SENIORARBETE SENIORARBETE 3 • 2017 TEEMA: Vaikeat asiat puheeksi
TEEMA: Vaikeat asiat puheeksi Bi gs to ck 7 Jo 1990-luvulta alkaen kehitetty huolen puheeksioton malli kiinnostaa laajalti. Ikääntyminen ei suojaa ihmistä päihteiden liikakäytöltä. 2 SENIORARBETE 3 • 2017 Seuraava numero ilmestyy 22.9.2017 | Lehden teemana on Ohjaus ja neuvonta Kuka tahansa voi ilmaista huolensa ikääntyneestä ihmisestä. 22 38 12. Mielenterveyttä voidaan vahvistaa vanhuusvuosinakin, keinoja löytyy
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. • Kirsti Rantala 26 Työpaikkojen kulttuuriin puheeksi ottaminen • Susanna Mäkinen 28 Ikääntyneen henkilön suun terveys ja MobiDent-applikaatio • Hanna Silvennoinen, Vera-Maria Kohvakka, Teija Rautiola ja Hannu Lampi 30 Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on tärkeää • Tuulikki Petäjäniemi 32 Autetaanko omia aikuisia lapsia enemmän kuin iäkkäitä vanhempia. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. • Hans Hämäläinen 34 Tunnista, ennakoi, turvaa ja varmista – Väkivalta puheeksi • Henriikka Laurola, Piia Tiilikallio, Riitta Vesala ja Maria Lappalainen 36 Jade II: Omakielisyys tärkeää, arvostava kohtaaminen välttämätöntä • Susanna Lehtovaara Voimaannuttavia mahdollisuuksia puhumiseen 38 Keinoja ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden tueksi • Tiina Hailla 39 Elämäntaidot keskusteluun • Ilka Haarni 40 HILDA-palvelu: Musiikki keskustelun avaajana • Niina Holappa Vanhustyön johtajien palsta 41 Vanhusasiamies apuna, jos palvelu tökkii • Riikka Piironen Kurkistus palvelujärjestelmään 42 Iäkkäiden kotihoidon ja tukipalvelujen asiakasmaksut syynissä • Katja Ilmarinen 43 Poimintoja julkaisuista 44 Keskusliitto tiedottaa 45 Ajan virrassa 46 Ledare • Satu Helin. www.vtkl.fi Pääkirjoitus 4 Vaitiolo ei olekaan kultaa • Satu Helin Uusi säädöstausta velvoittaa epäkohtiin puuttumiseen 5 Lainsäädännöstä tukea ongelmiin tarttumiseen • Kysy & vastaa -palsta: Satu Karppanen 6 Ilmoitusvelvollisuus osaksi hoivayksiköiden omavalvontaa • Elina Uusitalo 7 Huoli-ilmoituksen avulla epäily iäkkään selviytymisestä selvittelyyn • Niina Kaukonen, Satu Helin 10 Löytävä vanhustyö ikääntyneen turkulaisen tukena • Ulla-Maija Nikula, Sanna Jokinen, Saija Rahunen ja Annikka Lötjönen Puheeksiottamisen malleja ja toimintakulttuuria 12 Puheeksioton työmalli avuksi, kun on herännyt huoli • Jukka Pyhäjoki 14 Myöhäisestä yksintekemisestä varhaiseen avoimeen yhteistyöhön • Jukka Hakola 16 Järvenpäässä huolen puheeksi ottaminen osaksi toimintakulttuuria • Reetta Nick, Johanna Sinkkonen 17 Ammattietiikka tukee sekä asiakasta että ammattilaista • Alpo Heikkinen, Jaana Manssila 18 Tony Dunderfeltin haastattelu: Miehet ja naiset huolensa ilmaisijoina • Satu Helin 20 Marja-Liisa Mankan haastattelu: Kun työssä tökkii – asenteet tarkasteluun • Pirjo Lääperi Puheeksi otettavia asiaesimerkkejä 22 Päihteiden käyttö ajoissa puheeksi, aijjooslaisittain • Marja-Liisa Nevala 24 Kuinka puhua kuolemasta. 3 Vanhustyö 3 • 2017 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Mia Löflund Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2017 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen
Sananparsi on myös ohjannut olemaan pidättäytyväinen omista asiois ta puhuttaessa, jotta toisilla ei olisi mahdollisuutta arvostella omaa toimintaa tai mahdollisuutta kertoa asioita eteenpäin kolmansille osapuolille lisätulkintojen kera. Asiakasta on suojeltu jopa häneltä itseltään tilanteissa, missä jatkohoitopaik kaan ei ole lähetetty asianmukaista tietoa. Päällekkäi set asiakastiedonkeruujärjestelmät ovat esimerkki voima varojen hukkakäytöstä. Vanhusten kal toinkohtelua selvittäneen kyselyn mukaan palvelujen epä kohtia raportoidaan runsaasti anonyymisti eli nimettömänä. Elämän ehtoopuolen asioiden, ku ten hoitotahdon, edunvalvontaval tuutuksen ja omaisuuden hoitoasi oiden, saati sitten kuoleman lähes tymisen puheeksiotto ei ole lap sille helppoa, jos kotioloissa ei ole opittu avoimesti keskuste lemaan erilaisista ongelmista tai jos keskusteluista on jäänyt ikä viä kokemuksia. Tässä lehdessä avataan joi takin vaikeiksi koettuja pu heeksiottamisen asioita, kerro taan lainsäädännön muutok sista ja mikä parasta, annetaan esimerkkejä hyviksi koetuista käytännöistä. Käytännön työssä oleellista on epäkohtien ja minkä tahansa huolen ratkaiseminen ja erityisesti ehkäisy. Kännykkäviestittelyn ja tie totekniikan hallitsemme, mutta puhumisen eri muodot tai tavat olla kehittymismahdollisuuksiemme listalla. 4 Pääkirjoitus Satu Helin Vaitiolo ei olekaan kultaa L apsuudestani on jäänyt muistiin sananparsi ”puhumi nen on hopeaa, vaitiolo kultaa”. Suomalaisia luonnehditaan puheliaiksi, mitä on to dellisuudessa kuitenkin havainnollistettu ristikkäisellä laasta rilla kiinni teipatun suun avulla. Suomi tunnetaan hyvästä koulutusjärjestelmästä, jolloin sananparsiin viittaaminen käytöstapoja selitettäessä voi tun tua oudolta. Nii tä onnellisia, joilla on työpaikka, ohjaa työ pahoinvoinnin poistamiseen konsulttien laaja joukko. Vaikeaksi koettujen asioiden puheeksiottamisen pelko on inhimillistä. 6. Lainsäädännön uudistuttua vanhustyössä on nyt paitsi mahdollisuus niin myös velvollisuus ottaa esille mikä tahan sa huoli, mikä nousee asiakkaan tilanteesta. Asiakkaalta luvan pyytäminen hänen tietojensa käsittelyyn hoitoon osallistuvien tahojen kesken auttaa aina. Media välittää uutisia ulos harhailemaan lähteneestä vanhuksesta, huijauksista tai lä heisten toteuttamista väärinkäytöksistä. Euroopan unionin toiminnassa jäsenmaita on kuvattu humoristisesti kansakunnasta syntyvän mielikuvan mukaan. Työkaverit voivat vältellä työn teon ongelmien puheeksiottoa peläten loukkaavansa kaveriaan ja aiheuttavansa sä röä muuten niin mukaviin kollegiaalisiin suh teisiinsa. Siinä joudumme laittamaan itsemme likoon, mi kä voi näyttäytyä asiantuntijan roolin ottamiselta suhtees sa toiseen henkilöön ja hänen henkilökohtaisiin kysymyksiinsä. Tähän tarvitaan konkreettisia puheeksiottamisen työmenetelmiä, työmenetel mien ottamista osaksi työyksiköiden henkilöstökoulutusta ja toimintakulttuuria sekä rohkeutta soveltaa opittuja menetel miä. Jul kisuudessa ihmetellään sitä, miksi kukaan ei ole ajoissa puuttunut asioihin. Se opetti paitsi toisen ih misen arvostavaan kuunteluun niin myös käyttäytymi seen, missä ei kannata liikaa puuttua toisen ihmisen asioihin, jottei siitä aiheutuisi itselle myöhemmin harmia. Aikaa käytetään ongelmien puimiseen, mutta eri asia on se, minkä verran aikaa kohdenne taan asianosaisten kanssa konkreettisesti keskustelemiseen ja ratkaisujen hakemiseen. Teoria ei ilman käytäntöä tuo tuloksia. Sosiaali ja terveydenhuollon ammattilaisten vaitiolo velvollisuus potilaan tai asiakkaan asioista on johtanut jopa tilanteisiin, missä vaitiolovelvollisuus tuntuu enem mänkin vaitiolomahdollisuudelta. Samaten sai rastumisen tai vaikeiden ihmissuhdesotku jen keskellä on tapana viisastella siitä, miten nämäkin asiat olisi voitu estää niihin ajoissa puuttumalla tai noudattamalla ohjeita. Lienee ymmär rettävää, että vaikeiden asioiden keskusteluhetkistä ei ole runsas ta kuvatarjontaa. Monesti odotetaan, että joku toinen henkilö hoitaisi kiusallisen asian pois päiväjärjestyksestä. Esimies ja alaistaitokursseja järjes tetään työasioiden sujuvuuden edistämiseksi
