Asiakkaiden näkökulman vahvistaminen sosiaalija terveydenhuollon valvonnassa SENIORARBETE SENIORARBETE 3 • 2018 TEEMA: Laatu ja valinnanvapaus Tarkoituksenmukaista laatua ikäihmisille Vihdoin ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö!
Hänen mielestään toiminnan ja palvelun tarkoituksenmukaisuus tuo parhaimman lopputuloksen ikääntyneitten palvelujen laatua määriteltäessä. Lue mitkä teemat puhuttivat asiakkaita Rovaniemellä järjestetyssä tilaisuudessa. Vuoden alussa aloittanut ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö on osa Suomen Akatemian tutkimuspanostusta vuosille 2018–25. 6 18 24 Ku va : El in a Te rv on en. Ikäihmisten kotiin annettavien palvelujen asiakasareenat ovat osa Valviran ja aluehallintovirastojen yhteisen sosiaalija terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman toimeenpanoa. 2 3 • 2018 SENIORARBETE Seuraava numero ilmestyy 7.9.2018 | Lehden teema TYÖN MUUTOS JA HENKILÖSTÖ TEEMA: Laatu ja valinnanvapaus Mikkelin Kotikaari ry:n toimitusjohtajalla Riitta Paasivuorella on pitkä kokemus laadun kehittämistyöstä. Kahdeksanvuotinen tutkimusrahoitus on kansainvälisestikin harvinainen
Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2018 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Osa II • Tiina Hailla 21 Vanhustyön johtajien palsta Arviointikeskeisyydestä muutoksen tukemiseen – Palvelutarpeen arvioinnin laadun näkökulma • Riikka Röppänen 22 Lapset ja vanhukset samassa pihapiirissä Käpylän palvelukeskuksessa Kouvolassa • Tiina Hailla 24 Vihdoin ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö! • Minna Pietilä 26 Palvelutaloasumisella sosiaalinen ja turvallinen tulevaisuus • Pirkko Ruuskanen-Parrukoski 28 Toimintatonni-palkitut Sukupolvet yhdessä luontokeskus Haltiassa • Päivi Kiuru 30 Muistiystävällisyys on osa laadukasta palveluverkostoa • Laura Rautiainen 32 Vanhustyön helmiä Parasta työssä on ihmisten kanssa oleminen • Tuula Laine, Niina Ojala 33 Pakina • Ari Liimatainen 34 Rakkaudesta kotiseutuun – rallin maailmanmestari Marcus Grönholm rakentaa Inkooseen asuntoja • Benjamin Lundin 38 Kolumni • Markku Lehto 39 Keskusliitto tiedottaa 40 Ajan virrassa 42 Ledare Friheten att välja garanterar kvaliteten • Hannakaisa Heikkinen 43 Kolumn • Markku Lehto. Sisällys www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus Vapaus valita varmistaa laadun • Hannakaisa Heikkinen 5 Kysy & vastaa Miten valinnanvapaus edistää palvelujen laatua. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. • Anu Olkkonen-Nikula 6 Tarkoituksenmukaista laatua ikäihmisille • Riitta Paasivuori 10 Kun hinta on vakioitu. 3 Vanhustyö 3 • 2018 Toimituskunta Mailis Salmi (pj.) Tiina Hailla Satu Karppanen Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Reijo Tilvis Tuula Laine (siht.) Päätoimittaja Mailis Salmi Toimitus Tuula Laine Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Tilaukset http://www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/ vanhustyo_lehti/tilaa_lehti/ vanhustyolehti@vtkl.fi, info@vtkl.fi tai toimituksesta Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Laatu syntyy vain tehokkaan toiminnan tuloksena • Markku Niemelä 12 Yrjö & Hanna Oy – Yhteiskuntavastuu edellä tarjouskilpailun voittoon! • Tiina Hailla 14 Valinnanvapautta – asiakaslähtöisesti • Lilli Väisänen 16 Lainsäädäntö tukemaan henkilökohtaisen budjetoinnin toteuttamista • Helene Vanninen 18 Asiakkaiden näkökulman vahvistaminen sosiaalija terveydenhuollon valvonnassa • Elina Uusitalo, Sari Mehtälä, Mervi Tiri, Pekka Ojaniemi, Sari Husa, Päivi Salminen 20 Harriet Finne-Soverin matkakirjeitä maakunnista
Kukaan meistä ei halua valita itselleen tai omaiselleen hoitoa, jonka laadusta on kyseenalaisia kokemuksia. Vanhuksen itsensä kannalta tämä on kohtuutonta. Tästä on syytä olla ylpeä. 4 Pääkirjoitus Hannakaisa Heikkinen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja (kesk.), sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Vapaus valita varmistaa laadun Y leisesti ottaen sosiaalija terveyspalveluiden laatu on Suomessa hyvä. Suurimmat ongelmakohdat liittyvät palveluiden saatavuuteen ja palveluihin pääsyyn esimerkiksi kustannusten, etäisyyden tai potilasjonojen vuoksi. Julkisuudessa on ollut esimerkkejä siitä, miten palveluiden kilpailutus on saattanut viedä ikäihmiseltä tutun palveluasumispaikan. Valinnan välineitä ovat maakunnan myöntämä asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti. Valinnanvapaudessa on pelkistetysti kyse asiakkaan oikeudesta valita itselleen sopiva sosiaalija terveyspalveluiden tuottaja, palveluyksikkö ja ammattihenkilö. Ja jos laatu ei tyydytä, on asiakkaalla oikeus äänestää jaloillaan. Henkilökohtaisen budjetin myötä lisätään erityisesti paljon palveluita käyttävien mahdollisuuksia vaikuttaa palvelun sisältöön ja valita palveluiden tuottaja. Maakunnan on otettava henkilökohtainen budjetti käyttöön ikääntyneille ja vammaispalveluiden asiakkaille. Rajoitetussa määrin asiakkaan valinnanvapaus on jo voimassa nyt, esimerkiksi moni vanhus tai vammainen voi valita kotiapu-, siivoustai kuntoutuspalveluja palvelusetelin avulla. Yhteisenä tehtävänämme on mahdollistaa mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä turvata omien voimien heiketessä tarvittava turva, hoiva ja huolenpito. Nopeasti ikääntyvässä Suomessa vanhuspalveluita tarvitsee yhä useampi. Tällainen menettely on toivottavasti jatkossa historiaa, kun kunnan tai kuntayhtymän tekemän kilpailutuksen sijaan asiakas on se, joka valitsee. Erityisen paljon suomalaisessa yhteiskunnassa keskustellaan tällä hetkellä vanhuspalveluiden laadusta. Tapaamisaikaa lääkärin, hoitajan tai sosiaalityöntekijän kanssa voi joutua odottamaan kohtuuttoman kauan. Asiakassetelin myöntää aina julkinen taho, eli maakunnan liikelaitos. Asiakkaan todellinen mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa ja sen laatuun siten kasvaa. Useilla hoidon mittareilla tarkasteltuna Suomen terveydenhuollon laatu on OECD-maiden huippua. Tulevassa sote-järjestelmässä paras laadun tae on se, että kunnan tai kuntayhtymän tekemän kilpailutuksen sijaan asiak kaalla on mahdollista valita palveluntuottaja. Asia on ajankohtainen ja äärimmäisen tärkeä. Muutokset aiheuttavat aina epävarmuutta ja huolta. Kun valitsemisen valta onkin asiakkaalla, pakottaa se palveluntuottajan kilpailemaan laadulla. Näin on myös sote-uudistuksen ja sen mahdollistaman valinnanvapauden yhteydessä. Haluaisin kannustaa näkemään uudistuksen mahdollisuuksia, myös vanhuspalveluiden näkökulmasta. Tästä on seurauksina pitkittyneet ja vaikeutuneet ongelmat sekä erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu. 6. Palveluiden saamisen tulee valinnanvapauden jälkeenkin perustua aina sosiaalija terveysalan ammattilaisen ammattitaitoiseen arviointiin
