesta kaikenikäisille. Kurssilta sai paljon tietoa, on paksu kansio ja sitä voi selata, kun kaipaa tietoa.. – Sairaat ikäihmiset hyötyvät kuntoutuksesta eniten. –Tarvitaan yhteistä koordinointia ja vastuutahoa sekä yksilötasolla vastuuhenkilöä, sanoo tiedonkulkua hankkeessa tutkinut Ulla Salmelainen THL:sta. IKKU-hankkeen tuloksia Huusko pitää kovina tuloksia. Kivut eivät ole enää rajoittaneet elämää. Tämän yhteiskunnan pitäisi muuttaa asenteitaan, sillä kuntoutuksen avulla voidaan siirtää palvelutarvetta ja siten säästää yhteiskunnan kustannuksia. – Kurssilla on ollut tärkeä tehtävä ja merkitys, on ollut hienoa nähdä, mitä rohkeutta osallistujille tuli
• Ikääntyneiden kuntalaisten kuntoutuksen tarve on arvioitava kokonaisvaltaisesti huomioiden heidän elämäkulkunsa, nykyinen elämänvaiheensa ja tulevaisuutensa. IKKU-hankkeen yhteistyökumppanit • Palveluntuottajat: Härmän kuntoutus Oy, Kyyhkylä Oy, OD Kuntoutus Oy, Kruunupuisto Oy, Taukokangas Oy • Vanhustyön keskusliitto • Kunnat: Enonkoski, Evijärvi, Juva, Kalajoki, Kauhajoki, Kerimäki, Lappajärvi, Mikkeli, Oulu, Oulainen, Oulunsalo, Parikkala, Pudasjärvi, Punkaharju, Savonlinna, Simo, Sulkava, Tyrnävä, • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) • Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisu Pikkarainen A, Vaara M, Salmelainen U. Tutkimuksen yhdeksän suositusta • Gerontologisen kuntoutuksen vastuutahot ja tehtävät on määriteltävä selkeästi. • Ikääntyneiden ihmisten kuntoutus on järjestettävä ilman viipymättä vastaamaan heidän ikävaiheensa erityispiirteitä ja -haasteita tiiviissä yhteistyössä heidän verkostojensa kanssa. Vastuu- ja tehtäväjaon tulee vastata väestötasolla tapahtuvia muutoksia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon strategisia ja toiminnallisia muutoksia. • Monialaisen gerontologisen kuntoutuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tulee arvioida luotettavin ja pätevin menetelmin. Gerontologisen kuntoutuksen toteutus, vaikuttavuus ja tiedon välittyminen. Kuntoutuskäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja kuntoutuspalvelujen tehostamiseksi kuntiin ja yhteistoiminta-alueille suositellaan kuntoutuskoordinaattoreiden tehtäväkokonaisuuksien perustamista. Vanhustyö 1 • 2014 9. • Kuntoutustyöntekijöiden työparitoimintaa, vuorovaikutustaitoa sekä taitoa kohdata eri sukupolvia tulee kehittää gerontologisen kuntoutuksen keskeisinä toiminta- ja työtapoina • Ikääntyneitä kuntoutujia koskevan tiedon tulee siirtyä tehokkaasti ja oikea- aikaisesti eri hoito- ja kuntoutuspaikkojen välillä. • Kuntoutustyöntekijöiden tulee mahdollistaa ja tukea ikääntyneen kuntoutujan osallisuutta omassa kuntoutusprosessissaan ja yhteisössään. Koordinaattoreiden tehtäviin kuuluisivat kuntoutuspalveluista tiedottaminen, kuntoutukseen ohjaus ja neuvonta sekä kuntoutuskäytäntöjen konkreettinen koordinointi niin organisaatiotasolla kuin asiakastyön osalta. Raportti on luettavissa nettisivuilla www.kela.fi>Julkaisut>Heldan digitaalinen arkisto. Kuntoutujaa koskeva tieto on oleellinen osa kuntoutujan hoito- ja palvelusuunnitelmaa, ja se koskee kaikkia häntä hoitavia ja avustavia työntekijöitä. • On laadittava valtakunnallinen gerontologisen kuntoutuksen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on rakentaa gerontologisen kuntoutuksen tietoperustaa sekä edistää ikääntyneiden ihmisten monialaisten kuntoutuspalvelujen innovatiivista kehittämistä ja toteuttamista. Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishankkeen loppuraportti on tilattavissa Kelasta, hinta: 20 euroa. • Ikääntyneiden ihmisten kuntoutusmenetelmiä ja -sisältöjä tulee kehittää niin, että he saavat vastaavat laadukkaat ja monipuoliset palvelut samalla tavalla kuin nuoremmat aikuiset
Kun turvapuhelinkeskuksen päivystäjät pyrkivät eroon ns. Jokaisella soittajalla oli omasta näkökulmastaan jonkinlainen hätä. Tutkimuksen lopputulos hämmästyttää tutkijaa itseään suuresti. Kuva: KÄKÄTE-projekti T uotantotalouteen liittyvässä tutkimuksessaan Sole Molander keskittyi selvittämään turvapuhelinkeskusten toimivuutta. – Puhelinpalvelu ei voi poistaa vanhusten yksinäisyyttä, mutta jos vanhus hälyttää, se on merkki jostakin. Kysyttiin muun muassa kelloa, hätäiltiin kotipalvelutyöntekijän viipymistä tai lattialle pudonneiden puolukoiden kohtaloa. 