SENIORARBETE 5 • 2018 TEEMA: Yhdenvertaisuus Tee hoitotahto! Seniorer är värda en guldkant på vardagen Yhdenvertaisuus on eettisiä päätöksiä
Sote-palveluissa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa voidaan edistää sateenkaarisertifioinnilla, jota pilotoidaan Helsingissä syksyllä 2018. Mummonmarkan vartijat -hankkeella lisätään ikääntyneiden ihmisten tietämystä taloudellisen kaltoinkohtelun ilmenemismuodoista ja torjunnasta. 26 Setan seniorityö lisää opiskelijoiden ja ammattilaisten tietoa sukupuolija seksuaalivähemmistöjen ikääntymisestä. Merkittävä osa ikäihmisten taloudellisesta hyväksikäytöstä jää kuitenkin piiloon. Parhaan hoidon takaa se, että hoitotahto kirjataan jo terveenä ollessa ja sitä päivitetään ajoittain.. 2 5 • 2018 SENIORARBETE Seuraava numero ilmestyy 25.1.2019 | Lehden teema IKÄÄNTYNEET IHMISET JA VAALIVUOSI 24 TEEMA: Yhdenvertaisuus Ikääntyneisiin ihmisiin kohdistuvien petosrikosten määrä on kasvanut huimasti viime vuosina. 18 Yhä useampi ihminen haluaa osallistua hoitopaikkaansa ja hoitoansa koskeviin päätöksiin, mutta harva on tehnyt hoitotahdon
Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 3 Vanhustyö 5 • 2018 Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Satu Karppanen Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Reijo Tilvis Tuula Laine (siht.) Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Tuula Laine Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Tilaukset http://www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/ vanhustyo_lehti/tilaa_lehti/ vanhustyolehti@vtkl.fi, info@vtkl.fi tai toimituksesta Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Sisällys www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus Jotta tulisin ymmärretyksi • Hannakaisa Heikkinen 5 Kysy & vastaa Yhdenvertaisuus etiikan näkökulmasta. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2019 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/v Opiskelijatilaus 26 e/v Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. • Aleksina Tikkinen 25 Pakina • Ari Liimatainen 26 Suvanto ry:n Mummonmarkan vartijat -hanke torjuu ikääntyneiden taloudellista kaltoinkohtelua • Satu Taiveaho 28 Yhdenvertaisuus ja valinnanvapaus • Kirsi Kuusinen-James 30 Toimintatonni-palkitut Seniorer är värda en guldkant på vardagen! • Emelie Hindsberg-Lipponen 32 Ikääntyminen on erilaista eri alueilla • Minna Pietilä 34 Kun kylällä tullaan tutuiksi, tuntuvat pitkätkin välimatkat torppien välillä lyhyemmiltä • Marjo Pääkkö, Minna Partanen 36 Kolumni • Timo Airaksinen 37 Vanhustyön johtajien palsta Mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa sotessa. • Pirjo Rehula 38 Entisiä toiveita ja uusia haasteita • Reijo Tilvis, Tuula Laine 40 Keskusliitto tiedottaa 41 Ajan virrassa 42 Ledare För att jag ska bli förstådd • Hannakaisa Heikkinen 43 Kolumn • Timo Airaksinen. • Timo Airaksinen 6 Yhdenvertaisuuden arvioinnista digitalisoituvassa maailmassa • Panu Artemjeff 8 Kotiteknologioiden käyttäjä sosiaalisena toimijana • Pilvikki Lantela 10 Vanhustenpäivä Kuopiossa – Iloa toimeliaisuudesta • Anja Hiltunen 14 Vuoden Vanhusteko Kaikista tärkeintä on, että ikääntynyt saa tarvitsemansa avun • Silja-Elisa Kujala 16 Yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu ikäsyrjintään • Kirsi Pimiä 18 Tee hoitotahto! • Marika Kylänen, Suvi Leppäaho, Outi Kuitunen-Kaija 20 Päätöksenteon eettiset kysymykset • Riitta Suhonen 22 Kuntien yhdenvertaisuussuunnittelu • Minna Pietilä 24 Vanhustyön helmiä Mitä on sateenkaarisertifiointi
Meidän ei pitäisi katsoa vanhaa ihmistä vain yhden muotin läpi, vaan tunnustaa se, että ikäihmisissä on laaja kirjo yksilöitä muun muassa erilaisine kulttuuritaustoineen, tapoineen, arvoi neen ja arvostuksineen. Vanhustyötä tekevältä tä mä vaatii ymmärrystä, hienotunteisuut ta ja kunnioitusta. Äidinkieli on tunteiden ja omien juu rien kieli, jolla omia tarpeita ja toiveita on kaikkein helpoin tuoda esille. Muistan omista kesätyökokemuk sistani sairaanhoitajana Ruotsissa li ki 20 vuoden takaa, kuinka yhteinen kieli muistisairaiden suomalaissyn tyisten vanhusten kanssa avasi yhtey den heihin. Näiden kehityskul kujen seurauksena olemme väis tämättä myös siinä tilanteessa, että yhä useamman vanhuksen äidinkieli on jo ku muu kuin suomi tai ruotsi. 4 Pääkirjoitus Hannakaisa Heikkinen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja kansanedustaja (kesk.), sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Kuva: Jesse Karjalainen Jotta tulisin ymmärretyksi S uomi ikääntyy, mutta myös kan sainvälistyy. Vanhuutta on monenlaista. Ikääntymisen moniulotteisuuden ymmärryksen lisääminen on välttämä töntä myös kaikilla poliittisten linjaus ten ja vanhusten palveluiden suunnit telun tasoilla ja tahoilla. Kieli on tärkeä osa ihmisen minuutta. Vanhusmyönteinen Suomi syntyy eri ikäisten ihmisten ja päätöksenteki jöiden käytännön arvovalinnoista. Käsityksemme vanhuudesta moni naistuu. Kuinka pys tymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Kuinka he tulevat ymmärretyiksi. Vii me kädessä kyse on vanhusten yhden vertaisuudesta palveluissa, siitä että jo kainen vanhus pääsisi yhtäläisesti hä nelle kuuluvien palveluiden ääreen ja kokisi tulevansa niissä ymmärretyksi, arvostetuksi ja huomioiduksi. Samalla kasvaa myös erilaisten kulttuuristen ja etnisten alaryhmien määrä vanhusten joukossa, mikä heijastuu väistämättä vanhustyöhön. Muun muassa vanhuspalveluiden uusien toiminta mallien luominen, ikämyönteisen yh dyskuntasuunnittelun toteutuminen ja terveyspalveluiden digitalisoituminen ”vanhusystävällisesti” ovat välttämättö miä asioita, mutta ne vaativat laajaa ja syvää gerontologista osaamista. Meitä ja osaamistamme tarvitaan. Kun nuo vanhukset saivat puhua omalla, äidinkielellään – tässä tapauksessa jopa omalla synnyinmur teellaan – pystyttiin heidän lääkitys tään keventämään, he nukkuivat pa remmin ja halusivat osallistua yhtei siin tapahtumiin. Tämän tiedostaminen haastaa myös meidät Vanhustyön keskusliiton toimijat kai killa tasoilla ja toimintamme sektoreil la. 6. Minua pohdituttaa erityisesti niiden uussuomalaisten asema, jotka vanhene vat Suomessa ja joiden suomen kielen taito on vähäinen tai esimerkiksi muisti sairauden myötä heikkenevä
Ja kaikkia lapsia on kohdelta va samalla tavalla. Isä ni puki ajatuksensa muotoon ”olen on gelmajäte” ja puhui kodistaan ”loppu sijoituspaikkana”. Ensin siis soitetaan ja lupaillaan, mutta kun on eläkkeellä, muuttuu heti epäpersoonaksi. Ovatko vanhat ihmiset yhteiskunnassamme yhdenvertaisia muun ikäisten kanssa. Nyt näin ei tapahdu, vaan korkea ikä tuo muka naan paitsi vaivat ja taudit myös riskit heitteillejätöstä: mitä vanhempi ihmi nen, sitä niukemmat palvelut, ellei itse niitä maksa. Kun selvisi, että olen eläk keellä, asia (ilmeisesti) raukeni siihen. Vanha anarkistinen periaate, jonka Marx ja marxilaiset sit temmin omaksuivat, kuuluu näin: Jo kainen kykynsä mukaan, jokaiselle tar peidensa mukaan. Miten yksilö ja yhteiskunta voisivat ikääntyä eettisesti. [Toim. Vastaus on kyllä ja ei, painotus sanal la ei. Kun olin lääkärillä ajo korttia varten 70vuotiaana, lääkäri oli kiinnostunut vain alkoholinkäytöstäni – miksi. Timo Airaksinen. Joskus tuntuu, että tämä velvollisuus sälytetään meille. Jos tämä velvollisuus on olemassa, ikääntyvillä on oikeus odottaa korkean iän vaatimia erityisiä hyvinvointipalveluita. 