SENIORARBETE SENIORARBETE 4 • 2018 TEEMA: Työn muutos ja henkilöstö Varaudu vanhuuteen Digiä ja tekoälyä vanhustyössä Arkikuntoutusta kotihoitoon
Tarvitsemme kuitenkin lisää tietoa vanhustyön muutoksista työn digitalisoituessa. Teknologia voi helpottaa työn organisointia ja fyysistä rasitusta, parantaa vuorovaikutusta sekä vähentää inhimillisiä virheitä. TEEMA: Työn muutos ja henkilöstö Henkilöstön näkökulmasta ikäihmisten palvelut ovat olleet jo pitkään erittäin kuormittava ala. on ollut mukana monissa muutoksissa. 10 170-vuotias Fruntimmersföreningen i Helsinfors r.f. Kunniapuheenjohtaja Eva Stockmannin kirjoitti elävän kuvauksen yhdistyksen vaiheista. 16. Kotihoidon kuormitus on kuitenkin kasvanut laitoshoidon vähentämisen myötä. Teknologian kehittyminen ja digitalisaatio näkyvät laajasti myös vanhustyössä. Mistä kotihoidon ongelmat johtuvat ja miten niitä voitaisiin vähentää. 2 4 • 2018 SENIORARBETE Seuraava numero ilmestyy 16.11.2018 | Lehden teema YHDENVERTAISUUS 88 170-vuotias Fruntimmersföreningen i Helsinfors r.f
3 Vanhustyö 4 • 2018 Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Satu Karppanen Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Reijo Tilvis Tuula Laine (siht.) Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Tuula Laine Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Tilaukset http://www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/ vanhustyo_lehti/tilaa_lehti/ vanhustyolehti@vtkl.fi, info@vtkl.fi tai toimituksesta Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. • Satu Niskanen 20 ”Pitihän minun teille näyttää!” • Emma Liukko, Tea Saarela 22 Kolumni • Reijo Tilvis 23 Pakina • Ari Liimatainen 24 Työtä omaishoitajien hyväksi, täydellä sydämellä • Leena Welling, Minnamaria Salminen 26 Riskiperusteinen turvallisuusjohtaminen entistä tärkeämpää vanhustyön muutoksessa • Lilja Palo, Soili Martikainen 28 Arkiteknologia käyttöön! • Kaisa Eskelinen 30 Vanheneminen.. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. • Petteri Viramo, Juho Merilahti 14 Toimintatonni-palkitut Opittiin yhdessä tekemällä • Satu Suni 16 Kotihoidon työntekijät äärirajoilla • Timo Sinervo 18 Suomen kotihoitoon mallia Norjasta. – varaudu vanhuuteen • Reija Heinola, Katja Helo 32 Viisaasti varautuen kohti uusia vuosikymmeniä • Marja-Liisa Torniainen 36 Caritas 20 vuotta – Yhteisöllisyyden puolesta yksinäisyyttä vastaan • Marja-Leena Tahkola, Sanna Tervo 39 Vanhustyön johtajien palsta Pienillä teoilla ja hyvällä johtamisella vaikuttavuutta • Päivi Maisila 40 Keskusliitto tiedottaa 41 Ajan virrassa 42 Ledare Friheten att välja garanterar kvaliteten • Hannakaisa Heikkinen 43 Kolumn • Reijo Tilvis. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. • Tuula Laine, Marja-Liisa Laitinen 6 Järjellä ja tunteella – portaita tulevaisuuteen • Markku Lehto 8 Vanhustyön digitalisaatio: työntekijät teknologian kehittäjiksi • Mia Tammelin, Sakari Taipale, Helena Hirvonen 10 Hyväntekijästä vahvaksi vanhustyön toimijaksi – Fruntimmersföreningen i Helsingfors r.f. 170 vuotta • Eva Stockmann 12 Tekoälyllä laatua ja tuottavuutta kotihoitoon – muuttuuko hoitajan työ. Sisällys www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus Viisas työpaikka joustaa • Hannakaisa Heikkinen 5 Kysy & vastaa Digitalisaatio ja tekoäly vanhustyössä. Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2018 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen
Tällöin ratkaisevaan osaan voi nousta se, kuinka työpaikalla tuetaan työntekijän hyvinvointia ja suhtaudutaan erilaisiin elämäntilanteisiin. Kun työntekijä kokee työelämän ja oman arjen oleva tasapainossa, työntekijät myös ovat terveempiä, voivat paremmin ja antavat itsestään työssä enemmän. Tässä tilanteessa joudumme miettimään, mistä saamme riittävästi hoitavia käsiä tai veronmaksajia, jotka mahdollistavat hyvinvointipalvelumme. Se vaatii johtamiselta ja koko työyhteisöltä enemmän. Heitäkin on, joilla on samanaikaisesti kahdensuuntainen hoivavastuu, kun vastuulla on sekä pienten lasten että ikääntyvien ja huonokuntoisten vanhempien tai muiden läheisten hoito. Moni toivoo työn mukautuvan omaan elämäntilanteeseen erilaisten joustojen ja osa-aikaisuuksien myötä. Samanaikaisesti iäkkäät ikäryhmät ovat suuria. Monella osaajalla kun on jo varaa valita työpaikkansa. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta työelämä ottaisi paremmin huomioon työntekijän hoivavastuut sekä arkisen elämäntilanteen. Näissä tilanteissa moni työssäkäyvä toivoo työantajaltaan joustavuutta ja valmiutta erityisjärjestelyihin. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko on asettanut selvityshenkilön kartoittamaan keinoja työelämän ja omaishoidon yhteensovittamiseen. Esimerkiksi mahdollisuus osa-aikatyöhön tuo monen arkeen tarpeellista helpotusta ja auttaa yhdistämään työtä ja perhe-elämää. 6. Yhtenä isoimmista vaikuttavista tekijöistä on vinoutuva väestörakenne. Tässä tilanteessa on merkitystä sillä, kuinka työpaikka ja työyhteisö mukautuu työntekijöiden erilaisiin elämäntilanteisiin. Syntyvyys on alimmillaan 150 vuoteen. Omaishoitajat ovat usein työikäisiä ihmisiä, joilla on suuria haasteita yhdistää työssäkäynti joko jatkuvaan ja pitkäaikaiseen tai lyhytkestoisempaan omaishoitoon. 4 Pääkirjoitus Hannakaisa Heikkinen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja kansanedustaja (kesk.), sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Viisas työpaikka joustaa S uomalaisten työelämää ravistelevat monet suuret muutosvirtaukset. Usein puhumme työn ja muun elämän yhteensovittamisen hankaluudesta pienten lasten hoivan yhteydessä, mutta samalla tavoin työikäisen aikaa ja voimavaroja voi viedä myös ikäihmisten hoiva. Selvitystyön käynnistäminen on tarpeen ja sen taustalla on tarkkanäköisiä havaintoja työntekijöiden arkihuolista. Ikääntyvässä yhteiskunnassa työssäkäyvien ihmisten hoivavastuut omaisistaan lisääntyvät, mikä vaatii työnantajilta kykyä vastata työtekijöiden tarpeisiin. Suomalaisessa yhteiskunnassa osaajat ja avoimet työpaikat eivät monin paikoin kohtaa. Joustavuus maksaa itsensä takaisin