76 prosenttia hälytyksistä koski jotain aivan muuta. Vanhuksen hälytys on merkki jostakin Sole Molanderin mukaan turvapuhelintutkimuksessa esiin nousseet tarinat kertovat muun muassa vanhusten yksinäisyydestä. Molanderin mukaan palveluntuottajan tehokkuutta ja asiakkaan kokemaa palvelun laatua voidaan kuitenkin samanaikaisesti parantaa. Turvapuhelimen tarkoitus on varmistaa vanhukselle fyysistä apua, jos hän esimerkiksi kaatuu, eikä pääse ylös. Tämä edellyttää entistä tarkempaa asiakkaan tarpeiden huomioimista. vääristä hälytyksistä olivat samojen henkilöiden tekemiä. Asiakkaan kannalta mitkään puhelut eivät ole turhia, kun kokee tarvitsevansa apua tai neuvoja. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Esko Länsimies VANHUSPALVELUJEN LAATU Asiakkaan kokemus ratkaisee palvelun laadun Filosofian tohtori Sole Molanderin tuore väitöstutkimus osoittaa, että vanhukset eivät saa turvapuhelinpalvelusta sitä palvelua, jota he odottavat. Monet ns. Molander kävi läpi yli 2800 turvapuhelinpuhelua, haastatteli turvapuhelimen käyttäjiä sekä turvapuhelinkeskusten toimijoita. Hälytysten taustalla oli erilaisia syitä. Suomessa arvellaan olevan noin 90 000 turvapuhelimen käyttäjää 10. – Vain noin neljäsosalla soittajista oli todellista fyysistä avun tarvetta. vääristä soittajista, kokivat asiakkaat, että he eivät tulleet palvelluiksi. Niin sanotut väärät hälytykset puolestaan kuormittavat palveluntarjoajaa
Vanhusten oma kokemus hoivasta tuotava esiin Sole Molander penää vanhustenhoitoon kahta päämäärää: sitä, että vanhustenhoito on hyvää ja että sitä on saatavilla. Vanhuksen kokemukset on otettava huomioon ja hänen on saatava omasta mielestään laadukasta kohtelua, Molander painottaa ja jatkaa: – Tuottavuus sisältää asiakkaan antaman arvon palvelulle, joka ei ole mit- tavissa euroissa. Hänen kokemuksensa määrittelee, onko hoiva hyvää vai ei. Kun karsitaan turhia asioita pois, organisaatioiden työtaakka kevenee. Se ei ole kuitenkaan sama kuin organisaation tuottavuus. ISBN 978952-265-481-6. Silloin asiakas saisi vastauksen hätäänsä. Voisi olla enemmän yksinkertaisempia ja edullisempia laitteita, Molander sanoo. Olen paljon pohtinut, miten arvo muutetaan euroiksi ja miten laatua tulisi arvioida. Teknologiaavusteisessa palvelussa, kuten turvapuhelinpalvelussa, tietoa oli helppo koota. Hän muistuttaa ns. – Vanhuspalveluita kehitettäessä tulisi muistaa, että hoivalle antaa sen arvon vanhus itse. Lisäksi tarvitaan hyvää johtajuutta siten, että koko organisaatio ymmärtää yhteisen päämäärän ja tarvitaan tekoja, tutkija päättää. – Puhelinpalvelun tehokkuutta mitataan helposti esimerkiksi sillä, kuinka moneen puheluun pystytään vastaamaan tietyssä ajassa. Hän perääkin organisaatioita miettimään uudenlaisia tapoja palvella heitä turhaan kuormittavia asiakkaita. Vanhuspalveluita kehitettäessä tulisi muistaa, että hoivalle antaa sen arvon vanhus itse. Aiheettomat puhelut ovat palvelukeskuksen kuormitusta lisäävä tekijä. Vielä toimitaan liian insinöörilähtöisesti. • Ne saavat kuukausimaksun sekä korvauksen tehdyistä fyysisistä käynneistä. Teknologisten uudistusten kohdentamisessa on kuitenkin entistä keskeisemmin huomioitava palveluja tarvitsevien ihmisten tarpeet. Sole Molanderin tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Productivity and Services – Safety Telephone Services for the Elderly (Palvelujen tuottavuus – vanhusten turvapuhelinpalvelut) on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis – tutkimussarjassa numero 537. Yhteiskunta tarvitsee myös dataa, miten vanhukset kokevat hoivan. Tutkimus osoittaa, että teknologia sopii vanhustenhoitoon, mutta se ei Vanhustyö 1 • 2014 Faktaa turvapuhelinpalveluista • Turvapuhelinpalveluita tarjoavat useimmiten yksityiset yritykset. Aiheettomat puhelut heikentävät yritysten tehokkuutta ja tuottavuutta. Teknologia tuottaa dataa käyttöön ja sen pohjalta voi tehdä uudistuksia. Ajattelutapa, jonka mukaan tuottavuus lisääntyy, kun mahdollisimman vähillä resursseilla tuotetaan mahdollisimman paljon, ei Molanderin mukaan sovellu palveluihin. Hänen kokemuksensa määrittelee, onko hoiva hyvää vai ei. – Voisiko tässä turvapuhelintapauksessa olla esimerkiksi erillinen palveleva puhelin tai toinen toimija, jolle yritys ohjaisi ns. Tuottavuudelle ei ole selkeää määritelmää, vaan jokainen puhuu siitä omalta näkökannaltaan. Väitöskirja on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPub-tietokannassa. Tällä olisi vaikutusta myös yrityksen tuottavuuteen. turhat soitot. Kansantaloudessa pelataan pelkästään numeroilla. – Mielestäni vanhustenhoitoa ei tulisi miettiä enää kansantaloudellisena kustannuksena, vaan tulisi miettiä sitä, miten palvelut kohdennetaan oikein. LEAN-ajattelusta eli tehdään vain se mikä on olennaista. Keksisimmekö muutakin kuin numeroita. Tuottavuudessa pitää huomioida myös asiakkaan tyytyväisyys sekä yleiset laatukriteerit. Päivystäjiltä meni aikaa hukkaan eivätkä asiakkaat olleet tyytyväisiä. Se olisi paitsi yrityksen edun mukaista myös inhimillistä. • Usein palvelusta maksaa kunta (palvelun käyttäjä ja sen maksaja ovat eri taho) • Suomessa arvellaan olevan noin 90 000 turvapuhelimen käyttäjää 11. kuitenkaan koskaan korvaa inhimillistä kontaktia