6 Timo Airaksinen, professori emeritus, käytännöllinen filosofia, Helsingin yliopisto Kuva: Susan Airaksinen, Foto Airaksinen Yhdenvertaisuus etiikan näkökulmasta. Uskoi sin, että tämä on yleinen asiantila. Paavo Haavikko kirjoittaa: vanhana alkoholi on välttämätöntä, ja olen kuullut pro fessori Aarne Kinnusen toistavan tuo ta viisautta. Otan esiin vain yhden mie lenkiintoisen seikan: onko ikääntyvillä erityinen velvollisuus elää niin pitkään kuin suinkin. Tiesin kyllä, miten hän haluaa minun vastaavan, joten se siitä. Ehkä kysytään, millainen on yhteiskunta, joka turvaa ikääntyvien oi keudet. Annan esimerkin: Jyväskylän yli opistosta soitti minulle tuttu ihminen ja kyseli, suostuisinko sopimustutkimus projektiin tekniikan etiikasta, ja sanoin suostuvani. Näitä Airaksinen on tehnyt 1980luvulta alkaen.] Ajatus on, että lapsia ja aikuisia pitää kohdella eri ta valla, koska he eroavat toisistaan niin paljon. Minulla on kuitenkin professorisopi mus HY:n kanssa. Kysymys on kovin yleinen, koska yh denvertaisuuden ja tasaarvon teori oita on niin paljon. Viimeinen kysymys on vaikein. 5 Vanhustyö 5 • 2018 kysy & vastaa Mitä ihmisten yhdenvertaisuus tarkoittaa etiikassa. Usein mainittu is kulause kuuluu: Kohtele samanlaisia samalla tavalla ja erilaisia eri tavalla. Erikoista on myös ikääntyvien ihmisten alkoholinkäytön vahtiminen. Mitä tarkoittaa yhteiskunnan ikääntyminen eettisesti. Nähdäkseni näin neuvotaan myös jois sakin lukion etiikan kirjoissa. Silloin kysymyksessä on kaksi osaa: mitä erityisiä velvotteita ja oikeuk sia ikääntyvillä ikääntyvinä on yhteis kunnassa. Esitimme käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksiselle kolme kysymystä yhdenvertaisuudesta ja etiikasta. huom
Resurssieriarvoisuudesta puhuttaes sa huomio kohdistuu taloudellisten. 6 I tse olen työskennellyt paljon yhden vertaisuuslainsäädännön kanssa ja miettinyt, miten yhdenvertaisuus ja eriarvoisuus liittyvät toisiinsa. Sosi aaliseen eriarvoisuuteen liittyviä kysy myksiä voidaan tarkastella myös moni perusteisesti, jolloin hen kilöön liittyvien syiden kokonaisuus, kuten esimerkiksi henkilön ikä, sukupuoli ja alkuperä, muodostavat tarkastelun kohteen. So siaalinen eriarvoisuus liittyy yhteiskun nassa oleviin asenteisiin ja arvostuksiin. Yhdenvertaisuuden arvioinnista digitalisoituvassa maailmassa joita ovat elämänehtojen eriarvoisuus, sosiaalinen eriarvoisuus ja resurssieriar voisuus. Esimerkiksi SOTEuudistuksen yhteydessä on asetettu tavoitteeksi palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden lisääminen. Myös pitkät etäisyydet palveluihin ja ympäristön käyttämä kieli vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin toimia. Tämä voi näkökulmasta riippuen tarkoittaa esimerkiksi palveluiden yhdenvertaista saatavuutta eri alueilla tai eri taustoista tulevien ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää palveluita. Se, miten suhtaudumme eri ikäisiin, eri sukupuoliin, eri uskontoihin ja alkupe riin vaikuttaa näitä ryhmiä edustavien ihmisten mahdollisuuksiin toimia. Elämänehtojen eriarvoisuus liit tyy ruumiintoimintoihin, rakennettuun ympäristöön ja muihin elämän reuna ehtoihin kuten ilmastoon ja maantietee seen. Yhteis kunnallisessa keskustelussa viitataan usein kolmeen eriarvoisuuden muotoon, Teksti: Panu Artemjeff, erityisasiantuntija, Demokratia-, kielija perusoikeusasioiden yksikkö, Oikeusministeriö Kuva: Bigstock Yhdenvertaisuuden käsitettä käytetään nykyään hyvin monessa yhteydessä ja tulkinnat sen sisällöstä vaikuttavat siihen, mitä yhdenvertaisuudella eri yhteyksissä tarkoitetaan
Kaikilla edellä mainituilla eriarvoi suuden muodoilla on siis vahva yhteys ihmisten mahdollisuuksiin toimia. 22.3. Monikulttuurisuus Julkaisija Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yksi ajankohtainen esimerkki yhdenver taisuuden arvioinnista liittyy palvelui den digitalisoimiseen. Huom! TrueType kirjasinleikkauksia ei saa käyttää. 7.6. 6.9. toimintavuotta! Lehteä luetaan! Lehteä lukevat ikääntyneiden ihmisten parissa työskentelevät järjestöjen, kuntien ja yritysten toimijat, viranomaiset, poliitikot, ikääntyneet ihmiset sekä heidän läheisensä ja opiskelijat. www.vtkl.fi Hintoihin lisätään alv. 25.1. Digitaalisten palvelujärjestelmien lisäksi käyttäjillä tulee olla mahdolli suus ostaa tarvittavia laitteita sekä ky kyä hankkia tarvittavia tietoja ja taito ja laitteiden ja sisältöjen käyttämiseen. Korjattavista/viallisista aineistomateriaaleista veloitetaan erikseen tarvittaessa. Esimerkiksi työelämässä esiintyvä syr jintä voi heikentää tiettyihin väestöryh miin kuuluvien henkilöiden mahdolli suuksia työllistyä ja sitä kautta heiken tää heidän taloudellista asemaansa. Asumisen innovaatiot 5/2019 9.10. Lainsäädäntö (erityisesti saavutettavuus sekä yhdenvertaisuus lainsäädäntö), teknologiayritysten panos ja eri väestöryhmien osallisuus palvelui den suunnittelussa ovat keskiössä tämän ongelman ratkaisussa. Teknologisten ratkaisujen ke hittäminen elämänehtojen eriarvoisuu den vähentämiseksi voi myös lisätä yh denvertaisia mahdollisuuksia ja on siksi erittäin tärkeää. Ikääntyneet ihmiset ja vaalivuosi 2/2019 27.2. Lehden saajia ovat myös runsaat 320 jäsenyhteisöämme, jotka tuottavat erilaisia asumis-, hoiva-, kuntoutusja kotihoitopalveluita sekä organisoivat päiväja vapaaehtoistoimintaa ikääntyneiden ihmisten hyväksi. Sosiaalisilla asenteil la on myös taipumusta siirtyä ihmisten luomiin luokittelujärjestelmiin kuten algoritmeihin. Re surssieriarvoisuuden huomioiminen on erityisen tärkeää julkisten palvelui den digitalisointia suunniteltaessa. Vanhustyö on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. Tämä voi toimia joko ste reotypioita purkavana tai niitä vahvis tavana tekijänä. 7 Vanhustyö 5 • 2018 Panu Artemjeff on yhdenvertaisuusja syrjimättömyyskysymyksiin erikoistunut erityisasiantuntija oikeusministeriön demokratia-, kielija perusoikeusyksiköstä. Värit CMYK muodossa (ei spot tai rgb). Koko (leveys x korkeus) 4-väri musta/valk. Järjestöjen voima vanhustyössä 3/2019 15.5. Yh denvertaisuuslainsäädännön tarkoitus on turvata ihmisten muodollista ja to siasiallista yhdenvertaisuutta ja sillä py ritään puuttumaan syrjintään sekä edis tämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Monikulttuurisuus Tavoita vanhustyön ammattilaiset ja päättäjät sekä ikääntyneet ihmiset omaisineen! Vanhustyö-lehti tarjoaa laajan tietopaketin vanhuusiän ja vanhustyön kysymyksistä. Sosiaalinen media luo tehokkaan identiteettipolitiikan areenan, jossa eri laista tietoa ja samalla asenteita on help po levittää. Vanhustenviikko: Varaudu vanhuuteen 4/2019 14.8. 6 SENIORARBETE MEDIAKORTTI 2019 Lehti Ilmoitukset Jakelu Teema 1/2019 2.1. Digitaalisten palveluiden suunnittelus sa ja toteutuksessa on tärkeää huomioi da eri käyttäjäryhmien mahdollisuudet käyttää niitä. Tavoita vanhustyön ammattilaiset ja päättäjät sekä ikääntyneet ihmiset omaisineen! Vanhustyö-lehti tarjoaa laajan tietopaketin vanhuusiän ja vanhustyön kysymyksistä. Lehden tilaajien lisäksi lehteä jaetaan kirjastoihin ja sitä on jaossa tuhansia kappaleita messuilla ja tapahtumissa, joissa VTKL on mukana vuosittain. (300 dpi). Vuonna 2019 juhlitaan Vanhustyön keskusliiton 70. Lehden artikkeleita on kiitetty ajankohtaisten sosiaalija terveydenhuollon asioiden käsittelystä, kehittämishankkeiden tulosten esittelystä ja arjen esimerkeistä. Rekrytointialgoritmien syrjivistä käytännöistä on tutkittua tie toa esimerkiksi Yhdysvalloista. Kuvat/logot -eps, tiff-formaateissa. Kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan myös tiedoista ja taidoista sekä verkostoista, joiden ansiosta toisilla ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia kuin toisilla. ja muiden resurssien merkitykseen ih misten elämässä. Aineiston mukana pitää olla saate, josta ilmenee käytetty ohjelma, versio ja julkaisu sekä lähettäjän yhteystiedot. Yhdenvertaisuu den arvioiminen ja laajemmin eriarvoi suuden muotojen tunnistaminen voisi olla osa palvelumuotoilun prosessia. 