SENIORARBETE SENIORARBETE 3 • 2017 TEEMA: Vaikeat asiat puheeksi
TEEMA: Vaikeat asiat puheeksi Bi gs to ck 7 Jo 1990-luvulta alkaen kehitetty huolen puheeksioton malli kiinnostaa laajalti. Ikääntyminen ei suojaa ihmistä päihteiden liikakäytöltä. 2 SENIORARBETE 3 • 2017 Seuraava numero ilmestyy 22.9.2017 | Lehden teemana on Ohjaus ja neuvonta Kuka tahansa voi ilmaista huolensa ikääntyneestä ihmisestä. 22 38 12. Mielenterveyttä voidaan vahvistaa vanhuusvuosinakin, keinoja löytyy
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. • Kirsti Rantala 26 Työpaikkojen kulttuuriin puheeksi ottaminen • Susanna Mäkinen 28 Ikääntyneen henkilön suun terveys ja MobiDent-applikaatio • Hanna Silvennoinen, Vera-Maria Kohvakka, Teija Rautiola ja Hannu Lampi 30 Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on tärkeää • Tuulikki Petäjäniemi 32 Autetaanko omia aikuisia lapsia enemmän kuin iäkkäitä vanhempia. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. • Hans Hämäläinen 34 Tunnista, ennakoi, turvaa ja varmista – Väkivalta puheeksi • Henriikka Laurola, Piia Tiilikallio, Riitta Vesala ja Maria Lappalainen 36 Jade II: Omakielisyys tärkeää, arvostava kohtaaminen välttämätöntä • Susanna Lehtovaara Voimaannuttavia mahdollisuuksia puhumiseen 38 Keinoja ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden tueksi • Tiina Hailla 39 Elämäntaidot keskusteluun • Ilka Haarni 40 HILDA-palvelu: Musiikki keskustelun avaajana • Niina Holappa Vanhustyön johtajien palsta 41 Vanhusasiamies apuna, jos palvelu tökkii • Riikka Piironen Kurkistus palvelujärjestelmään 42 Iäkkäiden kotihoidon ja tukipalvelujen asiakasmaksut syynissä • Katja Ilmarinen 43 Poimintoja julkaisuista 44 Keskusliitto tiedottaa 45 Ajan virrassa 46 Ledare • Satu Helin. www.vtkl.fi Pääkirjoitus 4 Vaitiolo ei olekaan kultaa • Satu Helin Uusi säädöstausta velvoittaa epäkohtiin puuttumiseen 5 Lainsäädännöstä tukea ongelmiin tarttumiseen • Kysy & vastaa -palsta: Satu Karppanen 6 Ilmoitusvelvollisuus osaksi hoivayksiköiden omavalvontaa • Elina Uusitalo 7 Huoli-ilmoituksen avulla epäily iäkkään selviytymisestä selvittelyyn • Niina Kaukonen, Satu Helin 10 Löytävä vanhustyö ikääntyneen turkulaisen tukena • Ulla-Maija Nikula, Sanna Jokinen, Saija Rahunen ja Annikka Lötjönen Puheeksiottamisen malleja ja toimintakulttuuria 12 Puheeksioton työmalli avuksi, kun on herännyt huoli • Jukka Pyhäjoki 14 Myöhäisestä yksintekemisestä varhaiseen avoimeen yhteistyöhön • Jukka Hakola 16 Järvenpäässä huolen puheeksi ottaminen osaksi toimintakulttuuria • Reetta Nick, Johanna Sinkkonen 17 Ammattietiikka tukee sekä asiakasta että ammattilaista • Alpo Heikkinen, Jaana Manssila 18 Tony Dunderfeltin haastattelu: Miehet ja naiset huolensa ilmaisijoina • Satu Helin 20 Marja-Liisa Mankan haastattelu: Kun työssä tökkii – asenteet tarkasteluun • Pirjo Lääperi Puheeksi otettavia asiaesimerkkejä 22 Päihteiden käyttö ajoissa puheeksi, aijjooslaisittain • Marja-Liisa Nevala 24 Kuinka puhua kuolemasta. 3 Vanhustyö 3 • 2017 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Mia Löflund Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2017 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen
Sananparsi on myös ohjannut olemaan pidättäytyväinen omista asiois ta puhuttaessa, jotta toisilla ei olisi mahdollisuutta arvostella omaa toimintaa tai mahdollisuutta kertoa asioita eteenpäin kolmansille osapuolille lisätulkintojen kera. Asiakasta on suojeltu jopa häneltä itseltään tilanteissa, missä jatkohoitopaik kaan ei ole lähetetty asianmukaista tietoa. Päällekkäi set asiakastiedonkeruujärjestelmät ovat esimerkki voima varojen hukkakäytöstä. Vanhusten kal toinkohtelua selvittäneen kyselyn mukaan palvelujen epä kohtia raportoidaan runsaasti anonyymisti eli nimettömänä. Elämän ehtoopuolen asioiden, ku ten hoitotahdon, edunvalvontaval tuutuksen ja omaisuuden hoitoasi oiden, saati sitten kuoleman lähes tymisen puheeksiotto ei ole lap sille helppoa, jos kotioloissa ei ole opittu avoimesti keskuste lemaan erilaisista ongelmista tai jos keskusteluista on jäänyt ikä viä kokemuksia. Tässä lehdessä avataan joi takin vaikeiksi koettuja pu heeksiottamisen asioita, kerro taan lainsäädännön muutok sista ja mikä parasta, annetaan esimerkkejä hyviksi koetuista käytännöistä. Käytännön työssä oleellista on epäkohtien ja minkä tahansa huolen ratkaiseminen ja erityisesti ehkäisy. Kännykkäviestittelyn ja tie totekniikan hallitsemme, mutta puhumisen eri muodot tai tavat olla kehittymismahdollisuuksiemme listalla. 4 Pääkirjoitus Satu Helin Vaitiolo ei olekaan kultaa L apsuudestani on jäänyt muistiin sananparsi ”puhumi nen on hopeaa, vaitiolo kultaa”. Suomalaisia luonnehditaan puheliaiksi, mitä on to dellisuudessa kuitenkin havainnollistettu ristikkäisellä laasta rilla kiinni teipatun suun avulla. Suomi tunnetaan hyvästä koulutusjärjestelmästä, jolloin sananparsiin viittaaminen käytöstapoja selitettäessä voi tun tua oudolta. Nii tä onnellisia, joilla on työpaikka, ohjaa työ pahoinvoinnin poistamiseen konsulttien laaja joukko. Vaikeaksi koettujen asioiden puheeksiottamisen pelko on inhimillistä. 6. Lainsäädännön uudistuttua vanhustyössä on nyt paitsi mahdollisuus niin myös velvollisuus ottaa esille mikä tahan sa huoli, mikä nousee asiakkaan tilanteesta. Asiakkaalta luvan pyytäminen hänen tietojensa käsittelyyn hoitoon osallistuvien tahojen kesken auttaa aina. Media välittää uutisia ulos harhailemaan lähteneestä vanhuksesta, huijauksista tai lä heisten toteuttamista väärinkäytöksistä. Euroopan unionin toiminnassa jäsenmaita on kuvattu humoristisesti kansakunnasta syntyvän mielikuvan mukaan. Työkaverit voivat vältellä työn teon ongelmien puheeksiottoa peläten loukkaavansa kaveriaan ja aiheuttavansa sä röä muuten niin mukaviin kollegiaalisiin suh teisiinsa. Siinä joudumme laittamaan itsemme likoon, mi kä voi näyttäytyä asiantuntijan roolin ottamiselta suhtees sa toiseen henkilöön ja hänen henkilökohtaisiin kysymyksiinsä. Tähän tarvitaan konkreettisia puheeksiottamisen työmenetelmiä, työmenetel mien ottamista osaksi työyksiköiden henkilöstökoulutusta ja toimintakulttuuria sekä rohkeutta soveltaa opittuja menetel miä. Jul kisuudessa ihmetellään sitä, miksi kukaan ei ole ajoissa puuttunut asioihin. Se opetti paitsi toisen ih misen arvostavaan kuunteluun niin myös käyttäytymi seen, missä ei kannata liikaa puuttua toisen ihmisen asioihin, jottei siitä aiheutuisi itselle myöhemmin harmia. Aikaa käytetään ongelmien puimiseen, mutta eri asia on se, minkä verran aikaa kohdenne taan asianosaisten kanssa konkreettisesti keskustelemiseen ja ratkaisujen hakemiseen. Teoria ei ilman käytäntöä tuo tuloksia. Sosiaali ja terveydenhuollon ammattilaisten vaitiolo velvollisuus potilaan tai asiakkaan asioista on johtanut jopa tilanteisiin, missä vaitiolovelvollisuus tuntuu enem mänkin vaitiolomahdollisuudelta. Samaten sai rastumisen tai vaikeiden ihmissuhdesotku jen keskellä on tapana viisastella siitä, miten nämäkin asiat olisi voitu estää niihin ajoissa puuttumalla tai noudattamalla ohjeita. Lienee ymmär rettävää, että vaikeiden asioiden keskusteluhetkistä ei ole runsas ta kuvatarjontaa. Monesti odotetaan, että joku toinen henkilö hoitaisi kiusallisen asian pois päiväjärjestyksestä. Esimies ja alaistaitokursseja järjes tetään työasioiden sujuvuuden edistämiseksi
Menettely edellyt tää ammattilaisilta osaamista ja uskal lusta hankalienkin asioiden esille otta miseen ja niiden käsittelyyn rakentaval la tavalla. Parasta olisi, jos esiin nous seita ongelmia käsiteltäisiin työpaikal la yhdessä ja henkilökunta sekä asiak kaat voisivat osallistua niiden ratkaise miseen. Useimmissa tapauk sissa iäkkään henkilön edun mukaista on varmasti, että asiaa käsitellään yh dessä hänen kanssaan ja asiaa viedään eteenpäin yhdessä. Vanhuspalvelulaissa (9802012) on myös säädetty (25 §) ilmoittamisesta iäkkään henkilön palvelutarpeesta. Ensisijainen menet tely on käydä asia läpi yhdessä henkilön kanssa ja joko yhdessä asiakkaan kanssa tai tämän suostumuksella olla yhteydes sä sosiaalihuoltoon. Vuoden 2015 huhti kuussa voimaantulleen sosiaalihuolto lain (1301/2014) valmistelussa tavoi teltiin asiakaslähtöisiä toimintatapoja, joissa asiakas on itse aktiivinen toimija omassa asiassaan. Siten tässä asiassa asiakaslähtöisempää on käyttää sosiaali huoltolakia, vaikka vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen saattaa ammattilai sestakin joskus tuntua hankalalta. Asian nostamisella lakiin on tarkoitus antaa tukea sitä, että hen kilökunta kertoo havaitsemistaan epä kohdista, vaikka niiden puheeksi otta minen voikin olla vaikeaa. Vasta toissijaisesti laissa mai nitut ammattilaiset voivat tehdä sosiaa lihuollolle ilmoituksen niissä tilanteis sa, joissa asiakas kieltäytyy antamasta suostumusta tai sitä ei ole muista syistä häneltä mahdollista saada. Sosiaalihuoltolaki kannustaa henkilös töä nostamaan esiin ja ottamaan puheek si asiakastyötä koskevia epäkohtia tai nii den uhkia, jotta niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa. Kummatkin lait velvoittavat ilmoittamaan asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista. 5 Vanhustyö 3 • 2017 kysy & vastaa Lainsäädännöstä tukea ongelmiin tarttumiseen Teksti: Satu Karppanen, STM, neuvotteleva virkamies Sekä sosiaalihuoltolakia että vanhuspalvelulakia on uudistettu. Avun saannin varmistamiseksi laissa (35 §) on määritelty miten tulee mene tellä, jos ammattilainen työssään huo maa selvästi sosiaalihuollon tarpeessa olevan henkilön. Tarkoituksena on turva ta erityisesti kaikkein haavoittuvimmas sa tilanteessa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutuminen ja heidän hyvinvointinsa edistäminen. Yksityisiltä henkilöiltä ei edellytetä asiakkaan luvan saamista, mutta varsin kin silloin kun ilmoitusta tehdään tutus ta tai läheisestä ihmisestä, olisi hänen auttamisensa onnistumisen kannalta hyvä, jos ilmoitus tehtäisiin yhteisym märryksessä hänen kanssaan tai aina kin niin, että hän on siitä tietoinen. Lakiin on erikseen kirjattu, että työnantaja ei saa kohdistaa kielteisiä toimenpiteitä ilmoi tuksen tehneeseen työntekijään. Voivatko työntekijät lain nimissä välttää asioiden puheeksiottamisen asianomaisen kanssa. Asiakkaiden omaa osallisuutta omis sa asioissaan on uudessa lainsäädän nössä vahvistettu. On ai na sekä työntekijöiden, että työnantajan etu, että työyhteisössä voidaan avoimes ti tuoda esiin siellä ilmeneviä hankalia kin asioita liittyvät ne sitten asiakkaiden tai työntekijöiden asemaan. Tarkoituk sena on varmistaa, että iäkäs henkilö saa tarvitsemansa avun ja huolenpidon silloinkin, kun hän ei sitä itse osaisi tai ymmärtäisi pyytää. Mitä tapahtuu epäkohtien ilmoittamisen jälkeen. Kykenevätkö kaikki asiakkaat yhteistyöhön epäkohtien ilmoittamiseksi. Lain mukaan myös muilla kuin laissa mainituilla ammattilaisilla on mahdol lisuus tehdä ilmoituksen sosiaaliviran omaisille salassapitosäännösten estämät tä. Tärkeää on myös se, että kun epä kohtia tuodaan esiin, niihin myös puu tutaan. Lain mukaan (48 §) sosiaalihuol lon henkilöstöön kuuluvan on ilmoi tettava toiminnasta vastaavalle esimie helle, jos hän työssään huomaa jonkin epäkohdan tai se uhan asiakastyössä. Sosiaalihuoltolaissa, joka on sosiaali palveluja koskeva yleislaki ja siten kos kee myös iäkkäitä, on määritelty, että silloin kun ihmisen asiaa voidaan käsi tellä useiden eri lakien perusteella, pitää käyttää sitä lakia, joka parhaiten toteut taa asiakkaan etua. Vanhuspalvelulais sa ei ole vastaavaa yhteydenottomenet telyä kuin sosiaalihuoltolaissa eikä sii nä edellytetä asiakkaan suostumuksen selvittämistä. Ilmoituksen saaneella johtavalla viranhaltijalla on velvollisuus antaa oh jeet siitä, miten tilanteessa tulee toimia ja käynnistää toimet epäkohdan pois tamiseksi. 6. Epäkohdat voivat liittyä esimerkiksi asiakas turvallisuuteen, asiakkaan kal toinkohteluun tai toimintayksikössä olevaan asiakkaille haitalliseen toimin takulttuuriin
Raportin julkistus jo sinällään lisäsi tietoisuutta ilmoitta misvelvollisuudesta, ohjasi vanhusten huollon yksiköitä kehittämään omaval vontaansa ja Valviran suuntaamaan val vontatoimintaansa. Epäkohdan ilmoittajaan ei kuitenkaan saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia, vaan epäkohdista on voitava ilmoittaa seu raamuksia pelkäämättä. Valvontaviranomaisille kentältä tul leen palautteen perusteella näyttäisi va litettavasti siltä, ettei ilmoitusvelvolli suutta ja siihen liittyviä menettelytapoja ja toimintaohjeita tunneta kentällä riit tävästi. Valvontaviranomaisia lähesty tään usein asioissa, mitkä olisi tarkoi tuksenmukaisinta ja nopeinta selvittää paikan päällä. Ilmoitusvelvollisuus ja siihen liitty vät menettelytavat on liitettävä osaksi toimintayksikön omavalvontasuunni telmaa ja työnantajalla on velvollisuus kertoa henkilöstölleen ilmoitusvelvol lisuudesta. Valvira toteutti kaltoinkohtelun selvittämiseksi keväällä 2016 kyselyn 1 133 vanhustenhuollon ympärivuo rokautisen hoivan yksikköön. Vastan neista 7 406 työntekijästä peräti 93 % oli havainnut jonkinlaista kaltoinkoh telua. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Hen kilöstöllä tuntuu olevan se käsitys, et tä epäkohdasta ilmoittaminen johtaa työnantajan taholta johonkin kieltei seen toimeen ilmoittajaa kohtaan. http://www.valvira.fi/documents/14444/1835702/Selvityksia_kaltoinkohtelu_ vanhustenhuollon_yksikoissa.pdf Valviran toteuttaman kaltoinkohteluselvityksen raportin mukaan kehittämistarpeina ovat mm.. Henkilöstöön kuuluvat ilmoittajat haluavat usein valvontaviranomaiselle epäkohtailmoitusta tehdessään pysyä asian selvittelyssä nimettömänä. 6 Valviran toteuttaman kaltoinkohteluselvityksen raportin mukaan kehittämistarpeina ovat mm. Vanhusasiakkaan kaltoinkohtelun li säksi ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluu yksikön toimintakulttuuri, jo ka voi vaarantaa asiakkaan turvallisuu den tai altistaa vahingollisille toimille. Toiminnasta vastaavalla on velvollisuus luoda yksikköön luotta muksellinen ja avoin toimintakulttuuri ja pitää huolta siitä, että henkilöstö tun tee omavalvonnan ja ilmoitusvelvolli suuden tavoitteet ja toimenpiteet. Havainnot vaihtelivat samassakin yksikössä; toinen oli havainnut kaltoin kohtelua ja toinen ei. Vastuussa olevan yksikön esimie hen velvollisuutena on ryhtyä viivy tyksettä toimenpiteisiin, kun hän saa tietoonsa epäkohdan tai sen uhan. Epäkohdalla tarkoitetaan esimer kiksi asiakkaan hoivaan, huolenpitoon tai turvallisuuteen liittyviä puutteita. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituk sena ei ole ollut asettaa henkilöstöä ja työnantajaa vastakkain, vaan molem milla tulisi olla yhteinen päämäärä: asia kas ja potilasturvallisuuden tur vaaminen. Ilmoitusvelvollisuus on siis osa yksiköiden omavalvontaa ja sen to teuttamista. Teksti: Elina Uusitalo, ylitarkastaja, Valvira Kuva: Antti Pakkanen / Valokuvaamo Kipinä Ky Ilmoitusvelvollisuus osaksi hoivayksiköiden omavalvontaa I lmoitusvelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että sosiaalihuollon työntekijän on vanhustenhuollon asumispalvelu yksiköissä viipymättä ja salassapito säännösten estämättä ilmoitettava yksi kön toiminnasta vastaavalle, jos työnte kijä huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epä kohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuol lon toteuttamisessa. 6 Vanhustenhuollon ympärivuorokautisissa palveluissa työskenteleviä on velvoittanut 1.1.2016 alkaen sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Jos näin ei tapahdu, ilmoituksen vastaan ottaneella henkilöllä on velvollisuus il moittaa asiasta aluehallintovirastolle. • omavalvontasuunnitelmiin kirjattavat menettelytavat epäkohtien esille ottamiseksi ja korjaamiseksi • henkilöstön tietoisuuden lisääminen ilmoittamisvelvollisuudesta sekä siitä, että se sisältyy oman yksikön toimintaan, yksikön laadun valvontaan
Ennaltaehkäisevissä kotikäyn neissä, yleisötilaisuuksissa, yhteistyötahojen toimesta, ikäihmisten ter veystarkastuksessa tavoitettiin ikäihmisiä, kenestä oltiin huolissaan, mut ta vain osaa heistä. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä. Etsivää vanhus työtä lähdettiin kehittämään Mikkelin vanhuspalveluissa osana 1.1.2015 alkaneen palveluohjausyksikön toimintaa. Joskus on vaikea tulla puhumaan, on helpompi lähes tyä muuta kautta. >> Huoli-palvelun tärkein tavoite on helpottaa ikäihmisestä huolestuneen henkilön yhteydenottoa asiantuntijaan.. Niina Kaukonen, vanhusja vammaispalvelujen johtaja, Essote E teläSavon sosiaali ja terveyspalveluissa (Essote) on jatkettu vuonna 2011 aloitettua vaikenemisen kulttuurin muuttamista osana omaval vontaa ja työ jatkuu. Huolen puheeksi ottaminen osaksi Digi-Mikkeliä Mikkelissä on toteutettu nelivuotinen laajamittainen LUPAUShanke kun nassa hoidettavien asiointien digitalisoimiseksi. Kotona asuu yhä enemmän ikääntyneitä ja yksinäisiä ihmisiä Miten heidän turvallista arkea voidaan edesauttaa. Tämä kulttuurimuutos vaatii johta miselta paljon ja toistuvaa keskustelua henkilökunnan kanssa sekä hen kilöstökoulutusta, jotta yksikön toteuttama omavalvonta elää käytännössä. 7 Vanhustyö 3 • 2017 LAINSÄÄDÄNTÖ KÄYTÄNTÖÖN Teksti: Niina Kaukonen, Essote ja Satu Helin, VTKL Kuva: Kimmo Iso-Tuisku/Aalto Oy Huoli-ilmoituksen avulla epäily iäkkään selviytymisestä selvittelyyn Epäkohdista vaikeneminen on puhuttu ja vakava aihe sosiaali palveluissa. Vanhustyön keskusliitto tutustui hankkeeseen sekä kunnan vanhuspalveluihin vuonna 2014 Van hustenviikon avajaistilaisuuden aattona. Lapin yliopistossa tehdyn YTM Laura Tiitisen kyselytutkimuksen tuloksetkin maalaavat karun kuvan siitä, miten epäkohdista raportoidaan ja miten niihin puututaan. Mikkelin kaupunki oli jo tätä ennen antanut aiesopimuksen VTKL:n Kotiturvahankkeen rahoitus hakemukseen ja siten yhteistyön laajentamiseen oli olemassa innostunut ja keskinäistä mielenkiintoa lisäävä maaperä. Omavalvonta ja työn tekijöiden ilmoitusvelvollisuus eivät ulotu niihin ikääntyneisiin, ketkä asu vat yksin kotona ja joilla ei ehkä ole läheisiä auttamassa
