SENIORARBETE SENIORARBETE 4 • 2017 TEEMA: Ohjaus ja neuvonta
2 SENIORARBETE 4 • 2017 Seuraava numero ilmestyy 10.11.2017 | Lehden teema DIGIAJASSA Ohjaus auttaa tavoitteen saavuttamisessa, vaikka pelon hallinnassa. 32 34 Kaapo yhtenäistää asiakasja palveluohjausta. 14 22 Vapaaehtoiseksi ryhtyjä haluaa ohjausta tuekseen.. TEEMA: Ohjaus ja neuvonta Työtä uudella tavalla, ihminen keskiössä
aa • Jari Pirhonen 32 Psykologi tukee, ohjaa ja neuvoo • Paula Kinnunen 34 Kun antaa, saa • Tiina Makkonen 36 Kysyykö joku veteraanilta, mitä kuluu. • Pilvikki Absetz 13 Käsitöitä ja ystävyyttä Eläkeliiton käsityökerhoissa • Kirsi Maunula I&O-kärkihanke, kokeilut ja muutosagentit 14 Kohti parempaa ikääntyneiden ihmisten asiakasja palveluohjausta! • Essi Mäki-Hallila, Johanna Ritvanen, Marjut Kettunen 18 Tuetaan kotona asumista Pohjois-Suomessa • Liisa Niiranen, Rita Oinas, Eija Tolonen VTKL:n ohjaustoiminnan eri muotoja 20 Uskalla luottaa! Iäkkään ihmisen voimavarat esiin ohjauksen ja tuen keinoin • Anu Jansson, Marjo Pääkkö, Laura Rautiainen, Krista Toivonen 22 Ammatillinen organisointi tukee onnistunutta vapaaehtoistoimintaa • Anu Lintilä 24 Asiakkaan ohjaus kodin muutostöissä ja arkiteknologiassa on pitkäjänteistä työtä • Jukka Laakso, Kaisa Eskelinen Hyviä käytäntöjä 27 Asumisohjaajan onnistumisen kokemuksia • Susanna Rikkinen 28 Motivoiva ohjaus tukee ikääntyneen ihmisen kuntoutumista • Annele Urtamo 30 Kohti persoonan tunnustavaa hoito. Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2017 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Sisällys www.vtkl.fi Pääkirjoitus 4 Moninaista ohjausta ja neuvontaa • Satu Helin Kysy & vastaa palsta 5 Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa • Anja Noro Asiantuntijat puhuvat 6 Hoitoon sitoutuminen on elintärkeää – miten kohentaa. • Anni Grundström Kurkistus palvelujärjestelmään ja aikaansaannoksiin 37 Poimintoja • Satu Helin 38 Uusi laatusuositus kannustaa terveeseen ja toimintakykyiseen ikääntymiseen • Eevaliisa Virnes 39 SámiSosterille kansainvälinen Euroopan kansalaisen 2017 -palkinto 40 Kolumni • Markku Lehto Vanhustyön johtajien palsta 41 Vanhustyön johtajat perustyössään, I&O-muutosagentteina tai projektihenkilöinä • Tommi Reiman, Marjut Kettunen 42 Keskusliitto tiedottaa 44 Ajan virrassa 46 Ledare • Satu Helin 47 Kolumn • Markku Lehto. loso. 3 Vanhustyö 4 • 2017 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Ari Liimatainen Mia Löflund Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Eevaliisa Virnes Tuula Laine (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Tuula Laine Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Tilaukset http://www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/ vanhustyo_lehti/tilaa_lehti/ vanhustyolehti@vtkl.fi, info@vtkl.fi tai toimituksesta Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. • Timo Strandberg 8 Hyvät käytännöt omiksi – tuloksena parempi arki • Meri Larivaara 10 Ei vanha koira uusia temppuja opi… vai oppiiko ja miten
Voimavaroja vahvistava ohjaus tuottaa tukea asiakkaalle. Tästä huolimatta terveydentilan kehittyminen ei ole ollut tasa-arvoista, mikä näkyy vanhuusiässäkin. Ammattilaiset puolestaan saavat tukea työnohjauksen ja mentoroinnin keinoin. Ammattilainen joutuu toistuvasti pohtimaan sitä, kuinka paljon ja montako kertaa pitää yrittää vaikuttaa ihmiseen ja missä menevät rajat, jolloin on hyväksyttävä ja annettava periksi ihmisen omalle tahdolle. Päätöksentekemiseen vaikuttavat eri ihmisillä eri asiat; tieto ei ole läheskään aina se keskeisin tekijä, kuten ammattilaiset voivat olettaa. Ikääntyneiden ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen merkitsevät toimintakykyisyyden, elämisen laadun ja sisällön vahvistamista. sosiaali turvaetuuksien hakemiseksi. Onnistumisen mahdollisuuksia lisännee se, että valtaosa ikääntyneistä on erittäin kiinnostuneita terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Neuvonta sanana liitetään asiantuntijuuteen, yleensä ammattilaisen auktoriteettiin välittää tietoa toiselle henkilölle. Tiedon antamisen rinnalla vaaditaan ammattilaiselta ihmisen motivaatiotekijöiden ymmärtämistä ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsintää. Vastaavasti sosiaalialan työ sisältää neuvontaa mm. VTKLn Ikääntyneiden ihmisten ohjausja neuvontatoimintojen kuvauksissa ilmenevät erilaiset lähestymistavat tavoitteelliseen ohjaukseen ja neuvontaan. 4 Pääkirjoitus Satu Helin Moninaista ohjausta ja neuvontaa T erveydenhuollon ammattilaisten työhön on kautta aikain sisältynyt hoitotilanteessa terveyskasvatusta, mikä on korvautunut neuvonnan, ohjauksen ja terveyden edistämisen käsitteillä toiminnan orientaation muuttuessa. Ihmiset myös pyytävät neuvoja ammattilaisilta, vastaavia asioita läpikäyneeltä kokemusasiantuntijalta tai vertaisohjaajalta. Ihmisen, ikääntyneellä naisella myös puolison koulutus ja taloudellinen tilanne määrittävät eroja terveydessä ja toiminta kykyisyydessä, vielä iäkkäänäkin. Tottumus, mieltymykset ja toisten ihmisten kanssa tehtävät jutut saattavat olla asiantuntijan neuvoja monin verroin vahvempia valintojen perusteita. Sosiaalityössä on runsaasti sekä oman alan erityiskysymyksiä että yhtymäkohtia terveyden edistämiseen haluttaessa vaikuttaa ihmiseen myönteisten tapojen omaksumiseksi tai vaikeuksia aiheuttavien tekijöiden välttämiseksi. Aina ei näin ole ja toivotun lopputuloksen aikaansaanti vaatii viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnittelua sekä ihmisen aiempien elintapojen ja kokemusten läpikäyntiä, yhteisitä keskustelua ja sopimista. hallituksen kahta kärkihanketta. Neuvola järjestelmä on perustunut riskien ennakointiin ja poistamiseen. Tässä numerossa esitellään mm. Hankkeessa ”Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta” ohjaus on myös keskiössä. ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä kaikenikäisten omaishoitoa” -hankkeen eri artikkelit avaavat keskitettyä palveluohjausta. Näin ollen neuvonnalle ja tiedon saamiselle näyttäisi olevan kasvava kysyntä. Aktiivisena ja osallistuvana elämisen edellytyksiä ovat terveyden lisäksi asumisolot, palvelut sekä selviytyminen toimintakyvyn rajoitteista esimerkiksi teknologian avulla. 6. Neuvontaja ohjaustilanteet ovat tuloksekkaita ihmisen kysyessä neuvoja ja ollessa kiinnostunut uudesta tiedosta. Palvelujärjestelmän toimintaa ovat vahvistaneet potilasja kansanterveysjärjestöjen kehittämät ehkäisevän toiminnan mallit. Ammattilaisen mielestä yksinkertaisen asian toteuttamiseen voidaankin tarvita useita keskusteluja, esitteitä ja mielipidevaikuttamista. Kirjallisesti toteutettu ohjaus on esitteistä siirtynyt suurelta osin nettiin. Ihminen on lähtökohdiltaan itsenäinen, autonominen ja haluaa päättää omista asioistaan. Terveydentilan hoidossa, teknisten laitteiden käyttöönotossa ja lääkityksen onnistumisessa edellytyksenä on se, että asiakas saa neuvontaa ammattilaiselta. Tottumusten kuuntelu, myönteisten asioiden vahvistaminen ja niihin uuden tiedon liittäminen ja kertaavan tiedon määrän jaksottaminen eri keskustelu kerroille antavat hyviä lähtökohtia ikääntyneiden neuvonnan suunnitteluun