1.11. Yhdenvertainen pääsy digitaalisiin palveluihin voikin olla tämän ja seuraa van vuosikymmenen merkittävimpiä yhdenvertaisuuskysymyksiä koskettaen vahvasti myös vanhempaa väestönosaa. Lehteä luetaan! Lehteä lukevat ikääntyneiden ihmisten parissa työskentelevät järjestöjen, kuntien ja yritysten toimijat, viranomaiset, poliitikot, ikääntyneet ihmiset sekä heidän läheisensä ja opiskelijat. Lehden tilaajien lisäksi lehteä jaetaan kirjastoihin ja sitä on jaossa tuhansia kappaleita messuilla ja tapahtumissa, joissa VTKL on mukana vuosittain. Se, onko ihmisillä käytössä erilaisia verkkoyhteyksiä, kuinka nopeita ne ovat ja miten niiden käyttövarmuutta ylläpi detään, ovat oleellisia kysymyksiä tässä tarkastelussa. Digitaali sen teknologian ja palveluiden käyttä minen edellyttää infrastruktuuria, jon ka suhteen eriarvoisuutta voidaan pei lata. Jos digitaaliset palvelut edellyttävät esimer kiksi sähköistä tunnistautumista, joukko ihmisiä voi rajautua palveluiden ulko puolelle. Järjestelmien saavutetta vuus ja kielivalikko ovat myös kysymyk siä, joihin tulisi kiinnittää huomioita. Järjestöjen voima vanhustyössä 3/2019 15.5. http://www.vtkl.fi/document/1/2579/08367bc/Vanhustyo_lehden_mediakortti_2019_web.pdf. Lehden saajia ovat myös runsaat 320 jäsenyhteisöämme, jotka tuottavat erilaisia asumis-, hoiva-, kuntoutusja kotihoitopalveluita sekä organisoivat päiväja vapaaehtoistoimintaa ikääntyneiden ihmisten hyväksi. Aineistovaatimukset: Suositus painovalmiit PDF-tiedostot. 22.3. Asumisen innovaatiot 5/2019 9.10. 7.6. 1.11. Takakansi* (leikkuuseen) 210 x 272 + 3 mm leikkuuvarat 2 150 € 1 270 € Takakansi* (kehykseen) 181 x 252 2 150 € 1 270 € 1/1 (leikkuuseen) 210 x 297 + 3 mm leikkuuvarat 2 150 € 1 270 € 1/1 (kehykseen) 181 x 256 2 150 € 1 270 € 1/2 (vaaka) 181 x 125 1 190 € 640 € 1/2 (pysty) 88 x 256 1 190 € 640 € 1/4 88 x 125 750 € 340 € 1/8 88 x 60 185 € 1/16 88 x 28 120 € *Takakannen ilmoituskoko poikkeaa normaalista kokosivun ilmoituksesta, sillä yläosaan pitää jäädä 25 mm valkoista osoitetiedoille. Vanhustenviikko: Varaudu vanhuuteen 4/2019 14.8. Ilmoitusten peruuttaminen 2 viikkoa ennen aineistopäivää. Uusien teknolo gioiden tuomista mahdollisuuksista käy dään nyt kiivasta keskustelua. Ikääntyneet ihmiset ja vaalivuosi 2/2019 27.2. Keskustelu vihapuhees ta ja verkon viharyhmistä konkretisoi sosiaalisen median roolia asenteiden muokkaamisessa. Lehden artikkeleita on kiitetty ajankohtaisten sosiaalija terveydenhuollon asioiden käsittelystä, kehittämishankkeiden tulosten esittelystä ja arjen esimerkeistä. Jos perusoikeuksien toteutumisen kannal ta keskeiset palvelut ovat digitaalisten palveluketjujen päässä, niiden saavutet tavuus nousee yhdenvertaisuuden kan nalta oleelliseksi asiaksi. Vuonna 2019 juhlitaan Vanhustyön keskusliiton 70. Yhdenvertaisuuslainsäädännöllä on vah va liittymäkohta erityisesti sosiaaliseen (syrjinnän kiellot ja edistämisvelvolli suudet) ja elämänehtojen eriarvoisuu teen (esim. Eri arvoisuuden muodot ovatkin usein ris teäviä ja niiden vaikutukset kasautuvat. Digitalisaatiolla on myös vaikutuk sia sosiaalisen eriarvoisuuden näkökul masta. toimintavuotta! Lehti Ilmoitukset Jakelu Teema 1/2019 2.1. Verkkoyhteisöjen ulkopuolelle jäämi nen voi myös muodostaa ongelmia so siaalisen pääoman näkökulmasta. esteettömyys ja saavutetta vuussäädökset), mutta myös vaikutuksia resurssieriarvoisuuden vähentämiseen. Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, 09 350 8600 Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Tuula Laine, 050 421 0762, tuula.laine@vtkl.fi Painopaikka Savion Kirjapaino Ilmoitusmyynti vanhustyolehti@vtkl.fi Levikki 2 700 kpl Lehden koko A4, 210 mm x 297 mm Painomenetelmä offset, linjatiheys 70” Lehti julkaisee ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 25.1. 6.9
Jokaista osallistu jaa haastateltiin kokeilun eri vaiheissa 2–6 kertaa tilanteesta riippuen. Suurim malla osalla haastateltavista kotihoito ja oma tukiverkosto yhdessä mahdollisti vat kotona asumisen. Sen nähdään olevan yksi ratkaisu tilanteeseen, jossa demografiset muutokset ja niukkenevat resurssit haastavat hyvinvointivaltion rakenteita. Tässä näkö kulmana on erityisesti Arctic Connectin kuvapäätteen eli kuvapuhelimen käyttö. Kotiteknologioiden käyttäjä sosiaalisena toimijana toivat olla viikoittain tekemisissä lasten, lastenlasten, ystävien, taksikuskin, naa purien tai muiden henkilöiden kans sa. Haastatteluissa nousi esiin moninai nen sosiaalinen verkosto, johon haasta teltavat arjessaan kiinnittyivät. kuvapuhelimen käytössä. Yhteen sä haastatteluja tehtiin 51. Muut ihmiset tarjosivat ikääntyneille vuorovaikutuksen lisäksi monenlaista käytännön apua. Kuitenkin vain harvalla kuvapuhelimen ja siihen sisältyvien ohjelmasisältöjen käyttö vakiintui osaksi arkea. Kokeilussa oli mukana teknologisia palveluja tai lait Kotiteknologialla voidaan vahvistaa asutuskeskuksissa ja niiden ulkopuolella asuvien ikääntyneiden yhdenvertaisuutta. Haasteita oli vat katkokset tietoliikenneyhteyksissä, muut tekniset ongelmat, laitteen käytön T utkimme Lapissa kuudentoista ko tona asuvan ja kotihoidon palve lujen piirissä olevan ikääntyneen (keskiikä 85 vuotta) kokemuksia koti teknologiakokeilussa, joka kesti eri ih misten kohdalla muutamasta kuukau desta lähes vuoteen. Suurin osa haastatelluista suhtautui myönteisesti kotiteknologiakokeiluun. Vaikka ikääntyneet sanoivat kuvapuhelimen olevan helppokäyttöinen, käytännössä käyttö oli haasteellista. 8 Teksti: Pilvikki Lantela, nuorempi tutkija, Toimiva kotihoito Lappiin -hanke, Lapin yliopisto Kuvat: Jouni Porsanger Kotiteknologiaan kiteytyy tällä hetkellä paljon odotuksia. Pari kertaa haastattelukin keskey tyi ilahduttavissa merkeissä ystäväpa riskunnan tai sukulaisten tupsahtaessa päiväkahville. He saat. teita kolmesta yrityksestä: kotiin asen nettava etäseurantajärjestelmä (Senior tek), mieltä ja kehoa kuntouttavia ohjel mia tarjoava suoratoistopalvelu (Sävel sirkku) ja kosketusnäytöllä toimiva ku vapääte (Arctic Connect). Uusien teknologioiden rantautuessa koteihin ja osaksi hoivapalveluita on tärkeää tarkastella ikääntyneiden näkökulmaa ja kokemuksia kotiteknologioista. Rovaniemen kaupungin teknologia ohjaaja Nina Viiri opastaa asiakkaita esim. Kotiteknologiaan yhdistyy ajatus säästöistä, palvelujen joustavuudesta ja niiden tarjoamisesta myös kaukana asutuskeskuksista asuville
