Vapaaehtoistoimintaan liittyviä tapahtumia järjestetään pop up -periaatteella.. Siskot ja Simot on Keski-Uudellamaalla toimiva luovan välittämisen yhteisö. 2 SENIORARBETE 2 • 2016 Seuraava numero ilmestyy 10.6.2016 | Lehden teemana on Omaiset auttajina TEEMA: Vapaaehtoistoiminta 12 38 6 Ilmarisen ja Vanhustyön keskuliiton ajankohtaisfoorumi iAreena pidettiin helmikuussa. Tuoreet eläkeläiset verkossa -tutkimus. Tilaisuudessa julkistettiin mm. Vanhustyön keskusliiton jäsenyhdistys Turun Seudun Vanhustentuki ry kehittää yhteistyötä omaisten kanssa
Luontoaktiviteetteja uusin keinoin Herttakaisa Kettunen 22 Käytännönläheistä koulutusta vapaaehtoisiksi aikoville Anu Lintilä 23 Keikkamalli – helppo tapa osallistua vapaaehtoistoimintaan Tiina Hailla 24 Malliksi muille – Salossa pyritään mahdollisimman hyvään lähipalveluun Tiina Hailla 26 Toimivat Seniorit ry. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi K ol um ni 4 Vapaaehtoiset käsittämättömän suuri voimavara Satu Helin 5 Suomessa vahva talkootoiminnan perinne kysy&vastaa 6 Tuoreet eläkeläiset ovat aktiivisia verkossa Leena Valkonen 8 Ikä ei estä surffaamista. Elämän hallinta omissa käsissä Herttakaisa Kettunen 28 Ikääntyneiden ihmisten hyvinvointi Arktisella alueella Herttakaisa Kettunen, Päivi Naskali 29 Vanhustyön johtajat 30 Yksittäisen toimijan tarina: 20 vuotta vapaaehtoistoiminnassa Pirjo Helminen 32 Vapaaehtoisten arki rikosuhripäivystyksessä Annukka Timonen 34 Tietotekniikan opiskelua Ystäväpiiri-ryhmässä Herttakaisa Kettunen 35 Pirkon pakina: Vapaaehtoisuus – voimavara Pirkko Lahti 36 Siskot – matka jolle kukaan ei halunnut Herttakaisa Kettunen 38 Omaisyhteistyö vapaaehtoistoiminnassa Nina Karuneva 40 Keskusliitto tiedottaa 42 Ajan virrassa 44 Frivilliga en oftatbart stor resurs Satu Helin 45 Nyfiket väntande på den nya livsfasen Timo Lemmetyinen 46 Uutta elämänvaihetta uteliaana odottaen Timo Lemmetyinen Kun miettii tämän hetkistä yhteiskunnallista tilannetta, haastaa se meitä kolmannen sektorin toimijoita ja muitakin jälleen kerran panostamaan entistä enemmän ja entistä rohkeammin kansalaistoimintaan ja sen kehittämiseen, pohtii Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen kolumnissaan. 3 Vanhustyö 2 • 2016 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2016 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Kannen kuva: Marja Haapio. Kokkolan SeniorSurf luotsaa ikääntyneet ihmiset palvelujen ja tietojen maailmaan Minna Korva-Perämäki 12 Siskot ja Simot – auttavat ja välittävät yhteisöllisesti Leena Valkonen 14 Lausuntokierros vapaaehtoistoiminnasta: Verotuskysymyksistä eniten palautetta 1 6 Vapaaehtoisverkostosta tukea toiminnanjohtajille Leena Valkonen 17 Kriittinen silmäys vapaaehtoisuuteen Tanja Kuronen 18 Vapaaehtoistoiminnassa yhdessä oleminen on tärkeintä Leena Valkonen 20 Vihreä Veräjä -hanke
elämää ylläpitävä toiminta henkilön ryhtyessä verenluovuttajaksi ja hakeutuessa luovuttajaksi kantasolurekisteriin. Omakohtainen kokemus avun saannista kannustaa muiden auttamiseen. Monet osallistuvat hyväntekeväisyysorganisaatioiden kampanjatoimintaan tai urheilutapahtumien organisointiin vuosia, jopa vuosikymmenten ajan, jolloin vapaaehtoistoiminnasta tulee selkeästi ajoitettu harrastus omine rooleineen ja vastuineen. Suomen punainen risti ja monet muut järjestöt laajensivat ripeästi toimintaansa maahanmuuttajien määrän lisäännyttyä. Yksin asuminen tai yksinäisyyden kokemukset ulottavat vaikutuksensa kuoleman läheisyyteen. Saattohoidon kehittäminen on nostattanut esiin tarpeen valmentaa vapaaehtoisia henkilöitä ihmisen vierelle olemaan läsnä kuoleman lähestyessä. Toimintakyvyn heiketessä vapaaehtoisen henkilön apu lääkärikäynneillä tai asioiden hoitamisessa muodostuu tärkeäksi itsenäistä elämistä turvaavaksi muodoksi. Motiivit vapaaehtoistoimintaan ryhtymiseksi ovat moninaiset. Suhde on siis molemmin puolin palkitseva ja tunne omasta tarpeellisuudesta lisää ystävänä toimivalle henkilölle tunnetta omasta merkityksellisyydestä. Ohjaustoiminta auttaa ihmisiä hoitamaan itsenäisesti asioitaan ja ehkäisee samalla syrjäytymistä digitalisoituvasta yhteiskunnasta. Elämää ja hyvää toimintaa voi kukin edistää kirjoittamalla elinluovutustestamentin, testamenttaamalla omaisuutta tai lahjoittamalla varoja esimerkiksi järjestöjen toimintaan. Potilasjärjestöissä toimivista moni kokee saaneensa vertaishenkilöltä ymmärtävää tukea ja uskoa tulevaan sairautensa vaikeimpina hetkinä. Kun elämä rajautuu kotiin ja mahdollisuudet tuttavien tapaamiseen vähenevät, on vapaaehtoisten rooli ystävänä korvaamattoman tärkeää. 4 H yvinvointiyhteiskuntamme kustannusten kasvua ja palvelujen riittämättömyyttä kritisoitaessa välittyy varsin yksipuolinen kuva siitä tuesta ja avusta, mitä ihmisillä on saatavilla. Osalla on merkittävä rooli yhteiskunnan turvallisuuden edistämisessä, kuten Suomen pelastusalan keskusjärjestön tai meripelastusseuran organisoimalla toiminnalla. Vapaapalokunnat vahvistavat virallista palontorjuntaa harvaan asutuilla seuduilla. Vapaaehtoiset käsittämättömän suuri voimavara Päätoimittajalta Satu Helin. Palveluista suuri osa on korjaavaa toimintaa, vaikka jo vuosikymmenten ajan mm. Merkittävän osan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä toteuttavat ihmiset itse edistäessään omaa hyvinvointiaan, järjestöt organisoidessaan vapaaehtoistoimintaa ja ihmiset auttaessaan toisiaan ilman mitään välittäjäorganisaatiota. Vapaaehtoistoiminnan muodot ovat moninaiset, minkä huomaa järjestöjen yhteiskokoontumisissa. Näissä järjestöissä vapaaehtoisten toiminta on pitkälle organisoitua ja toimijat ovat saaneet tehtäväänsä koulutusta. Jotkut hakevat vapaaehtoistoiminnasta vastapainoa työlleen tai paikkaa kehittää osaamistaan tehtävissä, mihin työ ei tarjoa mahdollisuuksia. Yhteiskunnan digitalisoituminen on tuonut tarpeen soveltaa hyviksi koettuja vertaistoimijoiden