Juostaan paikasta toiseen ja valitettavan usein työ menee pelkäksi suorittamiseksi. Hoitajat on kuitenkin palkattu koko vuoronsa ajaksi. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että on mahdollista parantaa tuottavuutta, laatua, asiakaskeskeisyyttä ja henkilöstön jaksamista samanaikaisesti. Aamun ruuhkapiikit tekevät kiireen. Esimerkiksi Ruotsissa Malmössä palveluntuotanto on tasattu koko päivälle. Teksti: Herttakaisa Kettunen KOTIHOITO Vaivaako kotihoitoa resurssipula vai kehnot rutiinit Johan Groopin Aalto-yliopistolle vuonna 2012 tekemä väitöstutkimus tutki kotihoidon tuottavuutta tuotantotalouden näkökulmasta. Groop seurasi kotihoidon palvelujen järjestämistä ja havaitsi, että kotihoito ruuhkautuu aina aamuisin. Meillä on hy-. 12 lometrien laskeminen. Hoitajien työreittien sijaan tulee keskittyä oikeiden palveluiden tarjoamiseen oikeille asiakkaille näiden sijainnista riippumatta. Se, että yhden hoitajan asiakkaat asuvat mahdollisimman lähellä toisiaan, ei välttämättä tuo toimintaan tehoa. Ruuh- kautuminen olisi vältettävissä, jos yhdellä asiakaskäynnillä ei yritettäisi hoitaa mahdollisimman monia, myös kiireettömiä, asioita, Groop toteaa. – Tehokkuuden kannalta tehtävien priorisointi olisi oleellisempaa kuin ki- Meidän pitää tehdä enemmän nykytyövoimalla ja hyödyntää työvoima paremmin. J ohan Groop on työskennellyt monen kotihoitoyksikön kanssa niin kaupungeissa kuin maaseuduillakin ja hänen mukaansa ongelmat ovat samat ympäri maan. – Kunnat on yleensä jaettu kotihoitoalueisiin, joille on mitoitettu tietty määrä hoitajavakansseja. – Osaksi tähän voitaisiin vaikuttaa omalla toiminnalla. Aamun ruuhkapiikit tekevät kiireen Ensimmäiseksi ruuhkahuippuja pitäisi tasata. Voimme kuitenkin vaikuttaa omiin toimintatapoihimme, Groop huomauttaa. – Meidän pitää tehdä enemmän nykytyövoimalla ja hyödyntää työvoima paremmin. Mutta kyse on kuitenkin kotihoidosta, jossa asiakkaita tulee ja menee esimerkiksi raskaimpiin palveluihin tai hoitojaksoille, joista heidät saatetaan kotiuttaa usein vain muutaman tunnin varoitusajalla. – Kotihoito on usein aamupainotteista. Jotta kotihoito pystyisi vastaamaan kasvavaan kysyntään, pitäisi palvelujen tuotantoa tasata koko päivän ajaksi, Groop toteaa. Monet asiakkaat autetaan päivän alkuun samoihin aikoihin. Hoitajia tarpeen mukaan Epätasaisen palvelutuotannon lisäksi kotihoitoa rasittaa asiakastarpeen ja hoitajien vaihtelu viikosta ja päivästä toiseen, Johan Groop kertoo. Käyntimäärää asiakkaan luona ei pyritä minimoimaan, vaan tehtävät jaetaan kiireellisyyden mukaan pitkin päivää. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että on mahdollista parantaa tuottavuutta, laatua, asiakaskeskeisyyttä ja henkilöstön jaksamista samanaikaisesti. Sellaisiakin esimerkkejä on, joissa jopa puolet vuorokauden hoitotyöstä tehdään aamuisin noin kahden ja puolen tunnin sisällä. Järjestely on vähentänyt hoitajien kiirettä. Kun matka-ajoissa ja -kustannuksissa säästetään, toiminnan uskotaan olevan tehokasta, Groop huomauttaa
Muutamassa kunnassa on jo otettu resurssipooli käyttöön ja tulokset ovat olleet parin kuukauden kokemuksen jälkeen positiivisia. Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 3.3.2014 osoitteessa: www.sairaanhoitajaliitto.fi/koulutus Vanhustyö 1 • 2014 13. Hoitajien työreittien sijaan tulee keskittyä oikeiden palveluiden tarjoamiseen oikeille asiakkaille näiden sijainnista riippumatta. – Vapaat hoitajat siirretään yhteiseen resurssipooliin. Päivien aikana osallistujat kuulevat mm. – Tietysti muutokset ovat usein vaikeita, varsinkin kun kyse on aika isosta työkulttuurin muutoksesta, sanoo Groop. Kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen Yhdeksi ratkaisuksi Johan Groop ehdottaa ns. resurssipoolia. geriatrian professori Raimo Sulkavan esityksen uusimman tutkimustiedon hyödyntämisestä muistisairaiden käytännön hoitotyössä sekä geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelän luennon vanhusten kivunhoidosta. Hoitajia hyödynnetään siitä huolimatta, tarvitaanko heitä vai ei. – Kun hoitajilla ei ole jatkuva kiire ja aikataulut suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden eikä ajoreittien mukaan, hoitajat