– Se, että jokin uusi asia juurtuisi kunnolla arkikäyttöön vaatii mielestäni paljon toistoa ja innostavia tukijoukkoja, Viiri kertoo. Mahdolli suudet realisoituvat, jos laitteet ja yhte ydet toimivat ja jos ikääntyneet osaavat käyttää laitteita. Teknologia mahdollistaa erilaisten palvelujen saatavuutta myös etäällä asuville tai liikuntakyvyltään heikommille ikäihmisille. Yksilökeskeisyys autonomian ja it semääräämisoikeuden ajatuksineen on riittämätön tapa hahmottaa ikäänty nyt ihminen ja hänen arkitodellisuu tensa. Myös yhteisöllinen oppiminen voisi tukea ikääntyneitä ih misiä. hankaluus tai vaikeus muuttaa totuttuja tapoja. Poikkeuksena oli kotihoidon etäkäynti, jossa ikääntynyt vastasi koti hoidon kuvapuhelinsoittoon. Erityisesti kuvapuhelimen osalta kokeilu oli lähtö kohtaisesti yksilökeskeinen. Perehdytyk seen saattoi osallistua myös ikääntyneen omainen, mutta pääosin vastuu teknolo gisen välineen käyttämisestä jäi hänelle itselleen. – Onnistuminen vaatii yhteisen tahtotilan ja halun kehittää ikäihmisten hoitoa mahdollisimman hyväksi, Viiri summaa. Kotiteknologian käyttöönotossa ei ole kuitenkaan kysymys vain laitteista tai käyttäjistä. Kotiteknologia voi parhaimmil laan tukea ikääntyneiden sosiaalista hyvinvointia. Toinen vaihtoehto on, että laite opastaisi käyttäjäänsä. – Niiden rakentaminen ja sujuvuus vaativat organisaatioilta johdon sitoutumista, panostamista henkilöresursseihin ja taloudellisia satsauksia. – Esimerkiksi muistisairaalle voisi olla helpompaa omaksua laite, joka olisi jonkin hänen nuoruudessaan pitkään käyttämänsä laitteen tapainen. Moni turhautui ongelmien toistu essa ja into käyttää laitetta hiipui. – Kaikki teknologia vaatii ympärilleen toimivat prosessit. Kokonaisuudessaan kehittämistyös sä tarvitaan ihmiskäsitystä, jossa ihmi nen nähdään lähtökohtaisesti sosiaali sena olentona, eli yhteisön tai sosiaali sen verkoston jäsenenä. Tutkimuksessa rakentui kuva ikään tyneistä ihmisistä sosiaalisina toimijoi na. Niukoista resursseista ja vaillinaises ta perehdytyksestä johtuen kotihoidon työntekijät eivät aina osanneet käyt tää laitteita tai tukea ikääntynyttä nii den käytössä kotikäynneillä. Tästä ei saa kuitenkaan tulla lisärasite sellaisille henkilöille, joilla hoivavastuu koettelee jo nyt jaksamista. Kokeilussa oli mukana kolme teknologista ratkaisua: Arctic Connect Oy:n kuvapuhelin, Seniortek Oy:n hoivaturva ja Sentina Oy:n Sävelsirkku. Kotiteknologian nivominen ikään tyneiden arkeen vaatii pitkäjänteis tä opettelua monilla tasoilla. 9 Rovaniemen kaupungin teknologiaohjaaja Nina Viirin mukaan kotiteknologialla voidaan vahvistaa esimerkiksi asutuskeskuksissa ja niiden ulkopuolella asuvien ikääntyneiden yhdenvertaisuutta. Perehdytykseen voi si ottaa mukaan myös naapurin tai ys tävän. Käytäntö osoittautui hyväksi, ja monet ikääntyneet kiitte livät mahdollisuudesta ottaa yhteyttä teknologia ohjaajaan. Yksi avain teknologisten apuvälinei den vakiinnuttamisessa arkeen onkin ikääntyneiden ihmisten hahmottami nen yhteisönsä jäseninä ja heidän so siaalisten verkostojensa osallistaminen uusien käytäntöjen opetteluun. kesämökki) tai jutella vapaaehtoistyöntekijän tai toisen ikääntyneen ihmisen kanssa. Kuvapuhelimella oli myös mahdollista osallistua erilaisiin ohjelmiin, olla yhteydessä sukulaisiin, vierailla itselle merkityksellisissä pai koissa joihin ei enää fyysisesti pysty nyt menemään (esim. Tärkeä kysymys on myös se, miten tuetaan niiden ikääntyneiden op pimista, joiden tukiverkosto on suppea. Viirin mukaan laitteiden helppokäyttöisyydessä on edelleen parantamisen varaa. Viirin kokemusten mukaan helpoiten otetaan käyttöön kotiteknologia, joka ei vaadi käyttäjältä juurikaan uuden opettelua (esim. 6. Muiden teknologioiden käyttöönotto vaatii niin käyttäjien kuin työntekijöidenkin huolellista koulutusta. Joissakin tapauk sissa kotihoidon etäkäynti hoidettiin kuvapuhelimella. verensokerimittari, HoivaTurva). Sopivan ohjelman voisi samoin etsiä yhdessä kotihoidon työntekijän tai vaikkapa taksikuskin kanssa muun käynnin yhteydessä. Haastatteluaineiston pe rusteella ikääntyneet ihmiset ja heidän läheisensä tarvitsevat kuitenkin kotitek nologian haltuunotossa monenlaista ja pitkäjänteistä apua ja tukea. Vanhustyö 5 • 2018 Pilvikki Lantela työskenteli Toimiva Koti hoito Lappiin -osaprojektissa Lapin yliopistossa, jossa tarkasteltiin ikääntyneiden kokemuksia kotiteknologiakokeilusta Lapin alueella 2016–2018. Vaikeuksista huolimatta kokeilussa nousi esiin teknologioihin liittyvät hy vät mahdollisuudet. Vain yksi kunta perusti kotihoitoon erillisen tek nologiaohjaajan toimen, johon palkat tu henkilö paneutui kotiteknologioihin ja asiakastyöhön. Käyttöä voisikin opetella yhdes sä toisten kanssa esimerkiksi päivätoi minnassa
Vanhustyön keskusliiton valtuuston puheenjohtaja Reijo Tilvis avasi juhlan. Valtakunnallista Vanhustenpäivää vietetään aina lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Upea Kuopion Seniorikuoro esitti kak si laulua. Suru, apeus ja vaikea mielenmasennus pysäyttävät ja vievät toimintakyvyn. Tieteelliset tutki mukset ovat osoittaneet yhä vakuutta vammin, kuinka aktiivinen elämänasen ne, myönteinen suhtautuminen omaan itseensä, kanssaihmisiin ja tapahtumiin, Kuopion Seniorikuoro. Vanhus tenviikon teemasta Niinistö totesi, että se Vanhustenpäivän valtakunnallisen pääjuhlan puheissa Kuopiossa ikääntyneet ihmiset näyttäytyivät itseoikeutetusti arvokkaina yhteiskunnan jäseninä. 10 VANHUSTENPÄIVÄN PÄÄJUHLA V anhustenpäivän valtakunnallista pääjuhlaa vietettiin tänä syksynä Kuopiossa. Kai kenlainen toiminta ja varsinkin uusien, totutusta poikkeavien toimintojen aloit taminen ja harjoittaminen pitävät aivo solut liikkeellä ja luovat hermoverkkoi hin uusia yhteyksiä. Juhla kiinnosti ikäih misiä, sillä Kuopion Kaupunginteatte rin kahden salin kaikki paikat olivat varattuja. Tanssi ja musiikkikaupungissa kun oltiin, juhlan taiteellisesta ohjelmaosuu desta vastasivat Kuopion taidelukio Lu mitin musiikin ja tanssin opiskelijat. Teksti: Anja Hiltunen Kuvat: Vicente Serra/Kuopion kaupunki Vanhustenpäivä Kuopiossa – Iloa toimeliaisuudesta on tärkeä muistutus kaikenikäisille har rastusten ja sosiaalisten suhteiden mer kityksestä. Toimeliaisuuden ja yhdessä tekemisen tapoja on yhtä monta kuin on meitä ihmisiäkin. Pääjuhlaa edeltänyt juhlamessu pidet tiin Kuopion Tuomiokirkossa. Hän arvioi, et tä toimeliaisuutta ei ole ilman tiettyä iloa. Vanhustyön keskusliiton valtuuston puheenjohtaja Reijo Tilvis välitti juhlassa tasavallan presidentin tervehdyksen.. Juhla lähetettiin videovälit teisesti isolta näyttämöltä pienempään saliin, joten juhlavieraita oli lähes 700. Elämäntilanteen muuttuessa on tärkeä löytää uusia tapoja harrastaa ja tavata ihmisiä. Vanhustenpäivästä käynnistyneen Vanhustenviikon suojelijana toimii ta savallan presidentti Sauli Niinistö, joka lähetti tervehdyksensä juhlaan
Kun auttaa toisia, saa iloa itsellekin Kuopion kaupungin edustajana juh lassa puhui kaupunginvaltuuston pu heenjohtaja, kansanedustaja Sari Raas sina. Joukossa oli neljän kuo piolaisen porukka Ritva Virtanen, An ja Reinikainen, Irma Koistinen ja Matti Säynevirta. Kaikki ovat Kuopion Reip paat Seniorit ry:n jäseniä, ja allekirjoit tavat Iloa toimeliaisuudesta teeman tärkeyden. Kaikkien näiden täytyy olla kunnossa Hyvän elämän pääkaupungissa. Tilvis totesi myös, että negatiiviset asenteet ja tuntemukset, kuten yksinäi syyden kokemus, tulevaisuuden toivon tai elämänilon katoaminen ja varsinkin elämän mielekkyyden häviäminen ovat huonon ennusteen merkkejä. Yhdistys tarjoaa tekemistä ainakin 15 ryhmässä ja kerhossa. Säynevirta vahvistaa, että jos ei ole mukana järjestetyssä toiminnassa, ei tu le lähdettyä ihmisten ilmoille. – On mu kava tavata ihmisiä ja jutella. Ihminen on koko naisuus, joka koostuu fyysisestä, hen kisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Hän totesi juhlan tulleen Kuopi oon hyvällä hetkellä. Kaupun gin strategiassa visiomme on Hyvän elä män pääkaupunki. – Olemme juuri hyväksyneet Kuopion uuden strategian, ja sen keskeiset tavoitteet tulevat hyvin lähelle tämän viikon teemoja. – Puhun mitä pu hun, mutta siellä oppii aina myös jotain. Järjestöissä edistetään toimeliaisuutta Juhlan alkua odottelevat vieraat kahvit telivat syysauringossa