Hän uskoo, että työvoiman tarve ei vähene vaan pysyy samana tai kasvaa. Muutos on käynnissä ja siitä tulee suuri. Jo kahdessa vuodessa hankkeemme aikana kehitys on ollut nopeaa. Voittaja on se, kenet asiakas valitsee. Kansainväliset ratkaisut eivät aina sellaisenaan sovellu kansallisiin periaatteisiin ja hoitokäytäntöihin. Tilalle voi tulla psyykkisiä rasitteita, elleivät laitteet ja sovellukset muutu käyttäjälähtöisemmiksi. Miten digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat vanhustyöhön. Missä määrin tekoälyn kehittyminen muuttaa työn määrää ja luonnetta. Työ kevenee fyysisesti, helpottuu ja nopeutuu. Joitain viestintään liittyviä palveluita voidaan korvata kokonaan digitaalisin menetelmin. Vanhustenhoidossa on yhä enemmän digitaalisista palveluista maksavia asiak kaita. Samalla kun teknologian pelätään vievän työpaikkoja, sen odotetaan helpottavan rutiineja, vähentävän kiirettä ja vapauttavan aikaa läsnäoloon. Älylaitteet ja sovellukset, jotka edellyttävät jatkuvaa uuden omaksumista, ovat monessa työssä jo arkea. Kuinka suuri muutos on vanhustenhoidossa odotettavissa 10 seuraavan vuoden aikana. Suurilla yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia investoida erilaisiin ratkaisuihin ja panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Digitalisaatio muuttaa työtä, ja haasteena onkin tarkoituksenmukainen koulutus. Pienet yritykset taas voivat käyttää enemmän ketteriä ratkaisuja ja kokeiluja. Miten on arvioitu vanhustenhoidon käyttäjien valmius maksaa digitaalisista palveluista. Onnistuminen on kiinni siitä, miten ihminen pysyy muutoksessa mukana ja kuinka laitteiden ja sovellusten käyttäjäystävällisyyttä saadaan kohennettua. Mutta ikääntyneiden määrän kasvaessa ja heidän hyvinvointinsa, terveytensä ja toimintakykynsä jatkuvasti kohetessa on mahdollista, että he haluavat ainoastaan digitaalisia palveluita. Tuula Laine, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Eero Laitinen Digitalisaatio ja tekoäly vanhustyössä. Missä määrin digitalisaatio ja tekoäly muuttavat vanhustenhoidon palveluntuottajien keskinäisiä asemia. Muutos koskee hoitoalan koko henkilöstöä. 5 Vanhustyö 4 • 2018 kysy & vastaa Vanhustenhoidolle on tyypillistä asiakaskohtainen työpanos. Muutos lähtee koulutuksesta, ja se koskee sekä ammattitutkintoja että täydennyskoulutusta. Digitaaliset palvelut maksavat käsitykseni mukaan vähemmän silloin, kun ne hoidetaan hyvin. Kysyimme tätä Digisote-hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Laitiselta KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulusta. Hallinnolliset työt voidaan ulkoistaa hoitolaitoksista ehkä kokonaan. Mitä työntekijäryhmää muutokset koskettavat voimakkaimmin. Ikäihmisillä on käytössään yhä enemmän tietokoneita, tabletteja, älypuhelimia jne. Tekoäly ei nähdäkseni vaikuta työmäärään, mutta työn luonteeseen se vaikuttaa varmasti. 6 Teksti: toim. Onko digitaalisten palvelujen rooli vanhustenhoidon tulevaisuudessa korvaava vai täydentävä. Marja-Liisa Laitinen. Viime kesänä ilmestyi useita tulevaa luotaavia raportteja tekoälyn yhteiskunnallisista vaikutuksista. Näkisin, että digitaaliset palvelut ovat pääasiassa täydentäviä
Laitoshoitoon liittyi myös työvelvoite, mikä selitti sen edullisuutta. Tuotantorakenteen muutos, kaupungistuminen ja maaseudun liikaväestö tekivät ruotuhoidon lopullisesti mahdottomaksi. Tunne ja tahto Haapaveden päätöksenteko kuvaa mainosti sitä, ettei pelkkä virkakirje riitä. Vähitellen siitä tuli vakiintunut toimintamalli. Nyt on aika puhua tilanteen mukaan elävästä mallista. Ensin enemmistö tosin vastusti ajatusta. Murros on enemmän kuin muutos Vakiintuneissa oloissa tavoite on suhteellisen selkeä ja keinojen vaikutus tunnetaan. Avohoidon puolesta alettiin puhua puoli vuosisataa sitten. Päätös sisältää aina arvovalintoja, ja arvot liittyvät tunteisiin. Kun toimintaympäristö muuttuu, tuo ehto ei täyty. Mitä niistä voisi oppia. Helsingius lähetti kunnille virkakirjeen, jossa hän kehotti niitä ryhtymään toimenpiteisiin vaivaishoitolaitosten perustamiseksi. 6 Teksti: Markku Lehto, VTT, VTKL:n valtuuston puheenjohtaja 2007–2018 Kuva: Hannele Lehto J oulukuussa 1889 valtakunnan vaivaishoidon tarkastelija G. Suunnittelumaailmasta tutulla tavalla sanottuna molemmissa tapauksissa vanha paradigma murtui ja uusi astui tilalle. Tilalle tarjottiin uusia asumisen ja palvelun muotoja. Jälkeenpäin on helppo olla viisas. Paradogman murtuessa kuvaan astuvat tunne ja tahto. Tämän monitoimimallin eteenpäin vieminen vaatii vankkumatonta muutostahtoa ja -taitoa.. Se rakentuu monien lähteiden tarjoamien voimavarojen ja prosesseja tehostavan teknologian hyväksikäyttöön. Vanhaan toimintamalliin sitoutunut asiantuntemus ei anna valmiita vastauksia. Pohjana oli inhimillisten näkökohtien lisäksi laskelma, jossa todisteltiin laitoksen olevan muita hoitotapoja edullisemman. 1950-luvulta lähtien elintason ja varsinkin asumisolojen paraneminen vähensivät laitoshoidon tarvetta. Muutos herätti nytkin epäilyjä, mutta eteni kuitenkin. Politiikaksi se muotoutui parikymmentä vuotta myöhemmin. Laitospainotteista hoitoa ryhdyttiin jarruttelemaan 80 vuotta myöhemmin. Tavoite hämärtyy eikä toimenpiteiden vaikutusta tunneta kuin osittain. Järjellä ja tunteella – portaita tulevaisuuteen Kokeilu on yksi tapa testata ideaa. Jos ei synny tunnetta, ei synny päätöksiä. Laitosverkoston rakentaminen oli modernia vanhustenhuoltoa 130 vuotta sitten. Epäilijöiden käännyttämiseksi käytiin katsomassa, miten asiat oli muualla hoidettu. Helsingiuksen suosittelemaa laitosmallia kokeiltiin muun muassa Haapavedellä ja todentotta ainakin siellä se Konr. Taas vedottiin kustannuslaskelmiin. A. Reijo Waara) väitöskirjan (1892) mukaan osoittautui edulliseksi. Relanderin (myöh. Ajatus ei ole uusi
Hoito-, kuntoutusja ystäväpiiritoiminnot ovat sen jälkeen räätälöitävissä yksilöllisesti niin, että ne elävät reaaliajassa ja reagoivat sujuvasti toimintakyvyn ja -tarpeen mukaan. Niille alisteisia osatavoitteita ovat asiakkaan roolin vahvistaminen, paraneva tuottavuus ja maltillinen menojen kasvu. Eli tyytyväisyys, tuottavuus ja taloudellisuus. On tehtävä valinta. Viisaasti sovellettu teknologia auttaa arvioimaan hoidon tarvetta, etsimään vaihtoehtoja, huolehtimaan jatkuvuudesta, parantamaan kommunikaation tasoa ja poistamaan väärinkäsityksiä. Lyhyesti sanottuna vakaissa oloissa on kuultava vakiintuneita tietolähteitä, murrosvaiheen lähestyessä on herkistettävä korva intuitiivisille äänille ja jos niiden mukaan päätetään toimia, on hankittava tueksi raudanluja käytännön asiantuntemus. Tarvitaan Väinämöisen tietoa, Lemminkäisen äidin tuntoja, Pohjan akan tahtoa ja Ilmarisen taitoa. Tulos paranee, kun muutosta vauhditetaan tehokkaan neuvonnan ja tiedotuksen avulla. Kivijalkana tulee olla vanhuuden ja vanhusten arvostus, oikeus arvokkaaseen vanhuuteen. Helsingiukselta ja ReijoWaaralta löytyi tahtoa. Taito kruunaa tuloksen Sen jälkeen, kun tahto on asettunut sisäisen äänen kannalle, tarvitaan taitoa, tarvitaan sellaisia henkilöitä, jotka osaavat muokata toimintamallin elävässä elämässä toiseen muotoon. Älykäs algoritmi poistaa horjuvuuden hoitosuunnitelmista ja -ketjuista. Tyytyväisyyttä tavoitellaan antamalla asiakkaalle välineet, joiden avulla hän voi valita haluamansa hoidon ja hoivan muodon. Valinnat ohjaavat palvelujen muotoutumista. Asiakasseteli ja hoitobudjetti vievät siihen suuntaan. Kehittyvän tekniikan avulla voidaan niin ikään alentaa sairausja tapaturmariskejä. Keskustelu laitosja avohoidosta tuntuu sen jälkeen aikansa eläneeltä. Taito tarkoittaa vankkaa käytännön kokemusta, johon yhdistyy luova ja ennakkoluuloton ote. Vaikuttaa vahvasti siltä, että paradigman murros on edessä. Kehittyvä tekoäly yhdistää muitta mutkitta tekijät toisiinsa ja pitää huolen prosessin toimivuudesta. 