voivat todella keskittyä ikäihmisten elämänlaadun parantamiseen. Sieltä lainataan päivittäin hoitajia eri alueille asiakkaiden todellisen tarpeen mukaan, kuvailee Groop. Tarkoitus ei missään nimessä ole karsia hoitohenkilökuntaa vaan pystyä tekemään enemmän nykyisillä resursseilla ja helpottaa hoitajien työtä, Groop korostaa. Kaikkia hoitajia käytetään omalla alueella ja kukaan ei ole vapaa siirrettäväksi alueille tai tiimeihin jossa tarve on suurempi. Peijaksen sairaalan vanhuspsykiatrian apulaisylihoitaja Tiina Talaslahti valottaa mitkä oireet ja syyt ovat dementiaan liittyvien käytösoireiden taustalla. – Hoitajia on kyllä tarpeeksi, mutta usein he ovat väärässä paikassa väärään aikaan. Vanhuksia koskeva lainsäädäntö avautuu sosiaalineuvos, johtaja Päivi Voutilaisen esityksen kautta. Työt jaetaan aina tasan kaikkien hoitajien kesken hoitajatarpeesta riippumatta. Jos vuorossa on liikaa hoitajia ja kaikille jaetaan oma käyntilista, niin asiakastyötä per lista on vähän, mutta kukaan ei ole vapaa siirtymään muualle. Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.sairaanhoitajaliitto.fi/koulutus Gerontologinen hoitotyö Uutta! ä ryhmä Kerätkä ostanne! ti a a is n a org tusten lu u Ko nnukset: le a ryhmä eä -10 % k n 6-10 he eä -15 % k n 11-15 he 2.–3.4.2014 Tampereella Koulutus on suunnattu gerontologisten potilaiden parissa työskenteleville hoitotyön ammattilaisille. Monipuolinen ohjelma sisältää myös luennot diabeteksesta ja näyttöön perustuvasta hoitotyöstä. Näin hoitajat ”sidotaan” omille alueilleen, eivätkä he ole käytettävissä niillä alueille, joilla kenties on resurssipula. vin vanhanaikainen käytäntö ja ajatusmalli siitä, että tiimissä kuuluu olla tietty määrä hoitajia töissä, hän jatkaa. Kotihoidossa työt on usein totuttu tekemään aamuisin ja palvelujen muuttaminen asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi vaatii totuttelua
Teksti: Marja Saarenheimo Kuva: Leena Valkonen IKÄPOLVIEN TAJU Ikäpolvien taju - elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa Vanhustyön keskusliiton kolmivuotinen Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteutettu (2011–2013) Elämänkulku ja ikäpolvet -tutkimus- ja kehittämishanke on loppusuoralla. Oppaassa kerrotaan tarinoita ja esimerkkejä sekä perinteisistä että uusista kekseliäistä toimintamuodoista, jotka luovat mahdol- lisuuksia kaikenikäisten tutustumiseen ja yhteiseen toimintaan. Hankkeessa pohdittiin elämänmenoa, ikäpolvien välisiä suhteita ja niiden jännitteitä sekä mahdollisuuksia kaventaa ikäryhmien välisiä kuiluja. Eriytymisestä huolimatta näytti nimittäin siltä, että monet ihmiset toivovat enemmän kanssakäymistä toisenikäisten kanssa. Lisäksi oppaassa kuvataan yleisemmällä tasolla ikäpolvitoiminnan edellytyksiä ja esteitä sekä Elämänkulku ja ikäpolvet -hankkeen päätösseminaarissa Helsingissä 21.1. Hankkeen suunnittelua ohjasivat yhtäältä arkihavainnot eri-ikäisten ihmisten eriytymisestä omiin porukoihinsa ja toisaalta pohdinnat siitä, mitkä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset käytännöt ja rakenteet ylläpitävät tällaista eriseuraisuutta ja miten se voidaan ylittää. Kampanjan aikana kerättiin kokemuksia onnistuneesta ikäpolvia yhdistävästä toiminnasta, ja näistä on koottu Neljän polven tref14 fit – ikäpolvitoiminnan opas. esiteltiin tutkimuksen tuloksia ja julkaistiin ikäpolvitoiminnan opas.. Yksi projektin keskeisistä tehtävistä oli ikäpolvien välisen toiminnan ja yhteisöjen tukeminen mahdollisimman laajasti. Tavoitetta toteutettiin valtakunnallisella Neljän polven treffit -haastekampanjalla, joka järjestettiin Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisena teemavuonna 2012. T avoitteena oli edistää erityisesti iäkkäiden ihmisten psykososiaalista hyvinvointia ja osallisuutta lisäämällä eri-ikäisten välistä kanssakäymistä ja vuorovaikutusta
Myös elämänkulku näyttää notkistuneen: se on nykyisin entistä pidempi ja taipuisampi. Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Ikäinstituutti, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & Lappeenrannan teknillinen yli- Elämänkulku ja ikäpolvet -hankkeesta ilmestyy kaksi julkaisua: Neljän polven treffit -ikäpolvitoiminnan opas sekä Ikäpolvien taju – elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa www.vtkl.fi www.ikapolvet.fi 15. Vanhustyö 1 • 2014 Notkistuva elämänkulku Ikäpolvitaju Monet asiat maailmassa ja ihmisten arjessa ovat muuttuneet perustavanlaatuisesti viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana. Kyselymme perusteella tyypillisin tapa hahmottaa elämänkulkua oli edelleen sen jakaminen melko perinteisiin vaiheisiin, kuten lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Biggsin ja Lowensteinin mukaan kyseessä on eräänlainen ”sukupolviherkkä linssi”, jonka läpi näkyvät sekä todellisuuden sulkupolvittuneisuus että mahdollisuudet neuvotella todellisuus kaikki ikäpolvet yhdenvertaisina huomioon ottavaksi. Yksilöinäkin olemme siis samalla ikäpolviolentoja, ja tätä käsitystä tukee myös Elämänkulku- ja ikäpolvet -tutkimus. Puhuttaessa oman perheen tai ystäväpiirin eri-ikäisistä ihmisistä mielikuvien tilalla olivat omat aidot kokemukset, jotka kertoivat toisenlaista tarinaa. Tulos viittaa siihen suuntaan, että kanssakäyminen eri-ikäisten kesken on omiaan hälventämään ennakkoluuloja ja siirtämään stereotypioita syrjään aidon monimuotoisuuden tieltä. sen myönteisiä merkityksiä yksittäisille ihmisille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle. Hankkeen rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Yhä useampi meistä voi odottaa elävänsä vanhaksi mutta yhä harvemmalla lienee varmuutta siitä, millainen vanhuudestamme muodostuu. ”Tieto ja ymmärrys, myötätunto ja oikeudenmukaisuuden taju siirtyvät vain sen yhteyden kautta. Ikäpolvitajun pohjana on jokaisen ihmisen oma ikä- ja ikäpolvitietoisuus, joka auttaa näkemään yhtäläisyyksiä ja eroja suhteessa toisenikäisten kokemuksiin. Keskusteluaineistossa kuitenkin näkyi, että se, mitä mikin vaihe sisältää ja millaisia odotuksia ikävaiheisiin liittyy, vaihtelee yksittäisestä ihmisestä ja ikäpolvesta toiseen. Oman suvun nuoret nähtiin fiksuina ja vastuuntuntoisina; oman suvun vanhat kiinnostavina ja perinteisestä vanhuuskuvasta poikkeavina. Siksi, että juuri itsestäänselvyydet on niin helppo unohtaa”. Nostamme tutkimuksessa esiin ikäpolvitajun käsitettä, jonka ovat tuoneet keskusteluun Simon Biggs ja Ariela Lowenstein kirjassaan Generational intelligence. Tutkimusta ikäpolvien suhteista Hankkeen tutkimusosiossa koottiin monenlaisia aineistoja: laaja kysely, eriikäisten ihmisten ryhmähaastatteluja, sanomalehtijuttuja sekä ikäpäiväkirjoja. Erityisesti meitä kiinnosti tarkastella, millaisia iän, elämänkulun ja ikäpolvikokemusten jäsennyksiä ihmiset tuottavat kulttuurissa, jossa pitkäikäisyys on tavanomaista, väestön ikärakenne painottuu vanhempaan päähän ja yhteiskunnan muutosvauhti on kiihkeämpi kuin koskaan. Aineistojen avulla halusimme lisätä ymmärrystä siitä, miten eri ikäpolvien ihmiset jäsentävät elämänkulkua ja omaa paikkaansa sukupolvien ketjussa sekä miten he suhtautuvat itseään nuorempiin ja vanhempiin ikäpolviin. Nuoruuden saatetaan mieltää jatkuvan hyvinkin pitkään, keski-iän käsite on varsin hämärä, ja eläkkeelle jääminen saatetaan nähdä yhtä hyvin vanhuuteen siirtymisenä kuin jonkinlaisena uutena alkuna. Sehän on itsestäänselvyys, miksi edes mainita. Kun ryhmissä keskusteltiin toisenikäisistä, oltiin helposti yleisten kulttuuristen mielikuvien varassa, kuten että nuoriso on holtitonta tai että vanhat ihmiset puhuvat vain sairauksistaan. Valinnan mahdollisuudet ovat lisääntyneet. ”Ei ole inhimillistä kulttuuria ilman ikäpolvien vuorovaikutusta, ei ihmiskuntaa ilman sukupolvien yhteyttä”, toteaa kirjailija Leena Krohn ikäpolvitoiminnan oppaan esipuheessa. Jokainen ihminen kokee elämänkulun omalla tavallaan mutta usein myös jossain mielessä omalle ikäpolvelleen ominaisella tavalla. opisto, Jyväskylän yliopisto, Marttaliitto, Oppifi Oy, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Suomen Vanhempainliitto ry sekä Suomen Aikuisurheiluliitto ry. Samalla vahvistuu halu ylläpitää eri-ikäisten kansalaisten välistä keskusteluyhteyttä ja päätyä sosiaalisesti kestäviin ja kaikkien kannalta suotuisiin yhteiskunnallisiin ratkaisuihin. Aineistomme tukevat käsitystä, että perheen ja suvun ulkopuolella ihmiset kohtaavat arjessaan enimmäkseen oman ikäisiään ihmisiä mutta kaipaavat yhteyttä myös toisenikäisiin