kylpevässä teatte rin lämpiössä. – Miehet ovat lais koja lähtemään. Yhdistyksen vapaaehtoiset järjestä vät ohjelmaa kuopiolaisessa palveluta lossa. Virtanen on käynyt englannin ker hossa kuusi vuotta. Opiskelija Tessa Kokkonen esitti herkän klarinettisoolon. Itse hän liittyi yhdistykseen nimenomaan sen ni messä olevan reippaatsanan ansiosta. On paistettu lettuja, ja siellä asu via jäseniä on käytetty kävelyllä ja asi oilla torilla ja kaupassa. Sanojen muuttaminen teoiksi ei ole ihan yksinkertaista. Aiemmin miehiä oli, mutta jollain tavalla he väsähtivät, kun ikää tuli, Säynevirta pahoittelee. Jumpassa käyn myös, kaverin vetämä nä, koska muuten ei aina tulisi lähdettyä. Politiikasta ja uskon nosta ei puhuta, vaan vanhusasioita ja muuta hauskaa. – Jotkut sanovatkin, että tämä on heidän perheensä, Reinikainen kertoo. Taidelukio Lumitin kuoro ja soitinyhtye esittivät iloisen Lauluja Suomesta -sikermän. Tässä ovatkin järjestökentän ja kolmannen sektorin voima ja mahdollisuudet. Raassina muistuttaa, että aktiivi nen ihminen voi tuottaa paljon iloa toi sille hyvinkin pienellä vaivalla, ja sa malla tulee antaneeksi iloa myös itselle. Kuopiolaiset Ritva Virtanen (vas.), Irma Koistinen, Matti Säynevirta ja Anja Reinikainen toimivat Kuopion Reippaat Seniorit ry:ssä aktiivisina vapaaehtoisina.. 11 Vanhustyö 5 • 2018 auttaa elämään pidempään ja terveem pänä. Valitettavasti vain miehet ovat har vassa jäsenkunnassa. Nelikko toteaa, että moni olisi yksi näinen ilman yhdistystä ja sen toimintaa. Meillä on kerran viikossa keskustelukerho, jossa käy paljon jäseniä. Lumitin tanssilinjan Laura Pitkänen esitti oman koreografiansa, jonka viesti muistutti lapsen kasvun tukemisesta
Sen tu lisi olla vanhuksille työterveyshuollon tapaan välittömästi vaivoihin puuttuva, Siitonen esitti. Ikäihmisten asian tulee olla koko yhteiskunnan asia. Suku polvien väliseen ristiriitaan en usko. Vii kon teema on osuva. Heikkinen muistutti, että ikäihmiset ovat kansakuntamme rikkaus ja eliniän noustessa ja yhteiskunnan muuttuessa myös vanhuus muuttuu. Siitonen muistutti monen vanhuksen ja eläkeläisen osallistuvan edelleen yh teiskunnan toimiin. – Meitähän on tämmöisiä moni mutkaisia ihmisiä. Viime aikoina on keskusteltu vanhus asiainvaltuutetusta. Sik si eläkkeiden ostovoimasta on Siitosen mukaan huolehdittava. Meidän poliitikkojen tehtävänä on luoda yhteis kuntaa, jossa on ilo vanheta. Tänään voi olla meil lä hyvä ja huomenna ei päästä mihin kään. Soit takaa, pyytäkää kävelylle tai vaikka kah ville. – Euroopan parlamentissa ol lessani oli toinen meno. Vanhuudesta ja ihmiselosta puhuttiin hienolla tavalla, ja EvaRiitta Siitosen puhe oli koskettanut melkein kyyneliin asti. Kaikki tärkeät mepit löytyivät ”aikuisosastolta”. Heikkinen on ha vainnut tehtävän saavan kannatusta lä pi poliittisen kentän. – Heikkinen kertoi, miten vanhuksiin pitäisi suhtautua, että ei olla pelkkä ku luerä. Tavoitteena on, että mahdol lisimman kauan pysymme omilla tolpil lamme. Me tarvittais tukea ja turvaa muil ta, Irma Koistinen totesi. Ylipormestari EvaRiitta Siitonen, mummo EtuTöölöstä, kuten hän itse ään kutsui, moitti valtiovaltaa siitä, että se kutsuu vanhuksia kestävyysvajeeksi. Toimiva terveydenhoito auttaa ihmisiä pysymään aktiivisina. Reipas juhlavierasnelikkomme totesi juhlan olleen kaunis ja ohjelman hieno. Se saattaa pelastaa hänen päivänsä. Ja niin suihkusta lähti pu naposkinen vanhus ja nuori sairaanhoi taja, joka oli oppinut jotain valtavan tär keää: Olemme olemassa muita ihmisiä varten ja tulemme näkyviksi muitten ih misten kautta. Siitosen mielestä ikärasismi on vieläkin kovin suomalai nen ilmiö. – Hyvän yhteis kuntakehityksen turvaamiseksi päätös ten vaikutuksia tulee siksi aina arvioida myös ikäihmisten näkökulmasta. Teatterit, konserttisalit ja kauppakeskukset tyhjenisivät ilman elä keläisiä ja vanhuksia. 12 – Jos ette itse kärsi yksinäisyydestä, tun nette varmasti jonkun, joka kärsii. Matti Säynevirta löysi puheista lu pauksia, että tulevaisuudessa pärjätään. Monet hoitavat lap senlapsia ja toinen toisiaan, osallistuvat järjestö ja vapaaehtoistyöhön ja luotta mustoimiin. – Niin aloin laulaa ”Jo Karjalan kun nailla lehtii puu”. Heikkinen oivalsi sukunimestä rouvan olevan Karjalan evakko. Vanhuksilla on mon ta roolia yhteiskunnassa. Toiseen säkeistöön päästyäni puhumaton rouva alkoi lau laa mukana. Heikkinen pitää eri tyisen tärkeänä sitä, että vanhusasiainval tuutettu onnistuisi asettautumaan puo luepolitiikan ja päivänpolitiikan yläpuo lelle. Me hän toivomme, että jälkipolvillamme oli si helpompaa kuin itsellä on. Tärkeä on myös itsemääräämisoi keus koko elämän ajan, mikä edellyt tää myös taloudellista itsenäisyyttä. Tuomio rovasti Ilpo Rannankari saattoi yleisön kotimatkalle poikkeuksellisesti laulamalla siunauksen.. Hän katsoo kasva van vanhusväestön Suomessa tarvitta van vanhusasiainvaltuutettua vanhusten puolen pitäjäksi, yhteiskunnalliseksi kes kustelijaksi, kehittäjäksi ja ikäihmisten oikeuksien ajajaksi. Juhlan juonsi toimittaja Pekka Niiranen, tässä vierellään VTKL:n puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen ja Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Raassina. 6 Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen. Haluaisin että suo malaisessa yhteiskunnassa entistä use ammin keskusteltaisiin ikääntymisestä iloisena ja myönteisenä asiana. – Miten kestävyysvajeesta saadaan kes tävyystae. Osallisuus yhteiskunnasta on kaikenikäisten oikeus Juhlapuheen pitänyt VTKL:n puheen johtaja Hannakaisa Heikkinen muisteli aluksi kokemustaan, kun nuorena sai raanhoitajana sai suihkutettavakseen lä hes 100vuotiaan, muistisairaan rouvan, jonka silmistä näki, että hän tunsi kau hua lähteä taas uuden vieraan hoitajan mukaan
Vanhustyö 5 • 2018. Hankkeessa on tehty uudenlaista yhteistyötä yhdistysten ja julkisen sektorin välillä ns. yhden luukun peri aatteella: ikääntynyt saa yhdestä paikasta neuvontaa sekä kau pungin että järjestöjen ikääntyneille suunnatusta toiminnasta. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander ja Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara ojensivat juhlassa 5.000 euron Vuoden Vanhusteko -palkinnon Turun kaupungin ja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n yhteiselle Liikkuva resurssikeskus -hankkeelle. Yleisöä kahvilla. Vuoden Vanhusteko -palkinto Liikkuvalle resurssikeskukselle Turkuun Vanhustenpäivän pääjuhlassa julkistetaan vuosittain Vuo den Vanhusteko palkinnon saaja. Vanhustyön keskusliitto ja Ilmarinen palkitsivat tunnustuksella tänä vuonna Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n ja Turun kaupungin yhtei sen Liikkuvan resurssikeskuksen. 13 2018 Vuoden Vanhusteko -palkinnon ottivat vastaan Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen, palveluohjaaja Antero Lehtonen Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta ja projektisuunnittelija Satu Järvenpää Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:stä. Se tarjoaa kotona asuville ikääntyville liikkuvaa ja arkiympäristöön jalkautuvaa palve lua, joka ohjaa ikääntyviä palvelujen pariin sekä järjestää pop up tyyppistä vapaaehtoistoimintaa ikääntyvien omien toivei den mukaisesti