7 Vanhustyö 4 • 2018 Kun sinänsä huolellisesti koottu seurantatieto ja vaikeasti hahmotettava tuntemus joutuvat vastakkain, kuvaan astuu tahto. Ajatuksia sekoittavat ristiriitaiset asiantuntijanäkemykset ja kiukkuiset kansalaispalautteet. Murrokseen ei pidä lähteä tekniikka edellä. Siihen johtaa tietotekniikka ja tekoälyn tulo, haluttiin tai ei. Tämä on päättäjille suden hetki. Tarvittaessa ohjausote voi olla reippaampikin, jos markkinoille ilmaantuu kermankuorijoita, joilla ei ole vastuullista toimintamallia. 6 • kuunnellaantuntumaa • tietolähteidentäydentäminen Kriisi • tiedonanalysointi • jatkuvakorjaaminen Vakiintuneet olot • voimakasmuutostahto • luovakäytännönosaaminen Uusi malli Paradigman muutos eli murros.. Kaikkea tätä löytyy kansalliseepoksestamme. Tarvitaan myös uskomattoman paljon sitkeyttä. Teknologia on muokattavissa niin, että se parantaa vanhusten omatoimisuuden edellytyksiä ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta. Tähän tarkoitukseen on kehitettävä uusia menetelmiä, jotka hienovaraisesti ohjaavat niin hoitajia kuin hoidettavia lyhytnäköisten houkutusten ohi. On houkuttelevaa nukkua onnensa ohi. Sitä tukemaan tarvitaan vankka vanhustyön osaaminen. Seurataanko vakiintuneiden oppien mukaista polkua vai kuunnellaanko tuota heikommin dokumentoitua tietoa. Entä nyt Suuret ikäluokat ovat kohta hoivajonossa, teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja julkisen talouden katto jarruttaa menokehitystä. Asiakkaiden tueksi tarvitaan opastusta ja neuvontaa
Työn tekemisen käytännöt muuttuvat jatkuvasti. Osa aiemmin kasvokkain tapahtuneesta vuorovaikutuksesta voidaan toteuttaa fyysisesti etäältä tai hoitaa teknologiavälitteisesti, napsauttamalla älypuhelimen painiketta. Työntekijöiden kokemusten mukaan nämä muutokset ovat toisinaan, mutta eivät suinkaan aina, toivottuja. Ensinnäkin, työn fyysisiä vaatimuksia voidaan helpottaa teknologian avulla. Muutokset riippuvat siitä millaista työtä tehdään, missä ja kenen kanssa. T yön digitalisoitumista koskevassa julkisessa keskustelussa nostetaan usein esille, että digitalisaatio vaikuttaa työmarkkinoiden rakenteisiin. Epäonnistuessaan työn seuranta ja työprosessin osittaminen aiheuttavat työntekijöille kovaa kiirettä ja stressiä sekä heikentävät työhyvinvointia. Miten digitalisoituminen muuttaa vanhustyötä. Kolmas ilmeinen muutos on, että työntekijöillä on uusia osaamisvaatimuksia. Kysymykseen on vaikeaa vastata yksinkertaisesti. Tietoa voidaan hyödyntää työprosessien suunnittelussa ja resursoinnissa, esimerkiksi käyttämällä toiminnanohjausjärjestelmää työn organisoinnissa. Hoivaja huolenpitotyön otaksutaan korvautuvan teknologialla vain osin. Näin työn seuranta helpottuu organisaatiotasolla. Tutkijoilta kysytään usein, miten digitalisaatio muuttaa työtä. 8 Teksti: Mia Tammelin, akatemiatutkija ja tutkimusjohtaja, Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto Sakari Taipale, ”Teknologiat, ikääntyminen ja hoiva” -tutkimusryhmän johtaja ja Helena Hirvonen, yliopistotutkija, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto Kuvat: Jonne Renvall (Mia Tammelin), Martti Minkkinen (Sakari Taipale), Jyväskylän yliopisto (Helena Hirvonen) Vanhustyön digit alisaatio: työntekijät teknologian kehittäjiksi Teknologian kehittyminen ja digitalisaatio näkyvät myös vanhustyössä. Kasvokkaiset kohtaamiset työkavereiden ja esimiesten kanssa saattavat vähentyä ja vuorovaikutus siirtyä esimerkiksi älypuhelimen pikaviestikanaviin, mikä vaikuttaa työpaikkojen yhteisöllisyyden kokemiseen. On selvää, että esimerkiksi vanhustyössä laitosympäristö eroaa asiakkaan kotona tehtävästä työstä ja että esimiestyö muuttuu eri tavalla kuin päivittäistä hoivaa tekevien työ. Esimerkiksi nostorobotteja on tuotu markkinoille ja liikkuvaa työtä korvattu etäyhteyslaitteilla. Mikäli kiire ja työstressi yhdistyvät muihin kuormitustekijöihin, kuten työn emotionaalisiin ja fyysisiin haasteisiin ja siihen, että mahdollisuudet vaikuttaa oman työn sisältöön tai aikataulutukseen laskevat, voi työntekijän koke. Teknologiaa valjastetaan helpottamaan työn organisointia ja fyysistä rasitusta, tehostamaan ja seuraamaan työtä, parantamaan vuorovaikutusta sekä vähentämään inhimillisiä virheitä. Tiedämme, että työyhteisöja esimiessuhteet ovat keskeinen työhyvinvointia tuottava tekijä. Tarvitsemme työntekijälähtöistä tietoa vanhustyön muutoksesta työn digitalisoituessa. Tutkittua tietoa on alkanut vähitellen kertyä, mutta sitä on edelleen tarjolla pirstaleisesti. Toiseksi, sosiaalinen vuorovaikutus työssä muuttuu. Teknologialla ja digitalisoitumisella on yhä suurempi rooli lähes kaikissa töissä, vaikka vertailuajankohdaksi otettaisiin vain kymmenen vuoden takainen lähimenneisyys. Uusi teknologinen sovellus vaatii kykyä omaksua teknologiaa ja usein uutta osaamista.Teknologian avulla kerätään paljon tietoa työprosesseista. Teknologian kehittyessä koneille annetaan aiemmin ihmisille kuuluneita työtehtäviä, ja ennusteet povaavat tiettyjen ammattien katoamista. Keskittyminen työmarkkinoiden rakenteellisiin muutoksiin on jättänyt varjoonsa digitalisoitumisen merkityksen työhyvinvoinnille, johtamiselle ja työprosesseille. Vaikkei työn digitaalista muutosta voida kuvata yksiselitteisesti, haluamme nostaa esille muutamia asioita nimenomaan uuden teknologian ja digitalisaation vaikutuksista vanhuspalvelujen työntekijöiden työoloihin ja työn organisointiin