Menettely edellyt tää ammattilaisilta osaamista ja uskal lusta hankalienkin asioiden esille otta miseen ja niiden käsittelyyn rakentaval la tavalla. Parasta olisi, jos esiin nous seita ongelmia käsiteltäisiin työpaikal la yhdessä ja henkilökunta sekä asiak kaat voisivat osallistua niiden ratkaise miseen. Useimmissa tapauk sissa iäkkään henkilön edun mukaista on varmasti, että asiaa käsitellään yh dessä hänen kanssaan ja asiaa viedään eteenpäin yhdessä. Vanhuspalvelulaissa (9802012) on myös säädetty (25 §) ilmoittamisesta iäkkään henkilön palvelutarpeesta. Ensisijainen menet tely on käydä asia läpi yhdessä henkilön kanssa ja joko yhdessä asiakkaan kanssa tai tämän suostumuksella olla yhteydes sä sosiaalihuoltoon. Vuoden 2015 huhti kuussa voimaantulleen sosiaalihuolto lain (1301/2014) valmistelussa tavoi teltiin asiakaslähtöisiä toimintatapoja, joissa asiakas on itse aktiivinen toimija omassa asiassaan. Siten tässä asiassa asiakaslähtöisempää on käyttää sosiaali huoltolakia, vaikka vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen saattaa ammattilai sestakin joskus tuntua hankalalta. Asian nostamisella lakiin on tarkoitus antaa tukea sitä, että hen kilökunta kertoo havaitsemistaan epä kohdista, vaikka niiden puheeksi otta minen voikin olla vaikeaa. Vasta toissijaisesti laissa mai nitut ammattilaiset voivat tehdä sosiaa lihuollolle ilmoituksen niissä tilanteis sa, joissa asiakas kieltäytyy antamasta suostumusta tai sitä ei ole muista syistä häneltä mahdollista saada. Sosiaalihuoltolaki kannustaa henkilös töä nostamaan esiin ja ottamaan puheek si asiakastyötä koskevia epäkohtia tai nii den uhkia, jotta niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa. Kummatkin lait velvoittavat ilmoittamaan asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista. 5 Vanhustyö 3 • 2017 kysy & vastaa Lainsäädännöstä tukea ongelmiin tarttumiseen Teksti: Satu Karppanen, STM, neuvotteleva virkamies Sekä sosiaalihuoltolakia että vanhuspalvelulakia on uudistettu. Avun saannin varmistamiseksi laissa (35 §) on määritelty miten tulee mene tellä, jos ammattilainen työssään huo maa selvästi sosiaalihuollon tarpeessa olevan henkilön. Tarkoituksena on turva ta erityisesti kaikkein haavoittuvimmas sa tilanteessa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutuminen ja heidän hyvinvointinsa edistäminen. Yksityisiltä henkilöiltä ei edellytetä asiakkaan luvan saamista, mutta varsin kin silloin kun ilmoitusta tehdään tutus ta tai läheisestä ihmisestä, olisi hänen auttamisensa onnistumisen kannalta hyvä, jos ilmoitus tehtäisiin yhteisym märryksessä hänen kanssaan tai aina kin niin, että hän on siitä tietoinen. Lakiin on erikseen kirjattu, että työnantaja ei saa kohdistaa kielteisiä toimenpiteitä ilmoi tuksen tehneeseen työntekijään. Voivatko työntekijät lain nimissä välttää asioiden puheeksiottamisen asianomaisen kanssa. Asiakkaiden omaa osallisuutta omis sa asioissaan on uudessa lainsäädän nössä vahvistettu. On ai na sekä työntekijöiden, että työnantajan etu, että työyhteisössä voidaan avoimes ti tuoda esiin siellä ilmeneviä hankalia kin asioita liittyvät ne sitten asiakkaiden tai työntekijöiden asemaan. Tarkoituk sena on varmistaa, että iäkäs henkilö saa tarvitsemansa avun ja huolenpidon silloinkin, kun hän ei sitä itse osaisi tai ymmärtäisi pyytää. Mitä tapahtuu epäkohtien ilmoittamisen jälkeen. Kykenevätkö kaikki asiakkaat yhteistyöhön epäkohtien ilmoittamiseksi. Lain mukaan myös muilla kuin laissa mainituilla ammattilaisilla on mahdol lisuus tehdä ilmoituksen sosiaaliviran omaisille salassapitosäännösten estämät tä. Tärkeää on myös se, että kun epä kohtia tuodaan esiin, niihin myös puu tutaan. Lain mukaan (48 §) sosiaalihuol lon henkilöstöön kuuluvan on ilmoi tettava toiminnasta vastaavalle esimie helle, jos hän työssään huomaa jonkin epäkohdan tai se uhan asiakastyössä. Sosiaalihuoltolaissa, joka on sosiaali palveluja koskeva yleislaki ja siten kos kee myös iäkkäitä, on määritelty, että silloin kun ihmisen asiaa voidaan käsi tellä useiden eri lakien perusteella, pitää käyttää sitä lakia, joka parhaiten toteut taa asiakkaan etua. Vanhuspalvelulais sa ei ole vastaavaa yhteydenottomenet telyä kuin sosiaalihuoltolaissa eikä sii nä edellytetä asiakkaan suostumuksen selvittämistä. Ilmoituksen saaneella johtavalla viranhaltijalla on velvollisuus antaa oh jeet siitä, miten tilanteessa tulee toimia ja käynnistää toimet epäkohdan pois tamiseksi. 6. Epäkohdat voivat liittyä esimerkiksi asiakas turvallisuuteen, asiakkaan kal toinkohteluun tai toimintayksikössä olevaan asiakkaille haitalliseen toimin takulttuuriin
Raportin julkistus jo sinällään lisäsi tietoisuutta ilmoitta misvelvollisuudesta, ohjasi vanhusten huollon yksiköitä kehittämään omaval vontaansa ja Valviran suuntaamaan val vontatoimintaansa. Epäkohdan ilmoittajaan ei kuitenkaan saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia, vaan epäkohdista on voitava ilmoittaa seu raamuksia pelkäämättä. Valvontaviranomaisille kentältä tul leen palautteen perusteella näyttäisi va litettavasti siltä, ettei ilmoitusvelvolli suutta ja siihen liittyviä menettelytapoja ja toimintaohjeita tunneta kentällä riit tävästi. Valvontaviranomaisia lähesty tään usein asioissa, mitkä olisi tarkoi tuksenmukaisinta ja nopeinta selvittää paikan päällä. Ilmoitusvelvollisuus ja siihen liitty vät menettelytavat on liitettävä osaksi toimintayksikön omavalvontasuunni telmaa ja työnantajalla on velvollisuus kertoa henkilöstölleen ilmoitusvelvol lisuudesta. Valvira toteutti kaltoinkohtelun selvittämiseksi keväällä 2016 kyselyn 1 133 vanhustenhuollon ympärivuo rokautisen hoivan yksikköön. Vastan neista 7 406 työntekijästä peräti 93 % oli havainnut jonkinlaista kaltoinkoh telua. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Hen kilöstöllä tuntuu olevan se käsitys, et tä epäkohdasta ilmoittaminen johtaa työnantajan taholta johonkin kieltei seen toimeen ilmoittajaa kohtaan. http://www.valvira.fi/documents/14444/1835702/Selvityksia_kaltoinkohtelu_ vanhustenhuollon_yksikoissa.pdf Valviran toteuttaman kaltoinkohteluselvityksen raportin mukaan kehittämistarpeina ovat mm.. Henkilöstöön kuuluvat ilmoittajat haluavat usein valvontaviranomaiselle epäkohtailmoitusta tehdessään pysyä asian selvittelyssä nimettömänä. 6 Valviran toteuttaman kaltoinkohteluselvityksen raportin mukaan kehittämistarpeina ovat mm. Vanhusasiakkaan kaltoinkohtelun li säksi ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluu yksikön toimintakulttuuri, jo ka voi vaarantaa asiakkaan turvallisuu den tai altistaa vahingollisille toimille. Toiminnasta vastaavalla on velvollisuus luoda yksikköön luotta muksellinen ja avoin toimintakulttuuri ja pitää huolta siitä, että henkilöstö tun tee omavalvonnan ja ilmoitusvelvolli suuden tavoitteet ja toimenpiteet. Havainnot vaihtelivat samassakin yksikössä; toinen oli havainnut kaltoin kohtelua ja toinen ei. Vastuussa olevan yksikön esimie hen velvollisuutena on ryhtyä viivy tyksettä toimenpiteisiin, kun hän saa tietoonsa epäkohdan tai sen uhan. Epäkohdalla tarkoitetaan esimer kiksi asiakkaan hoivaan, huolenpitoon tai turvallisuuteen liittyviä puutteita. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituk sena ei ole ollut asettaa henkilöstöä ja työnantajaa vastakkain, vaan molem milla tulisi olla yhteinen päämäärä: asia kas ja potilasturvallisuuden tur vaaminen. Ilmoitusvelvollisuus on siis osa yksiköiden omavalvontaa ja sen to teuttamista. Teksti: Elina Uusitalo, ylitarkastaja, Valvira Kuva: Antti Pakkanen / Valokuvaamo Kipinä Ky Ilmoitusvelvollisuus osaksi hoivayksiköiden omavalvontaa I lmoitusvelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että sosiaalihuollon työntekijän on vanhustenhuollon asumispalvelu yksiköissä viipymättä ja salassapito säännösten estämättä ilmoitettava yksi kön toiminnasta vastaavalle, jos työnte kijä huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epä kohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuol lon toteuttamisessa. 6 Vanhustenhuollon ympärivuorokautisissa palveluissa työskenteleviä on velvoittanut 1.1.2016 alkaen sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Jos näin ei tapahdu, ilmoituksen vastaan ottaneella henkilöllä on velvollisuus il moittaa asiasta aluehallintovirastolle. • omavalvontasuunnitelmiin kirjattavat menettelytavat epäkohtien esille ottamiseksi ja korjaamiseksi • henkilöstön tietoisuuden lisääminen ilmoittamisvelvollisuudesta sekä siitä, että se sisältyy oman yksikön toimintaan, yksikön laadun valvontaan