Omavalvontasuunnitelmaan tulee kirjata menettelytavat epäkohtien ilmoittamiseksi ja käsittelemiseksi. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Ohjelma herätti kiinnostusta myös muiden am mattilaisten keskuudessa. Essotessa uskotaan, että vaikenemisen kulttuuria pystytään murtamaan riittävän avoimella, välit tävällä ja jämäkällä johtamisella ja yh teistyöllä. Sanatarkat lakitekstit luettavissa www.finlex.fi Sosiaalihuoltolaki 14, 47–49 § Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 6 § Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä sosiaalija terveyspalveluista 23 ja 25 §. kun talaistilaisuuksissa, eläkeläisjärjestöissä, kouluissa, yhteistyötahoissa, apteekeis sa ja pankeissa. Huoliohjelmaan ei ole kuitenkaan tullut turhia ilmoituk sia tai pilanpäiten tehtyjä ilmoituksia. Pal velu on auki ajasta ja paikasta riippu matta. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi. Huolikonsepti on liitetty osaksi VTKL:n toteuttamaa Kotiturvahanket ta, jossa ikääntyneiden ihmisten asun tojen korjausneuvojat voivat ilmoittaa huolestaan joko sähköisesti tai ottamal la suoraan yhteyttä sosiaali ja terveys palvelujen keskitettyyn palveluneuvoon. Tämän vuoksi tiedotusta jär jestelmän käyttötarkoituksesta hiottiin useaan otteeseen. Toimintamallin tavoite ja käyttöönotto Huolipalvelun tärkein tavoite on hel pottaa ikäihmisestä huolestuneen hen kilön yhteydenottoa asiantuntijaan. Paljon keskus teltiin mahdollisista väärinkäytöksis tä, mihin digitaalinen järjestelmä voisi altistaa. Myös terveydenhuollon yksiköissä edellytetään toteutettavan omavalvontaa. Myös muu, kuin alan ammattihenkilö voi tehdä ilmoituksen. Epäilyjä työn määrään lisään tymisestä ja siitä, onko lupaa ilmoitella, jos on huolissaan ihmisestä, ketä ei tun ne tai ei ole läheinen. Työpajassa ideoitiin ja kiteytettiin tulevan digitaalisen Huoliilmoituk sen mahdolliset käyttäjät ja ilmoituk seen vastaaminen. Sosiaalihuollon epäkohdista tulee ilmoittaa. Se vaatii myös jokaisen työn tekijän sitoutumista omavalvonnan vel voitteisiin. Syksyllä 2016 Huoliilmoi tusta esiteltiin Tampereella Hyvä ikä messuilla VTKL:n osastolla. Laajaa tiedottamista Essoten palveluohjausyksikön esimies Sari Kärkkäinen kertoo, että Huolioh jelmasta on käyty kertomassa mm. Ilmeisessä palvelutarpeessa olevasta henkilöstä tulee myös ilmoittaa sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle vanhuspalvelulain 25 § mukaan. Eri alojen asian tuntijoista ja kokemusasiantuntijoista koostuvaa työryhmää koutsasi palvelu muotoilijan koulutuksen saanut henkilö yhdessä digiosaajan kanssa. Tämä tieto on luottamuksellinen, mutta myöhemmin voi tulla tarve kysyä tarkempia tietoja esimerkiksi tilantees ta, jossa huoli on syntynyt. Asiaan orientoi tumiseksi pyydettiin Eloisa ikä ohjel man toimijoita jäsentämään ohjelma koordinaatiossa mukana olevien hank keiden perusteella etsivän ja löytävän vanhustyön malleja. Säädökset velvoittavat Palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi tulee laatia omavalvontasuunnitelma kaikissa sosiaalihuoltolain 14 § mukaisissa palveluissa, kuten kotipalvelussa ja -hoidossa, asumisja laitospalveluissa. Esotessa on palvelujen tuottajille järjestetty koulutusta, tehty kirjalliset ohjeet ja laadittu lomake, millä Huoli ilmoitus tehdään. Mikkelissä oli eh tinyt kertyä sovellettavissa olevaa ko kemusta vastaavasta nuorisotyön lipu tusmallista ”tajuu mut”. Henkilöstön on ilmoitettava toiminnasta vastaavalle henkilölle viipymättä tehtävissään huomaamastaan tai tietoonsa saamasta asiakkaan sosiaalihuollossa ilmenevästä epäkohdasta tai sen uhasta. 8 Etsivän vanhustyön konseptin perusteiden kehittäminen VTKL osallistui Mikkelin Huoliilmoi tuksen, etsivän vanhustyön konsep tin rakentamiseen. Epäilyjäkin uudesta toiminnasta syntyi alkuun, etenkin ammattilaisten kesken. Ohjelmasta on laadittu esite, mihin ohjataan Essoten nettisivu jen kautta. Kaikkiin ilmoituksiin reagoidaan. Vaikka ilmoituksen jättäjä pysyy halutessaan ilmoituksen kohteelle ni mettömänä, hänen tulee kertoa yhteys tietonsa ja suhteensa huolen kohtee seen
9 Vanhustyö 3 • 2017 miten ikäihminen selviää kotona päivit täisistä askareista, saavatko ruokaa ja huolehtiiko joku lääkehoidosta. Ilmoit tajiin ei ilmoituksen tekemisen johdo ta ole tullut mitään uhkailua eikä syy töksiä. Huolta aiheuttaa, Mikkelissä voi kuka tahansa ilmaista huolensa ikäihmisestä sähköisen Huoli-palvelun avulla. taan vaikenemisen kulttuuria myös tä tä kautta ja tämän toimintakulttuurin muutosta jatkamme aktiivisesti yhteis työllä. Ikäihmiset itse ovat kuunnelleet tyytyväisenä, että on oikeasti mietitty erilaisia keinoja, mi ten heistä pidetään huolta. Asiat Huoliilmoituksen taustalla voivat olla arkaluontoisia ja täten tar vitaan vahvaa ammatillisuutta kohdata ihminen, josta ilmoitus on tehty. Käytännöstä kuul leet ihmiset ovat pitäneet tärkeänä, et tä ihmisistä välitetään. Alussa ilmoituksia saatiin 3–9 kpl kuukausittain ja puo lisentoista vuotta toiminnan käynnis tymisen jälkeen lokakuusta 2016 alka en ilmoituksia on tullut 11–16 kpl kuu kausittain. Lähei set ovat huolissaan myös alkoholin käy tön tuomista ongelmista tai taloudelli sista kaltoinkohteluepäilyistä. Avun saajat ovat olleet tyytyväi siä. Huoliilmoitukset eivät läheskään aina johda palvelujen aloittamiseen, mutta palveluohjaaja voi jäädä seuraa maan tilannetta ja sopia uudesta yhtey denotosta asiakkaan kanssa. Ilmoitukset koskevat pääsääntöises ti ikäihmisiä, joilla alkaa olla muistin kanssa ongelmaa tai muuten toiminta kyky alkaa heikentyä. https://www.youtube.com/ watch?v=2rnX9daqQ7Q. Huoliohjelma on otettu käyttöön toukokuussa 2015. Olemme siis murtaneet osal HUOLI-ilmoituskonseptin hyöty Ohjelma on saanut pääsääntöisesti po sitiivista palautetta. Jo tämä on tuonut turvallisuuden tunnetta arjessa selviytymiseen. 6 Huoli-toimintamalli vanhustyöhön Jesse Haaja: Älä jää huolesi kanssa yksin – ilmaise HUOLI
Luottamuksen rakentamisel le annetaan tarvittava aika. Vuosien 2014–2016 aikana on tavoitettu noin 500 haasteellisessa elämäntilanteessa olevaa ikääntynyttä. Tärkeä osa työtä on tehdä näkyväksi iäkkäälle ihmiselle si tä, mikä jo onnistuu ja missä on men ty eteenpäin. Lomake nimettömästä huolenilmaisusta löytyy mm. Löydetyksi tulemiseen eri reittejä Löytävän vanhustyön piiriin voi tulla eri reittejä pitkin: suurin osa asiakkais ta ohjautuu yhteistyöverkoston kautta muiden ammattilaisten lähettämänä, mutta myös omaiset ja läheiset ottavat yhteyttä. Työ toteutetaan yhdessä Turun kau pungin ja muiden alueellisten yhteis työkumppaneiden kanssa ja se tehostaa nykyistä palvelujärjestelmää. Näin ollen tarvitaan uusia ihmisen tavoittamisen tapoja. palvelukatvei siin jää yksinäisiä, masentuneita ja päih deongelmista kärsiviä ikääntyneitä, joi den puolia ei kukaan pidä. On koettu, että kun hän saa osak seen aitoa ymmärrystä ja inhimillisen kohtaamisen kokemuksen, vastahakoi suus hälvenee ja yhteistyölle pystytään luomaan vastaanottavaisempi ilmapiiri. Tarvittaessa motivoidaan, kan natellaan ja kannustetaan niin pitkään kuin se on tarpeen. Yksilöllistä kohtaamista ja ryhmätoimintoja Ikääntyneet ihmiset kohdataan yksilöl lisesti heidän erityistarpeidensa kanssa kotona tai muussa heille mielekkäässä paikassa. Ryhmä toimintamuodot on todettu kustannus tehokkaiksi ja vertaistuki erityisen voi maannuttavaksi. Taustalla voi ol la huonoja ryhmäkokemuksia. He saattavat olla palveluista kieltäytyjiä tai heillä voi olla mielenterveys tai päihdeongelmia. Työskente lyn keskeisenä tavoitteena on se, että ih minen tulee aidosti kuulluksi ja kohda tuksi. Löytävää vanhustyötä tekee neljä sosiaali ja ter veysalan ammattilaista. On myös joukko ihmisiä, jotka eivät jaksa tai osaa etsiä itselleen tukea tai eivät tiedosta olevansa avun tarpeessa. Erityistä on, että Löytäville voi tehdä myös nimettömän huolen ilmaisun, joka mahdollistaa hienotun teisen puuttumisen läheisen tai naa purin elämään. Teksti: Ulla-Maija Nikula, Sanna Jokinen, Saija Rahunen ja Annikka Lötjönen Kuva: Tiina Hailla Löytävä vanhustyö ikääntyneen turkulaisen tukena L öytävä vanhustyö etsii ja löytää yhteiskunnan rattaista tipahtanei ta ikäihmisiä takaisin ”elämään” eli muiden ihmisten, tarvitsemiensa pal veluiden tai ammatillisen tuen piiriin. Toiminnan kaut ta tavoitettuja ihmisiä on ohjattu pal velujen piiriin, aktiviteetteihin ja heille sopiviin ryhmätoimintoihin. Joitakin voi vieraiden ihmisten kohtaaminen ah distaa tai on arkuutta ryhmätoimintaan, koska siitä ei ole aiempaa kokemusta. Kehittämistyö alkoi vuon na 2013 havainnosta, että palvelujärjes telmän ulkopuolelle, ns. On tärkeää, että hänet pidetään tietoise na siitä, mitä hänen asioissaan tapahtuu ja miten tästä yhdessä mennään eteen päin. 10 Ikääntyneitä ihmisiä ja vanhuksia on nyt enemmän kuin koskaan ennen. Yksi osa Löytävää vanhustyötä ovat erilaiset ryhmätoiminnot, jotka on rää tälöity henkilöille, joilla ei ole mahdol lisuutta osallistua yleisiin ikääntyneille suunnattuihin toimintoihin omien haasteidensa vuoksi. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä. Löytävän vanhustyön nettisivuilta. UUSI TOIMINTAMALLI Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Pilkkei siin voi tulla juuri sellaisena kuin itse on, pieni hiprakkakin sallitaan. Yksilöllistä kohtaamista tarvitaan ja kaivataan yhä enemmän. Apua ja palvelua tarvitsevista osa hakeutuu erilaisiin kerhoihin tai palvelujärjestelmään ja saa näin tukea tai tarpeenmukaisia palveluja. Löytävän vanhustyön menetelmä on yksi vastaus ihmisen hätään. Löytävä vanhustyö ohjaa myös tai tä män lisäksi Pilkeryhmiä yhdessä Turun kaupungin kotihoidon kanssa. Löytävää vanhustyötä on kehitetty ja mallinnettu turkulaisessa Fingerroosin säätiössä neljän vuoden ajan. Turun Löy tävä vanhustyö on osa STEAn Eloisa Ikä ohjelmaa, mitä koordinoi Vanhustyön keskusliitto
Oikea-aikainen apu tuo parhaat tulokset Löytävä vanhustyö on tuottanut yh teiskunnalle eriasteisia säästöjä, kun ikääntyneiden ihmisten kotona asumis ta on pystytty tukemaan ja jatkamaan. Löytävää vanhustyötä voidaan pitää myös hyvänä esimerkkinä toimivasta kuntajärjestökumppanuudesta ja pal veluintegraatiosta. Säästöjä yhteiskunnalle tulee vain, jos ih minen saa riittävät ja oikeaaikaiset pal velut kotiinsa. Osalla kotona asumisen jatkuminen on mahdollistunut, jolloin mm. Yksinäisyys vaivaa ja oma-aloitteisuus on hukassa. On todettu, että Löytävä vanhustyö tavoittaa juuri sitä ihmisryhmää, jon ka nykyinen palvelujärjestelmä huk kaa jonnekin tai ei pysty vastaamaan ikääntyneen sen hetkiseen tarpeeseen. Kuvassa Fingerroosin säätiön Löytävät Sanna Jokinen (vas.), Saija Rahunen, Annikka Lötjönen ja Ulla-Maija Nikula Eloisilla verkostopäivillä Helsingissä maaliskuussa 2017. Toiminta on puolueetonta, vapaaehtoista, yhdessä asiakkaan kans sa suunniteltua ja joustavaa. 6. Toinen tyypillinen esimerkki on henkilö, jolla ei ole tukiverkkoa eikä ystäviä. Ikääntynyt ihminen voi olla jo kotinsa ja sänkynsä vanki, yksittäisen henkilön avun varassa, ilman mahdollisuutta huolehtia omasta hygieniasta tai ruokailusta. Tulok sellista on asiakkaan ohjautuminen oi keiden palvelujen äärelle. toive koto na asumisesta on täyttynyt. Taustalla näkyy taiteilija Salla Lehtipuun kuvakiteytys päivän ohjelmasta. Löytävä vanhustyö on järjestölähtöistä toimintaa, joka madaltaa yhteydenot tokynnystä. Tilanne on jo haastavampi. Löytävään vanhustyöhön on ke rääntynyt paljon hiljaista tietoa, joka nähdään keskeisenä esimerkiksi palve luita kehitettäessä tai uusia toiminta muotoja luotaessa. Monesti tilannetta saatetaan lääkitä päihteillä. Työtä tehdään yh dessä rinta rinnan sen mukaan, mikä on tarpeen. Erityises ti palveluista kieltäytyjät tai viranomai siin epäluuloisesti suhtautuvat pitävät tätä tärkeänä. Samalla eri toimijoiden tietoi suus palvelujärjestelmän mahdollisuuk sista ja eri toimijoista lisääntyy. Arki voi olla vielä jollakin tavalla hanskassa, mutta itsellä on jo aavistus, että kauan tässä ei enää pärjää ilman apua. Löytävän vanhustyön kautta iäkkäät ovat päässeet muiden ihmisten pariin, voimaantuneet, saaneet toivon ja pysy vyyden tunteita sekä osallisuuden ko kemuksia. Omaisten huoli on suuri. Löytävästä vanhus työstä on valmistumassa julkaisu kesän kynnyksellä. Tällöin olemassa oleva osaami nen ja resurssit tulevat tarkoituksenmu kaisesti hyödynnetyksi ja päällekkäisen työn määrä vähenee. Vanhustyö 3 • 2017 11 Tyypillisiä asiakkaita: Esimerkkitapauksessa henkilön puoliso kuollut jokin aika sitten ja elämän piiri on pikkuhiljaa kapeutunut. Löytävän vanhustyön on todettu tarjoavan yhteistyökumppaneille ja vi ranomaisille apukäsiä tilanteissa, jois sa asiakas tarvitsee pitkäkestoisempaa suostuttelua, tukea ja kannattelua kuin mitä palvelujärjestelmä pystyy tarjoa maan. Lisätietoja: Löytävä vanhustyö: www.fingerroos.net/ loytava-vanhustyo Pilke-toiminta: www.turku.fi/ pilke-toiminta Löytävän vanhustyön tulokset puhuvat omaa tarinaansa Löytävässä vanhustyössä iäkäs ihminen kohdataan yksilönä ja hänen tilannet taan tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Ihminen on oman elämänsä asiantun tija ja Löytävän vanhustyön kautta hä nelle löydetään sopivat tuen muodot. Vertailuna voidaan käyt tää tehostetun palveluasumisen hintaa, minkä kuukausihinta vaihtelee 3 500– 4 500 euron välillä toimijasta riippuen. Ikääntyneiden toimintaky kyä on pystytty parantamaan ja ylläpi tämään erilaisen avun ja tuen avulla
PUHEEKSIOTTO Jukka Pyhäjoki työskentelee Asiantuntijana, THL:n hyvinvointi-osastossa, lapset, nuoret ja perheet yksikössä. ó Palmuke-projekti: Arnkil T. Huolen puheeksiottamisista 349 tapauksen käsittävä aineisto: Eriksson E. Projektin kohdealueina olivat lastensuojelu ja vanhusten kotihoito. ja Arnkil T. E., Eriksson E. Opas varhaisista dialogeista. Projektissa puheeksiottoa kokeiltiin tilanteissa, jossa työntekijälle syntynyt huoli asiakkaasta liittyi päihteiden käyttöön. & Arnkil R. Nykyään puheeksioton työmalli sopii kaikenlaisten huolien esiin nostamiseen vanhustyössä. 12 Terveydenja hyvinvoinnin laitokselta (THL, aiemmin STAKES) tutkijat Tom Arnkil ja Esa Eriksson kehittivät puheeksioton työmenetelmää ensimmäisen kerran Palmuke-projektissa 1990-luvun puolivälissä Raisiossa ja Hämeenlinnassa. Stakes. 2005. Huoli puheeksi. Teksti: Jukka Pyhäjoki, Asiantuntija, THL hyvinvointi-osasto, lapset, nuoret ja perheet yksikkö Puheeksioton työmalli avuksi, kun on herännyt huoli Vierailu Nepalin lastenkodissa. 2000 Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa. Stakes.. Sektorikeskeisyydestä ja projektien kaaoksesta joustavaan verkostointiin
•Sujuikokeskustelu,kutenennakoit?Koitkojotainyllättävää. 5. 1. •Mitentoiveikkaaksiarvioittilanteen?Ärsyttääköjokintilanteessasinua. Työmallissa työntekijä ennakoi ennen keskustelua tietoisesti oman toimintansa seurauksia yhteis työlle omaisten kanssa. 4. Kun huoli herää, pohdi: •Mistä olet huolissasi. Näissä tilanteissa asiakkaan hämmennys ja suuttuminen oli kuitenkin usein alku reaktio. Silloin, kun asiat otetaan heti puheeksi avoimesti ja rohkeasti, raken netaan luottamusta ja yhteistyötä. •Mitätapahtuu,josetotaasiaapuheeksi. Kokemusten mu kaan sekä asiakkaat että työntekijät koke vat tällaisen lähestymistavan yhteistyö hön kannustavaksi, hankalissakin kysy myksissä. 7. Keskustelun jälkeen arvioi: •Mitentoteutitpuheeksioton. 3. •Mitensinäkoetomaisen. Ennakoi, mitä tapahtuu, jos teet sen mitä ajattelit – miten sanoihisi reagoidaan. Miten turvaa osaltasi dialogin ja yhteistyön jatkamista. •Miltä ikäihmisen tilanne näyttää keskustelun jälkeen. 6 Huoli puheeksi peukalosäännöt: 1. Mitä opit. •Pohdijaennakoi,kuinkapuheeseesireagoidaan?Mikäonmahdollinenvälitönreaktio. Jotta luot tamuksellinen suhde ikäihmiseen ja hä nen läheisiinsä voi rakentua, niin huolet ja havainnot tulee ottaa puheeksi ikäih misen ja hänen omaisten kanssa varhain, avoimesti ja kunnioittavasti. Huolen esille nostaminen on aina myös lupaus tehdä asioille yhdessä jo tain, joka tukee ikäihmisen hyvinvoin tia. Etsi ajatuskokein ja mahdollisesti työkaverisi kanssa ääneen puhuen tapaa, joka ennakointisi mukaan aukaisee mahdollisuuksia puhua, kuunnella ja jatkaa yhteistyön rakentamista. Heidän aidoissa asiakas tilanteissa toteuttamistaan huo len puheeksiottamisista on koottu 349 tapauksen käsittävä aineisto. 8. 2. Kuuntele ja ole joustava, kysehän on kontaktissa tapahtuvassa vuoropuhelusta – älä siis toteuta aikeitasi mekaanisesti, tilanteesta välittämättä. •Mitenkerrotkeskusteluntarkoituksesta. Puheeksi otetaan nimenomaan työntekijän teke mä henkilökohtainen ja konkreettinen ikäihmistä koskeva huoli tai havainto. 9. Yhdessä kolmasosassa tilanteissa arvioitiin ennakkoon, että puheeksiottamisen jälkeen avautuu uusia jatkotyöskentelymahdollisuuksia. 2. Yksikään kontakti ei tässä aineis tossa vaikeutunut pahasti tai katkennut puheeksiottamisen seurauksena. Konkretisoi huolesi ja havaintosi – älä tee johtopäätöksiä. 6. Toimintatapa on yksinkertainen, mutta käänteentekevä. Mieti, mikä ihmisen kanssa työskentelyssä on hyvää ja toimivaa. •Mitenajattelitilmaistahuolesi,jottapuhettasieitulkitamoitteeksitaisyytökseksi?Mitenaloitatkeskustelun. iäkkään ihmi sen ja hänen omaisten kanssa. Pohdi omaa huoltasi ja mieti, missä asioissa aidosti tarvitset ihmisten apua ymmärryksesi lisäämiseksi tai muutoksen tukemiseksi. Muista ennen kaikkea, että olet pyytämässä apua huoltesi vähentämiseen; asioiden kehityttämisen kannalta tärkeintä on päästä jatkamaan hyvin. Puheeksioton menetelmä koostuu kysymyksistä, joiden avulla voi valmistautua keskusteluun omaisten kanssa. Tietoinen tilanteen ennakointi, kun nioittavan huolen esittämistavan hah mottaminen ja sanoittaminen sekä huo likeskusteluun valmistautuminen näyt tää tuottavan pääsääntöisesti muutok sen mahdollisuuksia ja lisää toimin tavaihtoehtoja. Tulosten mukaan kokemukset toteu tuneista puheeksiottamistilanteista oli vat työmallia käytettäessä päinvastaiset kuin työntekijöiden ennakoinnit. •Mitenyhteistyöomaistenkanssajatkuu?. •Millaisestatuestataitoimistaajatteletikäihmisenhyötyvän. Aineiston mukaan kahdessa kolmasosassa tilan teista puheeksiottamisen arveltiin en nakkoon tuottavan pulmia, jotka liittyi vät kontaktin ja jatkotyöskentelyn han kaloitumiseen. Puheeksioton työmenetelmän apu kysymykset ja peukalosäännöt löytyvät alla olevasta laatikosta. •Mitenmahdollisestiomainenkokeesinut–missäasioissatukenaentäuhkana. Mikä herättää toiveikkuuttasi. 3. Miksi haluat järjestää keskustelun. Puheeksiottamisen mallin vaikuttavuus THL on kehittänyt ja kokeillut huolen puheeksiottamisen menetelmää vuo sien ajan eri hankkeiden ja koulutus ten yhteydessä. Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi nyt niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi. •Mitenkutsutomaisetkeskusteluunsiten,ettälisäätturvallisuuttajaavoimuuttaitsetapaamisessa. Valta osassa tapauksista puheeksiottamisella päädyttiin hyvään keskusteluun, toimin nallisiin avauksiin, missä työntekijän ja asiakkaan välinen yhteistyösuhde para ni. Mukana on ollut laajas ti psykososiaalista työtä tekeviä taho ja ja ammatti ryhmiä. •Kuinkasuurihuolesion. 10. Puheeksioton apuky symysten ja peukalosääntöjen mukai nen toiminta näyttää antavan edellytyk set kehittää dialogia työn tekijöiden ja asiak kaiden välillä. •Mikäolisikeskusteluntoivottavalopputulos. Kun tunnet, että olet löytänyt rakentavan ja kunnioittavan lähestymistavan, ota huolesi puheeksi sopivan ajan tullen sopivassa paikassa. Mikä huolestuttaa edelleen. Alle kolmasosassa tapauksia kohdat tiin myös pulmia tai keskustelu ei edennyt työntekijän suunnitelmien mukaisesti. •Mitenvarmistatvuorovaikutuksensyntymisen,kuulluksitulemisenjayhteistyönjatkumisen. Pohdi, mitä tapahtui: Kävikö niin kuin ennakoit. Sen sijaan, että työntekijä ilmoittaa, mikä asiakkaalla tai hänen perheellä on ongelmana ja kehot taa heitä muuttamaan toimintaansa jol lakin tavoin, hän kertoo konkreettisesta huolestaan ja pyytää omaisia mukaan ti lanteen selvittämiseen. 13 Vanhustyö 3 • 2017 Käänteentekevä puheeksiottamisen työmalli Huolen puheeksioton menetelmä on työ ja ajattelutapa, joka auttaa valmistautu maan keskusteluun mm. Muuta lähestymistapaasi jos ajatuskokeesi tuottavat kielteisen tunteen – ennakoinnin siitä, että dialogiin ei päästä tai sitä ei voi pidemmälläkään aikavälillä jatkaa. Valmistaudu keskusteluun miettimällä: •Missäasiassatarvitsetapuajayhteistyötäomaistenkanssa. Huolen puheeksiottamisessa on tär keää, että työntekijä pyytää omaisia yh teistyöhön ja auttamaan huolensa rat kaisemisessa