16. Varsinaisia hoitoryhmiä tutkimuksessa on kolme. Mukaan kutsuttiin kaikkia yli 75 vuotiaita porvoolaisia ja vuoden mittaiseen hoitotutkimukseen valittiin runsaat 200 henkilöä. terveyspalveluiden käytöstä jatkuu kuitenkin edelleen vähintään vuoden 2016 loppuun saakka. Porvoossa käynnissä olevan lihaskato- ja ravitsemustutkimuksen avulla selvitetään proteiinilisän lihasvaikutuksia ikääntyneillä. Kaikki hoitotutkimukseen osallistuneet ovat saaneet ohjeistusta ravitsemukseen, D-vitamiinilisän käyttöön ja liikuntaan. T utkimusta tehdään Porvoon sosiaali- ja terveystoimen sekä Helsingin yliopiston yhteistyönä. Tutkimus alkoi pilotilla syksyllä 2011 ja varsinainen hanke käynnistyi vuoden 2012 alusta. Lisäksi he ovat vastanneet kyselyihin, pitäneet ruokapäiväkirjaa ja heille on tehty erilaisia lihaskunto- sekä muistitestejä. ikääntyneiden lihaskuntoon, muistiin ja terveyspalvelujen käyttöön. Tutkimus on kansainvälisestikin arviointuna yksi laajimmista ja tutkimuksen hoitojaksot päättyvät huhtikuussa tänä vuonna. Sen jälkeen tulokset analysoidaan ja raportointia on odotettavissa loppuvuodesta. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Antero Aaltonen RAVITSEMUS Porvoossa tutkitaan ravitsemuksen vaikutusta haurauteen ja lihaskatoon Muistisairauksien ohella hauraus-raihnaisuus oireyhtymä (HRO) ja ikääntymiseen liittyvä lihaskato yhtenä sen osana ovat keskeisimpiä terveysongelmia, jotka vaikeuttavat vanhojen ihmisten itsenäistä selviytymistä. Edetessään lihaskato johtaa lisääntyneeseen avun tarpeeseen ja pahimmillaan jopa pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Seurantatutkimus mm. Koeryhmälle on annettu päivittäinen proteiinipainotteinen lisäravinne, verrokkiryhmälle energiapainotteinen lisäravinne ja kolmannessa ryhmässä ei käytetä lisäravinnetta lainkaan, kertoo tutkimuksen taustasta tutkimuksen johtaja, LT Mikko Björkman Helsingin yliopistosta. Keskeistä on myös juurruttaa sarkopeniapotilaiden tunnistaminen osaksi kunnallisia terveyspalveluja. Sen tavoitteena on kartoittaa ikääntyneiden lihaskadon eli sarkopenian esiintyvyyttä ja tutkia ravitsemuksellisen hoidon vaikutuksia mm
Sen keskeisiä tunnusmerkkejä ovat huonontunut liikkumiskyky ja heikentynyt lihasvoima. GFST), joka soveltuisi hyvin esim. – Aikaisempien tutkimusten perusteella leusiinirikkaidenkin proteiinilisäravinteiden vaikutukset lihaskuntoon ja toimintakykyyn ovat jääneet varsin vähäisiksi hyväkuntoisilla ikääntyneillä. Sarkopeniadiagnoosi vaatii kuitenkin myös lihasmassan mittaamisen, mit???????????????????. – Proteiinit koostuvat aminohapoista ja erityisesti leusiini on liitetty lihaksen muodostusta kiihdyttäviin vaikutuksiin. • Oireyhtymä on vanhusväestössä ilmeisen tavallinen, ja se lisää mm. Björkmanin mukaan hyväkuntoiset ikääntyneet tarvitsevat noin gramman proteiinia päivässä jokaista painokiloa kohti. Kansainväliset sekä kotimaiset tutkimustulokset kertovat, että ikäihmisten kannattaa kiinnittää huomiota sekä ravitsemukseen että liikuntaan lihaskadon ehkäisemiseksi, Mikko Björkman sanoo. – Lihasmassa vähenee noin prosentin vuodessa 50 ikävuoden jälkeen. Puristusvoiman osalta raja-arvot ovat miehille 30 kg ja naisille 20 kg. Mikä on HRO. aina ole saatavilla. Ravitsemus ja liikunta tärkeitä lihaskadon ehkäisyssä Sarkopenia liittyy vanhuuden haurausraihnaus oireyhtymään eli HRO-oireyhtymään. Myös sairaudet, lääkitykset ja suun terveyteen liittyvät seikat saattavat heikentää ruokahalua ja johtaa tahattomaan laihtumiseen. Seulontatestillä löydettävät henkilöt tulisi arvioida kattavasti moniammatilli- sen geriatrisen tiimin toimesta. Liikunta, proteiiniravinteet, D-vitamiini ja muun lääkityksen optimointi ovat hoidon kulmakiviä niin HRO- kuin lihaskatopotilailla. Mikäli neljän metrin matkaan tarvitaan yli viisi sekuntia ilman apuvälinettä, voi taustalla olla lihaskato. Proteiinia saadaan mm. vajaatoimintojen ja kuoleman riskiä. Päivittäin olisi hyvä syödä useita proteiinipitoisia ruokia jokaisella aterialla. ä ei välttämättä???. Proteiinilisäravinteiden lihaskuntoa tukevista vaikutuksista on kuitenkin olemassa jonkin verran näyttöä iäkkäillä HRO- ja lihaskatopotilailla. HROpotilaiden tunnistamisen tueksi ollaan parhaillaan kehittämässä yksinkertaisiin kysymyksiin perustuvaa seulontatestiä (ks. Satsaus ravitsemukseen ja liikuntaan kannattaa kaikissa elämänvaiheissa, hän sanoo. 17. Mikko Björkman haluaisi vaikuttaa myös ihmisten asenteisiin HRO:n tunnistamisessa ja hoitamisessa. • Tärkeimmät ja välttämättömät lääkkeettömät hoitomuodot ovat ravitsemustilan ja lihaskunnon korjaaminen ja ylläpito. Esimerkiksi juustonvalmistuksen sivutuotteena syntyvässä herassa on luonnostaan verrattain runsaasti leusiinia sisältäviä proteiineja. HRO- ja sarkopeniapotilaiden tunnistaminen ja hoito HRO- ja sarkopenia potilaiden tunnistaminen ennen varsinaisten toimintakyvyn rajoitusten kehittymistä on tärkeää, jotta mahdollisilla toimenpiteillä ehdittäisiin vaikuttaa potilaan avuntarpeeseen, Mikko Björkman sanoo. Lihaskadon hoitoon on jo jonkin aikaa pyritty aktiivisesti kehittämään uusia hoitomuotoja, joten tulevaisuudessa myös lihasmassan mittaaminen voi osoittautua käytännön työssäkin mielekkäämmäksi. • HRO:n taustalla on usein monia tekijöitä, kuten