SENIORARBETE 2 • 2017 TEEMA: Muistisairauden kanssa
2 SENIORARBETE 2 • 2017 Seuraava numero ilmestyy 12.5.2017 | Lehden teemana on Vaikeat asiat puheeksi TEEMA: Muistisairauden kanssa Kuvaajakaverit on pilottiprojekti, jonka tavoitteena on tukea muistisairaan valinnanvapautta ja luovaa ilmaisua sekä edistää eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja ystävyyssuhteiden syntymistä. 26 34 10 Lääkkeettömästä hoidosta apua muistisairauksiin. Terveelliset elämäntavat keski-iässä ja varhaisvanhuudessa lykkäävät muistisairauksien puhkeamista. Ravitsemusohjauksesta tukea ikääntyneiden ihmisten ja muistisairaiden hyvinvointiin.
Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. 3 Vanhustyö 2 • 2017 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Mia Löflund Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2017 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. www.vtkl.fi 4 Muistisairauden kanssa Satu Helin 5 Omahoitovalmennus tukee muistisairaan ja hänen puolisonsa kuntoutusta kysy&vastaa 6 Hannakaisa Heikkisen ajatuksia Vanhustyön keskusliiton johdossa Satu Helin 10 Lääkkeettömästä hoidosta apua muistisairauksiin Hanna Moilanen 12 Hyvä hoito tukee muistisairaan hyvää elämää Heidi Härmä 14 Jaakko soittelee, seuraa, vaikuttaa ja käy tsemppaamassa Satu Helin 16 Elämän makuista elämää – tutustumismatka Hollantiin Merja Tepponen, Eija Tolonen 18 Alzheimer tuli taloon Marianne Lind 21 Muistiperheiden pärjäävyyden tukeminen Hanna-Mari Pesonen 22 Nestori Nurjamieli ja Hyvän Mielen Konkarit -lautapeli viihdyttää Tiina Hailla 23 MuistiMIKE 2.0 – kehitystyö jatkuu Tiina Hailla 25 Taidetoiminnan merkitys hoivaympäristössä Ritva-Liisa Yrjölä 26 Ravitsemusohjauksesta tukea ikääntyneiden ja muistisairaiden hyvinvointiin Leena Valkonen 28 VIVA -hankkeessa voimaantumista vahvistavan ohjauksen äärellä Sirkkaliisa Heimonen, Mari Juote, Leena Rasanen, Tamara Björkqvist 30 Musiikki aktivoi mieltä Hanna Moilanen 32 Yhdessä olemme enemmän Kirsti Kuusterä 34 Kuvaajakaverit: valokuvaustyöpaja jossa jokainen osaa ja kaikki voivat oppivat uutta Jarkko Vertanen 36 Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa joka kolmatta ikääntyvää Leena Valkonen 38 Kutsumuksena auttaminen Herttakaisa Kettunen 40 Taide ja kulttuuri tuovat hyvinvointia sekä ikäihmisille että taiteen ammattilaisille Birgitta Lehto, Elina Ryhänen 42 Keskusliitto tiedottaa 44 Ajan virrassa 46 Med minnessjukdom Satu Helin 47 Stöd till minnessjukdomsfamiljers resiliens Hanna-Mari Pesonen Monenlaiset perheen historiaan, nykyhetken vaatimuksiin ja tulevaisuuden toiveisiin liittyvät tekijät vaikuttavat siihen, millaisen merkityksen muistisairaus saa perheessä ja millaisia voimavaroja perheillä on muuttuvassa elämäntilanteessaan, kirjoittaa tutkijatohtori Hanna-Mari Pesonen kolumnissaan sivulla 21.. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä
Lauloimme yhdessä ”maa on niin kaunis”.. Äiti ei halunnut siivouspalveluja eikä halunnut vuorohoitoon, koska kotona oli hyvä olla ja hän pärjäsi oman arvionsa mukaan putoamistapaturmasta ym. Muutama vuosi ennen äitini muistisairauden taustalla olevan diagnoosin määrittämistä huomasimme perhepiirissä äidilläni poikkeavaa käytöstä, kuten epäonnistumisten tai normaaliasioiden outoa selittelyä. Tiedonkäsittelyn eli kognitiivisten toimintojen heikkenemisestä huolimatta elämässä oli myös hyviä hetkiä. ”Elämänkumppanina” toiminut polkupyörä oli vaihdettava potkupyörään. Myöhemmin diagnoosin ja asianmukaisen lääkityksen saannin jälkeen äiti polkupyörineen joutui auton töytäisemäksi. Rahapussi löytyi usein tyynyn alta ja myöhemmin patjan alta, minne oli kätketty myös ruisleipää ja voipaketteja pahan päivän varalle. Viikonloppureissumme mökille pitivät yllä yhteistä ajattelua ja kokemusmaailmaa siinäkin vaiheessa, kun yllättäen lopetettu lääkitys vei äitini puhekyvyn. Paikkojen tuttuutta kysyessäni äitini kertoi tyytyväisenä ostaneensa uuden asunnon toisesta asunto-osakeyhtiöstä. Me tyttäret asuimme eri paikkakunnilla äitimme kanssa. Äidillä alkoi olla yksinolon hetkiä entistä enemmän. Lääkityksen aloittaminen teki äidistäni aiempaa hyväntuulisemman ja puheliaamman. Tuttavamme ja SPR:n ystävän käynteihin totuttautuminen vaati puhumista äitimme kanssa kerta toisensa jälkeen ja myös ystävän motivointia. Ajaessamme autolla äidin aiemman asunnon ohi hän ei reagoinut mitenkään. Kaikki ei ollut kuitenkaan alamäkeä, oli muutettava omaa suhtautumistapaa. Ensivaiheen oireet tulivat esille joissakin tilanteissa ja toisissa hän selvisi normaalisti. Kotihoidon henkilöstön hyväksyminen auttajiksi vaati oman suostuttelunsa. 4 Pääkirjoitus Satu Helin Muistisairauden kanssa Ä idilleni pitkää ja toimintakykyistä elämää toivoessani en olisi osannut odottaa sitä, että viime vuodet merkitsisivät todellisuudessa myös minulle elämää muistisairauden kanssa. röhmelöistä huolimatta hyvin. Näin jälkeenpäin huomaan osanneeni ajatella yllättävän usein äitini tavoin, koska olin vuosia seurannut hänen tapojaan ja ajattelumalliaan. Tavaroiden katoamisen syynä ei ollut niiden lisääntyvä epäjärjestys, vaan varkaiden käynti. Lääkärintarkastuksessa muistitestit sujuivat taustakoulutukseen ja elämänhistoriaan nähden kohtuullisesti. Kyvykkyyttä oli silti jäljellä, sillä tuttujen ja rakkaiden joululaulujen kuuleminen toi laulunsanat huulille. Keuhkokuumeen jälkeen äitini ei halunnut asua enää yksin ja onnistuimme saamaan hänelle vuorohoitojakson jälkeen oman huoneen vanhainkotiyksiköstä. tummien lasien läpi, minkä vastapainona uskoi omaan selviytymiseensä ja viihtyi myös yksikseen. Äiti oli elänyt pitkään yksin ja oli taipuvainen välillä katsomaan maailmanmenoa ns. Väkisin emme voineet häntä lähteä viemään ympärivuorokautiseen hoitoon. Minulle sairauteen liittyvää oppimiskyvyn menettämistä kuvasti se, että tutun lukon käyttäminen uudessa tilanteessa eli potkupyörässä ei enää onnistunut. Tavaroiden ollessa entistä enemmän hukassa opin ajattelemaan niin kuin kuvittelin äidin ajattelevan ja toimivan tavaroita kätkiessään. Äidin aktiivisuus vanhainkodin pihakukkien toistuvassa hoitamisessa johti siihen, että hän pääsi ulos vain muiden seurassa. Väärinannostus johti pahoinvointiin, ruokahaluttomuuteen ja unettomuuteen. Laboratoriokokeiden tulokset olivat hyvää perusruokaa syöneellä 90-vuotiaalla äidilläni erinomaisia eikä tutkimusten jatkamiselle nähty aihetta. Tämä oli kova takaisku äidilleni, koska potkupyörän käyttöönotto merkitsi hänelle sosiaalista häpeää ja merkkiä vanhuudesta. Ohimolle osunut isku taisi kiihdyttää sairausprosessia. Lääkitys toi hänelle hyvinvoinnin tunnetta niin kauan kun onnistui ottamaan lääkkeensä ohjeiden mukaan. Uusien perunoiden aikakaudesta huolimatta äitini sanoi keittävänsä vanhoja perunoita, joita kertoi säilöneensä kellarissa menestyksellisesti kolmen vuoden ajan. Työkalut oli viety turvaan lukittuun kellarikomeroon