Ennaltaehkäisevissä kotikäyn neissä, yleisötilaisuuksissa, yhteistyötahojen toimesta, ikäihmisten ter veystarkastuksessa tavoitettiin ikäihmisiä, kenestä oltiin huolissaan, mut ta vain osaa heistä. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä. Etsivää vanhus työtä lähdettiin kehittämään Mikkelin vanhuspalveluissa osana 1.1.2015 alkaneen palveluohjausyksikön toimintaa. Joskus on vaikea tulla puhumaan, on helpompi lähes tyä muuta kautta. >> Huoli-palvelun tärkein tavoite on helpottaa ikäihmisestä huolestuneen henkilön yhteydenottoa asiantuntijaan.. Niina Kaukonen, vanhusja vammaispalvelujen johtaja, Essote E teläSavon sosiaali ja terveyspalveluissa (Essote) on jatkettu vuonna 2011 aloitettua vaikenemisen kulttuurin muuttamista osana omaval vontaa ja työ jatkuu. Huolen puheeksi ottaminen osaksi Digi-Mikkeliä Mikkelissä on toteutettu nelivuotinen laajamittainen LUPAUShanke kun nassa hoidettavien asiointien digitalisoimiseksi. Kotona asuu yhä enemmän ikääntyneitä ja yksinäisiä ihmisiä Miten heidän turvallista arkea voidaan edesauttaa. Tämä kulttuurimuutos vaatii johta miselta paljon ja toistuvaa keskustelua henkilökunnan kanssa sekä hen kilöstökoulutusta, jotta yksikön toteuttama omavalvonta elää käytännössä. 7 Vanhustyö 3 • 2017 LAINSÄÄDÄNTÖ KÄYTÄNTÖÖN Teksti: Niina Kaukonen, Essote ja Satu Helin, VTKL Kuva: Kimmo Iso-Tuisku/Aalto Oy Huoli-ilmoituksen avulla epäily iäkkään selviytymisestä selvittelyyn Epäkohdista vaikeneminen on puhuttu ja vakava aihe sosiaali palveluissa. Vanhustyön keskusliitto tutustui hankkeeseen sekä kunnan vanhuspalveluihin vuonna 2014 Van hustenviikon avajaistilaisuuden aattona. Lapin yliopistossa tehdyn YTM Laura Tiitisen kyselytutkimuksen tuloksetkin maalaavat karun kuvan siitä, miten epäkohdista raportoidaan ja miten niihin puututaan. Mikkelin kaupunki oli jo tätä ennen antanut aiesopimuksen VTKL:n Kotiturvahankkeen rahoitus hakemukseen ja siten yhteistyön laajentamiseen oli olemassa innostunut ja keskinäistä mielenkiintoa lisäävä maaperä. Omavalvonta ja työn tekijöiden ilmoitusvelvollisuus eivät ulotu niihin ikääntyneisiin, ketkä asu vat yksin kotona ja joilla ei ehkä ole läheisiä auttamassa
Omavalvontasuunnitelmaan tulee kirjata menettelytavat epäkohtien ilmoittamiseksi ja käsittelemiseksi. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Ohjelma herätti kiinnostusta myös muiden am mattilaisten keskuudessa. Essotessa uskotaan, että vaikenemisen kulttuuria pystytään murtamaan riittävän avoimella, välit tävällä ja jämäkällä johtamisella ja yh teistyöllä. Sanatarkat lakitekstit luettavissa www.finlex.fi Sosiaalihuoltolaki 14, 47–49 § Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 6 § Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä sosiaalija terveyspalveluista 23 ja 25 §. kun talaistilaisuuksissa, eläkeläisjärjestöissä, kouluissa, yhteistyötahoissa, apteekeis sa ja pankeissa. Huoliohjelmaan ei ole kuitenkaan tullut turhia ilmoituk sia tai pilanpäiten tehtyjä ilmoituksia. Pal velu on auki ajasta ja paikasta riippu matta. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi. Huolikonsepti on liitetty osaksi VTKL:n toteuttamaa Kotiturvahanket ta, jossa ikääntyneiden ihmisten asun tojen korjausneuvojat voivat ilmoittaa huolestaan joko sähköisesti tai ottamal la suoraan yhteyttä sosiaali ja terveys palvelujen keskitettyyn palveluneuvoon. Tämän vuoksi tiedotusta jär jestelmän käyttötarkoituksesta hiottiin useaan otteeseen. Toimintamallin tavoite ja käyttöönotto Huolipalvelun tärkein tavoite on hel pottaa ikäihmisestä huolestuneen hen kilön yhteydenottoa asiantuntijaan. Paljon keskus teltiin mahdollisista väärinkäytöksis tä, mihin digitaalinen järjestelmä voisi altistaa. Myös terveydenhuollon yksiköissä edellytetään toteutettavan omavalvontaa. Myös muu, kuin alan ammattihenkilö voi tehdä ilmoituksen. Epäilyjä työn määrään lisään tymisestä ja siitä, onko lupaa ilmoitella, jos on huolissaan ihmisestä, ketä ei tun ne tai ei ole läheinen. Työpajassa ideoitiin ja kiteytettiin tulevan digitaalisen Huoliilmoituk sen mahdolliset käyttäjät ja ilmoituk seen vastaaminen. Sosiaalihuollon epäkohdista tulee ilmoittaa. Se vaatii myös jokaisen työn tekijän sitoutumista omavalvonnan vel voitteisiin. Syksyllä 2016 Huoliilmoi tusta esiteltiin Tampereella Hyvä ikä messuilla VTKL:n osastolla. Laajaa tiedottamista Essoten palveluohjausyksikön esimies Sari Kärkkäinen kertoo, että Huolioh jelmasta on käyty kertomassa mm. Ilmeisessä palvelutarpeessa olevasta henkilöstä tulee myös ilmoittaa sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle vanhuspalvelulain 25 § mukaan. Eri alojen asian tuntijoista ja kokemusasiantuntijoista koostuvaa työryhmää koutsasi palvelu muotoilijan koulutuksen saanut henkilö yhdessä digiosaajan kanssa. Tämä tieto on luottamuksellinen, mutta myöhemmin voi tulla tarve kysyä tarkempia tietoja esimerkiksi tilantees ta, jossa huoli on syntynyt. Asiaan orientoi tumiseksi pyydettiin Eloisa ikä ohjel man toimijoita jäsentämään ohjelma koordinaatiossa mukana olevien hank keiden perusteella etsivän ja löytävän vanhustyön malleja. Säädökset velvoittavat Palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi tulee laatia omavalvontasuunnitelma kaikissa sosiaalihuoltolain 14 § mukaisissa palveluissa, kuten kotipalvelussa ja -hoidossa, asumisja laitospalveluissa. Esotessa on palvelujen tuottajille järjestetty koulutusta, tehty kirjalliset ohjeet ja laadittu lomake, millä Huoli ilmoitus tehdään. Mikkelissä oli eh tinyt kertyä sovellettavissa olevaa ko kemusta vastaavasta nuorisotyön lipu tusmallista ”tajuu mut”. Henkilöstön on ilmoitettava toiminnasta vastaavalle henkilölle viipymättä tehtävissään huomaamastaan tai tietoonsa saamasta asiakkaan sosiaalihuollossa ilmenevästä epäkohdasta tai sen uhasta. 8 Etsivän vanhustyön konseptin perusteiden kehittäminen VTKL osallistui Mikkelin Huoliilmoi tuksen, etsivän vanhustyön konsep tin rakentamiseen. Epäilyjäkin uudesta toiminnasta syntyi alkuun, etenkin ammattilaisten kesken. Ohjelmasta on laadittu esite, mihin ohjataan Essoten nettisivu jen kautta. Kaikkiin ilmoituksiin reagoidaan. Vaikka ilmoituksen jättäjä pysyy halutessaan ilmoituksen kohteelle ni mettömänä, hänen tulee kertoa yhteys tietonsa ja suhteensa huolen kohtee seen
9 Vanhustyö 3 • 2017 miten ikäihminen selviää kotona päivit täisistä askareista, saavatko ruokaa ja huolehtiiko joku lääkehoidosta. Ilmoit tajiin ei ilmoituksen tekemisen johdo ta ole tullut mitään uhkailua eikä syy töksiä. Huolta aiheuttaa, Mikkelissä voi kuka tahansa ilmaista huolensa ikäihmisestä sähköisen Huoli-palvelun avulla. taan vaikenemisen kulttuuria myös tä tä kautta ja tämän toimintakulttuurin muutosta jatkamme aktiivisesti yhteis työllä. Ikäihmiset itse ovat kuunnelleet tyytyväisenä, että on oikeasti mietitty erilaisia keinoja, mi ten heistä pidetään huolta. Asiat Huoliilmoituksen taustalla voivat olla arkaluontoisia ja täten tar vitaan vahvaa ammatillisuutta kohdata ihminen, josta ilmoitus on tehty. Käytännöstä kuul leet ihmiset ovat pitäneet tärkeänä, et tä ihmisistä välitetään. Alussa ilmoituksia saatiin 3–9 kpl kuukausittain ja puo lisentoista vuotta toiminnan käynnis tymisen jälkeen lokakuusta 2016 alka en ilmoituksia on tullut 11–16 kpl kuu kausittain. Lähei set ovat huolissaan myös alkoholin käy tön tuomista ongelmista tai taloudelli sista kaltoinkohteluepäilyistä. Avun saajat ovat olleet tyytyväi siä. Huoliilmoitukset eivät läheskään aina johda palvelujen aloittamiseen, mutta palveluohjaaja voi jäädä seuraa maan tilannetta ja sopia uudesta yhtey denotosta asiakkaan kanssa. Ilmoitukset koskevat pääsääntöises ti ikäihmisiä, joilla alkaa olla muistin kanssa ongelmaa tai muuten toiminta kyky alkaa heikentyä. https://www.youtube.com/ watch?v=2rnX9daqQ7Q. Huoliohjelma on otettu käyttöön toukokuussa 2015. Olemme siis murtaneet osal HUOLI-ilmoituskonseptin hyöty Ohjelma on saanut pääsääntöisesti po sitiivista palautetta. Jo tämä on tuonut turvallisuuden tunnetta arjessa selviytymiseen. 6 Huoli-toimintamalli vanhustyöhön Jesse Haaja: Älä jää huolesi kanssa yksin – ilmaise HUOLI