Kokeilut toteutetaan Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Vain joka viides yhteyttä ottanut on päätynyt tarkempaan palveluntarpeen arviointiin. I&O kärkihankkeessa pyritään näitä ongelmia ratkaisemaan! Miten maakunnallista ohjausta ja neuvontaa kehitetään. Maakunnallisia toimintamalleja kehittämässä ovat mukana asiakasraadit ja vanhusneuvostot, joiden kanssa erityisesti I&O kärkihankkeen muutos agentit toimivat. I&O kärkihankkeessa rahoitetaan kolmea laajaa maakunnallista kokeilua, jossa luodaan keskitetyn asiakasja palveluohjauksen toimintamallit ajalla 2017–2018. Jo kokeilun aikana kaikissa maakunnissa luodaan pohjaa ja sisältöä uudenlaiselle, uuteen SOTEja Maakuntamalliin sopivalle toiminnalle. Näissä kokeiluissa pyritään jokaisen maakunnan alueelle luomaan ns. Järjestöjen tarjoama vilkas toiminta ja tiedon välitys sitä koskien, on tarpeen kytkeä yhteen julkisen palvelutuotannon kanssa. Yksi isoimmista ongelmista ikääntyneiden palveluissa on palveluiden pirstaleisuus. Asiakkaan mahdollisuutta tehdä valintoja tuetaan ja lisätään. Kun iäkkäälle ihmiselle tulee tarve selvittää millaista apua ja tukea on tarjolla, hän voi soittaa yhteen numeroon tai mennä lähitoimipisteeseen, jossa lähdetään selvittelemään palvelutarvetta ja siihen vastaamista. Yksikään taho ei koordinoi palveluja yhteen asiakaslähtöisesti. Asiakasja palveluohjaus maakunnallisena toimintana on uudenlaista ja siksi sen tueksi tarvitaan sekä tietoa tarjolla olevista julkisista ja yksityisistä sosiaalija terveydenhuollon että järjestöjen palveluista. Ratkaisuna voi olla ohjaus alueen järjestöjen toimintaan tai vapaaehtoistoimintaan tai sitten edetään palvelutarpeen arviointeihin ja sitä kautta tukipalvelujen tai muiden säännöllisen palveluiden piiriin. Onko I&O-kärkihankeen työllä jatkuvuutta. Asiakasja palveluohjaukseen yhteyttä ottavat henkilöt selvittelevät yhdessä asiakasja palveluohjaajan kanssa millaista apua ja tukea tarvitaan ja mistä sitä voisi hankkia. Parhaat mallit levitetään osaksi kaikkien maakuntien toimintaa. Tämän lisäksi käytännöt palveluiden tai omaishoidon tuen myöntämisestä ovat voineet vaihdella suuresti eri kuntien välillä. Aiemmat kokeilut ovat osoittaneet, että kaikista yhteydenotoista keskitettyyn asiakasja palveluohjaukseen, noin 80 % on pystytty hoitamaan muin keinoin kuin julkisin palveluin. yhden luukun asiakasja palveluohjauksen toimintamalli. Tavoitteena kokeiluhankkeissa on nimenomaan saada aikaan pysyvää toimintaa. Koska kärkihankkeen kokeilut ja muutosagentit ovat mukana maakuntien tulevan toiminnan suunnittelussa, luodaan tässä perustaa tulevalle toiminnalle, jota kokeilujen tulokset tukevat. I&O kärkihankkeessa käyttöönotettavat ja kokeiltavat toimintamallit perustuvat tietoon ja näyttöön. 6 Anja Noro (I&O) kärkihankkeen projektipäällikkö Sosiaalija terveysministeriö Kuva: Maria Miklas (I&O) kärkihankkeen projektipäällikkö Sosiaalija terveysministeriö. Miten ihmisten omat näkemykset tulevat esille ohjauksessa ja neuvonnassa. Samalla on vallinnut epätietoisuus siitä, millaiseen tukeen ja millä perusteilla saattaisi itse olla oikeutettu. 5 Vanhustyö 4 • 2017 kysy & vastaa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Minkälaiset tekijät ovat johtaneet siihen, että hallituksen I&O-kärkihankkeessa ikääntyneiden ihmisten ohjaus ja neuvonta ovat keskeisessä roolissa. Ikäihmisten ja omaishoitoperheiden on ollut vaikea ja joskus suorastaan mahdotonta löytää tietoa tarjolla olevista tuista ja palveluista
Pitkäaikaisen lääkehoidon toteutumisesta on esitetty ”1/6 sääntö” (Taulukko 1). On arvioitu, että tutkimustilanteissakin vain 40–80 % hoidoista toteutuu edes joten kuten niinkuin on tarkoitettu. Elävässä elämässä tulokset ovat vielä huonompia: usein esitetään että kroonisissa sairauksissa vain puolet potilaista toteuttaa hoitoa 6 kuukauden jälkeen. Hoitoon sitoutuminen on monimutkaista inhimillistä toimintaa ja niinpä sen syytkin ovat moninaiset. Vanhojen potilaiden hoidossa on syytä kiinnittää huomiota mahdollisiin vielä diagnosoimattomiin muistiongelmiin. Hyödylliseen hoitoon sitoutumattomuus on keskeinen terveydenhuollon ongelma, se lisää sairauksien pahenemisja kuolemanvaaraa sekä aiheuttaa merkittäviä turhia kustannuksia yhteiskunnalle. Myös heikko taloudellinen tilanne voi olla hoidon toteutumisen esteenä, vaikka potilas haluaisikin. Hoitoon sitoutumista kannattaa pohtia jo hoitoa aloitettaessa ja kiinnittää huomiota mm. Miksei hoitoon sitouduta. – potilaan kohdalla käytännössä toteutuu. Mukana vaikuttamassa ovat potilaan ja hoitojärjestelmän lisäksi tiedotusvälineet ja nykyisin vahvasti myös sosiaalinen media. Hoitoon sitoutumisen kohentaminen Hoitoon sitoutumisen kohentaminen on moniulotteista ja vaatii työvoimaa, toisaalta se pitää kuitenkin pystyä toteuttamaan käytännön usein kiireisessä työssä. Erään tutkimuksen mukaan tyypillisiä potilaiden ilmoittamia syitä olivat unohtaminen, muut tärkeämmät asiat, vakaumukselliset seikat, asiallisen tiedon puute ja ”tunneseikat”; monet eivät kuitenkaan ilmoita erityistä syytä. ASIANTUNTIJAPUHEENVUORO Taulukko 1. Tämä on tärkeää tiedostaa, kun pohditaan miksi hoito ei vaikutakaan niinkuin pitäisi. Terveydenhuollon työntekijät tunnistavat hoitoon sitoutumista huonosti ja yleensä luulevat sen olevan parempaa kuin on asianlaita. Hoitoon sitoutuminen on siis puutteellista, hoidon hyödyt jäävät saamatta ja on jopa arvioitu, että 30–60 % lääkehoitoon liittyvistä sairaalahoidoista johtuukin itse asiassa siitä, ettei lääkkeitä ole käytetty niinkuin olisi kannattanut käyttää terveyshyödyn saamiseksi. Taulukkoon 2 on koottu käytännön ohjeita, joilla sitoutumista voi koettaa parantaa. Kyseessä on osin epämääräinenkin käsite, joka sisältää paitsi sen, että esim. Hoidon tarkoitettua aikaisempi lopettaminen on tärkeä käsite, kun pohditaan hoidon vaikutusta ja tehoa. Miten potilaat oikeasti nauttivat lääkkeitään 1/6 ottaa suunnilleen niinkuin tarkoitus 1/6 ottaa melkein kaikki, joskin ajoitus jonkin verran epäsäännöllistä 1/6 jättää ajoittain päivän välistä ja muutenkin pientä epäsäännöllisyyttä 1/6 pitää lääkelomaa 3–4 kertaa vuodessa ja jättää ajoittain päivän välistä 1/6 pitää lääkelomaa kuukausittain ja jättää usein päivän välistä 1/6 ottaa lääkettä miten sattuu, mutta ei tunnusta sitä. 6 T asa-arvoisempaa käsitettä ”hoitoon sitoutuminen” suositaan nykyisin ”hoitomyöntyvyys”-käsitteen sijaan kuvaamaan sitä, miten suunniteltu hoito – elintapaohjaus, lääkehoito jne. Keinovalikoima voidaan jakaa seuraavasti: 1) Neuvonta ja opastus omahoitoon, 2) hoidon yksinkertaistaminen sikäli kun mahdollista, 3) seurannan järjestäminen, 4) hyvät suhteet potilaan ja ammattilaisen välillä. 6 Teksti: Timo Strandberg, geriatrian professori, Helsingin ja Oulun yliopistot, HYKS Hoitoon sitoutuminen on elintärkeää – miten kohentaa. seuraaviin tekijöihin, jotka ovat tutkimuksissa ennakoineet huonoa sitoutumista lääkehoitoon: ensikäyttäjä, sairauksia ehkäisevä hoito (esimerkiksi kohonneen verenpaineen hoito) itsensä vielä terveiksi tuntevilla, pienituloisuus, tupakointi, masennusoireet, koetut haittavaikutukset ja yleinen lääkekielteisyys. Useampaa keinoa on hyvä käyttää ja tietysti pyrkiä mahdollisimman yksilölliseen otteeseen. lääkehoito toteutuu teknisesti oikein annostuksen, ajankohdan jne mukaan, myös sen, että hoito toteutuu säännöllisenä ja tarkoitetun ajan