Toimintakykyä tukevia työkaluja vanhustyöhön Kotimaisia & luonnonläheisiä tuotteita www.noppaperhonen.fi www.noppaperhonen.fi info@noppaperhonen.fi puh. Seuraamme vanhustyössä tapahtuvia muutoksia seuraavan kahdeksan vuoden ajan. 040 596 5216 / Marja Ruoti Laantintie 117, 49520 Reitkalli. Työtä tulisikin digitalisoida sosiaalisesti kestävällä tavalla. Alkuvuodesta 2019 toteutamme kyselytutkimuksen vanhustyön asiantuntijoille. 9 Vanhustyö 4 • 2018 Lisätietojatutkimusryhmänja huippututkimusyksiköntoiminnastasivulta: www.jyu.fi/agecare mus työstä painua miinusmerkkiseksi, jopa sietämättömäksi. Suomen Akatemian rahoittamassa ja Jyväskylän yliopiston koordinoimassa Ikääntymisen ja hoivan huippututkimusyksikössä tarkastelemme hoivatyön digitalisoitumista eri tutkimusaineistoin. Osallistumalla kyselyyn jaat arvokasta tietoa työn arjesta, joten pysy kuulolla ja osallistu. Tärkeää on, että käyttäjäkokemukset ohjaavat digitaalisten sovellusten kehittämistä. Kysely suunnitellaan yhteistyössä eri järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa. Työvoimapulasta kärsivällä alalla ei ole varaa menettää työntekijöitä liian varhain eläkkeelle tai uudelleenkouluttautumaan toisiin tehtäviin. Kyselystä tiedotetaan laajasti eri tahoilla. Sosiaalisesti kestävä työelämä on myös taloudellisesti tehokas. Sosiaalisesti kestävä työelämä tarkoittaa sitä, että työntekijät jaksavat työssään. Palvelujen tulee olla kustannustehokkaita, mutta taloudellisten tunnuslukujen ohella työprosessien suunnittelun tulee tukea työn laatua ja työhyvinvointia. 6 Kuvassa vasemmalta: Mia Tammelin, Sakari Taipale ja Helena Hirvonen. Kysely digitalisaatiosta vanhustyössä tulossa Toistaiseksi ei ole olemassa vakiintunutta ja laajaa tietoa erilaisten sovellusten ja teknologioiden hyödyntämisestä vanhustyössä. Sosiaalisesti kestävä työelämä tavoitteeksi vanhustyön digitalisaatiossa Vanhustyön digitalisoitumista tulisi tukea vuorovaikutusja palautejärjestelmällä, jossa vuorovaikutuksessa ovat teknologiaa kehittävät yritykset, teknologiaa käyttävät työntekijät ja organisaatiot sekä asiakkaat. Saadaksemme kattavan kuvan työntekijöiden, esimiesten ja johdon kokemuksista työn digitalisoitumisesta vanhustyössä tarvitsemme laajan osallistujajoukon
Muutto kaupunkiin oli vilkasta. Kaupunki elämään ja sen tuomiin houkutuksiin tottumattomat olivat todella pulassa. Naisten aseman parantamista Vaikka Helsinki olikin syrjässä, kuului Euroopasta tännekin uusia ääniä. Bi dr ag til l kä nn ed om av Fi nl an ds na tu r oc h fo lk 14 4, Ek en äs 19 93 . Tukholman ja Viipurin vastaavista yhdistyksistä. Lä hd e: Al ex an dr a Ra m sa y: Hu vu ds ta de ns hj är ta , Fi la nt ro pi oc h so ci al fö rä nd in g i He ls in fo rs – tv å fru nt im m er sf ör en in ga r 18 48 –1 86 5. Kuvat: Eva Stockmann, Hagaro ja Tiina Hailla Charlotte Ahnger (1826–1908), lastenkodin johtajatar 1862–67. Toukokuun Kukanpäivänä ylioppilaat lauloivat Kumpulan niityllä Maammelaulun ensimmäistä kertaa julkisesti ja samalla pidettiin isänmaallisia puheita. Kokouksessa oltiin huolissaan sosiaalisista ongelmista, jotka seurasivat kaupungin kasvaessa. 10 Hyväntekijästä vahvaksi vanhustyön toimijaksi – Fruntimmersföreningen i Helsingfors r.f. Villa Åberg Leppävaarassa, jossa yhdistyksen viimeinen lastenkoti toimi 1919–29. Tämän peruskoulutuksen tarkoituksena oli parantaa tyttöjen edellytyksiä päästä piioiksi hyviin paikkoihin, koska kasvavassa kaupungissa oli suuri pula palvelusväestä. Mikäli tilanne perheissä niin vaati, otettiin lapset yhdistyksen lastenkotiin tai sijoitettiin kaupunkiin tai maalle sijaisperheisiin. Koska vähävaraisten vanhempien tyttärille ei ollut kouluja, yhdistys perusti heille tarkoitetun alkeiskoulun, jossa opetettiin lukemista, kirjoittamista, laskentoa, uskontoa ja käsitöitä. Tätä ennen Helsingin seurakunnan kirkkoherratar Natalie Crohns oli kutsunut pappilaan kaupungin arvovaltaisia rouvia kokoukseen, jossa päätettiin perustaa Fruntimmersförening -niminen yhdistys, eli Rouvasväenyhdistys. Helsingistä oli vuonna 1812 tullut autonomisen suurruhtinaskunnan pääkaupunki, joka alkoi saada pääkaupunkimaisia piirteitä. Ku va : Ev a St oc km an n. Teksti: Eva Stockmann, kunniapuheenjohtaja, Fruntimmersföreningen i Helsingfors r.f. Tätä vuotta on syystäkin kutsuttu Euroopan hulluksi vuodeksi. Siksi yhdistys perusti turvallisen lastenseimen ja lastentarhan, jota hoitamaan palkattiin vastuuhenkilö. Mallia otettiin mm. Perustus lakeja muutettiin, valtaapitäviä syöstiin vallasta, vaadittiin itsenäisyyttä ja liikuttiin kaduilla ja toreilla. Työtä, koulutusta ja toimeentuloa Yhdistyksen toiminta käynnistyi nopeasti. Tarvetta oli kaikenlaisista rakennusja käsityöläisistä sekä palvelusväestä. Nykyaikaista sanaa käyttäen ”jalkauduttiin” eri puolille kaupunkia jakamalla rouville omat piirit, joissa he pareittain tekivät kotikäyntejä. Sen tarkoituksena olisi huolehtia vähäosaisista naisista ja lapsista. Pian huomattiin, että edellytyksenä naisten osallistumiselle työtupiin oli lastenhoidon järjestäminen. Suoranaista rahallista apua annettiin harvoin. 170 vuotta Elettiin vuotta 1848. Tuotteet myytiin torilla ja naiset saivat siten omaa rahaa. Vähävaraisia ja kurjissa oloissa eläviä äitejä ja naisia kehotettiin tulemaan työtupiin, joissa heille tarjottiin mahdollisuus erilaisten käsitöiden tekemiseen. Fröbelin pedagogiikkaa. Tukholmassa käytiin oppimassa pienten lasten kasvattamisen uutta nk. Koko Eurooppa eli vallankumousten aikaa
Vuosikertomuksista voi lukea, kuinka asioihin tartuttiin nopeasti ja kuinka päätökset saatiin läpi myös kaupungin päättävissä elimissä, luultavasti arvovaltaisten herrojen välityksellä. Ku va : Ti in a Ha illa Ku va : Ev a St oc km an n Ku va : Ha ga ro Margit ja Rolf Lundin Fruntimmersföreningenin 170-vuotisjuhlassa Hagarossa toukokuussa 2018.. Tällä hetkellä Hagaro on 53:n ikääntyneen ihmisen koti. Koska tilat eivät kuitenkaan olleet parhaat mahdolliset, ryhdyttiin suunnittelemaan kokonaan uutta rakennusta. Olen itse seurannut vanhustyön muuttumista viimeisten 30 vuoden aikana, sekä yhdistyksen puheenjohtajana että Vanhustyön keskusliiton hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 2004– 2015. Fruntimmersföreningenin toiminta jatkui entiseen malliin, mutta lisäksi mm. Päättäjien on päätöksiä tehdessään entistä tarkemmin seurattava, vastaavatko ne tämän hetken ja toivon mukaan huomispäivänkin säädöksiä. Toiminta oli kannattavaa, ja lopulta tästä kehittyi ylläpitäjälle oma yritys! Hietalahden rantaan rakennettiin pesutupa, ettei piikojen tarvinnut talvisin seistä kylmässä pyykkiä pesemässä. Suunnitelma toteutui ja vuonna 1956 valmistui nykyinen Hagaro Pohjois-Haagaan. 