Liikunnan merkitys muistisairaiden toimintakyvylle on suuri. Koulutusta on lisätty paljon viime vuosina, mutta erityisesti kotihoidon henkilöstöä tulisi kouluttaa lisää muistisairauksista. Alueellisia eroja muistisairaiden tukemisessa, hoidossa ja kuntoutuksessa kuitenkin on. Esimerkiksi miten saada yksinasuvat lievän vaiheen muistisairaat palvelukeskustoiminnan piiriin. Millä tolalla muistisairaiden hoito ja kuntoutus on Suomessa tällä hetkellä näkemyksesi mukaan. Tärkeää olisi, että kotihoidon henkilöstöllä olisi riittävästi aikaa perehtyä muistisairaiden hoitoon ja miettiä, miten kunkin asiakkaan kohdalla työn voisi tehdä niin, että se olisi asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä todella tukevaa. Valmennus on todettu kustannusneutraaliksi eli terveyshyötyjä saadaan ilman suurempia kustannuksia. Olet tutkinut viime vuosina erityisesti muistisairaiden ja heidän läheistensä omahoitovalmennusta ja psykososiaalista kuntoutusta. Valitettavasti heillä on yleensä työssään niin kiire, että he eivät ehdi juuri koulutuksiin. Mutta silloin mallin vaikuttavuus jää saavuttamatta. Valmennus ja vertaistuki ovat edistäneet puolisoiden elämänlaatua ja muistisairaiden kognitiota . Koordinaatio muistisairaiden ja palvelujen välillä on vielä puutteellista. Tutkimuksissa on todettu, että liikunta voi parantaa merkittävästi muistisairaiden kognitiota ja auttaa myös sosiaalisissa kyvyissä. Palaute ryhmätoiminnasta on ollut hyvää ja tutkimustulokset osoittavat valmennuksen olevan vaikuttavaa. Tutkimusta ja diagnostiikkaa on pystytty kehittämään, mutta kuntoutuksessa on edelleen valtavan paljon tekemistä. Joka paikassa on menty eteenpäin viimeisen 10–15 vuoden aikana. Olet myös kouluttaja, onko terveydenhuoltoalan henkilöstön tietämys riittävää muistisairauksista, niiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Lievän vaiheen muistisairaille ja heidän puolisoilleen kohdennettuna valmennus voi tuoda myös kustannussäästöä. Muistisairauden ymmärtäminen vaatii paljon tietoa. Omahoitovalmennuksessa muistisairaalle ja hänen puolisolleen järjestetään valmennusta, jossa molemmille sekä yhdessä että erikseen omissa ryhmissä kerrotaan muistisairauteen sekä kuntoutukseen liittyvistä asioista. Esimerkiksi liikunnallinen kuntoutus muistisairailla on todettu vaikuttavaksi, mutta harvassa kunnassa kuitenkaan saa säännöllistä fysioterapeutin tukea kotiin. Miten näitä malleja on pystytty hyödyntämään ja levittämään käytäntöön. Esimerkiksi Helsingin alueella kotihoidossa on satoja työntekijöitä, siten koulutuksen järjestäminen kaikille on haasteellista. Toimintamallien käyttöönotto vaatii organisaatiossa tai yhteisössä vahvaa sitoutumista. Vanhustyön alalla on tehty paljon tutkimusta ja kehitetty malleja muistisairaiden hoitoon. Millainen malli tämä on ja millaisia tuloksia siitä on. Marja-Liisa Laakkonen ylilääkäri, dosentti vanhuustutkija, vuoden 2017 geriatri Omahoitovalmennus tukee muistisairaan ja hänen puolisonsa kuntoutusta. Useinkaan palvelukeskustoiminta ilman kuljetusta ei kohtaa lievästi muistisairasta, he tarvitsevat rohkaisua ja motivointia lähteäkseen liikkeelle. 5 Vanhustyö 2 • 2017 kysy & vastaa Sinut on valittu vuoden geriatriksi ja olet tutkinut erityisesti muistisairaiden potilaiden hoitoa ja kuntoutusta. Usein käy niin, että mallista otetaan jokin palanen, jota sovelletaan. Tärkeää on oivaltaa, että muistisairauden kanssa voi elää ja toimia diagnoosista huolimatta ja arjen tilanteisiin voi vaikuttaa myös omilla valinnoillaan. On johdon asia, että hyvät käytännöt ja mallit toteutetaan siten, kuin ne on suunniteltu
Herättyäni juon aamukahvin, katson meilit ja lähden aamulenkille. Ilokseni sain heti huomata, että hallituksessa on laaja kokemus eri elämän alueilta ja luottamus yhteiseen tekemiseen oli vahva. Iltaisin WhatsApp on aktiivisessa käytössä poikien ja miehen kanssa. Oma päivä eduskunnassa koostuu valiokuntakokouksista; ns. Ei minulla nytkään ole kello aamuisin soimassa muulloin kuin työmatkoille lähdettäessä. Valiokuntatyössä on oleellista ja arvokasta myös se, että olemme parhaan mahdollisen sote-tiedon lähteillä. Asiantuntijuus määrittää mielestäni Vanhustyön keskusliittoa. VTKL:n hallituskokous antoi heti varmuuden siitä, että keskustelu on korvaamattoman tärkeää ja tuottaa ajankohtaista tietoa päätöksentekoon ja sen valmisteluun. Olen oppinut, että kun valiokuntatyöhön itse panostaa, oppii sieltä paljon asioita ja tulee myös kuulluksi. Vanhustyön keskusliitto on minulle tuttu sekä julkisuuden että eduskuntatyön kautta. Valiokuntien jälkeen eduskunnan työpäivä jatkuu yleensä klo 14 alkavalla täysistunnolla, minkä päättymisaikaa ei koskaan tiedä etukäteen. Muita tapaamisia tulee kuitenkin olla, jotta kontakti arkeen on ajantasainen. Täytyy sanoa, että ilman ihania kolmannen iän ihmisiä tämä maakunnan kansanedustajuus ei minulta onnistuisi. 