Duodecim 2015;131:1437-42 Rash JA, Campbell DJT, Tonelli M, Campbell TS. Suhteuta mahdolliset haittavaikutukset hoidon hyötyihin • älä vahvista negatiivista lumevaikutusta. 7 Vanhustyö 4 • 2017 Tunnista hoitoon sitoutumattomuus • vihjeitä huonosta sitoutumisesta kuten vastaanottokäyntien ja reseptien uusimisen laiminlyönti, huono hoitovaste • kysy hoidon käytöstä – syyyllistämättä. Painota hoidon ja siihen sitoutumisen hyötyjä • vahvista positiivista lumevaikutusta. Duodecim 2007;123:501-2 Oksanen J. Kuuntele potilasta, tue ja räätälöi hoitoa hänen toiveittensa ja tilanteensa mukaisesti. Vahvista toivottua käytöstä. Adherence to medication. Potilaan sitoutuminen hoitoon. Anna yksinkertaiset ja selkeät ohjeet ja yksinkertaista hoitoa niin paljon kuin mahdollista. Potilaat yleensä pelkäävät enemmän hoidon haittavaikutuksia kuin hoidon hyödyn menettämistä. Taulukko 2. Kannusta käyttämään lääkedosettia ja muita apuvälineitä. Lääkehoitoon sitoutumisen tukeminen psykiatriassa. • Tiivistä seurantaa tarvittaessa • Tunnista mahdolliset muistiongelmat • Ovatko taloudelliset seikat esteenä. Harkitse lääkehoitoja jotka kompensoivat sitoutumisen puutteita, kuten: • lääkkeitä, joilla on yksinkertainen annostelu (kerran päivässä, ”monipilleri”) • depot-valmisteet • ihon kautta imeytyvät valmisteet. Prev Med 2016;90:155-169 http://www.vtkl.fi/document/1/2360/ea3d678/Vanhustyo_lehden_mediakortti_2018.pdf. Keinoja saavuttaa parempi hoitoon sitoutuminen ó Kirjallisuutta: Osterberg L, Blaschke T. A systematic review of interventions to statin medication: What do we know about what works. Selvitä neutraalisti potilaan tunteet, asenteet ja pelot (myös netistä hankitut) hoitoa ja siihen sitoutumista kohtaan – älä moralisoi tai pelottele. Käytä hyväksi perhettä, muuta tukiverkkoa ja kokemusasiantuntijaa. NEJM 2005;353:487-97 Pitkälä K, Savikko N
Tämä ei toteudu, jos työn tuloksellisuutta mitataan sillä, kuinka tiuhaan vastaanottohuoneen ovi käy. Tilanne on tuttu monelle sosiaalija terveysalan ammattilaiselle. Joskus ihmiset tarvitsevat kanssakulkijaa pitkään tai tavallista enemmän tukea voidakseen ottaa vastuuta elämästään. Mikä siis neuvoksi. Ammattilainen tuntee riittämättömyyttä ja neuvottomuutta. Tosiasioiden ja neuvojen kertaaminen ei hyödytä. Suomessa eri toimijat ovat kehittäneet ammattilaisten työn tueksi hyviä käytäntöjä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi ja tuloksellisiksi. Parhaimmillaan hyvät käytännöt auttavat ammattilaista tunnistamaan ja hyödyntämään ihmisten omia voimavaroja. Toimintatavan selkeä mallintaminen sekä työn tueksi kehitetyt työkalut ja aineistot helpottavat kuitenkin ammattilaisen työtä. Muutoksen tekevät järjestöt, kunnat, sairaanhoitopiirit, asiantuntijalaitokset ja yritykset yhdessä. Hyvinvointija terveyserojen kaventaminen on tärkeä osa kärkihanketta. Teksti: Meri Larivaara, neuvotteleva virkamies, sosiaalija terveysministeriö Kuva: Maria Miklas V astassa on asiakas, jonka elämään pitäisi saada aikaan muutos. Eli juuri ne, jotka tarvitsevat eniten tukea elämänlaatunsa parantamiseksi. Jotenkin se ei vain onnistu. Kohderyhmänä heikoimmassa asemassa olevat Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projekti pyrkii saaman vaikuttaviksi arvioidut, hyvät toimintatavat ammattilaisten käyttöön kaikkialla Suomessa. Hyvinvointija terveysLisätietoa: http://stm.fi/hankkeet/ terveys-ja-hyvinvointi https://www.innokyla.fi/ web/tyotila4142858 Rahoitettavat hankkeet: https://www.innokyla.fi/ web/tyotila4142858 Twitter: #hyvätervearki #hyte Kärkihankevideo: suomeksi ilman tekstejä: https://youtu.be/VNrCA4IxIGw ruotsiksi ilman tekstejä: https://youtu.be/5cGQvViiWVc suomeksi tekstitettynä: https://youtu.be/D5KrLdbAJQs?list =PLhIF0UhvF7iuSdMoNyAv1JzIexbV9U95C ruotsiksi tekstitettynä: https://youtu.be/NFjvrn35uwc. Ammattihenkilöllä pitäisi olla mahdollisuus tarjota tukea yksilöllisten tarpeiden mukaan. Niiden avulla voidaan tavoittaa myös heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Voimat eivät riitä, arki puskee päälle, aikaa ei ole. Asiakaskin tietää, minkä pitäisi muuttua ja mitä tehdä toisin. Mitään ihmeellistä ja uutta hyvä käytäntö ei siis tuo tullessaan. Projekti kuuluu hallituksen kärkihankkeeseen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta. Asiakas tarvitsisi tukea, mutta ammattilaisella ei ole riittävästi aikaa syventyä ja rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä. Kenkä puristaa ja hiertää vähän kaikkialta. Niiden avulla voidaan vahvistaa ihmisten voimavaroja ja tukea ihmisiä ottamaan vastuuta elämästään. Taustalla on tosiasia, että suomalaisten hyvinvointierot kasvavat huolestuttavasti. Sen seurauksena ihmiset pärjäävät paremmin arjessa. Hyvä käytäntö koostuu usein selkeistä perusasioista, jotka ammattilainen tuntee ja tietää. Hyvät käytännöt -projekti levittää vaikuttavia toimintatapoja koko maahan. 8 KÄRKIHANKE Hyvät käytännöt omiksi – tuloksena parempi arki Hyvät käytännöt auttavat sosiaalija terveysalan ammattilaisia arjessa. Erot näkyvät monin tavoin elämän koetussa mielekkyydessä, sosiaalisissa suhteissa, sairastamisessa ja kuolleisuudessa
Siksi johtamisen täytyy tukea hyvien käytäntöjen juurtumista työyhteisössä. Tosin lisätoimia tarvittaisiin ikääntyneiden mielenterveyteen liittyvän osaamisen kohentamiseksi. Ensin on ehkä omaksuttava uusia toimintatapoja ja oltava valmis muutokseen. Yhteinen keittiö tarjoaa mahdollisuuksia kaiken ikäisten ja eritaustoista tulevien ihmisten yhteiseen tekemiseen. Kokemusasiantuntijoita voidaan ottaa aikaisempaa enemmän mukaan. Se levittää kuntiin hyväksi tiedettyä ja laajalti tunnettua kokonaisuutta ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden tukemiseksi. Tuolin muotoilu ja asentoa tukevat ominaisuudet aikaansaavat käyttäjälle rennon ja tasapainoisen asennon, mikä lisää aktiivisuutta. 9 Vanhustyö 4 • 2017 eroihin vaikuttavat monet tekijät, joista kärkihankkeella voidaan vaikuttaa ihmisten osallisuuteen, mielenterveystaitoihin sekä elintapoihin, kuten liikuntaja ravitsemustottumuksiin, nukkumistottumuksiin, päihteiden käyttöön ja tupakointiin. Tähän on panostettu hanketyössä, ja tuloksia seurataan ja arvioidaan huolellisesti. Hyvät käytännöt ikääntyneiden avuksi Erityisesti ikääntyneisiin kohdentuu Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi -hanke, jonka päämääränä on edistää kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden hyvinvointia ja itsenäistä kotona asumista fyysisen aktiivisuuden avulla. 6 Ryhdikäs ja oikea asento aktivoi Mediq Suomi Oy PL 115, 02201 Espoo, Puh. Pyydä esittely ja tutustu tuolin edistyksellisiin ratkaisuihin!. Mielenterveyden ensiapu -kokonaisuus ja perusterveydenhuollon lääkärien ja terveydenhoitajien ehkäisyyn liittyvän osaamisen vahvistaminen voivat hyödyttää myös ikääntyneitä. 020 112 1510. 020 112 1510 Faksi 020 112 1501, www.mediq.fi Etac Prio -pyörätuolissa on miellyttävää ja turvallista istua. Tämä kannustaa myös eri alojen ammattilaiset tekemään enemmän yhdessä. Hyviä käytäntöjä suunnataan tietoisesti niin, että niillä tavoitettaisiin hyvinvoinnin ja terveyden kannalta heikommassa asemassa olevat ihmiset. Johtaminen tukee uutta työotetta Hyvät käytännöt helpottavat ammattilaisten työtä ja parantavat tuloksia. Eri alojen ammattilaisten on tehtävä aikaisempaa enemmän yhdessä ja löydettävä uusia yhteistyökumppaneita. Ainutlaatuinen dynaaminen lantiotuki mukautuu käyttäjän liikkeiden mukaan. Johdon tehtävä on innostaa uuden tekemiseen ja ylläpitää uutta työotetta. Erityisesti alkuvaiheessa tekeminen keskittyy ruoan valmistamiseen ja nauttimiseen yhdessä. Mukana on esimerkiksi poikkisektorinen yhteistyömalli, ikäihmisten liikuntaraati, tehoharjoittelujakso kuntosalilla sekä olohuonejumppa ja ulkoiluystävämalli. Kysy lisää: asiakaspalvelu@mediq.com tai puh. Esimiesten rooli on tärkeä, jotta ammattilainen voi toimia asiakkaan parhaaksi