Kantavana ele menttinä siinä on ollut VAY, mitä on käytetty inhimillisesti vaikeissa puheek siottamisen asioissa, kuten edunvalvon nassa ja hoitotahdossa. Heidän kokemuksensa mu kaan sama logiikka toimii ikäihmis ten kanssa työtä tekeville erittäin hy vin. Luetelluissa hankkeissa on yh tenä tärkeimmistä tavoitteista ollut ti lanteeseen nähden mahdollisimman nopea asioihin tarttuminen ja toimin ta yhteistyössä asiakkaan ja hänen ver kostonsa kanssa. Oma tieto muuttuu ymmär rykseksi ja sitä kautta toiminta täsmä toiminnaksi. Miten menetelmässä ja sen käyttämisessä on päästy eteenpäin. Näitä ovat olleet mm. Asioista keskustellessa mitään korjaamatonta vahinkoa ei pääse onnek si syntymään. Syventää omaa ymmärrystä toisia kuunnellen. Yhteisen työn kaut ta olemme yhteisönä oivaltaneet, että varhainen avoin yhteistyö (VAY) ei ole sidoksissa yksilön ikään, vaan tilantee seen hänen elämässään. Me voimme aina ottaa aja tuksissamme pari askelta taaksepäin ja puhua asioista uudelleen. Se on hetki, jolloin ajattelee tietävänsä parhaiten mitä mui den verkoston jäsenten pitäisi tehdä. Näistä oman elä män ennakointiin liittyvistä asioista on PUHEEKSIOTTO. Tämä hetki omissa ajatuk koluulottomista ikäihmisen palveluiden työntekijöistä osallistui lasten ja nuor ten työntekijöille suunnattuihin huo len puheeksiottamisen menetelmäkou lutuksiin. Täsmätoiminnassa tarvi taan sekä tietoa että tilanteeseen liitty vää ymmärrystä, josta seuraa viisasta toimintaa. Taitoja on harjaannutettava joka päivä, oikeastaan jokaisessa kohtaami sessa. STAKES) sopimusja yhteistyökumppanina. Ajattelu kehittyy yhteisössä hitaasti Yhteisen työn tarpeellisuuteen saa kos ketuksen, jos miettii yhteistyöverkos tossa henkilökohtaista neuvotuttamisen tarpeen syntymistä. Kaupunki on toiminut usean vuoden ajan Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen (THL ent. Yksi tärkeimmistä asioista yhteisen työn polulla on ollut jo edellä mainit tu Suomen Muistiasiantuntijoiden han ke liittyen muistisairaan ihmisen oikeu dellisiin ennakointeihin. sissa on tärkeä signaali itselle, koska yh teisen työn paikka oli juuri ennen näitä ajatuksia. Saamamme palautteen perusteel la muokkasimme menetelmään liitty vää lomaketta ikäihmisten tilanteisiin sopivammaksi. 14 Rovaniemen kaupunki on ollut aktiivisena toimijana 2000-luvun alusta alkaen varhaista puuttumista edistävissä hankkeissa. Jos me onnistumme siinä hyvin, niin oma liitty minen asiantuntijana tilanteisiin on laa dukkaampaa ja tuottaa myös tekijälle it selle onnistumisen kokemuksia. Tällä hetkellä voi sanoa, että Rovaniemellä VAY:tä eli vahaista avoin ta yhteistyötä johdetaan aktiivisesti kai killa johtamisen tasoilla. Näin saatiin apuväline, jonka kautta VAYlogiikkaa oli mahdol lisuus harjoitella myös ikääntyneiden ihmisten palveluissa. Si tä hetkeä, jolloin huomaa heristelevän sä sormea ja sanelevansa toisille oikeita vastauksia. Muutama organisaatiomme ennak Teksti: Jukka Hakola, verkostokoordinaattori, Perheja sosiaalipalvelut, Rovaniemen kaupunki Kuva: Henna Nikumaa ja Elina Koponen Myöhäisestä yksintekemisestä varhaiseen avoimeen yhteistyöhön L apsi ja nuorisotyöhön liittynei den hankkeiden lisäksi Rovanie men kaupunki oli aktiivinen toi mija vuonna 2016 päättyneessä Suomen muistiasiantuntijoiden oikeudelliseen edunvalvontaan keskittyneessä hank keessa. huumereitiltä hoitoketjuun, varhainen puuttuminen (VARPU) ja oppilasja opiskelijahuollon kehittämishankkeet. Aluksi harjoittelu on ehkä yhteis ten työmenetelmien toistamista, joka kyllä muuttuu oman ajattelun kehittä miseksi. 2000luvun alussa ajateltiin yleisesti, että VAY liittyy lasten ja nuorten asioi hin
Parasta on, kun ihminen itse aktivoituu toimimaan omassa asiassaan. Omakohtaiset koke mukset ovat lisänneet ikääntyneiden ihmisten kiinnostusta ja aktiivisuutta omien asiakirjojen tekemiseen. Täl lainen ajatus jää kantamaan vielä tilai suuden jälkeenkin ja siihen palaaminen eri tilanteissa on todennäköistä. Tilantee seen tuo vaikeuskerrointa lisää, kun jo kaisella toimijalla on mielessä eri näkö kulmia näihin samoihin ajatuksiin. Osallisuus voi toteutua, kun tiedon vastaanottamisen lisäksi tilanteessa on mahdollisuus muokata omaa asiaa ääneen ajattelemalla. Vastuu puheeksi ottamisesta on jokaisella toimijalla Verkostossa on puhuttu paljon siitä, ke nen vastuulla on ottaa ennakointiin liit tyvät asiat puheeksi. Aina huolenaiheet eivät herää tässä vai heessa ja siten voidaan tarvita erillisiä palavereja. Yhteisenä johto päätöksenä on ollut, että vastuu ei ole varsinaisesti kenenkään. Koulutetut vuorovaikutuksen mahdol listajat, verkostokonsultit, ovat mukana keskusteluryhmissä auttamassa yhteistä puhetta erilaisin rakentein. Asiakkaan tilanteessa Varhaisen avoimen yhteistyön haasteet konkretisoituvat asiakastilanteessa. Asiakir jojen määrän kasvun lisäksi niiden laa tu on huomattavasti parantunut. Kesäkuussa 2017 järjeste tään kolmannet muistifestarit teemalla ”tietoa ja puhetta muistisairaan ihmisen hyvästä elämästä kotona”. Läheisneuvonpidon rakennetta on suunniteltu myös näihin tilanteisiin, koska sillä ajatellaan olevan myöntei nen vaikutus lopputulokseen. Se on jokaisel la toimijalla kaikissa kohtaamisissa. Hankkeen aikana syntyi ajatus muisti festareista. Osallisuus ei välttämättä toteudu pel kästään paikalle tulemalla ja vastaan ottamalla toisen valmiiksi muokkaa maa ajatusta. Se voi olla hukassa, koska ikäihmistä itseä tai hänen ajatuksiaan ei kuulla ja läheisil lä on erilaisia ajatuksia tulevaisuudesta. Sa manaikaisesti jokaisen ajatuksissa ris teilee erilaisia näkemyksiä; henkilö kohtainen tilanteeseen liittyvä huoli, huoleen liittyvän avoimuuden tärkeys, suoraa puhumisen vaikeus, inhimilli nen halu auttaa toista ihmistä ja pelko toisen ihmisen reagoinnista. Muistifestarit kokoavat yhteen kokemusasiantuntijoita, ammattilaisia ja alan opiskelijoita. Ainakin me voimme jokainen vai kuttaa omaan puheeseen. Niissä hetkissä jokainen toimi ja saa sanoa omat ajatuksensa, joiden perusteella tehdään yhteinen suunni telma. 15 Vanhustyö 3 • 2017 puhuttu hankevuosien aikana laajasti muistisairaiden, heidän omaistensa se kä alueen työntekijöiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vuorovaikutusta selkiyttä mään on ristiriitaisissa tilanteissa pyy detty tilanteeseen nähden ulkopuoli sia, koulutuksen käyneitä verkostokon sultteja. Olemme päätyneet kokeilemaan tällaista yhteisen työstämisen muotoa osallisuuden periaatteita kunnioittaen. Tilaisuus on avoin kaikille kuntalaisille sekä työnte kijöille. Siihen, mitä ja millä tyylillä me asioista puhumme. Kokemustieto kertoo kuitenkin, että oikeaan aikaan satsattu aikaresurs si maksaa itsensä takaisin monessa eri kohdassa. Kiitos kuuluu yhteiselle työlle. Useat työntekijät ovat jo tehneet itse oman edunvalvontavaltuutuksen ja/ tai hoitotahdon. Yhteisen puheen ansiosta ymmärrys puheeksiot tamisen tarpeista, mahdollisuuksista ja osaamisesta on syventynyt alueella tun tuvasti. Usein tilanteet sujuvat luontevasti il man erityisiä hankaluuksia, mutta laa jemman yhteistyön ja vuorovaikutuksel lisen tuen tarve nousee esille asioiden mutkistuessa. Mi kä ajatus kussakin tilanteessa ottaa val lan. 6 Muistifestareilla (2015) on tärkeä kohdata ja puhua tärkeistä yhteisistä asioista.. Se on tilaisuus puhua ajankoh taisista teemoista yhdessä asiantuntijoi den ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Haastei ta on välillä aiheuttanut mahdollisuus irrottaa työntekijät pysähtymään yh den asiak kaan tilanteeseen koko päi väksi. Luonnollisia kuuntelemisen ja kuul luksi tulemisen paikkoja ovat hoito ja palvelusuunnitelmien laatimistilanteet. Ikäihmisen ympärillä on omaisten lisäksi eri määrä toimijoita ja yhteisen työn tavoite voi olla hukassa
Muistisairaan asiakkaan luona käy kotihoito päivittäin. Asiakas itse vakuuttaa syöneensä, mutta kotihoidon havainnot eivät tue tätä kokemusta. Miten ottaisit asian puheeksi omaisen kanssa. Näin asiakkaan etu kärsii ja lopulta kasvaneen huolen ratkaisemiseksi on käytettävä moninkertainen määrä re sursseja ja aikaa kuin huoleen varhaisem massa puuttumisessa olisi ollut tarpeen. Asiakkaan katsetta avoimesti ja rauhallisesti tavoitellen käynnistyy keskustelu. Kaupungin työnteki jät tarvitsivat keinoja sekä huolen tun nistamiseen että dialogisten taitojen ja keskustelun aloittamisen osaamiseen. Järvenpään Huoli puheeksi kou lutuksissa kiinnitetään työntekijöiden huomio omaan ammatilliseen vuoro vaikutukseen ja työssä heränneiden huolten tunnistamiseen ja nimeämi seen. Kotihoito on huomannut asiakkaan jääkaapissa olevan ruoan olevan hyvin yksipuolista ja lisäksi sitä on liian vähän. 16 Ikääntynyt asiakas asuu palvelukodissa ja omainen käy usein hänen luonaan. Mallissa kannustetaan ilmaise maan omia näkemyksiään havaintojen pohjalta ja samalla kohtaamisiin liitty vistä ennakkoluuloista pyritään pääse mään eroon tunnistamalla niitä. Järvenpään kaupungin ikäänty neiden ja erityisryhmien palveluissa on lähdetty kehittämään vuonna 2016 huolen puheeksi ottamista tukevaa toi mintamallia, joka pohjautuu THL:n luo maan Varhainen avoin yhteistyötoimin taan. Sen perus ajatuksena on toimia mahdollisimman varhain, avoimesti ja yhdessä asiakkaan kanssa ongelmallisissa tilanteissa, kehit tää eri toimijoiden välistä kunnioitta vaa vuoropuhelua sekä luoda aidosti asiakas lähtöinen yhteistyötapa. Tavoit teena on lisätä työntekijöiden rohkeut ta ja avoimuutta ennakkoluulottomien ratkaisujen etsintään yhdessä asiakkai den ja verkostojen kanssa. Huol ta herättävät asiat ovat vaikeita ottaa pu heeksi, kuten mielenterveyden ongelmat, päihteiden käyttö tai alkava muistisairaus. Miten ottaisit asian puheeksi omaisen kanssa. TOIMINTAKULTTUURI. Järvenpäässä havaittiin, että joskus huolen puheeksi ottamisen haasteissa on kyse työntekijän vaikeuksista tun nistaa ja nimetä huoltaan sekä ilmaista sitä rakentavasti. Järvenpäässä dialogisuus nähdään työntekijöiden asenteena ja työotteena, tapana olla ihmisten kanssa. Henkilökunta on keskustellut asiasta asiakkaan itsensä kanssa, mutta asiakas kokee, ettei itse pysty rajoittamaan omaisen käyntejä. Henkilökunta on huomannut, että omaisen käynnin jälkeen asiakas vaikuttaa ahdistuneelta. Omainen toimii asiakkaan asioidenhoitajana ja tukee asiakasta rahatalouden hoidossa ja kaupassa käynnissä. Työntekijä voi pelätä, että asiakas, työkaveri tai läheinen loukkaantuu tai hy vin sujunut yhteistyö vaarantuu. Järvenpään kaupungin ikääntyneiden ja erityisryh mien palveluissa tavoitteena on koulut taa vuosien 2016 ja 2017 aikana koko henkilöstö, jotta varhainen yhteistyö on kaikilla asiakastyötä tekevillä luonteva osa arkea. Taustalla ovat usein epävar muus, jotka liittyvät vastapuolen reakti oihin. Esimerkkien, keskustelun ja op pimistehtävien kautta tutkitaan työelä män tilanteiden vuorovaikutusta ja et sitään välineitä kunnioittavaan kohtaa miseen. Toimintamalli korostaa henkilös tön kykyä ja osaamista lähestyä asiak kaita ja heidän ongelmiaan hyvässä il mapiirissä ja rakentavasti. Yhteistyö tä ehdottava ja vilpittömästi huoleensa suhtautuva työntekijä toimii eri tavoin kuin ongelmia alleviivaava ja niihin kes kittyvä työntekijä. 6 Esimerkki arjen erilaisista näkemyksistä. Huoli puheeksi me netelmän käyttöönottamisessa on ky se yksittäisten työntekijöiden valmen tamisen lisäksi organisaation toiminta kulttuurin muuttamisesta. Näistä syistä puheeksi ottamista saatetaan vältellä ja lykätä, usein sillä seurauksella, että huoli kasvaa ongelmaksi ja vaikeutuu entisestään. Teksti: Reetta Nick, asumispalvelujen ohjaaja ja Johanna Sinkkonen, kotija erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki, Sosiaalija terveyspalvelujen palvelualue Kuva: Johanna Sinkkonen Järvenpäässä huolen puheeksi ottaminen osaksi toimintakulttuuria H uolten puheeksi ottaminen tun tuu monista työntekijöistä haasta valta
Ammattietiikkaa opiskellaan sosiaali ja terveydenhuollon tutkintokoulutuksissa niin teoriassa kuin käytännön harjoitteluissa. Teksti: Alpo Heikkinen ja Jaana Manssila Molemmat erityisasiantuntijoita Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:ssä Kuvat: Jyrki Komulainen Ammattietiikka tukee sekä asiakasta että ammattilaista Rajoittamispäätökset vaativat ammattieettisen harkinnan Asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden kun nioittaminen on keskeinen orientaatio vanhustyössä. Ammattieettinen osaaminen on siten keskeinen osa sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstön ammattitaitoa. 6 TOIMINTAKULTTUURI Alpo Heikkinen ja Jaana Manssila Talentian ammattieettinen opas Arki, arvot ja etiikka on luettavissa verkkojulkaisuna: http://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/ ó. Aito kohtaaminen mahdollistaa myös asiak kaiden hädän tunnistamisen. Epäkohdista on ilmoitettava Ammattieettiseen vastuuseen sisältyy myös lakisääteinen vel vollisuus ilmoittaa iäkkään henkilön sosiaali ja terveyden huollon palvelutarpeesta vastuussa olevalle viranomaiselle. Aito kohtaaminen luo luottamusta Vanhustyössä ammattieettisen pohdinnan paikkoja ovat lu kuiset arjen kohtaamiset. 17 Vanhustyö 3 • 2017 A mmattieettinen toiminta varmistaa asiakkaan edun to teutumisen ihmisarvon ja sosiaalisen oikeudenmukai suuden turvaavalla tavalla. Niissä yksilöllisyys, monimuotoi suus ja merkityksellisyys on tunnistettava ja otettava osaksi vuorovaikutusta. Rajoituksia ja pakon käyttöä pohdittaessa on lähtökohdaksi aina otettava asiakkaan elämään mahdol lisimman vähän puuttuva toimenpide ja itsemääräämisoi keuden edistäminen sekä iäkkään henkilön oman tahdon ja toiveiden kuunteleminen. Esimerkiksi palve lutarpeiden arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota toimin takykymittareiden soveltuvuuteen ja eettiseen tarkoituksen mukaisuuteen kussakin yksilöllisessä tilanteessa. Tietoisen ammattieettisten taitojen harjoittamisen tulee jatkua myös työssä. Sosiaalihuollon henkilöstöllä on myös lainsäädäntöön pe rustuva velvollisuus ilmoittaa puutteista asiakkaiden sosiaa lihuollon toteuttamisessa. Kaikkiaan ammattieettisen osaamisen kehittyminen on prosessi, joka vaatii myös johtamista ja ammattieettisten kysymysten pro aktiivista käsittelyä osana vanhustyön arkea niin työyhteisöis sä kuin eri ammattien välisessä yhteistyössä. Kui tenkin esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakkaan turvallisuus on uhattuna, saatetaan joutua harkitsemaan rajoitustoimen piteiden käyttöä. Ammattieettisyys on velvoite Sosiaali ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntö velvoittaa ammattilaiset asiakkaiden oikeuksien ja hyvinvoin nin edistämiseen. Mahdollinen rajoitusten ja pakon käyttö on aina kyettävä perustelemaan myös ammattieetti sestä näkökulmasta. Kunnioittava tarpeiden tunnis taminen luo perustan luottamukselle ja tuelle sekä tarvittaes sa myös puuttumiselle eettisesti kestävällä tavalla. Mitä haastavampi tilanne on, sen suurempi mer kitys on ammattieettisellä pohdinnalla ja sen pohjalle rakentu valla toiminnalla. Ammattietiikka perustelee ja vaatii myös epä kohtien esille nostamista
Vaikka edelleen yleisissä asenteissa ja toimintatavoissa on kehitet tävää, on kuitenkin opittu näkemään ih minen, jolla on sairaus. Näin ainakin halutaan uskoa. Kun mies ja nainen kohtaavat ja kommunikoivat, voidaan heidän kohtaamistaan tarkastel la kolmella tasolla, joita ovat ihmisyys, yksilö sekä mies – naistaso. Ihmi nen tulisi kohdata ihmisenä. Miehen ja naisen erilaisuutta on hyvä lähteä pohtimaan kokonaistarkastelun kautta. Näiden eri tasojen merkitystä vuorovaikutuksessa olisi hyvä oppia ymmärtämään. Kirjoissa Vetovoima ja rakkaus sekä Iloiseksi on käsitelty miehille ja naisille tyypillisiä ajatteluja toimintatapoja. Ihmistä on opit tu kunnioittamaan ja arvostamaan aiem paa enemmän ihmisenä ilman lisäarvoa tuovasta ulkoisesta asemasta riippumat ta. Tällä osa alueella on kehitytty tuntuvasti. ó. Erilaisuuksia löytyy ja toisaalta on myös näkemyksiä, joiden mukaan sukupuolella ei ole niin suurta merkitystä. Ihmisyyden taso Kanssaihminen tulisi kohdata demo graafisen tasaarvon mukaan eli riippu matta ihmisen iästä, sukupuolesta ja ase masta, vaikka ihminen näyttäisi erilaisel ta ja puhuisi eri tavoin kuin itse. Miehet ja naiset huolensa ilmaisijoina HAASTATTELU Tony Dunderfelt on psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja. 18 P sykologi Tony Dunderfelt kirjoit taa ja valmentaa myös työyhteisö jä mm. Teksti: Satu Helin Kuvat: Tarja Repo ja Bigstock Naiset elävät miehiä pidempään, naisten ja miesten sairastavuudessa on eroja, naiset käyttävät miehiä enemmän yksityislääkäripalveluja, naisten euro on miesten euroa pienempi, naiset ovat tuntuvasti vahvistaneet asemaansa vaikuttamisja johtotehtävissä, mutta edelleen miehillä on keskeinen rooli valtaeliitissä. Viime vuosisadan alussa esimerkiksi mielenter veysongelmista kärsiviä pidettiin yleises ti rupusakkina. hyväksymään erilaisuuksia, joista yksi on miesten ja naisten erilaiset tavat puhua asioista
19 Vanhustyö 3 • 2017 niinisistä ja maskuliinisista toimintata voista. Nainen, joka käyttää feminiinistä tyyliä, halu aa puhua siitä, miltä tuntui sairauden ilmennyttyä. Miehille ja naisille tyypillisissä toi mintatavoissa erottuvat toimintakeskei nen ja kokemuksellinen, hierarkinen ja yhdistävä puhe. Tällöin ihmisen ymmär tämiseen tai auttamiseen ei riitä, että hänet kohdataan pelkästään ihmisyys tasolla. Vuosien karttuessa voimme op pia tiedostamaan erilaisuuksia, voim me oppia eläytymään toisen tapaan ajatella asioista. Miehen puolestaan tulisi hy väksyä naisissa elämyksellisyyteen liit tyvää puhetta ja kerrontaa, mitkä liitty vät itse tekemiseen. Mies kuulee kysymykset rasittavina, arvosteluna ja kontrollina. Naisen oletus perus tuu ihmisten väliseen yhteisyyden luo miseen ja ylläpitämiseen. Nainen haluaa yrittää ja katsoa mitä tapahtuu ja mitä kokemuksia saadaan avun pyytämisellä. Naisten tulisi hy väksyä, ettei mies halua puhua kesken eräisistä asioistaan ennen kuin ne ovat valmiita. siinä, että ei ole paljon pu huttavaa, jos on jämähdetty omiin tyy leihimme. Miehen tulisi ymmärtää, että nai nen ei haasta ja naisen tulisi ymmärtää, että tapahtuneet asiat eivät ole miehelle enää niin merkityksellisiä, koska matka on jo tehty ja asiat hoidettu. Asioiden puheeksi ottaminen Dunderfeltin kirjoissa löytyy esimerk kejä erilaisista suhtautumistavoista ot taa asioita puheeksi. Samalla tulisi myös kunnioittaa sekä ihmisyyttä että yksilöllisyyttä. Tämä vaatii kuitenkin paljon tiedostamista, ymmärtämistä ja myös suostumusta asettautua toisen rooliin. Taas pitäisi hyväksyä erilai suus. Mies – naistaso Tultaessa mies – naistasolle erilaisuuden tarkastelussa, ilmenee asiantuntijoiden välillä selviä eroja. Maskuliininen tapa on tyypilli sesti toimintakeskeistä ja feminiininen tapa kokemuksellista, mihin kuuluu elä myskeskeinen tapa ilmaista itseä. Mies ei sosiaali ja terveydenhuollon asiak kaana välttämättä jaksa ottaa asiaa pu heeksi, jos ajattelee, ettei ole paljon teh tävää, ”sairaus mikä sairaus”. Mies on tavoitehakuinen. Miesten ja naisten erot avun pyytämisessä Erot tulevat esille ongelma tai kriisi tilanteissa. 6 Yksilötaso Yksilötason tarkastelu johdattaa huo mion juuri kyseessä olevaan yksilöön, jolla on tällaiset ja tällaiset vahvuudet tai ongelmat. Mies voi ajatella, ettei tästä seuraa mitään järke vää eikä kannata siksi yrittää edes pyy tää apua. Dunder felt puhuukin mielellään maskuliinisista ja feminiinisistä eroista tai ominaisuuk sista, jotka ovat tyypillisempiä miehille kuin naisille ja päinvastoin. Puhuessaan mies olet taa, että puheessa mittaillaan sitä, kuka tietää enemmän. Maskuliinisesti ajatteleva näkee tilanteen hierarkisena. On tärkeää erot taa miehille ja naisille tyypilliset tyylit yksilöllisyydestä. Osa katsoo, että mie het ja naiset ovat ihmisiä eivätkä ymmär rä miksi pitäisi tarkastella sukupuolten välisiä eroja. Monesti ihmisten erilaiset ta vat ja tyylit vahvistuvat iän myötä, mi kä voi vaikeuttaa halua ymmärtää toi sen toimintatapaa. Tätä havain nollistaa keskustelu työmatkasta. Yksilölliseen kohtaamiseen ei riitä tokaisu: ”Terve hei, miten menee. On hyvä, jos ollaan niin pitkällä keskustelussa, että pääs tään ylipäätään keskustelemaan femi. Feminiinises ti ajatteleva ei näe avun pyytämisessä tai hoitotilanteessa mitään vallan asetel maa, vaan pelkän auttamisen, missä ol laan ihminen ihmiselle. Hyvän yhteisymmärryksen saavut tamiseksi tulisikin olla herkkyyttä hah mottaa sitä, miten mies ajattelee ja mi ten nainen ajattelee ja kokee. – No ihan kiva, nähdään taas”. Kohtaaminen ja kuulluksi tulemisen tunne edellyttävät kuuntelijalta malttia, vaikka henkilö kä visi läpi samoja asioita uudelleen ja uu delleen ja vaikka nämä eivät kuunte lijan näkökulmasta katsottuna auttaisi ihmistä eteenpäin. Kohtaa misessa tulee osata kuunnella yksilöä ja hänen tuntemuksiaan. Joidenkin mie lestä eroja ei edes ole olemassa. Tämä vaatii ly hyttä tervehdysviestiä tarkempaa kor vaa erityisesti tilanteissa, missä ihmi nen puhuu tuskallisista asioista ja vaa tii mahdollisesti tukea kokemustensa paljastamiseen ja ilmaisemiseen. Pariskunnilla tämä näkyy mm. Mie hen palattua matkalta nainen on halu kas keskustelemaan, jakamaan koke muksia ja ryhtyy kysymään matkakuu lumisia ja hotellin laatua. Joidenkin mielestä havait tavat erot ovat enemmän yksilöiden kuin sukupuolten välisiä eroja. Tilanne voi jo itsessään ol la vaikea ja vaikeuskerrointa lisää är syyntyminen siitä, kun ei ymmärretä, että toinen ajattelee tilanteesta ja toi mii oman tyylinsä mukaan. Maskuliinisesti toimival le tällainen puhe on käsittämätöntä ja turhaa puhetta. Mie hellä on tosi vaikea kokea, että joutuu alistumaan toisen asiantuntijavallan al le esimerkiksi auttamis tai hoitotilan teessa. Eroista huolimatta ihminen yksilönä ei ole huono. Malt tamaton henkilö lähtee liian nopeasti tarjoamaan neuvojaan ja ohjeitaan ylei sellä ihmisyystasolla, vaikka tulisi ope roida yksilötasolla. Mies, maskuliinisesti toimiva hen kilö ei kerro miltä tänä aamuna tuntui, mies ei halua puhua esimerkiksi mil tä tuntuu pissalle meneminen ja nai nen puolestaan on halukas kuvaamaan eri sanoin pissaamisvaikeuksiin liitty viä tuntemuksia. Erot eivät poistu iän myötä Vaikka ihmisen sanotaan viisastuvan kokemustensa perusteella iän myötä, pysyvät miesten ja naisten tyypilliset erot