6 M ikä sai sinut ryhtymään Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajan tehtävään ja minkälainen mielikuva sinulla oli Vanhustyön keskusliitosta. Liitto näyttäytyy minulle vahvana ja lämpimänä, tietoon ja arkielämään perustuvana toimijana. Eduskunnan ulkopuolisten kokousten järjestäminen päivärytmiin nähden on haasteellista, mutta sama tilannehan on kaikilla. Omassa kotikunnassani Kiuruvedellä en ole aiemmin ollut luottamustehtävissä, mutta nyt läksin kunnallisvaaliehdokkaaksi. Aamuihmisenä olen tottunut aikaisiin herätyksiin ja se sopii myös eduskuntatyöhön. Minulla menee neljä tuntia kotimatkaan, toki ehdin siinä ladata ja lukea lehdet ja hoidella puheluita ja sähköposteja, mutta on siinä myös siirtymäaikoja, joita ei vaan voi hyödyntää. Muina luottamustehtävinä minulla on Muistiliiton varapuheenjohtajuus. Kun minua vuoden lopussa kysyttiin tähän tehtävään, innostuin välittömästi ja esitin kuitenkin vastakysymyksen. Tuolloin lataan itseni päivän asioihin, ehdin miettiä asioita eri näkökulmista kaikessa rauhassa. Liitosta on usein kuultavana joko toiminnanjohtaja, juristi tai muita asiantuntijoita. Sote-valiokuntaa pitää kyllä kehua; meillä on valiokunnassa eduskuntakaudesta toiseen hyvä henki ja yhteinen eetos terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Olen saanut hyvän perehdytyksen liitosta ja sen perusteella oli helppo aloittaa hallitustyöskentely. Maitotilalla kasvaneena olen tottunut heräämään aamulla viiden maissa ja tästä on ollut hyötyä myös sairaanhoitajan työssä. aamupäivävaliokunta on minulla klo 9-10 alkava sosiaalija terveysvaliokunta, minkä jälkeen kokoontuu iltapäivävaliokunta, joka minulla on työelämä ja tasa-arvovaliokunta. Hannakaisan haastattelu avaa kansanedustajan arkea ja vanhustyön asiantuntijan näkemyksiä.. Miten puheenjohtajuus on lähtenyt liikkeelle ja miten tehtävä sopii eduskuntatyöhön ja poliitikon arkeen. VTKL on eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan työstä käsin tuttu ja edustaa vanhuspalvelujen ja ikääntyneiden ihmisten arkea ajatellen sitä vahvinta näkemystä. Jos koette, että olen tehtävän sopiva, niin ilman muuta lähden mukaan. Kotini Kiuruvedellä sijaitsee reilut 120 km Kuopiosta pohjoiseen. Olen neljä päivää viikossa täällä pääkaupunkiseudulla pois kotoa. MiTeksti: Satu Helin Kuvat: Herttakaisa Kettunen, Satu Helin Hannakaisa Heikkisen ajatuksia Vanhustyön keskusliiton johdossa Kansanedustaja, Sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen on ehtinyt aloittaa tehtävänsä VTKL:n hallituksen ja samalla liiton puheenjohtajana
Olen siitä hyvin kiitollinen. Erityisesti vammaispalveluissa henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto olisi merkittävä kehitys nykyisiin käytäntöihin nähden ja käytäntöä tulisi laajentaa muihinkin asiakasryhmiin. varmistavat perheen lämpimän ruokailun. 7 Vanhustyö 2 • 2017 nulla on kotona apuna vuoroviikoin äitini ja mieheni äiti, jotka mm. Keskeisimpänä hyvän hoidon takeena näen työyhteisön. Olen nähnyt, että raha tai hulppeat tilat eivät ole keskeisin resurssi hyvälle hoidolle. Jos työyhteisö on sitoutunut työnsä tavoitteisiin, kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja voi hyvin, on työn tulos myös hyvä.. Soteja maakuntauudistukseen kytketty valinnanvapausasia myös mietityttää. Ikääntyneiden ihmisten parissa tarvitaan myös terveyttä ja toimintakykyisyyttä vahvistavia toimintatapoja ja varhaista puuttumista mahdollisiin riskitekijöihin. Myös asiakasseteli on hyvä asia. Minkälainen tieto ja työkokemukset ohjaavat sinua päätöksentekijänä. Olen ollut monenlaisissa työyhteisöissä kolmessa eri maassa eli Suomen lisäksi Ruotsissa ja Saksassa, vanhusten pitkäaikaishoidossa ja kotisairaanhoidossa. Nämä eivät kuitenkaan ratkaise nykyisiä ongelmia, ne tuovat mahdollisuuksia muun kehittämisen osakKeskeisimpänä hyvän hoidon takeena näen työyhteisön. Jos työyhteisö on sitoutunut työnsä tavoitteisiin, kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja voi hyvin, on työn tulos myös hyvä. Sinulla on koulutuksesi lisäksi omakohtaista sekä kotimaista että kansainvälistä kokemusta vanhuspalveluista. Kun mietin kokemuksiani suhteessa tulevaan sote-uudistukseen, kannan myös huolta. Jos henkilöstö kokee päätöksiä tehdyn heidän yläpuolellaan ilman, että olisivat voineet osallistua ratkaisujen valmisteluun, on vaarana se, ettei toivottavia uusia työtapoja omaksuta eikä niiden kehittämiseen sitouduta
Demografinen kehitys on ohjaamassa pikemminkin toiseen suuntaan. Silloin pohjoismainen hyvinvointivaltio on vielä olemassa. Järjestöt ovat luotettavin ja ketterin kumppani, joka pääsee iäkkäitä ihmisiä lähelle Opastaulu Eduskuntatalon vieressä sijaitsevasta pikkuparlamentista, missä mm. Keskusliitossa on hyviä malleja, joita levittämällä voidaan tarjota konkreettista ja nopeasti mitattavia tuloksia mm. kansanedustajat ja järjestöt järjestävät tilaisuuksia ja keskustelevat keskenään.. Leikkaustavoite on kova ja huolestuttavan suuri. Lisäksi ne edistävät normaaleja psykologisia toimintoja.* Herkullisen imeskelytabletin maku on aidosta mansikasta. asuntojen korjauksista, turvaja arkiteknologian hyödyntämisestä sekä tietotekniikkataitojen opastamisesta. On paljon hyvää hoitoa ja hoivaa. APTEEKISTA 50 purutabl. Myös muilla aloilla on opittu ihmisten kohtaamista, mistä voi olla arvaamattoman paljon hyötyä tässä työssä. 100 purutabl. Luin juuri lehdestä, miten 74-vuotias henkilö kertoi perustaneensa eläköidyttyään yrityksen ja työllistää nyt kymmenkunta ihmistä. Näen tärkeänä sen, että voitaisiin osallistaa vanha ihminen itsensä hoitamiseen, hyvään syömiseen ja liikkumiseen ja kaikkeen siihen, mitä ihminen voisi aidosti pystyä itse tai tuettuna tekemään. B12-vitamiini ja folaatti (foolihappo) edistävät normaaleja psykologisia toimintoja. Osa iäkkäistä ihmisistä tekee aktiivisesti kaikenlaisia juttua ja pärjäävät rajoitteistaan huolimatta itsekseen tai läheisten auttamana. Osa taas on taipuvainen odottamaan enemmänkin valmiita palveluja ja luovuttavat oman päätöksentekonsakin itsensä ulkopuolelle. Vaatii kekseliäisyyttä tuoda tämä hyvä esille, jos julkisuus hakee vain kauhukuvia. 