14 6 8. VTKL:n Ystäväpiiri-toiminta täytti 10 vuotta huhtikuussa. Omaishoitajuudelle kaivataan Eurooppa-tasoista ohjelmaa. 2 SENIORARBETE 3 • 2016 Seuraava numero ilmestyy 10.8.2016 | Lehden teemana on Kotikuntoutus TEEMA: Omaiset auttajina Omaishoitajien oikeusturvaa on vahvistettava, Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen toteaa
3 Vanhustyö 3 • 2016 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2016 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi K ol um ni 4 Omaishoidon palvelulupaus Elli Aaltonen 5 Omaishoito voimavarana kysy&vastaa 6 Omaishoitajat ja läheiset liitto: Omaishoitajien oikeusturvaa vahvistettava Leena Valkonen 8 Meppi Sirpa Pietikäinen: Omaishoitajuudelle kaivataan Eurooppa-tasoista ohjelmaa Leena Valkonen 12 Keski-iän ruuhkavuodet: Työssäkäyvä omainen hoivan ristitulessa Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi 14 Ystäväpiiri-toiminta -lääke iäkkäiden ihmisten yksinäisyyteen Leena Valkonen 1 6 Omaishoito uudistuu kärkihankkeessa Päivi Voutilainen ja Anja Noro 18 Omaishoitajana Saksassa: Jatko-opiskelijasta omaishoitajaksi Herttakaisa Kettunen 21 Omaishoito tukee kotona asumista Eevaliisa Virnes 22 VIOLA – Voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen Tiina Hailla 24 LÄHDE-hanke – Läheisverkosto osana muistisairaan ja omaishoitajan hyvää arkea Tiina Hailla 25 Eloisa ikä -ohjelmaväen keväisiä kokoontumisia Tiina Hailla 26 Kotkan Muistojen Talo: Jo 10 vuotta hyvinvointityötä kulttuurin keinoin Herttakaisa Kettunen 29 Minustakin tuli etäomaishoitaja Annamaija Saastamoinen 30 Vanhustyö-lehti kysyi kunnanjohtajilta 33 Vanhustyön johtajat 34 Kuolemaan saakka tarvitaan toivoa Eeva Mehto 37 Pirkon pakina: Omaiset auttajina Pirkko Lahti 38 Betesda-säätiö käynnisti päivätoiminnan Herttakaisa Kettunen 39 Teknologiaa ikääntyneelle ihmiselle matalalla kynnyksellä Natalia Molodtsova 40 Keskusliitto tiedottaa 42 Ajan virrassa 44 Servicelöfte för anhörigvården Elli Aaltonen 45 I medoch motgångar Marianne Heikkilä 50 Myötäja vastoinkäymisissä Marianne Heikkilä Mikä elämässä kannattelee. Elämä on myötä ja vastoinkäymisiä. Miksi meitä näin koetellaan, onko tällä kaikella jokin tarkoitus. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Kysymykset ovat inhimillisiä, mutta samalla absurdeja. Aina, elämä on kuitenkin lahja, kirjoittaa Marianne Heikkilä kolumnissaan sivulla 46.. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Varjojen ja pimeiden laaksojen keskellä ahdistus ja lamaannus ottavat helposti vallan
Tämä kuvaus on monen omaishoitoperheen arkea. Taudin kuvaan kuuluu vahva ripustautuminen hoitajaan, jopa vaativa ja ajoittain ärtyisäkin käytös. ”Hän ei jätä minua koskaan yksin, ethän?”, jatkuu Hiljan lause, kun hän samalla tarrautuu kiinni Vilhon käsivarteen tuolissa istuessaan. Kärkihankeohjelmassa todetaan, että omaishoitoonkin tarvitaan sellainen alueellinen omaisja perhehoidon keskus, missä hoidetaan valmennusta, täydennyskoulutusta, työnohjausta, tukemista ja sijaishoidon järjestämistä. Kärkihankkeessa kuvataan omaishoidon tavoitteellinen perhehoitomalli. Lakiin kirjataan palvelun järjestäjän vastuulle hyvinvointija terveystarkastukset. Lisäksi vapaapäivien lukumäärä on jatkosakin kolme vuorokautta kalenterikuukaudessa sitovaa hoitoa antaville omaishoitajille. Useasti omaishoitajat ovat kritisoineet vapaiden yksipuolisia sijaisuusvaihtoehtoja. Kuvaamassani tapauksessa hoitajana oleva mies hoitaa Alzheimerin tautia sairastavaa naishenkilöä. Jaksamisongelmat estetään ja korjataan ohjaamalla kuntoutukseen riittävän aikaisin, jotta hoito voi jatkua. Lakiuudistukset on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa. Nykyinen hallitus on valinnut yhdeksi keskeiseksi kärkihankkeeksi kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kehittämisen. Tässä mallissa omaishoidon tueksi järjestetään valmennusta, hyvinvointija terveystarkastuksia, kuntoutusta, monipuolisia vapaiden sijaisuuksia ja perustetaan omaisja perhehoidon keskuksia. Kärkihankkeen toteuttamiseen on varattu 2016– 2018 yhteensä 30 miljoonaa euroa. Kunnan velvollisuus valmennukseen ja täydennyskoulutukseen sekä hyvinvointija terveystarkastuksiin kirjataan lakiin. Kun kärkihankkeen toimintasuunnitelmat ovat valmistuneet kokeilujen käynnistys voi alkaa erillisellä hakukuulutuksella. Pääkirjoitus Elli Aaltonen. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että kärkihankkeen toteutuksessa kiinnitetään huomiota omaishoitajien jaksamiseen. Vapaapäivien laajennus tulee koskemaan kaikkia omaishoitosopimuksen tehneitä. Perheessä toinen iäkäs hoitaa toista iäkästä. Vuonna 2012 käynnistynyt kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma esitti laajaa omaishoidon lakimuutosta ja palkkion maksatuksen siirtämistä Kelalle. Usein tarjotaan hoidettavalle laitospaikkaa tai intervallipaikkaa. Se on kunnille ja valtiolle taloudellinen hoitomuoto. Valmennus toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Sosiaalihuoltolakiin tulee velvollisuus järjestää vapaan aikainen tarkoituksenmukainen sijaishoito. Näin Villekin jaksaa pitää huolta Hiljasta vaativinakin hetkinä. Uudistuksessa halutaan luoda monipuolisia tapoja järjestää lomien ja vapaiden sijaistukset myös perhehoitona, kotiin tuotavina palveluina ja erilaisilla palveluseteleillä järjestettävinä palveluina. Lausetta kuunnellessani ymmärrän entistä paremmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen tuloksen siitä, että puolet jättää lakisääteisen vapaansa pitämättä. Kärkihankkeen toteutumista tuetaan omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain muutoksilla. 4 T uo meidän Vilho tietää mitä haluan”, sanoo Hilja vahvalla äänellä. On selvää, että omaishoitoa kannattaa tukea myös kuntatalouden näkökulmasta. Omaishoidon nostaminen muiden sosiaalija terveydenhuollon hoitomuotojen rinnalle on tärkeää. Omaishoidon palvelulupaus Kirjoittaja on VTKL:n puheenjohtaja ja ItäSuomen aluehallintoviraston ylijohtaja. Valmennus voi olla ryhmätoimintaa ja jopa verkkovalmennusta. Ethän jätä minua yksin”toivomus tekee usein oman vapaan ja irtautumisen mahdottomaksi. Uskon muutokseen