Luottamuksen rakentamisel le annetaan tarvittava aika. Vuosien 2014–2016 aikana on tavoitettu noin 500 haasteellisessa elämäntilanteessa olevaa ikääntynyttä. Tärkeä osa työtä on tehdä näkyväksi iäkkäälle ihmiselle si tä, mikä jo onnistuu ja missä on men ty eteenpäin. Lomake nimettömästä huolenilmaisusta löytyy mm. Löydetyksi tulemiseen eri reittejä Löytävän vanhustyön piiriin voi tulla eri reittejä pitkin: suurin osa asiakkais ta ohjautuu yhteistyöverkoston kautta muiden ammattilaisten lähettämänä, mutta myös omaiset ja läheiset ottavat yhteyttä. Työ toteutetaan yhdessä Turun kau pungin ja muiden alueellisten yhteis työkumppaneiden kanssa ja se tehostaa nykyistä palvelujärjestelmää. Näin ollen tarvitaan uusia ihmisen tavoittamisen tapoja. palvelukatvei siin jää yksinäisiä, masentuneita ja päih deongelmista kärsiviä ikääntyneitä, joi den puolia ei kukaan pidä. On koettu, että kun hän saa osak seen aitoa ymmärrystä ja inhimillisen kohtaamisen kokemuksen, vastahakoi suus hälvenee ja yhteistyölle pystytään luomaan vastaanottavaisempi ilmapiiri. Tarvittaessa motivoidaan, kan natellaan ja kannustetaan niin pitkään kuin se on tarpeen. Yksilöllistä kohtaamista ja ryhmätoimintoja Ikääntyneet ihmiset kohdataan yksilöl lisesti heidän erityistarpeidensa kanssa kotona tai muussa heille mielekkäässä paikassa. Ryhmä toimintamuodot on todettu kustannus tehokkaiksi ja vertaistuki erityisen voi maannuttavaksi. Taustalla voi ol la huonoja ryhmäkokemuksia. He saattavat olla palveluista kieltäytyjiä tai heillä voi olla mielenterveys tai päihdeongelmia. Työskente lyn keskeisenä tavoitteena on se, että ih minen tulee aidosti kuulluksi ja kohda tuksi. Löytävää vanhustyötä tekee neljä sosiaali ja ter veysalan ammattilaista. On myös joukko ihmisiä, jotka eivät jaksa tai osaa etsiä itselleen tukea tai eivät tiedosta olevansa avun tarpeessa. Erityistä on, että Löytäville voi tehdä myös nimettömän huolen ilmaisun, joka mahdollistaa hienotun teisen puuttumisen läheisen tai naa purin elämään. Teksti: Ulla-Maija Nikula, Sanna Jokinen, Saija Rahunen ja Annikka Lötjönen Kuva: Tiina Hailla Löytävä vanhustyö ikääntyneen turkulaisen tukena L öytävä vanhustyö etsii ja löytää yhteiskunnan rattaista tipahtanei ta ikäihmisiä takaisin ”elämään” eli muiden ihmisten, tarvitsemiensa pal veluiden tai ammatillisen tuen piiriin. Toiminnan kaut ta tavoitettuja ihmisiä on ohjattu pal velujen piiriin, aktiviteetteihin ja heille sopiviin ryhmätoimintoihin. Joitakin voi vieraiden ihmisten kohtaaminen ah distaa tai on arkuutta ryhmätoimintaan, koska siitä ei ole aiempaa kokemusta. Kehittämistyö alkoi vuon na 2013 havainnosta, että palvelujärjes telmän ulkopuolelle, ns. On tärkeää, että hänet pidetään tietoise na siitä, mitä hänen asioissaan tapahtuu ja miten tästä yhdessä mennään eteen päin. 10 Ikääntyneitä ihmisiä ja vanhuksia on nyt enemmän kuin koskaan ennen. Yksi osa Löytävää vanhustyötä ovat erilaiset ryhmätoiminnot, jotka on rää tälöity henkilöille, joilla ei ole mahdol lisuutta osallistua yleisiin ikääntyneille suunnattuihin toimintoihin omien haasteidensa vuoksi. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä. Löytävän vanhustyön nettisivuilta. UUSI TOIMINTAMALLI Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Pilkkei siin voi tulla juuri sellaisena kuin itse on, pieni hiprakkakin sallitaan. Yksilöllistä kohtaamista tarvitaan ja kaivataan yhä enemmän. Apua ja palvelua tarvitsevista osa hakeutuu erilaisiin kerhoihin tai palvelujärjestelmään ja saa näin tukea tai tarpeenmukaisia palveluja. Löytävän vanhustyön menetelmä on yksi vastaus ihmisen hätään. Löytävä vanhustyö ohjaa myös tai tä män lisäksi Pilkeryhmiä yhdessä Turun kaupungin kotihoidon kanssa. Löytävää vanhustyötä on kehitetty ja mallinnettu turkulaisessa Fingerroosin säätiössä neljän vuoden ajan. Turun Löy tävä vanhustyö on osa STEAn Eloisa Ikä ohjelmaa, mitä koordinoi Vanhustyön keskusliitto
Oikea-aikainen apu tuo parhaat tulokset Löytävä vanhustyö on tuottanut yh teiskunnalle eriasteisia säästöjä, kun ikääntyneiden ihmisten kotona asumis ta on pystytty tukemaan ja jatkamaan. Löytävää vanhustyötä voidaan pitää myös hyvänä esimerkkinä toimivasta kuntajärjestökumppanuudesta ja pal veluintegraatiosta. Säästöjä yhteiskunnalle tulee vain, jos ih minen saa riittävät ja oikeaaikaiset pal velut kotiinsa. Osalla kotona asumisen jatkuminen on mahdollistunut, jolloin mm. Yksinäisyys vaivaa ja oma-aloitteisuus on hukassa. On todettu, että Löytävä vanhustyö tavoittaa juuri sitä ihmisryhmää, jon ka nykyinen palvelujärjestelmä huk kaa jonnekin tai ei pysty vastaamaan ikääntyneen sen hetkiseen tarpeeseen. Kuvassa Fingerroosin säätiön Löytävät Sanna Jokinen (vas.), Saija Rahunen, Annikka Lötjönen ja Ulla-Maija Nikula Eloisilla verkostopäivillä Helsingissä maaliskuussa 2017. Toiminta on puolueetonta, vapaaehtoista, yhdessä asiakkaan kans sa suunniteltua ja joustavaa. 6. Toinen tyypillinen esimerkki on henkilö, jolla ei ole tukiverkkoa eikä ystäviä. Ikääntynyt ihminen voi olla jo kotinsa ja sänkynsä vanki, yksittäisen henkilön avun varassa, ilman mahdollisuutta huolehtia omasta hygieniasta tai ruokailusta. Tulok sellista on asiakkaan ohjautuminen oi keiden palvelujen äärelle. toive koto na asumisesta on täyttynyt. Taustalla näkyy taiteilija Salla Lehtipuun kuvakiteytys päivän ohjelmasta. Löytävä vanhustyö on järjestölähtöistä toimintaa, joka madaltaa yhteydenot tokynnystä. Tilanne on jo haastavampi. Löytävään vanhustyöhön on ke rääntynyt paljon hiljaista tietoa, joka nähdään keskeisenä esimerkiksi palve luita kehitettäessä tai uusia toiminta muotoja luotaessa. Monesti tilannetta saatetaan lääkitä päihteillä. Työtä tehdään yh dessä rinta rinnan sen mukaan, mikä on tarpeen. Erityises ti palveluista kieltäytyjät tai viranomai siin epäluuloisesti suhtautuvat pitävät tätä tärkeänä. Samalla eri toimijoiden tietoi suus palvelujärjestelmän mahdollisuuk sista ja eri toimijoista lisääntyy. Arki voi olla vielä jollakin tavalla hanskassa, mutta itsellä on jo aavistus, että kauan tässä ei enää pärjää ilman apua. Löytävän vanhustyön kautta iäkkäät ovat päässeet muiden ihmisten pariin, voimaantuneet, saaneet toivon ja pysy vyyden tunteita sekä osallisuuden ko kemuksia. Omaisten huoli on suuri. Löytävästä vanhus työstä on valmistumassa julkaisu kesän kynnyksellä. Tällöin olemassa oleva osaami nen ja resurssit tulevat tarkoituksenmu kaisesti hyödynnetyksi ja päällekkäisen työn määrä vähenee. Vanhustyö 3 • 2017 11 Tyypillisiä asiakkaita: Esimerkkitapauksessa henkilön puoliso kuollut jokin aika sitten ja elämän piiri on pikkuhiljaa kapeutunut. Löytävän vanhustyön on todettu tarjoavan yhteistyökumppaneille ja vi ranomaisille apukäsiä tilanteissa, jois sa asiakas tarvitsee pitkäkestoisempaa suostuttelua, tukea ja kannattelua kuin mitä palvelujärjestelmä pystyy tarjoa maan. Lisätietoja: Löytävä vanhustyö: www.fingerroos.net/ loytava-vanhustyo Pilke-toiminta: www.turku.fi/ pilke-toiminta Löytävän vanhustyön tulokset puhuvat omaa tarinaansa Löytävässä vanhustyössä iäkäs ihminen kohdataan yksilönä ja hänen tilannet taan tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Ihminen on oman elämänsä asiantun tija ja Löytävän vanhustyön kautta hä nelle löydetään sopivat tuen muodot. Vertailuna voidaan käyt tää tehostetun palveluasumisen hintaa, minkä kuukausihinta vaihtelee 3 500– 4 500 euron välillä toimijasta riippuen. Ikääntyneiden toimintaky kyä on pystytty parantamaan ja ylläpi tämään erilaisen avun ja tuen avulla