malleja myös ikääntyneiden ihmisten tietotekniikkataitojen kehittämiseen. terveydenhuollon tavoitteena on ollut ongelmien ja sairastumisen ehkäisy niiden varhaisvaiheet tai riskiryhmät tunnistamalla ja tuottamalla ihmisille tietoa hyvinvointia ja terveyttä uhkaavista ja ylläpitävistä tekijöistä. Ympäristökatastrofien tai kansallisten teemapäivien yhteydessä toteutettavat lipaskeräykset yhtenä vapaaehtoistoiminnan muotona sopivat niille, jotka eivät halua järjestöissä merkittävää vastuuroolia tai säännöllisiä kokoontumisia esimerkiksi järjestöjen hallintoelimissä. Kunnioitettavaa vapaaehtoistoimintaa edellä kuvattujen lisäksi Suomessa on ns. Ongelmia ehkäisevässä toiminnassa palvelujärjestelmällä ja yhteiskunnan muulla kehittämisellä on omat roolinsa. Moni vapaaehtoinen kertoo saavansa auttamistoimintansa vastapainona itselleen ystävän tai ainakin mielekästä tekemistä. On oikeastaan käsittämätöntä, että edelleenkin puhutaan pääasiassa palveluista hyvinvointia ja terveyttä tuottavina tekijöinä. Yksin asuminen yleistyy
Mutta myös organisoidulle vapaaehtoistyölle on tilausta aiempaa enemmän. Meillä on Suomessa esimerkiksi vahva talkootoiminnan ja ”kaveria ei jätetä” välittämisen perinne. Organisoidussa vapaaehtoistoiminnassa toiminnan laatuun kiinnitetään erityishuomiota ja toiminnalle asettuu myös enemmän lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Miksi vapaaehtoistoiminnasta ja sen eri muodoista on ryhdytty keskustelemaan aiempaa enemmän juuri 2000-luvulla. Vapaaehtoistoimintaa organisoivat hyvin monenlaiset yhteisöt. Vapaaehtoinen toiminta on yhteiskunnan luottamuksen ja sujuvuuden välttämätön liima. Siis kuinka välttämätöntä yhteiskunnan sujuvuudelle vapaaehtoistoiminta on. Kolme suurinta aluetta ovat liikunta, senioreiden parissa tehtävä vapaaehtoistyö sekä lasten ja nuorten parissa tehtävä vapaaehtoistyö. Onko avuntarve yhteiskunnassa noussut. Vuonna 2015 Suomessa tehdystä vapaaehtoistyöstä oli organisoitua 53 prosenttia, organisoimatonta 31 prosenttia ja molempia yhtä paljon 16 prosenttia. On palattu vapaaehtoistoiminnan ytimeen – itse tehdään itselle – mutta nyt ote ja ympäristö ovat uudet. Myös rahoittajat asettavat organisoidulle toiminnalle kriteerejä. Anitta Raitanen toiminnanjohtaja Kansalaisareena Suomessa vahva talkootoiminnan perinne kysy & vastaa. Mitä kaikkea he tekevät. Vahvassa hyvinvointivaltiossa palvelut tuotettiin ammattilaisten voimin – vertaisille ja vapaaehtoisille ei ollut tilaa. Vapaaehtoistoiminta on jokaisen perusoikeus ja vapaaehtoistoiminnan organisoiminen on perustuslailla ja yhdistyslailla säädeltyä oikeutta aktiiviseen kansalaistoimintaan. 5 Vanhustyö 2 • 2016 Vapaaehtoistoimintaa tekee tutkimusten mukaan noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Omaehtoisen ja vapaaehtoisen tekemisen eetos luo luottamusta yhteiskuntaan ja sillä on tutkimusten mukaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia paitsi ihmisten elämänlaatuun, elinikään ja terveyteen, myös jopa talouteen. Vapaaehtoiset toimivat tänä päivänä lähes kaikilla yhteiskunnan alueilla. Tuottamisen ja kuluttamisen rajapinta hämärtyy, jopa häviää. Vapaaehtoistoimintaa on ollut kautta aikojen. Vapaaehtoistyötä tehtiin vuonna 2015 henkilötyövuosiksi muutettuna yhteensä noin 170 000 henkilötyövuotta. Kulttuurija asukastyössä vapaaehtoistyö on lisääntymässä. Aktiivinen kansalaistoiminta, omaehtoinen ja vapaaehtoinen toiminta on eurooppalainen itseisarvo sinänsä. Vapaaehtoinen toisista välittäminen ja omaehtoinen toiminta on se perusta, jolle kaikki ihmisten yhteisöt rakentuvat. Ammattitaitoa ja ammattilaisia tarvitaan entiseen malliin esimerkiksi toimintakyvyn ongelmien ratkaisussa, mutta entistä enemmän ongelmien ennaltaehkäisyssä ja vapaaehtoistyön ja vertaistuen tavoitteellisessa ja onnistuneessa sovittamisessa palveluketjuihin. Vapaaehtoistoiminta, järjestöt ja yhdistykset ovat pohjimmiltaan välittämisen ja merkityksen luojia, elämyksen tuojia, osallistavia ja joukkoistavia toimijoita. Historian kuluessa aito osallistuminen on usein hukkunut yhdistysja järjestökoneiston rattaisiin, rakenteiden tehokkuus syrjäyttänyt ihmisen innostuksen. Ja vapaaehtoistyön pohjalta, yhteisestä välittämisestä ovat syntyneet myös nykyisen hyvinvointivaltion palvelut. Uudessa arjessa ymmärretään vertaisten voima ja ennaltaehkäisyn merkitys. Samaan aikaan kun elämysmaailmalle, merkityksille ja välittämiselle – vertaisajalle on uudenlaista kysyntää, myös palveluissa tarvitaan uudenlaista tuottamista. Jos tätä panosta ei olisi, miten yhteiskunta pärjäisi. Voiko kuka tahansa lähteä organisoimaan vapaaehtoistoimintaa. Nyt tämä innostus nousee uudelleen ja kanavoituu vapaisiin toimintaryhmiin, verkostoihin, vapaaehtoiseen ja omaehtoiseen toimintaan, omaehtoiseen välittämiseen. Maailma on murroksessa. Laadusta hyötyvät niin vapaaehtoistyön kohteena olevat kuin sen tekijätkin. Uuden ajan vapaaehtoistyössä vapaaehtoinen otetaan aidosti mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan sitä toimintaa, johon hän itse osallistuu tai joka häneen vaikuttaa