11 Vanhustyö 4 • 2018 Uusia toimintatapoja ja sivistystä Krimin sota, kulkutaudit ja nälkävuodet koettelivat Helsinkiä ankarasti 1800-luvun toisella puoliskolla. Töölöön nykyisen Mannerheimintien varteen perustettiin katukeittiö, jossa tehtävään palkattu naishenkilö valmisti päivittäin keittoa. Edelläkävijänä muutoksissa mukana Fruntimmersföreningenin toiminta kohdistui varsinkin alkuaikoina juuri sen hetken suurimpiin ongelmiin. Vuonna 1926 heille avautui ensimmäinen koti Savilankadulla sijaitsevaan kerrostaloon. Koska tiedonhalu oli suuri, yhdistys avasi vuonna 1860 kansankirjaston keskeiselle paikalle kaupunkia. Vuonna 1868 Lapinlahteen valmistui yhdistyksen uusi, varta vasten lastenkotia varten suunniteltu rakennus. Kun kaupunki vuonna 1876 otti kirjaston hoitaakseen, sai alkunsa Helsingin kaupunginkirjasto. Heidän kohdallaan puhuttiin kainoista köyhistä, pauvres honteux. Avun tarve oli suuri. Varoja hyväntekeväisyydestä Pelkkä hyväntekeväisyys ei riittänyt kustantamaan toimintaa. Tässä edelleen toimivassa yksityisen yhdistyksen ylläpitämässä palvelutalossa asuu tänä päivänä 53 henkilöä. suurin arpajaisin. Lastenkotitoiminnasta luovuttiin 1920-luvulla kaupungin lopetettua yhteistyön. Tulevaisuus näyttää, miten tässä käy! 6 Fruntimmersföreningenin ylläpitämä vuonna 1956 valmistunut palvelutalo Hagaro sijaitsee PohjoisHaagassa Helsingissä. Koulu, kirjasto ja lastenkoti siirtyivät vähitellen kaupungille. Hyvä tahto ja Zacharias Topeliuksen lukuisat kannustavat lehtikirjoitukset eivät riittäneet ylläpitämään koko toimintaa. Lainsäädäntö ja muut vaatimukset muuttuivat ja julkinen sektori otti vastuun, jos niin voidaan sanoa. Työtä riittää tällä alalla kaikille. Aurora Karamzin, varakas hyväntekijä ja Diakonissalaitoksen perustaja kustansi pitkään suuren osan toiminnasta ja sai hyvien suhteidensa kautta esimerkiksi tsaariperheeltä lahjoituksia yhdistykselle. Muistan, kun meistä yksityisistä toimijoista – kolmannesta sektorista – alettiin puhua varteenotettavana toimijana julkisen sektorin ohella. Vuonna 1939 saatiin testamenttilahjoituksena Tehtaankatu 36:ssa sijaitseva yksityistalo, jota korjattiin vastaamaan vanhusten tarpeita. Suunnaksi ikäihmisten asuminen Yhdistys päätti 1920-luvun puolivälissä suunnata toimintansa iäkkäisiin, elämänsä aikana parempiakin aikoja nähneisiin naisiin. Toiminta lähti kasvuun. Rahaa kerättiin ajan tapaan mm
Teksti: Petteri Viramo, LT, toimitusjohtaja, Caritas Palvelut Oy ja Juho Merilahti, TT, tutkija, VTT Kuvat: Bigstock, robotti: Vanhustyön keskusliitto Tekoäly – mitä se on. Tekoälyn opetuksessa voidaan käyttää digitaaliseen muotoon tallennettuja havaintoja ja lopulliset ratkaisut ovat monistettavissa. Kertyvä digitaalinen aineisto ja paranevat tekoälyn rakentamistyökalut kuitenkin monipuolistavat tulevaisuudessa ratkaisuja. Vastikään julkaistu Tekoälyajan työ -raportti (TEM 19/2018) painottaakin tekoälyn ja uusien innovaatioiden merkitystä ihmistyötä täydentävänä, ei korvaavana. Tekoälyn ratkaisut kehitetään opettamalla tietokonetta samaan tapaan kuin ihmiset opettelevat yksittäisiä taitoja; useaan kertaan toistamalla. Tekoäly edistyneimmillään tarkoittaa järjestelmää tai tietokoneohjelmaa, joka pystyy erilaisten havaintojen, kuten kuvan, äänen, puheen tai kosketuksen ja tietojen, kuten sääntöjen tai potilastietojen perusteella tekemään päätelmiä. Pe pp er -r ob ot ti Tekoälyn sovellukset ja innovaatiot hoivaja hoitotyössä ovat tulevaisuudessa moninaiset ulottuen sosiaalisesta robotiikasta diagnostiikan tukityökaluihin.. Tekoälylle opetettavia taitoja ovat esimerkiksi diagnoosiehdotuksen määrittäminen, hoitokäynnin tarpeen ja ajoi tuksen arviointi tai potilaan auttaminen omahoidossa. On arvioitu, että helposti automatisoitavia, rutiininomaisia, toistuvia työtehtäviä olisi alle 10 prosenttia työtehtävistä. Tekoälyn odotetaan muuttavan työntekoa ja työmarkkinoita. Tekoäly käsitteenä ei ole yksiselitteinen. Hoitotyössä ei voi toimia vain ennalta ohjelmoitujen, automaattisten päättelysääntöjen mukaisesti. 12 Tekoälyllä laatua ja tuottavuutta kotihoitoon – muuttuuko hoitajan työ. Itsestään ajavat autot ovat hyvä esimerkki. Tilanteet, joissa on löydettävä uusi ratkaisu jo tunnettuun ongelmaan tai sellaisiin ongelmiin, joissa on paljon vaihtelua ovat vielä tekoälylle haastavia. Tekoälyllä tuottavuutta kotihoitoon – muuttuuko hoitajan työ. Tekoäly muuttaa hoitajan työtä jo lähitulevaisuudessa. Hoitoja huolenpitotyössä automatisoitavissa olevien työtehtävien osuus on tätä pienempi. Tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyy paljon odotuksia, mutta myös pelkoja. Tekoälyn käyttöönotto vaatii myös työtapojen, johtamisen ja organisaatioiden mukautuvuutta
Investointivaiheen jälkeen se laskee tuotantokustannuksia ja myös hintoja. Tekoälyn tukemana tuotetaan samaa palvelua aiempaa pienemmällä työpanoksella ja kohdennetummin, mikä mahdollistaa vapautuneen työpanoksen kohdistamisen enemmän arvoa tuottaviin tehtäviin ja ennen muuta parempaan laatuun. Tulevaisuudessa tekoäly pystyy myös tehokkaasti yhdistelemään näitä toimintoja ja helpot taa hoitajan taakkaa muodostamalla soveltuvampia hoitokokonaisuuksia. Asiakastietojärjestelmiin rakennettuja ominaisuuksia voidaan pitää yksinkertaisina tekoälyn sovelluksina, samoin mobiileja potilaskäyntien kirjaamisteknologioita sekä ajanvarausja työnjakojärjestelmiä. Henkilökohtaiset robotit voivat suorittaa kodissa tukitehtäviä ja aktivoida tai avustaa hoitajia heidän työssään. Toimintakyvyn rajoituksia voidaan kompensoida erilaisilla tekoälyavustajilla. Tekoäly mahdollistaa oikein sovellettuna käyttäjälle räätälöityjä palveluita. Tulevaisuuden kotihoito Tulevaisuudessa tekoälyllä voi kotihoidossa olla merkittävä korvausvaikutus. On myös syytä muistaa, että sovellukset kehittyvät askeleittain. Vanhuksen liikkumisesta, sähkönkäytöstä ja valaistuksen käytöstä kerättävää tietoa analysoimalla tekoäly kertoo reaaliaikaisesti, milloin hoitajan on tarpeen ja oiCaritas Palvelut Oy on mukana Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa 5GTN+, jossa kehitetään nopeisiin verkkoyhteyksiin liittyviä ratkaisuja hoitotyön haasteisiin.. Tekoäly vapauttaa aikaa, jota hoitaja voi käyttää yhdessä asiakkaan kanssa tämän toivomalla tavalla. Se, missä määrin ja missä tehtävissä tekoäly täydentää ihmistyötä kotihoidossa, vaatii laaja-alaista keskustelua, jossa myös palvelun käyttäjän äänen toivoisi kuuluvan. Toistaiseksi tekoälyn kyvykkyys osoittaa tunteita tai käyttää hoitotyössä keskeisiä intuitiota ja luovuutta, kommunikoida, saati ymmärtää erilaisia kulttuureja ja ihmisten välistä vuorovaikutusta on rajallinen. 