Omahoitovalmennuksesta voimavaroja muistisairaalle ja hänen puolisolleen Kuntoutuja kehittämisen keskiössä Uutisia hallituksen kärkihankkeista SENIORARBETE SENIORARBETE 2 • 2018 TEEMA: Asiakkuus ja ihminen sotessa
Espoon Lähimmäispalveluyhdistyksessä valmennetaan henkilöstöä sote-muutokseen. 2 SENIORARBETE 2 • 2018 Seuraava numero ilmestyy 8.6.2018 | Lehden teema LAATU JA VALINNANVAPAUS TEEMA: Asiakkuus ja ihminen sotessa Hoiva-alalla tarvitaan myyntija asiakasymmärrystä. 10 22 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa selvitettiin asiakkaiden ja omaisten kokemuksia kotihoidon ulkoistuksesta. 20 Ku va : An na W ai ni ka in en Ku va : Pä ivi Es ko la. Kansalaisraati toi ikääntyneitten äänen kuuluviin
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. • Anneli Pohjola 10 Hoiva-alalla tarvitaan myyntija asiakasymmärrystä • Liina Luukkonen 12 Asiakas ja ihminen sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksessa. • Hannakaisa Heikkinen 5 Kysy & vastaa Asiakaskokemus sote-uudistuksessa • Juha Luomala 6 Tulevaisuudessa asiakkaiden valinnoilla on vaikutusta • Tiina Hailla 8 Miksi asiakas – miksi ei ihminen. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. • Mari Patronen 14 Harriet Finne-Soverin matkakirjeitä maakunnista • Tiina Hailla 16 Kuntoutuja kehittämisen keskiössä • Katja Ilvonen 18 Eivät palvelut ihmistä onnelliseksi tee • Heikki Savonen 20 Ikääntyneiden ihmisten ääni kuuluviin • Nina Karuneva 22 Asiakkaan ja omaisen kokemuksia kotihoidon ulkoistuksesta • Lea Hennala, Tuomo Uotila 24 Vanhustyön johtajien palsta Kukoistava kotihoito on tahdon asia! • Tuija Koivisto 26 Asiakkaan äänellä: mitä on hyvä kotihoito. Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2018 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. 3 Vanhustyö 2 • 2018 Toimituskunta Mailis Salmi (pj.) Tiina Hailla Satu Karppanen Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Reijo Tilvis Tuula Laine (siht.) Päätoimittaja Mailis Salmi Toimitus Tuula Laine Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Tilaukset http://www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/ vanhustyo_lehti/tilaa_lehti/ vanhustyolehti@vtkl.fi, info@vtkl.fi tai toimituksesta Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Sisällys www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus Ihminen vai rakenteet edellä. • Kristiina Juntunen, Anne-Mari Hakala, Eeva-Liisa Saarman 29 Pakina • Ari Liimatainen 30 Toimintatonni-palkitut Aarteet luonnossa • Hanna-Liisa Kotsalo, Maija Myllyniemi 32 Vanhustyön helmiä ”Nuorena katsoin vanhuutta, nyt vanhempana nuoruutta” • Minna Pietilä 34 Uusi voimaannuttava Omahoitovalmennus-toiminta on käynnistynyt • Laura Rautiainen 36 Kolumni • Pirkko Karjalainen 37 Juuri-hankkeen havaintoja – ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta näkyväksi • Piia Tiilikallio 39 Keskusliitto tiedottaa 40 Ajan virrassa 42 Ledare Människan eller strukturerna först • Hannakaisa Heikkinen 43 Kolumn • Pirkko Karjalainen
Ei ole ihme, että kaiken tämän rakennepuheen keskellä tavallinen ihminen kokee suurta epätietoisuutta siitä miksi sote-uudistus tehdään ja mihin sitä tarvitaan – jos edes tarvitaan. Miten voisimme rajoittaa terveydenhoitomenojen voimakasta kasvua hoidon ja palveluiden saatavuuden tai laadun siitä kärsimättä. Juuri nämä kysymykset ovat sote-uudistuksen ytimessä: Miten vastaamme paremmin ihmisten palvelutarpeeseen. Julkista keskustelua ovat hallinneet pitkälti erikoissairaanhoidon kysymykset ja -edustajat. 4 Pääkirjoitus Hannakaisa Heikkinen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja (kesk) Ihminen vai rakenteet edellä. Mitä pitää tehdä toisin, jotta voimme ylläpitää kaikenikäisten kansalaisten toimintakykyä ja mahdollisuutta aktiiviseen elämään nykyistä paremmin. Uudistamalla sosiaalija terveyspalvelut tavoitellaan parempia, asiakaslähtöisempiä ja helpommin saavutettavampia palveluita, jokaiselle meistä. Helposti käy niin, että puhuttaessa rakenteista ja järjestelmästä unohdetaan, mistä uudistuksessa oikeasti on kyse. Rakennepuhe vieraannuttaa. Rakenteiden sijaan sote-uudistuksessa on ennen kaikkea kyse ihmisistä, heidän hyvinvoinnistaan ja palveluistaan. 6. Niin kauan, kun sote-uudistusta on tehty, on riittänyt puhetta rakenteista, hallinnosta, himmeleistä ja niiden muuttamisen tarpeesta. Se tarkoittaa, että jokainen meistä sairastaisi vähemmän ja että sen myötä terveydenhoitomenojen kasvu taittuisi. Ilman menojen kasvun tasaantumista suomalainen yhteiskunta ja hyvinvointivaltio ei kestä väestön voimakasta ikääntymistä, kun työikäisiä – eli hyvinvointivaltion rahoittajia – on aiempaa vähemmän. Kuten tiedätte, sote-uudistus kiemuroineen on leimannut vahvasti myös tätä hallituskautta. Se mitataan lopulta kansakunnan terveydentilana ja kokemuksena siitä, että palvelut vastaavat tarpeisiin. Sote-uudistuksen päämääränä on edistää ihmisten terveyt tä ja hyvinvointia. Miten edistäisimme parhaimmalla mahdollisella tavalla ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Tänä keväänä eduskunnan käsittelyyn on tulossa paljon julkisuutta saanut valinnanvapauslaki. S osiaalija terveyspalveluiden kokonaisuudistusta on tehty Suomessa jo pitkään ja usean hallituksen toimesta. Uudistus etenee nyt raiteillaan. Viime kädessä sote-uudistuksen onnistumista ei tulla mittaamaan euroilla tai rakenteilla
Tämä on kaikkien palveluketjun osapuolten kannalta järkevää ja perusteltua, sillä tiedossa on, että osallisuuden mahdollistava ja asiakaslähtöinen palvelu usein myös kohdentuu parhaiten ja on siten kustannusvaikuttavaa. Osaamista on monenlaista ja -tasoista; kokemusasiantuntijan rooli voi olla vertaiskehittäjänä, sosiaalipalvelujen asiakkaana, (vertais)auttajana, omaisena tai vaikuttajana toimimista. Asiakas tulisi nähdä tasavertaisena kumppanina, jonka kanssa vuorovaikutteisesti etsitään juuri hänelle sopivaa ratkaisua; oli se sitten ennaltaehkäisevää tai korjaavaa palvelua tai hoitoa tms. Palveluntuottajan näkökulmasta tärkeää on saada henkilöstön ja asiakkaan välinen kehittämisyhteistyö toimimaan. Tärkein osaamisen haaste ammattilaisilla voi olla toimintatapojen perusteellinen muuttaminen tai uudelleenrakentaminen siten, että osallisuus on läpilyövää, sisällä ihan perustoiminnoissa eli suunnittelussa ja työprosesseissa saakka. 5 Vanhustyö 2 • 2018 kysy & vastaa Asiakaskokemus sote-uudistuksessa Miten Asiakasosallisuus-kärkihanke edistää sote-uudistuksen tavoitteen toteutumista. Asiakas on – kärkihankkeen nimen mukaisesti – uudistuksen keskiössä osallistuen palvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Pitää siis tiedostaa ja hyväksyä se, ettei kaikki viisaus ole ammattilaisilla. Asiakasosallisuus -kärkihanke nostaa kokemusasiantuntijuuden voimavaraksi; mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Palveluntuottajalle asiakkaan ja henkilös tön väliseen kehittämisyhteistyöhön sopivia osallisuuden muotoja ovat työpajat, yhteistyöfoorumit, yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu sekä kehittäjäkumppanuusvalmennus. Missä näet ammattilaisten suurimmat haasteet; mitä onnistuminen edellyttää ammattilaisilta. Johdon esimerkki on tärkeää ja järjestöissä olevaa osaamista kannattaa hyödyntää. Uudenlaisten työtapojen omaksumisessa suureksi avuksi voivat olla esimerkiksi kokemusasiantuntijat ja kokemusasiantuntijuuden eri roolien tunnistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että otetaan olemassa olevat asiakkaiden osallistumisen väylät (raadit, palautteet, kokemusasiantuntijat jne.) aktiivisempaan käyttöön, jotta asiakkaiden kokemukset ja tieto saadaan tasavertaisesti mukaan jo palvelujen suunnitteluvaiheessa. Mitä työkaluja ja osallisuuden kehittämisen muotoja on tarjolla. Kysy & vastaa -palstan toimittanut Tiina Hailla Vanhustyön keskusliitosta.. 