Maapohjaa mallille on rakennettu jo pitkään. Mikäli asiakkaan tilanne vaatii laajaa palvelutarpeen selvittämistä, hänelle järjestetään asiakasohjaajan kotikäynti. Niinpä asiakasohjausyksikkö Siirin uudelle toiminnalle oli olemassa jo vahva pohja. Ikäpalo-hankkeessa, jossa maakunnasta olivat mukana Lahden ja Heinolan kaupungit. 6 Päijät-Hämeessä ikäihmisten palveluneuvonta ja -ohjaus on keskitetty yhteen paikkaan ja puhelinnumeroon. Heidän listoillaan on noin 180 yrittäjää. Yhteistyö PalveluSantran kanssa on erittäin tiivistä ja hyvää. Miten Santra ja Siiri suhteutuvat toisiinsa: millainen on niiden välinen ’työnjako’. Päijät-Hämeessä on tehty asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin piloteista hankehakemukset, joiden toteutumisen myötä aito valinnanvapaus toteutuisi ja saisi lisänostetta. Asiakasohjaajilla on mahdollisuus moniammatilliseen konsultaatioon. Etenkin omaishoidon tuen palvelujen osalta on vahvasti nostettu esille valinnanvapaus ja henkilökohtaisen budjetin tuomat uudenlaiset palvelumahdollisuudet. Kotikäynnillä henkilölle laaditaan palvelusuunnitelma, järjestellään tarvittavat palvelut ja koordinoidaan palvelukokonaisuus. 5 Vanhustyö 3 • 2018 kysy & vastaa Miten valinnanvapaus edistää palvelujen laatua. Näemme valinnanvapauden erittäin mielenkiintoisena ja hyvänä asiana. Kaikki neuvonta tehdään anonyymisti ilman asiakastietojen käsittelyä. Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:n eli PalveluSantran kanssa on solmittu sopimus neuvontapalvelujen tuottamisesta. Tässä vaiheessa kaikki asiakkaan tiedot kirjataan asiakastietojärjestelmään. Miten valinnanvapaus muutoin etenee Päijät-Hämeen ikäihmisten sosiaalija terveyspalveluissa. Miten kauan ikäihmisten neuvontapalvelu Santra ja asiakasohjaus Siiri ovat olleet toiminnassa ja millaisia kokemuksia niistä on saatu. Nykyinen asiakasohjaus Siiri muodostettiin uuden organisaation perustamisen yhtey dessä. PalveluSantran työntekijät toimivat asiakasohjausyksikkö Siirin etulinjassa vastaanottaen kaikki yksikköön tulevat puhelut. Siirissä työskentelee mm. Vastaavaa sopimuspohjaista palvelua ei taida olla tällä hetkellä muualla Suomessa. Yhtymän kunnista kaikki paitsi Sysmä ja Heinola siirsivät sosiaalija perusterveydenhuoltonsa järjestämisvastuun uudelle yhtymälle. Palveluseteleiden haaste on tällä hetkellä se, etteivät ne kata palvelun koko kustannusta, joten aito valinnanvapaus ei tosiasiallisesti ole mahdollista kaikille asiakkaille. Anu Olkkonen-Nikula, muutosagentti, I&O-kärkihanke, Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä. PäijätHämeessä on pitkät perinteet yrittäjyyden edistämisessä ja yksityisten palvelujen käytössä. Miten Santran ja Siirin käyttö edistää valinnanvapautta ja palvelujen laatua. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä perustettiin 1.1.2017. Neuvontapalvelussa annetaan yleistä hyvinvointia ja terveyttä edistävää neuvontaa sekä ohjausta yksityisten palvelujen, kolmannen sektorin ja kunnallisten palvelujen osalta. Lisäksi he vastaanottavat palvelupisteeseen tulevat asiakkaat. Mikäli asiakkaan palvelutarvetta tulee selvitellä laaja-alaisesti, PalveluSantra siirtää asiakkuuden asiakasohjaajille eli varaa asiakkaalle ajan kotikäyntiä varten. Keskitetyn asiakasja palveluohjauksen (Kaapo-mallin) mukaista toimintaa oli kehitetty jo tätä ennen mm. PalveluSantra ohjaa yksityisten palvelujen piiriin niitä asiakkaita, jotka eivät vielä täytä kunnallisen palvelun kriteereitä. Asiakasohjausyksikkö Siiriin on koottu myös alueen yksityisten palveluntuottajien neuvonta, ohjaus ja valvonta. sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja, sairaanhoitajia sekä fysioterapeutteja. Kaikissa siirtyneissä organisaatioissa oli ollut erimuotoista asiakasohjausta. Palveluneuvojat kertovat tarjolla olevista vaihtoehdoista ja auttavat asiakasta palveluiden valinnassa. Valinnanvapaus toteutetaan tällä hetkellä palveluseteleiden turvin
6 Tarkoituksenmukaista laatua ikäihmisille Artikkelipyyntö herätti minua pohtimaan erilaisen toiminnan laadun nykytilaa ja suuntaa. Laatuun panostetaan eri tavoin eri organisaatioissa ja sen merkitys myös tuntuu vaihtelevan. Klovnit Mäntypuiston palvelutalon kesäjuhlissa elokuussa 2017. Ku va : M ar ia Pa rk ki ne n. Taidettiinpa jopa mennä liian pitkälle laatuähkyn kanssa. Tuolloin tein sosiaalija terveydenhuollon auditointeja työkseni vuoden Teksti: Riitta Paasivuori, THM, toimitusjohtaja, Mikkelin Kotikaari ry. Laatuun panostamisella oli kuitenkin pitkälliset tavoitteet. S iirryttyäni kolme vuotta sitten sosiaalija terveyssektorille ensimmäinen tuntuma oli se, että laatuajattelu on 1990-luvun lopun asteella. Miksi laadun eteen ei tehdä yhtä paljon työtä sosiaalija terveyden huollossa kuin korkeakoulusektorilla on tehty. Mieltäni onkin viime aikoina soteuudistusten keskellä, askarruttanut kysymys, miksi laatutavoitteiden toteuttaminen tuppaa unohtumaan arjen keskellä. Työskennellessäni korkeakoulusektorilla yli viidentoista vuoden ajan laatuun panostaminen oli varsin voimakasta 1990-luvulta lähtien ja kiihtyi edelleen 2000-luvun alkupuoliskolla. Kuvat: Tarja Miettinen, Riitta Paasivuori, Maria Parkkinen ja Elina Tervonen ajan. Korkeakoulujen itsearvioinnit, benchmarkingit ja pakolliset auditoinnit olivat arkipäivää. Mikä vie voiton tai mielenkiinnon kohdistumisen laadukkaan toiminnan tavoittelun sijaan johonkin muuhun. Kansainvälistymisen ja kansainvälisen vertailtavuuden tavoitteissa onnistuttiin mielestäni oikein hyvin