6 Tekoäly kotihoidossa Kotihoidossa ja hoivapalveluissa digitaalisuutta ja automatisoituja prosesseja on käytetty jo muutaman vuosikymmenen ajan. Kotihoidossa potilaan tilannetta voidaan seurata erilaisten puettavien ja ympäristöön sijoitettavien mittalaitteiden avulla. Unohtaa ei pidä myöskään johtamisen kehittämistä. Kohdentamalla palvelua on oletettavasti saavutettavissa suurempi ja kokonaisvaltaisempi hyvinvointivaikutus kuin perinteisellä toimintatavalla. Hoitajan on kuitenkin ymmärrettävä, mihin tietoon tekoälyn esittämä ratkaisuehdotus perustuu sekä mitä tekoäly tekee hänen puolestaan ja mitä se ei tee. Tekoäly ei korvaa ihmistä kotihoidossa, mutta sen avulla hoitoja hoivatyön vaikuttavuus ja tarjonta paranevat. Tekoälyä voidaan myös hyödyntää vuorovaikutusta ja sosiaalisuutta edistävissä sovelluksissa kotihoidossa. Näiltä osin kotihoidon tuottamisen tavat, palveluprosessit ja -rakenteet sekä hoitajan työ muuttuvat tulevaisuudessa merkittävästi. Tekoäly yhdistää, analysoi ja tuottaa ratkaisuja, joita perinteisesti hoitaja on itse tehnyt. Tekoäly muuttaa hoitajan osaamisen vaatimuksia. Näiden järjestelmien tietoja hyödyntävät monipuolisemmat tekoälyratkaisut lisäävät tehokkuutta (mm. Toisaalta tekoälyllä on tuottavuusvaikutusta. Hoitajien tietoteknisen osaamisen kehittämistä on jatkossa syytä korostaa perusja etenkin ammatillisessa täydennysja jatkokoulutuksessa. Tulevaisuudessa hoitaja voi tukea oman hoitopäätöksensä tekoälyn tuottamaan ratkaisuehdotukseen. Tekoälysovellutukset voivat havaita muutoksia ihmisen terveydessä, hoitoisuudessa tai ympäristössä, mikä mahdollistaa ennakoivan puuttumisen. Osa osaamisesta käy tarpeettomaksi käytännön tasolla. Muuttuuko hoitajan työ. automaattiset kirjaukset ja palvelupäätökset) ja parantavat hoitoprosessien laatua. 13 Vanhustyö 4 • 2018 kea hetki mennä kotikäynnille. Muistisairasta voidaan opastaa päivittäisten askareidensa kanssa puheen tai ilmoitusten välityksellä. Se helpottaa hoitajan oman työn suunnittelun sekä hallinnan kehittämistä ja yksilöllistämistä
ATK-pajalla nuoret olivat ohjaajan roolissa opastaessaan ikäihmisiä tietokoneiden saloihin. Ilmaisutaidon pajalla aiheena oli mm. Opittiin yhdessä tekemällä Ilmaisutaidon pajassa koettiin tanssin riemua.. I käihmisillä on paljon tietoja ja taitoja, jotka eivät siirry uusille sukupolville. Martat olivat ohjaajan roolissa suositussa piirakkapajassa. tanssia ja pantomiimiesityksiä, Teksti: Satu Suni, kumppanuuskoordinaattori, Palveluyhdistys Rateva ry/Ite ja yhessä -toiminta Kuvat: Satu Suni TOIMINTATONNI historiapajassa muisteltiin ja kerrottiin kertomuksia ja käsityöpajalla tehtiin Miehikkälän Käsityöläisten opastuksella villapampuloita ja koruja pihlajanmarjoista. Toiminnasta vastasi Palveluyhdistys Rateva ry:n hallinnoima Ite ja yhessä -toiminta yhdessä koulujen kanssa. Suosituin kaikkien keskuudessa taisi kuitenkin olla kotitalouspaja, jossa opiskeltiin karjalanpiirakoiden leipomista Marttojen opissa ja tietysti maisteltiin valmiita herkkuja munavoin kera. Hauska päivä, tuumasivat Kerttu ja Hannu. Päivien aikana leivottiin niin karjalanpiirakoita kuin perehdyttiin tietokoneisiin ja alueen historiaan. Molemmilla osapuolilla on opittavaa toisiltaan ja nuo kohtaamiset voivat opettavaisuuden lisäksi olla myös hauskoja ja vähentää ennakkoluuloja eri sukupolvien välillä. Miehikkälässä yläkoululle luotiin vanhustenviikolla seitsemän Oppia yhdessä -työpajaa ikäihmisille ja koululaisille. Oppia yhdessä -tapahtumia toteutettiin eri tavoin Miehikkälässä ja Virolahdella syksyllä 2017 Vanhustyön keskusliiton myöntämän toimintatonnin avulla. Tämä oli tavoitteena Oppia yhdessä -projektissa ja tavoite myös toteutui eri tapahtumissa. 14 Opittiin yhdessä tekemällä Oppia yhdessä -tapahtumissa Kaakonkulman ikäihmiset ja nuoret pääsivät kokeilemaan ja kokemaan yhdessä uusia asioita. Toisaalta nuorilla on taitoja, joista myös nykypäivän ikäihmiset hyötyisivät ja saisivat mielekästä ajanvietettä; esimerkiksi tietotekniikan käyttö eri tavoin
Myös Muurikkalan kyläkoulussa toteutettiin yhteinen toimintatuokio ikäihmisten kanssa. Arjessa selviytymistä tuetaan myös mm. Palveluyhdistys Rateva ry Palveluyhdistys Rateva ry on perustettu vuonna 1974 ja se tuottaa monipuolisia hyvinvointipalveluja noin 2000 asukkaan Miehikkälän sekä lähialueiden väestölle. Toiminta pohjautuu aiemmassa Miä ite – Myö yhessä -projektissa luotuun toimintamalliin, joka pureutuu nimenomaan maaseudulla asuvien ikäihmisten elämää koskettaviin asioihin, esimerkiksi palveluiden saatavuuteen, liikkumiseen ja yksinäisyyteen. Piirakoiden rypytys sujui hienosti pienellä harjoittelulla. Toiminnan painopistealueita ovat nettiopastus, kyläkohtainen ryhmätoiminta sekä ystävätoiminta. erilaisia projekteja. 15 Vanhustyö 4 • 2018 Itejayhessä-toiminta Ite ja yhessä -toiminnan tavoitteena on hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen Miehikkälässä ja Virolahdella. 6 Päivän saldo: jotain kaunista katsella ja hyvää syödä. Miehikkälän yläkoulun ATK-ryhmä esimerkiksi innostui ikäihmisten ohjauksesta niin, että he ovat olleet mukana antamassa nettiopastusta Ratevan opastuspisteessä. Nuorilla ja ikäihmisillä on opittavaa toisiltaan.. Virolahdella projekti toteutettiin hieman toisella konseptilla, mutta karjalanpiirakat syntyivät Marttojen avustuksella myös siellä. Rahoituksena on Stean ak-avustus. Projektin aikana kaikilla osapuolilla vahvistui ajatus siitä, että tämän tyyppistä toimintaa kannattaa jatkaa sovittaen sitä aina kuhunkin toimintaympäristöön. Virolahden yläkoulussa tehtiin myös Suomi 100 -henkisiä kukka-asetelmia, jotka vietiin yhdessä läheiseen hoivakotiin ohjelmatuokion kera asukkaita ilahduttamaan. Tärkeää on yhdessä tekeminen eri yhteistyökumppaneiden kesken ja verkostojen luominen. Aktiivinen vapaaehtoistoiminta on aina ollut oleellinen osa yhdistyksen toimintaa ja eri tehtävissä toimivia vapaaehtoisia on viime vuosina ollut noin 60–90. Palveluyhdistys Rateva ry on koko olemassaolonsa ajan kehittänyt monipuolisesti palvelujaan toteuttamalla mm. Yhdistyksen hallinnoima Ite ja yhessä -toiminta on jatkumoa tälle alueen ikäihmisten hyvinvointiin panostamiselle. Toimintakeskuksen tiloissa toimii mm. kahvila, postin ja matkahuollon toimipisteet sekä allasosasto ja kuntosali. tiedottamalla tapahtumista ja kotiin annettavista palveluista