Motivaation etsinnässä kannattaa myös kysellä ja kuunnella asiakkaan Teksti: Pilvikki Absetz, PsT, dosentti, tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto, johtaja Collaborative Care Systems Finland Ei vanha koira uusia temppuja opi… vai oppiiko ja miten. Mitä muutoksia pitäisi tehdä. Muutosohjauksen periaatteita voi toteuttaa myös omaishoitajana tai itse muutoksen tekijänä. Käyttäytymisen muutokseen vaikuttaminen motivaation, kykyjen ja mahdollisuuksien kautta. tilaisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen, taloudellisen, käytännöllisen ja/tai sosiaalisen tuen järjestäminen. Usein ulkoapäin asetetut tavoitteet tarkoittavat jostakin aiemmasta luopumista – ja usein tämä jokin on jo automatisoitunut tavoiksi ja tottumuksiksi, joihin ihmisellä on ainakin joskus ollut motivaatio ja joita ympäristö edelleen pitää yllä. Ei vängätä motivaatiota uuteen vaan etsitään sitä vanhasta ”Motivoinnissa” ja ”hoitoon sitouttamisessa” on useimmiten kyse jonkun toisen asettamista tavoitteista, joihin asiakas yritetään saada innostumaan tai edes myöntymään. Lähteenä Michie, S., van Stralen M.M. Lisäksi se vahvistaa motivaatiota, kun ohjattava pääsee kertomaan toiminnastaan ja näyttämään tietojaan. Parempi on lähteä etsimään niitä asioita, joita ihminen jo tekee. Implementation Science, 6, 42. (Kuvio 1). Toisinaan ohjaus saattaa ulottua asiakkaan kykyjen ja valmiuksien lisäämiseen opastamalla ja neuvomalla. Jos tavoitteet tarkoittavat kokonaan uuden omaksumista, ne vaativat perustelua, muistamista, pinnistelyä… Ohjauksessa kannattaa hyväksyä, että motivointi luopumiseen ja uusiin asioihin on hankalaa, ellei peräti mahdotonta. Omaan tilanteeseen voi onneksi vaikuttaa terveillä elämäntavoilla ja omahoidolla ja moni onkin ottanut asiakseen elämäntaparemontin. (2011). motivoiva voimaannuttava ohjaus; sairautta koskevien käsitysten tarkastelu, tunteiden kanssa työskentely INTERVENTIO: Esim. Joskus on tarpeen miettiä, miten ympäristön tarjoamat mahdollisuudet tukevat muutosta tai miten muutoksen saa parhaiten sovitettua olosuhteisiin. Miten näitä kolmea muutoksen osatekijää tulisi lähestyä, jotta ohjauksesta tulisi tehokasta ja vaikuttavaa, mutta se ei veisi kohtuuttomasti ammattilaisen aikaa tai törmäisi muutosvastarintaan. Kuvio 1. Kun tavoitteet eivät ole omia, ei motivaatiokaan ole omaehtoista. Näiden vahvuuksien löytäminen on voimakkain keino hyväksynnän välittämiseen ja luottamuksen herättämiseen. Mutta voiko vanha koira oppia uusia temppuja ja jos voi niin miten. Silti merkittävä osa ikääntyneistä edelleen sairastaa jotakin kroonista tautia tai on kohonneessa sairastumisen tai toimintakyvyn menettämisen riskissä. & West, R. taitojen tunnistaminen, opettaminen, näyttäminen, suunnittelu ja automatisointi INTERVENTIO: Esim. The behaviour change wheel: a new method for characterising and designing behaviour change interventions. Useimmiten ohjauksella pyritään vahvistamaan motivaatiota ja kannustamaan muutokseen: Miten elämän tavat vaikuttavat sairauteen ja toimintakykyyn ja miksi niiden muuttaminen olisi tärkeää. 10 Ikääntyneiden terveys ja toimintakyky on parantunut Suomessa merkittävästi tämän vuosituhannen aikana erityisesti sydänja verisuonisairauksien sekä psyykkisten sairauksien vähenemisen myötä. J okainen sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisen kohtaaminen ikääntyneen kanssa antaa mahdollisuuden muutosta tukevaan ohjaukseen. ASIANTUNTIJAPUHEENVUORO Tietoiset ja automaattiset prosessit Motivaatio Motivation Kyvyt Capability Mahdollisuudet Opportunity Fyysiset Psyykkiset Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö En tiedä, en pidä tärkeänä, haitat ovat hyötyjä suuremmat, en halua, pelkään… En osaa, en muista… Minulla ei ole tilaisuuksia, en pysty järjestämään, en saa tukea… INTERVENTIO: Esim
Avartavat kysymykset saavat ohjattavan itse kertomaan ja oivaltamaan. Mahdollisuus lääkityksen vähentämiseen tai välttämiseen voi myös toimia hyvänä kannustimena. Ensimmäinen kysymys silloin on, kannattaako vahvistaa kykyjä, lähestyä asiaa pienempien, entuudestaan tuttujen askeleiden kautta, vai vaihtaa tavoitetta helpompaan. Kuviossa 2 on yksinkertainen esimerkki vahvuuslähtöisen eli motivoivan voimaannuttavan ohjauksen toteutuksesta.. Ei ihme, että muutoksen ylläpitämiseen väsyy, motivaatio laskee ja tulee repsahduksia, jotka jossain vaiheessa jäävät päälle. Huom. ”Eli siis…” ”Jos oikein ymmärsin, niin…” ”Kun olen kuunnellut sinua, niin vaikuttaa…” ”Mitkä asiat sinulle jäi päällimmäisiksi tästä?” ”Sovitaanko, että jatkat…” Ohjeiden antaminen kysymättä ja huomioimatta, mitä ohjattava jo itse tekee rutiinien vastustamiseen. ”Kuulostaa siltä, että lääkkeiden käyttö epäilyttää sinua?” ”Sinua huolestuttaa…” ”Et ole ihan varma…” ”Kyllä nyt olisi tärkeämpää ajatella…” ”On ihan turha huolestua” A Avartavat kysymykset: ”Kuulustelun” sijaan annat ohjattavalle mahdollisuuden valita, mistä puhua. Ytimen ympärille voi sitten ryhtyä rakentamaan pieniä muutoksia. Katsekontakti, avoin ja ohjattavaa kohti oleva asento, empaattiset ilmeet ja eleet, nyökkäily, samatahtisuus Kääntyminen poispäin, ruudun katselu, keskeyttäminen R Reflektio, vahvistavat toteamukset (sanallinen): Syvennä ohjattavan kertomusta toistamalla tai merkitystä kartoittamalla, mutta älä kiirehdi asiassa eteenpäin. Samalla kun tunnistaa tekoja, voi tunnistaa myös niihin tarvittavia taitoja ja tietoja – kaikkea sitä, mikä antaa valmiuksia muutosten tekoon ja mahdollistaa tottumusten luomista ja ylläpitämistä. Vaikka motivaatio olisi korkealla, joskus kyvyt ja taidot puuttuvat ja pystyvyyden tunne on alhainen. Vahvistat sitoutumista. Painotat keskeisiä asioita, kokoat palaset yhteen (puuttuuko jotain?), viet eteenpäin. Esimerkiksi moni painonhallinnan kanssa kamppaileva on kovinkin motivoitunut laihtumiseen ja löytää helposti hyviä syitä aina vain uusien laihdutuskuurien aloittamiseen. Yritykset kilpistyvät yleensä siihen, että suuri osa valituista muutoksista on vanhoista tottumuksista luopumista ja kokonaan uusien aloittamista. ”Hyvä, koska…” ”Ja miten vielä lisäisit…” ”Ihan hyvä, mutta…” A Aktiivinen kuuntelu (sanattomasti viestien): Näytä katseella, asennolla, eleillä ja ilmeillä, että olet kiinnostunut kuuntelemaan ja että ohjattava ja hänen mielipiteensä ovat tärkeitä. ”Kertoisitko tarkemmin…?” ”Kuvaisitko…?” ”Mitä…?” ”Miten…?” ”Minkälaisia…?” Kysymykset, joihin sinulla on valmiit vastausvaihtoehdot (usein joko ”kyllä” tai ”ei”) S Summa summarum eli yhteenvetojen tekeminen: Näytät, että olet kuunnellut, varmistat yhteisymmärryksen. PARAS-malli antaa keinot voimaannuttavaan vuorovaikutukseen Miten kannattaa toimia Miten EI kannata toimia P Positiivisesta liikkeelle lähteminen: Etsi sitä hyvää, mitä ohjattava jo tietää, taitaa, tekee ja tahtoo. Omaehtoisen motivaation tukemiseen on kehitetty motivoivan haastattelun tai keskustelun menetelmä. PARAS-malli (Taulukko 1) tarjoaa siihen hyvät välineet. Helppo, helpompi, helpoin. Näytä, että arvostat häntä ja luotat häneen. Monesti nämä asiat jäävät piiloon ohjauksessa, eivätkä ohjattavat välttämättä itsekään osaa niitä tunnistaa. 