6 Juha Luomala, sosiaalineuvos, Sosiaalija terveysministeriö, Hyvinvointija palveluosasto / Asiakkuus ja toimintaympäristö -yksikkö / Asiakkaat-tulosryhmä Kuva: Tiina Hailla Sosiaalija terveysministeriön sote-uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa asukkaille nykyistä yhdenvertaisempia sosiaalija terveyspalveluja järkevillä kustannuksilla. Asiakasosallisuus-kärkihanke keskittyy siihen, että asiakkaiden kohtaaminen onnistuu paremmin, ja palveluista saadaan nykyistä asiakaslähtöisempiä. Asiakasosallisuuden vahvistaminen koskee toiminnan kaikkia tasoja. Tähän liittyy ei-tietämisen tunnustaminen. Viimeistään nyt tulee ottaa käyttöön asiakaspalautteen kerääminen, mielellään useammassa kanavassa ja osallisuuden lisäämisen toteutumisen seuranta ja mittaaminen
Maakuntavaalit pidetään lokakuussa 2018 ja maakuntavaltuustot aloittavat työnsä vuoden 2019 aikana. — THL osallistuu VMn ja STMn pilotointeihin ja laitokselta edellytetään, että se tekee raportin jokaisesta ulottuvuudesta, kertoo Jonsson seminaarin jälkeen Vanhustyö-lehdelle antamassaan haastattelussa. — Niiden käyttöönotto mahdollistaa Suomen terveydenhuollon tason vertailun muihin maihin auttaen analysoimaan, kulkeeko kotimainen kehitys oikeaan suuntaan. Sote-uudistuksessa sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät kunnista maakuntien järjestämisvastuulle. Tulevaisuudessa asiakkaiden valinnoilla on vaikutusta Tekeillä olevassa sosiaalija terveyspalvelujen (sote) uudistuksessa on paljon hyviä asiakkaan ja potilaan asemaan vaikuttavia tekijöitä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson. Tilaisuudessa koolla olivat sosiaalija terveydenhuollon asiakkaat ja potilaat, potilasja kansalaisjärjestöt sekä ammattilaiset ja päättäjät. Tuottajien toimintaan vaikuttaa pelkkä tieto siitä, että asiak kaat voivat ”äänestää jaloillaan”, joten oletettavaa on, että tuottajat pyrkivät ennakoimaan asiak kaiden toiveita. Laaturekistereiden Teksti ja kuvat: Tiina Hailla, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto. Pia Maria Jonsson toivottaa terveydenhuollon laaturekisterit tervetulleeksi. Nämä ulottuvuudet ovat saatavuus, laatu (ml. Vuoden 2020 aikana uudistus tehtäväsiirtoineen valmistuu. Valinnanvapaus on oikeus, ei velvollisuus Johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson muistuttaa, että valinnanvapaus on oikeus, ei velvollisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun asiakas tekee aktiivisen valinnan, voi se kohdistua aiempaan, yleensä julkisen sektorin pal veluntuottajaan tai vaihtoehtoiseen palvelun tuottajaan. Maakuntien suoriutumista sote-uudistuksen järjestämistehtävässä tullaan seuraamaan ja arvioimaan viiden ulottuvuuden kautta. Uudistuksen edetessä suunnitellussa aikataulussa tulevat lait eduskunnan hyväksyttäviksi toukokuussa 2018 ja ne astuvat voimaan heinäkuussa 2018. THL on aloittanut valmistelut uudistuksen seurannaksi ja arvioinniksi, ja pilottiarvioinnin kohteena on kahdeksan sote-toimintoa: 1) ikäihmisten palvelut 2) perusterveydenhuolto ja 3) erikoissairaanhoito 4) vammaisten palvelut 5) lasten, nuorten ja perheiden palvelut 6) mielenterveysja päihdepalvelut 7) muut sosiaalipalvelut ja 8) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. 6 THL n Asiakkaat ja sote -seminaarissa Reformit -yksikön johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson selvensi mittavaa uudistusta Rubikin kuution ja parru-mallin avulla ”Asiakkaiden valinnat ja osallisuus sote-palveluissa” -otsikoidussa puheenvuorossaan. asiakasja potilasturvallisuus), kustannusvaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus. Terveydenhuollon laaturekisterit tulevat Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien pilottihanketta varten on THL:n budjetissa 1,5 miljoonaa euroa. Toistaiseksi laadun seurannan tietopohja on Suomessa ollut heikko ja on ollut vaikea saada tietoa siitä, minkälaisia potilaita hoidetaan, ja mitä hoidetaan
Myös hoitopaikkojen ja ammattihenkilöstön työn laadun jatkuva seuranta tulee mahdollistamaan laadun parantamisen koulutuksen ja muiden konkreettisten kehittämistoimienpiteiden keinoin. 7 3) Asiakkaan ongelman ratkaiseminen: Perusterveydenhuollon ideologinen/ filosofinen muutos 1) Palvelukokemus: Asiakkaan ja palveluntuottajan näkemys 2) Minun asiani on tärkeä: Vaikutan ja päätän. Yksinkertaisimmillaan kyseessä on hymiö-naaman painallus. Laki tulee edellyttämään huomattavaa tukea asiakkaille, jotka sitä vaativat tai tarvitsevat. Myös ryhmän vaihtaminen kesken sessiota on sallittua ja jopa suotavaa, jos osallistuja ei koe hyötyvänsä keskustelusta. Periaatteena on, että osallistujat itse päättävät, mihin keskusteluihin osallistuvat. 6 Kuvassa tilaisuuden nuorin osallistuja äitinsä Olga Luostarisen kanssa. Valinnanvapaus on itseisarvo, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että asiakaspalautteella on painoarvoa, sillä valinnallaan asiakas samalla päättää, mille palveluntarjoajalle hänen hoidostaan maksettava tuottajakorvaus menee, sanoo Jonsson. Vanhustyö 2 • 2018 avulla voidaan myös vertailla maakuntien välisiä eroja ja kehitystrendejä. Luostarinen on vanhempainvapaalla terveyskeskuslääkärin työstä Vantaan kaupungilla. Työskentelymuotona käytetty Open Space -menetelmä on omiaan motivoimaan osallistujia keskusteluun pienryhmissä, myös hyvin erilaisten ja eritaustaisten ihmisten kesken. — Valinnanvapauslainsäädännön perustana on asiakaslähtöisyys. Samoin ne mahdollistavat hoitopaikkojen ja tuottajien väliset vertailut ja laatukilpailut. Asiakkaat ja sote -seminaarissa palvelumuotoiltiin työtapoja THLn ystävänpäivänä järjestetyn "Asiakkaat ja sote: Vaikutan ja valitsen" -seminaarin tavoite oli lisätä yhteistä ymmärrystä asiakasosallisuudesta ja vahvistaa asiakkaiden roolia olla mukana kehittämässä sote-palveluja yhdessä ammattilaisten kanssa. Kaikki nämä toimenpiteet parantavat suomalaisten sosiaalija terveyspalvelujen tasoa. Ryhmäkeskustelujen purkuosuuden ja ohjelman yhteenvedon perusteella voi sanoa tilaisuuden täyttäneen sille asetetut tavoitteet erinomaisesti. Tukea tarvitsevista asiakkaista käytössä olevaa termiä ”haavoittuva asia kas” (vulnerable consumer) ei voida pitää hyvänä, mutta parempi on vielä pohdinnassa, kertoo Jonsson. Asiakkaiden ääni kuuluviin On todellakin tärkeää, että asiakkaat tai asiakkaiden edustajat antavat oman kontribuutionsa, sillä uusi lakihan edellyttää asiakkaiden ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. Taustalla muita Vaikutan ja valitsen -seminaarin osallistujia. Seminaari kokosi yhteen asiakkaat, potilaat ja eri alojen asiantuntijat samalle foorumille vaikuttamaan sosiaalija terveys alan uudistamistyöhön. Näin ollen tuottajille muodostuu selkeä kannuste jo ennakkoon arvioida, mitä asiakkaat haluavat. Luentoesityksiä seuranneiden Open Space -ryhmäkeskustelujen teemoja olivat 1) Palvelukokemus: Asiakkaan ja palveluntuottajan näkemys 2) Minun asiani on tärkeä: Vaikutan ja päätän ja 3) Asiakkaan ongelman ratkaiseminen: Perusterveydenhuollon ideologinen/filosofinen muutos. Asiakaspalautteesta palvelujen järjestäjille kertyy tietopohjaa, jonka avulla pystytään arvioimaan, ovatko palvelut maakunnissa sillä tasolla, että niitä voidaan kutsua asiakaslähtöisiksi. Uudet asiakaspalautteen keräämisen menetelmät kehittyvät koko ajan