Kun asiat ratkaistiin, hernetunnit lyhenivät ja niiden tarve väheni. Paineita hoito alalle tuovat myös häiritsevät asiakkaat, esimerkiksi muistisairas vanhus voi käyt täytyä väkivaltaisesti. – Eräällä työpaikalla pomo järjesti hernetunteja, jolloin työntekijät saivat purkaa paineitaan. Asiat käsitel tiin kerran viikossa. Eräällä työpaikalla on gelmia tuotiin esille valituskuoron lau lulla ja ne käsiteltiin sen jälkeen, Man ka vinkkaa. 20 Vaikeiden asioiden käsittely työpaikalla onnistuu hyvässä ilmapiirissä. Vasta sitten katsottiin, mikä häiritsee ja kuinka asia korjataan, filosofian tohtori Marja-Liisa Manka kertoo esimerkke jä työpaikoilta. – Hyvässä ilmapiirissä voidaan antaa rakentavaa palautetta ongelmatilantees sakin. Henkilökunnan työssä jaksamista auttavat purkuhetket, jolloin kokoonnutaan yhteen pohtimaan vaikeita tilanteita ja niiden ratkaisuja. Jos ilmapiiri ei ole luottamuksel linen, henkilö loukkaantuu kun ongel maan puututaan, vaikka tarkoitus on kin auttaa häntä. HAASTATTELU. Samalla päätetään myös, koska tarkiste taan tilanne, että päästään sovittuihin tu loksiin, Manka neuvoo. Purkuhetki aloitet tiin siitä, mikä meni hyvin ja tuotti iloa. Luottamuksen vallitessa ongelmia voidaan käsitellä rakentavasti. Tiedon salaaminen on vallan käyttöä ja pahimmillaan työpaikkakiu saamista. Voinko auttaa sinua. Hän kir joitti useita kirjoja, joista uusin on Työhyvinvointi. Yli kolmasosalla työpaikoista ilmenee työpaikkakiusaamista ja se on yleistä myös hoitoalalla. Lo puksi kysytään: Kuinka asia hoidetaan, mitä itse ehdotat. Tässä tapauksessa on tuettava työntekijän jaksamista, kos ka tilanne kuuluu työhön. Parempi tapa on ottaa asiat avoimesti pu heeksi. Tähän voidaan kehitellä työpai kalla omia käytäntöjä. – Rakentavan palautteen voi aloittaa kertomalla yksityiskohtaisesti havainto jaan. Teksti Pirjo Lääperi Kuvat: Merja Ojala ja Bigstock Kun työssä tökkii – asenteet tarkasteluun O ngelmat eivät häviä sillä, että ne lakaistaan maton alle. Näin päästään neuvot teluun hyvässä vuorovaikutuksessa. Avoimuudella on suuri merkitys työ yhteisössä. Manka työskenteli työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa 11 vuotta ja sen jälkeen yrittäjänä. Vaikeiden asioiden käsittely onnistuu avoimuuden vallitessa, filosofian tohtori Marja-Liisa Manka sanoo. Sitten voi kysyä: Mikä käsitys si nulla on asiasta. – Työpainetta voi purkaa vaikka ”ki roiluhuoneessa” niin, että paine ei vaiku ta arjen työhön. Varhainen puuttuminen kannattaa Jos henkilö huomaa, että työtoveri vai kuttaa uupuneelta tai hänellä on alko holiongelma, asia kannattaa ottaa pu heeksi varhaisessa vaiheessa. Hoitoalan yrityksessä laitettiin kahvihuoneeseen ”rypyt pois vihko”, johon sai kirjata huolia. Jokainen voi vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin ja työhyvinvointiin
Hoivakodit kuntoon televisioohjel massa geriatrian professori Jaakko Val vanne ohjasi työntekijöitä parantamaan työtapojaan. Ei tarvita edes lisää rahaa tai henkilökuntaa, kun työtä tehdään toi sella tavalla. Myönteinen ilmapiiri työpaikalla luo hyvää tunnelmaa ja luot tamusta, jotka lisäävät innostusta työhön ja tuottavat uudistuksia. Hyvän teke minen muille, vaikkapa vapaaehtoistyös sä tuottaa iloa. Rakentava riitelyn periaatteita: •Opettelen kuuntelemaan: en arvostele, en mitätöi, en vähättele, en kilpaile, puolustele tai puolustaudu. Ensin pitää vain herätä muutoksen tarpeeseen. Opiskelu antaa uusia nä kökulmia asioihin. Asenteet estävät muutoksen Kaikkien työpanosta tarvitaan työpai kalla ja jokainen ansaitsee arvostus ta riippumatta asemasta. Harrastukset tuovat hyvän vastapai non työlle. •En ryhdy arvostelutuomariksi: mietin, mitä tässä piilee. Pienten lasten vanhem mille pitää järjestää myös omaa aikaa palautumiseen. Jokainen voi ”tuunata” työtään mieluisemmaksi. 21 Vanhustyö 3 • 2017 Tervehtiminen parantaa työhyvinvointia Työhyvinvoinnin vaikutuksesta on pal jon tutkimustietoa. Kun työ paikalla kerätään positiivisia poreita ja kaikki antavat kiitosta toisilleen, työnte ko helpottuu. Kuuntelen myös itseäni samalla: mitä toisen puhe minussa herättää. –Työhyvinvoinnissa puhutaan hen kisestä panostuksesta, joka parhaimmil laan on ilmaista. Sehän voisi olla jousta vaan aikaan. – Suurin este parannuksille ovat henkiset asenteet. Vuorotyöstä on vai keampi irrottautua kuin säännöllises tä päivätyöstä. Hyväksyn toisen oletukset tosina niin kuin omanikin. •Puhun omalla äänelläni: ilmaisen mielipiteeni, mutta en pyri olemaan oikeassa tai tyrkytä omaa näkemystäni muille. Naiset tarvitsevat iän myötä enemmän palautumisaikaa työs tä kuin miehet. Jos riitaan mennään liikaa tunteella, silloin ei kuunnella toista, vaan hänen puhuessaan mietitään jo omaa vastausta. Tähän avoimeen keskusteluun tarvitaan aikaa ja kiireettömyyttä. Eräässä hoitolaitoksessa työn tekijät miettivät, miksi aamupala pitää tarjota kello 7. Rakentava riitely perustuu toisen arvostamiseen. Silloin tarkistetaan tilannetta kysymällä toiselta: Mitä tarkoitit. Pienillä asioilla voidaan vaikuttaa työssä viihtymiseen, kuten sil lä, että kaikki tervehtivät toisiaan. Rutiineihin on niin totuttu, ettei niitä huomata korjata, kun painetaan töitä pahalla mielellä ja aika paineissa. Vapaalla irti työhuolista Vaikeat asiat työpaikalla voivat jäädä painamaan mieltä myös vapaaajalla ja häiritä jopa nukkumista. Työhyvinvointiin si joitettu euro tuottaa kuuden euron tu loksen, kun esimerkiksi sairauspoissa olot ja varhaiset eläköitymiset vähenevät. Manka suosittelee liikuntaa oman kuntotason mukaan. Ulkooven viereen laitet tiin peili, jotta näkee heti aamulla, onko ”naama rutussa” vai iloinen ilme, koska tunteet tarttuvat toisiin. Työpaikan järjestämät Liikuntaja virkistyspäivät lisäävät yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.. – Työntekijä tuntee työnsä parem min kuin pomo ja hän voi keksiä siihen parannuksia, kun siihen annetaan mah dollisuus. – Esimiehen kannustus ja kiitos tuot tavat hyviä tuloksia. Hyvä johtajuus on avainasemassa työilmapiirin luomisessa. Kysymys on yk sinkertaisista asioista, ennen kaikkea oi keista asenteista. Kellun tilanteessa, yritän katsoa sitä eri puolilta. Työn tekijä odottaa palautetta ja kiitosta hyvin tekemästään työstä. Vastavuoroisuus ja hyvä kohtelu lisäävät yhteistyötä. Jos esimies ei kiitä, jää iso potentiaali käyttämättä. Irrottautumi nen työstä vapaaajalla on tärkeää jak samisen kannalta. 6 Rakentava riitely keskittyy kuunteluun Rakentava riitely on keskustelutaito, jossa keskitytään toisen kuunteluun
Teksti: Marja-Liisa Nevala, kehittämispäällikkö Aijjoos-kumppanuustoiminta, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Piirros: Anna-Liisa Huhtala Päihteiden käyttö ajoissa puheeksi, aijjooslaisittain I käihmisten alkoholinkäyttö on vaarassa edelleen lisään tyä. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä TOIMINTAMALLI. Sairauksien, lääkitysten ja päihteiden käytön yhteisvaikutukset ovat kuitenkin arvaamattomia. Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Elämän vastoinkäymisiin, kuten vakavan sairauden, puolison kuoleman tai yksinäisyyden aiheut tamaan tuskaan haetaan lievitystä päihteistä. Eläkkeellä lisääntynyttä vapaaaikaa voidaan huomaamatta täyttää lisääntyneellä päihteiden käytöllä. 22 Ikäihmisten päihteiden käyttö on lisääntynyt Suomessa. Läheiset eivät tiedä asiasta, koska päihteidenkäyttöä usein salaillaan. Kuitenkin on olemassa ohjeet, esim. Kun aiheesta tulee tavallinen puheenaihe, apuakin on helpompi pyytää ja saada. Suurin osa ikäihmisistä on tottunut käyttämään al koholia ja muita päihteitä jo työikäisinä. Samoin saattaa käydä aptee kissa. Lääkäri ei välttä mättä huomaa kertoa ikäihmisille päihteiden käytön ris keistä määrätessään lääkkeitä. Ruokajuomana voi olla viini ja ystävän luona piipahde taan lasillisella. Tietoa, tietoa tarvitaan Ikääntyneille ihmisille ei kerrota niistä muutoksista, mitä tulisi tehdä iän ja lisääntyneiden lääkkeiden käytön vuok si aiempaan alkoholin käyttötapoihin. Alkoholia käy tetään samoin kuin nuoremmallakin iällä – sekä suruun että iloon. min kä lääkkeen kanssa alkoholia ei saa juoda yhtään, minkä lääkkeen kanssa pitää olla varovainen ja minkä lääkkeen kanssa rajoituksia ei ole. Olisi reilua, että ikäihmiselle ker rottaisiin nämä ohjeet joko lääkärissä tai apteekissa. On reilua, että ikäihmiset itse tietävät päihteiden käytön riskit. Ammattilaisten tulee ottaa päihteiden käyttö puheeksi yhtä usein kuin terveellinen ravinto ja liikunnan hyödyt
Hoitotulokset ovat olleet roh kaisevia, joten asian puheeksi ottami nen kannattaa. Lomake voi ol la ammattilaisen apukeino, mutta sen voi myös ikäihminen itse täyttää, laskea saa mansa pisteet ja katsoa kääntöpuolelta toimintaohjeet. Tärkeintä on, että ikäihmiset eivät jää yksin tämän huolen kanssa. 6 Puheeksi ottamisen tueksi eri keinoja Ikäihmisten päihteiden käyttö tulee ot taa ihan tavalliseksi puheenaiheeksi. 23 Vanhustyö 3 • 2017 2 annosta päivässä 7 annosta viikossa 1 annos 0,33 l pullo tai tölkki III-olutta tai siideriä 12 cl lasi mietoa viiniä 4 cl annos väkeviä Ikäihminen asiantuntijana Eräs ikäihminen oli puhumassa terveyskeskuslääkäreille hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksista. Ennaltaeh käisevä työ on kuvattu päihteettömyyt tä ylläpitäväksi toiminnaksi. Ajatus päihteiden käytön vähentämisestä on voinut kui tenkin jäädä itämään, ja hän on myö hemmin valmis keskustelemaan asiasta. Hän pyysi lääkäreitä huomioimaan, kuinka paljon 75-vuotiaat käyttivät alkoholia heidän alueellaan. Yllättä vää oli, että ikäihmiset eivät tienneet yli 65vuotiaiden riskirajoja alkoholinkäy tössä tai esim. Usein tarvitaan moniammatil lista yhteistyötä kotihoidon, terveyden huollon ja päihdetyön työntekijöiden välillä. ikäneuvolassa, ikäihmisten paris sa toimivan hanketyöntekijän tai vaik kapa seurakunnan työntekijän kans sa. Kun huoli herää päihteiden käytöstä, on olemas sa yhteiset ohjeet, miten toimia ja mi ten saada hoitoa. Ikäihmiset ovat olleet kehittäjinä Aijjoos-toiminnassa jo yhdeksän vuoden ajan. Aijjoos-toiminta on osa Vanhustyön Keskusliiton koordinoimaa Eloisa ikä -ohjelmaa, jota rahoittaa STM Veikkauksen tuotoilla. Tiedottamista ja keskustelua siis tarvitaan nykyistä enemmän ikäihmis ten päihteiden käytöstä, riskirajoista ja terveysvaikutuksista. Apua on saatavissa sitä haluavalle Oma tai läheisen päihteiden käyt tö kannattaa ottaa rohkeasti puheeksi esim. Ikäihmisen alkoholinkäytön riskiraja Kysely ikäihmisen alkoholinkäytöstä http://www.aijjoos.fi/Mainokset/ KyselyAlkoholinkaytosta.pdf Enemmän tietoa ikäihmisten päihteiden käytöstä, riskirajoista ja terveysvaikutuksista. Ikäihmisiä kannattaa pyytää asiantuntijoiksi sosiaalija terveysalan ammattilaisten koulutustilaisuuksiin. Aijjooshankkeessa on kehitetty Kysely ikäihmisen alkoholin käytöstä. vaikutuksia muistiin ja ai voihin. Aijjoos on Etelä-Pohjanmaan murretta ja tarkoittaa ”ajoissa”. Aijjoostoiminta tekee hyvinvointia tukevaa vanhustyötä Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueel la tämä työ on mallinnettu. Tietovisan aiheena on ollut alkoholiasiat. Fyysistä riippuvuutta hoidetaan vieroi tus eli katkaisuhoidolla ja psyykkistä riippuvuutta lääkehoidolla sekä psyko sosiaalisen tuen keinoin. Kysely on kehitetty AUDITtestin pohjalta. Siitä on kes kusteltu ikäryhmän hyvinvointia edistä vien kotikäyntien tulosten käsittelyn yh teydessä ja Aijjooskerhoissa. Tarvittaessa hänet ohjataan eteenpäin päihdelääkärin vastaanotolle, jossa sel vitellään asiakkaan kokonaistilannetta.. Viesti oli vaikuttava, koska ikäihminen itse oli kertomassa kotikäyntitulosten koonnista lääkäreille. Vastaanotolla päihteiden käyttöä kar toitetaan haastattelulla, kyselylomak keilla, AUDITtestillä ja verikokeilla. Ikäihmisten hyvinvointia tukeva päihdetyö on moniammatillista työtä. Tällöin on tärkeää, että häneen pidetään yhteyt tä tavalla tai toisella. Tarvittaessa hän voi käyttää lomaketta helpottamaan alkoholin käy tön puheeksi ottamista lähtiessään ha kemaan apua. Malttia ja yhteistä välittämistä Ikäihminen ei välttämättä halua, että hänen tilanteeseensa puututaan. Vaikeistakin asioista pitää saa da puhua. Arvion voi tehdä ikäihminen itse. Ikäihminen voi siis it se arvioida rehellisesti omaa alkoholin käyttöään. Loma ketta kehitettäessä ikäihmiset ovat olleet sanomassa, miten olisi hyvä kysyä ikäih misen alkoholinkäytöstä. Ratkaisut näihin tilanteisiin ovat aina yksilöllisiä. Tarvittaessa voidaan käyttää myös laitoskuntoutus jaksoja. Toimijoita on useita niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolman neltakin sektorilta. Aijjoostoiminnan ryhmissä alkoholin käyttö on otettu puheeksi. Paikkakunnan palveluista riippuen ikäihminen ohjataan esimerkiksi lää kärin tai päihdehoitajan vastaanotolle
; – Tuntematon ajattelija Puhutaan kuolemasta ajoissa Vanhan ihmisen kuolema on helpompi hyväksyä kuin nuoren. Tulohaastattelussa annamme pal veluasuntoon muuttavalle asukkaalle hoito tahtolomakkeen, johon hän voi kirjata ajatuksiaan. Heistä suurin osa oli muistisairaita ryhmäkotien asukkaita. Teksti: Kirsti Rantala, hoivapalvelujohtaja Jyränkölän Setlementti ry Kuvat: Colourbox ja Kirsti Rantala Kuinka puhua kuolemasta. voimme hoitaa asukkaan palvelutalos samme kuolemaan asti. Kuoleman puheeksi ot taminen tulee keskusteluun mukaan, TOIMINTAMALLI. Kuoleman koh taamiseen liittyy aina tunteita, joiden käsittelyyn tarvitaan aikaa ja tilaa. Keskustelu on avaus elämän vii meisten kuukausien ja päivien pohtimi seen, vaikka ne olisivatkin vielä kauka na tulevaisuudessa. Asukkaan muuttaessa suoraan muis tisairaiden ryhmäkotiin, olisi toivotta vaa, että hoitotahto olisi tehty sairauden varhaisemmassa vaiheessa. Olisi hyvä, että omainen olisi silloin läsnä. Se helpot taisi päätöksentekoa hoidon linjauk sista ja hoitoon liittyvistä käytännön asiois ta. Kuolemasta pitäisi puhua kuolemana, jolloin se ei mystifi oidu ja suhtautumisesta siihen tulee luonnollisempaa. Osa tulijoista ja omaisista kokee asian helpottavana, toiset haluavat palata asiaan myöhem min. Asukkaan voinnin edelleen heiketessä otetaan yh teys omaisiin. Aidosti läsnä oleva hoitaja huo maa tämän ja ohjaa keskustelun luon tevasti asukkaan toivomaan suuntaan. Kuo lemasta käytetään usein kiertoilmauk sia kuten nukkua ikuiseen uneen, pois tua keskuudestamme tms. Jokainen saatto hoitokokemus kasvattaa hoitajaa ja koko tiimiä kohtaamaan seuraavaa saattohoitoa kypsempänä ja rohkeampana. Asukas saattaa pienin vihjein tunnus tella mahdollisuutta keskustella kuole masta. Hoitotahto auttaa myös omaisia heil le mahdollisesti lankeavassa päätöksen teossa. Samas sa yhteydessä kerromme myös, että Puhutaan kuolemasta rohkeasti ja avoimesti Tulohaastattelussa puheeksi otetut asiat siirtyvät vähitellen osaksi hoitotyötä. ; En pyydä huomista, mutta olisitpa tässä hetkessä, joka sulaa kuin lumihiutale kevätauringossa. Hoitoneuvotteluissa voinnin muu tokset otetaan esille. Yhä useampi pa lauttaa lomakkeen täytettynä. 24 24 Jyränkölän Setlementin palvelutaloissa Heinolassa saattohoidettiin viime vuonna 19 asukasta