11 Vanhustyö 4 • 2017 toiveita ja odotuksia muutoksen hyödyistä. Siksi ohjauksessa tulisi pyrkiä tekemään näkyväksi kaikki se tietotaito ja muut tekijät, jotka ovat mahdollistaneet jo toteutuvan hyvän – tämä on pystyvyyden vahvistamisen ydin. Osoita, että kuulet, ymmärrät ja hyväksyt ohjattavan mielipiteet ja ajatukset (vaikka olisit itse eri mieltä). Keinoina tässä ovat asiakkaan kohtaaminen hyväksyvässä, ymmärtämään pyrkivässä ja luottamusta rakentavassa yhteistoiminnallisessa ja voimaannuttavassa hengessä. Pyytämällä ohjattavaa tekemään yhteenvedon saat käsityksen ohjauksen sujumisesta ja sitoutat tehokkaimmin. Motivoivan haastattelun henki on menetelmän vaikuttavuuden kannalta olennaisin tekijä, joten käytännössä kannattaa keskittyä sen synnyttämiseen. Eli juuri niitä vaikeimpia tapoja muutokseen, jotka vaativat tarkkaavaisuutta, muistamista ja tahdonvoimaa ympäristön houkutusten, odotusten ja Taulukko 1. Kaikkein helpoin tapa muutokseen on tunnistaa silloin tällöin toteutuvat hyvät asiat ja pyrkiä tekemään niitä useammin tai enemmän. Sen käytön on osoitettu lisäävän ohjauksen vaikuttavuutta monenlaisten asiakasryhmien ja ongelmien kohdalla, tosin vaikutukset ovat pienehköjä tai korkeintaan kohtalaisia, ja menetelmän käyttö kokonaisuudessaan on vaativaa. Monille niitä ovat esimerkiksi parantunut uni, kevyempi ja virkeämpi olo sekä parempi jaksaminen ja positiivisempi mieli
Palkinto – jollaiseksi voi riittää esimerkiksi onnistumisen tuottama mielihyvä tai positiivisten vaikutusten huomioiminen – lisää onnistumisen todennäköisyyttä. Kuten edellä todettiin, vanhoista tavoista luopumisen vaikeus kumpuaa usein ympäristötekijöistä. Tällaisilla pienillä muutoksilla voi tuupata itseään kohti terveellisempiä tottumuksia ilman että jokainen teko enää jatkossa vaatii tietoista harkintaa. Kertoisitko niistä. Tutussa ympäristössä on monia ärsykkeitä, jotka saavat toiminnan laukeamaan automaattisesti, ilman että sitä pitäisi sen kummemmin miettiä. Tutkimusten mukaan tottumuksen muodostumiseen menee noin pari kuukautta, kun sitä pyrkii toistamaan aina ärsykkeen kohdalla satunnaisista unohduksista huolimatta. (a) (b) 3. Lisäksi toiminnan pitää olla tarpeeksi pieni ja yksinkertainen, jotta sen jaksaa ja viitsii toteuttaa aina kun ärsyke ilmenee. Ehkä en opettelekaan lyhyintä kauppareittiä vaan vähän pitemmän. 4. Ympäristötekijöiden automaattisesti laukaisemista rutiineista pois oppiminen on vaikeaa, ja edellyttää joko varautumista ja tietoista vastustamista, olosuhteiden muutosta tai ympäristön muokkausta. Tuskin kukaan muuttaa olosuhteitaan radikaalisti tehdäkseen elämäntapamuutokset helpommiksi. Ympäristön muok kaus voi olla hyvä konsti silloin kun olosuhteiden muutos ei ole ajankohtaista – ja sitä voi tehdä monilla pienillä asioilla: Entä jos vaihdan sokerilusikan pienempään. Haluaisitko vielä pohtia, miten voisit vahvistaa sitä mitä jo teet. Mikä saisi sinut tekemään lisää. 12 Kuvio 2. Sovitaan, että palataan… RAKENNA LUOTTAMUS OSOITTAMALLA ARVOSTUSTA JA HYVÄKSYNTÄÄ: kuuntele aktiivisesti, reflektoi ja anna positiivista palautetta Uskon, että teet jo monia asioita terveytesi ja hyvinvointisi eteen. 6 1. Tai teippaan puolet suolasirottimen rei’istä. Tilanne voi tarkoittaa sosiaalista tilannetta (puolison kanssa), tapahtumien ketjua (iltapäiväkahvia laittaessa) tai fyysistä ympäristöä (keittiössä) tai kaikkien näiden yhdistelmää: ”Kun olen vaimon kanssa keittiössä laittamassa iltapäiväkahvia ja kun olen napsauttanut kahvin keittimen päälle, niin lankutan sillä aikaa kun kahvi tippuu”. Käytännössä se tarkoittaa samanlaisena toistuvien tilanteiden tunnistamista ja uudeksi tottumukseksi kehitettävän toiminnan liittämistä tilanteissa oleviin ärsykkeisiin. TUE LUOTTAMUSTA JA SITOUTUMISTA MUUTOKSEEN sopimalla seurannasta Eli siis jatkat… Ja aiot lisäksi… Miksi / kuinka tärkeää sinulle on …. VARMISTA YHTEISYMMÄRRYS SEKÄ KYKY JA HALU MUUTOKSEEN kuuntelemalla aktiivisesti, reflektoimalla ja antamalla positiivista palautetta LISÄÄ ONNISTUMISTEN TODENNÄKÖISYYTTÄ AUTTAMALLA KONKRETISOIMAAN MISSÄ JA MITEN muutokset toteutetaan VARMISTA YHTEISYMMÄRRYS JA SITOUTUMINEN MUUTOKSEEN vetämällä asiakkaan puhe yhteen Mitkä olisi luontevimpia hetkiä päivästä toteuttaa…. Jäänkö joskus pohtimaan, laitoinkohan jo ne tavalliset kaksi lusikallista sokeria kahviin. Jos olosuhteet jostain syystä kuitenkin muuttuvat, kannattaa pyrkiä hyödyntämään se ja aktiivisesti luoda uudenlaisia rutiineja: Entä jos totuttelenkin uudessa talossa heti alusta pitäen rappusiin hissin sijasta. Ripautanko kolme kertaa suolapurkista kaiken ruokani päälle. 5. Motivoivan voimaannuttavan ohjauksen toteutus. 2. Kuten muutenkin ohjauksessa, ohjattavan tulee itse voida valita toiminta, josta haluaa muodostaa tottumuksen. Mikä niissä tilanteissa auttaisi sinua muistamaan…. Täytänkö lautasen reunoja myöten ja kukkuroilleen. Kuten motivaation ja kykyjen kohdalla, myös ympäristön tilaisuuksista vaarin ottamisessa vanhan hyödyntäminen on kuitenkin helpoin tie muutokseen. Siksi se ei yleensä toimi pitkän tähtäimen keinona, vaan repsahdus tapahtuu, kun ihminen on väsynyt, stressaantunut, kiireinen, tunteiden vallassa tai päihteiden vaikutuksen alainen. Tai vaihdan pienemmät lautaset arkikäyttöön. Ensimmäinen on useimmin käytetty keino, mutta vaatii paljon itsehillintää. Otetaan tilaisuudesta vaari – tai muokataan sitä hiukan Muutoksen kolmas tukipilari motivaation ja kykyjen lisäksi on fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Käännynkö hissille rappusten sijasta ilman että havahdun ajatuksistani. SPARRAA MOTIVAATIOTEKIJÖIDEN POHDINTAA avartavilla kysymyksillä
Systeemin pitäisi siis toimia. Kaapo-hankkeiden suunnittelua on ohjannut hankkeiden hakujulistus ja Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (mm. Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa kehitetään keskitettyä asiakasja palveluohjausta (Kaapo) hallituksen kärkihankkeessa, jota toteutetaan Sosiaalija terveysministeriön eri teemoista koostuvassa I&O kärkihankekokonaisuudessa ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 2016–2018”. Mikä on Kaapo. Asiakasohjaaja on viime kädessä vastuussa asiakkaasta. Organisatorisesti tavoitteena on positiivisten käytäntöjen levittäminen kuntia suuremmille alueille ja lopulta maakuntaan. Hankkeissa syntyneitä hyviä käytäntöjä sovelletaan siis jatkossa muihinkin asiakasja ikäryhmiin. Näin toimittuna myös kustannusten kasvun on osoitettu pysähtyvän. Kaikissa Kaapo-hankemaakunnissa on tunnistettu, että asiakas ohjaus tulee ottaa käyttöön kaikissa sote-palveluissa. Asiakkaalle keskitetty asiakasja palveluohjaus tarkoittaa yhden luukun periaatetta, yhdenmukaisia ohjausja palvelukäytäntöjä sekä sitä, että mahdollinen palveluprosessi käynnistyy yhden yhteydenoton kautta. Palvelujen järjestämisen siirtyessä soteja maakuntauudistuksessa kunnilta maakunnille samaan aikaan lisääntyvän valinnanvapauden kanssa halutaan keskitetyn asiakasja palveluohjauksen avulla varmistaa ikääntyneiden ihmisen oikea-aikainen tiedon, neuvonnan ja avun saanti keskitetyn palveluohjauksen avulla. KÄRKIHANKKEEN KOKEILUJA. Kaapo-hankkeiden tavoitteeksi on asetettu asiakkaiden omaehtoisuuden vahvistaminen, oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen palvelu sekä panostaminen toimintakyvyn heikkenemistä ehkäiseviin kotihoitoa tukeviin palveluihin. Kärkihankkeiden avulla haetaan ratkaisuja ongelmiin valmentautuen samalla sote-uudistukseen. Uudistettu Ikäihmisten palvelujen laatusuositus kuvaa keskitetyn palveluohjauksen järjestämisen ja toiminnan perusperiaatteita (Kuvio 2). Kärkihankkeen tavoitteena on kehittää palveluja nykyistä yhdenvertaisemmiksi ja paremmin koordinoiduiksi. Vastaavasti järjestöt ovat luoneet hyviä toimintamalleja, joista osa on juurrutettu järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön menetelmäksi. Asiakasohjaaja on asiak kaan ääni. Lisäksi ihmiset joutuvat hakemaan tietoa eri lähteistä ja saattavat saada erilasia ohjeita toimijasta riippuen. Asiakkaiden toimintakykyisyys ja palvelun tarve tulevat keskitetyssä mallissa arvioiduksi monipuolisesti eri alojen osaamista yhdistäen, tasavertaisesti ja yhdenmukaisesti, samoilla menetelmillä ja palvelukriteereillä. vanhuspalvelulain, sitä tukevan laatusuosituksen sekä THL:n toteuttaman lain seurannan sekä kuntien hyvinvointikertomuksen perusteella kehitetty tavoitteellisesti. Kaapo-hankkeiden vertaiskehittämisessä on jaettu perusymmärrys keskitetyn asiakasja palveluohjauksen peruselementeistä ja havaittu tarve yhtenäistää valtakunnallisesti käytettävät käsitteet. Asiakasohjausyksikön työntekijä voi toimia iäkkään omatyöntekijänä ja seurata hänen palvelujensa toteutumista yhdessä asiakkaan ja palvelujen tuottamiseen osallistuvien kanssa. 