Tähän voi vaikuttaa myös toiminnan tehostuminen ja asiakkaiden saaman välittömän hoitoajan lisääntyminen. Ratkaistavia kysymyksiä on, pitäisikö apua tarjota jo aiemmin ongelmien vaikeutumisen estämiseksi. Aiemmin murheenkryyninä oli laitoshoito. Myös johtaminen ja tiimien toiminta nähdään ongelmallisimpana. Mikä kotihoidon ongelma sitten on. Ovatko kotona asuvat ikäihmiset jo liian huonokuntoisia. Toiminnan resursointi on kuitenkin selkeästi heikentynyt, vaikka kotona hoidetaan aiempaa huonokuntoisempia ihmisiä. Henkilöstö kokee kuitenkin joutuvansa toimimaan ohjeistusten vastaisesti ehtiäkseen kaikkien asiakkaiden luokse. Kotona asumista perustellaan usein sillä, että ihmiset haluavat asua kotona, laitos ei ole koti ja ihmisten toimintakyky säilyy pidempään. Myös laitoshoidon ja palvelutalojen asukkaat ovat entistä huonokuntoisempia. Työntekijät kantavat samoin huolta siitä, miten entistä huonokuntoisemmat asiakkaat pärjäävät seuraavaan käyntiin asti. Kun tutkimme kuntien ja alueiden erilaisten palvelurakenteiden yhteyttä henkilöstön hyvinvointiin ja kokemuksiin hoidon laadusta, selvisi, että henkilöstö voi huonoiten ja koki. Kotihoitoa suunnataankin usein juuri paljon apua tarvitseville. Ensinnäkin työntekijät kohtaavat vähemmän asiakkaiden väkivaltaisuutta. Työn itsenäisyyttä pidetään yleensä hyvänä ja kuormitusta vähentävänä asiana, mutta se voi tarkoittaa myös liiallista vastuuta, jos keneltäkään ei saa tarpeen tullen apua. Kotihoidon kuormitus on kuitenkin kasvanut laitoshoidon vähentämisen myötä 2010-luvulla ja näyttäisi nyt ohittaneen laitoshoidon. Palvelutalojen henkilöstö sen sijaan voi paremmin. Muutos aiempaan on suuri, joskaan kaikki tiedot eivät ole vertailukelpoisia aineistonkeruun erojen vuoksi. ja he arvelevat harvemmin jaksavansa työssä eläkkeelle saakka sekä pitävät hoidon laatua heikompana. 16 N iin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Hela-hankkeessa kuin muissakin viimeaikaisissa tutkimuksissa kotihoito on osoittautunut vanhustenhuollon kuormittavimmaksi sektoriksi lähes kaikkien tekijöiden osalta. Nykyinen politiikkasuositus ohjaa vähentämään laitoshoitoa ja lisäämään kotona asumista ja samalla kotihoitoa. Kotihoidon tehostamisen ja matalan resursoinnin lopputuloksena ei ole ihme, että henkilöstö kokee kiireen lisääntyneen. Mistä kotihoidon ongelmat johtuvat ja miten niitä voitaisiin vähentää. Kotihoito erottuu edukseen muutaman tekijän osalta. Verrattaessa kotihoitoa laitoshoitoon ja palvelusasumiseen erot laitosja kotihoidon välillä ovat silti suhteellisen pieniä. Kotihoidossa työ koetaan nykyään kiireisemmäksi, henkilöstöä on liian vähän eikä työtä ehditä tehdä kunnolla. Työntekijöillä on muuta vanhustenhuoltoa enemmän kuormitusoireita Teksti: Timo Sinervo, tutkimuspäällikkö, sosiaalija terveydenhuollon tutkimusyksikkö, THL Kuva: Bigstock Kotihoidon työntekijät äärirajoilla Henkilöstön näkökulmasta ikäihmisten palvelut ovat olleet jo pitkään erittäin kuormittava ala. Toiseksi henkilöstöllä on varsin laaja itsenäisyys ja mahdollisuus tehdä päätöksiä
työn epäselvät tai ristiriitaiset odotukset ja tavoitteet sekä keskeytykset. Keskusteluun ja ideoin tiin on myös oltava aikaa. On otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmiä, lisätty välittömän hoitoajan osuutta sekä kehitetty työaika-autonomiaa ja tiimityötä. Tiimien toiminnalla ja johtamisen oikeudenmukaisuudella on silti jopa suurempi vaikutus kuormitukseen. Yksi kiinnostava vaihtoehto on tiimien itsenäisyyksien kasvattaminen. Johtamisen tarve ei myöskään katoa, se vain muuttaa muotoaan. Kiireen ja asiakkaisiin liittyvän kuormituksen lisäksi rasitustekijöitä ovat mm. Asiakkaat ovat henkilöstön mielestä tällöin luultavasti liian huonokuntoisia suhteessa tarjolla oleviin palveluihin. Työntekijät kuitenkin kokevat usein, että he juoksevat työlistan perässä vailla mahdollisuuksia tehdä työtään kunnolla. Tiimin kyky organisoida työnsä itsenäisesti edellyttää toimivaa vuorovaikutusta, jossa kaikki uskaltavat sanoa mielipiteensä. http://www.vtkl.fi/document/1/2360/ea3d678/Vanhustyo_lehden_mediakortti_2018.pdf Tiimin koko vaikuttaa keskeisesti sen toimintaan: siinä ei saa olla liikaa työntekijöitä. Kaikki asiakkaat pitäisi voida tuntea. Vaikka palvelurakenteella näyttää olevan vaikutusta henkilöstön kuormitukseen ja laatukokemuksiin, hyvinvoinnin kannalta keskeisiä ovat perinteiset rasitustekijät sekä oikeudenmukainen johtaminen ja toimiva työyhteisö. Laitoshoidon henkilöstömitoituksissa ei kuitenkaan ollut kovin suuria alueellisia eroja, joten emme saaneet selkeämpiä tuloksia sen merkityksestä. Työn vahvuudet olisi hyödynnettävä paremmin ja kehitettävä pikaisesti työn hallittavuutta. Työn hallittavuus keskiöön Kotihoitoa on viime vuosina kehitetty useilla tavoilla. Johtaminen ja tiimityö kuntoon Kotihoito on siis selvästi kehittämisen tarpeessa, mutta mitä voitaisiin tehdä. Kotihoidossa tehdään paljon työtä yksin, mutta tiimillä on suuri merkitys. Tärkein asia ovat riittävät resurssit. Koska tiimillä on vastuu jonkin alueen asiakkaista, heitäkään ei saa olla liikaa. Hollantilaista Buurtzorgin mallia pidetään menestystarinana, jonka keskeisiä elementtejä ovat matala organisaatio ja itsenäisesti organisoituvat tiimit. Siihen, että tiimi pystyy arvioimaan omaa toimintaansa avoimesti ja kriittisesti, vaaditaan jo varsin kehittynyttä tiimi-henkeä. 17 Vanhustyö 4 • 2018 työn raskaimmaksi kunnissa, joissa on vähän laitoshoitoa (sisältäen tehostetun palveluasumisen) ja paljon kotihoitoa. Koska mallista ei ole laajempaa tutkimusta, sen kopioitavuutta muualle on vaikea arvioida. 6 Lisätietoa Työsuojelurahaston tukemasta Hela-tutkimuksesta: www.thl.fi/hela. Tiimin kypsyminen toimimaan yhdessä vaatii aikaa. Hyvä tiimityö ei kuitenkaan käynnisty sormia napsauttamalla eikä ilmoitusluonteisesti. Yhdellä asiakkaalla ei saisi olla kymmeniä hoitajia. Mallista voidaan silti oppia esimerkiksi juuri tiimien itsenäisyyttä ja matalaa hierarkiaa. Työssä on periaatteessa hyviä elementtejä, kuten itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia osaamisen käyttämiseen. Samalla on muistettava, ettei tiimityö ole taikasauva eikä poista riittävien resurssien tarvetta. Tiimin perinteinen määritelmä on, että sen jäsenet tietävät tavoitteensa ja ovat niistä yksimielisiä