Lopuksi hoitaja varmistaa, että kaikilla on keskustelun päättyessä tilanteeseen nähden hyvä olla. Olemme ha vainneet, että hoitajan iällä tai työko kemuksella ei ole tässä asiassa selkeää merkitystä. Heidän valmiutensa sii hen kuitenkin vaihtelevat. Joskus tapaa saattohoidettavia ja heidän omaisiaan, jotka eivät tunne tarvetta puhua lähestyvästä kuolemas ta hoitajien kanssa. Tarvittava tieto tulisi tällöin kertoa tavalla, jonka kaikki osapuolet ymmär tävät. Sen tähden hoitajien tuli si käsitellä oma suhteensa kuolemaan. 25 Vanhustyö 3 • 2017 Puhutaan kuolemasta kiireettä Kuolemasta puhutaan arkisen hoito työn lomassa, mutta sen lisäksi tarvi taan kiireetöntä aikaa ja tilaa puhua asi oista kaikessa rauhassa. Samalla voidaan antaa tietoa mm. Päätök sen saattohoitoon siirtymisestä tekee lää käri. Jos asukas tai omainen toivovat, voimme pyytää saattohoidon vapaaeh toistyön ringin hoidettavan tueksi. Saattohoitopäätöksen jälkeen hoi tajan rooli asukkaan ja omaisten tukijana korostuu. Olen tavannut vanhuksia, jotka odottavat ja jopa toivovat kuolemaa, mutta siitä huolimatta ovat täysin kiinni elämässä. Asuk kaan luvalla vapaaehtoinenkin voi ker toa hoitajalle kuolevan toiveista. Monille elämän päättyminen on luonnollinen ja hyväksyttävä asia. He ovat sopusoinnussa elämänsä ja it sensä kanssa. Kyse on meistä jo kaisesta – olemme kaikki kuolevaisia. Keskuste lun aikana syntyviä hiljaisia hetkiä ei pidä pelätä, niitä tulee kuunnella ja an taa keskustelun jatkua, kun sen aika on. kipulääkkeiden riittävästä käytöstä ja yksin jäämiseen liittyvistä peloista. Kuolema on vaikea puheen aihe ja sen puheeksi otto vaatii rohkeut ta. Saatto hoidon päämääränä on kuolevan ihmi sen ja hänen läheistensä kokonaisvaltai nen hyvinvointi. Olemme laatineet selkeät saat tohoitoohjeet, jotka helpottavat asioi den läpikäyntiä. Hoitajan on hy vä pohtia etukäteen, mistä asioista, mi ten ja kenen kanssa tulisi keskustella. Hoitaessaan kuolevaa jokainen hoi taa itseään. 6. Muutama päivä sitten keskustelin saat tohoidettavan kanssa hänen lastenlas tenlapsistaan ja kuntavaaleista. Hoi tajien on kuitenkin oltava herkkänä sil le, että asukkaan mieli saattaa muuttua. On myös asukkaita, jotka kieltäytyvät kokonaan käsittelemästä kuoleman ky symyksiä. Tarvittaessa järjeste tään useampia keskusteluhetkiä. Jokaiseen yksikkööm me on myös nimetty saattohoidon vas tuuhoitaja. Hoitajan aidolla läsnäololla, rehellisyydellä ja empatia kyvyllä on suuri merkitys. Lisäksi tarvitaan rauhallinen paikka ja kaikille sopiva hetki. He ovat kouluttautuneet tehtäväänsä ja useim mat omaavat runsaasti kokemusta kuo lemaan liittyvistä keskusteluista. Puhutaan kuolemasta kuolevaisina Olen käsitellyt kuolemasta puhumista eri näkökulmista, joista tärkein on ih misen näkökulma. Usein puhuminen kuole masta avaa tien elämästä puhumiseen. otetaanko heihin yöllä yhteyttä, mikäli asukkaan vointi huononee tai hän kuolee. Kun se on tehty, voimme kohdata toi sen henkilön kuoleman aidosti läsnä olevana ihmisenä. Tällöin on tärkeää, että hoitotahto on hoitajien tiedossa. Puhutaan kuolemasta – ja elämästä Kuoleman kysymysten käsittely on osa hoitajien työtä. Hoitaja voi kertoa, mitä kaik kea voidaan tehdä asukkaan olon hel pottamiseksi ja tukea heitä valmistautu maan lähestyvään kuolemaan. Tätä tulee kunnioittaa. Luottamukselliset keskustelut kuo lemasta ja sen läheisyydestä auttavat asukasta ja omaista käymään läpi pelko jaan. kun omaisilta kysytään esim. Etukäteen ei voi tarkasti suunnitella, kuinka keskustelut lopulta tulevat ete nemään. Täl löin kuolevan lähellä on läsnä vapaaeh toinen ympäri vuorokauden
Parikymmentä minuuttia kuluu ja Mirja saa vihdoin asiansa hoidettua. Sen perään Mirja vaikuttaa soittavan omassa asiassaan johonkin asiakaspalveluun ja jättää puhelimensa kaiuttimelle. Jos näin käy, on helposti pantu siemen itämään toiselle hampaankoloon. Varhainen puheeksiotto Suomalaisilla työpaikoilla esimiehiä on velvoitettu varhaiseen reagointiin mm. Lisäksi suunnitellaan digitaalisen kanavan hyö dyntämistä esimiestyön tuessa, puheek sioton kynnyksen madaltamisessa sekä saatujen hyötyjen seurannassa.. 26 Leena toivoisi vain työrauhaa, mutta avokonttorin naapuripöydässä Mirja jatkaa kovaäänistä ja häiritsevää asiakaspuhelua. Työterveyshuollot ovat valmentaneet esimiehiä varhaiseen puheeksiottoon eli käytännössä esimerkin näyttämi seen työntekijöille, jotta asioista voi daan sanoa oikealle henkilölle jo ennen kuin tilanne on kärjistynyt liikaa tai jot ta esim. Myös esimiehet ottavat yhteyttä sparraillak seen ajatuksiaan ennen tapaamista alai sen kanssa tai purkaakseen mietteitään keskustelun jälkeen. Ihmis ten välisessä kanssakäymises sä syntyy usein tilanteita, joissa toista osapuolta jää harmittamaan. Teksti: Susanna Mäkinen, työn ja organisaatioiden erikoispsykologi, Terveystalo Kuva: Diacor ja Bigstock Työpaikkojen kulttuuriin puheeksi ottaminen E simerkki on kuvitteellinen, mut ta lajityypissään yleinen. työntekijän käyttäytymiseen, tervey teen tai työpaikan ilmapiiriin liitty vissä asioissa jo pian 15 vuoden ajan. Leenan työt ovat keskeytyneet ja hän on lähtenyt hakemaan kahvia. Siitä tilanteet voivat jatkua itseään toistavina, louk kausten kierre on kuin tennispeli, jos sa koettu loukkaus kuitataan loukkaa malla takaisin. terveysuhkaan, kuten alkoho linkäyttöön, osattaisiin puuttua ajoissa. Puheeksioton val mennuksia sekä kertauskursseja jo käy tyihin valmennuksiin järjestetään työ paikoille edelleen säännöllisesti. Vastaanotolle hakeutuu työntekijöitä, joita on saattanut esimerkkimme Lee nan tai Mirjan tapaan harmittaa työto verin käyttäytyminen jo pitkään. Tukea, rohkaisua ja käytännön keinoja Työterveyspsykologit kohtaavat työs sään vaikeiden asioiden puheeksi otta miseen liittyviä ilmiöitä lähes päivittäin. Tavallista on, että asiaa ei syystä tai toisesta ker rota asianosaiselle suoraan ja tunne tu lee purettua muussa yhteydessä, joskus jopa kolmannelle henkilölle. TOIMINTAMALLI Kahdenvälisiä esimiesalaiskeskuste luja pidetään monessa organisaatiossa muutamien viikkojen välein ilman sen kummempia merkkejä mistään häiri öistäkään; tiivis keskusteluyhteys on keino motivoida alaisia ja välittää in formaatiota molempiin suuntiin orga nisaatiossa. Mirja tulee perässä ja kysyy, joko kahvi loppui. Leenasta tuntuu, kuin savu nousisi korvista naapuripöydän kännykän kailottaessa nauhoitusta, jossa kerrotaan linjoilla olevan ruuhkaa. Leena kivahtaa, että kai voit sitä itsekin keittää
Puheeksiottaminen osoittaa arvostusta Olimmepa esimiehiä tai työntekijöitä, meillä kai killa on tarve tulla kohdelluksi arvostavasti ja kun nioittavasti. Jos asioita ei oteta puheeksi, se alkaa helposti tuntua sivuuttamiselta. Vaikean asian pu heeksiotto voi olla erinomainen tilaisuus viestiä toi selle, että hänen hyvinvointinsa on tärkeää, hänen toimintatavallaan on vaikutuksia työyhteisössä tai hänen poissaolonsa ovat merkityksellisiä koko tii mille. Sovittujen toimenpiteiden seuranta Pelkkä puheeksiotto ei aina riitä, tarvitaan myös seurantaa. 020 743 2010 Hissipörssi Yhtiöt Oy 27 Kivat pikapalaverit ja puhelinkeskustelut avokonttorissa vaativat siirtymisen toiseen tilaan.. Valmistautumista tukevat esim. Jos keskusteluun kutsuttu luulee tulevansa yhden asian vuoksi ja saakin sit ten palautetta odottamattomasta aiheesta, on reak tio usein voimakkaampi, kuin jos asianosainen on saanut valmistautua tapaamiseen henkisesti etukä teen. Henkilöstö koki esimiehen tasapuoliseksi, reiluksi ja toimeen tarttuvaksi. Eräässä organisaatiossa oli esimies, jon ka alaisella oli ollut runsaasti lyhyitä poissaoloja. Tärkeää on myös, että työpaikalla on kulttuuri, joka tukee puheeksiottoa: henkilöstö tietää, että puheeksiotto on esimiehen velvollisuus tai että se kuuluu kaik kien alaistaitoihin. Vanhustyö 3 • 2017 Usein puheeksiottajaa jännittää se, kuinka toi nen mahtaa reagoida ja mitä tilanteesta voi seura ta. Kun esimies hyödynsi organisaatiossa käyttöön otettua lomakepohjaa, joka sisälsi kutsun alaisel le sekä kirjaamispohjan sovituista toimenpiteistä ja seurannasta, alkoivat työntekijän poissaolot vä hentyä. Hän oli keskustellut asiasta alaisen kanssa vapaa muotoisesti, mutta tilanne ei ollut juuri muuttu nut. Tärkeää olisikin, että lähtökohtaisesti voisi olet taa molempien osapuolten tietävän, mihin keskus teluun he ovat tulossa. Toisessa esimerkissä esimies oli vuoden ajan systemaattisesti puuttunut kaikkiin tiiminsä poissa oloihin ohjeistuksen mukaisesti, ja tämän esimie hen yksiköstä saatiin parhaat työilmapiiritulokset seuranta mittauksessa. lomake tai kirjallinen kutsu, josta käytävän keskustelun aihe tai käsiteltävät kysymykset käyvät ilmi. 6 Liiku turvallisemmin kotona! www.hissiporssi.fi KOTIHISSI helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä Ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää! Puh. Ottamalla asioita puheeksi on mahdollista tarjota toiselle kokemus siitä, että tulee nähdyksi ja kuulluksi
Teksti: Hanna Silvennoinen ja Vera-Maria Kohvakka, molemmat suuhygienistiopiskelijoita Teija Rautiola, TtM, lehtori Hannu Lampi, TtT, yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulu Valokuva: Petro Silvennoinen Ikääntyneen henkilön suun terveys ja MobiDent-applikaatio TEKNOLOGIAA HYÖDYKSI Lähihoitaja avustaa iäkästä kotihoidon asiakasta päivittäiseen suun puhdistamiseen.. Tässä artikkelissa kuvataan tuotekehitysprosessissa olevaa MobiDent-applikaatiota, jonka avulla edistetään kotihoidossa olevan ikääntyneen suun terveyttä kotihoidon työntekijöiden, suuhygienistien ja hammaslääkäreiden moniammatillisessa yhteistyössä. Applikaatiota on kehitetty opinnäytetyöprosesseissa sekä osana innovaatiotoimintaa. 28 Suun terveys vaikuttaa ikääntyneen ihmisen hyvinvointiin, ravitsemukseen ja toimintakykyyn
Metropolia Ammattikorkeakoulussa on tuotekehitysprosessissa MobiDent applikaatio, jonka avulla voidaan edistää kotihoidon asiakkaiden suun terveyttä moniammatillisena yhteistyönä. Kuva: Jalmari Sarla MobiDent-applikaatio kotihoidon työvälineeksi asiakkaan suun terveyden edistämiseksi.. Suun terveyttä hoi tamalla edistetään laajemmin iäkkään ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. dia betekseen, allergioihin ja metaboliseen oireyhtymään. Suun ter veydenhuollon asiantuntijoiden ohella myös muiden ammattilaisten tulisi ottaa puheeksi suun ja hampaiden hoitamisen tärkeys ja huolehtia iäkkään suuhygie niasta silloin, kun toimintakyvyiltään rajoittunut ihminen ei siihen itse kyke ne. Suun tulehduk silla on yhteys sydän ja verisuonitautei hin. Koti hoidon työntekijöiden on todettu koke van asiakkaiden suunhoidon haasteelli sena ja jopa koko asian esille ottamisen vaikeana asiana. Iäkkäiden aliravitse mus on usein seurausta huonosta suun tervey destä. Voimavarojen rajallisuuden vuoksi nyky käytäntöjen rinnalle tarvitaan uu sia innovaatioita. 29 Vanhustyö 3 • 2017 S uun terveydellä ja yleisterveydellä on vahva vastavuoroinen yhteys. Suun terveys vaikuttaa yleistervey teen ja monet yleissairauksista vaikutta vat taas suun terveyteen. Kokemus elämänlaadusta heikkenee hammassäryn tai kipeytynei den ikenien vuoksi merkittävästi. Hampaiden kiinnityskudossairau della, parodontiitilla, on yhteys mm. Mobi Dentapplikaatio on terveysteknologi nen työväline, joka on suunnattu eri tyisesti kotihoidon työntekijöille. Hoitamattomina suun ja hampaiden infektiot saattavat aiheuttaa vakavia seuraamuksia erityisesti niille, joiden yleiskunto on heikentynyt. Kotihoidon työntekijät voivat MobiDentapplikaation avulla konsul toida tarvittaessa suun terveydenhoi don ammattilaisia. Suun terveys vaikuttaa suoraan ikääntyneen ravitsemukseen ja toimin takykyyn sekä täten hyvinvointiin ja elämän laatuun. Hoitamattomien ham paiden tulehduspesäkkeiden ja limakal vohaavaumien kautta yleisvaarallisilla taudinaiheuttajilla on suora pääsy ve renkierron välityksellä koko elimistöön. Ikääntyneillä ihmisillä limakalvo jen kuivuminen sekä monilääkitys li säävät entisestään suun hoitamisen tar vetta. Terveydenhuoltopalveluja uudis tet taessa on välttämätöntä taata ikään tyneille ihmisille asian mukaiset suun terveyden huollon palvelut, missä hoidon lisäksi suun terveyteen kannustavalla oh jauksella on keskeinen rooli. Jär jestelmän ja tehostetun hoidon odote taan tuovan myös kustannussäästöjä. Suun olosuhteet tarjoavat mikrobeille oivalli sen kasvualustan. Infektiot suussa ja hampaissa muuttuvat usein kroonisiksi, koska ne oireettomuu den vuoksi saattavat jäädä tunnistamatta ja hoitamatta. 6 MobiDent-applikaation aloitussivulta avautuu valikko, joka ohjaa suun terveyden osa-alueiden sisältöön. Sovellus ohjaa iäkkään henkilön päivittäisen suuhygienian to teuttamista sekä auttaa tunnistamaan ja arvioimaan suun terveydentilaan liitty viä oireita ja tarvittavan hoidon kiireel lisyyttä
Valtuutettu voi myydä ilman maist raatin lupaa valtuuttajan kiinteistön vain, jos siitä on erikseen määräys edunvalvontavaltuutuksessa. Edunvalvontavaltuutuksen tekemällä henkilö voi itse etukäteen järjestää asi oidensa hoidon siltä varalta, että hän tu lee myöhemmin kykenemättömäksi hoi tamaan asioitaan. 30 Edunvalvontavaltuutus liittyy itsemääräämisoikeuteen. Nuorempikin henkilö voi menettää kelpoisuutensa valtakirjan tekemiseen esimerkiksi aivoinfarktin tai liikenne onnettomuuden seurauksena. Kuka voi tehdä edunvalvontavaltakirjan Valtakirjan edunvalvontavaltuutusta varten voi tehdä täysiikäinen henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Syinä kykenemättö myyteen voivat olla esimerkiksi sairaus, henkisen toiminnan häiriintyminen tai heikentynyt terveydentila. POHDITTAVAKSI Itse sain kimmokkeen edunvalvon tavaltuutuksen tekemiseen, kun pankis sa kysyttiin asiasta. Mitä asioita edunvalvontavaltuutus koskee Valtuutuksella voidaan oikeuttaa val tuutettu hoitamaan esimerkiksi kaik kea valtuuttajan omaisuutta ja taloudel lisia asioita sekä myös henkilöä koske via asioita. Taloudellisia asioita ovat esimerkik si pankkiasiat, vuokrasopimuksen hoi taminen tai sosiaaliturvan hakeminen Kelalta. Hoitotahdon kirjaamalla henkilö auttaa hoitavaa henkilöstöä ja myös lä heisiään hoitolinjauksista päätettäessä. Edunvalvontavaltuutus tehdään oman loppuelämän asioiden hoitami sen varalta, kun taas testamentti koskee testamentintekijän kuoleman jälkeistä aikaa, pääsääntöisesti omaisuuden ja koa. Jos henkilö ei ole tehnyt edunval vontavaltuutusta, maistraatti voi hen kilön hakemuksesta määrätä hänel le edunvalvojan tai muissa tilanteissa tuomioistuin voi määrätä edunvalvo jan, mikäli siihen on tarvetta. Esimerkiksi muistisairaus voi vähentää tätä ymmärrystä. Tekemällä valtuutuksen henkilö saa itse päättää, kuka hänen asioitaan tarvittaessa hoitaa, sekä itse määrittää asiat, joita valtuutus koskee. Mitään sääntöä siitä, missä iässä valtuutus olisi tehtävä, ei ole olemas sa. Teksti: Tuulikki Petäjäniemi, varatuomari Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on tärkeää I kääntyvä henkilö voi vaikuttaa enna koivasti omiin asioihin usealla tavalla. Kannattaa siis ol la ajoissa liikkeellä. Pieni pukkaus oli siis tarpeen juristillekin. Niin ikään lahjoitukset vaikkapa lapsille tai lapsen lapsille ovat mahdollisia vain, jos niis tä on valtakirjassa erillinen maininta. Viimeis tään vanhuuseläkeiässä olisi kuitenkin tartuttava toimeen. Toisaalta maistraatti voi jät tää valtuutuksen vahvistamatta, jos se on tehty liian myöhään henkilön ter veydentilaa ajatellen. Muistisairaus ei aina ole este valtuu tuksen tekemiselle, mutta jos henkilön toimintakyky on jo heikentynyt, on hy vä hankkia lääkärinlausunto siitä, että valtuuttaja ymmärtää, mistä asiassa on kysymys. Omassa valtuutuksessani olen kir joittanut, että valtuutettuni saa antaa
Edunvalvontavaltuutus ei siis tule voimaan vielä silloin, kun se allekirjoi tetaan. Kumman kin todistajan on oltava yhtä aikaa val tuuttajan kanssa paikalla. Koska edunvalvontavaltuutus on tarkan määrämuotoinen ja se voi sisäl tää monia eri asioita, sen tekemisessä on syytä käyttää asiantuntijaa. Tämän henkilön ei välttä mättä tarvitse olla valtuuttajan sukulai nen. Tämä seikka ei kui tenkaan poista varautumisen tärkeyttä. Nyt on aika tehdä edunvalvontavaltuutus!. Todistajien esteettömyys tarkoittaa muun muassa sitä, etteivät he saa olla valtuuttajan tai valtuutetun lähisuku laisia tai näiden avio tai avopuolisoita. Edunvalvontavaltakirja on määrämuotoinen asiakirja Edunvalvontavaltuutus on tehtävä kir jallisesti ja se on tekijän ja kahden todis tajan allekirjoitettava. Asiakirjaan kuuluu myös lain mu kainen määräys, jonka mukaan valtuu tus tulee voimaan siinä tapauksessa, et tä valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Lisäksi asiakirjassa lukee, missä sitä säilytetään. Asiakirjaan kir joitetaan, että se on juuri edunvalvon tavaltuutus ja siihen merkitään, kuka on valtuuttaja, kuka valtuutettu ja mahdol linen toissijainen ja varavaltuutettu. Minun alkuperäinen valtuutukseni on pankin tallelokerossa ja kopio siitä valtuutetul la. Lisäk si tarvitaan kahden esteettömän todis tajan todistus ja allekirjoitus. Puolisot haluavat joskus määrätä toi nen toisensa edunvalvontavaltuutetuk si. Minä käytin valtuutusta tehdes sä pitkää listaa, johon viisaammat oli vat koonneet monia omaisuutta koske via kysymyksiä, esimerkiksi omistan ko kiinteistön. Milloin edunvalvontavaltuutus tulee voimaan Valtuutus tulee voimaan vasta, jos val tuutuksen allekirjoittaja ei kykene enää hoitamaan asioitaan ja jos maistraatti vahvistaa sen. Valtuuttaja allekirjoittaa edunval vontavaltuutuksen omakätisesti. Kuka valtuutetuksi Moni haluaa valtuutetuksi oman lap sensa tai muun sukulaisensa. 31 Vanhustyö 3 • 2017 lapsenlapsilleni tavanomaisia lahjoja vaikkapa syntymäpäivinä tai ammat tiin valmistuessa. Toissijainen valtuutettu voi daan nimetä siltä varalta, että ensisijai nen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneek si hoitamaan sitä. Valtuutukseeni kirjattiin myös hoitoa ja hoivaa koskevia näke myksiäni. Toi nen tyttäreni on toissijainen valtuutet tu ja lisäksi varavaltuutettu. 6 Luottamuksellisessa suhteessa sekä Mummu että pojanpoika uskaltavat ottaa vuoroin keskusteluun arkaluonteisia asioita. Valtuutetulta tarvitaan suostumus tehtävään. Voi olla, ettei valtuutusta tarvit se ollenkaan vahvistaa, jos valtuuttajan toimintakyky ja ymmärrys säilyvät koko hänen elinaikansa. Maistraatille on yleensä esitettävä lääkärintodistus valtuuttajan toimintakyvystä. Jos val tuutusta halutaan myöhemmin muut taa, asiakirja tulee allekirjoittaa ja to distaa samaan tapaan kuin alkuperäistä edunvalvontavaltuutusta tehtäessä. Li säksi valtuutukseen kirjataan asiat, jois sa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa. Valtuuttaja voi nimetä varavaltuu tetun siltä varalta, että valtuutettu tulee tilapäisesti estyneeksi hoitamaan teh täväänsä. Lain mukaan asiakirja annetaan valtuutetul le tai siitä ilmoitetaan hänelle. Valmis edunvalvontavaltuutus on pantava hyvään talteen niin, että se var masti löytyy, jos sitä tarvitaan. On tärkeää, että valtuutettu on jo ka tapauksessa henkilö, johon valtuut taja luottaa. Minun valtuutettuni on toinen tyttäreni. Malli lomakkeita löytyy, mutta ne eivät vält tämättä vastaa omia yksilöllisiä tarpeita. Kun he ovat usein saman ikäisiä, on tärkeää määrätä toissijainen valtuutettu
Apu painottuu omien lasten suun taan, mutta ei kokonaan. Omien vanhempiensa ja lastensa välissä olevaan niin kutsuttuun välisukupolveen saattaa siis kohdistua huomattavasti painetta auttaa. Vanhempia käydään aut tamassa esimerkiksi kotitöissä ja kul jettamassa pankkiasiaoille tarvittaessa. Nuoret ikäpolvet opiskelevat aiempaa pidempään, siirtyvät vastaavasti työelämään, perustavat perheen ja hankkivat lapsia aiempaa myöhemmin. Vanhemmille tarpeiden, lapsille mahdollisuuksien mukaan Olen tutkinut suomalaisten suurten ikä luokkien omille iäkkäille vanhemmil leen ja täysiikäisille lapsilleen antamaa apua. Elinkaaren venyminen sen loppupäästä lisää myös läheisten tuen tarvetta. Taloudellinen tuki kohdistuu lähes yksinomaan omille lapsille ja suuret ikäluokat antavat myös runsaasti lastenhoitoapua aikuisille lap silleen eli auttavat lastenlastenhoidos sa. Omia aikuisia lapsiaan haastateltavat puolestaan kertovat auttavansa enem mänkin omien mahdollisuuksiensa mukaan. Avun resurssit ovat kuitenkin aina rajalliset, joten välisukupolvi saattaa päätyä vaikean kysymyksen eteen: auttaako iäkkäitä vanhempiaan vai omia aikuisia lapsiaan. Käytännön apua välisukupolvi antaa enemmän vanhem milleen kuin lapsilleen. Haastatteluissa välisuku polven henkilöt eivät kerro olevansa avun tarpeiden puristuksissa tai jou tuvansa valitsemaan vanhempiensa ja lastensa väliltä. 32 Satavuotias Suomi ikääntyy monimuotoisesti. Monet nuoret aikuiset voivat olla riippuvaisia vanhempien tarjoamasta tuesta. Se ei vie lä kerro kokevatko auttajat esimerkik si joutuvansa tekemään valintoja omi en vanhempiensa ja lastensa auttami sen välillä. Sen sijaan haastatte luissa vanhempien ja lasten auttamista POHDITTAVAKSI Teksti: Hans Hämäläinen, VM (väit.), Helsingin yliopisto Autetaanko omia aikuisia lapsia enemmän kuin iäkkäitä vanhempia. Omille iäkkäille vanhemmille an netaan jonkin verran hoivaapua, mutta ennen kaikkea heille tarjotaan käytän nön apua, kuten apua koti ja pihatöis sä sekä kuljetuksessa. Lapsia toki autetaan myös, kun tarvetta tuelle ilmenee, mutta sen lisäksi lapsia pyritään auttamaan alati aktiivisesti ja myös ilman, että lapsilla olisi välttämättä tarvetta tuelle.. Iäkkäiden van hempien auttamisen kerrotaan olevan reagoimista näiden tarpeisiin ja heitä siis autetaan lähinnä silloin, kun tar vetta ilmenee. perustellaan eri tavoin. Edellä sanottu koskee siis avun määrällistä kohdentumista