14 Kohti parempaa ikääntyneiden ihmisten asiakasja palveluohjausta! Teksti: Essi Mäki-Hallila, projektipäällikkö, Pirkanmaan Ikäneuvo-hanke; Johanna Ritvanen, hankejohtaja, Varsinais-Suomen KomPAssi-hanke ja Marjut Kettunen, projektipäällikkö, Kymenlaakson IkäOpastin-hanke Ikääntyneiden ihmisten palveluja on ns. 15 ja 16 §). Käytännössä ikääntyneiden ihmisten palvelut eivät kuitenkaan toteudu kansalaisia ajatellen yhdenmukaisin periaattein, riittävällä ripeydellä ja tarkoituksenmukaisessa paikassa. Kärkihankkeiden kokemusten sekä soteja valinnanvapauskokeilujen perusteella päätetään tarvittavista säädösvalmisteluista. Neuvontaa ja ohjausta sen sijaan on tarjolla monen kanavan kautta. Todetun tarpeen ja elämäntilanteen mukaisesti yhdessä asiakkaan ja läheisen kanssa räätälöidyt palvelut antavat edellytykset selviytymiselle
Asiakasohjaus seuraa asiakkaan palvelujen toteutumista. 15 Vanhustyö 4 • 2017 Kaapon kehittäminen Pirkanmaan Ikäneuvo-hankkeessa Kolme I&O-kokeiluhanketta kertovat 1. Yhteinen asiakassuunnitelma kokoaa asiakkaan hoidon-, palvelunja/ tai kuntoutuksen tavoitteet. Lähipalvelupisteessä, keskitetyssä neuvontaja asiakasohjausyksikössä tai asiakkaan kotona asiakas ja asiakasohjaaja pohtivat yhdessä avun tarvetta ja kokoavat asiakkaalle sopivat palvelut, johon voi kuulua julkisia, järjestöjen tai yksityisten tuottamia palveluja. Kuvio 2. Kuvio 1. Onkin tärkeä huomio, että sana keskitetty viittaa enemminkin yhteisesti johdettuun, yhteiseen toimintamalliin ja yhteisiin työvälineisiin kuin fyysiseen palvelujen tai toimipisteiden keskittämiseen. Ikäneuvo-hanke Pirkanmaalla vierastettiin sanaa ”keskitetty” ja sovittiin käytettävän käsitettä yhteinen asiakasohjaus. Lähde: STM julkaisuja 2017:6. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Palvelutarpeen arviointia varten maakunnassa voi toimia alueellisia moniammatillisia tiimejä, joilla on valmius tehdä kotikäynti asiakkaan luo tarvittaessa ja myös kiireellisesti. Yhteisesti johdettu toimintamalli mahdollistaa palvelujen seuraamisen myös palvelujärjestelmän tasolla. Toimintamallissa keskitettyjä elementtejä ovat sähköiset palvelut ja puhelinneuvonta. asiointimahdollisuus lähipalvelupisteessä, kuten lähitorilla. Alueellisia elementtejä ovat mm. Eri tahojen tuesta ja palveluista hyötyvät ikääntyneet sekä tuen ja palveluiden muodot tarpeiden kasvaessa. Ote I&O-kärkihankkeen esittelyaineistosta
Henkilöillä, joilla ei ole vielä säännöllisiä palveluiden tarpeita tai niiden tarve on vähäinen, korostuu tarve kaikenlaiseen hyvinvointia ja terveyttä koskevaan tietoon ja toimintaan. Eri vertailukuntien tilastoissa kaikista neuvonnan ensikontakteista n. Kokeiluhankkeet ovat organisoituneet ohjausja projektiryhmiin sekä erilaisiin työryhmiin. Maakuntalainen pystyy jättämään järjestelmään yhteydenottopyynnön, keskustelemaan chatissa, esittämään kysymyksiä ja saamaan niihin vastauksia. Vanhuusväestöä koskee ensisijaisesti hanke ”kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa” (I&O), mihin kuuluu seuraavan sivun kuvan (Kuvio 3) mukaisesti neljä hankerypästä, joiden avulla voidaan kehittää valtakunnallisesti palvelukokonaisuuksia. Viestintä, tieto, ohjaus ja neuvonta ovat merkittävässä roolissa tälle ryhmälle. KomPAssin digitaalisten palvelujen tavoitteena on tuottaa informointija yhteyspalvelut asiakkaille sekä työntekijöille asiakaspalvelun tukijärjestelmät. Henkilöillä, joilla on suunnittelematon, lisääntyvä ja runsas palvelujen tarve, korostuu tarve riskien perusteella yksilölliseen suunnitelmalliseen ohjauk seen, tukeen ja räätälöityihin palveluihin moniammatillisen yhteistyön avulla. Näiden tulee toimia yhteistyössä paitsi muiden I&O-kokeiluhankkeiden kanssa niin myös yhteistyössä sote-muutosjohtajien sekä maakunnan muutosjohtajien ja pystytettyjen organisaatioin kanssa. Sähköisen alustan tulee antaa yhteisiä periaatteita tukeva perusta asiakasneuvontaan ja -ohjaukseen sekä palvelutarpeen arviointiprosessiin. Valtakunnan tason toimijat ovat vauhdittaneet kehittämistoimintaa eri toimiin kohdennettujen maakuntakierrosten avulla. Kehittämistyöhön on osallistunut myös laaja joukko maakunnan edustajia mm. KomPAssi-hanke Varsinais-Suomessa on kehitteillä digitaalinen asiakasja palveluohjaus, jolloin asiakas saa palvelua ja yhteyden neuvontaan digitaalisesti paikasta riippumatta. vanhusneuvostoista, järjestöistä sekä yrityksistä. Kaikissa hankkeissa on osallistuttu valtakunnallisesti toteutettuihin maakuntakierroksien tilaisuuksiin. STM:n hallinnonalalla on meneillään viisi kärkihanketta, joista kaikissa hyödynnetään digitalisaatiota. Asiakasja palveluohjaus ei ole sidottu seinien sisälle, vaan on vaihtoehtoisesti käytettävissä missä vain. Asiakkaalle tarjotaan tietoa omatoimisen elämän, terveyden, hyvinvoinnin ja omahoidon tueksi sekä tietoa palveluista, palveluihin hakeutumisesta, palvelukriteereistä ja palvelujen hinnoista sekä laadusta. 100 sote-alan ammattilaista. Maakunnallinen puhelinpalvelu ja erilaiset etäyhteyden mahdollisuudet helpottavat asiakasohjauksen saatavuutta ja palveluvalikoimaa.. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on laskettu olevan osaprojekteissa mukana 27 kunnasta yhteensä n. Iäkkään 3. 16 Kymenlaakson IkäOpastin-hankkeessa asiakasohjausta tarveperusteisesti ratkaista jotenkin muuten kuin kunnan palvelutarpeen arviointiin ohjaamalla. Jokaisessa maakunnassa toimivat STM:n palkkaamat muutosagentit sekä rahoitusta kokeiluhankkeisiin saaneissa maakunnissa lisäksi hankkeiden projektihenkilöstö. Sote-uudistuksen mittavat tavoitteet ja vielä osin keskeneräiset linjaukset asettavat haasteita käytännön Digitaalisuus Varsinais-Suomen KomPAssi-hankkeessa 2. 2. 80 % on voitu henkilön tarvetekijöitä voi olla vaikea ensikontaktissa tunnistaa. IkäOpastin-hanke Kymenlaaksossa on mallinnettu asiakaslähtöistä ohjaustoimintaa kolmen asiakassegmentin avulla: 1. 3. Asiakkaille tarjottavien digitaalisten palveluiden avulla maakuntalainen löytää iäkkäiden palvelut helposti. Se sisältää alueellisten palvelujen hakutoiminnot, ammattilaisille toimintaohjeet, moniammatillisen konsultaatioprosessin, asiakaspaikkojen hallinnan ja ajanvarauksen. Ajatuksia sote-uudistuksen ja I&O-kokeiluhankkeiden etenemisestä Hallitusohjelman mukaisten tavoitteiden toteutumista edistetään 26 eri hallinnon aloille suunnattujen kärkihankkeiden avulla. Projektiryhmät ja osaprojektit mahdollistavat laajasti henkilöstön osallistumisen. Asiakasohjaajien näkökulmasta digitaalisuus mahdollistaa joustavan asiakasohjauksen kokonaisprosessin. Riskitekijöinä voivat olla turvattomuus, koettu yksinäisyys ja/tai tukiverkostojen puute, äkilliset elämäntapahtumat tai -kriisit, taloudelliset vaikeudet, puutteet ravitsemuksessa, huono lääkehoidon toteutuminen, muistisairaus, puutteet asuinolosuhteissa, epäilty tai todettu kaltoinkohtelu. Henkilöillä, joilla on jo säännöllisten palvelujen tarvetta, korostuu edellä mainittujen asioiden lisäksi osallisuus omien palvelujen suunnitteluun. Yksi hankeryppäästä on Kaapo, minkä tehtävä on tehdä muutosagentin kanssa yhteistyötä muiden muutoshankkeiden kanssa. Tällainen mahdollisuus palvelee erityisesti haja-asutusja saaristoalueita, mutta myös muita yksiköitä, joissa iäkkäitä tavataan