Valmennuksista saatu palaute on erittäin hyvää. Näkyykö tämä omaishoitotyön arvostaminen tarpeeksi. Omaishoitajien yhdenvertaista kohtelua ei pystytä turvaamaan näillä lain muutoksilla. Omaishoitajan työstä maksetaan parempi hoitopalkkio ja omaishoitajien turvataan säännöllinen vapaa ja hoidettavan hoiva vapaan ajaksi. Uudistuksessa määritellään mm. Tällä hetkellähän noin 15 %:llä sopimusomaishoitajista ei ole vapaapäiväoikeutta. Toivomme, että järjestöillä säilyisi myös jatkossa mahdollisuus järjestää RAY:n tuella valmennusta. Ilman omaishoitajia tämä maa olisi pulassa. omaishoitajien vapaista sekä heille suunnatusta valmennuksesta, täydennyskoulutuksista sekä hyvinvointija terveystarkastuksista. Mikäli valmennus säädetään kunnan tehtäväksi, tämä ei olisi mahdollista ainakaan omaishoidon tuen piirissä olevien omaishoitajien kohdalla. Kenttä toivoo yhdenvertaista kohtelua, omaishoitajan työn arvostamista ja sen osoittamista konkreettisin teoin. Lakiin ollaan tekemässä muutoksia ja mm. Omaishoitajan hyvinvointia tuetaan eri tavoin. Hoitopalkkio ei ole se mikä saa ihmisiä ryhtymään omaishoitajaksi, vaan rakkaus ja välittäminen. Valmennus, koulutus, hyvinvointija terveystarkastukset ovat kaikki omaishoitajan jaksamisen kannalta tärkeitä asioita. Liitto on järjestänyt yhdessä paikallisyhdistysten ja eri yhteistyötahojen kanssa Ovet -omaishoitajavalmennuksia vuodesta 2010 alkaen. Millainen on ideaali omaishoitajan asema yhteiskunnassa. Omaishoitajat eivät ole pelkästään iso voimavara. Toivomme, että suunnitellut muutokset toteutuvat ja että ne helpottavat omaishoitajan arkea ajatellulla tavalla. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa muutosta on tapahtumassa. Hoitopalkkio on veronalaista tukea. Omaishoitajalla pitäisi mielestämme olla oikeus terveystarkastukseen vähintään kerran vuodessa. Kaiken kaikkiaan esitetyt omaishoitolain muutokset ovat liiton mielestä askel oikeaan suuntaan. Omaishoitajien hyvinvoinnin seuranta on erittäin tärkeää sekä hoidettavan että hoitajan kannalta. Omaishoitajia tulee kohdella yhdenvertaisesti ja heidän tulee saada hoivatyönsä tueksi tarpeellinen tuki. Omaishoidon palkkiot eivätkä kriteerit ole mukana tässä tarkastelussa, mitä mieltä olette esityksestä. 5 Vanhustyö 3 • 2016 Omaishoitoon liittyvien lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa. Ilman sopimusta olevien omaishoitajien valmennuksia voisimme toki toteuttaa. Yleisesti on todettu, että omaishoito on iso voimavara yhteiskunnalle. Pidämme hyvänä myös esitystä vapaiden jaksottamisesta ja siihen liittyvästä asiakasmaksun määräytymisperusteen muutoksesta. omaishoitajien vapaiden aikaista sijaishoitojärjestelmää kehitetään. Aidosti vapaaehtoisuuteen perustuva omaishoito, jossa tuetaan erilaisissa omaishoitotilanteissa olevia omaishoitoperheitä. Vajaa 400 euroa kuukaudessa ympärivuorokautisesta hoivatyöstä ja pari vapaapäivää kuukaudessa. Päättäjät kaikilla tasoilla myöntävät omaishoidon merkityksen, mutta valitettavan usein juhlaja vaalipuheissa annetut lupaukset ovat jääneet toteutumatta. Liittonne viettää 25-vuotisjuhlaa, mitä kentältä toivotaan, miten omaishoidon kokonaisuutta tulisi viedä eteenpäin. kysy & vastaa Omaishoito voimavarana! Marja Tuomi toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry. Omaishoitajien hyvinvointija terveystarkastukset ovat kannatettava asia. Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä, jonka ansiosta kuntien sosiaalija terveyskuluissa tehdään suuria säästöjä. Omaishoitajat ja läheiset -liitto pitää hyvänä vapaapäiväoikeuden laajentamista koskemaan kaikkia sopimuksen tehneitä omaishoitajia. Vuoden alussa astui voimaan liiton uusi strategia, jossa on kuvattu näkemyksemme omaishoidon kehittämisestä Suomessa ja se on pitkälti yhteneväinen kansallisen omaishoidon kehittämissuunnitelman ja sen asettamien tavoitteiden kanssa. Palveluja ja tukea annetaan omaishoitoperheiden tarpeista lähtien ja niitä vastaamaan. Esitetyistä muutoksista puuttuu kuitenkin se tärkein eli yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit ja palkkiot. Omaishoitajan hoitopalkkion vähimmäispalkkioksi on tänä vuonna määritelty 387,49 euroa kuukaudessa. Koko maassa yhtenäisten tuen myöntämisen kriteerien saaminen säilyy yhtenä toimintamme päätavoitteista
Lähtökohtana on hoidettavan palvelutarve. kysyy Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd). OMAISHOITAJIEN OIKEUSTURVA. Uudistuksessa keskistytään omaishoitajien vapaisiin sekä omaishoitajille tarjottavaan valmennukseen, täydennyskoulutukseen sekä hyvinvointija terveystarkastuksiin. – Se on edelleen keskeinen tavoitteemme. Päivitetyn lain tulisi astua voimaan 1.7.2016. Kansallisessa toimenpideohjelmassa laadittiin valtakunnalliset kriteerien perusteet. Hoidon vaativuuden perusteella omaishoitajalla tulee olla tarvittaessa myös hoitotiimi tukemassa hoitotehtävää, Kiljunen esittää Teksti: Leena Valkonen Omaishoitajat ja läheiset -liitto: Omaishoitajien oikeusturvaa vahvistettava Maamme hallituksen esitykset perhehoitolaiksi sekä omaishoidon tuesta annetun lain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta ovat eduskunnan käsittelyssä. Tunnelmat ovat ristiriitaiset, Kiljunen toteaa. Jos omaishoitaja on työssä, tulee sinä huomioida työja perheelämän yhteensovittaminen sekä vapaapäiväjärjestelyt. – Sopimuksessa huomioidaan omaishoitajan sekä hoidettavan tilanne. 6 U uden omaishoitoa koskevan lain valmistelu käynnistyi edellisen hallituskauden aikana, mutta laki ei ole mukana nykyisessä hallitusohjelmassa. Omaishoitoperheellä tulee olla vastuutyöntekijä. Tästä syystä liiton mielestä tarvitaan yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit omaishoidon toteuttamiseen. Laki parantaisi omaishoitajien oikeusturvaa ja yhtenäistäisi omaishoidon tuen myöntämisperusteet. – Omaishoito on määrärahasidonnainen, jonka vuoksi omaishoitoa myönnetään hyvin erilailla eri puolilla Suomea. Jos hoidettava ei pärjää yksin, kunnalla on mahdollisuus tehdä toimeksiantosopimus omaishoitajan kanssa, joka suorittaa tarvittavaa hoitoja hoivatehtävää. Omaishoitajat ja läheiset liiton puheenjohtajaa harmittaa, että itse omaishoitolain kokonaisuudistus ei ole edennyt. Mihin unohtui laki omaishoitajien asemasta ja oikeuksista. Omaishoidon tuesta annettua lakia päivitetään ja esitys omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta on eduskunnan käsittelyssä
Tärkeää on, että omaishoitoperheet saavat tarvitsemansa tukipalvelut, eikä perheen taloudellinen tilanne vaikeuta tarvittavien palveluiden saamista. Puhutaan normien purusta, se ei saa tarkoittaa huonompaa elämänlaatua. Niin sanottuja pääasiallisia auttajia, jotka auttavat läheistään päivittäin tai useampana päivänä viikossa arvioidaan olevan yli 300 000. – Asia tulisi huomioida jo kaavoituksessa ja asumisrakentamisen suunnittelussa. Omaishoidon on aina perustuttava vapaaehtoisuuteen. Kunnat voivat irtisanoa sopimuksen, heikentää palveluita ja palkkiotasoja. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry 25 vuotta O maiset ja läheiset liitto viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlaa. Yhteisöllisyydestä tukea Anneli Kiljunen haluaa kiinnittää huomiota myös yksin asuvien ikääntyneiden ihmisten asemaan. Sitovaa ja vaativaa päivittäistä hoitoa antaa noin 60 000 omaishoitajaa. Kärkihanke on kuitenkin ristiriidassa valtion talousarvion kanssa, jossa erilaiset leikkaukset ja asiakasmaksujen korotukset luovat taloudellista epävarmuutta. Tuleva sosiaalija terveydenhuoltolain uudistus on kysymysmerkki, mitä se vaikuttaa palvelujen saatavuuteen. – Ikääntymisen myötä entistä useampi työssä käyvä ihminen hoitaa omia vanhempiaan tai isovanhempiaan. Muun muassa sosiaalija terveyspalvelumaksuja on nostettu ja lääkeja matkakorvauksia leikattu. Tämä herättää huolta kentässämme, Kiljunen sanoo. Meidän tulee muistaa, että kunnalla on vastuu ihmisten hyvinvoinnista, ketään ei voi pakottaa hoitamaan läheistään ilman riittävää tukea ja turvaa. Omaiset toimivat läheisapuna, käyvät kaupassa, hoitavat laskut, ulkoiluttavat, hoitavat siivouksia ja pyykkejä, jotta vanhempi selviää arjessaan. Heistä moni huolehtii läheisestään ja päivittäinen arki voi olla hyvin kuormittavaa. – Tähän pitäisi pystyä sosiaalija terveyspalveluissa löytämään ratkaisuja, jotta sellaisetkin omaishoitajat, joilla ei ole omaishoidon sopimusta ja he hoitavat läheistään, myös heidän hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan huolehdittaisiin. Nyt tähän ei tule muutosta. – Omaishoito on mukana hallituksen kärkihankkeessa, jossa on tarkoitus luoda uusi omaisja perhehoidon toimintamalli. Tukea tarvitaan myös omaisja perhehoitajien sijaisjärjestelyihin. Helsingissä. Varsinaisen omaishoidon tuen piirissä on kuitenkin vain noin 43 000 omaishoitajaa. Vuosijuhlaa vietetään elokuussa 25.