Palvelun asiak kuus ikään kuin määrittelee koko ihmistä ja hänen elämäänsä. Hän voi olla kuka tahansa meistä, joka hetkellisesti tai pitemmäksi aikaa joutuu vaikeaan tilanteeseen, jossa tarvitsee apua. Voisimmekin alkaa puhua ihmisistä ja ihmisen näköisistä palveluista. Artikkelissa nostetaan ihminen keskiöön palveluissa, sillä palveluthan ovat juuri ihmisiä eivätkä järjestelmää varten. Asiakaslähtöisyys on kaikkialla palveluille esitetty tavoite. Miksi ei ihminen. Ehkä on aihetta kysyä myös, miksi me puhumme asiakkaista. Esimerkiksi kotona asuvaa kotisairaanhoidon piirissä olevaa vanhusta kutsutaan asiak kaaksi, vaikka hän on kotona ja työntekijät käyvät vain harvakseltaan hänen luonaan. Ajattelin aiemmin, että voisi olla parempi puhua asiakasohjautuvuudesta, auttamisesta ja tukemisesta asiakkaan itse määrittelemien tavoitteiden ja toiveiden pohjalta, yhdessä hänen kanssaan neuvotellen ja sopien. Sanoilla on kuitenkin valtaa, ja ne ohjaavat ajatteluamme ja samalla myös toimintaamme. Asiakkaita vai ihmisiä. Vitsinikkarit ovat kuitenkin kääntäneet sen merkityksen toisin: asiakas lähtee pois, kun työlääntyy palveluiden toimintatapoihin! Asiakas lähtöisyyden käsite ei siten ole täysin toimiva. Asiakashan on lopulta omaa elämäänsä elävä ihminen. Olemmehan aikoinaan halunneet luopua myös vanhoista sanoista vaivainen, ruotulainen. Voi tietysti tuntua saivartelulta pohtia sitä, mitä sanaa ihmisistä olisi hyvä milloinkin käyttää. Myös sote-uudistuksessa ihmisen edun tulisi olla keskeinen lähtökohta. Meillä sote-palveluissa hänet taidetaan nähdä usein asiakkaana olemisen kautta kaiken aikaa, myös oman elämänsä arjessa. Ihmisen tunnistaminen mahdollistaa lisäksi palveluiden yhteisen kehittämisen ja uudenlaisen asiakasroolin. Olemme melkoisen varmasti kaikki asiakkaita ainakin joidenkin palvelujen piirissä, ainakin joskus. 8 Teksti: Anneli Pohjola, sosiaalityön professori emerita Kuvat: Bigstock Miksi asiakas – miksi ei ihminen. Kaupan tai vaikkapa veroviraston asiakas on asiakas yleensä juuri niin kauan, kun hän on kyseisessä tilassa käymässä. Nyttemmin näen yhä tarpeellisemmaksi kysyä, miksi ”asiakas”
Jos olisimme aina suhteessa toisiimme ennen kaikkea ihmisiä, olisimme keskenämme enemmän samalla viivalla. Aina kaikkea ei vielä ehkä osata kuulla, mutta suunta on hyvä. Pahimmassa tapauksessa valintojen pakosta voi tulla vaikean elämäntilanteen lisärasite. Jos tulevat palvelut eivät näytäkään tukevan asiakkaan asioimisen helppoutta ja yksinkertaisuutta, niin tilannetta halutaan pehmentää lisäämällä asiakkaiden osallisuutta. Niissä ihmiselle on tärkeintä, että apua saa mahdollisimman helposti, kun sitä tarvitsee. Sitä ei parhainkaan palveluohjaus voi pyyhkiä pois. Ehkä olisi parempi ajatella, että palvelujen käytöstä voisi tehdä helpompaa, jolloin uudistuksessa ohjaukseen suunnatut henkilöresurssit voitaisiinkin käyttää ihmisten oikeaan auttamiseen eikä vain neuvomiseen. Ikääntyneillä ei useinkaan ole jaksamista tai riittävää tietoa palvelujen valitsemiseen.. Tämän kaltainen kumppanuus antaisi ihmisen asiakasarvolle uuden merkityksen. Edelleen tarvitaan askelia ihmisten huomioimiseen palveluissa entistä paremmin. Valinnanvapautta ajavat tahot kuvaavat sen lisääntymisen ainoastaan myönteisenä asiana, kuluttajana toimivan ihmisen oikeutena. 9 Vanhustyö 2 • 2018 tai huollettava. Heillä ei useinkaan ole jaksamista tai riittävää tietoa palvelujen valitsemiseen. Entä ihmiset palvelujen kehittäjinä. 6 ó Kirjallisuutta: Asiakkaiden osallisuudesta sekä kehittäjäja vaikuttajaroolista tuore kirja: Pohjola, Anneli & Kairala, Maarit & Lyly, Hannu & Niskala, Asta (toim.) 2017: Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi – Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaalija terveyspalveluissa. Mutta onko monenkin ihmisen toive kuluttaa avun tai hoivan saamista. Todellisuudessa järjestelmästä on tulossa aikaisempaa monimutkaisempi, vaikeammin ymmärrettävä sekä ihmisen eri palvelutarpeita pirstova. He voisivat toimia työntekijöiden peilipintana ja voimavarana parempien palvelujen kehittämisessä. Se on valinnanvapauden lisäksi uudistuksen toinen kaunis sana. Erityisesti tämä koskee ihmisiä, joilla on monia avun tai tuen tarpeita samanaikaisesti, kuten on esimerkiksi monilla ikääntyneimmillä vanhuksilla. Ihmisten sote. Markkina-ajattelu toimii sotepalvelujen piirissä olevien ihmisten vaikeissa tilanteissa huonosti. Sanat kertovat asenteista, ymmärrystavoista – ja myös kunnioituksesta tai sen puutteesta. Samalla se toisi keskinäisiin kohtaamisiin uudenlaista tasavertaisuutta ja vastavuoroisuutta – sekä myös vastuullisuutta. Tämä tavoite on pitkälti jo menossa palveluiden käytännöissä, jolloin ihmisiltä itseltään kysytään mielipiteitä ja niitä myös kuunnellaan. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tavoitteina onkin luoda uusi maakuntarakenne, kasvattaa valinnanvapauden kautta sote-palveluiden markkinoistumista ja hillitä julkisia kuluja. Ajattelisi, että mittavan sosiaalija terveyspalvelujen uudistamisen keskeisin ohjaava tekijä olisi se, että ihmiset saisivat parhaat mahdolliset palvelut inhimillisesti, läheltä ja helposti. Ihmisen etu on keskeisin asia, jonka tulisi ohjata varsinkin sote-uudistusta. Asiakaslähtöisyys on pinnalle kuorrutettu tavoite. Tampere: Vastapaino. Tarvitseeko lähiössä asuvan Aliisan olla asiakas, kun hän on jo nimellä varustettu elävä ihminen. Heitä on nostettu myös kokemusasiantuntijoiksi kertomaan kokemuksistaan. Voitaisiinko osallisuudesta ja kokemusasiantuntijuudesta päästä vielä pitemmälle, ottamaan palvelujen piirissä olevat ihmiset mukaan kehittämään palveluja yhdessä työntekijöiden kanssa ja vieläpä vaikuttamaan päätöksentekoon yhteisten kehitysehdotusten edistämiseksi. Se merkitsee ihmisten mukanaoloa oman auttamisprosessinsa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Yhteinen kehittämistyö voisi vahvistaa sekä työntekijöitä että asiakkaana olevia ihmisiä, jolloin työn tuloksellisuus ikään kuin huomaamatta kasvaa. Se rakentuisi osallisuuteen, luottamukseen ja ennen kaikkea kunnioitukseen