https://kimpassa-allihopa.fi/sote/varsinais-suomen-maakunnallisia-sotehankkeita/kompassi-varsinais-suomen-keskitetty-asiakas-ja-palveluohjaushanke/ Kaikki Varsinais-Suomen kunnat Hankekumppanit: Turun Ammattikorkeakoulu, Management Institute of Finland Oy, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry sekä Perhehoitoliitto ja Varsinais-Suomessa toimivat sosiaalija terveysalan järjestöt kehittämistyölle. Asiakasja potilastiedosta tuotetaan tilastotietoa johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Kun kunnilla on vahva historia ja osaaminen oman alueensa sotepalveluiden järjestämisestä, voi olla vaikea siirtää ajatuksia kohti yhteisen maakunnan mallien kehittämistä. Vesilahti), Sastamala (sis. Hankkeeseen sisältyy myös etäyhteyksin toteutettavia osioita, joissa olisi mahdollista tarttua äkillisiin hoitoprosessin vaiheisiin. Ruovesi), Ylöjärvi ja Tampere (sis. 6 Kolme Kaapoa tiivistetysti Kärkihankkeen toimintamalli Alueellinen yhteensovitettu palvelukokonaisuus KÄYNNISTÄMISAVUSTUS: Muutosagentti kaikkiin maakuntiin Ikäihmisten palvelut Kaikenikäisten omaisja perhehoito Keskitetty alueellinen asiakas-/ palveluohjaus – KAAPO Kotihoidon uudet toimintamallit Asuminen Vammaisten lasten omaishoito Mielenterveysja päihdekuntoutu jien omaishoito Muistisairaan omaishoito yhteistyönä Omaisja perhehoidon keskukset KOKEILUJA yhden tai useamman maakunnan alueella KOKEILUJA yhden tai useamman maakunnan alueella. Onneksi olemme saaneet tukea ja mallia maakunnista, joissa sote-palvelujen järjestäminen on jo siirretty leveämmille hartioille. Työkalun avulla asiakkaiden yksilöllisestä kokonaistilanteesta on käytettävissä ajantasainen tieto, mikä mahdollistaa sekä ehkäisevän toiminnan toteuttamisen että oikea-aikaiset palvelut. Pälkäne), Lempäälä, Nokia, Pirkkala (sis. KomPAssi-hanke Digitaalisuus KomPAssi-hankkeessa marraskuuhun 2018 saakka Kehitetään puhelinpalvelu, johon on mahdollista yhteydenotto ympäri vuorokauden muissa kuin hätätilanteissa. Orivesi) kunnat ja kaupungit. 17 Vanhustyö 4 • 2017 Kuvio 3. http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/projektit/ikaneuvo.html Akaa (sis. Hankekumppanit: Luona Hoiva Oy, Pirkanmaan Senioripalvelut Oy ja Tampereen Kaupunkilähetys ry. KomPAssissa kehitetään myös digitaalinen palveluohjauksen malli. Kaupungit: Kouvola, Kotka ja Hamina Kunnat: Pyhtää, Miehikkälä ja Virolahti Hankekumppanit: Carea, Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä ja Postin Kotipalvelut. IkäOpastin-hanke Digitaalisuus IkäOpastin-hankkeessa lokakuuhun 2018 saakka Hankkeen maakunnallisen asiakasohjauksen verkkosivu www.kymenlaaksonopastin.fi julkaistaan vanhustenviikolla ensimmäisten käyttäjäpalautteiden jälkeen. Tukea on myös saatu vertaiskehittämisestä muiden maakuntien tai kaupunkien kanssa, joissa keskitettyä asiakasohjausta on jo kehitetty. Muutoksen hyväksyminen ja ymmärtäminen kunnissa vie myös aikaa. Urjala), Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala (sis. Kärkihankkeen toimintamalli/Alueellinen yhteensovitettu palvelukokonaisuus. Siitä riippuen ohjauksen ja neuvonnan sekä asiakasohjauksen rooleja eri toimijoiden välillä tullaan vielä tarkentamaan. Käyttäjäpalautetta kerätään maakuntalaisilta ja asiakasohjaajilta. Työkalu sisältää palveluiden suunnittelun ja hallinnoinnin sekä asiakkaasta jatkuvan kokonaistilanteen tiedonkeruun. Punkalaidun), Valkeakoski, Virrat (sis. Käytännön kehittämisen suuri haaste on ollut valtakunnallisten linjausten viivästyminen valinnanvapauden toteuttamisesta. Ikäneuvo-hanke Digitaalisuus Ikäneuvo-hankkeessa lokakuuhun 2018 saakka Suunnitellaan ja määritellään Tampereella tehdyn mallin perusteella toiminnanohjauksen työkalu maakunnallisen asiakasohjauksen toteuttamiseksi. Kotija hoivapalvelut Hyvinvointia kotiin Oy, Kymenlaakson Muistiluotsi ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom
Palvelurakennetta on uudistettu vähentämällä laitoshoitoa, lisäämällä sekä tehostettua että tavallista palveluasumista, tukemalla iäkkäiden omaishoitoa, käynnistämällä perhehoitoa, kehittämällä kotiin tarjottavia kuntouttavia palveluja sekä monipuolistamalla henkilöstörakennetta. Toisaalta on olemassa myös riski joutua liian aikaisessa vaiheessa ympärivuorokautisen hoivan piiriin vaihtoehtoisten asumispalvelujen vähäisyyden vuoksi. Ennusteiden perusteella osa alueista tyhjenee asukkaista lähes kokonaan. Kaikkiin maakuntiin palkatut muutosagentit vauhdittavat maakuntiensa kehittämistyötä ja hyödyntävät hankkeisiinsa kokeilurahoitusta saaneiden maakuntien työn tuloksia. 18 Liisa Niiranen Rita Oinas Eija Tolonen Tuetaan kotona asumista Pohjois-Suomessa Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi muodostavat yli puolet koko Suomen pinta-alasta, mutta asukkaita tällä laajalla PohjoisSuomen alueella on vain reilut 650.000. K untien ja maakuntien eroista ja yhtäläisyyksistä huolimatta kaikkien kolmen maakunnan sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on tukea ikääntyneiden ihmisten laadukasta ja voimavaralähtöistä kotona asumista mahdollisimman pitkään. Käytännössä tämä on tarkoittanut henkilöstön osaamisen vahvistamista, asenteiden muutosta, erilaisten kotiin vietävien palvelujen määrätietoista sisällöllistä kehittämistä ja monipuolistamista teknologian käyttöönottoa. Lapin hanke on saanut rahoitusta 1,68 milj. Kotona elämisen edellytyksiä parannetaan asiakkaalle räätälöityjen palvelujen lisäksi kehittämällä asumisen vaihtoehtoja, kuntoutuspalveluja ja kotona annettavaa ensihoitoa. Yhteistä tälle maantieteellisesti suurelle alueelle ovat väestön vanhenemisen lisäksi pitkät välimatkat, harva asutus sekä etäinen sijainti suhteessa muuhun Suomeen. € . http://stm.fi /hankkeet/koti-ja-omaishoito http://www.sosiaalikollega.fi /hankkeet/ toimiva-kotihoito-lappiin I&O-kärkihanke Pohjois-Pohjanmaalla: http://www.pohjois-pohjanmaa.fi / pohjois-pohjanmaan_liitto/ io_k%C3%A4rkihanke_pohjoispohjanmaa/muutosagentti_pohjoispohjanmaalla I&O-kärkihanke Kainuussa: http://stm.fi /koti-ja-omaishoito/ muutosagentit/eija-tolonen KÄRKIHANKKEEN KOKEILU Teksti: Liisa Niiranen, muutosagentti, Lappi Rita Oinas, muutosagentti, Pohjois-Pohjanmaa Eija Tolonen, muutosagentti, Kainuu Kartta: STM Kuva: Bigstock. Tästä voi seurata, että ikääntyneet muuttavat kuntakeskuksiin saadakseen tarkoituksenmukaisia palveluita. Maakunnan eroavat toisistaan; Pohjois-Pohjanmaa on väkiluvultaan yksi Suomen nopeimmin kasvava maakunta Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella ja Kainuu sekä Lappi puolestaan muuttotappiollisia maakuntia etenkin harvaan asutun maaseudun osalta. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen tavoitteena on muodostaa alueellinen yhteen sovitettu iäkkäiden palvelukokonaisuus, jossa pyritään kokeilemaan myös erilaisia asumista ja palveluja yhdistäviä kokonaisuuksia. Haasteena erityisesti harvaan asutulla alueella on myös 24/7 ja akuuttitilanteiden kotihoidon kehittäminen. Henkilöstöresurssit ovat pienet ja pitkien välimatkojen vuoksi alueellisten toimintamallien rakentaminen on vaikeaa. Haasteena on löytää nykyistä enemmän kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välimaastoon sijoittuvia asumisen vaihtoehtoja, kuten monipuolisilla tukipalveluilla tuettua hoiva-asumista ja yhteisöllistä asumista