8 *B12-vitamiini edistää hermoston normaaleja toimintoja. Joka kunnassa tulisi olla tarjolla varttuneelle väelle soveltuvaa tietotekniikan ohjausta. Ilman tällaista orientaatiomuutosta emme saavuta ko. Poliitikkona ei taida olla herkkua nyt, kun joudutaan karsimaan kustannuksia vai miltä tämä aika tuntuu. Rikkaus on myös se, että ihan muilta aloilta, kuten esimerkiksi liike-elämästä, hakeudutaan hoivatyöhön. Olisi tärkeää, että ihmisillä säilyisi elämän mielekkyys sekä kokemus ja luottamus siihen, että minusta pidetään huolta, vaikka omat voimavarat vähenisivät. Vanhusten hoitotyössä ja poliitikkona palveluja linjaamassa on todella tärkeää tuoda esille onnistumisia. Se on myös järjestötoimijoille mahdollisuus. Tulevalle kahdelle vuodelle on asetettu tavoite löytää 70 milj. Mikä sinulle on tärkeintä hyvän ja arvokkaan vanhuuden turvaamisessa. Muistin tueksi! * -vitamiini B12-vitamiini ja foolihappo ovat tärkeitä hermoston toiminnalle, kuten muistille ja vireydelle. Miten tähän suhtaudut. Oleellista on, että ikääntynyt ihminen saisi kaikkien tehostamispyrkimystemme keskellä elää omannäköistä elämäänsä. euron kululeikkaus vanhuspalveluihin. Nuorissakin löytyy todellisia helmiä ja moni oivaltaa vanhustyön hienouden oman elämänkokemuksen myötä. Henkilökohtaisesti minulle ei riitä hokema, että painopistettä siirretään kotiin. Mietin myös uravalintoja. si. Jos on vain huonoa esillä, kuka haluaa tänne vanhustyöhön, kysyy Hannakaisa. Alan tulee olla avoinna kaikille, mutta suurena mahdollisuutena pidän sitä, että vahvistaisimme jo elämää oppivelvollisuusiän pidemmälle nähdeiden mahdollisuudet kouluttautua alallemme. 70 milj € tavoitetta. Iso kysymys on se, miten heille saataisiin näkemys siitä, että tämä on myös minun oma asiani. Ikääntyneiden ihmisten auttamisen niin palvelujärjestelmässä kuin järjestöissäkin tulisi olla eri ikäisille ja molemmille sukupuolille houkutteleva vaihtoehto. Esimerkiksi iäkkäiden ihmisten osalta tulee kehittää luotettavia käytäntöjä, joilla autetaan ihmistä räätälöimään itselleen parhaat mahdolliset palvelut. Mietin myös sitä, miten järjestöt pystyisivät haukkaamaan tästä kehittämisja muutostavoitteesta oman osuutensa ja tekemään aiempaa enemmän. Aikuiskoulutukseen panostus kannattaa. Kyllä meidän pitäisi aikaansaada uudenlainen ”Pohjois-Karjala -projekti”, jotta kolmannesta iästä tulisi vahva valtatie hyvään vanhuuteen. Olen miettinyt myös nyt VTKL:n toiminnasta käsin entistä enemmän sitä, miten kykenisimme valjastamaan ja rikastuttamaan järjestötoimijoita terveyden ja toimintakykyisyyden edistämistyössä. Järjestöt ovat luotettavin ja ketterin kumppani, joka pääsee iäkkäitä ihmisiä lähelle
B12-vitamiini ja folaatti (foolihappo) edistävät normaaleja psykologisia toimintoja. Lisäksi ne edistävät normaaleja psykologisia toimintoja.* Herkullisen imeskelytabletin maku on aidosta mansikasta. *B12-vitamiini edistää hermoston normaaleja toimintoja. 100 purutabl.. Muistin tueksi! * -vitamiini B12-vitamiini ja foolihappo ovat tärkeitä hermoston toiminnalle, kuten muistille ja vireydelle. APTEEKISTA 50 purutabl
Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa kohderyhmäksi valittiin yli 1000 henkilöä, joilla oli lieviä muistiongelmia ja erilaisia muistisairauden riskitekijöitä. Myös laihtuminen voi olla muistisairauden oire, Pitkälä kuvaa. Muistin toiminta heikkenee taudin alkuvaiheessa 1-2 MMSE-muistipistettä vuositasolla. Tyypillisiä riskitekijöitä ovat esimerkiksi korkea verenpaine ja kolesteroli, vähäinen liikunnan harrastaminen, lihavuus ja diabetes. Virallisen diagnoosin saa vasta CERAD-muistitestin, laboratoriokokeiden ja aivojen magneettikuvauksen jälkeen. Osittain sen kanssa päällekkäinen on vaskulaarinen eli verisuoniperäinen muistisairaus. Tutkimuksissa etsitään keinoja tarttua Alzheimerin tautiin jo sairauden varhaisissa vaiheissa. muassa ryhmäliikuntaa ja ongelmatehtävien kognitiivista harjoittelua tietokoneella. Ihminen voi vaikuttaa paljon omaan terveyteensä, toteaa professori Kaisu Pitkälä. Esimerkiksi lähimuistin pätkimisen taustalla saattaa olla myös stressiä tai kuormittavia elämäntilanteita. Keskivaikeassa vaiheessa muisti rapautuu 3-6 muistipisteen vuosivauhdilla. Esimerkiksi Alzheimerin tauti etenee tasaisesti. Jotkut lääkkeet saattavat myös haitata muistia. Tai jos ihminen unohtaa syödä ja palaa sovittuun asiaan yhä uudestaan. Muistisairauksien diagnosoimista hidastaa se, ettei niissä välttämättä ole erityisiä, pelkästään muistisairauteen liittyviä oireita.. – Hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi omien lääkkeiden sekoittaminen ja niiden ottaminen väärään aikaan. Muistisairaus voi edetä tasaisesti tai hyppäyksillä Myös muistisairauksien etenemisessä on eroja. – Aivojen harjoittaminen eli koulutus, tupakoimattomuus, normaalipaino ja liikkuminen ehkäisevät muistisairauksia. Terveelliset elämäntavat keski-iässä ja varhaisvanhuudessa lykkäävät Pitkälän mukaan muistisairauksien puhkeamista. Muistiongelmat voivat johtua myös muista sairauksista Alzheimerin tauti on kaikkein yleisin muistisairaus. Ihminen voi vaikuttaa paljon omaan terveyteensä. 10 L ääkkeettömillä hoidoilla näyttää olevan yhtä suuri tai jopa suurempi vaikutus muistisairauksien hoidossa kuin lääkkeillä. Seuraavaksi yleisimpiä ovat Lewyn kappale -tauti sekä Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus. – Aktiiviseen ryhmään osallistuneilla kognitio eli tiedonkäsittelykyky parani enemmän kuin vertailuryhmässä, professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta kertoo. Muistisairauksien diagnosoimista hidastaa se, ettei niissä välttämättä ole erityisiä, pelkästään muistisairauteen liittyviä oireita. Tutkimushenkilöt arvottiin kahteen ryhmään, joista toiselle tarjottiin muun Teksti: Hanna Moilanen Kuva: Antero Aaltonen Lääkkeettömistä hoidoista apua muistisairauksiin Aivoja harjoittamalla voi ehkäistä muistisairauksia