Tuoreet eläkeläiset ovat aktiivisia verkossa Uudet eläkeläiset käyttävät verkkoa ahkerasti. Vastaajien mukaan tärkeimmät syyt sähköisten palveluiden käyttöön ovat helppous ja ajansäästö. Pankkija vakuutusasiat hoidetaan mieluiten verkossa Tutkimuksesta selviää, että kyselyyn vastanneista tuoreista eläkeläisistä peräti 97 prosenttia on käyttänyt pankkitai vakuutusasioiden sähköisiä palveluita. Laitteet saisivat mielellään myös olla selkeämpiä ja edullisempia, Hakkarainen mainitsi. Yli joka kolmas, 39 prosenttia, on myös tehnyt näin. Eniten sähköisten palveluiden käyttäjät maksavat verkossa laskuja ja tarkistavat tilin saldoa. Tuoreet eläkeläiset verkossa -tutkimus toteutettiin syksyllä 2015 verkkokyselynä henkilöille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostinsa Ilmariselle vanhuuseläkehakemuksensa yhteydessä. Teksti: Leena Valkonen Kuva: iStock iAREENA. Lähes jokaisella tuoreella eläkeläisellä on käytössään tietokone, älypuhelin tai tabletti, kertoo Ilmarisen ja Osuuspankin tekemä tutkimus, joka julkaistiin Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton yhteisessä iAreena ajankohtaisfoorumissa helmikuussa. – Uskomme, että digitalisaatio on ainutkertainen mahdollisuus, ensimmäistä kertaa historiassa meillä on mahdollisuus parantaa yhtä aikaa sekä asiakaskokemusta että toiminnan tehokkuutta. Naisia huolettaa yhteiskunnan teknistyminen useammin kuin miehiä. Vertaistuki voi siis olla eläkeläisille merkittävä voimavara, Hakkarainen totesi. Valtaosa kyselyyn vastanneista eläkeläisistä uskoo myös, että laitteiden käyttö on tulevaisuudessa entistä helpompaa. – Suurin osa tuoreista eläkeläisistä, 81 prosenttia, kokee voivansa auttaa itseään vanhempia henkilöitä. – Ihmiset rakastavat enemmän pankkikonttoreita, kuin käyttävät niitä, sanoi OPn digitalisaatiosta ja asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Harri Nummela omassa esityksessään. Yli 90 prosenttia vastanneista hoitaa pankkija vakuutusasiansa mieluiten asioimalla verkkotai mobiilipalvelussa. 70 prosentilla vastaajista on älypuhelin ja 50 prosentilla tabletti-tietokone. Joka kolmas uusi eläkeläinen kokee tietotekniset taitonsa hyviksi ja joka toinen kohtalaisiksi. Tutkimuksen mukaan eläkeläiset ovat innokkaita opettelemaan uusien verkkopalveluiden sekä -teknologioiden käyttöä. – Eläkeläiset kuitenkin toivovat lisää käytännön opastusta, jotta he pystyvät käyttämään laitteita mahdollisimman monipuolisesti. Kyselyn vastausprosentti oli 54, ja siihen vastasi yhteensä 635 henkilöä. Suurimmaksi huolenaiheeksi koetaan tietoturvakysymykset, tätä mieltä oli 84 prosenttia vastanneista. – Uusien eläkeläisten osaamisen taso on jo nyt yllättävän hyvä yleiseen mielikuvaan nähden, sillä useampi kuin joka toinen vastanneista ei koe useimpia tietoteknisiä asioita hankalina, kertoi Ilmarisen asiakaspalvelujohtaja Minna Hakkarainen. Kyselyn mukaan tuoreilla eläkeläisistä 49 prosentilla on myös kokemusta sosiaalisesta mediasta, 61 prosentilla verkkopuheluista sekä 48 prosentilla erilaisista peleistä. Tutkimuksen mukaan 99 prosentilla uusista eläkeläisestä on jokin laite, jolla pääsee internetiin. Suurin osa, 81 prosenttia, myös uskoo käyttävänsä tulevaisuudessa nykyistä enemmän verkkoja mobiilipalveluita. Kyselyyn vastanneet ovat 62–68-vuotiaita. 6 T uoreet eläkeläiset verkossa -tutkimuksella selvitettiin äskettäin vanhuuseläkkeelle jääneiden asiointia ja käyttäytymistä verkossa. Vain pieni joukko, 3 prosenttia, haluaa hoitaa asiansa konttorissa. Eläkeläiset käyttävät ensisijaiset verkkoasiointiin tietokonetta
EU:ssa on tekeillä direktiivi, joka takaa julkisten verkkopalvelujen saatavuuden. Saariluoma muistutti myös, että muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivässä eli vuosittain noin 13 000 henkilöä. Valtiovallan on edistettävä asiaa aktiivisesti. . Hän odottaa, että saa vastauksen pian ja on pettynyt, jos niin ei tapahdu. Digitaitojen oppimiseen liittyen ministeri kertoi esimerkin omasta isästään, joka on syntynyt vuonna 1939 ja työskentelee edelleen perheyhtiössä. Isäni oli pitkään sitä mieltä, ettei hän enää tässä iässä opettele tietokoneen käyttöä. 7 Vanhustyö 2 • 2016 Digitaaliset palvelut kuuluvat kaikille Liikenneja viestintäministeri Anne Berner korosti tilaisuudessa omassa puheenvuorossaan, että digitaaliset palvelut kuuluvat kaikille jo lainkin mukaan. 60-vuotias pärjää yhtä hyvin uuden kanssa kuin 20-vuotias, mutta tosin eri avuilla. Siihen tarvitaan vain motivaatiota. Digitaalisen liiketoiminnan kärkihankkeessa tavoitteena on luoda suotuisa toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja uusille liiketoimintamalleille. – Digitaitaitojen opettelu on tahdosta ja halusta kiinni. 1/3 yli 80-vuotiaista kärsii muistisairauksista. Iäkkäät ihmiset olleessaan terveitä suoriutuvat hyvin ja oppivat, mutta muistisairaiden kohdalla tilanne on toinen. Ilmarisen tutkimuksen mukaan 99 prosentilla uusista eläkeläisestä on jokin laite, jolla pääsee internetiin.. Bernerin mukaan monet yritykset ovatkin kehittäneet erinomaisia uudenlaisia sähköisiä palveluita, joita on helppo käyttää ja jotka ratkovat konkreettisia ongelmia, tehden arjesta sujuvampaa. iAreenassa julkaistiin Vanhustyön keskusliitossa kehitetty toimintamalli, josta lisää seuraavilla sivuilla. Kaikilla meillä on valmiudet siihen, Berner totesi. iAreenassa kuultiin myös digitalistaatioon liittyvä paneelikeskukstelu, jossa teemaan pureutuivat toimittaja Johanna Korhosen johdattamana johtava asiantuntija Kimmo Haahkola Sitrasta, eHoiva Palveluverkon toimitusjohtaja Juha Hietasarka sekä projektitutkija Reija Kuoremäki Jyväskylän yliopiston Agora-Centeristä. Niin kauan kuin ihmisellä ei ole vakavia keskushermostosairauksia, hän pärjää uuden opettelussa. Hallitusohjelmassa digitalisaatio on keskeisessä roolissa. Teknofobiaa esiintyy eniten vanhuksilla, hän muistutti. Hän nukkuu vähän ja viestejä ja kuvia voi tulla mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Pari vuotta sitten hän hankki iPadin. . Tänä vuonna seminaari järjestettiin kuudennen kerran. iAreena on Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämä seminaari ajankohtaisesta ikääntyvien asioihin liittyvästä teemasta. Nyt hän on aina tablettinsa kanssa. Tutki ensin, miten ihmiset elävät Kognitiotieteen professori Pertti Saariluoma Jyväskylän yliopistosta muistutti puheenvuorossaan, että tutki ensin, miten ihmiset elävät ja määrittele vasta sitten vaatimukset tekniikalle