–26.8. He ovat myös omaishoitajia ilman, että sitä tunnustetaan tai tuetaan yhteiskunnassa. Omaishoitajuuden ja työelämän yhteensovittaminen on tärkeä kysymys, Anneli Kiljunen sanoo. 7 Vanhustyö 3 • 2016 Omaishoitajat ja läheiset -liitto: Omaishoitajien oikeusturvaa vahvistettava Omaishoidon kriteerien yhtenäistäminen Anneli Kiljusen mielestä omaishoidon palkkioista ja tukipalveluista tulisi saada yhteneväiset kriteerit. Suomen 5,5 miljoonasta asukkaasta jopa 1,3 miljoonaa auttaa omaisiaan, tuttaviaan tai ystäviään, jotka eivät vanhuuden, vammaisuuden tai sairauden vuoksi tule toimeen ilman toisen ihmisen apua. – Olisimme toivoneet myös, että omaishoitajien verotusta olisi arvioitu uudestaan. – Omaishoidon yhtenä ongelmana on, että kunnat voivat yksipuolisesti muuttaa ja heikentää omaishoitoperheen tilannetta. Omaishoitajan juridisen aseman vahvistaminen Yhä enemmän on työssä käyviä ihmisiä, jotka hoitavat omaistaan. Toiveena oli, että hallitus olisi jatkanut viime kaudella aloitetun omaishoitolain kokonaisuudistusta, joka olisi tuonut vahvempaa oikeusturvaa ja lainsäädäntöä omaishoitajien turvaksi. Että tarpeen mukaan olisi mahdollisuus saada omaiselle tilapäinen hoitopaikka oman loman tai vapaan ajaksi. Tämä sitoo työssä käyvän oman vapaa-ajan. Samoin tuleva sote-ratkaisu, miten omaishoidon järjestäminen asettuu tuleviin maakuntiin. Tästä syystä heidän jaksamisestaan tulisi myös huolehtia ja tarvittaessa turvata vapaa-aikaa tai vapaapäiviä. On monta muuttuvaa tekijää, jotka vaikuttavat omaishoitoperheiden asemaan, Anneli Kiljunen päättää. Tai voisi saada apua hoidettavan kotiin, jotta voisi pitää jonkin vapaapäivän. Yksi ratkaisu yksinäisten ongelmaan ovat yhteisölliset asumisratkaisut. Tästä syystä omaishoidon kokonaisuudistuksen tavoitteena oli vahvistaa omaishoitajien ja hoidettavan oikeusturvaa. Hankerahaa on myös iäkkäiden ihmisten kotihoidon uudistamiseen. Suomessa on arviolta 360 000 omaishoitajaa, joista 300 000 omaishoitajalla ei ole sopimusta kunnan kanssa, Kiljunen sanoo ja jatkaa: – Meidän tulisi huomioida paremmin myös ne omaishoitajat, jotka eivät ole tehneet sopimusta kunnan kanssa. Maan hallitus päätyi keskittymään nykyisen lain päivityksessä omaishoidon vapaapäiviin. Yhteisöllisyys ja tuki helpottaa arkea, kun voi luottaa, että saa tarvitsemansa palvelut
Vanhemmuuteen liitämme jo tiettyjä mielikuvia, vanhemmalla on oikeuksia, velvoitteita ja vastuita. Ei ymmärretä sitä, kuinka sitovaa omaishoitajuus voi olla. Lähtökohtana EU-tasoiselle politiikkaohjelmalle on tunnista, tunnusta ja tue. – Työelämän ja omaishoitajuuden yhteensovittamisesta tulisi saada aikaan käytännöt. Tukijärjestelmät kuntoon Omaishoitajuuden intressiryhmä on esittänyt parlamentissa, että omaishoitajuudesta ja omaishoitajuuteen liittyvistä tukijärjestelmistä tehtäisiin kartoitus koko EU-alueella, mutta toistaiseksi asia ei ole edennyt, Sirpa Pietikäinen harmittelee. Meppi Sirpa Pietikäinen: Omaishoitajuudelle kaivataan Eurooppatasoista ohjelmaa Europarlamentissa on toiminut vuodesta 2007 alkaen omaishoidon intressiryhmä, jonka tavoitteena on saada aikaan Eurooppa-tasoinen omaishoito-ohjelma ja -strategia. Mutta työnantaja voi yhtä hyvin myös olla sitä mieltä, että omaishoitajuus ei ole työnantajan murhe. 8 I ntressiryhmän toiminnassa on mukana 16 euroedustajaa, joista suomalaisia on kaksi, Pietikäisen lisäksi ryhmässä on mukana Anneli Jäätteenmäki. Joissain maissa katsotaan, että lasten kuuluu huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan, joissain maissa on kehitetty tukijärjestelmiä. Samoin tukijärjestelmät vaihtelevat eri maissa. Omaishoitajuudella on iso merkitys, sillä helpotetaan yhteiskunnan tilannetta, kun hoidettava voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tukitoimilla voidaan kuitenkin helpottaa hoitajan ja hoidettavan selviytymistä. – Monilla on vaikeuksia arjessa selviytymisessä, koska palvelujärjestelmät eivät tunnista omaishoitoperheiden tarpeita. Omaishoitaja on väliinputoaja kaikissa Euroopan maissa, koska omaishoitajuudelle ei ole luotu kriteeristöä, joka määrittelisi kuka on omaishoitaja ja mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvoitteensa. Pietikäisen mukaan omaishoitajien ongelmat ovat samantyyppisiä kaikissa Euroopan maissa. Tämä on yleiseurooppalainen ilmiö. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Vilja Pursiainen OMAISHOITO KANSAINVÄLISESTI. Ihmiset joutuvat hankaliin tilanteisiin, he kokevat olevansa harmaalla vyöhykkeellä vailla oikeuksia. Meppi Sirpa Pietikäinen (kok.) toimii intressiryhmän varapuheenjohtajana. Perheen lapsella on myös oikeuksia. On etuuksia esimerkiksi lapsilisä ja oikeus päivähoitopaikkaan. – Omaishoitaja on väliinputoaja kaikissa Euroopan maissa, koska omaishoitajuudelle ei ole luotu kriteeristöä, joka määrittelisi kuka on omaishoitaja ja mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvoitteensa. – Olisi tärkeää, että tietäisimme järjestelmät ja omaishoitajuuden tulkinnat. Joissain maissa voi tehdä esimerkiksi osa-aikatyötä tai olla pois määräajan omaisen hoitamisen perusteella. Mutta jos ei ole asian tunnistamista ja tunnustamista yhteiskunnallisesti, tilanne on hyvin sekava oikeuksien ja vastuiden suhteen, Pietikäinen sanoo ja jatkaa: – Omaishoitajuus on käsitteenä samaa kuin vaikkapa vanhemmuus. Mutta omaishoitajuudelta puuttuvat määrittelyt. Omaishoitaja voi jopa menettää kokonaan työpaikkansa, jos haluaa hoitaa läheistään
Belgiassa on kehitetty malli Titres service, valtion tukema palveluseteli, jonka avulla voi saada sosiaalipalveluja kotiin. vapaaehtoisia lomajärjestelyjä, kuntoutuspalveluja ja Hollannissa asumisjärjestelyjen ratkaisemiseksi voi saada esimerkiksi konttikodin pihaan. – Suomessakin omaishoidon tukipalvelujen kehittämiseksi voitaisiin ajatella sosiaalisen yrityksen mallia. Mallissa palvelujen tuottajina toimivat sosiaalisten yritysten kautta mm. Joissain maissa avusta vastaa kirkko ja kirkon diakoniatyö. Esimerkiksi iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi toimivat isot järjestöt voisivat yhdessä perustaa sosiaalisen yrityksen edistämään toimintaa, Pietikäinen ehdottaa. Muita tukimalleja Euroopassa on mm. 9 Vanhustyö 3 • 2016 Tukipalvelujen järjestäminen vaihtelee suuresti maittain. pitkäaikaistyöttömät. Tavoitteita eurooppalaiselle ohjelmalle Sirpa Pietikäinen kertoo, että omaishoitajuuden intressiryhmä on luonut kuusi tavoitetta omaishoito-ohjelmalle: Tunnistaminen, yhteinen kriteeristö, kuka on omaishoitaja ja mitä on omaishoitajuus: Omaishoitajuus voi olla hyvin sitovaa 24/7 tai sitä, että on osaomaishoitaja, joka oman työn ohella hoitaa ja auttaa läheistään.