Koko henkilöstö kehittää toimintaa Valmennus kokosi organisaation eri toiminnoissa työskentelevät saman pöydän ääreen. – Nyt henkilökunta ymmärtää, mitkä ovat meidän valttimme muihin verrattuna ja tarjoaa niitä asiakkaille. Työvälineitä soten käsittelyyn Soten tuoma muutos pelottaa, mutta Kankkosen mukaan henkilöstön on helpompi elää muutoksessa nyt kun se tietää, miten muutos konkreettisesti vaikuttaa omaan työhön. V alinnanvapaus lisääntyy ja asiakkaiden odotukset kasvavat. Lisäksi koulutus räätälöitiin tiukasti juuri hoiva-alan yritykselle ja toimialan vallitsevaan tilanteeseen, hän sanoo. Yksilöiden ja yritysten pitkän linjan valmentaja Markkinointi-instituutti toteutti Espoon Lähimmäispalveluyhdistyksen kanssa valmennuksen, joka rohkaisi koko henkilöstön hoitajista keittäjiin tekemään markkinointia ja myyntiä luontevana osana omaa työtään. Tuloksena syntyi kymmenittäin uudistuksia ja toimintatapoja, jotka on nyt otettu arjessa käyttöön. – Valmennukset ovat meidän tapamme varautua niihin muutoksiin, joita sote tuo tullessaan, Espoon Lähimmäispalveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Tom Kankkonen sanoo. Hoiva-alalla tarvitaan nyt enemmän myynnillistä osaamista kuin koskaan aiemmin. Ku va : An na W ai ni ka in en K u va: P i a Br ig a t ti. – Juuri nämä ovat olleet Markkinointi-instituutin vahvuuksia. Valmennus räätälöitiin yhdistyksen tarpeisiin ja strategialle, ja tulokseksi saatiin uutta työkulttuuria sekä valmiita tuotteita, jotka ovat nyt arkea yhdistyksessä. Valmennuksen tuloksena asiak kai ta nähdään sielläkin, missä niitä ei aiemmin ollut: Asukkaan omaisissa, vieraissa ja ystävissä, yhteistyökumppaneissa sekä alueen naapurustossa. Tom Kankkonen kiittelee yhdistyksen saaneen rutkasti lisää asiakaspalvelu-, myyntija markkinointiosaamista. 6 – En ehkä ole aiemmin nähnyt hoitotyötä myyntityönä, sanoo lähihoitajaopiskelija Tiina Salmelainen (kesk.), joka osallistui Markkinointi-instituutin valmennukseen. 10 Teksti: Liina Luukkonen, viestintäsuunnittelija, Markkinointi-instituutti Kuvat: Jonas Brandt, Pia Brigatti, Anna Wainikainen Hoiva-alalla tarvitaan myyntija asiakasymmärrystä Yhteiskunnan muutokset, parhaillaan ajankohtaiset sote-ratkaisut ja maakuntauudistus muovaavat sosiaalija terveyssektorin palvelurakennetta ja palvelutuottajien roolia. Samalla sisäinen tiedonkulku ja yhteistyö eri yksiköiden välillä parani. Markkinointi-instituutin asiakkuuspäällikkö Kati Myrén pitää Elpyn valmennuksessa syntyneitä tuotteita innovatiivisina ja erityisesti asiakaslähtöisinä. Yhteiskunnan palvelusetelit edellyttävät myös aivan uudenlaista otetta asiakasajatteluun. – Koulutuksen myötä ymmärrän selkeästi, miten tärkeää on myynnillinen ajattelu jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Valmennuksen jälkeen kaikki yhdistyksen tiiminvetäjät jatkoivat vielä Markkinointi-instituutin lähiesimiestyön ammattitutkintoon, joka on parhaillaan käynnissä, ja lisäksi palvelupäälliköille on juuri aloitettu oma johtamisvalmennus. Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry:n koko henkilöstö kokoontui Markkinointiinstituutin valmennukseen pohtimaan, miten tästä selvitään voittajina. Tänä päivänä jokaisen työntekijän on hahmotettava oma roolinsa organisaation tuloksen tekijänä. Kuvassa mukana ravintotyöntekijä Maris Kirsi ja toiminnanjohtaja Tom Kankkonen
Hoitaja Eriikka Tolvanen kannusti uutta asukasta Marja Fontellia kertomaan palveluihin liittyvistä toiveistaan. Näin luotiin Ensiaskeleet-malli, jonka avulla henkilökunta jalkautui lähemmäs asiakkaita. esimiestyön, markkinoinnin, taloushallinnon, HR:n ja kiinteistönvälityksen tehtäviin. Vanhustyö 2 • 2018 11 Näin parannettiin kotiutumista Yksi valmennuksen tavoitteista oli kehittää uuden asukkaan vastaanottoa. Lisäksi yksilöille tarjottavia kursseja on yli sata ja tutkintoja 30. Valmennuksessa linjattiin, että yhdistys näkyy aiempaa enemmän omien talojensa ulkopuolella. Ku va : Jo na s Br an dt Ku va : Pi a Br ig at ti. Valmennuksessa luodun mallin ansiosta asiakkaiden saaman palvelun laatu on tasaista ja asukkaat tuntevat paremmin toisensa. – Minulle työntekijänä tästä työstä on tullut elämänmakuisempaa, koska olen aiempaa läheisemmin tekemisissä asiakkaidemme ja heidän läheistensä kanssa, Eriikka Tolvanen summaa. Markkinointi-instituutti tarjoaa kursseja, tutkintoja ja räätälöityjä yritysvalmennuksia mm. Se auttaa yrityksiä ja niiden ammattilaisia onnistumaan asiakkaidensa kanssa ja rakentamaan menestyvää liiketoimintaa. Toimipisteet sijaitsevat Espoossa ja Oulussa, ja yritysasiakkaita Markkinointi-instituutti palvelee koko Suomessa. Lisätietoa: • Markkinointi-instituutti Markkinointi-instituutti kouluttaa aikuisia 87 vuoden kokemuksella. Täällä on selvästi sellainen henki, että ihmisestä välitetään. Mukana arjen toiminnassa on yli 70 aktiivista ammattilaista ja monia vapaaehtoisia. Markkinointi-instituutti kuuluu samaan konserniin Rastorin ja Kasvutoimisto Kairoksen kanssa. – Halusimme uuden asukkaan tulotapaamiseen niin sanotusti kunnon halauksen, sen lämpimän vastaanoton, joka on kotiutumisen ensimmäinen askel, hoitajana työskentelevä Eriikka Tolvanen kertoo. Fontell tutustui tervetulokahveilla heti toisiin uusiin asukkaisiin. – Vastaanotto oli hirvittävän mukava. Tutustumiskierroksen lisäksi uusille asukkaille järjestetään tervetulokahvit, ja jo muuttovaiheessa he saavat oman asukaskansion. Se räätälöi organisaatioille koulutusratkaisuja kaikilta liike-elämän ydinalueilta. Nyt uudet asukkaat pääsevät ensi töikseen opastetulle kierrokselle taloon ja yhdessä kootaan oma ohjelma. Vuonna 1996 perustetulle yhdistykselle on myönnetty Avainlippuja Yhteiskunnallinen yritys -merkit osoituksena kotimaisesta ja yhteiskunnallisesti merkittävästä työstä. Näin he tutustuvat henkilökohtaisesti kaikkiin talon toimintoihin ja ihmisiin niiden takana. • Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry on espoolainen yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhteisö, joka tarjoaa koteja iäkkäille ja liikuntaesteisille. Merikartano ja Puistokartano sekä ryhmäkoti Puistohelmi tarjoavat oman kodin palveluiden äärellä noin 350 ikäihmiselle. Parasta talossa on ilmapiiri ja se, että saan itse vaikuttaa siihen, millaisia palveluita ostan, kertoo taloon joulukuussa muuttanut Marja Fontell. – Täällä elämä ei ole yksinäistä kuten senioritalossa, missä asuin aiemmin
Samaan aikaan resurssit väistämättä pienenevät. Toiminnan tavoitteen tulee siis olla ihmisen parempi pärjääminen, jolloin palvelujen on tarkoitus antaa ihmisille eväitä sopeutua ja ohjata itse elämäänsä. Toivottavasti ratkaisu löytyy entistä useammin muualta kuin sosiaalija terveyspalveluista: yhdistystentai yksityisten tarjoamista palveluista, tai läheisen tarjoamasta avusta. Siinä onnistuaksemme on hahmotettava kokonaisuudet, joissa ihmiset elävät ja otettava tämä palvelujen järjestämisen lähtökohdaksi, olipa kysymyksessä vanha tai nuori ihminen. Tässä työssä ei vaikeuskerrointa puutu, kun yhdistettävänä on sekä terveysettä sosiaalipalvelut parhaalla mahdollisella tavalla. Hyöty syntyy siitä, kuinka kulloinkin valitulla toimintatavalla voidaan auttaa asiakasta tilanteessaan. Sosiaalija terveyspalvelujen asiakkuutta toki säädellään erilaisin sopimuksin, mutta tavoitteena ovat toimivat palvelut asiakkaille eli parempi elämä ihmisille. palvelun sisällöllä, kuten sen yksilöllisyydellä ja turvallisuudella, mukavalla ja luotettavalla työntekijällä sekä asumisen estetiikalla. Pohdittaessa vaikuttavuuden mittareita on syytä muistaa, että esim. Tässä ihminen muuttuu asiakkaaksi, mutta operoitaessa julkisella rahalla kaikesta asiakas ei voi päättää. Miten vaikkapa ikäihminen pärjää asiakkaana ja osaa valita