Jos liikunta nähdään vain reisilihaksen jumppana – mikä sekin on toki tärkeää – toteutetaan kuntoutusta ja hoitoa herkästi ylhäältäpäin ohjaten. Mitä ihminen kaipaa hyvän elämän tueksi. Että voi käydä päiväkahvilla kaupungilla ja tehdä säännöllisiä kävelylenkkejä. Molempiin varmasti sisältyy osa totuutta. Se innostaa työyhteisöjä, kuten yhteisökotien ja kotihoidon henkilöstöä, kehittämään työtään niin, että lähtökohtana on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä hyvä elämänlaatu ja omannäköinen elämä. Jokainen päivä sairauden kanssa ei välttämättä ole sairastamista, eikä arki vaadi pelkkää hoivaa. Että saa hiuksensa sävytettyä ja kammattua sekä kauluspaitansa vastasilitettynä. 12 M ediassa esitetty kuva iäkkäiden ja muistisairaiden hoidosta on usein hyvin kaksijakoinen. Hyvä hoito on vain yksi, joskin tärkeä, väline tuon tavoitteen toteuttamiseen. Otetaanpa esimerkiksi liikunta kuntoutumisen välineenä ja hoitoa tukevana elementtinä. Kriteeristö ohjaa toteuttamaan hyvää hoitoa, joka korostaa itsemääräämisoikeutta sekä muistisairaan ihmisen omaa asiantuntemusta omasta elämästään. Kriteerit hyvälle hoidolle Hyvä elämä on tavoite, jota kohden myös muistityön ammattilaisten tulisi työssään kulkea. Loppuelämän suunnitelmia pohtiessa kukaan tuskin ensisijaisesti toivoo hyvää hoitoa, vaan hyvää elämää. Jotta elämä olisi elämänmakuista ja merkityksellistä muistisairauteen sairastuttuakin, tulee esimerkiksi hoitoja kuntoutussuunnitelmatkin laatia niin, että tärkeimpänä päämääränä on omannäköinen ja laadukas elämä. Esille nostetaan ääripäitä: lämpimän inhimillistä ja aidosti yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa hoitoa – ja toisaalta esimerkkejä organisaatiolähtöisestä, epäonnistuneestakin hoivasta. Työkirja rohkaisee iloitsemaan onnistumisista ja hyvästä työstä, ja tarjoaa samalla työkaluja arviointiin ja kehittämiseen. Hyvän hoidon kriteeristö tarjoaa eväitä muistityön kehittämiseen. Hyvä hoito tukee muistisairaan hyvää elämää Teksti: Heidi Härmä Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus hyvään kuntoutukseen, hoivaan ja hoitoon sairauden jokaisessa vaiheissa. Sen ja keskustelujen avulla sain esimiehenä näkyviin osaamista sekä puutteita.” Ytimessä itsemääräämisoikeus Muistisairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheistensä tulee voida elää omannäköistä elämää ja saada päättää omista asioistaan – aivan kuten kaikkien muidenkin. Jotta suomalaisessa muistityössä voitaisiin astua yhä laajemmin lähemmäs laadukasta ja hyvää hoitoa, on Muistiliitto tuottanut Hyvän hoidon kriteeristö -työkirjan muistityötä tekevien työyhteisöjen käyttöön. Jos muistisairas ihminen sen sijaan voi valita haluamansa liikuntalajin, tarjoaa se myös muun muassa mielekästä tekemistä, tukea identiteetille ja omanarvontunnolle, ahdistuksen ja masentuneisuuden lievennystä sekä iloa, virkistystä ja sosiaalisia kontakteja. Hyvän hoidon kriteeristö kannustaa muistityöntekijöitä kehittävään työotteeseen. Palvelujen ja tuen kokonaisuus rakentuu osaamiseen ja tutkimukselliseen näyttöön muistisairaan hyvän elämän edellytyksistä. ”Työkirja avasi keskustelun tiimissä, osaamisen jakaminen lähti itsestään liikkeelle. Työkirja toi paljon eväitä. ”Hyvän hoidon kriteeristö on mahtava apuväline muistisairaan hoitamisessa sekä hoitotyön johtamiseen ja esimiestyöhön.” Hyvää hoitoa vai hyvää elämää. Että saa lukea aamun lehden, katsoa Emmerdalen ja tehdä käsitöitä. Muistisairas ihminen toivoo usein ihan samoja asioita. Että voi hakea aamulehden postilaatikosta ja istuskella auringonpaisteessa
13 Vanhustyö 2 • 2017 Ammattilaisten tulee opastaa ja neuvoa ennakoinnissa varsinkin sairauden alkuvaiheessa, jotta esimerkiksi hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus tulevat kirjattua. Muistiliiton julkaisusarja 2/2016. Lisäksi työkirja tarjoaa oivan avun muistisairaille ja läheisille, jotka pohtivat juuri heille sopivaa hoito-, kuntoutusja asuinpaikkaa. ”Kriteeristö opastaa tukemaan muistisairasta ihmistä myös päätöksenteossa ja antaa muistityöntekijöille välineitä yksilöllisiin toiveisiin ja tarpeisiin vastaamiseen.” Työkirja arjen kehittämistyöhön Ensimmäisen kerran jo vuonna 1996 ilmestynyt Hyvän hoidon kriteeristö tukee muistityötä tekeviä työyhteisöjä yksilöllisesti koordinoidun ja laadukkaan kuntoutuksen, hoivan ja hoidon järjestämisessä. Myös läheiset voivat olla aktiivisesti mukana sairastuneen elämää ja hoitoa koskevissa päätöksissä. Uusin, vuonna 2016 julkaistu työkirjan neljäs, kokonaan uudistettu versio tarjoaa valtakunnallisesti yhtenäiset ja yhdenvertaiset konkreettiset kriteerit, joiden avulla voidaan tukea muistisairaan ja hänen läheistensä omannäköisen elämän ja hyvän hoidon tavoitteiden toteutumista. Kriteeristö on hyvä väline niin johdolle kuin henkilöstölle osaamisen kartoittamiseen ja työn kehittämiseen. Holopainen & Siltanen: Katsaus muistisairaiden ihmisten elämänlaatuun liittyvistä tekijöistä. Muistisairaan kykyä tehdä omia valintoja tuetaan sairauden kaikissa vaiheissa. Lue lisää: Muistiliitto ry: Hyvän hoidon kriteeristö. Jos sanallinen kommunikaatio ei onnistu, ovat esimerkiksi hoitotahto sekä havainnointi tärkeitä välineitä onnistuneeseen muistityöhön. Työkirjaa voi käyttää myös esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdytyksessä, omaistenilloissa ja hoitokokouksissa sekä muistiystävällisessä päätöksenteossa. Tapoja toiveiden ilmaisuun on monia. ”Hieno kirja, joka jää käyttöömme muistisairaan hyvän hoidon turvaamisen matkalle.” Lainaukset Hyvän hoidon kriteeristöä pilotoinneilta työyhteisöiltä. Muistiliiton julkaisusarja 1/2015.. Hyvä kokonaisuus.” Kriteeristö ei anna valmiita vastauksia, vaan tukee yhteistä pohdintaa siitä, mitä seikkoja eri toimipaikoissa tulee huomioida ja kehittää muistisairaan ihmisen hyvän hoivan ja hoidon toteutumiseksi. ”Oikein hyvä alustus aiheeseen, heättää ajatuksia työn suunnitteluun