PUHEEKSIOTTO Jukka Pyhäjoki työskentelee Asiantuntijana, THL:n hyvinvointi-osastossa, lapset, nuoret ja perheet yksikössä. ó Palmuke-projekti: Arnkil T. Huolen puheeksiottamisista 349 tapauksen käsittävä aineisto: Eriksson E. Projektin kohdealueina olivat lastensuojelu ja vanhusten kotihoito. ja Arnkil T. E., Eriksson E. Opas varhaisista dialogeista. Projektissa puheeksiottoa kokeiltiin tilanteissa, jossa työntekijälle syntynyt huoli asiakkaasta liittyi päihteiden käyttöön. & Arnkil R. Nykyään puheeksioton työmalli sopii kaikenlaisten huolien esiin nostamiseen vanhustyössä. 12 Terveydenja hyvinvoinnin laitokselta (THL, aiemmin STAKES) tutkijat Tom Arnkil ja Esa Eriksson kehittivät puheeksioton työmenetelmää ensimmäisen kerran Palmuke-projektissa 1990-luvun puolivälissä Raisiossa ja Hämeenlinnassa. Stakes. 2005. Huoli puheeksi. Teksti: Jukka Pyhäjoki, Asiantuntija, THL hyvinvointi-osasto, lapset, nuoret ja perheet yksikkö Puheeksioton työmalli avuksi, kun on herännyt huoli Vierailu Nepalin lastenkodissa. 2000 Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa. Stakes.. Sektorikeskeisyydestä ja projektien kaaoksesta joustavaan verkostointiin
•Sujuikokeskustelu,kutenennakoit?Koitkojotainyllättävää. 5. 1. •Mitentoiveikkaaksiarvioittilanteen?Ärsyttääköjokintilanteessasinua. Työmallissa työntekijä ennakoi ennen keskustelua tietoisesti oman toimintansa seurauksia yhteis työlle omaisten kanssa. 4. Kun huoli herää, pohdi: •Mistä olet huolissasi. Näissä tilanteissa asiakkaan hämmennys ja suuttuminen oli kuitenkin usein alku reaktio. Silloin, kun asiat otetaan heti puheeksi avoimesti ja rohkeasti, raken netaan luottamusta ja yhteistyötä. •Mitätapahtuu,josetotaasiaapuheeksi. Kokemusten mu kaan sekä asiakkaat että työntekijät koke vat tällaisen lähestymistavan yhteistyö hön kannustavaksi, hankalissakin kysy myksissä. 7. Keskustelun jälkeen arvioi: •Mitentoteutitpuheeksioton. 3. •Mitensinäkoetomaisen. Ennakoi, mitä tapahtuu, jos teet sen mitä ajattelit – miten sanoihisi reagoidaan. Miten turvaa osaltasi dialogin ja yhteistyön jatkamista. •Miltä ikäihmisen tilanne näyttää keskustelun jälkeen. 6 Huoli puheeksi peukalosäännöt: 1. Mitä opit. •Pohdijaennakoi,kuinkapuheeseesireagoidaan?Mikäonmahdollinenvälitönreaktio. Jotta luot tamuksellinen suhde ikäihmiseen ja hä nen läheisiinsä voi rakentua, niin huolet ja havainnot tulee ottaa puheeksi ikäih misen ja hänen omaisten kanssa varhain, avoimesti ja kunnioittavasti. Huolen esille nostaminen on aina myös lupaus tehdä asioille yhdessä jo tain, joka tukee ikäihmisen hyvinvoin tia. Etsi ajatuskokein ja mahdollisesti työkaverisi kanssa ääneen puhuen tapaa, joka ennakointisi mukaan aukaisee mahdollisuuksia puhua, kuunnella ja jatkaa yhteistyön rakentamista. Heidän aidoissa asiakas tilanteissa toteuttamistaan huo len puheeksiottamisista on koottu 349 tapauksen käsittävä aineisto. 8. 2. Kuuntele ja ole joustava, kysehän on kontaktissa tapahtuvassa vuoropuhelusta – älä siis toteuta aikeitasi mekaanisesti, tilanteesta välittämättä. •Mitenkerrotkeskusteluntarkoituksesta. Puheeksi otetaan nimenomaan työntekijän teke mä henkilökohtainen ja konkreettinen ikäihmistä koskeva huoli tai havainto. 9. Yhdessä kolmasosassa tilanteissa arvioitiin ennakkoon, että puheeksiottamisen jälkeen avautuu uusia jatkotyöskentelymahdollisuuksia. 2. Yksikään kontakti ei tässä aineis tossa vaikeutunut pahasti tai katkennut puheeksiottamisen seurauksena. Konkretisoi huolesi ja havaintosi – älä tee johtopäätöksiä. 6. Toimintatapa on yksinkertainen, mutta käänteentekevä. Mieti, mikä ihmisen kanssa työskentelyssä on hyvää ja toimivaa. •Mitenajattelitilmaistahuolesi,jottapuhettasieitulkitamoitteeksitaisyytökseksi?Mitenaloitatkeskustelun. iäkkään ihmi sen ja hänen omaisten kanssa. Pohdi omaa huoltasi ja mieti, missä asioissa aidosti tarvitset ihmisten apua ymmärryksesi lisäämiseksi tai muutoksen tukemiseksi. Muista ennen kaikkea, että olet pyytämässä apua huoltesi vähentämiseen; asioiden kehityttämisen kannalta tärkeintä on päästä jatkamaan hyvin. Puheeksioton menetelmä koostuu kysymyksistä, joiden avulla voi valmistautua keskusteluun omaisten kanssa. Tietoinen tilanteen ennakointi, kun nioittavan huolen esittämistavan hah mottaminen ja sanoittaminen sekä huo likeskusteluun valmistautuminen näyt tää tuottavan pääsääntöisesti muutok sen mahdollisuuksia ja lisää toimin tavaihtoehtoja. Tulosten mukaan kokemukset toteu tuneista puheeksiottamistilanteista oli vat työmallia käytettäessä päinvastaiset kuin työntekijöiden ennakoinnit. •Mitenyhteistyöomaistenkanssajatkuu?. •Millaisestatuestataitoimistaajatteletikäihmisenhyötyvän. Aineiston mukaan kahdessa kolmasosassa tilan teista puheeksiottamisen arveltiin en nakkoon tuottavan pulmia, jotka liittyi vät kontaktin ja jatkotyöskentelyn han kaloitumiseen. Puheeksioton työmenetelmän apu kysymykset ja peukalosäännöt löytyvät alla olevasta laatikosta. •Mitenmahdollisestiomainenkokeesinut–missäasioissatukenaentäuhkana. Mikä herättää toiveikkuuttasi. 3. Miksi haluat järjestää keskustelun. Puheeksiottamisen mallin vaikuttavuus THL on kehittänyt ja kokeillut huolen puheeksiottamisen menetelmää vuo sien ajan eri hankkeiden ja koulutus ten yhteydessä. Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi nyt niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi. •Mitenkutsutomaisetkeskusteluunsiten,ettälisäätturvallisuuttajaavoimuuttaitsetapaamisessa. Valta osassa tapauksista puheeksiottamisella päädyttiin hyvään keskusteluun, toimin nallisiin avauksiin, missä työntekijän ja asiakkaan välinen yhteistyösuhde para ni. Mukana on ollut laajas ti psykososiaalista työtä tekeviä taho ja ja ammatti ryhmiä. •Kuinkasuurihuolesion. 10. Puheeksioton apuky symysten ja peukalosääntöjen mukai nen toiminta näyttää antavan edellytyk set kehittää dialogia työn tekijöiden ja asiak kaiden välillä. •Mikäolisikeskusteluntoivottavalopputulos. Kun tunnet, että olet löytänyt rakentavan ja kunnioittavan lähestymistavan, ota huolesi puheeksi sopivan ajan tullen sopivassa paikassa. Mikä huolestuttaa edelleen. Alle kolmasosassa tapauksia kohdat tiin myös pulmia tai keskustelu ei edennyt työntekijän suunnitelmien mukaisesti. •Mitenvarmistatvuorovaikutuksensyntymisen,kuulluksitulemisenjayhteistyönjatkumisen. Pohdi, mitä tapahtui: Kävikö niin kuin ennakoit. Sen sijaan, että työntekijä ilmoittaa, mikä asiakkaalla tai hänen perheellä on ongelmana ja kehot taa heitä muuttamaan toimintaansa jol lakin tavoin, hän kertoo konkreettisesta huolestaan ja pyytää omaisia mukaan ti lanteen selvittämiseen. 13 Vanhustyö 3 • 2017 Käänteentekevä puheeksiottamisen työmalli Huolen puheeksioton menetelmä on työ ja ajattelutapa, joka auttaa valmistautu maan keskusteluun mm. Muuta lähestymistapaasi jos ajatuskokeesi tuottavat kielteisen tunteen – ennakoinnin siitä, että dialogiin ei päästä tai sitä ei voi pidemmälläkään aikavälillä jatkaa. Valmistaudu keskusteluun miettimällä: •Missäasiassatarvitsetapuajayhteistyötäomaistenkanssa. Huolen puheeksiottamisessa on tär keää, että työntekijä pyytää omaisia yh teistyöhön ja auttamaan huolensa rat kaisemisessa
Kantavana ele menttinä siinä on ollut VAY, mitä on käytetty inhimillisesti vaikeissa puheek siottamisen asioissa, kuten edunvalvon nassa ja hoitotahdossa. Heidän kokemuksensa mu kaan sama logiikka toimii ikäihmis ten kanssa työtä tekeville erittäin hy vin. Luetelluissa hankkeissa on yh tenä tärkeimmistä tavoitteista ollut ti lanteeseen nähden mahdollisimman nopea asioihin tarttuminen ja toimin ta yhteistyössä asiakkaan ja hänen ver kostonsa kanssa. Oma tieto muuttuu ymmär rykseksi ja sitä kautta toiminta täsmä toiminnaksi. Miten menetelmässä ja sen käyttämisessä on päästy eteenpäin. Näitä ovat olleet mm. Asioista keskustellessa mitään korjaamatonta vahinkoa ei pääse onnek si syntymään. Syventää omaa ymmärrystä toisia kuunnellen. Yhteisen työn kaut ta olemme yhteisönä oivaltaneet, että varhainen avoin yhteistyö (VAY) ei ole sidoksissa yksilön ikään, vaan tilantee seen hänen elämässään. Me voimme aina ottaa aja tuksissamme pari askelta taaksepäin ja puhua asioista uudelleen. Se on hetki, jolloin ajattelee tietävänsä parhaiten mitä mui den verkoston jäsenten pitäisi tehdä. Näistä oman elä män ennakointiin liittyvistä asioista on PUHEEKSIOTTO. Tämä hetki omissa ajatuk koluulottomista ikäihmisen palveluiden työntekijöistä osallistui lasten ja nuor ten työntekijöille suunnattuihin huo len puheeksiottamisen menetelmäkou lutuksiin. Täsmätoiminnassa tarvi taan sekä tietoa että tilanteeseen liitty vää ymmärrystä, josta seuraa viisasta toimintaa. Taitoja on harjaannutettava joka päivä, oikeastaan jokaisessa kohtaami sessa. STAKES) sopimusja yhteistyökumppanina. Ajattelu kehittyy yhteisössä hitaasti Yhteisen työn tarpeellisuuteen saa kos ketuksen, jos miettii yhteistyöverkos tossa henkilökohtaista neuvotuttamisen tarpeen syntymistä. Kaupunki on toiminut usean vuoden ajan Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen (THL ent. Yksi tärkeimmistä asioista yhteisen työn polulla on ollut jo edellä mainit tu Suomen Muistiasiantuntijoiden han ke liittyen muistisairaan ihmisen oikeu dellisiin ennakointeihin. sissa on tärkeä signaali itselle, koska yh teisen työn paikka oli juuri ennen näitä ajatuksia. Saamamme palautteen perusteel la muokkasimme menetelmään liitty vää lomaketta ikäihmisten tilanteisiin sopivammaksi. 