Mutta mitä se laadukkuus arjessa tarkoitti. Eettisyyden osalta puolestaan perusoikeudet, itsemäärääminen, oikeus tehdä valintoja sekä yhdenvertaisuus ja tasa puolisuus ovat korostetusti esillä. Jokaisella meistä on oma näkemys ja käsitys siitä, mikä on laadukasta. Ikääntyneen ihmisen kokemus laadusta Laatu käsitteenä on varsin abstrakti, vaikka sitä kuinka määriteltäisiin. Suosituskohtia on viisi, joista kukin ottaa kantaa joko suoraan ikääntyneisiin yksilöinä tai väestönä. Olen ottanut kantaa ikäihmisten palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen kilpailutuksiin ja minikilpailutuksiin. Uskoisin, että toiminnan ja palvelun tarkoituksenmukaisuus tuo parhaimman lopputuloksen ikäihmisten asumisja hoitopalvelun laatua määriteltäessä. Mielestäni niissä eivät toistaiseksi kohtaa laadun ja eettisyyden perustekijät. Näkemyksiä oli runsaasti. Näiden toimijoiden näkemykset laadukkaasta ja vahvasti eettisyyteen pohjaavasta toiminnasta tulee olla läpinäkyvää arkea. Laadun tavoittelu ikäihmisten palvelutoiminnassa on haastavaa myös siksi, että varsin moni ikäihminen tarvitsee asianhoitajaa tai edunvalvojaa. Vastaajat olivat kokemusasiantuntijoita ja laatu merkitsi jokaiselle eri asioita. Käsitteiden joukossa olevat laatuja eettisyys-käsitteet on määritelty selkeästi. Näissä tilanteissa sekä viranomaisten että palveluntuottajien rooli on oleellinen. 7 Vanhustyö 3 • 2018 Sosiaalija terveysministeriön laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (julkaisu 2017;6) on antanut suuntaviivoja laadun näkökulmaksi ikäihmisille suunnattuun vanhustyöhön. Mikkelin Kotikaaren ikäihmisiltä eri asumiskohteissa kysyttiin, mikä on heille tärkeää. Laatu nähdään, kun sitä arvioidaan, rakenteina, prosesseina ja tavoitteina lopputuloksissa. Vastauk sena oli kaksi kiteytynyttä asiaa: Halutaan asua turvallisesti ja hoidon olevan laadukasta. Noihin kysymyksiin vastausten etsiminen työyhteisöissä vie hoitotyön ammattilaisia jo varsin oikeaan suuntaan. Kotieläimet vieraisilla Pappilanpuistossa. Laatusuosituksen mukaisesti asiakkaan, siis ikäihmisen oikeus tehdä valintoja ja henkilökohtainen kokemus ja näkemys palvelun tarpeesta jäävät usein sivurooliin, kun niiden pitäisi olla pääroolissa asumisja hoitopaikkaa valittaessa ja päätettäessä. >>. Turvallisuus oli konkreettisia asioita kuten sitä että: hälytyskutsut ovat käytössä, ulko-ovet ovat kiinteistöissä lukittuina ja yöaikana hoitaja on paikalla. Vastauksena oli kirjava joukko erilaisia asioita: saa olla muiden joukossa, ei tarvitse lähteä ulos, pääsee lääkärille silloin kun haluaa, saa olla omissa oloissaan, hoitaja saapuu kutsuttaessa, hoitajat hymyilevät, on ulkopelejä käytössä, on vierailijoita jne. Kokemusasiantuntijoiden näkemysten ymmärtäminen ja heidän ja asumisja hoitopalveluluja toteuttavien yhteisen ymmärryksen löytyminen puolestaan on avainasemassa laadukkuutta tavoiteltaessa. Suosituksen mukana on joukko käsitteitä, joita vilahtelee suosituksessa. Mikä on ikäihmisen asumisja hoitopalveluissa tarkoituksenmukaista ja miten se tulisi toteuttaa. Tasapainoinen laatuajattelu ei tämän myötä pääse toteutumaan toivotulla ja tavoitellulla tavalla. Ku va : Ta rja M ie tti ne n Ku va : Ri itt a Pa as ivu or i Pappilanpuiston palvelutalon sisäpiha
Tutustu huolella pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Markkinoija: ratiopharm Oy. Ei alle 2-vuotiaille. Lääkkeen käytössä on huomioitava, että Pegoration vaikuttava aine (makrogoli) voi tilapäisesti vähentää muiden lääkkeiden imeytymistä. Teksti perustuu 12.6.2017 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. Jos oireesi jatkuvat kahden viikon käytön jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Varovaisuuteen on syytä, jos olet altis neste-elektrolyyttitasapainon häiriöille ja sinulla ilmenee ripulia. Ulostekovettuman pehmentäminen: Aikuisille ja yli 12-vuotiaille lapsille 5–10 annospussia à 12 g, eli 1–2 litraa vrk:ssa 1–3 päivän ajan. FI/OTC-CH/18/0008/3/18 Pegoratio Ummetukseen UUTUUS!. Lisätietoja: www.terveysportti. , info@ratiopharm.. Yleisiä haittavaikutuksia aikuisilla ovat vatsakipu, vatsan turvotus, ripuli sekä pahoinvointi; ja lapsilla vatsakipu sekä ripuli. Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa ennen tämän lääkkeen käyttöä, jos ummetus on kehittynyt tai pahentunut nopeasti, jos maksasi tai munuaistesi toiminta on heikentynyt, jos käytät nesteenpoistolääkkeitä ja saat ripulin tai jos ummetukseen liittyy kipua, kuumetta tai muita mahavaivoja. P. . Älä käytä Pegoratiota, jos olet allerginen makrogolille, sinulla on suolenseinämän rakenteellisesta tai toiminnallisesta viasta johtuva tukkeuma, sinulla on puhkeama suolen seinämässä, sinulla on jokin vakava tulehduksellinen suolistosairaus, tai jos sinulla on vatsakipuja, joiden syytä ei tiedetä. 020 180 5900. Tarkemmat ohjeet lääkkeen käytöstä, ks. • Vaikuttava aine makrogoli 4000 • Jauheet oraaliliuosta varten Pegoratio 6 g ja 12 g jauheet oraaliliuosta varten, annospussit on ummetuksen hoitoon sekä kuivuneen, suolessa pitkään olleen ulostemassan (ulostetukkeuma) pehmentämiseen tarkoitettu valmiste, joka vaikuttavana aineenaan sisältää makrogolia. Annostus: Kroonisen ummetuksen hoito: Aikuisille ja yli 8-vuotiaille lapsille 12 g 1–2 kertaa vrk:ssa; 4–7-vuotiaille lapsille 6 g 1–2 kertaa vrk:ssa; ja 2–3-vuotiaille lapsille 6 g kerran vrk:ssa. Itsehoitolääke. 9 Vanhustyö 3 • 2018 Vatsa jumissa. . Pegoratiota voi käyttää sekä raskauden että imetyksen aikana. pakkausseloste
Missä meidän tulisi vahvistaa yhteistyötä, missä kohdin sopia työnjaosta. Sote-uudistuksesta käydyssä keskustelussa valinnanvapaus on noussut miltei keskeisimmäksi teemaksi. Maakuntatarkastelun jälkeen on syytä nostaa katse valtakunnalliselle tasolle. Mitä erityisosaamistamme tai hyviä käytäntöjämme voisimme tarjota koko maakunnan alueelle. Nyt järjestöjen tulisi mielestäni tarkastella kokonaisuutena koko maakunnan alueen järjestöpohjaisia palveluita segmenteittäin – olipa ne sitten ry:n, säätiön tai järjestön omistaman osakeyhtiön tuottamia. Onko viisaampaa toimia maakuntaan päin yhdessä vai marssiiko maakuntaan kymmenen tuottajaa omilla agendoillaan. Teksti: Jorma Niemelä, dosentti, doktriini.. Mutta kun hinta on vakioitu, laatu voidaan tuottaa vain tehokkailla tuotantoprosesseilla, asiakaslähtöisyydellä ja järjestölähtöisyyden lisäarvolla. hebu-palvelun tuottajille palvelujen laatua, saatavuutta ja palvelujen yhteensovittamista koskevia ehtoja. Kannattaako pyörä keksiä tuhannen kertaa. Henkilökohtaisessa budjetissa asiakas saa ostaa itse vaikka kuinka paljon palveluita omalla rahallaan, mutta maakunta korvaa vain asiakassuunnitelmaan kirjatun määrän palveluiden hinnasta. Tällä hetkellä hän sekä tutkii että kouluttaa, konsultoi ja konseptoi järjestöjen sote-palveluita. Valinnanvapauden välineisiin kuuluvassa asiakassetelissä maakunta määrittää hinnan, jolla palvelu on tuotettava. Palveluista on ollut ensin pitkäaikainen sopimus ja sitten