Lehden kannessa komeili kuva liiton standaarista. Nykyisin hän edustaa liittoa jäsenjärjestö Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -toiminnassa. Mitali Urho Kekkoselle Liiton toimistolla Jaakko Tuomi sai rintaansa Suomi 100 juhlavuoden pinssin. Tälle vastineeksi Jaakko otti salkustaan pari Vanhustyö-lehteä vuosien takaa aivan kuin tilauksesta, sillä olimme viikon aikana keskustelleet VTKL:n yhtenä symbolina mm. Jaakko soittelee, seuraa, vaikuttaa ja käy tsemppaamassa Vanhustyön keskusliiton lappeenrantalainen kunniapuheenjohtaja Jaakko Tuomi, 83, vieraili helmikuun alussa toimistolla. Toiminnanjohtaja Satu Helin kertaa seuraavassa tapaamisen kulkua. Jaakko oli VTKL:n johtokunnan puheenjohtajan vuosina 1977– 1980 ja valtuuston puheenjohtajana 1997–2009. Lipun suunnitteli taiteilija Olof Eriksson ja Jaakko vei ainekset lipun valmistamista varten Tampereelle. Lappeenrannan kaupungin sosiaalija terveysjohtajana ja vanhuuseläkevuosinaan mm. 15 vuoden ajan kotikaupunkinsa vuonna 2001 perustetun vanhusneuvoston puheenjohtajana. Työuransa aikana hän toimi mm. Liiton 30-vuotisjuhlia varten vuonna 1979 teetettiin sekä standaari että mitali, joita on voitu myöntää ansioituneille henkilöille hakemuksesta ja liiton aloitteesta. Heraldiikan eli vaakunaopin mukaan standaarilla on selite, mikä meidän tapauksessamme on ”vuorovärinen vaahteranlehti halkoisessa kentässä”. Tuolloin ilmestynyt liiton lehti oli nimeltään Kotipalvelulehti ja VTKL oli yksi neljästä kotiapukeskuksen jäsenestä. Vaahteranlehdet vaihtavat syksyisin voimakkaasti väriään ennen putoamistaan, mikä symboloi elämän iltapuolta ja samalla liiton perustehtävää. Ensimmäinen mitali luovutettiin presidentti Urho Kekkoselle. Teksti: Satu Helin Kuva: Tiina Hailla Kunniapuheenjohtaja Jaakko Tuomi seuraa edelleen tarkkaavaisesti sosiaalija terveysalan kehittymistä. 14 J aakko on toiminut ja toimii edelleen merkittävänä vanhuuspoliittisena vaikuttajana eri foorumeilla. Kuvassa myös VTKL:n toiminnanjohtaja Satu Helin.. pienoislipussa eli pöytästandaarissa ja edelleen myös verkkosivuilla käytetyn vaahteranlehden taustoista
Osallistumisen edistämisvelvoite toteutuu pitkälti lausuntojen pyytämisenä. Etelä-Karjalaan on tulossa myös maakunnallinen vanhusneuvosto. Joissakin kunnissa edustajat on valittu poliittisen taustan mukaan, myös virkamiesten rooli vaihtelee kunnittain. Lappeenrannassa vanhuusneuvosto on 20-jäseninen. vanhuspalvelulain mukaisesti perustaa kuntiin viimeistään 1.1.2014 alkaen parantamaan ikääntyneen väestön vaikuttamisja osallistumismahdollisuuksia. Vanhuspalvelulain aikaansaanti muutama vuosi sitten oli merkittävä saavutus. Jäsenet edustavat mm. Yhdessä eteenpäin, sanoi mummo… Vanhusneuvostojen tultua lakisääteiseksi ei toiminta ole ainakaan Lappeenrannassa oleellisesti muuttunut, koska toiminta on ollut aiemminkin aktiivista yhteistyötä kunnan kanssa.. kaupunginvaltuustoa, vanhusja eläkeläisjärjestöjä, vanhuspalveluissa toimivia järjestöjä ja muita palvelujen tuottajatahoja, sote-kuntayhtymää eli Eksotea, keskeisten lautakuntien, kulttuurin ja teknisen toimen viranhaltijoita. Tulevassa maakuntaVanhustyön keskusliiton Centralförbundet för de gamlas väl ry puheenjohtajat V anhustyön keskusliiton luottamuseliminä ovat toimineet vuonna 1997 tehdyn sääntömuutoksen jälkeen sekä hallitus että valtuusto. Onhan se hyvä, mutta vielä tärkeämpänä Jaakko pitää sitä, että päästäisiin vaikuttamaan asioihin niiden valmistelutyöryhmiin. 15 Vanhustyö 2 • 2017 Aktiivista yhteistyötä Keskustelu Jaakon kanssa siirtyi vanhusneuvostoihin, jotka tuli ns. Liitto on edistänyt aktiivisuudellaan ja yhteistyöverkostojensa kanssa myös muita uudistuksia. Tyytyväisyyteen on aihetta, mutta myös huolen aiheita on edelleen ja asioita, jotka eivät ole merkittävästi liikahtaneet eteenpäin. Hallituksen puheenjohtajat • Hannakaisa Heikkinen, 18.1.2017 – • Elli Aaltonen, kaudet 2013–15, 2015–18, josta irtisanoutui 31.12.2016 tultuaan valituksi KELAn pääjohtajaksi • Reijo Tilvis, kaudet 1998–2000, 2001–03, 2004–06, 2007–09, 2010–12 Valtuuston puheenjohtajat • Markku Lehto, kaudet 2009–12, 2012–15, 2015– • Jaakko Tuomi, kaudet 1997–2000, 2000–03, 2003–06, 2006–09 Vanhustyön keskusliitto (1974) johtokunnan puheenjohtajat ennen vuotta 1997 • Reijo Tilvis 1995–1997 • Markku Lehto 1991–1994 • Kyösti Urponen 1987–1990 • Markku Lehto 1981–1986 • Jaakko Tuomi 1977–1980 • Asko Kahanpää 1974–1976 Vanhainsuojelun keskusliitto (1949) Centralförbundet för de gamlas väl ry Johtokunnan puheenjohtajat • Asko Kahanpää 1973–1974 • Gurli Särkilahti 1971–1972 • Anni Seppänen 1954–1970 • Eeva Jalavisto 1949–1953 uudistuksessa kuntatason vanhusneuvostot säilynevät nykylain mukaan. Vanhusneuvostojen tultua lakisääteiseksi ei toiminta ole ainakaan Lappeenrannassa oleellisesti muuttunut, koska toiminta on ollut aiemminkin aktiivista yhteistyötä kunnan kanssa. Sääntöuudistusta ennen toimi johtokunta. Jaakon salkusta löytyi myös aloitteita ja seminaariohjelmia vuosikymmenten takaa asioista, joiden kehittäminen olisi edelleen ajankohtaista. – Nauroimme yhteisille ajatuksille makeasti, sillä olimme samoja teemoja miettineet liitossa kuluneella viikolla. Kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous valitsee puheenjohtajat seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Vuonna 2016 pidettiin valtakunnalliset Vanhusneuvostopäivät ja seuraavat ovat edessä 7.4.2017
Asukkaat oli valikoitu ryhmäkoteihin elämänhistorian ja tehdyn työelämän mukaisesti. Ympäristön mahdollisuuksia hyödynnetään naapurustomallin mukaisesti. Yhteistä kaikissa vierailukohteissa, kuten koko Hollannin vanhuspalveluissa on asiakkaan itsemääräämisen kunnioittaminen sekä ns. Elämän makuista elämää – tutustumismatka Hollantiin Muutosagentit Merja Tepponen (vas.) ja Eija Tolonen keskustelivat Satu Helinin kanssa Valviran pysyvien asiantuntijoiden tilaisuudessa. vaan paraatipaikoille yhteen sovittaen muun asumisen kanssa. Kahdessa vierailukohteessamme eli muistisairaiden asumisyhteisö Boswijkissa ja Hogeweykin muistikylässä toimintaa ohjaava ideologia perustui asukkaiden eletyn elämän kautta muotoutuneisiin elämäntyyleihin. Tutustuimme muun muassa ikäihmisten yhteisölliseen asumiseen keskellä ostoskeskusta ja Buurzor kotihoitoon. Molemmissa paikoissa vakuutettiin, että ihmiset viihtyvät parhaiten saman elämäntyylin omaavien kanssa silloinkin, kun muistisairaus on jo pitkälle edennyt. Hollannissa ikäihmiset saavat näkyä. Hallin ympärille rakennetut kaksitoista asumisyksikköä muodostavat mielenkiintoiTeksti: Merja Tepponen, Eija Tolonen Kuvat: Satu Helin, Merja Tepponen. normaalin arjen eli kunkin elämäntyylin turvaaminen elämän loppuun saakka sairauksista huolimatta. Kainuun muutosagentti Eija Tolonen sekä Etelä-Karjalan muutosagentti Merja Tepponen kirjoittavat opintomatkastaan. Asumisyksikköjä varten ei kaavoiteta tontteja taajamien reuna-alueille I&O-kärkihankkeen muutosagenteilla oli tammikuussa 2017 mahdollisuus osallistua ”Uudet kuntouttavat toimintamallit iäkkäiden palveluissa” TEAS-selvityshankkeen (jäseninä Eksote, LUT ja Saimia) ja Aalto-yliopiston yhteistyössä organisoimalle opintomatkalle Hollantiin. Eletyn elämän ja oman elämäntyylin tuoma tuttuus rauhoittaa silloin, kun uuden oppiminen ei ole enää mahdollista. Muistisairaiden ikäihmisten asumisyhteisö Boswijk Boswijk on entiseen teollisuushalliin rakennettu muistisairaiden asumisyhteisö, jossa on 12 erillistä kotia ja jokaisessa kymmenen asukasta. 