14 Rovaniemen kaupunki on ollut aktiivisena toimijana 2000-luvun alusta alkaen varhaista puuttumista edistävissä hankkeissa. Jos me onnistumme siinä hyvin, niin oma liitty minen asiantuntijana tilanteisiin on laa dukkaampaa ja tuottaa myös tekijälle it selle onnistumisen kokemuksia. Tällä hetkellä voi sanoa, että Rovaniemellä VAY:tä eli vahaista avoin ta yhteistyötä johdetaan aktiivisesti kai killa johtamisen tasoilla. Näin saatiin apuväline, jonka kautta VAYlogiikkaa oli mahdol lisuus harjoitella myös ikääntyneiden ihmisten palveluissa. Si tä hetkeä, jolloin huomaa heristelevän sä sormea ja sanelevansa toisille oikeita vastauksia. Muutama organisaatiomme ennak Teksti: Jukka Hakola, verkostokoordinaattori, Perheja sosiaalipalvelut, Rovaniemen kaupunki Kuva: Henna Nikumaa ja Elina Koponen Myöhäisestä yksintekemisestä varhaiseen avoimeen yhteistyöhön L apsi ja nuorisotyöhön liittynei den hankkeiden lisäksi Rovanie men kaupunki oli aktiivinen toi mija vuonna 2016 päättyneessä Suomen muistiasiantuntijoiden oikeudelliseen edunvalvontaan keskittyneessä hank keessa. huumereitiltä hoitoketjuun, varhainen puuttuminen (VARPU) ja oppilasja opiskelijahuollon kehittämishankkeet. Aluksi harjoittelu on ehkä yhteis ten työmenetelmien toistamista, joka kyllä muuttuu oman ajattelun kehittä miseksi. 2000luvun alussa ajateltiin yleisesti, että VAY liittyy lasten ja nuorten asioi hin
Parasta on, kun ihminen itse aktivoituu toimimaan omassa asiassaan. Omakohtaiset koke mukset ovat lisänneet ikääntyneiden ihmisten kiinnostusta ja aktiivisuutta omien asiakirjojen tekemiseen. Täl lainen ajatus jää kantamaan vielä tilai suuden jälkeenkin ja siihen palaaminen eri tilanteissa on todennäköistä. Tilantee seen tuo vaikeuskerrointa lisää, kun jo kaisella toimijalla on mielessä eri näkö kulmia näihin samoihin ajatuksiin. Osallisuus voi toteutua, kun tiedon vastaanottamisen lisäksi tilanteessa on mahdollisuus muokata omaa asiaa ääneen ajattelemalla. Vastuu puheeksi ottamisesta on jokaisella toimijalla Verkostossa on puhuttu paljon siitä, ke nen vastuulla on ottaa ennakointiin liit tyvät asiat puheeksi. Aina huolenaiheet eivät herää tässä vai heessa ja siten voidaan tarvita erillisiä palavereja. Yhteisenä johto päätöksenä on ollut, että vastuu ei ole varsinaisesti kenenkään. Koulutetut vuorovaikutuksen mahdol listajat, verkostokonsultit, ovat mukana keskusteluryhmissä auttamassa yhteistä puhetta erilaisin rakentein. Asiakkaan tilanteessa Varhaisen avoimen yhteistyön haasteet konkretisoituvat asiakastilanteessa. Asiakir jojen määrän kasvun lisäksi niiden laa tu on huomattavasti parantunut. Kesäkuussa 2017 järjeste tään kolmannet muistifestarit teemalla ”tietoa ja puhetta muistisairaan ihmisen hyvästä elämästä kotona”. Läheisneuvonpidon rakennetta on suunniteltu myös näihin tilanteisiin, koska sillä ajatellaan olevan myöntei nen vaikutus lopputulokseen. Se on jokaisel la toimijalla kaikissa kohtaamisissa. Hankkeen aikana syntyi ajatus muisti festareista. Osallisuus ei välttämättä toteudu pel kästään paikalle tulemalla ja vastaan ottamalla toisen valmiiksi muokkaa maa ajatusta. Se voi olla hukassa, koska ikäihmistä itseä tai hänen ajatuksiaan ei kuulla ja läheisil lä on erilaisia ajatuksia tulevaisuudesta. Sa manaikaisesti jokaisen ajatuksissa ris teilee erilaisia näkemyksiä; henkilö kohtainen tilanteeseen liittyvä huoli, huoleen liittyvän avoimuuden tärkeys, suoraa puhumisen vaikeus, inhimilli nen halu auttaa toista ihmistä ja pelko toisen ihmisen reagoinnista. Muistifestarit kokoavat yhteen kokemusasiantuntijoita, ammattilaisia ja alan opiskelijoita. Ainakin me voimme jokainen vai kuttaa omaan puheeseen. Niissä hetkissä jokainen toimi ja saa sanoa omat ajatuksensa, joiden perusteella tehdään yhteinen suunni telma. 15 Vanhustyö 3 • 2017 puhuttu hankevuosien aikana laajasti muistisairaiden, heidän omaistensa se kä alueen työntekijöiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vuorovaikutusta selkiyttä mään on ristiriitaisissa tilanteissa pyy detty tilanteeseen nähden ulkopuoli sia, koulutuksen käyneitä verkostokon sultteja. Olemme päätyneet kokeilemaan tällaista yhteisen työstämisen muotoa osallisuuden periaatteita kunnioittaen. Tilaisuus on avoin kaikille kuntalaisille sekä työnte kijöille. Siihen, mitä ja millä tyylillä me asioista puhumme. Kokemustieto kertoo kuitenkin, että oikeaan aikaan satsattu aikaresurs si maksaa itsensä takaisin monessa eri kohdassa. Kiitos kuuluu yhteiselle työlle. Useat työntekijät ovat jo tehneet itse oman edunvalvontavaltuutuksen ja/ tai hoitotahdon. Yhteisen puheen ansiosta ymmärrys puheeksiot tamisen tarpeista, mahdollisuuksista ja osaamisesta on syventynyt alueella tun tuvasti. Usein tilanteet sujuvat luontevasti il man erityisiä hankaluuksia, mutta laa jemman yhteistyön ja vuorovaikutuksel lisen tuen tarve nousee esille asioiden mutkistuessa. Mi kä ajatus kussakin tilanteessa ottaa val lan. 6 Muistifestareilla (2015) on tärkeä kohdata ja puhua tärkeistä yhteisistä asioista.. Se on tilaisuus puhua ajankoh taisista teemoista yhdessä asiantuntijoi den ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Haastei ta on välillä aiheuttanut mahdollisuus irrottaa työntekijät pysähtymään yh den asiak kaan tilanteeseen koko päi väksi. Luonnollisia kuuntelemisen ja kuul luksi tulemisen paikkoja ovat hoito ja palvelusuunnitelmien laatimistilanteet. Ikäihmisen ympärillä on omaisten lisäksi eri määrä toimijoita ja yhteisen työn tavoite voi olla hukassa
Muistisairaan asiakkaan luona käy kotihoito päivittäin. Asiakas itse vakuuttaa syöneensä, mutta kotihoidon havainnot eivät tue tätä kokemusta. Miten ottaisit asian puheeksi omaisen kanssa. Näin asiakkaan etu kärsii ja lopulta kasvaneen huolen ratkaisemiseksi on käytettävä moninkertainen määrä re sursseja ja aikaa kuin huoleen varhaisem massa puuttumisessa olisi ollut tarpeen. Asiakkaan katsetta avoimesti ja rauhallisesti tavoitellen käynnistyy keskustelu. Kaupungin työnteki jät tarvitsivat keinoja sekä huolen tun nistamiseen että dialogisten taitojen ja keskustelun aloittamisen osaamiseen. Järvenpään Huoli puheeksi kou lutuksissa kiinnitetään työntekijöiden huomio omaan ammatilliseen vuoro vaikutukseen ja työssä heränneiden huolten tunnistamiseen ja nimeämi seen. Kotihoito on huomannut asiakkaan jääkaapissa olevan ruoan olevan hyvin yksipuolista ja lisäksi sitä on liian vähän. 