Tuki omaishoitajuudelle: Omaishoitajilla on oltava oikeus elämäntilanteen mukaiseen tukeen niin taloudelliseen tukeen kuin palveluihin. Kuntoutus: Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa kuntoutusta niin hoidettavan kuin omaishoitajan osalta. Silloin omaishoitaja käyttää oman vapaa-aikansa omaisensa tai läheisensä hyväksi. Siksi se on yhteiskunnallisesti tunnustettava. Omaishoitajuus on olosuhde, kuten esimerkiksi vanhemmuus. 10 • Euroopan väestö ikääntyy – Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2060 arviolta 30,0 %. Tunnustaminen: Omaishoitajuus on olosuhde, kuten esimerkiksi vanhemmuus. Nämä ovat ryhmiä, jotka eivät saa omaishoitajuudestaan mitään korvausta, eikä heille ole mitään omia lakisääteisiä tukipalveluja. Mutta on myös paljon perheettömiä ihmisiä, joilla ei ole aviopuolisoa tai lapsia. • Tukitoimia, rahallinen tuki: hoitotuki ikäihmiselle (Suomi, Saksa, Itävalta, Ranska) ja tuki omaishoitajalle (Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia, Irlanti). On varauduttava myös omaishoitajan sairastumiseen ja luotava varajärjestelmät. On muistettava, että omaishoitajuus on aina vapaaehtoista, ketään ei voi siihen pakottaa. • Eurocarers, vuonna 2004 perustettu edunvalvontajärjestö omaishoitajajärjestöille, mukana yli 6000 järjestöä, tutkimuslaitosta tai tahoa. Omaisen jaksaminen: Ihmisoikeuksia ei saa polkea ei edes omia. Palvelutuki tulisi aloittaa jo varhaisessa vaiheessa, jotta omaishoitaja ei uupuisi ja jaksaisi tehtävässään. Omaishoitajuuden eri muodot tulee tunnistaa. Siksi se on yhteiskunnallisesti tunnustettava.. Ns. • Epäviralliset omaishoitajat (läheiset ja omaiset) vastaavat 80 % hoivasta. etäomaishoitajia on paljon, he seuraavat läheistensä vointia satojen kilometrien päähän puhelimitse, käyvät viikonloppuisin ja järjestävät apua hätätilanteissa, jos eivät itse pääse paikalle. Mieliala saattaa laskea ja se ilmenee ärtyisyytenä ja masennuksena. Palvelut, oma-aika ja säännöllinen terveydenhuolto on taattava omaishoitajalle. Omaishoitajan on halutessaan saatava omaishoitajan status ja siihen kuuluvat palvelut ja tuki. • Omaishoitajia Euroopassa 100– 125 miljoonaa; 76 % ikääntyvän väestön hoitajista on naisia. Tulee räätälöidä kuntoutuspolku, joka sisältää fyysisen kunnon, toiminnallisen kunnon sekä psyykkisen kunnon huomioimisen. Kuntoutus hidastaa toimintakyvyn laskua. On huolehdittava siitä, että omaishoitaja huolehtii itsestään. On vanhempia, jotka hoitavat lapsiaan, on lapsia, jotka hoitavat vanhempiaan, on puolisoita, jotka hoitavat toisiaan, nämä ovat tavallisim mat omaishoitajuuden muodot. Baltian maissa, Saksassa ja Italiassa. Silloin esimerkiksi ystävä voi olla voi olla keskeinen omaishoitaja. • Laki velvoittaa huolehtimaan vanhemmistaan ja puolisostaan mm. • Palvelusetelit Belgia: titres-service (valtion subventoima palveluseteli, jonka kautta voi hankkia palveluita kotiin, tavoitteena virallistaa matalapalkattua työvoimaa esim. Taloudellinen tuki voi toteutua rahallisena tukena, verotuksen kautta tai asiakasmaksujen kautta tai näiden yhdistelminä, siten, että omaishoitajalla on taloudellinen mahdollisuus hoitaa omaistaan. Hoidettavat usein kertovat, että eivät haluaisi olla taakaksi ja kokevat, että he ovat rasite omaisilleen. siivousja hoitoalalta). Jo varhaisessa vaiheessa aloitettu kuntoutus ennaltaehkäisee ja lieventää näitä oireita. Työja perhe-elämän yhteensovittaminen: On oltava oikeus vapaisiin ja määriteltävä pelisäännöt, miten työelämässä huomioidaan omaishoitotilanne
II valtakunnallinen Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016 klo 9.00-16.00 Tampere-talossa Alustuksia, rinnakkaissessioita ja näyttely. Hoiva, omaishoito ja hygienia Sinua lähellä Tehtaanmyymälä ja verkkokauppa Hoiva, omaishoito ja hygienia Sinua lähellä Tehtaanmyymälä ja verkkokauppa Valikoimassamme myös Fysioterapiaja Puhtaanapitotuotteet Valikoimassamme myös Fysioterapiaja Puhtaanapitotuotteet Olemm e muka na myös Hyvä Ikä 2016 messu illa 20.-21 .10 Tamp ereell a Avokuntoutuksen uudet tuulet. Aikuisten ja ikääntyvien avoja ryhmämuotoista kuntoutusta kehittäville, järjestäville ja tutkiville asiantuntijoille ja organisaatioille. • • • • • • • • • • Ilmoittautuminen: www.luustoliitto.fi/avokuntoutus Tervetuloa ajankohtaisen ohjelman pariin ja verkostoitumaan muiden ammattilaisten kanssa!. Missä mennään etäkuntoutuksessa. Sektoreiden kumppanuudella vaikuttavuutta
Kyseessä ovat keski-ikään painottuvat ruuhkavuodet, kun hoidettavina ovat oman perheen lisäksi ikääntyvät omat tai puolison vanhemmat. Toisaalta minulla ei ole sijaista työssäni. Monet joutuvat hoivarooleihin myös siksi, että saatavilla olevan hoidon tarjonta on niukkaa, hoitoa on vaikea järjestää tai se ei laadultaan vastaa asetettuja tavoitteita. Työt on tehtävä, oli aikaa tai ei. Teksti: Kaisa Kaupinen ja Mia Silfver-Kumpula Kuva: Shutterstock. Hoivaamisen halu syntyy velvollisuudesta, tunnesiteistä ja rakkaudesta hoivattavaa kohtaan. Äiti sanoo, että lomaile sitten kun häntä ei ole mutta enhän voi lakata itse elämästä.” Nainen, 49, asiantuntijatehtävässä ”Koko ajan on se tunne, että minua revitään eri tahoille, pitäisi olla kotona kuopuksen kanssa (18 v.), pitäisi tehdä töitä, saada nukuttua ja lisäksi on vanhusten hoitaminen. Liikaa velvoitteita. osittaista hoitovapaata vanhusten auttamiseksi. Aikuisten lasten tarjoama apu ja huolenpito muodostavat jo nyt kivijalan yli 80-vuotiaiden ikäihmisten hoivassa. 12 ”Oma perhe pahimmillaan kärsii paljon; mies kuskaa minua useimmiten äidin luo ja kauppareissut pari kertaa viikossa. Väestön ikääntymisen myötä perheja lähipiirissä tapahtuvan läheishoivan oletetaan kasvavan. Yhtenä vaikuttimena on ikäihmisten kotihoidon painottaminen laitoshoidon siKeski-iän ruuhkavuodet: Työssäkäyvä omainen hoivan ristitulessa Suomessa liki kolmannes työssäkäyvistä hoivaa apua tarvitsevaa omaista tai läheistä tämän korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Suomessa ei juridista velvoitetta hoitaa vanhempiaan Suomessa aikuisilla lapsilla ei ole juridista velvoitetta hoitaa vanhempiaan näiden sairastuessa tai raihnaistuessa, kuten on laita monessa muussa eurooppalaisessa maassa, esimerkiksi Virossa tai Saksassa. Suomessa lähes kolmannes työssäkäyvistä pitää huolta perheja lähipiiriinsä kuuluvasta henkilöstä tämän korkean iän, sairauden tai muun arjessa selviytymistä rajoittavan syyn vuoksi. Hoivavastuu on jopa 700 000 työssäkäyvän arkea. Ylläkuvatunlaiset tilanteet koskevat kasvavaa työssäkäyvien joukkoa. Kunpa olisi mahdollista saada esim. Tavoitteena oli löytää hyviä ratkaisuja, joilla työssäkäyntiä erilaisissa omaishoivatilanteissa voidaan vahvistaa. Lomien suunnittelu on minulle aina stressaavaa ja ahdistavaa, kun tiedän etten voi olla paria viikkoa pitempään pois äidin luota ja perhe haluaa kuitenkin osansa. Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi tutkivat työssäkäynnin ja läheishoivan yhteensovittamista. Ikuinen huono omatunto!” Nainen, 56, toimistoja asiakaspalvelutehtävässä S itaatit ovat tutkimuksestamme, jossa kyselyllä ja haastatteluilla kartoitimme työssäkäynnin ja omaishoivan yhteensovittamista työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta
Tämä liittyy perheen sisäisiin roolijakoihin, jotka muuttuvat omien vanhempien sairastuessa ja avun tarpeen lisääntyessä. Tätä tapahtuu usein ja vaikuttaa meidän parisuhteeseen negatiivisesti. Puolisoiden ja muiden perheenjäsenten kesken oli myös kiistoja hoivan järjestelyistä. Monet myönnytyksistä löivät leimansa hoivaajien työssä kehittymiselle ja työuralla etenemiselle, toisille ne olivat tietoinen valinta, toisille pakon sanelema ratkaisu. 13 Vanhustyö 3 • 2016 jasta. Ostopalvelujen kehittämiseen olisikin paljon tarvetta. Hoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamiseen ratkaisuja Tutkimuksemme punaisena lankana oli löytää sellaisia työhön ja työoloihin liittyviä ratkaisuja, joilla hoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamista voidaan tukea ja kannustaa hoivaajien työssä jaksamista. Monet olivat etähoivaajia ja kävivät vanhempiensa luona ja järjestelivät heidän asioitaan viikonloppuisin ja vapaapäivinään tai puhelinkontakteilla. Työhön paluu hoivavelvoitteiden päättyessä on usein keski-iässä vaikeaa työelämässä vallitsevien stereotyyppisten ikäasenteiden vuoksi. Muitakin myönnytyksiä oli tehty: neljännes oli joutunut kieltäytymään uusista työtarjouksista, runsas kolmannes oli kieltäytynyt hoivavelvoitteiden vuoksi työmatkoista ja neljännes ei pystynyt tekemään halutessaan viikonlopputai ylitöitä. keskeytysten ja puhelinsoittojen vuoksi. Minulle oma työni on tärkeä joten nämä tilanteet aiheuttavat ristiriitaisia tunteita, varsinkin kun hoidettava on mieheni äiti.” Nainen, 51, toimistoja asiakaspalvelutehtävässä Tutkimuksessa tarkastelimme työhön liittyviä myönnytyksiä, joita vanhempiaan hoivaavat olivat joutuneet tekemään sovittaakseen yhteen hoivan ja työn aikatauluja. Kaikista dramaattisimpia olivat työstä poisjääminen samoin kuin työsuhteen ehtojen muutokset, esimerkiksi kotoa käsin työskentely tai keikkatyöläiseksi ryhtyminen. Muut hoivan syyt liittyivät yleiseen vanhuuden heikkouteen ja raihnaisuuteen sekä eri seikoista johtuvaan avuttomuuteen. Lähes puolella oli hankaluuksia osallistua työpaikkansa sosiaalisiin tilaisuuksiin ja saada työt tehtyä kunnolla mm. Samaan viittasivat työn vuoksi koetut hoivan laiminlyönnin tuntemukset, joita vanhempiaan hoivaajat tunsivat muita hoivaajia useammin. Tutkimuksessamme vastaajista 92 prosenttia oli naisia. Tutkimuksemme ikääntyviä ja apua tarvitsevia vanhempiaan hoivaavat asuivat harvoin samassa kotitaloudessa, kuten on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tapana. Vahvan työmotivaation vuoksi työssäkäynnin ja läheishoivan yhteensovittamiseen kannattaa hyvillä toimenpiteillä panostaa.. Ruotsalaisissa tutkimuksissa onkin herätty kysymään työssäkäyvien vanhempiaan hoivaavien kroonisesta elpymisen vajeesta, mikä voi pitkään jatkuessaan altistaa uupumukselle ja sairauksille. Myönnytykset työssä ”Mieheni tekee 3-vuorotyötä eikä helposti voi muutella työvuoroja eli minä joudun aina joustamaan ja siirtämään omia töitäni. Vaikka tutkimuksemme osoitti työssäkäynnin ja omaishoivan yhteensovittamiseen liittyvän ongelmia, ja monet olivat joutuneet tekemään myönnytyksiä työssään jopa oman työuransa kustannuksella, työssäkäynti oli monelle henkireikä ja vastapaino hoivan täyttämälle elämälle. Kansainvälisissä (OECD) selvityksissä on pantu merkille, että keskiikään painottuva omaishoiva voi ennenaikaistaa naisten työelämästä poissiirtymistä ja lisätä syrjäytymisen ja köyhtymisen riskiä. Yksin pärjääminen kotioloissa oli hankalaa, mikä aiheutti vastaajissa paljon huolta. Asiaa kommentoitiin esimerkiksi seuraavasti: ”Omaishoitajalle kertyy usein keskeytyksiä töissä ja kokouksista poistumisia kesken kaiken, kun puhelin yhtäkkiä soi.” Puhelinsoittojen häiritsevyyden vähentämiseksi työpaikoille ehdotettiin puhelinetikettiä. Puhelinsoittoja kertyi kun hoidettava, yleensä muistisairas vanhempi, soitteli työpäivän aikana useita kertoja, puheluja kertyi myös hoidon järjestelyjen ja niiden vaatiman byrokratian vuoksi. Hoivavastuiden sälyttäminen perheille voi vaikuttaa siihen, että läheisten hyvinvoinnista huolehtijat, jotka usein ovat keski-ikäisiä naisia, joutuvat jäämään kotiin joko väliaikaisesti tai pitempiaikaisesti tai löysentävät muutoin työelämään sitoutumistaan. Omia vanhempiaan hoivaajat käyttivät kotitalousvähennystä hieman useammin kuin muut hoivaajat ostaakseen siivousja muita palveluja vanhempiensa kotioloja helpottamaan. Hoidettavat olivat iältään keskimäärin yli 80-vuotiaita, vanhimmat olivat tervaskantoikäisiä yli 90 vuotta täyttäneitä. Kaiken kaikkiaan ostopalveluja käytettiin hyvin vähän kunnallisen tai muutoin järjestetyn kotihoidon lisäksi. Työntekoa häiritsevistä puhelinsoitoista oli mainintoja myös tutkimuksemme joukkoistamiskyselyssä. Turvarannekkeet koettiin etähoivan tilanteissa jonkin verran hyödyllisiksi, toisin kuin niissä tilanteissa, joissa hoivaaja asui hoidettavansa kanssa samassa taloudessa tai lähietäisyydellä. Omia vanhempiaan hoivaavat kokivat myös itsensä useammin epävarmaksi sen suhteen, miten menetellä hoidettavansa kanssa. Yli puolella oli jokin muistisairauksiin liittyvä oire, yleisimpänä diagnoosina mainittiin Alzheimerin tauti. Enemmistö oli työlleen omistautuneita ja koki saavansa tukea ja empatiaa työyhteisöltä, mikä auttoi selviytymään työpäivän arjessa. Lähes puolet etäällä asuvista hoivaajista tunsivat jatkuvasti huonoa omaatuntoa siitä, että kävivät vanhustensa luona liian harvoin. Yhteisesti sovitut säännöt pelastavat monelta kiusalliselta tilanteelta. Tuloksissa tuli monin tavoin viitteitä naisten työmarkkina-aseman suuremmasta haavoittuvuudesta lisääntyvien hoivavelvoitteiden vuoksi