16 S aimme käydä monissa kiinnostavissa vierailukohteissa
Vapaaehtoistyötä koordinoidaan ja esimerkiksi noin 100-paikkaisessa yksikössä voi olla noin 160 vapaaehtoista. Suuri entinen tehdasmiljöö on mahdollistanut sisätiloihin rakennetun ympäristön katuineen, jossa asukkaat pystyvät liikkumaan turvallisesti kuin konsanaan kaupungilla. Esimerkiksi erilaisista ammatillista taustoista olevat sijoitetaan samaan yksikköön. Kodit jakautuvat seitsemän elämäntyylin mukaan; kaupunkilainen, perinteinen, kotoisa (maalainen), indonesialainen, kristillinen, kulttuurinen ja yläluokkainen. Tämä näkyi myös arjessa: city-asukkaat valvovat pidempään illalla ja nukkuvat pidempään aamuisin, kun taas farmitalossa asuvat yleensä heräävät aikaisemmin päivän askareisiin. Muutosagentit ovat valmiina, kun alueilla tarvitaan tukea muutoksen tekemiseen! Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) I&O-kärkihankkeessa kehitetään iäkkäiden sekä omaisja perhehoitajien palveluja nykyistä yhdenvertaisemmiksi ja paremmin koordinoiduiksi. I&O-kärkihankkeen alueellisia avainhenkilöitä ovat maakunnissa toimivat muutosagentit. Vapaaehtoistyö on räätälöity vapaaehtoisen osaamisen ja tahtotilan näköiseksi. Muistikylä Hogeweyk Muistikylä Hogeweykissa on puolestaan 23 kotia, joissa kussakin kuudesta seitsemään vaikeasti muistisairasta asukasta. Harrastusmahdollisuuksia muistikylässä olikin tarjolla hulppeat 35 – 40 erilaista kerhoa, joihin asukkaat pystyivät osallistumaan mieltymystensä mukaisesti. Ilmapiiri yhteisössä oli rauhallinen ja viihtyisä. Asukkaita kylässä on yhteensä 152. Palkatun henkilöstön lisäksi vapaaehtoisilla on Hollannissa huomattavasti merkityksellisempi rooli kuin Suomessa. Kaikissa vierailupaikoissa oli paljon asumisviihtyvyyttä lisääviä yksityiskohtia: kukkia, viherkasveja, värikkäitä astiastoja, tauluja, asetelmia, puupinoja, polkupyöriä ja isoja seinätauluja. Työttömille ja maahanmuuttajille vapaaehtoistyö on pakollista. Muutosagentin tärkein tehtävä on varmistaa, että maakuntaan muodostetaan iäkkäille tarkoitettujen palvelujen yhteensovitettu kokonaisuus.. Asukkaiden elämäntyyli näkyy kotien sisustuksessa, harrastuksissa ja myös työntekijöiden rooleissa. Jokaisesta asunnosta pääsee omalle ulkopihalle ja toisaalta asunnon yhteisistä tiloista pääsee sisäkadulle. Mitä muuta opimme Suomessa ikäihmisten kotihoidossa ja asumisessa on monta asiaa erittäin hyvin ja jopa paremmin kuin Hollannissa, mutta asiakaslähtöisyydessä meillä on paljon opittavaa. Jokainen osallistuu toimintakykynsä mukaisesti ruoanlaittoon ja arjen askareisiin. Profiloinnin avulla pyritään löytämään yhteisasumiseen sopivat asukkaat. Aidatulle alueelle on yksi korkeiden pensasaitojen taakse ”piilotettu” sisäänkäynti turva-alueineen. Kylä muistuttaa pientä kaupunginosaa. Palveluja uudistetaan kahdeksassa eri kokeiluhankkeessa, jotka ovat suuria maakunnallisia kokonaisuuksia.Jokaiseen kokeiluhankkeeseen osallistuu useita eri toimijoita, muun muassa kuntia ja järjestöjä. Entä miten samaa toimintaideologiaa voisi toteuttaa nykyistä paremmin myös kotihoidossa ja päivätoiminnassa. Kaikki tarpeellinen on saatavilla: kauppa, ravintola, klubitoiminta, Mozartsali, taidetyöpaja, pubi, teatteri sekä viheralueet. Kodit on jaettu kaupunkilaiselämää eläneille, maaseudulla asuneille, yrittäjinä toimineille, virkamiesuran tehneille sekä korkeasti koulutetuille henkilöille. Muutokseen meillä on nyt hyvä mahdollisuus koko maan kattavan I&O -kärkihankkeen muutosagenttiverkoston kautta. Lähtökohtana on aina asukkaan elämänhistoria, aiempi elinympäristö, omat tavat ja tahtotila. Elämän makuinen elämä Pääperiaatteena kaikissa vierailupaikoissa oli se, että ihminen saa jatkaa omannäköistä elämäänsä myös ikääntyneenä, riippumatta siitä asuuko hän kotonaan vai asumisyksikössä. Entisessä tehdashallissa kävelet viileähkössä ilmassa, kuitenkin sisätilassa, aidoilla katukivillä, ylität suojatiet ja piipahdat kampaamoon, ravintolaan, beauty-salonkiin, kirjastoon tai kirkkoon. Hogeweykissä asukkaat liikkuvat omilla kaduillaan ulkoilmassa. Alueelta ulos pääsee ainoastaan palvelupisteen kautta, jossa on ympärivuorokautinen päivystys. Sisäkadut eivät ole suoria vaan asuntoyksikköjen sijoittelusta johtuen kaartuvia ja kulmia sisältäviä. Asukkaiden viihtyminen ja onnellisuus ovat tärkeitä: Muistisairaatkin voivat elää sairaudestaan huolimatta mahdollisimman normaalia elämää normaalissa asuinympäristössä. 17 Vanhustyö 2 • 2017 set ulokkeet. Vapaaehtoistyötä tekevät eläkeläiset, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat sekä työttömät ja maahanmuuttajat. Lähdet kotoa ja palaat omaan kotiisi, eksymättä. Lisäisikö se asukkaiden viihtyisyyttä ja toisiko se laatua muistisairaiden viimeisiin vuosiin. Vierailut kyseisissä yksiköissä panivat pohtimaan, olisiko myös meillä Suomessa mahdollista segmentoida asumisyhteisöjen ja hoitokotien asukkaita nykyistä enemmän elämäntyylin mukaisesti
18 Alzheimer tuli taloon Merja ja Markku Uusitalon elämä muuttui, kun Markulla todettiin kahdeksan vuotta sitten Alzheimerin tauti hänen ollessaan vasta 60-vuotias. Elämme tässä ja nyt, kauaskantoisia suunnitelmia emme tee, Merja ja Markku kertovat.