8 Ikä ei estä surffaamista Kokkolan SeniorSurf luotsaa ikääntyneet ihmiset palvelujen ja tietojen maailmaan Suomen nopea digitalisoituminen pakottaa ikäihmiset opettelemaan tietokoneen käyttöä, sillä paperiset hakemukset ja asiakirjat, käteisraha ja henkilökohtainen palvelu ovat vähentyneet huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana. Ikääntyneiden ihmisten tietokoneen käytön opettelemisen tueksi Vanhustyön keskusliitto on luonut toimintamallin Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa-hankkeen avulla. Teksti: Minna Korva-Perämäki Kuvat: Marja Haapio, Päivi Mankinen
– Meillä on käytettävissä kaksi iPadia, pöytätietokone ja läppäri. Tämä tarkoittaa sitä, että emme esimerkiksi tietoturvasyistä ohjauksen aikana maksa laskuja, vaan neuvomme ikääntyneitä ihmisiä pankkipalveluiden käyttämisessä ilman henkilökohtaisten tunnusten käyttöä, hän kuvailee. Vapaaehtoisistamme paikalla on kerrallaan kaksi tai kolme, joten toiminnan aikana yhdelle jää Vapaaehtoinen opastaja Keijo Savola kertoo itsekin oppivansa ohjauksen aikana uusia asioita, joten vertaisohjaaminen on kokonaisuuttakin ajatellen todella hyvä toimintamalli. SeniorSurf-toiminnan lisäksi autan yksityisenä henkilönä muun muassa nepalilaisia opiskelijoita sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin, hän tiivistää. Kauppaoppilaitoksessa opettajana uransa tehnyt Keijo Savola 68v. Googlettamalla tietoa Vanhustyön keskusliiton luoman toimintamallin keskeinen asia on vertaisuus, jolloin vapaaehtoinen toimija voi olla itsekin ikääntynyt. Yllättävän monella ohjattavallani onkin ollut harkinnassa juuri iPad:in osto ja he ovat tulleet toimintaan tutustumaan siihen ennen ostopäätöksen tekoa, hän lisää tyytyväisenä. Tuolloin kävimme läpi itse toimintamallin lisäksi muun muassa turvallisuusasioita. Täällä käy hyvin laajasti erilaisia ohjattavia, joista jokainen ohjautuu sellaiselle vapaaehtoisella, joka osaa parhaiten auttaa juuri hänen asioissaan. – Olemme tutustuneet yhdessä myös iPadin käyttöön ja suosittelen lämpimästi sitä heille, sillä se on toiminnoiltaan suhteellisen yksinkertainen ja turvallinen. Mankinen jatkaa, että heillä SeniorSurf -toimintaa toteutetaan kaksi tuntia joka keskiviikko Seniorikeskus Pettersborgin tiloissa. Pyrin ohjaajana ohjattavia koskemaan rohkeasti koneen hiireen ja klikkailemaan sillä. – Vapaaehtoisen toimijan ei tarvitse olla erityisen hyvä tietotekniikassa, sillä tänne tulevat haluavat oppia aivan perusasioita tietokoneen käynnistämisestä sähköpostin luomiseen. Itse osaan auttaa etsimään tietoa hyvin laajasti, sekä laittamaan esimerkiksi kuvia kamerasta tietokoneelle. Selkokieltä ja kertaamista Kokkolan SeniorSurf -toiminnassa alusta saakka mukana ollut kaksikielinen Matz Wiik 34v. sanoo saavansa itselleen hyvän mielen siitä, että voi pienellä teolla ilahduttaa muita. Osalle jo pelkästään tietokoneeseen koskeminen on suuri kynnys, jolloin tehtäväkseni jää lähinnä kannustaminen ja rohkaiseminen. 9 Vanhustyö 2 • 2016 P rojektityöntekijä Päivi Mankinen Kokkolan Seniorikeskus Pettersborgista kertoo, että heidän oma SeniorSurf-toimintansa käynnistyi viime syksyn aikana. – Saimme toiminnan käynnistämiseksi hyvän taustakoulutuksen projektisuunnittelija Tiina Etelämäen ohjaamana. kertoo käyttäneensä itse aikoinaan tietokonetta työssään ja kokee vapaaehtoisena toimijana päivittävänsä samalla omia taitojaan. Ikä ei ole este oppimiselle Englannin kielen opettajana työskennellyt Anja Tyrjy 80v. – Toimin päätyökseni turvallisuusalan yrittäjänä, joten hallitsen tietokoneiden käytön hyvin. Osa toimintaan osallistuvista ikääntyneistä ihmisistä tuo myös oman läppärin tai tabletin mukanaan. Työskentely vapaaehtoisena on hyvin palkitsevaa. noin tunti aikaa keskustella omista tietokoneasioista, hän kuvailee. Wiik kertoo, että ikäihmiste ovat kiinnostuneet erityisesti hakemaan tietoa Googlen kautta ja juttelemaan Skypen kautta kauempana asuvien sukulaisten kanssa. Ikääntyneiden ihmisten kanssa toimiessa täytyy itse muistaa unohtaa kaikki ATK-alan vaikealta kuulostavat termistöt ja keskittyä toimimaan rauhallisesti ja selkokielellä ohjattavan kanssa. kertoo omistaneensa aikoinaan vanhan kunnon roh. Jos saan heitä vähänkin autettua esimerkiksi pelon voittamisen suhteen, olen saanut avattua heille portit aivan uuteen maailmaan, hän kuvailee tyytyväisenä
SeniorSurf SeniorSurf Nutridrink on kliininen ravintovalmiste vajaaravitsemuksen ruokavaliohoitoon. Toiminnanjohtaja Satu Helin julkisti ja esitteli mallin iAreena-tilaisuudessa. et al. SeniorSurf – seniorit verkkoon toimintamallin avulla V anhustyön keskusliitossa on kehitetty toimintamalli ikääntyneiden ihmisten tietotekniikkataitojen edistämiseksi vertaisopastuksen avulla. Ikääntyneitä ihmisiä toimii nettiopastajina jo monissa yhdistyksissä, palvelutaloissa ja kirjastoissa. Toimintamalli on kehitetty palvelemaan erilaisia organisaatioita, ja sitä on testattu muun muassa palvelutaloissa, kirjastoissa, hyvinvointikeskuksissa ja eläkeläisyhdistyksissä. Prevalence of risk of malnutriti on and associated factors in home care clients, Jour Nursing Home Res 2015;1:47-51 Haluatko lisäti etoa tuott eistamme ja koti hoidon koulutusohjelmasta. Tästä julkaisusta löydät neuvoja ja vinkkejä vertaisohjaajatoiminnan käynnistämiseksi nettiopastukseen. Mielestäni täällä Kokkolan Seniorikeskus Pettersborgissa on mahtavat ja kärsivälliset ohjaajat ja suosittelen ehdottomasti kaikkia ikääntyneitä ihmisiä tulemaan toimintaan rohkeasti mukaan iästä riippumatta, hän iloitsee. Sivuilta löytyy myös muuta opastusmateriaalia sekä videoita nettiopastustoiminnan käynnistämiseen. Olen iloinen siitä, että kykenen vointini puolesta oppimaan asioita ja käymään täällä, toisin kuin moni muu ikääntynyt ihminen jää tämän asian ulkopuolelle. Ihminen oppii tietotekniikkaa vanhanakin, jos vaan on motivaatiota. Aineisto on maksuttomasti tulostettavissa Vanhustyön keskusliiton sivuilta. Ota yhteytt ä: infosuomi@nutricia.com Suomalaisen tutkimuksen mukaan vajaaravitsemus on vakava ongelma. Lue lisää www.vtkl.fi/seniorsurf Myös sinun organisaatiosi voi olla auttamassa ikääntyneitä ihmisiä tietotekniikan ja sähköisten palveluiden pariin. RAVITSEMUSHOIDOLLA TUKEA KOTONA ASUVALLE IKÄÄNTYNEELLE 125 ml ullo Vitamiineja ja kivennäisaineita kcal 300 Proteiini 18 g p *Kaipainen T. Opastukset ovat yleensä kaikille avoimia ja maksuttomia. Tyrjy kertoo käyttävänsä läppäriään lähinnä laskujen maksuun, sähköpostiin, musiikin kuunteluun ja tietojen etsimiseen. jakkeen, joten on päässyt kokeilemaan netin käyttöä jo työnsä aikana. Olen sen verran ikääntynyt, että tuttavapiiristäni löytyy sellaisiakin henkilöitä, joilla ei ole edes kännykkää, hän kuvailee. 