vähäinen liikunta, ravitsemusongelmat, ikääntymiseen liittyvä lihaskato, kivut, depressio, sydän-verisuonisairaudet, muistivaikeudet ja yksinäisyys. Elimistö ei itse pysty muodostamaan välttämättömiä aminohappoja ja Vanhustyö 1 • 2014 siksi ne tulee saada ravinnosta. Proteiinipitoinen välipala sopii hyvin heti liikunnan jälkeen nautittavaksi. Tämä voisi tapahtua muistipoliklinikan tapaan HRO-poliklinikalla, joita esimerkiksi Ranskassa ollaan parhaillaan perustamassa. Porvoon tutkimuksessa tutkitaan juuri heraproteiinista valmistetun lisäravinteen vaikutuksia sarkopeniapotilaiden toimintakykyyn, Mikko Björkman kertoo. maitotuotteista, lihasta, kanasta, kalasta, kananmunista, pavuista ja pähkinöistä. • Hauraus-raihnausoireyhtymä on muotoutunut itsenäiseksi käsitteeksi vasta viime vuosina. Toimintakykytesteistä tavanomainen kävelynopeus ja puristusvoima ovat keskeisimpiä potilaiden tunnistamisessa. Myös D-vitamiinin saanti on myös lihastoiminnoille tärkeää ja vuoden 2010 suomalaisen suosituksen mukaan kaikkien yli 60-vuotiaiden henkilöiden tulisi käyttää 20 ?g/vrk D-vitamiinilisää ympäri vuoden. Aminohappojen merkitys Björkman nostaa tutkimuksestaan esiin aminohapot ja niistä haaraketjuiset välttämättömät aminhapot (leusiini, isoleusiini ja valiini). perusterveydenhuollon tarpeisiin. Potilaan tarvitsemat hoitotoimenpiteet räätälöidään yksilöllisesti hänen voimavaransa ja tarpeensa huomioiden. Lihaskadon syyt ovat moninaiset, yksi syy on huonoissa ja yksipuolisissa ruokailutottumuksissa. Joidenkin arvioiden mukaan yli 80-vuotiaista lähes joka toinen kärsii lihaskatoon liittyvistä arkitoimintojen rajoitteista. • Eriasteisina oireina tahaton laihtuminen, uupumus, vähäinen fyysinen aktiivisuus, hitaus ja lihasheikkous • Oireyhtymä olisi tunnistettava ja sen kehittymiseen puututtava mahdollisimman varhain. Kyse on iäkkäiden henkilöiden elämänlaadun parantamisesta
18. Liikunta tuo myös iloa ja usein myös hauskaa seuraa, sanoo ohjelmajohtaja Elina Karvinen Ikäinstituutista. Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Ikäinstituutti/Ossi Gustafsson Voimaa vanhuuteen -ohjelman tuloksia Kunnat kaksinkertaistaneet iäkkäiden liikkujien määrän Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan osallistuvat kunnat ovat onnistuneet parantamaan huomattavasti toimintakyvyiltään heikentyneiden iäkkäiden kuntoa tarjoamalla lisää liikuntaneuvontaa, ohjattua lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua sekä ulkoilumahdollisuuksia. Säännöllinen lihastenkäyttö on välttämätöntä ikäihmisen toimintakyvyn säilymiselle ja itsenäiselle asumiselle
Työryhmät ovat kartoittaneet ikäihmisten liikuntatoiminnan lähtötilanteen, tehneet suunnitelmat toimien kehittämiseksi ja kouluttaneet eri ammattiryhmiä. Ikäihmisten liikunnan kansallista toimenpideohjelmaa koordinoi Ikäinstituutti yhteistyössä asiantuntijaorganisaatioiden, kansanterveys- ja liikuntajärjestöjen sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen kanssa. Tietoisuus iäkkäiden liikunnan tärkeydestä ja heikentynyt taloustilanne ovat lisänneet kuntien kiinnostusta osallistua Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelmaan. Tukea ja koulutusta tähän työhön ovat antaneet Ikäinstituutin kuntakohtaiset mentorit. Tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia, Elina Karvinen kertoo. Voimaa vanhuuteen -ohjel- Suuri merkitys liikuntaohjelman onnistumiselle on ollut se, että kunnat ovat verkostoituneet ja oppineet asioita toisiltaan. Työ käynnistyy yhdessä aluehallinnon kanssa järjestettävissä seminaareissa, joissa kootaan ikäihmisten terveysliikuntaverkostoja ja viedään eteenpäin toimenpide-ehdotusten toteutusta, Elina Karvinen linjaa tulevia toimia. Jo 38 kunnassa on otettu käyttöön ikäihmisten terveysliikunnan hyviä toimintatapoja. Turussa ja 2.10. V ain muutama prosentti suomalaisista eläkeikäisistä liikkuu sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti. – Kannustamme kaikkia mukaan näihin maksuttomiin tilaisuuksiin. Liikuntaohjelmaa laajennetaan yhteistyöllä Voimaa vanhuuteen -ohjelman verkostomainen työtapa laajenee Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman (2013–2015) myötä uusiin elämänkulun taitekohtiin. Ohjelmaa esiteltiin valtakunnallisessa Ikäihmisten liikuntafoorumissa joulukuussa. Tavoitteena on ollut lisätä ikäihmisille liikuntaneuvontaa, ohjattua liikuntatoimintaa ja ulkoilumahdollisuuksia. Joensuussa, 14.5. Tavoitteena on saada mukaan eläkkeelle tai tukipalvelujen piiriin siirtyviä ikäihmisiä, joiden elämässä liikunta on toistaiseksi ollut vähäistä. Lisäksi