palveluita on tuotettu kilpailutuksen perusteella. Maakunta asettaa tällaisen ns. Nokkelasti voidaan yhteistyössä osallistua jopa ns. 10 Kun hinta on vakioitu Laatu syntyy vain tehokkaan toiminnan tuloksena Sosiaalija terveydenhuollon uudistus on lähihistoriamme suurin yhteiskunnallinen uudistus. Ja niin ikään tarvitaan kolmannen sektorin yhteistä ja jokaista järjestöä erikseen koskettavaa tiedottamista ja brändäystä. Mitä palveluita tai mitä osaamista meiltä vielä puuttuu. Lisäksi laki edellyttää kaikilta palveluiden tuottajilta osallistumista koulutus-, tutkimusja kehittämistoimintaan.. E duskunnan käsittelyssä olevan valinnanvapauslakiluonnos lähtee yksiselitteisesti siitä, että maakunnalla on velvollisuus ottaa käyttöön henkilökohtainen budjetti vanhuspalvelulain perusteella annetuissa palveluissa. Valinnanvapaus on järjestöjen palvelutuotannolle suuri mahdollisuus mutta sen toteutuksessa on myös riskejä. Mitä kaikkia palveluita tuotamme siis esimerkiksi vanhustenhuoltoon. markkinamuotoiluun tuottamalla sellaisia innovatiivisia palveluita, joita maakunta ei olisi hoksannut edes muutoin haluta. Hän on STEAn arviointija avustusjaoston varapuheenjohtaja. Katse kunnasta maakuntaan Tähän saakka paikalliselle vanhuspalvelujärjestölle on riittänyt vuorovaikutus paikallisen kunnan kanssa. Uusi järjestelmä edellyttää liittymistä tietojärjestelmiin. Sen lisäksi vaaditaan liiketoimintaosaamista, palvelumuotoilua, data-analytiikkaa, laadunvarmistusta ja ehkä sopimusjuridiikkaakin. -palvelut Kuva: Markku Niemelä Yhteiskuntatieteiden tohtori Jorma Niemelä on toiminut järjestöjen kehitysja johtotehtävissä liki 30 vuotta ja järjestöjen omistaman Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtorina ja toimitusjohtajana yli 10 vuotta
Sociala Oy ei tuota itse palveluja vaan rakentaa järjestöille alustan, jonka avulla palvelut järjestetään. Järjestöillä on huikeaa osaamista, mutta se on hajautunutta. Entä oma pesä. Se on oiva keino kehittää toimipisteesi lääkitysturvallisuutta ja seurata sitä, miten muutokset juurtuvat käytäntöihin. • Alustalla tarkoitetaan palvelua, jonka kautta resurssin omistava palveluntarjoaja ja palvelua etsivä loppukäyttäjä löytävät toisensa. Onko järjestön strategia kunnossa. Asiakas, kansalainen, tekee valinnan. Se on järjestöjen omissa käsissä. Laadukas palvelu on tuotettava annetulla hinnalla. Toiseksi pitää katsoa, onko luottamusmieshallinnolla päätöksentekokykyä. Niin hankinnoissa kuin edellä luetelluissa tukipalveluissa kannattaa hyödyntää skaalaetuja. Se on mahdollista, jos jokainen järjestö tekee itselleen kuntoohjelman ja hankkii yhteistyöllä niin skaalaedut kuin yhteisesti tarvittavat tukipalvelut. Ja sen pitää perustua toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ymmärtämiseen ja ennakointiin. • Sociala Oy kokoaa järjestöjen osaamista yhteiseksi hyväksi. Ja sen tulee nostaa järjestön omaleimaisuus esiin. Eino Lääkehoidon turvallisuuden sertifiointi Lue lisää: turvallinenlaakehoito.fi. Maakuntaja valtakuntatason tarkastelun jälkeen katse kannattaa suunnata omaan toimintaan. Maakunta määrittää hinnan. Molemmat määrittävät osaltaan laadun: maakunta perusvaatimukset, asiakas kokemuksellisen laadun. Jos yli tuhannesta palvelutuotantojärjestöstä vaikka puolet hankkisi tietyt palvelut yhdessä, säästöt olisivat kokoluokaltaan kymmenien tai jopa satojen henkilötyövuosien kustannusten suuruisia. Karikoiden välttämisessä auttaa Aino ja Eino Lääkehoitopalveluiden kehittämä Eino Lääkehoidon turvallisuuden sertifiointipalvelu. Alustapalvelu sopii erinomaisen hyvin niin asiakassetelikuin myös henkilökohtaisen budjetin palveluihin. 6 Alustapalvelu Sociala Oy • Alustapalvelu Sociala Oy mahdollistaa järjestöomisteisten palveluntuottajien palvelut maakunnille, kokoaa konsortiot ja toimii palveluiden integraattorina. Ja entäpä hankinnat. Ja ne säästöt voisi suunnata vaikka palvelun laatuun. Onnistuminen tulevassa ei edellytä mitään sellaista osaamista, jota järjestöillä ei ole tai jota ne eivät kykenisi yhdessä kehittämään. Ei sen tarvitse olla kummoinen eikä koukeroinen, mutta sen pitää määrittää järjestön tahtotila, missio ja se miten haluttuihin päämääriin päästään. Yhdessä pitäisi katsoa myös kolmannen sektorin pääomahuoltoa. Tarvitaan kykyä nopeaan mutta samalla hallintovarmaan päätöksentekoon. Järjestöjen kohtalo on niiden itsensä käsissä Tulevaisuudessa tuottajaa ei valitse kunta eikä tuleva maakunta. Kolmanneksi tarvitaan johtajuutta, kykyä viedä päätökset toteutukseen ja hallita muutoksia. Edessä voi olla tilanteita, joista tarvitaan nopeallakin aikataululla kykyä vaikka ”tuotantosuunnan” hienosäätöön tai muuttamiseen. Avuksi siihen on perustettu myös Alustapalvelu Sociala Oy, joka palvelee järjestöjä ja niiden perustamia yhtiöitä maakunnallisessa järjestäytymisessä ja osaamisen jakamisessa. Järjestöjen kohtaloa ei määritetä laissa. • www.sociala.fi Palvelutalojen ja hoivakotien potilasturvallisuuden suurimmat riskit liittyvät lääkitysturvallisuuteen. Tarvitaan asenteiden vallankumous, jossa osaaminen laitetaan yhteiseen jakoon niin, että kaikki hyötyvät. 11 Vanhustyö 3 • 2018 Kannattaako jokaisen yli tuhannen palvelutuotantojärjestön rakentaa nämä tukipalvelut ja osaaminen erikseen. • Yhtenä Sociala Oy:n kantaosakkaana toimii Vanhustyön keskusliitto ry. Jos toiminnan jatkaminen tuntuu ylivoimaiselta, kannattaa toiminta siirtää toiselle kolmannen sektorin toimijalle – niin että kolmas sektori säilyisi vahvana vaihtoehtona