10 Projektityöntekijä Päivi Mankinen opastettavien Olavi Myllymäen ja Anja Tyrjyn kanssa kahvilla Seniorikeskus Pettersborgin SeniorCaféssa. Sitä käytetään terveydenhuollon ammatti laisen ohjauksessa. Julkaisussa käydään läpi muun muassa nettiopastuksen hyvät käytännöt ja nettiopastajien rekrytointi ja perehdyttäminen sekä markkinointiin liittyvät asiat. Ota tämä toimintamalli haltuun ja saat apua omannäköisen toiminnan käynnistämiseen. Opin itse uusia asioita kokeilemalla ja kirjoittamalla uudet asiat aina paperille. Toimintamalli on koottu oppaan muotoon, jonka avulla on helppo lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan vertaisopastustoimintaa missä tahansa organisaatiossa. – Tietotekniikka on kehittynyt valtavasti eläkkeellä olemisen aikanani, joten olen joutunut opettelemaan kaikkea alusta. Löydät tämän toimintamallin myös sähköisenä osoitteesta: www.vtkl.fi/seniorsurf Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puhelin (09) 350 8600 info@vtkl.fi, www.vtkl.fi Vanhustyön keskusliitto Ikääntyneet ihmiset vapaaehtoisina vertaisohjaajina Miten organisaatio käynnistää nettiopastuksen. Samalla olet edistämässä ikääntyneiden ihmisten mahdollisuuksia osallisuuteen digitalisoituvassa yhteiskunnassa. 75 vuott a täytt äneistä lähes yhdeksän kymmenestä (86 %) on vajaaravitsemusriskissä tai vajaaravitt uja.* Nutridrinkin avulla voidaan lisätä ravinnonsaanti a tehokkaasti .. Miten käynnistän nettiopastuksen -materiaali löytyy Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta SeniorSurf-osiosta. Tietotekniikan opettelu yksin on kuitenkin haastavaa, Helin korosti. – Hankalinta minusta internetissä on turhan sälän ja mainosten määrä, mikä häiritsee toimintaan keskittymistä. Se on digitalisoituvassa yhteiskunnassa suoriutumisen este sekä syrjäytymisen uhka. – Noin 500 000 suomalaista yli 65-vuotiasta ei käytä tietotekniikkaa
75 vuott a täytt äneistä lähes yhdeksän kymmenestä (86 %) on vajaaravitsemusriskissä tai vajaaravitt uja.* Nutridrinkin avulla voidaan lisätä ravinnonsaanti a tehokkaasti .. et al. SeniorSurf – seniorit verkkoon toimintamallin avulla Nutridrink on kliininen ravintovalmiste vajaaravitsemuksen ruokavaliohoitoon. Prevalence of risk of malnutriti on and associated factors in home care clients, Jour Nursing Home Res 2015;1:47-51 Haluatko lisäti etoa tuott eistamme ja koti hoidon koulutusohjelmasta. Sitä käytetään terveydenhuollon ammatti laisen ohjauksessa. Ota yhteytt ä: infosuomi@nutricia.com Suomalaisen tutkimuksen mukaan vajaaravitsemus on vakava ongelma. RAVITSEMUSHOIDOLLA TUKEA KOTONA ASUVALLE IKÄÄNTYNEELLE 125 ml ullo Vitamiineja ja kivennäisaineita kcal 300 Proteiini 18 g p *Kaipainen T
Nyt reilussa kolmessa vuodessa toimintamalli on levinnyt ympäristökuntiin Keravalle, Tuusulaan, Hyvinkäälle ja Nurmijärvelle. Mukaan voisi tulla silloin, kun itsellä on sopivaa aikaa ja kiinnostusta aiheeseen. 12 S iskojen ja Simojen yhteisö alkoi kasvaa ja kehittyä vuonna 2013, jolloin yhteisökehittäjä Eero Väisänen esitti Järvenpään kaupungille ideaa yhteisöllisen kansalaistoiminnan edistämiseksi. Saamme myös pientä toiminta-avustusta Järvenpään kaupungilta ja Tuusulan kunnalta. – Käynnistettiin pop up -tapahtumia, järjestimme esimerkiksi vierailuja ja ulkoilutapahtumia palvelutaloihin siellä asuvien virkistämiseksi. – Tiedossa oli, että ihmiset haluaisivat osallistua vapaaehtoistoimintaan ja auttaa toisia ihmisiä, mutta he eivät halua sitoutua pitkäaikaisesti. Myös seurakunnat tukevat toimintaamme, Väisänen sanoo ja jatkaa: – Toiminta kehittyy koko ajan ja kaikki ehdotukset siitä, mikä olisi kiinTeksti: Leena Valkonen Kuvat: Jukka Jusslin Siskot ja Simot – auttavat ja välittävät yhteisöllisesti Siskot ja Simot on Etelä-Suomessa Keski-Uudellamaalla toimiva luovan välittämisen yhteisö, jossa vapaaehtoistoimintaan liittyviä tapahtumia järjestetään pop up -periaatteella. – Siskot ja Simot toimii muutenkin tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Välittämisen keikat on suunnattu etupäässä toimintaan iäkkäiden ihmisten kanssa. Ohjelmaa suunnitellaan kuntakohtaisissa suunnitteluryhmissä, joissa osassa on mukana myös kunnan edustaja. Tapahtumista tiedotettiin lähinnä sosiaalisessa mediassa. Uudet mukaan liittyneet kunnat eivät ole vielä toiminta-avustuksesta päättäneet. Aloimme miettiä uutta mallia, jossa osallistumisen kynnys olisi matala, eikä säännöllistä sitoutumista tarvittaisi. Sofia Niemikoski, Tuulikki Petäjäniemi ja Aarno Järvinen uskovat vapaaehtoistyön voimaan.. Olimme yllättyneitä kiinnostuksesta ja osallistujien määrästä jo ensimmäisenä vuonna, Väisänen kertoo. Yhteisön toiminnassa on mukana satoja vapaaehtoisia