Toivon että henkilöt, jotka kokevat yksinäisyyttä tai kaipaavat vähän enemmän juttukaveria lähtisivät rohkeasti mukaan Ystäväpiiri-toimintaan, Maija Niemi sanoo ja jatkaa: Yksinäisyys on asia mistä ei saa vaieta. On tärkeää, että iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievitetään vaikuttaviksi todetuin keinoin. Oulussa vieraili 60-luvulla Paula-tyttönä toiminut Anja Tammilehto. Tässä on onnistuttukin, sillä yhteydenpitoa on ryhmäkokoontumisten jälkeen jatkettu vapaaehtoisesti jopa vuosikausia, sanoo Ystäväpiiri-toiminnan keskeinen kehittäjä, vanhempi suunnittelija Anu Jansson. Tutkimuksessa ryhmämalli paransi yksinäisyydestä kärsivien iäkkäiden ihmisten hyvinvointia, muistitoimintoja ja terveyttä sekä vähensi sosiaalija terveyspalveluiden käyttöä kontrolliryhmään verrattuna. TOIMINTAMALLI. Tapaamisissa sisältöinä on liikuntaa, kulttuuria sekä oman elämän pohtimista eri keinoin. Tavoitteena on, että ryhmäläiset ystävystyvät, voimaantuvat, löytävät yhteistä tekemistä ja jatkavat yhteydenpitoa ohjatun ryhmän jälkeen. Minun mielestäni on sydäntä särkevää kuulla, että vanhempi henkilö kärsii yksinäisyydestä. Vaikuttavaa toimintaa juhlistettiin asiantuntijaseminaarissa Helsingissä sekä juhlakahviloissa Kuopiossa, Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Teksti: Leena Valkonen Kuvat: VTKL:n arkisto Ystäväpiiri-toiminta lääke iäkkäiden ihmisten yksinäisyyteen Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta täytti 1.4.2016 jo 10 vuotta. Yksinäisyys muun muassa vähentää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja muistia sekä lisää terveyspalvelujen käyttöä ja jopa kuoleman vaaraa. – Ystäväpiiri-ryhmämalli perustuu Vanhustyön keskusliitossa toteutettuun geriatrisen kuntoutuksen tutkimusja kehittämishankkeeseen ja sen hyviin tuloksiin. Nämä ovat hienoja tuloksia, Jansson lisää. – Tärkeintä ryhmien sisällöissä on iäkkäiden osallistujien omat toiveet ja tavoitteet. Tiedetään, että noin kolmannes iäkkäistä ihmisistä kärsii yksinäisyydestä vähintään toisinaan ja 5-12 % usein tai aina, sanoi yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta puhuessaan juhlaseminaarissa. Ja toki kysyttiin myös kahvin valmistamiseen liittyviä kysymyksiä ja muisteltiin niitä omia, parhaita kahvimuistoja. Kyselyjen mukaan lähes 90 % osallistuneista on kokenut yksinäisyytensä lievittyneen ryhmän aikana ja lähes 100 % ryhmäläisistä on valmiita suosittelemaan toimintaa muille. On upeaa, että tutkimushankkeessa kehitetty malli on pystytty säilyttämään ja vieläpä jalostamaan laajasti ja asiakaslähtöisesti kentän tarpeisiin, Pitkälä totesi. Ystäväpiiri-toimintaan on osallistunut jo yli 7000 iäkästä ihmistä eri puolilta Suomea. Ystäväpiiri-toiminnassa kokoonnutaan kahdeksan hengen ryhmissä 12 kertaa kolmen kuukauden aikana. Ryhmiin osallistujat haastellaan etukäteen ja ryhmiin pyritään saamaan toiveiltaan ja tarpeiltaan samanhenkisiä ihmisiä. Juhlakahvilat olivat todella lämminhenkisiä tilaisuuksia ja jokaisesta jäi valtavan hyvä mieli. Nykyinen Paulatyttö Maija Niemi oli tarjoamassa kahvia Helsingissä, Kuopiossa, Tampereella ja Turussa. – Ystäväpiiri-toimintaan on osallistunut jo yli 7000 iäkästä ihmistä eri puolilta Suomea. Voimaannuttavaa ryhmätoimintaa Ystäväpiiri-toiminta on Vanhustyön keskusliiton toimintaa, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Kahvin äärellä on monesti syntynyt syviä ystävyyssuhteita. 14 Y ksinäisyyttä lievittävää toimintaa tarvitaan, sillä iäkkäiden ihmisten yksinäisyys on edelleen yksi yhteiskuntamme merkittävistä haasteista. Erityisesti iloittiin Pauligin Paulan vierailusta. Juhlakahviloiden vieraat olivat hyvin kiinnostuneita Paula-tytön historiasta sekä kansallispuvusta. Aitoja kohtaamisia kahvin äärellä Viidellä paikkakunnalla järjestetyissä Ystäväpiiri-toiminnan juhlakahviloissa oli iloinen tunnelma, kun ryhmäläiset tapasivat toisiaan ja vaihtoivat kokemuksiaan
15 Vanhustyö 3 • 2016 Ystäväpiiri-toimintaa oli juhlistamassa 200 juhlavierasta. Pauligin Paula, Maija Niemi, vieraili viidellä eri paikkakunnalla järjestetyissä juhlakahviloissa mm. VTKL:n toiminnanjohtaja Satu Helin kiitti vuosien varrella Ystäväpiiri-toimintaan osallistuneita, juhlaseminaarin vierasjoukkoa sekä tilaisuuden juontajaa Jussi-Pekka Rantasta. Pohjois-Suomen Ystäväpiiri-alueohjaaja Susanna Niemelä (vas.) sekä 60-luvun Pauligin Paula Anja Tammilehto. Helsingissä. Tarja Ylimaa (vas.), Satu Järvenpää, Pauligin Paula, Pia Kukkola ja Heidi Rytky-Ylinen ehtivät pysähtyä yhteiskuvaan Turun kahvitilaisuudessa.. Kiitos kaikille osallistujille! Ystäväpiiri-toiminnan suunnittelija Tarja Ylimaa (vas.) ja professorit Kaisu Pitkälä, Pirkko Routasalo ja Jaakko Valvanne sekä Ystäväpiiri-toiminnasta vastaava Anu Jansson iloitsivat vaikuttavan toiminnan tuloksista