Laskelmaan otetaan huomioon kaikki palveluun kohdistuvat kustannukset. Yrjö ja Hanna -säätiö on Vanhustyön keskusliiton valtakunnallisesti toimiva jäsenjärjestö. Lisäksi suomalaisten kustannusten osuus palvelun omakustannusarvosta, eli kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. vastuullinen liiketoiminta, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yrjö ja Hanna Kodeissa yhdistyvät turvallinen asuminen ja yksilölliset hoivapalvelut niitä tarvitseville. www.yrjojahanna.fi. Yrjö & Hanna Oy valittiin palveluntuottajaksi Tampereen Koukkuniemessä sijaitsevaan ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksikköön. 6. Myös asiakkaat ja omaiset ovat kiinnostuneita palvelun laadusta ja palveluntuottajan kotimaisuudesta, kertoo Yrjö & Hanna Oy:n toimitusjohtaja Anni Lausvaara keväällä 2018 tehdyssä haastattelussa. Lisäksi pitää pystyä näyttämään toteen, mitä tietoa on kerätty, mitä varten, missä tietoja säilytetään sekä miten ja milloin ne poistetaan, Lausvaara kertoo. Arjen spontaani asiakaspalaute on parasta – Meillä on toiminnanohjausjärjestelmä mittareineen käytössä ja kehittämisehdotuksia tulee sitäkin kautta, mutta ehdottomasti parasta on arjen spontaani palaute. Yrjö ja Hanna Kodit mukana Onhan siinä Avainlippu -kampanjassa Yrjö ja Hanna Kodit on mukana Suomalaisen Työn Liiton ja Avainlippu -yritysten Onhan siinä Avainlippu -kampanjassa, jonka tarkoituksena on muistuttaa kotimaisen työn merkityksestä palvelun taustalla. Kilpailutuksessa painoivat paljon laatuun liittyvät kriteerit sekä mm. Huhtikuussa 2018 käynnistyneen kolmivuotisen kampanjan tehtävänä on lisätä Avainlippu-alkuperämerkin tunnettuutta ja vaikutusta ostopäätöksiin. – Lähdimme mukaan, koska olemme ylpeitä kotimaisuudestamme, vahvasta arvopohjastamme ja kehittyvästä toiminnastamme. Säätiön sataprosenttisesti omistama yhteiskunnallinen yritys Yrjö & Hanna Oy tuottaa hoivapalvelut tällä hetkellä säätiön kiinteistöistä 15:een. Yhteiskunnallinen yritys -merkin saadakseen yrityksen palvelutuotannon ja palveluprosessien pitää täyttää tietyt laatuvaatimukset ja -kriteerit. Ajankohtaisista uudistuksista ehkä haasteellisin on ollut 25.5.2018 voimaan astuva EU:n yleinen tietosuojaasetus (GDPR). – Merkin haltijana pystyimme helposti todentamaan täyttävämme kaupungin kilpailutuksessa asettamat laatuvaatimukset, kehittämiskoordinaattori Sirkku Rannikko toteaa. Olemme havainneet, että ”omasta talosta” eli yksittäisistä Yrjö ja Hanna Kodeista nousevat kehittämisehdotukset ovat parhaita, ja useimmiten omin voimin löydetyn ratkaisun toteuttaminen motivoi ja tsemppaa koko työja asumisyhteisöä. 12 Yrjö & Hanna Oy – Yhteiskuntavastuu edellä tarjouskilpailun voittoon! Y rjö & Hanna Oy sai sekä Avainlippuettä Yhteiskunnallinen yritys -merkit viime vuoden lopulla. Yleishyödyllinen Yrjö ja Hanna -säätiö rakennuttaa ja ylläpitää palvelutalokiinteistöjä eri puolilla Suomea, Helsingistä Rovaniemelle. Laadun takeena tunnettu liiketoimintamerkki on helpottanut työtämme esimerkiksi kuntien hankintakilpailutuksiin osallistumisessa. Avainlippu-yrityksellä on myös oltava merkittävä kotimainen omistusosuus, Suomessa toimiva johto ja yrityksen pääkonttorin tulee sijaita Suomessa. Avainlippu toimii osoiTeksti ja kuva: Tiina Hailla, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto tuksena Suomessa tuotetusta ja Suomessa työllistävästä palvelusta. Se edellyttää muun muassa kaikilta henkilötietorekisterin pitäjiltä, että tietojenkeruuprosessi on dokumentoitu
Yhteiskunnallinen yritys myös toimii avoimesti ja läpinäkyvästi pyrkien osoittamaan tuottamiaan yhteiskunnallisia vaikutuksia. 13 Vanhustyö 3 • 2018 Yhteiskunnallinen yritys -merkki on joulukuussa 2011 julkistettu liiketoimintamerkki, joka viestii yrityksistä, joiden ensisijainen tavoite on ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia, kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja tuottaa yhteiskunnallista hyvää. Merkkiä käyttävät esimerkiksi monet hoiva-alan yritykset, ympäristösektorin toimijat, terveyspalvelujen tarjoajat ym. Yhteiskunnalliset yritykset harjoittavat kestävää pitkän tähtäimen liiketoimintaa ja käyttävät voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen tai lahjoittavat sen määrittämäänsä hyvään tarkoitukseen. Osallistu Avainlippu-kampanjaan ja keskusteluun somessa #Avainlippu #OnhansiinäAvainlippu ja tutustu osoitteessa www.avainlippu.fi Kuvassa Yrjö ja Hanna -rollupien välissä vasemmalla kehittämiskoordinaattori Sirkku Rannikko ja toukokuussa Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajaksi siirtynyt Anni Lausvaara oikealla puolella.. Merkki on myönnetty lähes 200:lle hyvin erilaiselle yritykselle ja yhdistykselle (tilanne keväällä 2018)
Asiakaslähtöisyydessä laadun kannalta korostuvat palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja asiakaskokemus. Yksittäisellä ihmisellä on yksinkertainen, tärkeä huolenaihe: miten minun palveluilleni käy. Mitä valinnanvapaus lopulta on. Valinnanvapaus halutaan toteuttaa entistä asiakaslähtöisemmin. Valmistelun osana erillisessä osallisuussuunnitelmassa kuvataan asiakkaiden osallisuuden muodot ja tavat, joilla yhdessä kehitetään palveluja. Miten saan apua tarvittaessa. eri-ikäisiä kuntalaisia, kuntien lakisääteisiä neuvostoja ja järjestöjä. Saatavuus ja saavutettavuus tarkoittavat sitä, että asiakas saa palvelut kohtuullisessa ajassa sujuvasti ja yhdenvertaisesti riippumatta esimerkiksi asuinpaikasta, sosioekonomisesta asemasta tai iästä. S oteja maakuntauudistukseen sisältyvään valinnanvapauteen liittyvä julkinen keskustelu on ollut viimeisten kuukausien aikana voimakasta. Hyvän valmistelutyön toteuttamiseen tarvitsemme ihmisiä, joita Kalasataman terveysja hyvinvointikeskuksessa asiakkaat on otettu mukaan kehittämään palveluja toiminnan käynnistämisestä alkaen.. Jokaisella on vahva mielipide puolesta tai vastaan. Asiakas. Tuntuu, että keskustelussa tärkein on unohtunut. Miten parhaiten pystytään järjestämään palvelut huomioiden alueiden erityispiirteet kuten ikärakenne, etäisyydet, väestörakenne, väestötiheys ja monikielisyys siten, että asukkaiden oikeudet ja yhdenvertaisuus toteutuvat. Tärkeimpänä pohditaan laatunäkökulmaa eli sitä, miten asiakkaiden tarpeen pohjalta pystytään parhaiten järjestämään palveluja. Valmistelun ydin on asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen laadukkaasti. Asiakaskokemus on merkittävä tekijä palvelun valinnassa. Potilas. Maakuntatasolla palvelustrategiaa ja palvelulupausta tehdään nimenomaan asiakkaille yhdessä heidän kanssaan. Laadussa korostuu palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja tärkeimpänä asiakas kokemus. Soteuudistuksen valinnanvapauden käytännön valmistelussa mietitään hyvin vahvasti ihmistä elämän eri vaiheissa. Keskustelu on saanut paikka paikoin jopa epäsuotavia populistisia piirteitä. Asiakaslähtöisyys-sanaa ei ole tarkoitettu kliseeksi, vaan laatuasioita on jo valmisteluvaiheessa pohdittu yhdessä kuntalaisten kanssa. Esimerkiksi Uudenmaan alueella niiden valmisteluun on osallistunut mm. Ihminen. Keskustelua käydään niin poliittisella tasolla kuin erilaisten auktorisoitujen tahojen kanssa. Nämä ovat hyvää pohjatyötä tulevaisuudelle. 14 Teksti: Lilli Väisänen, valmistelija, Uusimaa 2019 hanke Kuvat: Helsingin kaupunki / Sosiaalija terveystoimiala / Viestintäpalvelut Valinnanvapautta – asiakaslähtöisesti Soteuudistus ja valinnanvapaus herättävät paljon keskustelua. Miten minun läheiseni käy. Halu saada asiakkaiden/ kuntalaisten ääntä esille on aitoa