oikein. Vaihtoehtoiskustannukset tai muu kustannustietoisuus tarjoamistamme palveluista on hämärtynyt. Syntyykö uudistus, jota tulevat sukupolvet peukuttavat. Yhdessä osaavan asiakasohjaajan kanssa ihmiset voivat pohtia itselleen sopivat palvelujen kokonaisuudet. Sen sijaan hänellä on mahdollisuus päättää, miten hän toimii. Tarvitaan sekä vaativampaa että matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa. Kulttuurija liikuntapalvelut, asumisen kehittäminen ja elinkeinopalvelut ovat edelleen kuntien tehtäviä ja kuuluvat osana ihmisten elämään. Ihminen on tarpeineen oikeassa, mutta paikassa jossa hänen toiveisiin ei välttämättä voida vastata sellaisenaan. Maakuntauudistuksen osana tehtävän sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksen tarkoitus on taata ihmisille riittävät ja yhdenvertaiset palvelut. Tällä hetkellä tuppaamme operoimaan omissa siiloissamme, paljoakaan toisiltamme oppimatta. Kyse ei ole ainoastaan kotihoidosta, omaishoidosta, perhehoidosta tai asumispalveluista. Matalan kynnyksen ohjauksen ja neuvonnan avulla ihmiset löytävät ratkaisunsa usein läheltä, muualta kuin. Ensin ajattelin, että onpa vaikea aihe! Kunnes ymmärsin, että näitä kahta sanaa ei kannata lähteä erottamaan toisistaan, sillä kyse ei ole erillisistä asioista. Nyt ja tulevaisuudessa asiakkaiden määrä kasvaa ja asiakkaat ovat yksikön sijaan monikossa. Soteuudistus on myös ihmisen koko elämän ja elinpiirin huomioimista ymmärtäen, etteivät tarvittavat palvelut liity vain sosiaalija terveydenhuoltoon. Valinnanvapaus muuttaa palvelujen sisältöjä, sillä se muuttaa asiakkaan ja palvelujen tuottajan välistä dynamiikkaa. Osaava ohjaus ja neuvonta asiakasta kuunnellen ja hänen kanssaan yhdessä pohtien löytävät ratkaisuja. M inua pyydettiin kirjoittamaan asiakkaasta ja ihmisestä sosiaalija terveyspalveluissa. 12 Teksti: Mari Patronen, erityisasiantuntija/ikääntyneiden palvelut, Suomen Kuntaliitto ry Kuva: Mari Patronen Asiakas ja ihminen sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksessa. Siksi on oltava sekä tietoa annettavien palvelujen vaikuttavuudesta että löydettävä asiakkaan näkökulmasta toimivat palvelujen kokonaisuudet. Kun ikäihminen riittävän tiedon ja tuen perusteella tekee valinnan, minkä kotiin tuotettavan palvelun hän valitsee tai mihin asumisen yksikköön muuttaa, on entistä enemmän merkitystä esim. sosiaalija terveydenhuollon tulos ei ole palvelusuorite, palvelujen kokonaisuus ja asiakaspolku, vaan ihmiselle syntyvä hyöty. Hyöty ei konkretisoidu vastaanotolla tai sairaalassa vaan ihmisen arjessa. Asiakas on tarpeineen ja toiveineen oikeassa, mutta hänen tarpeitaan ja toiveitaan ei aina voi toteuttaa sellaisenaan, siksi tarvitaan osaamista, aitoa kuulemista ja ratkaisujen hakemista
Nyt tilanne muuttuu ja on aika alkaa Soteuudistus on ihmisen koko elämän ja elinpiirin huomioimista. 13 Vanhustyö 2 • 2018 julkisten palvelujen piiristä. Siksi on uskottava ja luotettava, että ihmiset itse tietävät parhaiten, mikä auttaa heidän omassa tilanteessaan. ja 26.9.2018, Helsinki (3 pv) UUSI KOULUTUS . Lisäksi on palveluja ja toimintaa, joita emme osaa edes ajatella tässä hetkessä. Avaimia voimaantumisen vahvistamiseen 18.4., 16.5. 044 785 8736, minna.tikkanen@sakky.fi Vanhustyön ammattilainen, kehitä osaamistasi syksyllä 2018 Kuopiossa alkavissa vanhustyön täydennyskoulutuksissa. Mahdollisuuksina ovat: Vanhustyön erikoisammattitutkinto Hoivatyön lähiesimies -koulutus Muistikoordinaattorin koulutus Kuolevan ihmisen hoitaminen TunteVa-hoitajan koulutus Kinestetiikan® peruskurssi Vanhustyön teemapäivä Opiskelu tapahtuu oman työn ohella. Siihen käynnissä oleva uudistus antaa erinomaisen mahdollisuuden. Sen sijaan uusien ratkaisujen oivaltamisessa ja uusien tuulien haistelussa taidamme olla huonoja. On erilaista teknologiaa, on ryhmiä, on vapaaehtoisia, on läheisiä. Tässäkin kohtaa ratkaisu voi löytyä muualta kuin julkisesta palvelusta. Ehkä suurin ongelma olemme me ammattilaiset. Kun tarve saada enemmän palveluita kasvaa, siirrytään julkisen asiakasohjauksen piiriin ja pohditaan julkisten palvelujen antia: henkilökohtaista budjettia, asiakasseteleitä jne. Luodaan kokonaisuus, jota myös tulevat sukupolvet peukuttavat . • www.ikainstituutti.. Herkästi kerromme ammattilaisina, mikä asiakkaalle parhaiten sopii tai mihin hän on tai ei ole oikeutettu. Niinhän meidät on koulutettu ja opetettu tekemään. Sähköinen hakeminen osoitteessa www.sakky.fi |koulutushaku. IDEOITA JA INNOSTUSTA TULEVAISUUTEEN: WWW.SAKKY.FI VAIKUTTAVUUTTA VANHUSTYÖHÖN LISÄTIETOJA: Minna Tikkanen, Puh. Muistisairaan ihmisen toimintakyvyn tukeminen 24.–25.10.2018, Helsinki (2 pv) . Asiakkuusajattelu on tulossa ja sen on tultava entistä vahvemmin myös sosiaalija terveyspalveluihin. Vinkkejä ja varmuutta ikäihmisten ryhmänohjaukseen 21.11.2018, Helsinki (1 pv) Ilmoittaudu mukaan ja tutustu muihin koulutuksiimme www.ikainstituutti.fi Nyt myös Mielen hyvinvoinnin silta -koulutus monimuotototeutuksena 19.10.2018 + verkko-opinnot, Helsinki. . Niinhän meidät on koulutettu ja opetettu tekemään. 6 Ikäinstituutti kouluttaa (09) 6122 160 • info@ikainstituutti.. . toimia toisin
— Meneillään oleviin ikäihmisten hoitoon ja palveluihin liittyviin kehittämishankkeisiin on investoitu paljon aikaa, ajatusta ja työtä sekä valtion rahaa. Harriet Finne-Soverin matkakirjeitä maakunnista. Pitää panostaa omaehtoiseen asumiseen, kuljetusvälineisiin, tiedonsaantiin, liikkumiseen, ravitsemukseen ja hyvään sosiaaliseen elämään. Kotija omaishoidon uudistuksen (I&O-kärkihanke) maakuntalähettiläs Harriet Finne-Soveri kiertää maakunnissa ja hioo yhdessä alueen toimijoiden kanssa parhaita mahdollisia palveluja iäkkäille sekä perheja omaishoitajille. Ykköskiinnostuksenaiheeni on kotihoidon Kotija omaishoidon uudistus on myös ajattelutavan muutosta Nyt tekeillä oleva sote-uudistus tarjoaa loistavan tilaisuuden korjata kaikki se, mikä on vuosien varrella jäänyt korjaamatta. — Tehtäväni onkin edistää hallituksen I&O-kärkihankkeen työn etenemistä ja vaikuttavuutta maakunnissa, sparrata muutosagentteja ja tukea käynnissä olevien hankkeiden juurruttamista. Aloitetaan vaikka kotona asumisesta ja kotihoidosta. Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen etusijalle, sen jälkeen tuotetaan ja tarjotaan oikein kohdennettua (sairaan)hoitoa ja sote-palveluita kotiin. Tämän eteen voidaan tehdä paljon nykyistä enemmän. Kliinisen työni olen pääsääntöisesti tehnyt ikäihmisten palveluissa. Lisäksi varmistan maakuntaja sote-valmistelutyön sekä I&O-kärkihankkeen yhteensovittamista maakunnissa. Olisi suorastaan synti, jos nämä kehitystyöt jäisivät hankkeiden tasolle. Kannattaa ensin miettiä, miten henG eriatri, ylilääkäri Harriet FinneSoveri on tullut mukaan kotija omaishoidon uudistuksen eli I&O-kärkihankkeen asiantuntijatiimiin. Teksti: Tiina Hailla, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto Kuva: STM/Viestintä 14 kilö pääsisi palveluiden ääreen, ja vasta sitten pohtia vaihtoehtoa, että jos hän ei pääse, miten ja kenen toimesta ne palvelut viedään kotiin. Ensisijaisesti tulisi keskittyä siihen, että ihmiset voivat täysipainoisesti elää ja toimia vanhanakin kotonaan, ihan niin kuin ovat koko elämänsä tehneet. Niille tarvitaan pysyvä jalansija ja alusta, joka mahdollistaa niiden kasvun maakunnat kattaviksi palveluohjelmiksi. Sote-uudistus tarjoaa hienon mahdollisuuden kokeilla, pilotoida ja tuottaa räätälöityjä hoitoja ja palveluita pienille erikoisryhmille niiden tarpeiden mukaan. Tai digitalisoimalla esimerkiksi jonkin palvelu voitaisiin kertaheitolla siirtyä vaikka reaaliaikaisesti toimivalle virtuaalivastaanotolle, innostuu FinneSoveri visioimaan. Koko persoona pelissä — Maakuntalähettilään tehtävien rinnalla toimin edelleen Helsingin kaupungin palveluksessa kotihoidon ylilääkärinä. Eivät iäkkäät kuuta taivaalta toivo, enimmäkseen kyse on pienistä asioista tai muutostöistä. — Arjen toimivuus tuo yksilölle elämänlaatua ja yhteiskunnalle säästöjä