Äijäjumpassa Markku käy pari kertaa viikossa. Omaishoitaja vai puoliso. Diagnoosin saatuaan Markku, ammatiltaan vastaava rakennusmestari, oli vielä kolme vuotta työelämässä. Jossakin mielessä ehkä olen toki omaishoitajakin, koska joudun valvomaan monien asioiden sujumista. Sisältöä elämään Markku on ollut aktiivinen toimija sekä työettä järjestötoiminnassa. – Hänestä tuli ärtynyt ja riitaa haastava. Hän alkoi unohdella asioita, ja aluksi panimme oireet työstä johtuvan stressin piikkiin, Merja kertoo. – Minullakin oli pelko taudin nopeasta etenemisestä. Kotitöitä Markku ei ole koskaan kokenut omikseen. – Muistisairaan elämä on laadukasta, hän on itsellinen ja pärjää päivittäisissä toimissaan, kun hänellä on puoliso tai läheinen tukenaan, Merja sanoo. – Muistihoitajalle totesin, että etukäteen ei voi tietää, minkä sairauden kukin meistä saa, mutta Alzheimeria en olisi halunnut perheeseemme. Onneksi näin ei käynyt ja olemme pystyneet jatkamaan lähes normaalia perhe-elämää, Merja kertoo. – Tunsin itseni vielä täysin työkykyiseksi, mutta en halunnut mokata missään, Markku toteaa. Muistisairaus ei estä Markkua tekemästä eikä osallistumasta. Muistisairaus on tuonut mukanaan uusia tehtäviä, kuten paikallisen muistiyhdistyksen hallituksen jäsenyyden. Olemme edelleen tasa-arvoinen pariskunta, Merja kiteyttää kauniisti. – Olen myös muistiyhdistyksen kokemusasiantuntija eli käyn eri tilaisuuksissa kertomassa elämästä muistisairauden kanssa”, Markku kertoo. – Olen ajatellut omaishoitaja-sanaa ja sen todellista merkitystä. Parhaiten kotityöt kuitenkin sujuvat, kun teemme ne yhdessä. – Markulla on hyvillä kesäkeleillä enemmän ajokilometrejä kuin minulla, Merja paljastaa. Merja ja Markku harrastavat ja viettävät vapaa-aikaa yhdessä ja erikseen aivan kuten ennen muistisairauttakin. – Ennen töihin lähtöäni kirjoitan Markulle muistilappuja päivän hommista. Varmistelen asioita ja tarkistan esimerkiksi laskujen maksamisen. Luottamustehtäviä on ollut niin taloyhtiöiden hallituksissa kuin esimerkiksi nuorkauppakamarissa. Markulle moottoripyöräily on erityisen mieluista. Puolison jaksamisesta pitää huolehtia Nuorena Alzheimerin tautiin sairastuneilla tauti saattaa edetä nopeasti. – Markku oli erinomaisessa fyysisessä työkunnossa ennen muistiongelmia. Prätkäharrastus on ollut vuosia yhteinen kesäharrastus. – Vielä en kuitenkaan halua kutsua itseäni omaishoitajaksi, vaan olen Markun vaimo ja kumppani. Myönnän, että taudin edetessä joudun jossakin vaiheessa olemaan enemmän omaishoitaja kuin puoliso. Muistisairaudessa läheisensä menettää ensin persoonana ja lopulta kuolemalle. Molemmilla on omat moottoripyörät ja ajamaan lähdetään yksin, kaksin tai ystäväporukalla. Merja muistuttaa, että puolison pitää huolehtia itsestään ja jaksamiTeksti: Marianne Lind Kuvat: Juha Tuomi Emme luovu mistään sairauden takia tai sairauteen vedoten.. Markun saatua diagnoosin Merja kertoi muistisairaudesta terveydenhoitoalan työkavereilleen ja sai heiltä tukea elämäntilanteeseensa. Suunnittelimme jäävämme eläkkeelle yhtä aikaa, mutta näin ei käynytkään, Merja muistelee. 19 Vanhustyö 2 • 2017 T ieto tuli yllätyksenä, vaikka Merja-vaimo olikin huomannut joitakin muutoksia Markun käytöksessä. Lopulta työnantaja vaati Markkua jäämään eläkkeelle muistiongelmiensa vuoksi, vaikka Markulla oli edelleen työmotivaatiota
• Sairauden perimmäistä syytä ei tunneta. Alzheimerin tauti tuli taloon kutsumatta, mutta molempien mielestä se saa tyytyä vieraan rooliin. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Omaishoitajat ja läheiset -liitto on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa edunvalvontaja tukijärjestö. – Vertaistukiryhmät ovat erittäin tärkeitä tuen antajia, mutta koen, että ryhmässä käyminen ei ole minulle sopivin tukimuoto. • Alzheimerin tauti on etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Merjalle Markku on edelleen puoliso, pojille yhä isä ja lapsenlapsille ihana pappa. Merja pitää kiinni omista harrastuksistaan. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta. – Opiskelen mm. 20 sestaan. Juttu on aiemmin julkaistu Lähellä-lehdessä 4/2015. www.omaishoitajat.fi Aktiivisia paikallisyhdistyksiä Liiton paikallisyhdistyksissä omaishoitajat saavat neuvoa ja tietoa sekä tapaavat samassa elämäntilanteessa eläviä ihmisiä. Merja tietää, että vertaistukiryhmissä voi purkaa omia tuntemuksiaan. • Taudin kulku on useimmilla samantyyppinen, mutta etenemisnopeus ja oireisto voivat vaihdella. Vain pieni osa kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Pienemmille pappa joskus ”höpsii”, kun ei muista. Isommille lapsenlapsille sairaus on selitetty, eikä siitä ole tehty mitään kummajaista. Myös ystävyyssuhteen voi tukahduttaa jatkuvalla valituksella, Merja tuumii. Tiesitkö. uusia kieliä. www.omaishoitajat.fi/paikallisyhdistykset Jäsenyys kannattaa Liity liiton paikallisyhdistyksen jäseneksi ja hyödynnä jäsenedut www. Mitä omaishoito on. Lähde ja lisätietoja www.muistiliitto.fi/fi/muisti-ja-muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet/alzheimerin-tauti Elämä jatkuu Merjalla ja Markulla on neljä aikuista lasta ja kahdeksan lastenlasta. – Emme luovu mistään sairauden takia tai sairauteen vedoten. – Omat lapset eivät kuitenkaan mielestäni ole niitä, joihin omaa jaksamattomuutta tai pahaa oloa puretaan. omaishoitajat.fi/jasenasiat. Liitto toimii asiantuntijana omaistaan hoitavien yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi sekä tukee erilaisin tavoin omaishoitotilanteessa eläviä henkilöitä. O maishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Moottoripyöräilyn lisäksi käyn laulamassa, vaelluksilla ja ratsastamassa. Avoin keskustelu omasta jaksamisesta on paikallaan ja tarpeellista. Yhdistykset järjestävät omaishoitajille erilaisia vertaisryhmiä, retkiä, tapahtumia ja virkistystä