14 Kaikista tärkeintä on, että ikääntynyt saa tarvitsemansa avun T urun kaupungin ja Turun Lähim mäispalveluyhdistys ry:n yhteises sä, STEA:n rahoittamassa kump panuushankkeessa on tehty ennaltaeh käisevää, sektorirajoja rikkovaa vanhus työtä hyvin tuloksin. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Turun kaupungin lisäksi mm. Osa tuntuu myös vähättelevän mieltä askarruttavia kysymyksiään. Apua turuilta ja toreilta Moni ikääntynyt on kertonut, ettei tule lähdettyä yhden asian takia keskustaan. Käytännössä han ke on jalkautunut Turun eri kaupungin osiin liikkuvan neuvontapisteen muo dossa. Pysäkil le on helppo tulla ja kysyä ikään kuin Liikkuva resurssikeskus -hanke • Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n ja Turun kaupungin kumppanuushanke 2016–2018 • Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) Kunta ja järjestöt -teemarahoitus • Hanke välittää ikääntyneille tietoa ja innostaa osallistumaan alueelliseen toimintaan ”yhden luukun periaatetta”, jossa neu vontapisteeltä saa kootusti mahdollisim man paljon erilaista tietoa, neuvontaa ja palveluohjausta. Siskot ja Simot ry:n sekä Turun Kaupunkilähetys ry:n Asiakkaan polku -hankkeen kanssa. Neuvontapisteillä ker rotaan ja tiedotetaan muun muassa kau pungin palveluista, kulttuuri ja liikun tapalveluista, järjestöjen ja yhdistysten toiminnasta sekä vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. Hankkeessa on luotu 2018 Teksti: Silja-Elisa Kujala, sosionomiopiskelija, Turun AMK Liikkuva resurssikeskus on osa Iloa arkeen -pysäkkitoimintaa. Liikkuva resurssikeskus toteuttaa VUODEN VANHUSTEKO Turussa vuonna 2016 käynnistyneessä Liikkuva resurssikeskus -hankkeessa on toteutettu ikääntyneille suunnattua matalan kynnyksen neuvontaa ja palveluohjausta sekä kehitetty alueille luontaisia kansalaistoiminnantapoja ja pop up -vapaaehtoistoimintaa. Lisätietoja: helena.norokallio@kotikunnas.fi satu.jarvenpaa@kotikunnas.fi antero.lehtonen@turku.fi. myös mahdollisuuksia tehdä kertaluon toisia hyviä tekoja pop up vapaaehtois toiminnan keinoin
Neuvontaa on voinut saada myös askartelupajan, päivätanssien tai rockkonsertin yhtey dessä. Hankkeessa on erityisesti huomioitu lähiöt ja katve alueet. Hankkeessa on liikuttu mm. Hank keen keskeisin toimintamalli on liik kuvuus, sillä tavoitteena on ollut löytää ikääntyneitä, jotka eivät muuten löydä olemassa oleviin kiinteisiin neuvonta pisteisiin. Resursseja yhdis tämällä ja konkreettisesti verkostoitu malla ikääntyneille suunnatut toimin not on saatu koottua yhteen. Ohjausta toiminnan ohessa Neuvontapisteelle on houkuteltu ihmi siä monenlaisella toiminnalla. Perinteisesti ohjausta ja neuvontaa on ollut tarjolla neuvon tapisteissä ja toimistoissa. hyvän mielen tansseja, joissa sai tulla tanssittamaan vanhuskeskusten asukkaita. si säänheittona neuvonnalle. Työ on ollut antoisaa ja ai dot kohtaamiset ikääntyneiden ihmisten kanssa ovat tuntuneet merkityksellisiltä. On ollut esim. Mukana menossa on ollut esim. He ovat toimineet yhteistyölinkkeinä ikääntynei siin omilla asuinalueillaan tiedon jaka miseksi ja saamiseksi. Pop up -tempauksiin on osallistunut jo yli 2000 vapaaehtoista. Ikääntynyttä ei kiinnosta kuka tiedon tuo, tärkeintä on, että oikeanlaista tietoa on oikeaan aikaan tarjolla. Liikkuva resurssikeskus -hankkeessa on kehitetty kertaluonteisia alueellisia vapaaehtoistoimintoja turkulaisten omien toiveiden mukaan. hankkeessa kahteen otteeseen toteutetut Seniorisinkkujen ta paamiset. Neuvontapisteen pysähdyspai kat vaihtelevat, jotta mahdollisimman monelle pystytään tarjoamaan mahdol lisuus matalankynnyksen neuvontaan. Luovasti liikkuen paikasta toiseen Liikkuvaa resurssikeskusta on pyritty kehittämään fyysisen, sosiaalisen sekä sosioekonomisen saavutettavuuden nä kökulmista. alustavan palvelutar peen kartoituksen on mukavasti voinut hoitaa sisällä matkailuautossa. Liikkuva resurssikeskus julkai see kolme kertaa vuodessa Menovin kit senioreille esitettä, johon kootaan yhdessä tapahtumatietoja, vapaaehtois toiminnan ja saattajaavun mahdolli suuksia. 6. Nyt neulotaan -käsityökampanja taas mahdollisti ikääntyneiden osallistumisen pop up -toimintaan myös kotoa käsin. Tällöin voi daan lisätä ikääntyneiden hyvinvointia ja vahvistaa itsenäistä elämää ja toimijuut ta. ohimennenkin asioita, kertovat Liikku van resurssikeskuksen työntekijät Satu Järvenpää ja Antero Lehtonen. autolla, palvelubussilla, kirjastoautolla, vesibus silla ja matkailuautolla, joka on mahdol listanut yksityiskohtaisemman ja yksilöl lisemmän ohjauk sen. 15 Vanhustyö 5 • 2018 Pop up -vapaaehtoisuus on kertaluonteista toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden ”hyvään tekoon” heille, jotka eivät syystä tai toisesta löydä joustavia tapoja osallistua. Hankkeen tärkeitä kumppa neita ovat kolmannen sektorin ja kau pungin eri toimijat. Paikasta toiseen siirrettävä neuvon tapiste muuntuu kulloisenkin pysähdys paikan ja alueellisen tarpeen mukaises ti. Kampanjassa kerättiin käsitöitä, jotka lahjoitettiin edelleen vähävaraisille lapsiperheille. Kynnystä osallistumiseen on laskenut vapaaehtoisilta saadun palautteen perusteella se, että voi osallistua kertaluonteisesti ja omien aikataulujen mukaan. Hankkeen toiminta on vaatinut työnte kijöiltä ennakkoluulottomuutta ja uskal lusta kokeilla erilaisia toimintatapoja ja astua ajoittain oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Ikääntyneiden toiveiden perusteella pyritään järjestämään juu ri heidän tarvettaan vastaavaa neuvon taa. Joillekin on ollut helpompaa kysyä mieltä askarrut tavista asioista tekemisen ohessa, vaik kapa palveluohjaajan kanssa tanssiessa. Pop up -vapaaehtoistoimintaa tehdään yhteistyössä Siskot ja Simot -yhteisön kanssa. Neuvontapisteellä on usein myös muita työntekijöitä. Palvelu on pyritty tuomaan ikääntyneiden ulottuville, heille tuttuun arkiympäristöön. Lähikaupan kulmalle tai terveyskeskuksen edustal le jalkauduttaessa on tavoitettu myös ikääntyneitä, jotka eivät osaa itse ha keutua palveluiden piiriin. Toiminnallisuus on mataloittanut osallistumiskynnystä ja toiminut ns. Hank keen työparin muodostavat Turun kau pungin Hyvinvointitoimialan palkkaa ma palveluohjaaja sekä Turun Lähim mäispalveluyhdistys ry:n projektisuun nittelija, geronomi. Se täydentää olemassa ole via neuvontapisteitä, kertoo projekti koordinaattori Helena Norokallio Tu run Lähimmäispalveluyhdistys ry:stä. Henkilökohtaiset asiat kuten esim. Myös alueilla asuvi en ikääntyneiden asukkaiden osallistu minen on ollut merkityksellistä. Ikääntyneiden ääni kuuluviin Liikkuva resurssikeskus hankkeessa toi minta on kaksisuuntaista, sillä työnteki jät voivat kerätä tietoa kehittämishank keisiin sekä tietoa ikääntyneiden tarpeis ta ja toiveista. Mat kassa on ajoittain mukana myös vapaa ehtoisia. Sektorirajoja rikkoen Mielenkiintoista hankkeessa on yli sek torirajojen ulottuva yhteistyö. Parhaimmillaan kertaluontoisten keikkojen avulla voi löytyä itselle mielekäs auttamisen kanava myös pidemmäksi aikaa. Ikääntyneiltä itseltään tulleena ide ana syntyivät mm. halikoiraa, nuk ketaiteilijaa ja musikanttia. Liikkeelle on saatu paljon sellaisiakin ikääntyneitä, jotka eivät ole aiemmin muuten osallistuneet. Samalla sai mahdollisuuden matalankynnyksen neuvontaan