and Alan, J.J., 2013. Noin 40 prosenttia kotija laitoshoidon työntekijöistä on vakavasti harkinnut siirtymistä pois alalta. M. Hoivatyö muutoksessa: suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa. Jyväskylän yliopisto. and Tuntland, H.K., 2015. Olen tutustunut myös Norjan kotihoidon ja -kuntoutuksen toteutukseen ja havainnut, että siellä ikääntyneiden toimintakykyä tukevaa kotihoitoa on kehitetty pitkäjänteisesti jo yli 10 vuotta. Kröger, T, Van Aerschot, L. Pohjoismaiden alhaisimmat henkilöstöresurssit ja työntekijöiden useammin kokema väkivalta ja sen uhka lienevät vaikuttaneet siihen, että hoivatyön kuormittavuus on kasvanut merkittävästi viimeisten 10 vuoden aikana. Clinical Interventions In Aging, 8, pp. Health Economics Review, 6(1), pp. 2018. Evidence for the long term cost effectiveness of home care reablement programs. Suomessa ikääntyneiden hoitotyö näyttää useilla mittareilla olevan työntekijöille kuormittavampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Reablement in community-dwelling older adults: a cost-effectiveness analysis alongside a randomized controlled trial. 18 Teksti: Satu Niskanen, väitöskirjatutkija, TtM, toimintaterapeutti, Tampereen yliopisto Kuva: Sami Reivinen Suomen kotihoitoon mallia Norjasta. 15-15. V astikään julkaistussa NORDCARE2 -tutkimushankkeen raportissa suomalaisen ikääntyneiden kotija laitoshoidon työn haasteet nousevat pysäyttävästi esille. Kuntoutuksen toteutus edellyttää kotihoidon Satu Niskanen ó Lähteet: Kjerstad, E. Arkikuntoutus on yksi kotikuntoutuksen muoto. Samassa tutkimuksessa Norjan tilanne näyttää varsin erilaiselta. Norjassa ikääntyneiden hoito sen sijaan näyttäytyy varsin mallikkaalta. Suomessa onkin Pohjoismaiden alhaisimmat henkilöstöresurssit ikääntyneiden hoidossa. Työntekijät kokevat huomattavasti pohjoismaisia kollegoitaan enemmän väkivaltaa sekä sen uhkaa. Mitä siellä tehdään eri tavoin kuin meillä. Tätä kotiin vietävää palvelua kutsutaan nimellä hverdagsrehabilitering, jota kutsun tässä arkikuntoutukseksi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7372-8 Lewin, G.F., Alfonso, H.S. 1273-1281.. Teen väitöstutkimusta ikääntyneiden ihmisten arkikuntoutuksen kustannusvaikuttavuudesta kotihoidossa. and Puthenparambil, J. Arkikuntoutusta tehdään kotihoidon ja kuntoutuksen tiiviinä yhteistyönä, jossa kuntoutuksen työntekijät ohjaavat kotihoidon työntekijöitä saavuttamaan asiakkaan asettamia, toimintakykyä tukevia tavoitteita
Samat toimintatavat voisivat toimia meilläkin. Se edellyttää kotihoidon ja kuntoutuksen henkilökunnalta vahvaa ja luottamuksellista yhteistyötä, jossa asiakkaan tavoitteet ja työntekijöiden tehtävät on määritelty selkeästi. Lisäksi arkikuntoutuksen toteutus lisää myös työntekijöiden työhyvinvointia. Arkikuntoutuksen vaikuttavuudesta ikääntyneen toimintakykyyn sekä kustannusvaikuttavuudesta on myös tutkimusnäyttöä (Kjerstad ym. . Ollaan yhteyksissä! ”Ammattilaisen avulla lääkehoitomme on nyt tasalaatuista kaikissa ryhmäkodeissamme.” johtaja Susanna Kiuru Omakotisäätiö sr. Esimiehen keskeinen rooli on kannustaa työntekijöitä toimintakykyä ylläpitävään työotteeseen ja huolehtia, että myös sijaiset saavat siihen riittävän, käytännönlähtöisen perehdytyksen. Alussa palvelukustannukset kasvavat, mutta päivittäisistä toimista suoriutumisen kohentuessa ihmisen palvelujen tarve vähenee. Ikäihmisten palvelujen asiakasohjaajilla on merkittävä rooli tunnistaa arkikuntoutusta tarvitsevat asiak kaat. Lisää asiakastarinoita löydät uudistetulta nettisivultamme. NORDCARE2 -tutkimuksen mukaan Suomessa kotija laitoshoitoon siirtyvien ikääntyneiden ihmisten toimintakyky on keskimäärin heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Lisäksi arkikuntoutus velvoittaa johtoa vahvaan sitoutumiseen. 2015, Lewin ym. Muistisairaan ihmisen toimintakyvyn tukeminen 24.–25.10.2018, Helsinki (2 pv) . Arkikuntoutuksen edellytykset Arkikuntouksen toteutus Norjassa on vaatinut useita muutoksia henkilökunnan asenteissa ja työtavoissa. • www.ikainstituutti.. Suomessa asiakaspolkua tulisikin kehittää niin, että ihmiset, joilla on riski päätyä kotihoidon piiriin, ohjattaisiin arkikuntoutukseen varhaisemmassa vaiheessa. 19 Halusimme vain muistuttaa, että kun tahdot kohentaa toimipisteesi lääkehoidon laatua ja turvallisuutta, on Eino Lääkehoidon turvallisuuden sertifiointipalvelu erittäin hyvä valinta. Senioritanssi Startti – helpoilla senioritansseilla harrastuksen pariin 27.10.2018, Rovaniemi (1 pv) . Esimerkiksi ennen peseytymisavun tarjoamista tulisi selvittää, pystyisikö ihminen peseytymään itsenäisesti arkikuntoutuksen keinoin . 6 Ikäinstituutti kouluttaa (09) 6122 160 • info@ikainstituutti.. Parhaiten sen tietävät tyytyväiset asiakkaamme. Ylipäänsä ikääntyneiden palveluja kehitettäessä katsetta voitaisiin kääntää muihin Pohjoismaihin ja niiden hyviin käytäntöihin. Esimiesten tulee tehdä tarvittavia muutoksia työskentelyaikatauluun, jotta työntekijät ehtivät toteuttaa ikääntyneen ihmisen kanssa sovitut tukitoimet ja harjoitteet. työntekijöiden aikataululta joustavuutta, jotta he pystyvät vastaamaan ikääntyneen ihmisen muuttuviin tarpeisiin. Suomessa kotihoidossa keskitytään toimintakyvyn tukemisessa paljon fyysiseen puoleen, kun taas arkikuntouksessa tuetaan myös psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä asiakkaan tavoitteiden mukaisesti. Vinkkejä ja varmuutta ikäihmisen ryhmänohjaukseen 21.11.2018, Helsinki (1pv) Ilmoittaudu mukaan ja tutustu muihin koulutuksiimme www.ikainstituutti.fi Vanhustyö 4 • 2018. Iloa ja innostusta istumatansseista 26.10.2018, Kuopio (1pv) . 2013)
Tätä ohjelmaa toteuttavat kotihoidon kuntoutustiimin lähihoitajat yhdessä asiakkaan kanssa. Kuntouttavat käynnit sovitaan asiakaskohtaisesti, mutta pääsääntöisesti niitä on kahdesti viikossa. Kolmen kuukauden kuluttua jakson päättymisestä fysioterapeutti järjestää seurantakäynnin, jolloin toistetaan alussa tehty toimintakyvyn arviointi ja kartoitetaan nykytilannetta. Seuraavalla käynnillä moniammatillinen tiimi yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti omaisten kanssa määrittelee jaksolle yksilöllisen kokonaistavoitteen ja arjen toimintoja tukevan kuntoutumisohjelman. Koti hoidon piirissä oleville asiak kaille tarjotaan tehostettua kotikuntoutusta toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja mahdollisimman pitkän kotona pärjäämisen turvaamiseksi. 20 Teksti: Emma Liukko, vanhuspalveluiden fysioterapeutti, Joutsan kunta Tea Saarela, kotihoidon lähihoitaja, Joutsan kunta Kuvat: Emma Liukko ja Bigstock ”Pitihän minun teille näyttää!” Joutsan kotihoidossa alettiin syksyllä 2017 pilotoida kotikuntoutusjaksoja maakunnal lisen Kukoistava kotihoito -hank keen myötä. Kuntouttava arviointijakso on suunnattu uusille asiakkaille, joita uhkaa toimintakyvyn heikentyminen. Hilkka Peltonen mielipuuhissaan hellepäivänä.. E nnen kotikuntoutusjakson alkua vanhuspalveluiden fysioterapeutti arvioi asiakkaan toimintakykyä ennalta sovituin mittarein