Lastenhoitoapua saa tetaankin suorastaan tuputtaa aikuisille lapsille. Vaikuttaa vahvasti siis siltä, että mi käli vanhempien tukeminen ei vaadi suuria panostuksia, auttavat aikuiset lapset heitä yleisemmin. Suomessa esimerkiksi eläkejärjestel mä mahdollistaa ikääntyneiden, mut ta usein edelleen toimintakykyisten ih misten jäämisen pois työelämästä, mikä tarkoittaa parempia ajallisia mahdolli suuksia tarjota apua. 33 Vanhustyö 3 • 2017 Haastateltavat kertovat antaneensa esimerkiksi taloudellista tukea lapsil leen tukeakseen lastensa mahdollisuuk sia ja tarjotakseen paremmat lähtökoh dat tulevaisuudelle. Jos vastuuta yritettäisiin siirtää enemmän perheille leikkaamalla esi merkiksi julkisia etuuksia ja palveluita, voisi siitä seurata perheen tarjoaman tukiverkon haurastuminen. Myös vanhempia kerrotaan au tettavan mielellään, mutta vanhempien jatkuvaan tai intensiiviseen auttamiseen suhtaudutaan vastahakoisemmin. Tämä on tärkeä havainto, sillä aina ajoittain julkisuudessa noste taan esiin kysymys siitä, pitäisikö ih misten velvollisuuksia huolehtia myös aikuisista perheenjäsenistään – kuten iäkkäistä vanhemmista – lisätä ja siir tää näin auttamisvastuuta hyvinvoin tivaltiolta takaisin perheille. Mikäli hyvinvointivaltio taas lievit tää välittömiä tarpeita sukulaisavulle ja tukee auttamisen mahdollisuuksia, se tarjoaa myös hyvät lähtökohdat perhe sukupolvien väliselle huolenpidolle niin omien vanhempien kuin lasten suun taan. Hy vinvointivaltion panostukset leviävät kin epävirallisen tuen kautta laajem malle joukolle ihmisiä. Tutkimukseni tulokset viittaavat siihen, että valintati lanteessa tuki kohdistuisi luultavammin omien lasten kuin iäkkäiden vanhem pien suuntaan. Näissä kannanotoissa ei kuitenkaan yleensä oteta huomioon sitä, että vas toin tavanomaista oletusta, hyvinvoin tivaltio tukee tutkimusten perusteella perheenjäsenten välistä auttamista. 6 Hans Hämäläisen väitöskirjatutkimus Perhesukupolvien välinen apu tarkastelee suomalaisten suurten ikäluokkien (syntyneet 1945–1950) omille vanhemmilleen ja aikuisille lapsilleen antamaa apua.. Tällöin kysymys siitä, auttaako vanhempiaan vai lapsiaan ei muodostu ”vaikeaksi puheenaiheeksi”, sillä valin taa ei yleensä tarvitse tehdä. He hoitavat lastenlapsiaan enemmän ja antavat yleisemmin käy tännön apua aikuisille lapsilleen. Taustalla lienee usein moraalinen huoli perhe suhteiden rapautumisesta ja mahdolli sesti halu vähentää julkisia kustannuk sia. Hyvinvoin tivaltion vetäytyminen tietäisi avun tar peiden lisääntymistä ja samalla avun mahdollisuuksien kutistumista. Tällöin välisukupolvi voisi todella joutua avun tarpeiden puristuksiin, ja heidän olisi ehkä pakko valita vanhempiensa ja las tensa auttamisen väliltä. Toi saalta haastateltavat kertovat myös, ettei vanhemmat välttämättä myöskään aina halua apua lapsiltaan. Aiemmissa eri Euroopan maita ver tailleissa tutkimuksissa etuuksien ja pal veluiden on havaittu olevan myöntei sesti yhteydessä myös iäkkäiden van hempien auttamiseen. Tutkimukseni tu losten mukaan tämä näkyy auttamises sa siten, että eläkkeellä olevat suurten ikäluokkien henkilöt antavat todennä köisemmin ajallista apua aikuisille lap silleen kuin edelleen työelämässä mu kana olevat. Lisäksi erityisesti lastenlapsia halutaan hoivata runsaasti ja viettää heidän kanssa aikaa mahdol lisimman paljon. Maissa, joissa julkiset panostukset ovat mittavam pia, aikuiset lapset auttavat yleisem min vanhempiaan vähintään epäsään nöllisesti ja esimerkiksi ammatillisen tuen piirissä olevat ikäihmiset saavat yleisemmin apua omilta lapsiltaan. Hyvinvointivaltio tukee auttamista Vaikka avun kohdentuminen on epä symmetristä ja eri tahojen auttamiseen suhtaudutaan ehkä eri tavoin, niin val taosa kuitenkin tukee niin omia iäkkäi tä vanhempiaan kuin aikuisia lapsiaan, ja hyvin harva ei tue sukulaisiaan mil lään tavoin
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry yhteistyössä Oulun en si ja turvakodin sekä Oulun Seudun Mänty kodin kanssa on toteuttanut vuo Teksti: Henriikka Laurola ja Piia Tiilikallio, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Riitta Vesala, Oulun Seudun Mäntykoti ry Maria Lappalainen, Oulun ensija turvakoti ry Kuvitus ja esite: Susanna Luonua-Ojalehto/Creame Tunnista, ennakoi, turvaa ja varmista – Väkivalta puheeksi TOIMINTAMALLI sina 2013–2017 Juurihankeen. Väkivallan seurauksena ikääntyneen ihmisen minäja maailmankuva vääristyy ja turvattomuuden tunteet lisääntyvät. Tyypilliset huolet ovat: Mitä jos olen havainnoissani väärässä. Kehittä mishankkeessa yhdistyvät vanhustyö ja väkivallan vastainen toiminta. 34 Läheisen tekemä väkivalta on vaikeimpia asioita ottaa puheeksi. Seuraukset ovat inhimilliset, mutta myös yhteiskunnalliset: perussairauksien paheneminen, vanhenemisprosessin nopeutuminen, laitoshoitotarpeen kasvaminen ja jopa ennenaikainen kuolema. Entä jos teen jotakin väärin. Väkivalta on yhteisön asia. Turvallisuuden uhka rakkaan ihmisen taholta on usein haavoittavin. Tunnista ja sanoita Väkivallan uhasta voivat kieliä asiak kaan kotona vieraileva tai asuva uh kaavasti käyttäytyvä henkilö, jatkuvas ti vähäiset rahat sekä toistuvat ja selit tämättömät ruhjeet. Huolen tuntemukset ovat inhimillisiä reaktioita myös väkivallan kanssa päi vittäin työskentelevillä. Paraneeko vai paheneeko tilanne. Erityisesti kun tekijänä on oma lapsi tai lapsenlapsi, syyllisyyden ja häpeän tunteet sulkevat suut. Toimin nan levittämiseksi ja juurruttamisek si on julkaistu Vanhustyön turvaopas. Kaltoin kohtelusta voivat kertoa myös puutteet ja epäkohdat palveluissa tai hoidossa.. Niiden kanssa ei tarvitse eikä saa jäädä yksin. Ihmisinä painimme kuitenkin puheeksi ottamisen haasteiden kanssa siinä missä väkivallan kokijatkin. Turvaopas ohjaa turvalliseen vanhus työhön sekä ikääntyneen ihmisen että työntekijän näkökulmista. Kuka kantaa vastuun. V anhustyötä tekevät henkilöt ovat avainasemassa tunnistamassa ja puuttumassa ilmiöön. Väkivalta heijas tuu uhrin pelokkaasta käytöksestä ja näkyy käytös oireina, kuten unihäiriöi nä, ruokahaluttomuutena, takertuvai suutena tai vihamielisyytenä
Auttajien ketju toimii, kun vastuut on nimetty ja kaikki tietävät uhkatekijöistä ja turva suunnitelmasta. Apua voidaan järjes tää myös väkivallan tekijälle. Erityiskysymyk sissä auttavat esimerkiksi muisti ja omaishoitoyhdistykset. Turvasuun nitelman laatimiselle varataan kiireetön hetki ja ulkopuolisilta suojattu tila. Vaikka vä kivallan uhriksi joutunut henkilö pa laisi useasti vaaralliseen ihmissuhtee seen, ammattilainen ei hylkää. Väkivalta on väkivaltaa kokemuksena, riippumatta kokijan tai tekijän tervey dentilasta. 6 Tilaa maksuton turvaopas: info@suvantory.fi Apua ammattilaisille ja väkivallan kokijalle: Suvanto-linja: 0800-06776 (ti ja to klo 12–16) Nollalinja: 080 005 005 (lähisuhdeja naisiin kohdistuva väkivalta) Rikosuhripäivystys: 0203 16116 Alueesi turvakoti: https://ensijaturvakotienliitto.fi/yhteystiedot/ Bi gs to ck. Mikä taho voisi auttaa sinua parhaiten?” ohjaavat suunni telman tekoa. Ihmistä ei tuomita, ainoastaan teko. Vaa ditaan vain uskallusta empaattiseen kohtaamiseen sekä tietoa siitä, kehen ottaa yhteyttä kun omat tiedot ja tai dot loppuvat. Kartoitetut uhkatekijät ja mieli kuvaharjoittelu tuovat varmuutta tosi tilanteessa. Väkivallan uhka voi kohdistua myös työntekijään tai koko työyhteisöön. Asiakasta voi pyytää sopi maan luotetun ihmisen kanssa turvasa nan tai merkkisoiton. Ennakoi vaaran paikat Kun varmistus väkivallan uhasta on ole massa, on tarpeen rauhoittua ja keskit tyä konkreettisiin ratkaisukeinoihin. Siksi tapaamis ajankohdat, toimenpiteet sekä vastaavat henkilöt kirjataan, ja ammattilaiset toi mivat sanojensa mittaisesti. matalan kynnyksen pe riaatteen mukaisesti. Valmiiksi pakat tu turvalaukku tuo rohkeutta poistua. On hyvä, jos ilmoitus tehdään ensisijaisesti yhdessä ikääntyneen kanssa. Täl löin ihmiseltä on hankala saada vastaus ta esimerkiksi kysymykseen henkisestä väkivallasta. Tehokkaampaa on kysyä: ”Koetko olosi turvalliseksi ja arvostetuksi kotona?” Kuulijan on osoitettava, että hän us kaltaa vastaanottaa mitä toisella on ker rottavana, syyllistämättä ja myötäeläen. Väkivalta sanana tarkoittaa kaikille eri asioita, mutta voimakkaimmin erot näkyvät ikäpolvien välillä. Juurihanketta, Suvantoa ja turvakoteja voi konsultoida näiden toimiessa ns. Turvaa ikääntyneen tilanne Tunnistetun väkivallan toistumisen va ralle korjaavien toimien eli turvasuun nitelman laatiminen tehdään yhdessä ikääntyneen ihmisen kanssa. Mistä se on tullut?” tai ”Olet ollut viime aikoina alakuloinen. Sosiaali ja terveysalan ammattilaisil la on Sosiaalihuoltolain mukainen oi keus ja velvollisuus tehdä huoliilmoi tus kunnan viranomaiselle salassapito ja vaitiolovelvollisuuden estämättä. Ky symykset, kuten ”Minkälaista ratkaisua toivot tilanteeseesi. 35 Vanhustyö 3 • 2017 Jos asiakas ei omaaloitteisesti ker ro tilanteestaan, keskustelun avaukset kahden kesken on hyvä aloittaa omis ta, konkreettisista havainnoista: ”Huomasin, että kädessäsi on kipeän näköinen mustelma. Turva opas muistuttaa auttajaverkoston eli turvallisuusketjun tärkeydestä. Väkival taa kohdanneen ihmisen turvallisuu dentunne on järkkynyt. Jos ikääntynyt täytyy jättää yksin uhkaavan väkivallantekijän kans sa, hälytetään poliisi. Onko kaikki hyvin?”. Tarvittavat taidot väkivallan pu heeksi ottamiseen ovat jokaisella. Työyhteisön tulee laatia turvallisuus suunnitelman esimerkiksi kotikäyntejä varten. Vanhimmal le sukupolvelle se voi äärimmillään tar koittaa vain sotaajan kaameuksia. Varmista jakamalla huolesi Eteneminen tapahtuu aina ikääntyneen omilla ehdoilla ja vauhdilla. Huolen ja tiedon jakaminen muiden verkoston jäsenten kanssa edesauttaa tilanteen ko konaisvaltaista arvioimista
Palveluiden tarjoaminen kaikilla maailman kielillä ei ole realistista, mut ta moninaisen asiakaskunnan kielikysy myksen sivuuttaminen on aina enem män asenne kuin resurssikysymys. Palveluihin ohjautu miseen vaikuttavista esteistä kielikysy mykset ja tiedon puute palvelujärjestel mästä ovat ensisijaisia. Omal la kielellä saatu ohjaus ja tuki ovat en siarvoisia, jotta iäkkäät pääsevät osaksi tarvitsemiaan palveluita ja aidosti osal lisiksi toiminnan suunnittelusta ja to teuttamisesta. Iäkkäiden maahanmuut tajien yksinäisyys ja syrjäytymisriski on suuri, jos he jäävät kodin piiriin. Ryhmäläisten omatoimisuus ja rohkeus hakeutua esi merkiksi kuntien palvelukeskusten tar joamiin harrasteryhmiin lisääntyy, kun heillä on omakielisen ryhmän ohella mahdollisuus opiskella suomen kieltä. Teksti ja kuvat: Susanna Lehtovaara Omakielisyys tärkeää, arvostava kohtaaminen välttämätöntä S uomessa jo asuvat maahanmuut tajat ikääntyvät ja samaan aikaan meille saapuu humanitaarisista tai perhesyistä uusia ikääntyneitä ihmisiä. Osallisuus on näennäistä, mikäli asiakkaan mielipiteitä, toiveita ja tarpeita ei kuulla suoraan häneltä itsel tään. Yhteistä kieltä tärkeämpää on arvos tava kohtaaminen ja asiakkaan tarpei den kuunteleminen herkällä korvalla. Luottamuksen syntyminen asiak kaan ja vanhustyön henkilökunnan välille vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta tuo hy viä tuloksia. Ryh mätoiminta ja arkiaktiivisuus tukevat toimintakykyä, mielen hyvinvointia ja sosiaalisten verkostojen tuomaa turvaa. Äidinkielellä käyty keskustelu kas vattaa ryhmäläisten hyvinvointia ja vah vistaa sosiaalisia suhteita. Hyvinvointia äidinkielisistä keskusteluista VTKL:n koordinoimaan STEA:n Eloisa ikä ohjelmaan kuuluva Jade II projekti (2016–2017) tukee ikääntyvien maahan muuttaneiden hyvinvointia omakielisen vertaisryhmätoiminnan kautta. Vanhuspalveluissam me kieli ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvat ovat edelleen melko näkymä tön asiakas ryhmä. Useat eivät puhu suomen kieltä riittävästi, jotta selviytyi sivät asioinnista itsenäisesti. Palveluiden tarjoaminen kaikilla maailman kielillä ei ole realistista, mutta moninaisen asiakaskunnan erityistarpeen sivuuttaminen on aina enemmän asennekuin resurssikysymys. Uudessa kotimaassa he tarvitsevat van huspalveluita ikävuosiin suhteutettuna aikaisemmin kuin kantaväestö, usein jo pa 55vuotiaina. Ikääntyvällä uuden kielen oppiminen on hitaampaa, etenkin jos oppija on luku ja kirjoitus taidoton omalla äidinkielellään. Jade II:n toimintamallit • omakielinen vertaisryhmätoiminta, • infotapahtumat, • moninaisuuskoulutukset yms.. Maahanmuutta jia on vaikea tavoittaa ilman asiakkai den omaa äidinkieltä. Keskeisintä moninaises sa asiakastyössä on kuitenkin yhden vertainen ja arvostava vuorovaikutus. 36 Yhteiskuntamme moninaistuessa vanhuspalvelujen asiakaskunta monikielistyy. Ikääntyvät maahan muuttaneet kaipaa vat tietoa palvelujärjestelmästä ja oma kielistä tukea vanhuspalveluissa suun nistamisessa. 6 Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä TOIMINTAMALLI Maahanmuuttajien omalla kielellä saatu ohjaus ja tuki lisää hyvinvointia ja vahvistaa sosiaalisia suhteita
37 Vanhustyö 3 • 2017 Kuvassa Jade II -ryhmäläisiä syysretkellä Seurasaaressa Helsingissä. Moninaisuuskysymyksiä käsitellään käytännönläheisesti ja osallistujat pääsevät harjoittelemaan asiakastyöhön liittyviä tilanteita. LISÄTIETOJA TAPAHTUMASTA SAAT NUMEROSTA: 044-583 7540 Jade II tarjoaa vanhustyön henkilökunnalle maksutonta koulutusta, jonka tarkoituksena on herkistää osallistuja tunnistamaan moninaisuutta ja toimimaan yhdenvertaisesti. Lisätietoja: www.jadeprojekti.fi Tilaa moninaisuuskoulutus
”Jospa tänään uskaltaisin mennä katsomaan, minkälaista Neuvokkaiden naisten ryh mässä on, ja sopisinko minä joukkoon.” – Onneksi Toini uskaltaa, sillä sitä kaut ta hän löytää toisia pienituloisia eläke läisnaisia, joiden elämään mahtuisi uu sia ystäviä ja uutta tekemistä, ehkä myös vanhojen vahvuuksien uudelleenlöytä mistä, kuvailee Miina Sillanpään Sää tiön projektikoordinaattori Saini Suutari videolla esiteltävää toimintaideaa. Ongelmaratkaisuun tarvitaan tahtoa Ikäkuulo on hiljainen kansanterveys ongelma. 6 Videot ovat katsottavissa Eloisa ikä -Youtube-kanavalla. Kuuloliiton video havainnol listaa, miten kuulon heikentyminen voi johtaa monenlaisiin ongelmiin ja vai voihin. Eläkkeellä olevan Toinin tarinassa on onnellinen loppu Neuvokkaiden naisten video kertoo 67vuotiaan ”Toinin” tarinan. Me eloisat haluamme pitää tässäkin asias sa ikääntyneet mukana ja peräänkuu lutamme siksi ikäsensitiivisen osaami sen merkitystä, hän jatkaa. Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. IHMINEN AVUKSI Teksti ja kuva: Tiina Hailla, Viestintäkoordinaattori, VTKL Eloisa ikä-ohjelma Keinoja ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden tueksi M ielenterveydellä ei ole ikärajaa! sloganilla haluamme kertoa, että minkä ikäisenä tahansa voi vahvistaa omaa mielenterveyttään ja et tä apua kannattaa hakea vanhanakin, kertovat videoprojektin vastuuhen kilöt ja Eloisa ikä ohjelman tutkijat Marja Saarenheimo ja Minna Pietilä Vanhustyön keskusliitosta. Jos vai voihin ei löydy fyysistä syytä, voisiko lääkäri harkita lähetteen kirjoittamis ta vaikkapa lähellä sijaitsevan järjestön senioritoimintaan; vaihtoehtona lääke tieteellisille lisätutkimuksille, ehdottaa Marja Saarenheimo. 38 Vaikeita asioita voidaan ottaa puheeksi uudenlaisin keinoin. – On hienoa, että mielenterveys taidot pyritään saamaan ensiaputaito jen kaltaiseksi kansalaistaidoksi. Videot tehtiin yhteistyössä tuotantoyhtiö Digi People Studion kanssa.. – Vuosien vastaanottokokemuk seen perustuen tiedän, että hyviä tu loksia mielenterveyden vahvistamises sa saadaan aikaan yli 80vuotiaanakin, sanoo Saarenheimo. – Mieli ja ruumis ovat kiinteästi yhteydessä keskenään. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Eloisan kuusiosainen videosarja esittelee Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön, Ikäinstituutin, Kuuloliiton, Miina Sillanpään Säätiön, Suomen Mielenterveysseuran ja Turun Kaupunkilähetyksen keinoja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Mielen pulmat voivat oireilla ruumiil lisina vaivoina, ja niihin haetaan usein apua terveyskeskuslääkäriltä. Eloisa ikä -ohjelman mielenterveysverkoston Mielenterveydellä ei ole ikärajaa! kuuden videoanimaation sarja kertoo hankkeiden kehittämistä ratkaisuista ja keinoista ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden tueksi. Ratkaisukeskeisen esitystavan ansiosta videolla kerrottava ”Sirkan” tarina antaa katsojalle vinkit ja keinot korjata ongelma niin yksilötasolla kuin yhteiskunnassakin
Elämäntai tojen käsite nostaa esiin elämänkokemuksen myötä rakentu nutta osaamista ja taitoja. Elämäntaitojen kautta voi helposti käynnistää keskusteluja mielen hyvinvoinnista ja mielenterveyden vahvistamisen keinoista iäkkäiden parissa. Käsitteen myötä keskustelu on ar vostavaa ja voimaannuttavaa. Vaikeneminen voi kuitenkin aiheuttaa yli määräistä kärsimystä tukea kaipaaville. ielenterveydestä puhumiseen liittyy edelleen leimautu misen pelkoa sekä sopivien sanojen ja keskustelutapo jen puutetta. Monet iäkkäät ihmiset ja heidän parissaan työskentele vät ovat kokeneet elämäntaidoista puhumisen innostavaksi ja myönteiseksi tavaksi lähestyä mielen hyvinvointia. 39 Vanhustyö 3 • 2017 Elämäntaidot ovat hyvinvoinnin arkista osaamista. Mielen hyvinvointia kan nattaa hoitaa ja vahvistaa siinä missä fyysistä kuntoa: mielen hyvinvointi on hyvän fyysisen voinnin lailla olennainen voima vara elämän käänteissä. Elämäntai tojen käsite nostaa esiin elämänkokemuksen myötä rakentu nutta osaamista ja taitoja. Mielen hyvinvointia kan nattaa hoitaa ja vahvistaa siinä missä fyysistä kuntoa: mielen hyvinvointi on hyvän fyysisen voinnin lailla olennainen voima Monet iäkkäät ihmiset ja heidän parissaan työskentele vät ovat kokeneet elämäntaidoista puhumisen innostavaksi ja myönteiseksi tavaksi lähestyä mielen hyvinvointia. Teksti: Ilka Haarni, suunnittelija ja Suvi Fried, hankekoordinaattori Ikäinstituutti Kuva: Bigstock Elämäntaidot keskusteluun M ielenterveydestä puhumiseen liittyy edelleen leimautu misen pelkoa sekä sopivien sanojen ja keskustelutapo jen puutetta. Käsitteen myötä keskustelu on ar. Oppaan avulla syntyy uudenlaisia, antoisia keskusteluja. Viime vuosina on onneksi alettu puhua mielen hyvinvoin nista ja sen vaalimisen tärkeydestä. 6 IHMINEN AVUKSI Keskustele elämäntaidoista -opas tarjoaa kahdeksan tapaa keskustella mielen hyvinvoinnista ja voimavaroista elämäntaitojen käsitteen kautta. Vaikka jokaisen elämään mahtuu vastoinkäymisiä ja kuormittavia tilanteita, mielenterveydestä puhumiseen ei välttämättä ole tottumusta. Vaikeneminen voi kuitenkin aiheuttaa yli Viime vuosina on onneksi alettu puhua mielen hyvinvoin nista ja sen vaalimisen tärkeydestä. Ne tukevat mielenterveyttä ja toimintakykyä