16 Ikääntynyt asiakas asuu palvelukodissa ja omainen käy usein hänen luonaan. Mallissa kannustetaan ilmaise maan omia näkemyksiään havaintojen pohjalta ja samalla kohtaamisiin liitty vistä ennakkoluuloista pyritään pääse mään eroon tunnistamalla niitä. Järvenpään kaupungin ikäänty neiden ja erityisryhmien palveluissa on lähdetty kehittämään vuonna 2016 huolen puheeksi ottamista tukevaa toi mintamallia, joka pohjautuu THL:n luo maan Varhainen avoin yhteistyötoimin taan. Sen perus ajatuksena on toimia mahdollisimman varhain, avoimesti ja yhdessä asiakkaan kanssa ongelmallisissa tilanteissa, kehit tää eri toimijoiden välistä kunnioitta vaa vuoropuhelua sekä luoda aidosti asiakas lähtöinen yhteistyötapa. Tavoit teena on lisätä työntekijöiden rohkeut ta ja avoimuutta ennakkoluulottomien ratkaisujen etsintään yhdessä asiakkai den ja verkostojen kanssa. Huol ta herättävät asiat ovat vaikeita ottaa pu heeksi, kuten mielenterveyden ongelmat, päihteiden käyttö tai alkava muistisairaus. Miten ottaisit asian puheeksi omaisen kanssa. TOIMINTAKULTTUURI. Järvenpäässä havaittiin, että joskus huolen puheeksi ottamisen haasteissa on kyse työntekijän vaikeuksista tun nistaa ja nimetä huoltaan sekä ilmaista sitä rakentavasti. Järvenpäässä dialogisuus nähdään työntekijöiden asenteena ja työotteena, tapana olla ihmisten kanssa. Henkilökunta on keskustellut asiasta asiakkaan itsensä kanssa, mutta asiakas kokee, ettei itse pysty rajoittamaan omaisen käyntejä. Henkilökunta on huomannut, että omaisen käynnin jälkeen asiakas vaikuttaa ahdistuneelta. Omainen toimii asiakkaan asioidenhoitajana ja tukee asiakasta rahatalouden hoidossa ja kaupassa käynnissä. Työntekijä voi pelätä, että asiakas, työkaveri tai läheinen loukkaantuu tai hy vin sujunut yhteistyö vaarantuu. Järvenpään kaupungin ikääntyneiden ja erityisryh mien palveluissa tavoitteena on koulut taa vuosien 2016 ja 2017 aikana koko henkilöstö, jotta varhainen yhteistyö on kaikilla asiakastyötä tekevillä luonteva osa arkea. Taustalla ovat usein epävar muus, jotka liittyvät vastapuolen reakti oihin. Esimerkkien, keskustelun ja op pimistehtävien kautta tutkitaan työelä män tilanteiden vuorovaikutusta ja et sitään välineitä kunnioittavaan kohtaa miseen. Toimintamalli korostaa henkilös tön kykyä ja osaamista lähestyä asiak kaita ja heidän ongelmiaan hyvässä il mapiirissä ja rakentavasti. Yhteistyö tä ehdottava ja vilpittömästi huoleensa suhtautuva työntekijä toimii eri tavoin kuin ongelmia alleviivaava ja niihin kes kittyvä työntekijä. 6 Esimerkki arjen erilaisista näkemyksistä. Huoli puheeksi me netelmän käyttöönottamisessa on ky se yksittäisten työntekijöiden valmen tamisen lisäksi organisaation toiminta kulttuurin muuttamisesta. Näistä syistä puheeksi ottamista saatetaan vältellä ja lykätä, usein sillä seurauksella, että huoli kasvaa ongelmaksi ja vaikeutuu entisestään. Teksti: Reetta Nick, asumispalvelujen ohjaaja ja Johanna Sinkkonen, kotija erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki, Sosiaalija terveyspalvelujen palvelualue Kuva: Johanna Sinkkonen Järvenpäässä huolen puheeksi ottaminen osaksi toimintakulttuuria H uolten puheeksi ottaminen tun tuu monista työntekijöistä haasta valta
Ammattietiikkaa opiskellaan sosiaali ja terveydenhuollon tutkintokoulutuksissa niin teoriassa kuin käytännön harjoitteluissa. Teksti: Alpo Heikkinen ja Jaana Manssila Molemmat erityisasiantuntijoita Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:ssä Kuvat: Jyrki Komulainen Ammattietiikka tukee sekä asiakasta että ammattilaista Rajoittamispäätökset vaativat ammattieettisen harkinnan Asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden kun nioittaminen on keskeinen orientaatio vanhustyössä. Ammattieettinen osaaminen on siten keskeinen osa sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstön ammattitaitoa. 6 TOIMINTAKULTTUURI Alpo Heikkinen ja Jaana Manssila Talentian ammattieettinen opas Arki, arvot ja etiikka on luettavissa verkkojulkaisuna: http://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/ ó. Aito kohtaaminen mahdollistaa myös asiak kaiden hädän tunnistamisen. Epäkohdista on ilmoitettava Ammattieettiseen vastuuseen sisältyy myös lakisääteinen vel vollisuus ilmoittaa iäkkään henkilön sosiaali ja terveyden huollon palvelutarpeesta vastuussa olevalle viranomaiselle. Aito kohtaaminen luo luottamusta Vanhustyössä ammattieettisen pohdinnan paikkoja ovat lu kuiset arjen kohtaamiset. 17 Vanhustyö 3 • 2017 A mmattieettinen toiminta varmistaa asiakkaan edun to teutumisen ihmisarvon ja sosiaalisen oikeudenmukai suuden turvaavalla tavalla. Niissä yksilöllisyys, monimuotoi suus ja merkityksellisyys on tunnistettava ja otettava osaksi vuorovaikutusta. Rajoituksia ja pakon käyttöä pohdittaessa on lähtökohdaksi aina otettava asiakkaan elämään mahdol lisimman vähän puuttuva toimenpide ja itsemääräämisoi keuden edistäminen sekä iäkkään henkilön oman tahdon ja toiveiden kuunteleminen. Esimerkiksi palve lutarpeiden arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota toimin takykymittareiden soveltuvuuteen ja eettiseen tarkoituksen mukaisuuteen kussakin yksilöllisessä tilanteessa. Tietoisen ammattieettisten taitojen harjoittamisen tulee jatkua myös työssä. Sosiaalihuollon henkilöstöllä on myös lainsäädäntöön pe rustuva velvollisuus ilmoittaa puutteista asiakkaiden sosiaa lihuollon toteuttamisessa. Kaikkiaan ammattieettisen osaamisen kehittyminen on prosessi, joka vaatii myös johtamista ja ammattieettisten kysymysten pro aktiivista käsittelyä osana vanhustyön arkea niin työyhteisöis sä kuin eri ammattien välisessä yhteistyössä. Kui tenkin esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakkaan turvallisuus on uhattuna, saatetaan joutua harkitsemaan rajoitustoimen piteiden käyttöä. Ammattieettisyys on velvoite Sosiaali ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntö velvoittaa ammattilaiset asiakkaiden oikeuksien ja hyvinvoin nin edistämiseen. Mahdollinen rajoitusten ja pakon käyttö on aina kyettävä perustelemaan myös ammattieetti sestä näkökulmasta. Kunnioittava tarpeiden tunnis taminen luo perustan luottamukselle ja tuelle sekä tarvittaes sa myös puuttumiselle eettisesti kestävällä tavalla. Mitä haastavampi tilanne on, sen suurempi mer kitys on ammattieettisellä pohdinnalla ja sen pohjalle rakentu valla toiminnalla. Ammattietiikka perustelee ja vaatii myös epä kohtien esille nostamista
Vaikka edelleen yleisissä asenteissa ja toimintatavoissa on kehitet tävää, on kuitenkin opittu näkemään ih minen, jolla on sairaus. Näin ainakin halutaan uskoa. Kun mies ja nainen kohtaavat ja kommunikoivat, voidaan heidän kohtaamistaan tarkastel la kolmella tasolla, joita ovat ihmisyys, yksilö sekä mies – naistaso. Ihmi nen tulisi kohdata ihmisenä. Miehen ja naisen erilaisuutta on hyvä lähteä pohtimaan kokonaistarkastelun kautta. Näiden eri tasojen merkitystä vuorovaikutuksessa olisi hyvä oppia ymmärtämään. Kirjoissa Vetovoima ja rakkaus sekä Iloiseksi on käsitelty miehille ja naisille tyypillisiä ajatteluja toimintatapoja. Ihmistä on opit tu kunnioittamaan ja arvostamaan aiem paa enemmän ihmisenä ilman lisäarvoa tuovasta ulkoisesta asemasta riippumat ta. Tällä osa alueella on kehitytty tuntuvasti. ó. Erilaisuuksia löytyy ja toisaalta on myös näkemyksiä, joiden mukaan sukupuolella ei ole niin suurta merkitystä. Ihmisyyden taso Kanssaihminen tulisi kohdata demo graafisen tasaarvon mukaan eli riippu matta ihmisen iästä, sukupuolesta ja ase masta, vaikka ihminen näyttäisi erilaisel ta ja puhuisi eri tavoin kuin itse. Miehet ja naiset huolensa ilmaisijoina HAASTATTELU Tony Dunderfelt on psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja. 18 P sykologi Tony Dunderfelt kirjoit taa ja valmentaa myös työyhteisö jä mm. Teksti: Satu Helin Kuvat: Tarja Repo ja Bigstock Naiset elävät miehiä pidempään, naisten ja miesten sairastavuudessa on eroja, naiset käyttävät miehiä enemmän yksityislääkäripalveluja, naisten euro on miesten euroa pienempi, naiset ovat tuntuvasti vahvistaneet asemaansa vaikuttamisja johtotehtävissä, mutta edelleen miehillä on keskeinen rooli valtaeliitissä. Viime vuosisadan alussa esimerkiksi mielenter veysongelmista kärsiviä pidettiin yleises ti rupusakkina. hyväksymään erilaisuuksia, joista yksi on miesten ja naisten erilaiset tavat puhua asioista