Anja Lukjanov on Jokelan Eläkkeensajien jäsen neljättä vuotta. Mirja Kaasinen auttoi paikalle Terttu Kärjen, 87, joka on paljasjalkainen Jokelalainen. Eräskin vanhus sanoi: Sai olla kuin muutkin ihmiset, ihminen muiden joukossa. Autamme ja tuemme miellämme toiminnan käynnistämisessä. Oman kylän unelmia Jokelassa Tuusulan Siskot ja Simot pitivät maaliskuussa Tuusulan pohjoisimmassa taajamassa Jokela-talolla keikan, jonka teemana oli Oman kylän unelmia. Vapaaehtoistoiminnastakin olen kiinnostunut, mutta en työelämäni aikana ehtinyt käydä kursseilla. 13 Vanhustyö 2 • 2016 nostavaa ja mielekästä välittämiseen ja kohtaamiseen liittyvää tekemistä, otetaan vastaan. – Ikäihmisten hyväksi tehtävä työ on aina ollut lähellä minua. Järvinen on tyytyväinen paikalliseen yhteishenkeen. Jokelan kansalaisopista tulivat tämänkertaiset taiteelliset esiintyjät lauluja lausuntaryhmä. Petäjäniemi toimii nykyisin Siskojen ja Simojen Tuusulan koordinaattorina. Toiminta on käynnistynyt Keski-Uudellamaalla, mutta toivomme, että Siskojen ja Simojen toimintaryhmiä syntyy muuallekin. – Olen työskennellyt seurakunnan emäntänä ja kun jäin eläkkeelle tunsin, että voisin tehdä muutakin kuin olla sohvalla. Hän vastasi tilaisuuden tarjoiluista. Koulutuksessa käytiin ensin syventäviä opintoja ja tietoa annettiin vapaaehtoistyöntekijän vastuista ja velvollisuuksista. – Täällä Jokelassa on ollut mukavaa, olen auttanut ihmisiä tulemaan sisään, auttanut päällysvaatteiden riisumisessa ja kahvituksessa. Voi osallistua kun itselle sopii Tuusulassa asuva Tuulikki Petäjäniemi liittyi yhteisöön vuonna 2014, kun yhdistyksen hallitukseen etsittiin tuusulalaista jäsentä. Käyn usein eri tilaisuuksissa. – En pysty enää heikentyneen näön vuoksi kulkemaan itsenäisesti, mutta onneksi minulla on kaveri. Lisäksi liikettä nivelille annettiin iloisella tuolijumpalla. Jokelan tiilitehtaan ja taajaman muuhunkin historiaan tilaisuudessa perehdytti kuvien kautta dosentti Sanna-Kaisa Spoof. On hienoa, kun on tällaista järjestettyä toimintaa, Terttu Kärki kiittelee.. Viime viikolla olimme katsomassa näytelmää. Viihdyn vanhusten parissa, täällä on mukavaa. Järjestelyjen taustavoimissa oli mukana Jokelan Eläkkeensaajat, jonka puheenjohtaja Aarno Järvinen kiittelee paikallisten asukkaiden aktiivisuutta osallistua tapahtumiin. Sofia Niemikoski, 16 v, on lukion ensimmäisellä luokalla Järvenpäässä. Paikalle kokoontui täysi salillinen väkeä seuraamaan parituntista ohjelmaa. Kurssiin kuuluu 10 tuntia vapaaehtoistyötä. Lukiossa oli vapaaehtoistyön kurssi yhteistyössä yhdistysverkoston kanssa, jota Sofia piti innostavana. Jokelan Lions Club kuljetti paikalle henkilöitä, jotka tarvitsivat kuljetusapua. Hän kuuluu myös Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset -yhdistykseen. Liikuttaa kyllä, kun osallistujat kiittelevät välillä kyyneleet silmissä. Tapahtumissa on ollut vapaaehtoisina mukana pariskuntia ja kokonaisia perheitäkin. Laulan kirkkokuorossa alttoa, ja olen kohta ollut 60 vuotta Jokelan kirkkokuorossa. Omaishoitajille ja hoidettaville on myös tärkeää, että järjestetään tilaisuuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia, hän sanoo. – Ja kyllä vapaaehtoistyöstä saa itselleen merkitystä elämään ja hyvää mieltä. Petäjäniemen mukaan toiminnassa on parasta, että mukaan voi tulla silloin, kun itselle sopii. Tässä toiminnassa lämmittää erityisesti se, että ei tarvitse olla minkään yhdistyksen jäsen ja mukaan voi tulla ilman kurssitustakin
Lausunnonantajien mielestä raportissa on paneuduttu hyvin vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen ja tekemiseen liittyviin keskeisiin ongelmakohtiin. Osa lausunnonantajista esitti, että työttömän velvollisuudesta ilmoittaa tekemästään vapaaehtoistyöstä TE-toimistolle voitai. Vapaaehtoistyön merkitys hyvinvoinnin lähteenä tunnustetaan yleisesti. Raportin ehdotuksiin pystyi ottamaan kantaa marraskuun 2015 loppuun Lausuntokierros vapaaehtoistoiminnasta : Verotuskysymyksistä eniten palautetta Valtiovarainministeriön asettama Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmä julkaisi ja luovutti loppuraporttinsa Vapaaehtoistyö, talkootyö, naapuriapu kaikki käy lokakuussa 2015. Oikeusministeriöltä vapaaehtoistyön verkkosivut Lausunnonantajat kannattivat yksimielisesti vapaaehtoistoimintaan liittyvien kysymysten koordinaatiovastuun nimeämistä yhdelle ministeriölle. Oikeusministeriö on perustanut sivuston osoitteeseen www. demokratia.fi/tietotori/vapaaehtoistyo. Verohallinto valmistelee vuosittaisen järjestöjen verotusfoorumin järjestämistä. On hienoa, että hallinto ja kansalaisjärjestötoimijat ovat yhdessä tehneet tällaisen poikkihallinnollisen selvitystyön sekä antavat konkreettisia parannusehdotuksia vapaaehtoistyön helpottamiseksi, ministeri Vehviläinen totesi. 14 SELVITYSTYÖ S uomessa lähes 40 % väestöstä tekee vapaaehtoistyötä. Ohjeistuksen hajanaisuus aiheuttaa sekä vapaaehtoistyöntekijälle että vapaaehtoistyötä organisoiville tahoille epätietoisuutta ja voi muodostaa esteen vapaaehtoistyöhön ryhtymiselle. – Vapaaehtoistoiminta, talkootyö ja naapuriapu kannattelevat tätä yhteiskuntaa. Valtiovarainministeriön asettama Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmä julkaisi ja luovutti loppuraporttinsa Vapaaehtoistyö, talkootyö, naapuriapu kaikki käy kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläiselle lokakuussa 2015. Raportin ehdotukset saivat runsaasti palautetta. Selvitystyön yhteydessä myös matkaja kulukorvausten riittävyyttä ja soveltamisalaa arvioidaan. Valtiovarainministeriö vastaanotti yhteensä 54 kirjallista palautetta. Tutkimusten mukaan yhä useammat suomalaiset haluaisivat tehdä vapaaehtoistyötä, jos siihen ryhtyminen olisi helppoa. Selkeyttö ohjeistuksiin ja lisää tiedotusta Kaikki lausunnonantajat kannattivat työryhmän ehdotusta selkeyttää ohjeita ja lisätä tiedotusta työttömän oikeudesta tehdä vapaaehtoistyötä menettämättä työttömyysturvaa. Yhdistysten ja säätiöiden verotuksen selvittäminen aloitetaan 2017-2018. Työryhmä sai raporttinsa ehdotuksista runsaasti palautetta. Matkaja kulukorvausten tulisi useiden lausunnonantajien mukaan olla saajalleen verovapaita tiettyyn rajaan saakka matkaja kulukorvausten maksajan asemasta (järjestö, yhteiskunnallinen yritys, seurakunta, liikelaitos jne) riippumatta. Koordinointivastuun määrääminen oikeusministeriölle ja seurantavastuu osoittaminen valtioneuvoston demokratiaverkostolle sai laajasti kannatusta. Teksti: Herttakaisa Kettunen (toim.) saakka lausuntopalvelu.fi:ssä. Sivusto siirtyy myöhemmin osaksi suomi.fi -palvelua Vero-ohjeiden tulkinta yhdenvertaiseksi Lausunnonantajat antoivat eniten palautetta verovapaiden matkaja kulukorvausten määrästä sekä laajuudesta. Työryhmän ehdotus vapaaehtoistoimintaan liittyvien ohjeiden kokoamisesta yhdelle verkkosivulle sai laajalti kannatusta