Käyttäjät voivat nauhoittaa omia muistojaan ja kuunnella toisten jakamia muistoja. – Kaikki hankkeemme kautta testaukseen osallistuneet iäk käät henkilöt ovat olleet muistisairaita. Lapsena istuimme velje ni kanssa isän polvella, ja hänellä oli tapana laulaa juuri tuota kappaletta, muistelee Rytkönen. Meillä on aina hauskaa ja nauru raikaa! Juttu voi lähteä liikkeelle jo yhdestä Teksti ja kuva: Niina Holappa, projektipäällikkö, Prizztech Oy Musiikki keskustelun avaajana sanasta tai valokuvasta. Asu kashuoneesta kuulunut muistisairaan henkilön epäselvä ään tely muuttui tuokion edetessä lauluksi. H ILDA vie elämykselliselle aikamatkalle ja soittaa mu siikkia oman elämän varrelta. – HILDA on herättänyt ihania muistoja! Erityisesti Em makappale on ollut minulle tärkeä. Musiikki herättää vahvoja tunteita ja keskustelua Hoivakoti PorinHelmen asukkaiden mukaan HILDAjärjes telmän testaukseen osallistuminen on innostanut keskustele maan erilaisista asioista. Kehittämishankkeessamme korostuvat ihmisen elämän muistelu ja läpikäyminen sekä menneisiin tapahtumiin ja omaan vanhenemiseen liittyvät hyväksymis prosessit. Asiak kaiden muistelun avulla henkilökuntakin on päässyt mukaan asiakkaiden lapsuuden muistoihin ja kokemuksiin. Palvelun avulla hän pääsi välillä ulos täs tä kehästä ja intoutui kertomaan myös iloisempia muistoja ja sattumuksia vuosien varrelta, iloitsee Hemmi. Laulut ja vanhat valokuvat ovat he rättäneet paljon muistoja, kertovat asukkaat. 6 HYVÄKSI-hanke: käyttäjäystävällistä teknologiaa HILDA-palvelu on mukana Suomi 100 -ohjelmassa teemalla ”100 matkaa muistoihin” yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoiden kanssa. 40 Satakunnan Vanhustuki ry:n Yksinäisyydestä aitoon kohtaamiseen -hankkeessa on osallistuttu kahden kuukauden ajan musiikin avulla muistelua aktivoivan HILDA-palvelun testaukseen. Moni asiakas on myös liikuttunut, kun mieleen on tullut sekä po sitiivisia että negatiivisia kokemuksia elämän varrelta. TEKNOLOGIA AVUKSI Satakunnan Vanhustuki Ry:n projektityöntekijät Johanna Hemmi ja Outi Penttinen tutustuvat yhdessä Aino Rytkösen kanssa HILDA-palveluun.. Järjestelmän testaus on osa Prizztech Oy:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulun toteuttamaa HYVÄKSI – Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto -hanketta, jossa kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa teknologiaa eri kohderyhmien arjen tukemiseen sekä sosiaalija terveydenhuollon henkilöstön työhön. Lisäksi palvelu kertoo historiatietoa ja näyttää vanhoja valokuvia eri vuosi kymmeniltä. Muistisairaan kohtaaminen musiikin avulla Winnovan DigiHOPhankkeen lähihoitajaopiskelijat järjestivät toimintailtapäivän palvelukodissa hyödyntäen HILDAa. Tähän työhön on HILDA sopinut, kertoo Penttinen. Yhdelle heistä on aiem min ollut tyypillistä, että keskustelun aiheet ovat urautuneet negatiivisiin uomiin. Pienryhmistä on muotoutunut välil lä yhteislaulutilaisuuksia, joissa erityisesti musikaaliset ovat päässeet esille ja intoutuneet laulamaan äänekkäästi. Satakunnan Vanhustuki ry:n kehittämishankkeeseen osallistuva Aino Rytkönen on tutustunut HILDApalveluun hankkeen projektityöntekijöiden Outi Penttisen ja Johanna Hemmin kanssa. Palvelun avulla asiakkaat ovat löytäneet heitä yhdistäviä asioita. Siten he muodostavat uudenlaisen muistelemisen yhteisön. – Olemme tällainen remupöydän ryhmä. Hanketta rahoittavat Satakuntaliitto (EAKR), Porin seudun kunnat ja SAMK. Järjestelmä on luonut paljon yhteisiä puheenaiheita ja tuonut palvelukotiin virikkeitä. PorinHelmen päällikkö Birgitta Vallin mukaan toimin ta hoivakodissa on hyvin hektistä ja viriketoiminnan järjes täminen on haaste. Musiikin avulla rauhattomuuden tun ne saatiin katkaistua ja toimintaa voitiin hetkellisesti ohjata henkilölle itselleen mielihyvää ja elämyksiä tuottaviin asioihin, vaikka muuten asiakkaan levottomuuteen oli vaikea vaikuttaa. Kyseessä oli musiikista ja laulamisesta nauttinut henkilö, joka ei enää kyennyt tuotta maan selkeää puhetta. – Palvelun sisältö synnyttää välittömästi ikääntyneessä ihmisessä muistoja
Mutta mitä tehdä, jos asiat eivät mene suunnitellusti ja palvelut tökkii. Vanhusasiamiehen keskeisiä tehtä viä ovat kuntalaisilta tulevien palauttei den käsittely, ikäihmisten ohjaus ja neu vonta sekä yhteistyöneuvottelut asiak kaiden, omaisten ja palveluntuottajien kanssa. Vanhusasiamieheen otetaan yhteyt tä, kun palvelu ei vastaa sovittua, palve lussa on tapahtunut virhe, kohtelu on ollut huonoa, palvelu maksaa liikaa tai palvelua ei ole myönnetty. Vanhusasiamies pyrkii yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa ratkaise maan ongelmia mahdollisimman lähel lä asiakasta ja palvelua tuottavaa yksik köä. Ongelmia ei ratkaista lakia tai laatusuosituksia lu kemalla, vaan etsimällä yhdessä parhai ta ratkaisuja juuri tämän asiakkaan ti lanteeseen ja arkeen. Vanhuspalvelulaki edellyttää otta maan ikäihmisen ja hänen läheistensä toiveet huomioon palveluita suunnitel taessa. Asiakkaalla on ai na oikeus hyvään kohteluun ja nykyi sin sosiaalihuollon työntekijöillä on myös velvollisuus ilmoittaa asiakkaan epäasiallisesta kohtelusta. Ihmisen kunnioittava kohtaaminen ei kuitenkaan ole resurssi kysymys, vaan vanhustyön eettinen perusta. Vanhusasiamies apuna, jos palvelu tökkii Riikka Piironen vanhusasiamies, Tampereen kaupunki. Vanhusasiamiehen tehtävänä on sovitella ristiriitoja ja selvittää palve lussa ilmenneitä ongelmia. Työyhteisöissä on syytä pohtia, millaista viestiä annamme asiakkaille ja omaiselle. Ikäihmisen tulee saada palveluista riittävästi tietoa ja häntä tulee kuunnella palveluja järjestettäessä. Palveluiden tulee olla lain mukaisia, vastata laatusuosituksia sekä mahdollisia kunnan ja palveluntuottajan välisiä sopimuksia. Myös asiakas kokee tällöin, että häntä kohdellaan reilusti ja epäkoh dista voi avoimesti puhua. Kaikissa kunnissa on lakisääteisesti apuna potilas ja so siaaliasiamiehet, joilta saa apua valitus asioissa, kuten muistutusten tai kante lujen tekemisessä. Vanhusasiamies osallistuu myös ikäihmisten palvelujen valvontaan. Kysymyksiä pitää saada esittää ja epäkohtia saa tuoda esiin. Vanhusasiamies selvittelee usein ti lanteita, joissa yhteydenottaja kokee, ettei häntä ole kuunneltu ja otettu va kavasti tai hänelle on vastattu tylys ti ja epäasiallisesti. 41 Vanhustyö 3 • 2017 V anhusneuvosten aloitteesta Tam pereella on vuodesta 2011 alkaen toiminut kaksi vanhusasiamies tä. Virheen sattues sa tai epäkohdan paljastuessa kannattaa avoimesti myöntää tapahtunut ja ottaa siitä opiksi. Miten käy, jos toiveet vaatisivatkin joustoa palveluilta. Usein tulee ilmi, että yhteydenotta ja ei ole halunnut ottaa asiaa esille pal velua tarjoavassa yksikössä, eikä halua myöskään asiakkaan nimeä otettavaksi esille. 6 Vanhustyön johtajat Teksti: Riikka Piironen, vanhusasiamies, Tampereen kaupunki Kuva: Mirja Sirén Ikäihmisten palveluiden tavoitteena on tarjota palvelutarpeen mukaisia palveluita oikeaan aikaan. Palveluita suunnitellaan edelleen järjes telmästä käsin, jolloin asiakkaan toiveet tai edes palvelutarpeet eivät aina mah du suunnitelmaan. Esi mies on avainasemassa avoimen ja hel posti lähestyttävän kulttuurin omaksu misessa työyhteisöön. Vanhustyös sä kiire ja resurssien puute puhuttaa ja on valitettavan usein todellista arkea. Tämähän on helppoa ja yhteistyö sujuu, kun toiveet vastaavat sopivasti tarjolla olevia palveluita
Kotihoidon tarpeen ollessa suurempi, 28 tuntia kuukaudessa, maksun suuruus oli keskimäärin 30 prosenttia asiakkaan tulorajan ylittävästä tulosta. Tietoja puuttui verkkosivuilta useimmiten alle 10 000 asukkaan kunnista.. KURKISTUS PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Näin tiedot koottiin Tiedot säännöllisen kotihoidon ja tukipalvelujen maksuista koottiin Manner-Suomen kuntien verkkosivuilta marras–joulukuussa 2016. Enimmäismaksuprosentti on 35 tulorajan ylittävästä tulosta vuonna 2016. Säännöllistä kotihoitoa käytti 12 % yli 75vuo tiaista henkilöistä vuonna 2015. Maksu kuitenkin vaihteli kunnasta toiseen: pienimmillään mak suprosentti oli 2,5 ja suurimmillaan 22. Tukipalvelu ja käytti 20 % yli 75vuotiaista henkilöistä vuonna 2015. Selvityksen mukaan tukipalvelujen palvelutarjonta oli suhteellisen Katja Ilmarinen työskentelee erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. ó Ilmarinen Katja. 42 Kansallisen ikääntymispolitiikan yksi tavoite on, että iäkkäät voivat asua itsenäisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotihoito auttaa, kun henkilö tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi tukea arkipäivän toimissa kuten peseytymisessä, pukeutumisessa ja lääkehuollossa. Yleensä tukipalvelujen tarve ja asiakkuus alkaa ennen säännöllisen kotihoidon asiakkuutta. Teksti: Katja Ilmarinen, erikoistutkija, THL Kuva: Harriet Bruce Iäkkäiden kotihoidon ja tukipalvelujen asiakasmaksut syynissä Säännöllisen kotihoidon maksut ovat tulosidonnaisia – maksuprosentti vaihtelee kuntien välillä Selvityksen mukaan kunnat perivät kotihoidosta keskimäärin 15 prosenttia asiak kaan tulorajan ylittävästä tulosta, kun kotihoitoa tarvitaan vähän, 4 tuntia kuukaudessa. Työtehtävissään hän tutkii asumista, elinoloja ja eriarvoisuutta ja on erityisen kiinnostunut iäkkäiden asumisen kysymyksistä. Tutkimuksesta tiiviisti 3/2017. 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Maksujen suuruudesta ei ole kokonaiskuvaa. Pienimmillään maksuprosentti oli tarkastelussa mukana olevissa kunnissa 15 ja suurimmillaan 35. Kotihoidon enimmäismaksuprosentit ja asiak kaan tuloraja on määritelty sosiaali ja terveydenhuollon asiakasmaksu asetuksessa. Maksuista voi muodostua iso maksurasite pienituloiselle eläkeläiselle selviää tuoreesta selvityksestä. Mukana ovat tiedot noin kahdestasadasta MannerSuomen kunnasta. Kotihoidolla tarkoitetaan kodissa annettavaa kotisairaanhoitoa, kotipalve lua tai niiden yhdistelmää. Tukipalvelujen maksuista ei ole säädetty, joten kunta päättää asiakasmaksun suuruuden. Yksikään tarkastelussa mukana ollut kunta ei veloittanut lain sallimaa kor keinta prosenttia, kun tuen tarve on vähäistä. Tukipalvelut täydentävät kotihoi toa tai niitä voi käyttää vaikka ei olisi kotihoidon asiakas. Iäkkäiden koti hoidon ja tukipalvelujen asiakas maksuissa isoja eroja kuntien välillä. Tukipalvelujen tarjonta yhdenmukaista, mutta maksuissa suuri hintahaarukka Iäkkäiden tukipalveluja ovat muun muassa ateriapalvelu, vaatehuolto, kauppa ja muut asiointipalvelut, turvapalvelut (esimerkiksi turvapuhelin, turvaranneke) se kä sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Asumisen tueksi tarvitaan monenlaisia palveluja, tukea ja turvaa, jotka iäkäs kustantaa pääosin itse. Kotihoito on kotona asuvan tukipilari, kun itsenäinen pärjääminen on heiken tynyt
Kyselyyn vastaajien mukaan tarvitaan lisää asiantuntemusta vanhustyöhön. hoitoketjujen toimivuus tai toisaalta myös se, että kuntien varat eivät ole riittäneet muuhun. Raportin mukaan ympärivuorokautista asumista on tarjolla riittävästi ja jopa liikaa, mutta kevyemmille asumista ja palvelua yhdistäville ratkaisuille on tilausta. Täysiikäisiä lääkkeiden ostajia koskeva 50 € alkuomavastuu vähensi korvauksen saajien määrää ja kasvatti ihmisten omavastuuta. Koordinointivastuun keskittämisen arvioitiin auttavan muodostamaan palveluista hallittavan kokonaisuuden. Asunnon muutostöitä voi joutua odottamaan jopa kolme kuukautta. Tyypil lisimmin ateria maksoi 7,50 €. Keskimääräistä pienempien menojen taustalla voi olla mm. Raportin mukaan asumisja korjausneuvontaa sekä kodin teknologisiin ratkaisuihin ja sähköisiin paleluihin liittyvää neuvontaa on lähes joka puolella Suomea, mutta neuvonta on satunnaista. Suurin lääkekorvausryhmä (27 % kokonaiskorvauksista) muodostuu syöpäja autoimmuunisairauksien hoitoon käyttävistä lääkkeistä. Kotiin toimitetun aterian maksu vaihteli kuntien välillä 5–11 €. Onkin helppo kuvitella tilanne, jossa iäkäs tin kii ”ylimääräisestä”, esimerkiksi virkis tystoiminnasta tai aterioiden määrästä, kun maksut tuntuvat korkeilta. Seuranta kattaa kuntatason tilanteen sekä yksikkökohtaisen tarkastelun kotihoidon osalta. Vaikka lääkekorvauksia saaneiden määrä väheni 3,8:sta 3 miljoonaan, kasvoi reseptilääkkeitä ostaneiden henkilöiden määrä hieman ja korvauksien kokonaismäärä kasvoi 34 milj. Vanhustyö 3 • 2017 samankaltainen kunnissa, mutta asia kasmaksut vaihtelivat. On tärkeää, että iäkkäällä on mahdollisuus – ei vain hankkia välttä mättömät hoidon ja turvan palvelut – vaan myös osallistua viriketoimintaan sekä luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhtei ta, varallisuudesta riippumatta. Kauppapalvelun maksu vaihteli kun tien välillä 3–20 €. Menot eivät kerro palvelujen laadusta tai saatavuudesta. Lääkekustannukset jäivät alle alkuomavastuun tyypillisimmin 25–34-vuotiailla. Kotona asumista tukevat palvelut tulisi ottaa kokonaisuutena huomioon, kun arvioidaan iäkkäiden asumista ja toimeentuloa. thl.fi > ajankohtaista > tiedotteet ja uutiset > tiedote > kotihoidon asiakasmäärä kasvanut, mutta henkilöstön määrä vähentynyt. Tarvevakioidut terveydenja vanhustenhuollon menot olivat alhaisimmillaan Uudellamaalla, 2 053 € ja korkeimmillaan Kainuussa, 2 903 €. Fysioterapeutin ja toimintaterapeutin palveluja saa aiempaa paremmin nykyisin kotiin. Erikoissairaanhoidon tuottavuuserojen kaventaminen vähentäisi tutkijoiden mukaan kustannuksia. Viimeisin kyselyistä on kohdennettu seuraamaan myös hallituksen kärkihankkeen ”kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä kaikenikäisten omaisja perhehoitoa” tuloksellisuutta. Sosiaalija terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain, sairaanhoitopiireittäin ja maakunnittain vuonna 2015 ilmenevät THL:n maalikuun lopussa ilmestyneestä tilastosta www.thl.fi THL:n raportti Vanhuspalvelujen tila 2016 antaa aineksia SOTE-järjestämislain valmisteluun Vanhuspalvelulain seurantatutkimus toteutettiin vuosina 2013, 2014 ja 2016. Hoivaa ja virkistystoimintaa maksukyvystä riippumatta Hoito, hoiva ja tukipalvelut muodostavat maksurasitteen, joka voi nousta merkit tävän suureksi pienituloisille vanhuksil le. Tyypillisimmin yksi asiointikerta maksoi 10 €. Lisätietoja www.sosiaalivakuutus.fi Kaksinkertaiset erot kuntien sosiaalija terveysmenoissa Kuntien asukaskohtaiset sote-menot olivat vuonna 2015 korkeimmillaan lähes 5 500 € ja pienimmillään 2 200 € keskiarvon ollessa runsaat 3 000 €. Samoin, kun keskustel laan iäkkäistä palvelujen käyttäjinä ja ostajina. €. 6 43 Kelan lääkekorvauksien 50 € alkuomavastuu kasvatti kansalaisen maksuosuutta 14 € Vuoden 2016 alussa reseptilääkkeiden Kela-korvauskäytäntö muuttui. Tyypillisim min päiväkeskusmaksu oli 15 € kerral ta ilman kuljetusta. Esimerkiksi asiakkaan tulot tai hänen asuinpaikan etäisyys keskuksesta har voin vaikutti tukipalvelujen maksuihin. Kuntien sisällä asiakasmaksut olivat pääosin kiinteät. Päiväkeskustoiminnan maksu vaih teli kuntien välillä 7–23 €. Noin puolet kuntavastaajista raportoi alueellaan olevan keskitettyä asiakasja palveluohjausta. Välttämättömän päälle kun usein tar vitaan vielä siivousta, kuljetuspalveluja ja kiinteistönhoitopalveluja, joita tässä selvityksessä ei otettu huomioon. Kuntoutumissuunnitelmien ja tavoitteiden toteutumista voi seurata vain puolessa kunnista. Erikoissairaanhoidon menot olivat 37 % kuntien sote-menoista ja ne olivat lähes kaksinkertaiset perusterveydenhuollon menoihin nähden. Raportin mukaan kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt. Tiede tään, että noin kymmenen prosenttia yli 75vuotiaista on tinkinyt ruuasta, lääk keistä tai lääkärikäynneistä vuonna 2016. Teknologian käyttöä on lisätty, mutta uusia ratkaisuja on otettu niukasti käyttöön. Vaikka huomioon otettaisiin väestön palvelutarpeet, eivät kuntien väliset erot kavennu merkittävästi. Ateria palvelun hinnan ero halvimman ja kal leimman kunnan välillä on noin 200 eu roa kuukaudessa siinä tapauksessa, kun ateria toimitetaan kotiin päivittäin
Juhlavuotta ja Vanhustenviikon tapahtumien suunnitteluun on painatettu idealehti sekä julisteita, joita voi tilata Vanhustyön keskusliitosta osoitteesta: http://www.vtkl. Yksi neljästä keskustelijakutsun saaneista oli VTKL:n toiminnanjohtaja Satu Helin. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja satu.helin@vtklfi, Järjestöjohtaja mailis.salmi@vtkl.fi VTKL:stä annettiin näkemyksiä Eutanasiasta järjestettyyn paneelikeskusteluun Kirkkohallitus järjesti 17.2.2017 paneelikeskustelun tuodakseen eri näkökohtia Eutanasiasta tehtyyn lakialoitteeseen. Ikäpolvet yhdessä on myös vuoden 2017 Vanhustenviikon teema. Koko vuosi 2017 vietetään Suomi 100 -juhlavuotta teemalla: Ikäpolvet yhdessä VTKL:n Brändi tunnetaan Vanhustyön keskusliitossa toteutettiin vuoden alussa brändikysely sidosryhmille sekä palveluja että eläkeläis-, kansalaisja potilasjärjestötoimintaa organisoiville jäsenjärjestöille. Mainituissa arvioinneissa eri toimijoiden näkemykset sijoittuivat pisteisiin 4.1 – 4.7 asteikon ollessa 1–5. Yhteiskuvassa ovat vasemmalta VTKL:n toiminnanjohtaja Satu Helin, johtaja viestintä, markkinointi ja HR Päivi Sihvola Ilmarisesta, palkitut kotija erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen ja kotihoidon päällikkö Tiina Palmu Järvenpäästä, Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen sekä ministeri Paula Risikko.. työn muutosta ja iän huomioimista työssä. Kaisa Eskelinen Kuva: Foto Mannelin Vuoden 2017 Vanhusteko-palkinto haettavana Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen yhteistyössä Vanhustyönkeskusliiton kanssa jakaa vuosittain Vanhustenviikon pääjuhlassa 5 000 euron arvoisen vanhustekopalkinnon. Aina”. Sidosryhmien edustajista 42 % piti nimeä edelleen tarkoituksenmukaisena ja 32 % piti nimessä olevan ”vanhus”-käsitteen uudistamista tarpeellisena. Liiton kolmesta arvosta tärkeimpänä ja tunnetuimpana pidettiin arvoa ”Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. http://www.vtkl.fi/document/1/2305/212e4fe/ Kirkkohallituksen_paneelikeskustelu_eutanasiasta.pdf Henkilöstöuutisia keskusliitosta VM Kaisa Eskelinen aloitti työnsä 13.3.2017 Vanhustyön keskusliitossa meneillään olevan Kotiturva-hankkeen projektivastaavana. Palkinto on haettavissa 15.6.2017 mennessä verkosta löytyvän ohjeen mukaisesti. Vaikuttamistyön lisäksi liiton kehittämisja tutkimustoiminta tunnettiin hyvin. Tutkimusja kehittämishankkeet ovat koskeneet mm. http://www.vtkl.fi/fin/kampanjat/vanhustenpaiva_ja_ viikko/vanhusteko_palkinto/ Palkinto v. fi/fin/kampanjat/vanhustenpaiva_ja_viikko/materiaali/ Juhlavuoden teemaan ideoita saa myös: http://www.vtkl.fi/fin/kampanjat/suomi_100_juhlavuosi/ Vanhustenviikon pääjuhlaa vietetään Hämeenlinnassa Verkatehtaalla 1.10.2017 klo 14.00–15.30 ja tilaisuutta on mahdollisuus seurata suorana lähetyksenä netin kautta myöhemmin ilmoitettavasta osoitteesta. 2016. Vuonna 1949 toimintansa Vanhainsuojelun keskusliittona aloittaneen ja vuonna 1974 nimensä Vanhustyön keskusliitoksi muuttaneen järjestön nimen ajantasaisuutta tiedusteltaessa lähes 80 % jäsenorganisaatioista piti nimeä edelleen ajantasaisena. 44 Keskusliitto tiedottaa Satu Helin VTKL kannustaa organisoimaan läpi vuoden ”Ikäpolvet yhdessä – juurensa tuntien, toisiaan tukien” -teeman mukaisia tapahtumia. Viimeksi Eskelinen työskenteli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä tutkijana. Liiton koettiin toteuttavan arvoaan käytännön toiminnassaan. Eskelinen on aiemmin työskennellyt mm. Kolmen eri vastaajaryhmän vastausten perusteella VTKL:n mainetta pidettiin hyvänä ja liitto koettiin vahvana valtakunnallisena vaikuttajana. Vanhustenviikon tapahtumissa on mahdollista hyödyntää myös VTKL:n verkkosivuille tulevaa toiminnanjohtajan videotervehdystä. Työterveyslaitoksessa tutkijana ja projektipäällikkönä useissa tutkimusja kehittämishankkeissa