Asiakkailla on mahdollisuus antaa palautetta paperilla, verkkopalautteena ja paikan päällä Happy or not -asiakaspalautejärjestelmällä. Siksi asiakaskokemuksen merkitys tulee olemaan suuri myös valinnanvapaudessa. Asiakkaat olivat tyytyväisiä palvelun nopeuteen, tiedonsaantiin sekä laajennettuun aukioloaikaan. Kalasataman THK:ssa on lähes 100 aktiivista kuntalaista verkkopanelisteina, jotka osallistuvat mm. Vielä ei ole olemassa asiakaskokemusta kattavasti mittaavaa numeraalista tietoa lukuunottamatta Happy or not -tietoja. 6 Kalasatamassa laatua kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa Hyvä esimerkki asiakaskokemuksen merkityksestä on helmikuussa 2018 avautunut Helsingin sosiaalija terveystoimialan Kalasataman terveysja hyvinvointikeskus (THK). Kalasataman terveysja hyvinvointikeskuksessa pyritään siihen, että asiakkaat tietävät konkreettisesti, mitä valinnanvapaus yksittäiselle ihmiselle tarkoittaa.. Palautteen voi kohdentaa valitsemalleen alueelle tai ammattilaiselle. Siellä on toiminnan käynnistämisestä alkaen otettu asiakkaat mukaan kehittämään palveluja. Maaliskuussa Laurean opiskelijat toteuttivat hyvinvointikeskuksessa palvelumuotoiluprojektin, jossa havainnoitiin ja haastateltiin asiakkaita asiakaspalvelupisteiden palveluista. Tämä onnistuu kun se tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa. Siksi on tärkeää pyrkiä selkeään viestintään ja siihen, että asiakkaat tietävät konkreettisesti, mitä valinnanvapaus yksittäiselle ihmiselle tarkoittaa. kerran kuukaudessa järjestettäviin asiakasosallisuusiltoihin tai muuhun yhteiskehittämistä edellyttävään asiaan. 15 Vanhustyö 3 • 2018 valinnanvapaus koskee. Asiakaspalautekyselyihin vastaajia on tällä hetkellä kuukaudessa lähes 500, ja kokonaisuudessaan asiakastyytyväisyys on ollut 68 prosentin tasolla. Esimerkiksi huhtikuussa mietimme yhdessä, miten neuvontapalveluita luodaan asiakaslähtöisemmiksi. Halu luoda asiakkaille luotettavaa valinnanvapautta on todellinen
Uudenmaan alueellisessa valinnanvapauskokeilussa testataan kolmea lakiesityksen mukaista valinnanvapauden elementtiä osana hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta: perusterveydenhuollon vastaanottopalveluiden valintaa, suun terveydenhuollon valinnanvapautta sekä henkilökohtaista budjetointia. Palvelusetelilaki rajaa tuotettavat palvelut Teksti: Helene Vanninen, projektikoordinaattori, Uudenmaan alueellinen valinnanvapauskokeilu Kuva: Terhi Sandberg Lisätietoa: Uudenmaan alueellinen valinnanvapauskokeilu toimii Keski-Uudenmaan kuntien (Hyvinkää, Järvenpää, Nurmi järvi, Tuusula, Mäntsälä ja Pornainen) alueella ja 2018 myönnetyn valtionavustuksen turvin laajennetusti myös Porvoon, Sipoon ja Lohjan kunnissa. H enkilökohtaisella budjetoinnilla voidaan parantaa asiak kaan mahdollisuuksia palvelukokonaisuuteen, joka parhaiten vastaa hänen tarpeitaan ja tukee häntä elämäntilanteessaan. Se antaa paljon palveluita käyttäville ihmisille myös laajemman vapauden vaikuttaa omiin palveluihinsa ja sitä kautta hyvinvointiinsa. Koska lain voimaantulo muuttaa oleellisesti koko sote-palveluiden kenttää, tulee asiakkaalle taata riittävästi tietoa siitä, mitä muutos tarkoittaa hänen arjelleen ja palveluilleen. • www.keski-uudenmaansote.fi/valinnanvapaus Helene Vanninen. Tuleva laki tukee uusien ja pienempien palveluntuottajien palveluntuotantoa. 16 16 Lainsäädäntö tukemaan henkilökohtaisen budjetoinnin toteuttamista Uudenmaan alueellisessa valinnanvapauskokeilussa testataan henkilökohtaista budjettia. Kokemukseni mukaan henkilökohtaisen budjetoinnin toteuttaminen nykylainsäädännöllä on varsin kaukana siitä, mitä sillä tavoitellaan eli asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityä palvelupakettia. Näitä elementtejä kokeillaan soveltaen nykyistä lainsäädäntöä, keskeisimpänä palvelusetelilaki. Tavoitteeseen pääsy riippuu oleellisesti siitä, että laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaalija terveydenhuollossa läpäisee eduskuntakäsittelyn ja siitä, että lain tulkinta ja toteutus tehdään henkilökohtaisen budjetin ideologian mukaisesti. Soveltuuko palvelusetelilaki henkilökohtaisen budjetoinnin toteuttamiseen. Tuleva muutos vaatii ammattilaisilta huomattavia ponnistuksia
Henkilökohtaisen budjetoinnin asiakasohjaus ja hallinta on tehokkaampaa, jos asiakkaalla ja hänen läheisillään on etukäteen riittävästi tietoa siitä, mitä henkilökohtaisella budjetilla on mahdollista saada ja mitä ei. Tämän olemme huomanneet markkinoidessamme kokeilua mahdollisille asiakkaille: asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä nykyisiin palveluihinsa eikä vaihtaminen toisen tahon tuottamaan, sisällöltään samanlaiseen palveluun houkuta. sen budjetoinnin vaatima ajattelutavan ja työtapojen muutos on valtaisa puhumattakaan siitä, millaisia muutoksia esitetyn mukaisen lain voimaanastuminen aiheuttaa työn arkeen, kun valtaosalla työntekijöistä vaihtuu nimellisesti myös työnantaja. 17 Vanhustyö 3 • 2018 17 melko yhdenmukaisesti siihen, mitä kunnissa nykyäänkin tarjotaan. ”Henkilökohtaisesta” budjetista voitaisiin todella puhua vasta, jos samalla kustannuksella olisi mahdollista tarjota jotain muuta samaan tarpeeseen vastaavaa palvelua. Lisäksi monilla paikkakunnilla yksityiset tai kolmannen sektorin palveluntuottajat tuottavat jo nykyisinkin vastaavaa palvelua esimerkiksi ostopalvelumallilla tai tavalliseen tapaan palvelusetelituotannolla. Henkilökohtainen budjetti muodostetaan asiakkaalle tehtävän palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman perusteella. Tämän jälkeen tulee tukea työntekijöitä muutoksessa: jo pelkästään henkilökohtaiMikä on henkilökohtaisen budjetin kokeilu. Esimerkiksi kotihoidossa asiakkaalle myönnettävä tuntimäärä on jo nyt tiukasti mitoitettu. Siirtymävaihe ei kuitenkaan saisi asiakkaalle näkyä palvelun heikennyksenä. Muutostuen tarve lienee tunnistettu laajalti päätellen siitä, että jokainen kaavailtu maakunta haki tarjolla olevaa pilottirahoitusta ainakin osaan valinnanvapauden elementeistä. Omaishoitajan yhden vapaapäivän kustannukset muutetaan budjetiksi. Lisäksi lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut tuotetaan valinnanvapausmallin mukaisesti tai nykyisen käytännön mukaan, mikäli asiakas ei erikseen