19 Vanhustyö 3 • 2017 niinisistä ja maskuliinisista toimintata voista. Nainen, joka käyttää feminiinistä tyyliä, halu aa puhua siitä, miltä tuntui sairauden ilmennyttyä. Miehille ja naisille tyypillisissä toi mintatavoissa erottuvat toimintakeskei nen ja kokemuksellinen, hierarkinen ja yhdistävä puhe. Tällöin ihmisen ymmär tämiseen tai auttamiseen ei riitä, että hänet kohdataan pelkästään ihmisyys tasolla. Vuosien karttuessa voimme op pia tiedostamaan erilaisuuksia, voim me oppia eläytymään toisen tapaan ajatella asioista. Miehen puolestaan tulisi hy väksyä naisissa elämyksellisyyteen liit tyvää puhetta ja kerrontaa, mitkä liitty vät itse tekemiseen. Mies kuulee kysymykset rasittavina, arvosteluna ja kontrollina. Naisen oletus perus tuu ihmisten väliseen yhteisyyden luo miseen ja ylläpitämiseen. Nainen haluaa yrittää ja katsoa mitä tapahtuu ja mitä kokemuksia saadaan avun pyytämisellä. Naisten tulisi hy väksyä, ettei mies halua puhua kesken eräisistä asioistaan ennen kuin ne ovat valmiita. siinä, että ei ole paljon pu huttavaa, jos on jämähdetty omiin tyy leihimme. Miehen tulisi ymmärtää, että nai nen ei haasta ja naisen tulisi ymmärtää, että tapahtuneet asiat eivät ole miehelle enää niin merkityksellisiä, koska matka on jo tehty ja asiat hoidettu. Asioiden puheeksi ottaminen Dunderfeltin kirjoissa löytyy esimerk kejä erilaisista suhtautumistavoista ot taa asioita puheeksi. Samalla tulisi myös kunnioittaa sekä ihmisyyttä että yksilöllisyyttä. Tämä vaatii kuitenkin paljon tiedostamista, ymmärtämistä ja myös suostumusta asettautua toisen rooliin. Taas pitäisi hyväksyä erilai suus. Mies – naistaso Tultaessa mies – naistasolle erilaisuuden tarkastelussa, ilmenee asiantuntijoiden välillä selviä eroja. Maskuliininen tapa on tyypilli sesti toimintakeskeistä ja feminiininen tapa kokemuksellista, mihin kuuluu elä myskeskeinen tapa ilmaista itseä. Mies ei sosiaali ja terveydenhuollon asiak kaana välttämättä jaksa ottaa asiaa pu heeksi, jos ajattelee, ettei ole paljon teh tävää, ”sairaus mikä sairaus”. Mies on tavoitehakuinen. Miesten ja naisten erot avun pyytämisessä Erot tulevat esille ongelma tai kriisi tilanteissa. 6 Yksilötaso Yksilötason tarkastelu johdattaa huo mion juuri kyseessä olevaan yksilöön, jolla on tällaiset ja tällaiset vahvuudet tai ongelmat. Mies voi ajatella, ettei tästä seuraa mitään järke vää eikä kannata siksi yrittää edes pyy tää apua. Dunder felt puhuukin mielellään maskuliinisista ja feminiinisistä eroista tai ominaisuuk sista, jotka ovat tyypillisempiä miehille kuin naisille ja päinvastoin. Puhuessaan mies olet taa, että puheessa mittaillaan sitä, kuka tietää enemmän. Maskuliinisesti ajatteleva näkee tilanteen hierarkisena. On tärkeää erot taa miehille ja naisille tyypilliset tyylit yksilöllisyydestä. Osa katsoo, että mie het ja naiset ovat ihmisiä eivätkä ymmär rä miksi pitäisi tarkastella sukupuolten välisiä eroja. Monesti ihmisten erilaiset ta vat ja tyylit vahvistuvat iän myötä, mi kä voi vaikeuttaa halua ymmärtää toi sen toimintatapaa. Tätä havain nollistaa keskustelu työmatkasta. Yksilölliseen kohtaamiseen ei riitä tokaisu: ”Terve hei, miten menee. On hyvä, jos ollaan niin pitkällä keskustelussa, että pääs tään ylipäätään keskustelemaan femi. Feminiinises ti ajatteleva ei näe avun pyytämisessä tai hoitotilanteessa mitään vallan asetel maa, vaan pelkän auttamisen, missä ol laan ihminen ihmiselle. Hyvän yhteisymmärryksen saavut tamiseksi tulisikin olla herkkyyttä hah mottaa sitä, miten mies ajattelee ja mi ten nainen ajattelee ja kokee. – No ihan kiva, nähdään taas”. Kohtaaminen ja kuulluksi tulemisen tunne edellyttävät kuuntelijalta malttia, vaikka henkilö kä visi läpi samoja asioita uudelleen ja uu delleen ja vaikka nämä eivät kuunte lijan näkökulmasta katsottuna auttaisi ihmistä eteenpäin. Kohtaa misessa tulee osata kuunnella yksilöä ja hänen tuntemuksiaan. Joidenkin mie lestä eroja ei edes ole olemassa. Tämä vaatii ly hyttä tervehdysviestiä tarkempaa kor vaa erityisesti tilanteissa, missä ihmi nen puhuu tuskallisista asioista ja vaa tii mahdollisesti tukea kokemustensa paljastamiseen ja ilmaisemiseen. Pariskunnilla tämä näkyy mm. Mie hen palattua matkalta nainen on halu kas keskustelemaan, jakamaan koke muksia ja ryhtyy kysymään matkakuu lumisia ja hotellin laatua. Joidenkin mielestä havait tavat erot ovat enemmän yksilöiden kuin sukupuolten välisiä eroja. Tilanne voi jo itsessään ol la vaikea ja vaikeuskerrointa lisää är syyntyminen siitä, kun ei ymmärretä, että toinen ajattelee tilanteesta ja toi mii oman tyylinsä mukaan. Maskuliinisesti toimival le tällainen puhe on käsittämätöntä ja turhaa puhetta. Mie hellä on tosi vaikea kokea, että joutuu alistumaan toisen asiantuntijavallan al le esimerkiksi auttamis tai hoitotilan teessa. Eroista huolimatta ihminen yksilönä ei ole huono. Malt tamaton henkilö lähtee liian nopeasti tarjoamaan neuvojaan ja ohjeitaan ylei sellä ihmisyystasolla, vaikka tulisi ope roida yksilötasolla. Mies, maskuliinisesti toimiva hen kilö ei kerro miltä tänä aamuna tuntui, mies ei halua puhua esimerkiksi mil tä tuntuu pissalle meneminen ja nai nen puolestaan on halukas kuvaamaan eri sanoin pissaamisvaikeuksiin liitty viä tuntemuksia. Erot eivät poistu iän myötä Vaikka ihmisen sanotaan viisastuvan kokemustensa perusteella iän myötä, pysyvät miesten ja naisten tyypilliset erot
Kun asiat ratkaistiin, hernetunnit lyhenivät ja niiden tarve väheni. Paineita hoito alalle tuovat myös häiritsevät asiakkaat, esimerkiksi muistisairas vanhus voi käyt täytyä väkivaltaisesti. – Eräällä työpaikalla pomo järjesti hernetunteja, jolloin työntekijät saivat purkaa paineitaan. Asiat käsitel tiin kerran viikossa. Eräällä työpaikalla on gelmia tuotiin esille valituskuoron lau lulla ja ne käsiteltiin sen jälkeen, Man ka vinkkaa. 20 Vaikeiden asioiden käsittely työpaikalla onnistuu hyvässä ilmapiirissä. Vasta sitten katsottiin, mikä häiritsee ja kuinka asia korjataan, filosofian tohtori Marja-Liisa Manka kertoo esimerkke jä työpaikoilta. – Hyvässä ilmapiirissä voidaan antaa rakentavaa palautetta ongelmatilantees sakin. Henkilökunnan työssä jaksamista auttavat purkuhetket, jolloin kokoonnutaan yhteen pohtimaan vaikeita tilanteita ja niiden ratkaisuja. Jos ilmapiiri ei ole luottamuksel linen, henkilö loukkaantuu kun ongel maan puututaan, vaikka tarkoitus on kin auttaa häntä. HAASTATTELU. Samalla päätetään myös, koska tarkiste taan tilanne, että päästään sovittuihin tu loksiin, Manka neuvoo. Purkuhetki aloitet tiin siitä, mikä meni hyvin ja tuotti iloa. Luottamuksen vallitessa ongelmia voidaan käsitellä rakentavasti. Tiedon salaaminen on vallan käyttöä ja pahimmillaan työpaikkakiu saamista. Voinko auttaa sinua. Hän kir joitti useita kirjoja, joista uusin on Työhyvinvointi. Yli kolmasosalla työpaikoista ilmenee työpaikkakiusaamista ja se on yleistä myös hoitoalalla. Lo puksi kysytään: Kuinka asia hoidetaan, mitä itse ehdotat. Tässä tapauksessa on tuettava työntekijän jaksamista, kos ka tilanne kuuluu työhön. Parempi tapa on ottaa asiat avoimesti pu heeksi. Tähän voidaan kehitellä työpai kalla omia käytäntöjä. – Rakentavan palautteen voi aloittaa kertomalla yksityiskohtaisesti havainto jaan. Teksti Pirjo Lääperi Kuvat: Merja Ojala ja Bigstock Kun työssä tökkii – asenteet tarkasteluun O ngelmat eivät häviä sillä, että ne lakaistaan maton alle. Näin päästään neuvot teluun hyvässä vuorovaikutuksessa. Avoimuudella on suuri merkitys työ yhteisössä. Manka työskenteli työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa 11 vuotta ja sen jälkeen yrittäjänä. Vaikeiden asioiden käsittely onnistuu avoimuuden vallitessa, filosofian tohtori Marja-Liisa Manka sanoo. Sitten voi kysyä: Mikä käsitys si nulla on asiasta. – Työpainetta voi purkaa vaikka ”ki roiluhuoneessa” niin, että paine ei vaiku ta arjen työhön. Varhainen puuttuminen kannattaa Jos henkilö huomaa, että työtoveri vai kuttaa uupuneelta tai hänellä on alko holiongelma, asia kannattaa ottaa pu heeksi varhaisessa vaiheessa. Hoitoalan yrityksessä laitettiin kahvihuoneeseen ”rypyt pois vihko”, johon sai kirjata huolia. Jokainen voi vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin ja työhyvinvointiin