Mahdollisuus keskustella ja ulkoilla ovat yleisesti tunnettuja lääkkeitä yksinäisyyden kokemuksiin. Lisätietoja, aineistoja ja osallistumisohjeita www.ikainstituutti.fi Ajan virrassa Gerontologia 2017 -kongressi Eloisa ikä -ohjelman toimijat VTKL:sta ovat näytteilleasettajina 7.–9.6.2017 Turun Messukeskuksessa järjestettävillä Gerontologian päivillä. Miten satavuotiaassa Suomessa saa vanheta -teemasta ovat VTKL:n osuudessa keskustelemassa kansanedustaja Jani Toivola, emeritus prof. VTKL:stä kehittämisjohtaja Teija Mankkinen sekä korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso osallistuivat, jälkimmäinen luennoitsijana, Paasitornissa pidettyyn valtakunnalliseen vanhusneuvostojen päivään. -keskustelutilaisuuden. 45 Vanhustyö 3 • 2017 Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista verkkoportaali www.vapaaehtoiseksi.fi VTKL:n jäsenjärjestö Ikäinstituutti on ympäristöministeriön tukemana luonut useiden eri järjestöjen kanssa yhteistyössä verkkoportaalin Seniorina Seniorille ikääntyneiden ihmisten tukemista helpottamaan. Eduskunnan VAMYT-työryhmä järjestää oman esteettömyys-aiheisen tapahtumansa perjantaiaamuna 19.5. Osastolla on mukana myös VTKL:n toimijoita. Uusi portaali kokoaa nyt ensimmäistä kertaa yhteen vapaaehtoisuuden mahdollisuudet. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BEEC020CD-47BB-429C-AF79159D4928EF7C%7D/126933 TULEVAT TAPAHTUMAT Esteettömyyspäivää vietetään Suomessa ensimmäistä kertaa! Helsingin Narinkkatorilla vietetään keskiviikkona 17.5. SeniorSurfja Vahvike.fi -sivustot tarjoavat sisältöjä vapaaehtoistoimintaan. www.vtkl.fi /toimimme MENNEET TAPAHTUMAT Vanhusneuvostojen päivät pidettiin 5.4.2017 Helsingissä. Antti Eskola ja vanhempi tutkija Marja Saarenheimo. Verkkoviestinnän saavutettavuuteen liittyvää Global Accessibility Awareness Day:tä vietetään tänä vuonna torstaina 18.5. Maailmalla esteettömyysaiheiset teemapäivät eivät vielä ole kovin vakiintuneita. Uudesta portaalista ja liiton omilta sivuilta löytyvät tiedot sekä Senioritoiminnan että Ystäväpiiri-toiminnan organisoimasta vapaaehtoisten valmennuksesta ja ryhmätoiminnasta. Elämisen sujumista helpottaa konkreettinen apu, jos palovaroitin ei toimi tai pitäisi päästä uusien vaatteiden hankintaan. Kotona asuvat ikääntyneet ihmiset, joiden toimintakykyisyys on heikentynyt, eivät elä pelkillä kotihoidon palveluilla. Tilaisuuteen kannattaa tulla kauempaakin!. klo 11.00–15.00 ensimmäistä suomalaista Esteettömyyspäivää. Vie vanhus ulos Vie vanhus ulos -kampanja järjestetään 5.9.–5.10.2017. -keskustelutilaisuus Tulevana kesänä Vanhustyön keskusliitto osallistuu yhdessä Eloisa ikä -ohjelman kanssa SuomiAreenaan, yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan, järjestämällä yhdessä SuPerin ja Bayerin kanssa Kunkku vai kääkkä. Vapaaehtoiseksi-sivusto palvelee ikääntyneiden ihmisten ja heidän omaistensa lisäksi vapaaehtoiseksi haluavia henkilöitä ja palvelujärjestelmän ammattilaisia. Lääkärin suositus voi olla myös lääkkeetön. Räväkästi nimetyn tilaisuuden vetonaulana keskiviikkona 12.7. Helmikuussa julkaistun sivuston täydennykset voi ilmoittaa Ikäinstituutin tiedottajalle anne.honkanen@ikainstituutti.fi VTKL osallistui portaalin kehittämiseen. Tilaisuuden aineisto ja julkaistu selvitysraportti Vanhusneuvostojen rooli ja vaikutusmahdollisuudet ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä ovat katsottavissa ympäristöministeriön verkkosivuilta. on koko kansan tuntema Jope Ruonansuu ja juontajana toimittaja Katja Ståhl. Päivän taustalla on halu nostaa yleisesti esiin esteettömyyden laaja-alaisuutta sekä sen merkitystä eri elämäntilanteissa meille jokaiselle. Kesäinen Pori kutsuu: 12.7.2017 Kunkku vai kääkkä
Där får vi lov att engagera oss själva vilket kan ses som att ta rollen som ex pert i förhållande till en annan person och hens personliga frågor. Oft a förvän tas det att någon annan person skulle se till att få en pinsam sak ur världen. Tiden används till att älta problem men en annan sak är hur mycket tid man riktar på konkret diskussion med berörda parter och sö kande av lösningar. Att be om lov av klienten att få dela hens information mellan instan serna som deltar i vården hjälper alltid. I det prak tiska arbetet är det väsentligt att miss förhållanden och vilket bekymmer som helst löses och i synnerhet förebyggs. Rädsla för at ta upp till diskussion saker som upplevs som svåra är mänsk ligt. utan namn. 6 Tiga är ändå inte guld. Klienten har till och med skyddats mot sig själv i lägen där behörig infor mation inte skickats till eft ervårdsplat sen. Ar betskamrater kan undvika att ta upp ar betsproblem till diskussion för att de är rädda för att såra sin kamrat och orsaka sprickor i de annars så trevliga kollegiala förhållandena. Teori utan praktik ger inte resultat. I denna tidning öppnar vi några som svåra upplevda saker, talar om ändringar i lagstift ningen och allra bäst, ger exem pel på praxis som visat sig bra. Överlappande klientinformations system är ett exempel på slöseri med re surser. Likaså är det sedvanligt att bland insjuk nanden och svåra människorelations fnurror vara förnumstig om hur saker na hade kunnat undvikas om man ingri pit tidigare eller följt anvisningarna. 46 Ledare Satu Helin F rån min barndom har i mitt min ne blivit kvar ordstävet ”tala är sil ver, tiga är guld”. Med förnyad lagstift ning är det i äld rearbetet utom möjligt även förpliktan de att ta upp vilket bekymmer som helst som kommer fram i klientens situation. De lyckliga som har en arbetsplats styrs av en stor hop konsulter som ska eliminera illabefi nnandet i arbetet. De yrkesutbildades tystnadsplikt inom social och hälsovården om pa tienternas och klienternas saker har till och med lett till situationer där tystnads plikten mer känns som tystnadsmöjlig het. Enligt enkäten som utredde illabehand ling av åldringar rapporteras missför hållanden i servicen i stor utsträckning anonymt, dvs. Media förmedlar ut nyheter om åld ringar som förirrat sig, om svindel el ler anhörigas missbruk. entligheten undrar man varför ingen ingripit i tid. Det är inte lätt för barnen att ta upp frågor kring livets aft on såsom vårdvilja, intressebevakningsfullmakter och skötsel av egendom, för att inte tala om den annalkande döden om man inte i hemmet lärt sig att öppet tala om olika problem eller om det blivit kvar otrevli ga minnen från sådana samtal. Ordstävet har även styrt mig att återhållsamt tala om mina egna saker så att inte andra får möjlig het att kritisera vad jag gör eller berätta vidare till tredje part utökade med yt terligare tolkningar. I Europeiska unionens verk samhet har medlemsländerna beskrivits humoristiskt utgående från sinnebilden som bildats om nationen. Mobilmeddelanden och datateknik behärskar vi men talandets olika former tycks fi nnas på listan över våra utveck lingsmöjligheter. Finland är känt för sitt goda skolsys tem och då känns det fånigt att hänvisa till ordstäv som förklaring till beteende mönster. Det tor de vara förståeligt att det inte fi nns nå got stort utbud på bilder från samtal om svåra saker. I o. För detta behövs konkreta diskuteran de arbetsmetoder som del av arbetsen heternas personalutbildning och verk samhetskultur samt mod att tillämpa inlärda metoder. Finländarna har ansetts vara talföra, vilket illustrerats med hjälp av korsade plåster över mun nen. Det lärde mig ut om att uppskattande lyssna på en annan människa, även beteendet att inte allt för mycket blanda sig i andra männis kors göranden så att det inte senare le der till bekymmer
Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.. Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. Vanhuusikä on heillä siis noin 40 vuoden jakso elämästä. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Murrosikäiset nuoremme eivät koskaan valittaneet Raumalle lähdöstä. Perheellisille henkilöillä tämä voi merkitä jopa viiden, yksittäisissä tilanteissa kuuden sukupolven perheyhteisöä. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. Vanhusten yksinäisyyden kokemuksien lisäksi huolestuttavia ovat uutiset myös nuorten yksinäisyydestä ja siitä, ettei oteta mukaan kaverijoukkoon. Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisäleh teä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. vtkl.. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmis ten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hinta 15 €. Heidin uskomattoman hyvä muisti, kyky tehdä teräviä havaintoja ympäristöstään ja hersy vä huumori itsestään ja läheisistään on ollut ehtymätön voimavara. /tuotteet. Aika kului yhteisen puuhastelun lisäksi illallisen aikana hauskoja juttuja kuunnellessa ja korttia pelatessa. /tuemeita. Taloudellinen riippumattomuus, muutot paikkakunnilta toiselle sekä myös yleistyneet avioerot ovat lisänneet perheyhteisöjen monimuotoisuuden ohella myös sukupolvien välisen yhteyden haavoittuvuusriskiä. Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Lisätietoja vtkl.fi /tue meitä. Murrosikäiset nuoremme eivät koskaan valittaneet Raumalle lähdöstä. Kortin peluu jatkuu ja jutuissa käsitellään työasiat, matkustamiset ja maailmanpolitiikka. Taloudellinen riippumattomuus, muutot paikkakunnilta toiselle sekä myös yleistyneet avioerot ovat lisänneet perheyhteisöjen monimuotoisuuden ohella myös sukupolvien välisen yhteyden haavoittuvuusriskiä. Vanhusten yksinäisyyden kokemuksien lisäksi huolestuttavia ovat uutiset myös nuorten yksinäisyydestä ja siitä, ettei oteta mukaan kaverijoukkoon. Taloudellinen riippumattomuus, muutot paikkakunnilta toiselle sekä myös yleistyneet avioerot ovat lisänneet perheyhteisöjen monimuotoisuuden ohella myös sukupolvien välisen yhteyden haavoittuvuusriskiä. Ikäja perherakenteiden muutos Suomessa on lähes 800 yli 100-vuotiasta henkilöä. Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. Taloudellinen riippumattomuus, muutot paikkakunnilta toiselle sekä myös yleistyneet avioerot ovat lisänneet perheyhteisöjen monimuotoisuuden ohella myös sukupolvien välisen yhteyden haavoittuvuusriskiä. Heidin uskomattoman hyvä muisti, kyky tehdä teräviä havaintoja ympäristöstään ja hersy vä huumori itsestään ja läheisistään on ollut ehtymätön voimavara. Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. /tuotteet. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Vanhuusikä on heillä siis noin 40 vuoden jakso elämästä. Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.. Osoittamalla tukesi Vanhustyön keskusliitolle voit vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten ja vanhusten hyvinvointiin. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmis ten hyvinvoinnin edistämiseksi. Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Katso lisätietoja sivuiltamme www. Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . /tuotteet. Lisätietoja www.vtkl.. Hinta 15 €. Lisätietoja vtkl.fi /tue meitä. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! 9 Ikäpolvet yhdessä Yhteisten viikonloppujen ja lomien onnistumista on varmistanut myös se, että kaikki ovat osallistuneet omalla tavallaan eri hommien tekemiseen. Onnitteluadressit Suruadressit Tilaukset www.vtkl.fi/tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi. Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Murrosikäiset nuoremme eivät koskaan valittaneet Raumalle lähdöstä. Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisäleh teä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.. Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Ikäja perherakenteiden muutos Suomessa on lähes 800 yli 100-vuotiasta henkilöä. Katso lisätietoja sivuiltamme www.vtkl.. Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . Perheellisille henkilöillä tämä voi merkitä jopa viiden, yksittäisissä tilanteissa kuuden sukupolven perheyhteisöä. Kortin peluu jatkuu ja jutuissa käsitellään työasiat, matkustamiset ja maailmanpolitiikka. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Perheellisille henkilöillä tämä voi merkitä jopa viiden, yksittäisissä tilanteissa kuuden sukupolven perheyhteisöä. Murrosikäiset nuoremme eivät koskaan valittaneet Raumalle lähdöstä. Perheellisille henkilöillä tämä voi merkitä jopa viiden, yksittäisissä tilanteissa kuuden sukupolven perheyhteisöä. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmis ten hyvinvoinnin edistämiseksi. Sukupolvien kirjon uskoisi tuovan sosiaalista rikkautta ja huolenpitoa. Onko varaa hyvää n vanhu uteen . SENIO RARB ETE 2• 2014 TEEM A: Onko varaa hyvää n vanhu uteen . Tilaukset www.vtkl.fi /tuotteet tai tuotteet@vtkl.fi . /tuotteet. Vanhusten yksinäisyyden kokemuksien lisäksi huolestuttavia ovat uutiset myös nuorten yksinäisyydestä ja siitä, ettei oteta mukaan kaverijoukkoon. Aika kului yhteisen puuhastelun lisäksi illallisen aikana hauskoja juttuja kuunnellessa ja korttia pelatessa. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Sukupolvien kirjon uskoisi tuovan sosiaalista rikkautta ja huolenpitoa. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Suruadressit Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Tyyni järvi Portaat Tukesi on meille tärkeää! Haluatko päättää varallisuutesi käytöstä. Vanhusten yksinäisyyden kokemuksien lisäksi huolestuttavia ovat uutiset myös nuorten yksinäisyydestä ja siitä, ettei oteta mukaan kaverijoukkoon. Lisätietoja vtkl.fi /tue meitä. Ikäja perherakenteiden muutos Suomessa on lähes 800 yli 100-vuotiasta henkilöä. Lisätietoja vtkl.fi /tue meitä. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Sukupolvien kirjon uskoisi tuovan sosiaalista rikkautta ja huolenpitoa. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmis ten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kolmekymppiseksi varttuneet muksumme jaksavat nauraa juttuja kerta toisensa jälkeen ja taltioivat niitä videoilleen. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisäleh teä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Aika kului yhteisen puuhastelun lisäksi illallisen aikana hauskoja juttuja kuunnellessa ja korttia pelatessa. Kortin peluu jatkuu ja jutuissa käsitellään työasiat, matkustamiset ja maailmanpolitiikka. /tuotteet. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Suruadressit Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Tyyni järvi Portaat Tukesi on meille tärkeää!. Kolmekymppiseksi varttuneet muksumme jaksavat nauraa juttuja kerta toisensa jälkeen ja taltioivat niitä videoilleen. Kortin peluu jatkuu ja jutuissa käsitellään työasiat, matkustamiset ja maailmanpolitiikka. Sukupolvien kirjon uskoisi tuovan sosiaalista rikkautta ja huolenpitoa. Kolmekymppiseksi varttuneet muksumme jaksavat nauraa juttuja kerta toisensa jälkeen ja taltioivat niitä videoilleen. Heidin uskomattoman hyvä muisti, kyky tehdä teräviä havaintoja ympäristöstään ja hersy vä huumori itsestään ja läheisistään on ollut ehtymätön voimavara. Ikäja perherakenteiden muutos Suomessa on lähes 800 yli 100-vuotiasta henkilöä. Hinta 15 €. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. Heidin uskomattoman hyvä muisti, kyky tehdä teräviä havaintoja ympäristöstään ja hersy vä huumori itsestään ja läheisistään on ollut ehtymätön voimavara. Hinta 15 €. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisäleh teä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Suruadressit Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Tyyni järvi Portaat Tukesi on meille tärkeää! 9 Ikäpolvet yhdessä Yhteisten viikonloppujen ja lomien onnistumista on varmistanut myös se, että kaikki ovat osallistuneet omalla tavallaan eri hommien tekemiseen. Aika kului yhteisen puuhastelun lisäksi illallisen aikana hauskoja juttuja kuunnellessa ja korttia pelatessa. Vanhuusikä on heillä siis noin 40 vuoden jakso elämästä. Pakkaus sisältää nyörin ja kirjekuoren. Hinta 15 €. Vanhuusikä on heillä siis noin 40 vuoden jakso elämästä. Katso myös kimppatilaushintamme netistä tai kysy määräalennuksia! Vanhustyö-lehti Kestotilaus (laskutusjakso 12 kk), 40 euroa Määräaikaistilaus (12 kk), 43 euroa Opiskelijatilaus, 26 euroa Tilaa lehti: www.vtkl.fi/vanhustyo tai info@vtkl.fi Vanhustyö-lehti tilattavissa myös digitaalisena: www.lehtiluukku.fi SENIORARBETE ”Otan lehdestä teemoja henkilökunta palavereihin, tai tutkin miten muut tekevät asioita tai varsinkin uusien säädösten juttuja tutkin huolella.” ”Vanhustyön ja kehittämisen kannalta kaikki liiton tekemät tutkimukset ja hankkeet pyrin hyödyntämään ja eteenpäin tiedottamaan luottamushenkilönä lautakunnissa ja hallituksissa.” Lukijamme kertovat: 9 Ikäpolvet yhdessä Yhteisten viikonloppujen ja lomien onnistumista on varmistanut myös se, että kaikki ovat osallistuneet omalla tavallaan eri hommien tekemiseen. Adressit ovat kokoa A4 ja sisältävät kaksi sisälehteä, toinen tekstillinen ja toinen tekstitön. Voit olla kertalahjoittaja tai suunnata esimerkiksi merkkipäivälahjoituksen yksityishenkilönä tai organisaationa toiminnallemme. Tekemällä esimerkiksi testamenttilahjoituksen, voit vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeitä. Kolmekymppiseksi varttuneet muksumme jaksavat nauraa juttuja kerta toisensa jälkeen ja taltioivat niitä videoilleen. Kysy myös ruotsinkielisiä adresseja! Suruadressit Onnitteluadressit Orkidea Syreeni Tyyni järvi Portaat Tukesi on meille tärkeää! 9 Ikäpolvet yhdessä Yhteisten viikonloppujen ja lomien onnistumista on varmistanut myös se, että kaikki ovat osallistuneet omalla tavallaan eri hommien tekemiseen. Vanhustyön keskusliiton adressit Ostamalla Vanhustyön keskusliiton adressin tuet VTKL:n toimintaa iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi
SUJUVAA ASIAKASTIETOJEN HALLINTAA KATTAVA JA AUTOMATISOITU LASKUTUS SELKEÄ JA HELPPO MOBIILISOVELLUS YHTEENVEDOT TOIMINNAN TEHOSTAMISEKSI Hoidon laadun tehokas seuranta Ajantasainen tieto aina saatavilla Reseptit helposti ja vaivattomasti Enemmän aikaa asiakkaillesi DOMACARE RAI DOMACARE MOBIILI DOMACARE MEDI DOMACARE LASKUTUS RAI | 50 integraatiota | PSOP | 20 000+ käyttäjää | eResepti – Lue lisää: www.domacare.fi Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Mahdollistamme sujuvan laskutusprosessin oli kyseessä sitten kuntien koontilaskutus, palvelusetelilaskutus tai vaikkapa käytetyn ajan mukaan tapahtuva liikkuvan työn laskutus. Toiminnanohjauksen digitalisoimisella enemmän aikaa asiakkaillesi DomaCaren avulla Sinun on mahdollista tehdä RAI-toimintakykyarviot suoraan toiminnanohjausjärjestelmässä, mikä tehostaa työaikaa ja antaa aivan uusia käyttömahdollisuuksia kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Mobiilisovelluksemme avulla saat kaiken DomaCareen tallennetun tiedon hoitajien ulottuville ja mahdollistat tietojen ajantasaisen tarkastelun, päivittämisen sekä päivittäiskirjausten tekemisen jo asiakkaan luona. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/eresepti DomaCarella laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili DomaCare Medi on helppokäyttöinen ja Kelan hyväksymä eReseptijärjestelmä, jonka kautta hoitajat voivat pyytää reseptiuusintoja potilaille ja lääkärit kirjoittaa sähköisiä lääkemääräyksiä. DomaCare RAI tukee moniammatillista yhteistyötä. DomaCare Medi toimii myös sujuvasti yhdessä DomaCaren kanssa. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/rai DomaCare Mobiili tehostaa hoitajien liikkuvaa arkea