Vammais tai vanhuspalveluiden epää minen on esimerkki aiheesta, johon liittyvissä yhteydenotoissa on usein kyse pikemminkin vammais tai van huspalveluita koskevan lainsäädännön soveltamisesta kuin yhdenvertaisuus lain tarkoittamasta syrjinnästä. Toisaalta yhdenvertaisuusvaltuute tulle tulee säännöllisesti yhteydenottoja, joiden kohdalla ei ole kyse yhdenver taisuuslain vastaisesta syrjinnästä. 16 Teksti: Kirsi Pimiä, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kuva: Laura Mendelin Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu ikäsyrjintään Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Ongel mat palveluiden saamisessa vaikuttavat. Y hdenvertaisuusvaltuutetulle tul leet ikään liittyvät yhteyden otot liittyvät usein erilaisiin ylei siin ikärajoihin tai tietylle ikäryhmälle kohdennettuihin alennuksiin tai palve luihin pikemminkin kuin yksittäiseen henkilöön iän perusteella kohdistunee seen negatiiviseen kohteluun. Ta pauksissa voi silti olla kyse huonosta hallinnosta, epäasiallisesta kohtelusta tai muuhun lainsäädäntöön tai sen soveltamiseen liittyvästä ongelmasta. Joskus huomaamme myös, että ikäsyrjintää ei oteta vakavasti. Ikä on siis syrjintäperuste esimerkiksi alkuperän, kansalaisuuden tai terveydentilan joukossa. Yhteiskunnassa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että syrjintä on väärin, mutta aina ei ymmärretä mitä syrjintä on
Yhdenvertaisuusvaltuutettuun on otettu enenevissä määrin yhteyttä digitalisaatioon liittyen. Esteetön yhteiskunta on perusedel lytys osallisuudelle ja yhdenvertaisuu delle. Suomi digitalisoituu kovaa vauhtia. Valtuutetulle tulee yhteydenottoja koetusta tai havaitusta syrjinnästä laajasti eri syrjintäperusteilla ja kaikilta elämänalueilta. Tä mä nousi esille sisäministeriön vuon na 2014 julkaisemassa selvityksessä Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi: Selvitys vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden henkilöiden kokemasta syrjinnästä sosiaali ja terveyspalveluis sa. 17 Vanhustyö 5 • 2018 Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhteiskunta ja sen palvelut on tavattu rakentaa vain tietylle osalle sen väestöä. Yhdenvertaisuuden edistämistyössä tulisikin huomioida henkilön koko elä mänkaari. Esimerkiksi ikääntyneiden seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tai ikääntyvien vammaisten henkilöi den oikeuksien toteutumiseen liittyy osin erilaisia piirteitä kuin työikäisten tai nuorten. Yleisellä tasolla tarkastel tuna hyvinvointivaltio toimii, mutta sen täytyy kannatella myös haavoittuvim massa asemassa olevia ihmisiä, joiden kyky ja mahdollisuudet vaatia itselleen kuuluvia oikeuksia ovat heikommat. Eri vähemmistöihin kuuluvat hen kilöt kohtaavat uudenlaisia haasteita eri elämänvaiheissa ja niihin liittyvien palveluiden yhteydessä. Tämä vaatii asennemuutosta niin lainsäätä jältä, päättäjiltä kuin yksityisiltä toimi joiltakin. Suomessa on ihmisryhmiä, joiden täysimääräinen pääsy oikeuksiinsa on vaarantunut. Ei ole oikeudenmukaista eikä tehokasta rakentaa palveluita vain tietylle osalle väestöstä. Olen ilmaissut huoleni siitä, mi ten eri asiakasryhmien yhdenvertaisuu desta huolehditaan jatkossa. Sosiaali ja terveyspalvelut ovat ihmisen hyvinvoinnin ja arjen kannalta olennaisia palveluita. Yhteyden ottojen huolenaiheet ovat koskeneet sähköisten palveluiden ulkopuolella syystä tai toisesta eläviä henkilöitä, kuten osaa ikääntyneistä ja köyhyysra jan alapuolella elävistä henkilöistä. www.syrjinta.fi kuitenkin negatiivisesti niin vammais ten kuin ikääntyneiden henkilöiden osallisuuteen ja estävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Tämä riski koskee erityisesti paljon palveluita tarvitsevia, muun muassa ikääntyneitä henkilöitä. Usein ne ovat melko intiimejä luonteeltaan: ihminen joutuu sosiaali ja terveys palveluiden asiakkaana käsittelemään hyvin henkilökohtaisia asioitaan tai esi merkiksi päästämään tuntemattoman henkilön koskettamaan kehoaan. Esteetön suunnittelu ottaa etupai notteisesti huomioon myös ikääntyvän väestön tarpeet ja siitä hyötyy moni esimerkiksi sairastumisen, onnetto muuden tai vanhemmuuden myötä. Yhteydenottomäärät ovat kasvaneet vuosittain merkittävästi. Sähköiset palvelut tuovat yhdenver taisia mahdollisuuksia, mutta samalla ne altistavat tiettyjä ryhmiä syrjin nälle. 6 jintäperusteiden yhdistelmää ei osata henkilön kohdalla aina huomioida. Perus ja ihmisoikeuksille ei tule aset taa hintalappua kulloisenkin taloudel lisen tilanteen tai hallituksen poliittisen suuntauksen mukaan. Tätä eri syr kalliiksi, kun ne otetaan osaksi uudis tusta jo projektin alkuvaiheessa. Nämä tärkeät palvelut ovat suurten muutosten edessä sosiaali ja terveyspalveluiden uudistuksen ja maakuntauudistuksen myötä. Esteettömyys ja saavutettavuus eivät tule Esteetön yhteiskunta on perusedellytys osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle.. Esimerkiksi sosiaali ja terveyden huollon uudistuksen yhteydessä pu hutaan paljon yhdenvertaisuudesta. Toivottavaa on, että yhdenvertaisuus ei jää uudistuksen muiden tavoitteiden alle eikä haavoittuvassa asemassa ole vien asiakkaiden oikeus saada eheä ja laadukas sosiaali ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus vaarannu. Usein yhdenvertaisuus näyttää valtaväestön silmin katsottuna olevan kunnossa, mutta tosiasiassa ei sitä ole. Suomea kurittanut pitkä taloudel linen taantuma ja viimeisten vuosien aikana polarisoitunut yhteiskunnalli nen ilmapiiri ovat aiheuttaneet pelkoja yhdenvertaisuuden heikkenemises tä
Hoitotahdon voi tehdä kuka tahansa iästä ja elämäntilanteesta riippumatta. Mitä hoitotahto sisältää. Hoitotahto voidaan sivuuttaa vain, jos lääkärillä on vahvat perusteet olettaa, että tahdonilmaisu ei ole pätevä tai vakaa. Hoitotahto voidaan tal lentaa potilasasiakirjoihin. Sen voi ilmaista myös vapaamuotoisesti paperilla tai valmiilla lomakkeilla. Jos hoitotahtoani ei tiedetä, miten minua hoidetaan. Lähtökohtana on, että kir jallinen ja suullinen hoitotahdon ilmaisu ovat yhtä päteviä. Jos hekään eivät tiedä, niin hoitoa annetaan tavalla, jota voidaan pitää henkilön edun mukaise na. Jos hoitotahto kirjataan jo terveenä ollessa ja sitä päivitetään ajoittain, se takaa parhaan hoidon. Esimerkiksi muistisairaille on oma vaihtoehtoinen lomake. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) edellyttää, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Lähtökohdiltaan hoi to on aina ihmisarvoa kunnioittavaa ja oireenmukaista. ruoka, vaatetus, harrastukset jne.). Osa ei välttämättä halua tehdä päätöksiä etukäteen ja osa katsoo, etteivät ne ole päätettävissä olevia asioita. Hoidosta kieltäytymi nen tai hoidon lopettaminen tarkoittaa parantavista hoitotoimista luopumista vain, jos hoito ei ole enää henkilön edun mukaista. Yhtäältä hoitotahto voi sisältää tah donilmaisut, jotka koskevat henkilön suostumusta tulevaisuudessa annetta vaan hoitoon tai mahdollisuutta kiel täytyä hoidoista. On tilanteita, että hoitotahtoa ei tiede tä tai sitä ei saada selville. Hoitotahto ei edellytä todistajia, mutta todistajiksi hankitaan usein kaksi täysikäistä henkilöä. Kun hoitotahtoa päivitetään, viimeksi esitetty kumoaa aikaisemman hoitotahdon. Jos henkilö itse ei pysty päättämään ja arvioimaan tilannetta, kuullaan omaista, läheistä tai laillista edustajaa. Toisaalta hoitotahto voi sisältää henkilön tahdonilmaisut ja toiveet hoitopaikan valinnasta, hoito ja hoivakäytänteistä tai muista asioista, jotka ovat tärkeitä elämänlaatuun vai kuttavia tekijöitä arjessa (esim. Hoitotahto on henkilön tahdonilmaus tulevasta hoidosta, missä hän voi antaa ohjeita yksilölliseen hoitoon. Hoitotahdon avulla saadaan siis tietoa henkilön omista hoitotoiveista ja niistä tulee osa hoitosuunnitelmaa, joka aut taa hoidon linjauksessa ja parantaa hoi dettavan elämänlaatua. Hoitotah dosta on hyvä kertoa hoitavalle lääkä rille ja hoitajalle ja tallentaa siitä kopio heille. Hoitopäätökset ovat lopulta lääkä rin harkinnassa. 