10.000 saamelaisesta kolmannes asuu kotiseutualueen kunnissa Enontekiöllä, Inarissa, Utsjoella tai Sodankylän pohjoisosissa. fi:n kautta. 19 Vanhustyö 4 • 2017 Eri lähtökohdista sote-uudistamiseen Suomen n. Palveluja kehitetään sekä muutosagenttien että kokeiluhankkeen rahoituksen avulla.. Hankkeessa kokeillaan hoivaturvaa ja etäteknologiaa; mm. Heti toiminnan alkuvaiheesta alkaen oli selvää, että kainuulaisille ikääntyneille tarjotaan paikallisella tasolla sekä matalan kynnyksen infopisteitä että henkilökohtaisella tasolla tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa. Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on turvattava myös muissa hoitoja hoivapalveluissa. Ensimmäinen alueellinen keskitetyn palveluneuvonnan kokeilu käynnistyy Länsi-Pohjan kunnissa syyskuussa 2017. Lisäksi eri ammattilaisten esim. teknologian avulla. Maakunnallisesti yhteen sovitettujen palvelukokonaisuuksien avulla on saavutettu niitä tuloksia, mitä nyt myös valtakunnallisten laatusuositusten perusteella tavoitellaan. Tulevan syksyn aikana Kainuun kotihoidossa aloitetaan Terveysoperaattori Oy:n kanssa kehittämisyhteistyö, jossa kokeillaan neljää erilaista turvallisen kotona asumisen ympäristöä erilaisilla palvelukokonaisuuksilla. Pohjois-Pohjanmaalla puolestaan on haasteena 30 kuntaa ja 18 sote-palveluiden järjestäjää, joiden tulisi nyt yhdenmukaistaa ja yhteen sovittaa palvelunsa. 6 Toimiva kotihoito Lappiin – Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen kokeiluhankkeessa etsitään uusia ratkaisuja kotona asumisen mahdollistamiseksi mm. Lapissa puolestaan on 21 kuntayhtymää ja kaksi sairaanhoitopiiriä, joiden palveluita uudistuksessa sovitetaan yhteen. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö on jo pitkään tuottanut virtuaalisia sosiaalija terveyspalveluita sekä kuntalaisille että ammattilaisille Virtu. Lapissa on kuntakohtaisia keskitettyjä matalan kynnyksen palveluohjausyksiköitä mm. Yhtenä hankkeen kärkenä on myös alueellisen palveluneuvonnan kokeilu ja kehittäminen. ”Digi on liki” kuten Pohjois-Pohjanmaalla sote-palveluiden kehittämisessä tavataan sanoa. Vaikka Pohjois-Pohjanmaalla ikääntyneistä yli 80-prosenttia asuukin 20 km:n säteellä palvelukeskittymistä, yhä enenevästi sosiaalija terveydenhuollossa lähipalveluperiaate ja palveluiden saatavuus toteutetaan etäyhteyksien ja teknologian avulla. Myös Kainuussa on useissa hankkeissa kokeiltu ja käyttöönotettu erilaisia sähköisiä työkaluja, kuten kotihoidon hoitajille webbi-pohjainen haavahoitosovellus. Yhteistyökumppaneina on kuntien lisäksi Seniortek, ArcticConnect Oy, Sentina Oy ja Posti Oy sekä Lapin yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Myös Oulussa matalan kynnyksen Aino-neuvonnalla on jo 10-vuotinen historia, ja palvelu on lunastanut odotukset ja paikkansa helppona, monikanavaisena yhteydensaantina ikääntyneille ja heidän läheisilleen. Asiakkaiden kysymykset ovatkin vaihdelleet aina maalämmön asennuksesta ympärivuorokautisen hoitokotipaikan saamiseen. Lapissakin teknologiaa ja etäyhteyksiä hyödynnetään sosiaalija terveyspalvelujen tukena. Virtu-palvelupiste on lähes jokaisessa kunnassa. vuosi elämänkaarimallilla organisoitujen, maakunnallisesti tuotettujen ja integroi tujen sote-palvelujen kokonaisuutta. Tarvitaan muita palveluja, joista mm. Palveluohjaus ja neuvonta auttavat iäkkäitä eri kysymyksissä Useissa kaupungeissa, kunnissa sekä esim. Rovaniemellä, Neuvontapiste Nestori. kulkemiseen ja liikenneyhteyksiin liittyvät kysymykset korostuvat pitkien välimatkojen alueilla. Kainuussa on meneillään jo 13. Lapissa on meneillään I&O-kärkihankeen kokeilu; Toimiva kotihoito Lappiin – Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen. geriatrin etäkonsultaatiopalveluita on jo alueella kehitetty. Kainuussa vuoden 2013 alusta keskitettiin palveluohjaus sekä ostopalvelut ja niiden valvonta samalle vastuualueelle. Ikääntyneiden asumista ja kotona pärjäämistä koskevat kysymykset ovat olleet keskeisiä yhteydenottojen syitä. kuvapuhelinpalveluita ja tuotetaan tarpeen mukaista lisäsisältöä palveluihin. Teknologia turvaa palvelujen saatavuutta Ikääntyneiden kotona asumista mahdollistavat tekijät ovat myös paljon muuta kuin sosiaalija terveydenhuoltoa. Ikääntyneiden saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet turvataan parhaiten mahdollistamalla asuminen omassa yhteisössä ja kielija kulttuuriympäristössä kotiin annettavien palvelujen turvin
Jokaisella ihmisellä tulee olla vapaus oman elämänsä toteuttamiseen. Ne kantavat arkeamme ja hyvinvointiamme sekä tukevat meitä erilaisten elämäntilanteiden kohtaamisessa. Tehtävämme on pikemminkin antaa hänelle mahdollisuus pohtia ja rohkaista häntä tekemään harkittuja ratkaisuja kuin harkita ja päättää hänen puolestaan.” Voimavarat ankkureina elämän muutostilanteissa Voimavarat voivat olla erilaisia vahvuuksia, tietoja, taitoja ja tyydytettyjä tarpeita. Voimavarojen etsimisessä, tunnistamisessa ja luottamuksen luomisessa iäkäs ihminen saattaa tarvita tukea. Toiminnallisten tarpeiden täyttämiseen ja merkityksellisen toiminnan toteuttamiseen voidaan tarvita toisen tukea, vinkkejä ja apuakin. Muutostilanteista selviytyminen edellyttää olemassa olevien voimavarojen etsimistä ja niihin luottamista. Esimerkiksi hyväksytyksi ja arvostetuksi tulemisen kokemus, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet sekä turvallisuuden tunne ovat tärkeitä voimavaroja. Sairastuminen, läheisen ihmisen menettäminen tai muutto palvelutaloon saattaa aiheuttaa muutoksia arjen hallinnassa ja toimintakyvyssä. Läheisen emotionaalinen tuki tai vanhustyön ammattilaiset tiedot ja neuvot saattavat olla ratkaisevia muutoksen kohtaamisessa. 20 Uskalla luottaa! Iäkkään ihmisen voimavarat esiin ohjauksen ja tuen keinoin ”On tärkeää muistaa, että jokaisella ihmisellä on oma näkemyksensä elämästään, ja hänellä täytyy olla vapaus sen toteuttamiseen, sillä monessa mielessä hän on paljon parempi arvioimaan sitä kuin me, koska hän on elänyt ja tuntenut sen, minkä me olemme vain nähneet. Jotta oikeus iäkkäälle ihmiselle merkitykselliseen toimintaan jatkuisi koko hänen elämänsä ajan, meidän vanhustyössä toimivien olisi välillä hyvä pysähtyä pohtimaan aiheen äärelle.. Ihminen on asiantuntija omassa elämässään ja valitsee elämälleen suunnan. Voimavaroja saatetaan koetella eri tavoin. Tuki voi olla emotionaalista, välineellistä, tiedollista tai vaikkapa arviointitukea. Arviointituki puolestaan voi auttaa päätöksenteossa esimerkiksi kahden erilaisen asumisvaihtoehdon välillä. Kirjoittajat: Anu Jansson, Marjo Pääkkö, Laura Rautiainen, Krista Toivonen Kirjoittajat työskentelevät Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnassa Kuva: Marja Haapio VTKL:N OHJAUSTOIMINTA O ctavia Hillin sata vuotta vanha muistutus on edelleen voimavaralähtöisyyden ydintä