Yksiköiden kumppaneina on alueen järjestötoimijoita. ja Anja Noro Projektipäällikkö, THT, dos. kuntoutusta sekä omaishoitajille että hoidettaville ja 4. Ratkaisuja on löydettävä sekä alueellisen vaihtelun vähentämiseen että omaishoitoperheen tarpeisiin nykyistä paremmin vastaavien palvelujen muotoiluun. hyvinvointija terveystarkastuksia 3. Nämä yksiköt järjestävät koulutusta myös alueen työntekijöille. Tätä mallia hyödyntäen on syntynyt idea vastaavankaltaisten alueellisten keskusten perustamiseen: koordinoimaan ja tukemaan kaikenikäisten omaisja perhehoidon tueksi. Vapaat voisi myös käyttää useassa osassa aiempaa joustavammin. monipuolisia vapaiden sijaistuksia. Kärkihankkeessa parastetaan Kärkihanke tuo alueiden omaishoitajien tukivalikkoon 1. Kärkihanke on merkittävä tuki lain toimeenpanolle. Kunnalla olisi lisäksi velvollisuus järjestää omaishoitajille tarvittaessa myös valmennusta ja koulutusta sekä hyvinvointija terveystarkastuksia. Erityisesti omaishoitajien vapaiden aikaisen sijaishoidon järjestämisen on uudistuttava. Näiden perustettavien keskusten tehtävinä on • uudistaa omaishoitoa tukevia palveluja ja muuta tukea • toimia omaishoidon osaamiskeskuksena • järjestää ennakkoja muuta valmennusta ja jatkokoulutusta omaishoitajille, sijaisomaishoitajille ja omaishoitajien tukihenkilöille sekä alueen sosiaalija terveydenhuollon työntekijöille sekä • vastata uusien perhehoitajien, omaishoitajien sijaisten ja omaishoitajien tukihenkilöiden rekrytoinnista. Erityisesti lastensuojelussa on saatu hyviä kokemuksia alueellisista yksiköistä, jotka vastaavat alueellaan perhehoidosta: sijaisperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta, täydennyskoulutuksesta, työnohjauksesta, tukemisesta ja sijaisperheiden välittämisestä. valmennusta 2. Uudistuksen toimenpiteet lisäävät juurtuessaan omaishoidon houkuttelevuutta palvelumuotona ja helpottavat työikäisten omaishoidon ja työssäkäynnin yhteen sovittamista. Kärkihanke on merkittävä tuki lain toimeenpanolle.. Kärkihanke tukee 1.7.2016 voimaan tulevan omaishoidon tuesta annetun lain muutoksia: Jatkossa kaikki sopimuksen tehneet omaishoitajat saisivat vähintään kaksi vapaata vuorokautta kuukaudessa. Uudistus parantaa asiakkaiden ja hoitajien yhdenvertaisuutta ja monipuolistuvat palvelut vastaavat paremmin erilaisten omaishoitoperheiden erilaisiin tarpeisiin. Ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti hoitoon sidotut omaishoitajat saisivat jatkossa vähintään kolme vapaata vuorokautta kuukaudessa samoin edellytyksin kuin tälläkin hetkellä. Parastamista tuetaan Kärkihankkeesta on mahdollisuus hakea rahoitusta omaishoidon kehittämiseen. 16 K ärkihankkeessa omaishoitoa uudistetaan niin, että se tukee omaishoitajien hyvinvointia, jolloin hoitajat jaksavat hoitaa läheistään pidempään ja ympärivuorokautisen hoidon tarve vähenee. Rahoitusta voi hakea jo kehitettyPäivi Voutilainen Johtaja, TtT, dos. Kunnalla olisi lisäksi velvollisuus järjestää omaishoitajille tarvittaessa myös valmennusta ja koulutusta sekä hyvinvointija terveystarkastuksia. Sosiaalija terveysministeriö, Sosiaalija terveyspalveluosasto Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihanke pureutuu omaishoidon tukemisen ongelmien ratkaisuun
Jälkimmäinen koskee vain vammaisten lasten omaishoidon kehittämistä. Omaishoito yhteistyönä -malli. • Perhe-elämän tukeminen. Hakijat saavat vastauksia kysymyksiinsä nettiklinikoilla, jotka ovat meneillään kesäja elokuussa. Lisätietoa hauista sekä hankkeen etenemisestä on saatavilla hankkeen verkkosivuilla: http://stm.fi/hankkeet/koti-jaomaishoito Kärkihankkeesta on mahdollisuus hakea rahoitusta omaishoidon kehittämiseen. Perhekohtaisesti räätälöity laadukas tuki on myös kustannusvaikuttavaa. KESKEISET TOIMINTAPERIAATTEET: • Koko perheen tukeminen. • Optimismi ja voimavarojen tukeminen. Seuraa hankkeen etenemistä Kärkihanke on edennyt vaiheeseen, jossa rahoitushaku on avoinna. Vammaisten lasten omaishoitoa – tämän osalta hyödynnettävää mallia ei ole käytettävissä. Vanhustyön keskusliiton Omaishoito yhteistyönä -tukimallin rakenteelliset osat ovat omaishoitoperhe, omaishoidon koordinaattori, tämän työparina toimiva lääkäri (geriatri) sekä omaishoitajien tavoitteellinen vertaisryhmätoiminta. Toimintamallin tai mallien kokeilun tueksi edellytetään, että alueelle perustetaan omaisja perhehoidon keskus. • Joustavuus ja ripeä reagointi. • Erilaisten kulttuurien tunnistaminen ja hyväksyminen: kulttuurinen herkkyys. Kaikkiaan kolmenlaisia kokeiluja tuetaan 1. Alueella voidaan kokeilla yhtä tai useampaa toimintamallia. Muistisairaan iäkkään ihmisen omaishoitoa ottaen käyttöön Omaishoito yhteistyönä -toimintamalli (Vanhustyön keskusliitossa kehitetty malli) 2. 17 Vanhustyö 3 • 2016 jen – ja arvioitujen – toimintamallien käyttöönottoon ja juurruttamiseen sekä myös uuden toimintamallin luomiseen. Voimaa ikääntyneen omaisen liikkumiseen ja arkeen -malli • HUOMIOI OMAISET -malli omaisen tuen tarpeen arviointiin • PROSPECT -vertaistukiryhmätoiminnan malli • AUTTAVA OMAINEN -malli vertaistukeen ja omaisneuvontaan 3. Haku on auki elokuun loppuun, jonka jälkeen tehdään päätökset rahoitettavista hankkeista. Päihdeja mielenterveyskuntoutujien omaishoitoa hyödyntäen FinFamin kehittämiä toimintamalleja, kuten • ETSIVÄ OMAISTYÖ -projektissa (2012–2015) kehitetyt mielenterveysomaisen unnistamismenetelmät • VIOLA . VTKL:n Omaishoito yhteistyönä -tutkimus (2006) osoitti, että muistisairaiden ihmisten pitkäaikaiseen hoitopaikkaan siirtymistä on mahdollista lykätä ja puolisoaan hoitavien henkilöiden hyvinvointia voidaan parantaa. • Perheen autonomian kunnioittaminen ja yhteistyön kehittäminen
Janne kertoo, ettei hän miettinyt asiaa kauan vaan päätti antaa äidilleen mahdollisuuden kuntoutua omassa tutussa ympäristössään. Saksassa potilaan hoitotarpeen määrittelee sairasvakuutuksien yhteinen lääketieteellinen palvelulaitos (MDK). OMAISHOITAJAT. Jannesta tuli äitinsä edunvalvoja ja hän yritti kaikin mahdollisin keinoin aktivoida hänen muistiaan ja kognitiivisia kykyjään. 18 J anne Kieselbach on 31-vuotias poliittisen maantieteen jatko-opiskelija Hampurin yliopistossa. Sairaalasta omaan kotiin Yhdeksän kuukautta sairastumisensa jälkeen sairaskassa ei enää suostunut äidin kuntoutuksen rahoittamiseen, vaikka lääkäreiden mielestä terapiaa olisi kannattanut jatkaa. Näin Jannesta tuli 27-vuotiaana äitinsä omaishoitaja. – Koska äitini oli ennen sairastumistaan asunut yksin, meille jäi vain kaksi vaihtoehtoa: Joko hän muuttaisi suoraan hoivakotiin, jossa hän saisi tarpeellisen hoidon ympäri vuorokauden, tai sitten minä muuttaisin joksikin aikaa hänen kotiinsa. Omaishoitajana Saksassa Jatko-opiskelijasta omaishoitajaksi Saksalais-suomalaisen Janne Kieselbachin äiti sai neljä vuotta sitten aivoverenvuodon, jonka myötä hän menetti osaksi toimintakykyään. Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuva: Kieselbachien kuva-arkisto Ennen kaikkea alkuvaiheessa äitini tarvitsi jatkuvasti huolenpitoa. Käyn säännöllisesti Suomessa nauttimassa kauniista luonnosta, tapaamassa sukulaisia ja ystäviä. – Äitini sai toiseksi korkeimman asteen, joka myönnetään ihmisille, jotka tarvitsevat ainakin kolme kertaa päivässä apua. Hänet leikattiin useasti. Olin 24 tuntia päivässä hänen lähellään. Jatko-opiskelijana hän pystyi tekemään töitä kotoakin käsin. – Olen aina asunut Saksassa, mutta puhun molempia kieliä ja suomalaisuus on minulle tärkeä. Sairaalajakson jälkeen äiti siirrettiin kuntoutussairaalaan, jossa hän oli kahdeksan kuukautta. Katselimme yhdessä perheen valokuvia ja videoita, puhuimme omasta elämänhistoriasta. – Aurinko paistoi, kevät oli Hampurissa jo pitkällä. Olin menossa äitin luokse kylään ja juuri kun astuin ovesta, näin hänen istuvan keittiönpöydän ääressä kärsivä ilme kasvoillaan ja hiki otsalla. Yliopistosairaalassa Janne sain tietää, että puolet potilaista, jotka saavat kyseisen subaraknoidaalivuodon, kuolevat jo matkalla sairaalaan. Hänen äitinsä on suomalainen ja isä saksalainen. – Kävin lähes joka päivä sairaalassa. – Äitini kunto oli kohentunut kiitettävästi, mutta edelleen hän tarvitsi pyörätuolia, hänen muistinsa oli kovasti sekaisin ja reaktionsa hitaita. Päänsärky yltyi nopeasti ja vain pari minuuttia myöhemmin hän meni tajuttomaksi. Lääkärit suosittelivat jälkimmäistä vaihtoehtoa, koska he sanoivat kotiinpaluun olevan parasta terapiaa. – Onneksi äitini tapauksessa kävi toisin. Vein sähköpianon kuntoutuslaitokselle ja lauloimme suomalaisia lauluja. Uusia verenvuotoja tai infarkteja ei esiintynyt. Neljä vuotta sitten Jannen äiti sai 62-vuotiaana yllättäen vakavan aivoverenvuodon (subaraknoidaalivuodon). Hoitoaikaa täytyy kertyä yli kolme tuntia vuorokaudessa. Nopeasti selvisi, että äidin muisti, puheja kävelytaito olivat erittäin pahasti vaurioituneet. Vastuu omaisella. Kuuden viikon kooman jälkeen hänen silmänsä aukenivat ensimmäistä kertaa. Tämä oli erittäin raskasta, mutta samalla toiverikasta aikaa, hän muistelee. Hoitotarve mitataan lainsäädännön mukaisesti niin sanotuissa ”hoitoasteissa”, joita on nykyään neljä
Kotona asuvalle hoitokassa takaa joko ammattilaiskotihoidon tai omaishoidon. – Jos asuu hoivakodissa, hoitokassa maksaa noin puolet kuluista. Olin 24 tuntia päivässä hänen lähellään. Laitoin ruokaa, vaihdoin vaatteet, kannoin hänet portaat ylös, pesin hänen hampaansa ja heräsin kaksi kertaa yössä tarkistamaan hänen tilanteensa. Tuota aikaa hän muistelee nyt erittäin haastavana ja raskaana, mutta samalla myös antoisana elämänjaksona. Lainsäädännössä kuitenkin määritellään, että hoitokassan tuki kattaa aina vain osan hoitokuluista, loput maksaa potilas itse. Merkittävää Jannen mielestä on se, että ympäri vuorokauden läsnä oleva omaishoitaja saa vain puolet siitä, mitä muutaman kerran päivässä vieraileva ammattilaiskotihoitaja saa. Potilas tai hänen edunvalvojansa saa itse päättää, minkälaisen tukimuodon hän valitsee. 19 Vanhustyö 3 • 2016 Potilaan hoitoasteesta riippuu saksalaisten hoitokassojen rahallinen tuki. Oman elämän puute Janne oli runsaat kaksi vuotta äitinsä omaishoitajana ja henkilökohtaisena ”kuntoutusvalmentajana”. – Ennen kaikkea alkuvaiheessa äitini tarvitsi jatkuvasti huolenpitoa. – Saksassa luotetaan edelleen siihen, että omaiset ottavat vastuun ja hoitavat läheistään melkein ilmaiseksi. Saksassa luotetaan edelleen siihen, että omaiset ottavat vastuun ja hoitavat läheistään melkein ilmaiseksi.. Vuonna 2013 Saksassa oli maan tilastokeskuksen mukaan 2,6 miljoonaa hoitopotilasta, joista 1,25 miljoonaa oli omaishoidossa
Olen oppinut näiden vuosien aikana paljon. – Heille vastaan suoraan: Minun mielestäni rakkaan ihmisen pelastamiseen ei ole parempaa vaihtoehtoa. Suomen laajin ikääntymisen ilmiöitä ja palveluja käsittelevä messutapahtuma. Olen saanut antaa äidilleni voimia, joita hän elämänsä vaikeimmassa tilanteessa tarvitsi. Janne Kieselbach toteaa, että äidin sairaus ja omaishoitajuus ovat vaatineet häneltä paljon. Messuilta saat ideoita ja ratkaisuja ikääntyvien hyvinvointiin ja sujuvaan arkeen sekä ammatilliseen kehittämiseen. Joskus hän tapaa ihmisiä, jotka katsovat epäuskoisesti ja ovat sitä mieltä, että alle 30-vuotiaan olisi kannattanut ajatella enemmän itseään. Sopii myös ammatilliseksi koulutuspäiväksi! Yhteistyössä: Kuuloliitto ry IKÄÄNTYMISEN OMA TAPAHTUMA 20.-21.10.2016 Tampereen messu-ja urheilukeskus AISTIT ASUMINEN HOIVA KUNTOUTUS TEKNOLOGIA WWW.HYVAIKA.FI Olen oppinut näiden vuosien aikana paljon. Vaikka raskaasta kokemuksesta onkin kyse, en kadu millään päätöstäni. Äitini ystävät auttoivat mahtavasti ja tukivat meidän yhteistä kuntoutusprojektia. Terveys, opiskelu ja omat ihmissuhteet ovat kärsineet. 20 Jannen voimavarat alkoivat kuitenkin huveta ja hän laihtui alipainoiseksi. Kahden vuoden jälkeen he päättivät yhdessä, että oli tullut muutoksien aika. – Kuntoutus oli edennyt loistavasti, mutta nyt oli löydettävä pitkäaikainen ratkaisu. Jatko-opiskelut hidastuivat merkittävästi ja ystäviään hän ei pystynyt tapaamaan niin kuin ennen. Samalla sain kuitenkin paljon voimia äidin edistysaskeleista: Lääkityksen sekä jatkuvan fysioja toimintaterapian avulla äitini kunto koheni vähitellen. – ”Oman elämän” puute oli minulle kaikkein vaikeinta. Hänen terveystilansa muuttui niin positiiviseksi, että yliopistosairaalan neurokirurgit puhuivat ”ihmeestä”. – Pian pystyimme käymään ulkona kävelyillä, söimme jätskiä baarissa ja vierailimme Hampurin ulkopuolellakin. Vanhuus on hyvä ikä. Kesällä lääkärit rohkaisivat meitä jopa lähtemään lomamatkoille kotiSuomeen ja niinpä tehtiin – auto täynnä hoitomateriaaleja tuksuteltiin kohti pohjoista. Kotona asuminen teki hänelle hyvää ja se oli minulle suuri ja erittäin tärkeä motivaation lähde. Törmäsimme mukavan tuntuiseen taloon Hampurin monikulttuurisessa kaupunginosassa, jossa hänelle tarjotaan ruoat ja muutakin apua. Omasta kodista palvelutaloon Jannelle ja hänen äidillensä oli kuitenkin selvää heti alusta lähtien, että yhdessä asuminen ei voinut jatkua ikuisesti. Olen saanut antaa äidilleni voimia, joita hän elämänsä vaikeimmassa tilanteessa tarvitsi.. Siitä olen kiitollinen