listaudu valitsemalleen palveluntuottajalle. Viestinnällä keskeinen rooli uudistuksen toimeenpanossa Viestintään panostaminen on uudistuksessa tärkeää. Budjetiksi voi muuttaa niitä palveluja, jotka ovat kunnan myöntämiä ja maksamia. Asiakas voi henkilökohtaisen budjetin rajoissa: 1. Termi ”henkilökohtainen budjetti” ei ole monellekaan tuttu. Koska budjetilla hankittavien palveluiden valikoima ja henkilökohtaisen räätälöinnin mahdollisuudet ovat palvelusetelilain mukaisesti melko suppeat, ei kokeilumme asiakkaan näkökulmasta pysty tuottamaan riittävästi lisäarvoa. Näin on varsinkin kun henkilökohtaisessa budjetissa ei ole ”uutta rahaa” vaan asiakkaan palvelukokonaisuuden kustannusten tulisi pysyä järjestäjän näkökulmasta entisellään. Henkilökohtaisen budjetin kokeilu on asiakkaalle vapaaehtoista. ESIMERKKI: Omaishoidon lakisääteiset vapaat jäävät käyttämättä ja omaishoitaja haluaa vaihtaa vapaat tai osan niistä asiakkaan henkilökohtaiseen budjettiin. 6. Valinnanvapauspiloteissa luodaan todennäköisesti pohja sille, miten mahdollisesti hyväksytyn lain mukaista henkilökohtaista budjetointia sovelletaan käytännössä. Suunnitella palvelujensa tarkemman sisällön 2. Kohti tulevaa Jotta henkilökohtaista budjetointia voitaisiin toteuttaa sen hengen ja ideologian mukaisesti, sen toteutusta tukevan lainsäädännön on tärkeää olla kunnossa. Kokeilussa henkilökohtainen budjetti on nykylainsäädännön sovelluksella lähempänä palveluseteleitä kuin tavoitetilaa. lääkkeet, kuljetuspalvelut ja pitkäaikainen asuminen. Kokeilussa toimitaan voimassa olevan lainsäädännön puitteissa, keskeisenä sovellettavana lakina on palvelusetelilaki. Valita palvelujensa tuottajan Henkilökohtaisen budjetin kokeiluun eivät kuulu esim. Asiakas käyttää kaksi lomapäiväänsä nykyisellä tavalla, mutta hankkii henkilökohtaisella budjetilla kotiinsa siivousta ja maksaa normaalin omavastuuosuuden budjetin käytön jälkeen. Tämä johtaa viestinnän näkökulmasta haastavaan tilanteeseen: puhumme aiemmin palveluseteleinä myönnettävien palveluiden sijaan henkilökohtaisesta budjetista, mutta lopulta ne ovatkin oikeastaan sama asia. Budjetiksi muutettu lomapäivä vähentää asiakkaan jäljelle jäävää lomaoikeut ta vastaavasti. Henkilökohtaisen budjetin kohdalla viestintä on siinäkin mielessä tärkeää, että esitetyn mukaisesti se pitää ottaa käyttöön kaikkialla viimeistään 1.7.2020. Asiakkaat vain tuntevat palveluseteleiden perustan paremmin. Muita kotihoidon asiakkaille tarjottavia palveluita, kuten päivätoimintaa, ei palvelusetelilain edellyttämällä tavalla ole vielä ollut tarjolla kokeilussa. Jos hallituksen esitys läpäisee eduskuntakäsittelyn, tulee niin valtakunnalliseen kuin paikalliseenkin viestintään satsata huomattavasti
Kaikilla ikäihmisillä ei ole tietokonetta ja tiedon keskittäminen verkkoon aiheuttaa ongelmia palveluiden ja työntekijöiden yhteystietojen löytämisessä sekä palveluiden käyttämisessä. sekä löydettävää ja työntekijöiden tulisi olla helposti tavoitettavissa. Ohjaus ja neuvonta yhdeltä luukulta Asiakasareenan osallistujat toivat esille lukuisia ohjaukseen ja neuvontaan sekä palveluista tiedottamiseen liittyviä haasteita sekä kehittämisehdotuksia. Palveluista tiedottaminen ja osa palveluista, kuten esimerkiksi ajanvaraus, ovat siirtymässä verkkoon. Asiakasareenan osallistujat pitivät haasteena tiedon saantia: palvelut ovat pirstoutuneita, ei ole tietoa kenelle soitetaan ja kuka antaa mitäkin palvelua. Kaikki ikääntyneet ihmiset eivät kuitenkaan osaa vaatia tai pyytää tarpeisiinsa sopivaa palvelua, jos heillä ei ole tietoa eri palveluista ja vaihtoehdoista. Ikäihmisten kunnioittava kohtaaminen Kotipalveluiden toteutumisen osalta asiakasareenaan osallistuvat korostivat muun muassa sitä, että asiakkaan tilanne tulisi huomioida kokonaisuutena eikä asiakas saisi olla yksittäisten toimenpiteiden kohteena. Ongelmana ikäihmiset näkivät sen, että heidän täytyy itse osata vaatia palveluja, koska viranomaiset eivät aktiivisesti niitä tarjoa. Keskustelun antia hyödynnetään järjestäjien ja tuottajien ohjauksessa ja valvonnassa. Asiakasareenalla ikäihmisten kotiin annettavien palvelujen asiakkaat pääsivät suoraan kertomaan kokemuksiaan palveluiden laadusta ja sisällöstä sekä vaikuttamaan vanhuspalvelujen valvonnan ja ohjauksen kehittämiseen. Teemoja olivat ohjaus ja neuvonta, terveydenhuollon palvelut, kotipalvelun toteutuminen, henkilöstöön kohdistuvat odotukset, omaisja läheishoito sekä kotipalveluiden tukipalvelut. Ikäihmisten näkökulmasta onnistunut ja toimiva ohjaus ja neuvonta muodostuu useasta eri tekijästä; yhden tahon pitäisi ohjata eri palveluihin ja myös järjestää tarvittavat palvelut, palveluihin liittyvän tiedon tulisi olla helposti saavutettavaa Teksti: Valvira: Elina Uusitalo, ylitarkastaja • Sari Mehtälä, ylitarkastaja • Mervi Tiri, ylitarkastaja • Pekka Ojaniemi, ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto: Sari Husa, sosiaalihuollon ylitarkastaja • Päivi Salminen, sosiaalihuollon ylitarkastaja Kuvat: Pekka Ojaniemi Valviran ylijohtaja Markus Henriksson avasi tilaisuuden. asiakasareenan. Kotipalveluiden työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja työntekijöiden ammattitaito koettiin palvelun laatua heikentäväksi asiaksi. Kaikki työntekijät eivät. Asiakkaan kohtaamiseen tulisi olla riittävästi aikaa. Omaiset toivat esiin kokemuksensa siitä, ettei heidän huoltaan ja käsityksiään muistisairaan pärjäämisestä oteta riittävästi huomioon. 18 Asiakkaiden näkökulman vahvistaminen sosiaalija terveydenhuollon valvonnassa Valvira ja Lapin aluehallintovirasto järjestivät 15.3.2018 Rovaniemellä vanhusten kotiin annettavien palvelujen alueellisen tilaisuuden, ns. Tilaisuudessa keskusteltiin sosiaalija terveydenhuollon toteutumisesta asiakkaan näkökulmasta learning cafe -menetelmää hyödyntäen. Neuvonnan ja ohjauksen yhteydessä asiakkailla oli ollut kokemuksia siitä, että he eivät tule kuulluksi eikä heidän tarpeitaan oteta vakavasti