6. Ministeri Saarikon toive on saada kärkihankkeiden ympärille ”hyvää pöhinää”, keskustelua ja herättää kiinnostusta valtakunnallisesti. — Ei ole mielekästä tehdä suoria vertailuja maakuntien välillä. Ajattelen myös, että ei me vielä olla keksitty kaikkia niitä tapoja, joilla toimia. — Juuri tällä hetkellä näissä kunnissa vaaditaan tekijöiltä vahvaa uskoa siihen, että tehdään oikeita asioita, mutta siinä vaiheessa kun hanketoimijoilta rahoitus päättyy, ovat nämä kunnat vahvoilla; niissä ei mikään muutu eikä lopu vaan työ ja työntekijät jatkavat saumattomasti eteenpäin, kannustaa FinneSoveri. — Ensimmäiset kaksi kuukautta maakuntalähettiläänä olen kiertänyt tutustumassa I&O-kärkihankkeen tilanteiseen eri puolilla Suomea. Ja mitä ovat ne palvelut, joita tulevaisuudessa tullaan kotiin tarvitsemaan – näille yhtenäiset linjaukset. Esimerkiksi Helsingin kaupunki tekee vanhuspalvelujen kehittämistyötä ihan linjassa kärkihankkeiden kanssa ilman hankerahoitusta, samoin Satakunta. — Taikasanoja ovat kotihoito ja omaishoito ja kansallinen keskitetty palveluohjaus. Nyt tehdään pysyvää uudistusta, joka viitoittaa eteenpäin tuleville suuntaa, minne mennään. — Nyt ei pidä vempoilla ja tempoilla vaan ottaa kaikki toimijat mukaan. Aidosti kunnissa ja sote-alueilla pohditaan ja työstetään ratkaisuja siihen, miten saada ikääntyville ja muille kotihoitoa tarvitseville riittävä määrä palveluja. Ehkä järjestöt voisivat tuoda selkeämmin tai painokkaammin esiin niiden oman erityisen roolin kansanvalistajana, kouluttajana ja vertaistuen mahdollistajana sekä monen sellaisen aihealueen toimijana, jolla on jo todettu vaikuttavuutta, ehdottaa Finne-Soveri. Työtä ei pitäisi ajatella hankkeena vaan kokonaisvaltaisena muutoksena. Tähän mennessä tutustumiskäyntini muutosagenttien luona ovat olleet hyviä ja keskustelevia tilaisuuksia. Kunnat ja maakunnat tuntuvat oivaltaneen kumppanuuden merkityksen. Kun nämä saadaan pelittämään, on kombinaatiossa kaikki ne elementit, mitä pitää tehdä. Uudistuksessa pitää myös katsoa järjestöjen rahoituspohjaa, jottei tehtäisi sellaisia päätöksiä, joilla näitä toimintamahdollisuuksia kavennetaan. Ikäihminen itse on kaikkein tärkein toimija, hän pyörittää koko showta, sanoo maakuntalähettiläs Harriet Finne-Soveri haastattelun päätteeksi. Omaehtoinen uudistustyö tuottaa pysyvää hyvää maakuntiin Ne kunnat, joissa ei ole hanke käynnissä, ovat Finne-Soverin mielestä sikäli hyvässä asemassa, että ne rakentavat oikeasti uutta pohjaa omaehtoisesti ja omista lähtökohdistaan, kohti pysyvää palvelujärjestelmää, ja saavat näin uudistetut toimintamallit osaksi olemassa olevia rakenteita. 15 Vanhustyö 2 • 2018 Ikäihminen itse on kaikkein tärkein toimija, hän pyörittää koko showta. — Olen vaikuttunut siitä, miten hienoja muutosagentteja I&O-hankkeissa työskentelee. — Kaikkialla idea kärkihankkeista on otettu innolla vastaan. Viimeistään nyt tämä on tehtävä. Esimerkiksi siinä, miten suomalainen yhteiskunta voisi hyödyntää niitä eläkkeelle jääviä ihmisiä, joilla on voimavaroja ja halua tehdä vapaaehtoistyötä, on aivan valtava potentiaali. — On käyty läpi paikallista tilannetta rakentavassa hengessä. toimivuus ja kakkosaiheeni hyvä elämä – viimeiseen henkäykseen asti. Haastattelut artikkelia varten on tehty helmi-maaliskuun vaihteessa. Minä puolestani olen kertonut tutkimustuloksista, miten uusinta näyttöön perustuvaa tutkimustietoa voisi konkreettisesti hyödyntää, Harriet Finne-Soveri kertoo tutustumiskäynneistä, joilla hän on jo ehtinyt käydä Satakunnassa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa, Kokkolassa, Vaasassa ja Kouvolassa sekä Keski-Suomessa, Oulussa ja Lapissa. — Nyt on se hetki, kun hyvät aikomukset pitää siirtää konkreettiseksi toiminnaksi. Heillä on huikea osaamispääoma, joka on ehdottomasti saatava hyödynnetyksi maakunnissa. Finne-Soverin mielestä järjestöjen edustajat ovat olleet kattavasti mukana. Mielestäni se kertoo patoutuneesta tarpeesta ja sen tiedostamisesta, että uudistus ja muutos ovat välttämättömiä. Tilanteet ovat erilaisia johtuen monestakin syystä, esimerkiksi siitä, että joillakin maakunnilla on käytössä hankerahaa ja osa tekee kärkihankkeiden muutostöitä ja uudistusta omarahoitteisesti. Se tukee myös muutosagenttien työtä. Järjestöjen pitää pysyä pystyssä. Lisätietoa: Lähteenä käytetty STM.fi -verkkosivujen aineistoja
Hyvin ja tehokkaasti työtään tekevät sairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset eivät useinkaan ehdi ajatella, miltä koko prosessi näyttää ja tuntuu iäkkäästä asiakkaasta itsestään. lonkkamurtumapotilaan turvallinen kotiutuminen, jolloin kuntoutujia haastateltiin myös kotiutumisen jälkeen heidän omassa kodissaan. tulotilanne, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu, monialaisen henkilöstön toiminta, kuntoutuksen Ku va : Ah ti Ka nn is to Kuntoutuja keskiössä – päivän kuulumisia.. Toiminnan uudistuessa on kehitetty myös aivan uudenlaisia kuntoutuspalveluja, jolloin asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen on saanut uusia muotoja ja menetelmiä. 16 Teksti: Katja Ilvonen, TtM, toimitusjohtaja, Oulunkylän kuntoutussairaala /Oulunkylän sairaskotisäätiö Kuvat: Ahti Kannisto, Tanja Pentinsaari Kuntoutuja kehittämisen keskiössä Asiakaslähtöisessä toiminnan kehittämisessä palvelut ja hoitotapahtumat tulee nähdä asiakkaan, palvelun käyttäjän, hoidon ja kuntoutuksen tarvitsijan silmin. Palvelujen ja tuotteiden muotoiluun osallistuivat ikäihmiset itse. Kaikkia prosessin osia aina asiakkaan saapumisesta kotiutukseen on tarkasteltu kuntoutujan näkökulmasta. Palvelumuotoilua ja uusia kuntoutuspalveluja Vuonna 2012 Oulunkylän kuntoutus sairaalan Geriatrisen (ikäihmisten) kuntoutuksen palveludesign -hanke oli osa Helsingin Designpääkaupunkivuoden ohjelmakokonaisuutta. Tällä hetkellä haastatellaan kuntoutusjaksolla olevia henkilöitä, ja arvioidaan yhdessä heidän kanssaan hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuutta ja sen eri osa-alueita (mm. Hoitoketjussa on monta pirstaleista palasta, eikä reitti ole aina ihan mutkaton ambulanssista ensiavun ja leikkausosaston kautta kuntoutukseen ja sieltä ehkä viikkojen päästä takaisin kotiin. Hankkeessa kehitettiin kuntoutussairaalan palveluja hyödyntäen menetelmänä palvelumuotoilua, sillä organisaatiolähtöisen ajattelun tilalle haluttiin iäkkäiden itsensä entistä vahvempaa osallistamista. Asiakaslähtöisyys on Oulunkylän kuntoutussairaalan tärkeimpiä arvoja, joka toteutuu arjessa. Myös visuaalinen ilme ja tilat saivat hankkeessa uuden kuntoutumista tukevan muodon. Kuntoutussairaalan historia on nyt jo vähemmistönä olevassa veteraanikuntoutuksessa. Palaute hyödynnettiin toiminnan kehittämisessä. Nyt palveluista jo lähes 70 prosenttia on vaativaa, ikäihmisten monialaista leikkauksien, vammojen ja sairauksien jälkeistä kuntoutusta. Vaativan monialaisen jatkohoidon ja kuntoutuksen prosessi on arvioitu ja ajantasaistettu. Kehittämisen aiheena oli mm. Ja mitä kehitettävää siinä on hänen näkökulmastaan. Palvelumuotoilu jatkuu. H uomaammeko tai pikemminkin huomioimmeko, kuka on hoitotapahtumien keskiössä, kun kehitämme toimintaa. Esimerkkinä on tässä ikäihmisten kuntoutus Oulunkylän kuntoutussairaalassa Helsingissä. Vakava vamma ja äkillisesti sairaalaan leikkaukseen joutuminen on iäkkäälle ihmiselle koko elämän mullistava, vakava ja pelottavakin tilanne