6 Teksti: Marika Kylänen, erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Suvi Leppäaho, tutkija Outi Kuitunen-Kaija, kehittämispäällikkö, Hyvinvointi-osasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kuva: Bigstock Oletko sinä ilmaissut hoitotahtosi. Tee hoitotahto! Yhä useampi ihminen haluaa osallistua hoitopaikkaansa ja hoitoansa koskeviin päätöksiin, mutta silti vain harva on tehnyt hoitotahdon. Hoitotahdon voi kirjata kansallisen ter veysarkiston (Kanta) Omakantapalve luun (omakanta.fi). Jos et, niin käyhän kirjaamassa se Omakanta-palveluun osoitteessa https://www.kanta.fi/omakanta 18. Tämä ei tarkoita, että henkilö jäisi ilman hoitoa. Mikä on hoitotahto. Miksi tekisin ja päivittäisin hoitotahtoni. Hoitotahtolomakepohjia: Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelut: https://www.essote.fi/wp-content/uploads/ sites/2/2016/01/hoitotahto-lomake.pdf Muistiliitto: https://www.muistiliitto.fi/application/files/3015/1246/5286/Hoitotahtoni_2017 _verkossa_taytettava.pdf Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: https://thl.fi/documents/10531/1722924/Hoitotahto_2015_04_17.pdf/4c29f218-558e-41ad85d3-a94ccef1c480 Pirkkalan kunta: https://www.pirkkala.fi/site/assets/files/5759/ hoitotahtolomake.pdf Missä ja milloin hoitotahto tehdään. Kuolemaa lähestyessä tämä merkitsee, että kärsimyksiä pitkit tävistä hoidoista luovutaan. Kenelle hoitotahto välitetään tiedoksi. Henkilöä tulee mahdolli suuksien mukaan hoitaa hänen tahto aan kunnioittaen. Hoito tahdon voi halutessaan päivittää tai pe rua. Omakantapalvelussa on mahdollista kirjata hoitotahto ja antaa suostumus sen käyttöön. Erityisesti iäkkäitä ja lievästi muistisai raita ihmisiä tulisi kannustaa hoitotah don laatimiseen hyvissä ajoin. Sitä kun nioitetaan tilanteessa, jossa henkilö on menettänyt kykynsä ilmaista hoitoa koskevia toiveitaan vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden vuoksi. Hoitotahdon ilmaisu vahvis taa henkilön itsemääräämisoikeutta, si too terveydenhuollon ammattilaista ja ohittaa omaisten mahdolliset eriävät mielipiteet. Erityisesti äkillisten tilanteiden varalle hoitotahto kannattaa tallettaa paikkaan, josta omaiset ja läheiset löy tävät sen tarvittaessa. Siitä kannattaakin keskustella eri elä mänvaiheissa
19 Vanhustyö 5 • 2018 Pegoratio Ummetuksen hoitoon sekä kuivuneen, suolessa pitkään olleen ulostemassan (ulostetukkeuma) pehmentämiseen tarkoitettu itsehoitolääke. Varovaisuuteen on syytä, jos olet altis neste-elektrolyyttitasapainon häiriöille ja sinulla ilmenee ripulia. Markkinoija: ratiopharm Oy. Ulostekovettuman pehmentäminen: Aikuisille ja yli 12-vuotiaille lapsille 5–10 annospussia à 12 g, eli 1–2 litraa vrk:ssa 1–3 päivän ajan. fi, info@ratiopharm.fi. Teksti perustuu 12.6.2017 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. Edullinen vaihtoehto* Ummetuksen hoitoon Pegoratio 6 g ja 12 g jauheet oraaliliuosta varten, annospussit on ummetuksen hoitoon sekä kuivuneen, suolessa pitkään olleen ulostemassan (ulostetukkeuma) pehmentämiseen tarkoitettu valmiste, joka vaikuttavana aineenaan sisältää makrogolia. Jos oireesi jatkuvat kahden viikon käytön jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Tutustu huolella pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Ei alle 2-vuotiaille. Tarkemmat ohjeet lääkkeen käytöstä, ks. Vaikuttava aine: makrogoli 4000 Pegoratio 12 g pakkauksissa yksittäin pakatut pussit helpottamaan annostelua. P. Lisätietoja: www.terveysportti. Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa ennen tämän lääkkeen käyttöä, jos ummetus on kehittynyt tai pahentunut nopeasti, jos maksasi tai munuaistesi toiminta on heikentynyt, jos käytät nesteenpoistolääkkeitä ja saat ripulin tai jos ummetukseen liittyy kipua, kuumetta tai muita mahavaivoja. Yleisiä haittavaikutuksia aikuisilla ovat vatsakipu, vatsan turvotus, ripuli sekä pahoinvointi; ja lapsilla vatsakipu sekä ripuli. Älä käytä Pegoratiota, jos olet allerginen makrogolille, sinulla on suolenseinämän rakenteellisesta tai toiminnallisesta viasta johtuva tukkeuma, sinulla on puhkeama suolen seinämässä, sinulla on jokin vakava tulehduksellinen suolistosairaus, tai jos sinulla on vatsakipuja, joiden syytä ei tiedetä. Lääkkeen käytössä on huomioitava, että Pegoration vaikuttava aine (makrogoli) voi tilapäisesti vähentää muiden lääkkeiden imeytymistä. FI/OTC Oth/18/006/8/18 *Lähde: Pharmarket 1.11.2018 Uutuus!. Annostus: Kroonisen ummetuksen hoito: Aikuisille ja yli 8-vuotiaille lapsille 12 g 1–2 kertaa vrk:ssa; 4–7-vuotiaille lapsille 6 g 1–2 kertaa vrk:ssa; ja 2–3-vuotiaille lapsille 6 g kerran vrk:ssa. Itsehoitolääke. Pegoratiota voi käyttää sekä raskauden että imetyksen aikana. 020 180 5900. pakkausseloste
Toisessa ääripäässä ovat pai kalliset ja yksittäiset toimijat. Monen maan palvelujärjestelmissä esiintyy myös vä hemmän hyväksyttyjä kriteereitä, kuten ikä, sosiaalinen sta tus tai yksilön käyttäytyminen. Yksittäisten kansalaisten palve luista päätetään päivittäin. Periaatteelliset mahdollisuudet hoitaa terveysongelmia ovat laajemmat kuin käytettävissä olevat resurssit. Oikeudenmukaisuus on resurssien jaka mista tarpeen mukaan, jolloin huolehditaan, että samanlai sessa tilanteessa ja tarpeessa olevat henkilöt saavat esimerkik si hoitoa yhdenvertaisesti tai pääsevät yhdenvertaisesti jonkin palvelun piiriin. Riitta Suhonen. Hoidon kiireellisyyt tä, ensisijaisuutta, terveystilanteen vakavuutta tai kustannus tehokkaan hoitokeinon olemassa oloa ei juuri epäillä tai kri tisoida. Oikeudenmukaisuuden periaate tarkoittaa esimerkiksi yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikille jaettaisiin yhteistä hy vää saman verran. Keskeisiä työkaluja ovat bud jetti, strateginen ohjaus ja erilaiset asiantuntijatahot, keskeisiä toimijoita taas päätöksentekijät. Tutkimusnäyttö ohjaa priorisointia Palvelujen ja hoidon yleisesti hyväksyttyinä kriteereinä pide tään sopivuutta tai kelpoisuutta, perustumista tarpeeseen tai palvelun piiriin hakeutumisen järjestystä. Myös yksilöiden terveys on rajallista, mutta terveyttä edistävien toimien tai terveyden ylläpitämisen kysyntä voi olla ääretöntä. Prosessit, joiden mukaan esimer kiksi yhteisesti hyväksyttyjä priorisoinnin kriteereitä sovel letaan yksittäisissä asiakaskontakteissa, ovat sosiaali ja ter veydenhuollon palveluja järjestävien toimijoiden vastuulla. Satu Niskanen R ajalliset resurssit tarkoittavat tarvetta asettaa asioita tärkeysjärjestykseen eli priorisoida, jolloin toimintaa kohdennetaan valituilla priorisointikriteereillä. Päätöksentekijöiden on aina pohdittava myös eettisiä periaatteita jakaessaan käytettävissä olevia resursseja. 20 Teksti: Riitta Suhonen, TtT, professori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja ylihoitaja (sivutoimi) Kuva: Jaska Poikonen, Bigstock Päätöksenteon eettiset kysymykset Valtio, kunnat ja kuntayhtymät ovat syksyn aikana valmistelleet tulevan vuoden budjettia mukaan lukien sosiaalija terveyspalveluihin käytettävissä olevat resurssit. Tiede, tutkimus ja kehitystyö ovat mahdollistaneet yhä yksityiskohtaisemman ja monipuolisemman hoitovalikon ihmisten erilaisiin terveysongelmiin. Kaikki resurssit ovat kuitenkin aina jostakin katsantokannasta rajalliset. Palvelujen ja hoidon sisällöstä ja määrästä säädetään ja päätetään kansallisella tasolla. Keskeiset eettiset periaatteet rajallisten resurssien jaossa ovat oikeuden mukaisuus ja tasavertaisuus. Kan salaisille on usein epäselvää, millaisin periaattein, erityises ti eettisin periaattein, rajallisia resursseja jaetaan. Suomessa tällaisten kritee rien ei tunnisteta yleisellä tasolla ohjaavan päätöksentekoa