Kunnon Hoitaja -kouluttajakoulutus. Vakaasti ja vammoitta – tehokasta liikuntaharjoittelua iäkkäiden kaatumisten ehkäisyyn 22.11. ja 30.11.2016, Helsinki . Iloa ja voimaa ympäristöstä – Ikäinstituutin verkostopäivä, 8.12.2016, Helsinki Kyseisistä teemoista järjestetään myös tilauskoulutuksia. Valtakunnalliset terveys liikuntapäivät 11.–12.10. Vi erbjuder skolning också på svenska. Iäkkäiden toimintakyvyn edistäminen liikunnan keinoin 26.–27.10.2016 + 1 pv, Helsinki . 10.10. Osaava Hoitaja – arjen mielekkyyttä tukevia menetelmiä vanhustyöhön 28.9., 12.10., 2.11. Tulossa! 26. Mielen hyvinvoinnin silta – keskusteluryhmän ohjaajakoulutus 26.10. Koultus soveltuu ikääntyneiden liikuntaryh mien aloitteleville ohjaajille sekä kokeneille ohjaajille, joilta puuttuu alan pohjakoulutus. Rahankeräyslain uudistaminen jakoi mielipiteitä Rahankeräyslain uudistaminen jakoi lausunnonantajien mielipiteet. • Vuonna 2010 vastaavassa kyselyssä hiukan useampi (34,4 prosenttia) ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä samana aikana, ja tuntimääräksi arvioitiin keskimäärin 13,35. Koulutusta 2016 • Vuonna 2015 joka kolmas (32,7 prosenttia) kansalaisista ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä neljän viimeksi kuluneen viikon aikana. Lisätietoja muista koulutussisällöistämme ja ilmoittautumiset www.ikainstituutti.fi /koulutus. Koulutuspäivä soveltuu iäkkäiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Osa piti uudistusta toivottavana ja osa taas näki, että uudistus saattaisi heikentää rahankeräysten luotettavuutta. Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutus 26.4.2016, Helsinki . www.ukkinstituutti.fi/koulutus Tutustu koulutuksiin verkossa! ukkoulutus@uta.fi puh. Työryhmän esitys aktiivisen kansalaisuuden opettamisesta ja tietoisuuden lisääminen yhteiskunnallisen toiminnan monimuotoisuudesta sekä koulujen ja järjestöjen yhteistyön edistämisestä sai laajasti kannatusta. Suuri osa lausunnonantajista piti tarpeellisena helpottaa avustusten hakujärjestelmää. alkava koulutuskokonaisuus sisältää verkkoopintoja ja yhden lähiopetuspäivän. Eri kohderyhmille suunnattuja harjoitusohjel mia teoriassa ja käytännössä. http://www.demokratia.fi/tietotori/vapaaehtoistyo (09) 6122 160 • info@ikainstituutti.fi • www.ikainstituutti.fi Koulutusta vanhustyön ammattilaisille . Aiheena liikunta lääkkeenä. | 180 € Ajankohtaista tutkittua tietoa iäkkäiden kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisystä. 15 Vanhustyö 2 • 2016 siin luopua. 03 282 9600 Terveysliikunnan ohjaaminen ikääntyneille – turvallista ja tehokasta ryhmäliikuntaa Monimuotokoulutus tarjoaa tutkittua tietoa ikääntymismuutoksista ja niiden huomioimi sesta liikuntaharjoittelussa sekä työkaluja ikääntyneille tarkoitettujen ryhmäliikunta tuntien suunnitteluun ja toteutukseen. Pienarpajaisten katon nostaminen sai lausuntojen mukaan laajasti kannatusta. Kokonaistuntimäärä oli vuonna 2010 yhteensä 146 393 henkilötyövuotta ja vuonna 2015 yhteensä 167 890 henkilötyövuotta.. • Viidessä vuodessa kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että hiukan harvempi tekee vapaaehtoistyötä mutta ne jotka tekevät, tekevät sitä entistä enemmän. Arjen aarteet – muistisairaan ihmisen toimintakyvyn tukeminen 5.–6.10.2016, Helsinki . He arvioivat tehneensä vapaaehtoistyötä tuona aikana keskimäärin 18,09 tuntia. ja 9.11.2016, Helsinki . Iloa istumatansseista 11.–12.5.2016, Lahti . Valtaosassa lausunnoista vastustettiin rahankeräysten laajentamista koskemaan myös muita kuin yleishyödyllisiä yhteisöjä. Myös TE-toimistojen henkilökunnan koulutukseen ja ohjeiden tulkinnan yhdenvertaisuuteen kaikissa TE-toimistoissa toivottiin parannusta. Hinta 180 €
sevaa. Mistähän sitä keksisi jotain uutta. Kaikkien ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Aluksi kokoonnuttiin kolmen kollegan voimin ja myöhemmin piiri on laajentunut. Lisäksi teemme työtä osittain erilaisissa organisaatioissa, siksi myös asiantuntijuutta löytyy moneen lähtöön ja tiedon saaminen ja jakaminen tässä vertaisfoorumissa on helppoa ja palkitTeksti ja kuva: Leena Valkonen Vapaaehtoisverkostosta tukea toiminnanjohtajille Kyselyjen mukaan palvelutalojen toiminnanjohtajat kokevat itsensä melko yksinäiseksi työssään. – Itse kaipaan tuota edellä kuvattua höpöttelyä, vertaistukea, mutta myös ideoita arjen pulmiin tai jotain uutta. Kaarina Huhtaniska Ilvola-säätiöstä myötäilee kollegaansa. – Puhuttiin paljon ja aidoista asioista. Innostus yhteisiin asioihin sitoo osallistujat yhteen.. – Pidän tapaamisia jo oman jaksamisen kannalta erittäin tärkeinä ja hyödyllisinä. Eli väsyneen ja loppuun palaneen johtajan on vaikea auttaa omaa organisaatiota ja omia alaisiaan tekemään työnsä hyvin, mutta sen sijaan ”huippukokouksessa” ajatuksia tuulettanut johtaja voi hyvinkin tuoda energiaa ja uusia näkyjä työhön. – Asioiden pohtiminen omien kollegojen kanssa on hedelmällistä, on yhteinen kieli ja yhteisiä asioita, toisilla pienemmässä mitassa, toisilla suuremmassa. Täytyisi varmaan laajentaa ajattelua ja ottaa mallia vaikka teollisuudesta, hän pohtii. Anni Lausvaara Yrjö ja Hanna säätiöstä oli ensi kertaa mukana Itä-Suomen verkostotapaamisessa. Maarit Padatsu Vanhusten asuntoja palvelukeskus Ainalasta sanoo, että arjessa ei monellakaan ole ketään vertaista, jonka kanssa voisi päästää tulemaan juuri niitä tuntoja, mitä toiminnanjohtajan työ välillä aiheuttaa. Mielen ja kehon hyvinvoinnista huolehtimisesta ei saa tinkiä, toiminnanjohtajat muistuttavat. Jos vanhusten hyvinvointia edistää liikunta, ulkoilu ja kulttuuri niin eiköhän sama resepti toimi meille arjen ahertajillekin, hän lisää. Keskusteluissa löytyy uusia näkökulmia, oivalluksia ja helpotusta, toisillakin on samoja asioita. Uusi tällä alalla valitettavasti tuntuu olevan jo tehty. Lumikenkäily Tahkon huipulle toinen toistaan motivoiden ja kannustaen hioi tiimiä yhteen ja pusersi hikipisaroiden kera monia mietteitä. 