Terveydenhuollon palveluissa haasteita Iäkkäät sekä heidän läheisensä kokivat, että terveydenhuollon toteutumisessa ja saatavuudessa on alueellisia eroja. Omaishoitajat kaipasivatkin hoidettavilleen hyviä, virikkeitä tarjoavia ja kuntouttavia hoitopaikkoja. Omaisja läheishoidon huolenaiheet Moni vanhus on hyvin yksinäinen ja riippuvainen palveluista ja kunnan järjestämästä tuesta, koska kaikilla ei ole omaisia tai läheisiä huolehtimassa. Muutokset tulisi osata ilmoittaa myös annosjakelupalveluun. Kuljetuspalvelut koettiin keskusteluissa tärkeäksi osaksi sosiaalisen elämän toteuttamista, mutta haasteena nähtiin niiden rajattu käyttömahdollisuus vain oman kunnan alueella. kohtaa asiakkaita kunnioittavasti ja koettiin, että liian usein vanhuksille esimerkiksi lässytetään, puhutaan liian nopeasti tai liian hiljaa. Ateriapalvelussa palvelujen toimivuuden ja palvelun tason haasteiksi nähtiin muun muassa ruuan mauttomuus ja epäily sen tuoreudesta. Järjestöjen toivottiin lähestyvän vanhuksia aktiivisemmin ja kuuntelevan heidän tarpeitaan. Esimerkiksi City-bussi voisi säännöllisesti kuljettaa ikäihmisiä liikuntaan, teatteriin tai muihin kulttuuripalveluihin. Asiakasareenoiden toimeenpanoa voi seurata Twitterissä aihetunnisteella #sotevalo18. Annosjakelu koettiin hyväksi, mutta sen haasteena on lääkitysmuutosten huomiotta jääminen. Kehittämisehdotuksena keskustelijat toivat esiin, että ruuan lämmityksen tulisi kuulua osaksi kotipalvelua. Tilaisuuteen saapui runsaasti asiasta kiinnostunutta ja aktiivista väkeä. Lisäksi toivottiin, että lähikeittiöt ja paikallisuus huomioitaisiin ruuan valmistuksessa ja toimittamisessa. Tukipalvelujen toteutuminen Asiakasareenan keskustelijoiden mukaan tukipalvelut koettiin tarpeellisiksi, mutta niiden toimivuudessa oli haasteita. Palvelujen löytäminen oli vaikeaa ja palveluntuottajan etsiminen on monelle ikääntyneelle ylivoimaista, koska se edellyttää usein digitaitoja. Muistisairaiden asiakkaiden kohdalla lääkehoidon haasteena on lääkkeiden oikea-aikainen ottaminen. Puutteita on omalääkärijärjestelmässä, aikojen saatavuudessa sekä terveyspalveluiden henkilöstön vaihtuvuudessa ja tiedonkulussa. Lääkehoidon osalta toivottiin entistä tarkempaa huomiota lääkityksen tarkistamiseen ja lääkehoidon arviointiin. 19 Vanhustyö 3 • 2018 Asiakasareenat: Ikäihmisten kotiin annettavien palveluiden asiakasareenat ovat osa Valviran ja aluehallintovirastojen yhteisen sosiaalija terveyden huollon valtakunnallisen valvontaohjelman toimeenpanoa. Omaishoidon palkkioita ja palkkioiden perusteita toivottiin yhdenmukaistettavan koko maassa samanlaisiksi. Julkisen liikenteen pysäkkejä toivottiin sijoitettavan ikäihmisille suunnattujen palvelujen läheisyyteen. Omaishoitajiien terveydestä huolehtiminen koettiin tärkeäksi ja heille kaivattiin säännöllisiä terveystarkastuksia. Kuljetuspalveluja voitaisiin keskustelijoiden mukaan kehittää. 6. Valvira ja aluehallintovirastot järjestävät vuonna 2018 eri puolilla Suomea vammaispalveluiden ja ikäihmisten kotiin annettavien palveluiden asiakkaita osallistavaa alueellista asiakasareenaa. Omaishoito on kovin sitovaa ja monet hoitajat uupuvat. Väärinkäsityksiä syntyy myös hoitajien käyttämästä ”nuorisokielestä”
Ihmisen haurastuminen ja sen myötä tulevat muutokset ovat ihan samanlaisia kaikkialla, Etuja Takahikiällä, ne ovat universaaleja. Inhimillisyys etusijalle – Älkää hyvät kunnat laittako niitä rahoja seiniin, Finne-Soveri huudahtaa laitoshoitoon viitaten. pysäkin jälkeen tulee vielä 17 ja vasta sitten 18. G eriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Harriet Finne-Soveri on I&O-kärkihankkeen asiantuntijana tehnyt tiivistä yhteistyötä tulevien maakuntien muutostyöryh mien kanssa. Joka maakunnassa keskustellaan yhteisten kriteerien tarpeellisuudesta, halusta vähentää eriarvoisuutta ja luoda yhteiskuntaan edellytykset hyvään kotihoitoon. Ministeri Saarikon sanoin ”Meillä on kaikki avaimet käsissämme tehdä ikäihmisten hoitomallista maailman paras malli, josta muut maat voivat ottaa mallia”. :n aineistoja. Haasteisiin tartutaan ja ratkaisuja etsitään. dossa tai palveluiden järjestämisessä. laitoshoito. Toisaalta totta on sekin, että asiat pitää tehdä tietyssä järjestyksessä. Kaikki joko seisoo tai kaatuu sen mukaan, toimiiko ihmisen arki. Siitä on tiedossa vasta vähän konkreettista. Nyt kun uudistusta tehdään hallituksen kärkihankkeena ministeriön toimesta, on meillä ns. Haastattelut artikkelia varten on tehty huhtija toukokuussa. Toisenlainen oli tilanne vuonna 2015, kun teimme Muistiliiton kanssa kansallista selvitystä Muistibarometriä varten. Suotavaa olisi, että saisimme HILMO-ohjauksen sisällöt nykyistä selkeästi nopeammin käyttöön. Ja nimenomaan sellaisia palveluita, joita tulevaisuudessa tullaan kotiin tarvitsemaan. Maakuntatasolle kaivataan konkretiaa – Suuri ja ajankohtainen haaste on, millaisen kopin maakunta ottaa uudistuksen eteenpäin viemisessä. Maakunnissa on monilla tasoilla ja kokoonpanoilla pureuduttu kotija omaishoidon kehittämiseen. 20 Lisätietoa: Lähteenä käytetty STM.. Tuolloin ei ollut mitään palveluja työikäisille muistisairaille. Olen niin monta kertaa nähnyt, että kun vanha ja hauras ihminen saa mahdollisuuden voimaantua, hän siihen myös pystyy. Harriet Finne-Soverin toive on, että kunnissa nostettaisiin inhimillisyys etusijalle ja satsattaisiin varoja vanhenemisen monimuotoisuuden palvelemiseen. I&O-kärkihankkeen ”pääteasemana” on saada ikääntyville ja muille kotija omaishoitoa tarvitseville riittävä määrä palveluja. leveämmät hartiat luoda kansallisia toimintamalleja, joita yksittäiset tahot ja toimijat voivat ottaa käyttöön, esim. Peilin näyttäjän rooli – THL:n rooli on peilin näyttäjän rooli (informaatio-ohjaus): tutkijat kokoavat eri rekistereistä tietoja ja tuottavat arviointiaineistoja maakunnittain vallanpitäjille, jotta päätöksenteko voi olla tutkittuun, arvointitietoon perustuvaa; esimerkiksi perusterveydenhuollossa avohoito vs. pysäkki, vaikka junan pääteasema on alusta alkaen tiedossa. Joistakin kunnista vastattiin, ettei meidän kunnassa ole työikäisiä muistisairaita tai että meidän kaupungissa on niitä kolme. Ilmapiiri maakunnissa on sellainen, että nyt oikeasti on mahdollista tehdä meille ja meidän asukkaille hyvää tulevaisuutta. 6 OSA II. Aivan kuten junan on kuljettava järjestyksessä pysäkiltä toiselle ja 16. Kansallinen toimintamalli voisi tarjota tähän ratkaisun. pienten erityisryhmien hoiTeksti: Tiina Hailla, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto Kuva: Maarit Kytöharju Harriet Finne-Soverin matkakirjeitä maakunnista Kotija omaishoidon uudistuksen (I&O-kärkihanke) maakuntalähettiläs Harriet Finne-Soveri kiertää maakunnissa ja hioo yhdessä alueen toimijoiden kanssa parhaita mahdollisia palveluja iäkkäille sekä perheja omaishoitajille. – On ollut hienoa nähdä, millaista yhdessä tekemisen meininkiä alueilla on