Jatkossa asiakasraadissa edelleen kehitetään sisältöä – asiakasraati on meille uusin kehittämisen menetelmä. Joku kertoo, että onhan se oma koti kullan kallis. Ryhmä on suosittu. Uusimpana kehittämiskohteena on kuvallinen etäkuntoutus, jolloin kuntoutusta viedään kotiin mobiililaitteen välityksellä. Kuntoutuspalveluista voi nykyisin antaa arvioinnin ja palautteen www-sivuilla sekä Facebook-sivuilla – näin myös sosiaalinen media on saapunut seniorikuntoutukseen. Seuraavaksi etsitään yhdessä kotona pärjäämisen keinoja, pohditaan ja jaetaan voimauttavia tekijöitä. Jokainen monialaisen tiimin jäsen panostaa juuri tähän: iäkäs kuntoutuja tavoitteineen on kehittämisen keskiössä. Palautteet käydään läpi heti, jotta voidaan tehdä korjaavia toimenpiteitä nopeasti. Ystäväpiirikoulutuksen saaneet fysioterapeutit havaitsivat, että kotiutuvien vertaisryhmässä moni pelottava asia helpottaa ja osallistujat saavat toisistaan tukea puhuessaan yhteisistä peloista ja myös unelmista ääneen – hei, en olekaan omien ongelmieni kanssa yksin. Kotiin vietäviä kuntoutuspalveluja tullaan kehittämään kuluvana vuonna lisää yhdessä senioriasiakkaiden kanssa. • Kuntoutuspaikkoja 125, lisäksi runsaasti yksilöja ryhmäkuntoutusta, päiväkuntoutusta. Määräajoin tehdään eri kuntoutujaryhmille kysely. Nämä alkavat olla jo vakiintunutta toimintaa, ja ne ovat saaneet erinomaisen vastaanoton senioreilta. • Lisäksi asevelvollisena vammautuneiden ja rauhanturvaajaveteraanien kuntoutusta. Palautetta kerätään kuntoutujilta jatkuvasti, suullisesti ja kirjallisesti. 6 Ku va : Ta nj a Pe nt in sa ar i Kuntoutusta kehitetään yhdessä. Joku vielä pohtii, näyttääkö vihreän vai punaisen kortin, onko vastaukseni kyllä vai ei. Asiakaslähtöisyyttä ei ole ilman aitoa kohtaamista. Muutama vielä arkailee, mutta jakaa kokemuksen toisten pian kotiutuvien vertaisten kanssa. Siinä hyödynnetään Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-koulutuksen oppeja. Myös ennaltaehkäisevän, kotona asumista tukevan kuntoutuksen palveluja on kehitetty yhteistyössä käyttäjien kanssa. Tulee esiin myös kaatumisen pelko, jos se tapahtuu taas siellä kotona. Tällaisia ovat esimerkiksi WELMED-toimintakykylaboratoriossa tehtävä KunnonStartti -toimintakyvyn arviointi ja KunnonTreenaajat eli ohjattu kuntosaliryhmä senioreille suunnitelluilla älykuntosalilaitteilla. Nyt on opeteltu uudelleen elämään ja on hienoa päästä kotiin, kuvaa kolmas. Osa palveluista on aivan uusia konsepteja, ja meille on ollut hyvin tärkeää, että ne on kehitetty ja pilotoitu yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tarjoamme kaikille kotona asuville senioreille sekä yksilöettä ryhmämuotoista kuntoutusta. Ylilääkärimme, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri AnnaMarja Myllynen sanoo usein osuvasti, että meillä ei mennä hoitamaan vain murtunutta lonkkaa tai käsivartta tai katsomaan, miltä se haava näyttää. Hyvät esimerkit innostavat muita, yhdessä keskustellen löytyy uusia voimavaroja. Iäkkäille jatkohoitoja kuntoutuspotilaille tämänkaltainen vertaistukiryhmä aloitettiin ensimmäisenä Suomessa muutama vuosi sitten Oulunkylän kuntoutussairaalassa. Keskeiset kohteet nostetaan kehittämisen keskiöön. Kohtaamme aina ihmisen, joka on siinä keskellämme omine huolineen ja toiveineen, joita kuulemme ja otamme huomioon myös omaiset. • Erikoistuminen: leikkausten ja vammojen jälkeinen geriatrinen jatkohoito ja kuntoutus sekä veteraanikuntoutus. Joitakin kotiutus vielä vähän pelottaa, ja turvattomuus ja yksinolo kotona mietityttää. ja elämää! Toiminnan kehittäminen asiakaspalautteita hyödyntäen on osa Oulunkylän kuntoutussairaalan laatujärjestelmää. Osa laatujärjestelmää... Lisätietoa: • Oulunkylän kuntoutussairaala on otettu käyttöön vuonna 1992. Fysioterapeutti Päivi Linnamies kysyy kotiutuvien vertaistukiryhmän osallistujilta, tuntuuko kotiutus pelottavalta. Ja koti on aina koti, maailman paras paikka, täydentää toinen. Ku va : Ah ti Ka nn is to Kotiutuvien vertaistukiryhmässä pohditaan voimavaroja.. Toisaalta myös hyvä palaute huomioidaan ja onnistunutta toimintaa vahvistetaan entisestään. • www.okks.fi•Facebook-sivut:Oulunkylänkuntoutussairaala&KunnonSeniorit sisältö ja edistymisen seuranta, ympäristö ja viihtyvyys, ruoka ja ravitsemus). Vanhustyö 2 • 2018 17 Vihreitä ja punaisia kortteja nousee ryhmässä, kun kuntoutujat istuvat ringissä rentoutushuoneessa. Keskusteluissa nousee esiin paljon asioita, joita voimme hyödyntää sekä kuntoutuksen että erityisesti kotiutusprosessin kehittämisessä kotiutujan näkökulmasta, kertoo Päivi Linnamies tyytyväisenä
Vielä puoli vuotta sitten arjen täytti päivittäinen rutiini käydä hoivaamassa rakasta muistisairaudesta kärsivää puolisoa läheisessä hoivakodissa. Nyt tuo rutiini on poissa puolison poismenon myötä ja Annikin arjessa on liiaksikin aikaa, mikä nostattaa Annikin omat huolet vahvemmin pintaan. Pitkiä puheluja usein vääriin palvelunumeroihin, joista etsitään apua arkisiin pankkiasioiden tai puhelinliittymien ongelmiin. Samoja lääkkeitä määrätään lisää, mutta olo ei niistä parane. Siivooja käy pari kertaa kuussa tekemässä raskaimmat hommat, mutta hän ei vaihda lamppuja, kiinnitä irronneita ovien kahvoja, korjaa repsottavaa verhoa tai nostele purkkeja ylähyllylle, saatikka asenna sekaisin menneitä TVkanavia uudelleen. Eikä siivoojasta ole juuri seuraksi kiireestä johtuen. Annikkia huimaa, vatsa reistailee, mutta mitään varsinaista vikaa jo ennen todettujen ja lääkittyjen lisäksi ei tunnu löytyvän. Annikki tunsi hoivakodin muutkin asukkaat ja heidän omaisensa siinä missä työntekijätkin. Vastaavia epävirallisia omaishoitajia hääräsi hoivakodin käytävillä enemmänkin. Moni ikäihminen voi kokea, että ei enää pärjää tässä digitalisoituvassa yhteiskunnassa, mikä osaltaan nakertaa itsetuntoa ja lisää oman elämän hallinnan menettämisen tunnetta. A nnikki on 85-vuotias hiljattain leskeytynyt rouva, joka asuu itsekseen edesmenneen puolisonsa yhteisessä kerrostaloasunnossa pääkaupunkiseudulla. Ilmiöllä on monet kasvot ja sen kerrannaisvaikutukset kuormittavat monimutkaista palvelujärjestelmäämme monin tavoin: Käyntejä terveysasemilla erilaisten vaivojen takia, joiden edessä terveydenhuollon ammattilaiset ovat neuvottomia. Taas otetaan verikokeet, mutta selitystä kokonaisvaltaiselle huonolle ololle ei oikein tunnu löytyvän. Piilevät vaivat nousevat pintaan ja lääkärillä tulee käytyä yhä useammin. Turhia jonoja palvelutiskeillä, kun asioiden hoitaminen puhelimitse ei onnistunut. Yksinäisyys nakertaa koko yhteiskuntaamme siihen liittyvine mikro-ongelmineen, jotka yksittäisinä tuntuvat vähäpätöisiltä. He muodostivat oman pienen yhteisönsä, jolla oli tärkeä tehtävä ja joka samalla hoivasi itseään jakamalla kokemuksia ja huolia sekä välittämällä tietoa toisilleen lähialueen palveluista ja riennoista. Teksti: Heikki Savonen, palvelumuotoilija, Palmu Kuvitus: Timo Leppänen, Palmu. Pahimmillaan seurauksena on eristäytyminen ja nopea toimintakyvyn heikkeneminen. Hän pärjää hyvin lukuisista vaivoistaan huolimatta. Ne ovat merkittävin yksittäinen syy onnen kokemukselle. Hoivakodin epävirallisen omaisten muodostaman verkoston tukikin on mennyttä. 