ikäihmisiltä on kysytty mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia paikallisten Voimaa vanhuuteen -liikuntaraatien avulla. Lisäksi ikäihmisten lihasvoima ja tasapaino ovat selvästi parantuneet, iloitsee ohjelmajohtaja. Liikuntaraadit ovat täysin uusi tapa saada esiin iäkkäiden ihmisten toiveita ja näkemyksiä oman paikkakunnan liikuntamahdollisuuksiin ja -paikkoihin liittyen, Karvinen jatkaa. – Suuri merkitys onnistumiselle on ollut se, että kunnat ovat verkostoituneet ja oppineet asioita toisiltaan. Kuntiin on perustettu liikuntatoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen edustajista koostuvat yhteistyöryhmät. Ohjelmaa rahoit- tavat Raha-automaattiyhdistys, opetusja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Seminaareissa rakennetaan paikallista yhteistyötä, kootaan ikäihmisten terveysliikuntaverkostoja, kerrotaan hyvistä ikäihmisten terveysliikunnan toimintatavoista ja edistetään Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman toimenpide-ehdotusten toteutusta. Omasta puolestamme voimme luvata tietoa, tukea ja työkaluja toimijoille. Vanhustyö 1 • 2014 man ensimmäinen kuntaryhmä on onnistunut kaksinkertaistamaan ohjattujen liikuntaryhmien ja niihin osallistuneiden määrät. Oulussa, 6.5. Rovaniemellä. Tampereella, 29.4. Tervetuloa Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaareihin Ikäinstituutti järjestää aluehallinnon kanssa yhteistyössä Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit tänä vuonna kuudella paikkakunnalla: 17.3. Pirjo Kalmari Ikäinstituutista toimii liikuntaohjelman koordinaattorina. Selvitysten mukaan kävelyn ja muun liikunnan suosio on vähentynyt ja myös tasapainoharjoittelu on vähäistä. – Toimenpideohjelman onnistunut toteuttaminen edellyttää ennakkoluulotonta, sektrorirajat ylittävää yhteistyötä eri tahojen kesken. Vantaalla, 16.9. – Tuloksellinen työ ei välttämättä edellytä uusia resursseja vaan sitä, että osataan yhdistää ja kohdentaa olemassa olevat voimavarat parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on, että alueelliset verkostot kannustavat toisiaan tekemään työtä liikunnan toimenpide-ehdotusten toteuttamiseksi. Lisäksi ikäihmisiltä on kysytty mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia. Laajan yhteistyön avulla pyrimme saamaan kuntiin lisää ikäihmisille laadukasta liikuntaneuvontaa ja liikuntatoimintaa sekä esteettömiä ja turvallisia liikkumisympäristöjä. Lisätietoa toimenpideohjelmasta: www.liikkeellavoimaavuosiin.fi, www.voimaavanhuuteen.fi 19. Odotamme innostunutta osanottoa ja avointa tiedonvaihtoa ja paikallisten tarpeiden esiintuomista, myös hyvien käytäntöjen ja mallien esiinnostamista
Kunnissa on onnistuttu laaja-alaisella yhteistyöllä, tiedottamiselle sekä ammattilaisia että vertaisohjaajia kouluttamalla lisäämään merkittävästi terveysliikuntaa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, www.stm.fi. Palkinnon saivat Hämeenlinna, Kokkola ja Kuusamo. Ikäihmiset ovat olleet myös aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja kehittämässä paikkakuntansa liikuntatoimintaa. Ulkoilumahdollisuuksien parantamiseksi tulee lisätä turvallisia ja esteettömiä kävelyreittejä ja lähiliikuntapaikkoja. Liikuntaneuvonta osaksi iäkkäiden terveyspalveluja Peruspalveluministeri Susanna Huovinen kehotti joulukuussa pidetyssä Ikäihmisten liikunnan foorumissa kuntia tarjoamaan ikääntyneille ammattimaista liikuntaneuvontaa terveyspalvelujen yhteydessä. 20 Ministerin mukaan liikunta on oiva keino iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn monipuoliseen tukemiseen sekä osallisuuden turvaamiseen. Tutustu myös: Muutosta liikkeellä, valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Ikääntyneille on oltava tarjolla laadukasta liikuntaneuvontaa sekä laadukkaita, helposti saavutettavia, ja kustannuksiltaan edullisia liikuntapalveluja. Keväällä 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään kaikille ikäryhmille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Puheensa vakuudeksi ministeri veti seminaarivieraille taukojumpan. Palkintokellot on tehnyt kuvanveistäjä Jari Männistö.. Erityishuomio on kiinnitettävä riskiryhmien tunnistamiseen, ministeri totesi. Hyvä kello kauas kuuluu -palkinnot jaettiin Helsingissä järjestetyssä Ikäihmisten liikunnan foorumissa luovutettiin kolmelle kunnalle Voimaa vanhuuteen -ohjelman pronssiset palkintokellot tunnustuksena ikäihmisten terveysliikunnan kehittämistyöstä. Ministerin mukaan kunnilla on pallo hallussaan muun muassa liikuntatiedon ja matalan kynnyksen liikuntaneuvonnan lisäämisessä