18 Eivät palvelut ihmistä onnelliseksi tee Ihmiset on viritetty elämään ihmissuhteissa. Hänellä oli tärkeä tehtävä puolisonsa hoivaajana ja seurana, eikä hän ollut ainoa laatuaan. Tämä samainen pelko leijuu myös Annikin yllä. Yksinäisyys on koko yhteiskunnan sairaus Meitä on enemmän kuin koskaan ja samalla olemme yksinäisempiä kuin koskaan. Yksinäisiä löytyy maailman väkirikkaimmasta valtiosta Kiinasta siinä missä Suomestakin. Annikkia on alkanut vaivaamaan myös kodin huono kunto. Paluu hoivakodin ympyröihin tuntuu liian tuskaiselta. Ruuhkavuosiaan elävistä lapsistakaan ei juuri ole seuraksi, mikä aiheuttaa jatkuvaa huonoa omaatuntoa ja riittämättömyyden tunnetta heillekin. Yksin jääminen tuottaa Annikille paljon murhetta ja hänen huomionsa kiertyy oman elämäntilanteen ympärille yhä tiiviimmin. Helsingin Sanomat on julkaissut hiljattain lukuisia artikkeleja asiasta. Voiko yhä mittavammaksi kasvava palveluyhteiskuntamme paikata tätä tarvetta, kun ikääntyneen ihmisen ihmissuhteet ympärillä vähenevät. Niiden summa tuottaa kuitenkin miljoonia huonoja asiakaskokemuksia päivittäin: merkityksettömyyden kokemuksia, toistuvia epäonnistumisia ja kyvyttömyyden tun netta, ulkopuolisuutta
Ehkä todelliset ennaltaehkäisevät palvelut ovatkin sellaisia, jotka keskittyvät ihmissuhteiden mahdollistamiseen. Varmasti myös näin, mutta samalla kasvatettiin Annikin kynnystä osallistua alueen senioririentoihin. Pelkkä palvelujen runsaus ja tieto niiden olemassaolosta ei takaa, että niitä myös käytetään. Tarjolla on monenlaista palvelutarpeen arviointia ja kotiin tuotavia palveluja arkisiin ongelmiin. 19 Vanhustyö 2 • 2018 Palveluja on jo nyt yli tarpeen, mutta ratkovatko ne oikeaa ongelmaa. Hyvällä tarkoituksella kotiin tuotavat palvelut voivat huomaamatta eristää ikäihmistä yhteiskunnasta ja viedä motiivin liikkua kodin ulkopuolella ja samalla myös mahdollisuuden kohdata uusia ihmisiä. Hyvien kotona asumisen tukemiseen liittyvien periaatteiden läpi pitäisi nähdä ihminen sosiaalisena olentona, jonka hyvinvointia edistävät parhaiten toiset ihmiset ja oman toimintakyvyn säilyttäminen. 6 Asunnon ulkopuolelle vievien rutiinien katoaminen vähentää myös Annikin mahdollisuuksia kohdata toisia ihmisiä. Ennaltaehkäisy vaatii kynnysten poistamista ja lisäksi tuuppaamista Matalan kynnyksen palveluista puhutaan, mutta kynnys se on matalakin. nudge). Mitä jos Annikille olisikin tarjottu rajaton määrä ilmaisia taksikyytejä lähialueella ja osoitettu rinnalle kulkijaksi paikallisen järjestön edustaja. Henkilö, joka kulkisi Annikin kanssa häntä kiinnostavien harrastusten pariin niin kauan, että Annikki kokisi uudet ympyrät tutuiksi ja turvallisiksi. Lähiympäristössä on toki lukuisia erilaisia järjestöjen harrasteryhmiä, joiden esitteitä hänelle on annettu ja joihin Annikkikin voisi osallistua. Miksi hänellä ei kuitenkaan tule lähdettyä mukaan. Usein tarvitaan myös kannusteita ja kaikkien kynnysten poistamista, jotta seniori löytäisi uusia harrastuksia esim. leskeytymisen tyhjentämään arkeensa.. Palvelut eivät pysty korvaamaan ihmissuhteiden merkitystä. Miten sitten Annikkia pitäisi tuupata. Sen poistaminenkaan ei usein riitä vaan lisäksi tarvitaan tuuppaamista (eng. Hyvinvointiyhteiskuntamme on neuvoton uuden ongelman edessä. Eivätkä nuo ihmissuhteet itsestään synny, vaan tarvitaan aitoja kohtaamisia. Lisätietoa: Heikki Savonen työskentelee tällä hetkellä palvelumuotoilutoimisto Palmussa julkisten palvelujen suunnittelijana. Kun oma tahto ja kyvykkyys eivät riitä muuttamaan pinttyneitä rutiineja, tarvitaan ulkopuolista apua ja helläkätistä ohjaamista uusien tapojen ja mahdollisuuksien maailmaan, ikäihmisten kohdalla vieläkin kipeämmin. Vasta tämän jälkeen keskusteltaisiin Annikin kanssa aktiivista arkea tukevasta avusta tarkemmin. On kuulemma Annikin edun mukaista, että hän liikkuu mahdollisimman paljon omin avuin, kun vielä voi. Palvelutarpeen arvioija totesi Annikin olevan vielä liian hyväkuntoinen, että hänelle voitaisiin myöntää taksikortti. Pahimmillaan palvelut passivoivat ja eristävät Annikin yhä tiukemmin omaan asuntoonsa, vaikka hän kaikkein eniten kaipaisi pysyviä uusia ja vastavuoroisia ihmissuhteita ympärilleen. Tällöin harrastuksilla olisi pieni mahdollisuus muodostua pysyväksi osaksi hänen arkeaan. Heikin erityisosaamista ovat vaikeat yhteiskunnalliset ongelmat ja intohimona systeemiajattelun hyödyntäminen monimutkaisten ongelmien ratkaisemissa
Raadin käynnistys Raati vaati paljon työtunteja ja valmisteluja, joihin lukeutuivat mm. Tässä prosessissa teimme yhteistyötä kaupungin ja 12 eri yhdistyksen kanssa.. Kysely osoitti, että ikäihmisiä askarruttavat yksinäisyys, asuminen ja palvelut. Kun voimavarat eivät riitä kaikkeen, tulee resurssit kohdentaa tärkeimpiin asioihin. Miten päädyimme kansalaisraatiin. Näin nämä teemat valikoituivat raadin ratkaistavaksi. Saimme 401 vastausta 260 henkilöltä. Kiersimme kuukauden ajan kysymässä eri tapahtumissa, terveysasemilla, kauppakeskuksissa ja yhdistysten tilaisuuksissa ikäihmisten huolia. Huolet kirjattiin eräänlaisiin ”jalkapohjiin” ja laitettiin esille ”tulevaisuuden tikapuihin”. asiantuntijoiden ja raatilaisten rekrytointi, tilojen ja tarjoilujen varaamiset sekä fasilitaattorien ja raatilaisten perehdytys. Kuka muu kuin vanha ihminen itse pystyy sanomaan, mikä hänen elämässään on tärkeää. Pohjatyönä huolikysely Osallistimme jo raadin aihevalinnassa yli 70-vuotiaita turkulaisia. Yhdistyksemme edunvalvontaryhmässä on mukana niin opiskelijoita, työelämässä olevia kuin eläkeläisiäkin. Tästä syntyi idea kansalaisraadin järjestämiseen. Tästä lähtökohdasta yhdistyksemme edunvalvontaryhmä toteutti projektin, jossa ikääntyneet ihmiset nostivat esiin omat tarpeensa ja toimivat asiantuntijoina arkensa haasteiden ratkaisuissa. Vuoden toimintasuunnitelmaa pohtiessamme listasimme kymmeniä asioita, joihin mielestämme pitäisi ottaa kantaa, tehdä aloite tai herättää keskustelua. 20 Teksti: Nina Karuneva, toiminnanjohtaja, Turun Seudun Vanhustuki ry Kuvat: Päivi Eskola, tiedotusryhmän vapaaehtoinen, Turun Seudun Vanhustuki ry Ikääntyneiden ihmisten ääni kuuluviin Parhaiten ajamme ikäihmisten asioita, kun tiedämme heidän toiveensa. Kunnianhimoisiin suunnitelmiin kuului, että saisimme raatilaisiksi 70–100-vuotiaita naisia ja miehiä Turun jokaiselta postinumeroalueelta sekä se, että raadissa istuisi myös henkilöitä, joilla on kokemusta omaishoidosta, apuvälineistä, päätöksenteosta ja palvelutarpeista