16 T ätä mieltä ovat Itä-Suomen alueella toimivat toiminnanjohtajat, jotka ovat kokoontuneet vuosittain vapaamuotoisiin tapaamisiin vuodesta 1998 lähtien. Vapaaehtoiset verkostotapaamiset ovat hyödyllisiä, niistä voi ammentaa ammatillista tukea sekä työhyvinvointia. Toiminnanjohtajat toteavat, että verkoston muodostamiseen riittää muutama samanhenkinen koordinaattori. Rohkeimmat kävivät sivakoimassa vetisellä ladulla. Raija Sinimaa Kotokartanosäätiöstä piti erityisesti tapaamisen kannustavasta ilmapiiristä. Helmikuussa tapaaminen oli Nilsiän Tahkolla ja paikalla olivat Kaarina Huhtaniska Iisalmesta, Leena Korhonen Siilinjärveltä, Maarit Padatsu Virroilta ja etelämmästä paikalle tulleet Raija Sinimaa Riihimäeltä sekä Anni Lausvaara Helsingistä. Sain uusia ajatuksia ja eväitä omaan työhöni. Eniten hän sanoo hyötyneensä tapaamisissa toiminnan organisointiin liittyvistä kysymyksistä. Joskus pitää lähteä kauemmaksi nähdäkseen lähelle. Kun kertoo tai kysyy jotakin, toinen ymmärtää heti mitä tarkoittaa. – Verkostotapaamisten ohjelmassa on hyvä olla vaihdellen sekä tiukkaa työasiaa että vapaamuotoista yhdessäoloa. Pari kertaa vuodessa vapaamuotoinen tapaaminen on virkistävä ja siihen on mahdollista irrottautua. Tapaamiset ovat kuin ”rahan säästämistä” pankkiin. Leena Korhonen Siilinjärven palvelutaloyhdistyksestä toteaa, että toiminnanjohtajan työ on yksinäistä ihmisten, kaiken kiireen ja hälyn keskellä. – Ajattelen johtajien verkostosta vähän samaan tapaan kuin lentoyhtiöiden turvallisuusohjeista: varmista happea ensin itsellesi, että voit sitten auttaa ja huolehtia muista apua tarvitsevista
Toiminnan tavoitteet voivat olla tekijöitä kiinnostavia, sosiaalisia ja yleishyödyllisiä. Vapaaehtoisen toimijan on siis palkattoman toiminnan lisäksi tehtävä jotakin palkallista, tai sitten on oltava jokin muu tulon lähde: eläke, puolison tulot, omaa pääomaa, työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea. Ne eivät kuitenkaan tuo toimeentuloa, joten ne eivät sovi palkkatyön korvikkeiksi. Ja käykin niin, että vapaaehtoinen valitsee jotain muuta toimintaa, uupumuksen tai muun syyn vuoksi. Vapaaehtoiset ovat usein hyvin sitoutuneita toimintaan, mutta tiukan paikan tullen heitä eivät pitele palkka eivätkä sopimukset. Tai yhteiskunnallisia tai poliittisia, jolloin toimintaa voi nimittää myös kansalaistoiminnaksi. Myötäeläjän uupuminen tarkoittaa tilannetta, jossa jatkuvasti tuskallinen todellisuus kuluttaa sympatiavarastomme loppuun. Hyväntahtoisuus ja aktiivisuus eivät kelpaa valuutaksi ruokakaupassa, eivät edes luomupiirissä, eikä niillä saa asuntoa. Jokaisen on saatava jostakin rahaa ainakin perustoimeentulon verran. Toinen kriittinen näkökulma aukeaa toiminnan sisällöllisestä tärkeydestä. Selviytymisen ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömät työt on järjestettävä tukevammilla tavoilla. Jollain lailla organisoituna sitä voi nimittää myös vapaaehtoistoiminnaksi. Rahan tuominen vapaaseen toimintaan merkitsisi muun muassa kansalaisyhteiskunnan monetarisoitumista, ja tätä moni pitää huonona kehityssuuntana: raha veisi toiminnasta vilpittömyyttä ja muuttaisi ”rakkauden prostituutioksi”, se asettaisi toiminnan osaksi markkinoita ja kilpailua, valvontaa ja verotusta. 17 Vanhustyö 2 • 2016 MIELIPIDEKIRJOITUS M itä vapaaehtoisuus tarkoittaa. Vapaaehtoistoiminnan merkitystä korostetaan kertomalla, kuinka tärkeitä asioita vapaaehtoiset tekevät. Vapaaehtoisuuden ideaalia ei myöskään täytä toiminta, jonka loppuminen uhkaa vakavasti jonkun hyvinvointia. Vaikkapa juoda sherryä, kuten eräs ystäväni ehdotti. Monet vapaaehtoiset toimijat eivät haluakaan osallistumisestaan rahaa tai muuta korvausta. Vapaaehtoisuudella ja kansalaistoiminnalla, talkoilla ja muulla palkattomalla ja omaehtoisella yhteistoiminnalla on paikkansa ihmisten elämässä. Vapaaehtoinen toiminta menettäisi olennaisia luonteenpiirteitään, jos tekojen arvoa alettaisiin mitata rahassa. Vapaaehtoistoiminta voi näyttää joidenkin silmiin elitistiseltä: siihen osallistuvat ne, joilla on siihen varaa, ja muiden on etsittävä palkallista tekemistä. Rahaa kuitenkin tarvitaan. Jotkut haluavat myös vastustaa rahan kaikkivaltaa, sitä, että rahalla saa kaikkea ja vain rahalla. Kriittinen silmäys vapaaehtoisuuteen Teksti: Tanja Kuronen Kuva: Liisa Takala Tanja Kuronen on vapaa tutkija, opettaja ja kirjoittaja, joka väitteli viime vuoden lopulla vanhushoivasta ja kansalaistyöstä.. Pakottomuutta, palkattomuutta ja omaehtoisuutta. Entä jos vapaaehtoinen päättääkin tehdä jotain muuta. Tai jos vapaaehtoinen uupuu. Miten käy, jos arkisen selviytymisen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä, jopa välttämättömiä tehtäviä tehdään vapaaehtoisesti
– Olen ollut yhteensä kolmen henkilön ystävänä. Kirkkoja kaupunki -lehdestä huomasin Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan ilmoituksen vapaaehtoiskurssista ja päätin osallistua. Löysin huoltomiehen numeron, mutta hän ei ollut kovin lähellä. – Eräs toinen asiakas ei saanut millään oven turvaketjua auki, ja otsalla alkoi jo hiki helmeillä, sillä silmäklinikalle oli aika varattu. Rouva tuli pukeutuneena ja nautti puuron ja lähdimme matkaan. – Kerrankin, kun menin hakemaan asiakasta lääkäriin, ovi oli jo auki ja sisältä kuului puhetta, että taasko on tyttö vaihtunut. lääkäri-, sairaalaja muille käynneillä ja olen apuna virkistystoiminnan ryhmissä ja retkillä. Yllätyksiin pitää osata varautua Matkan varrelta on jäänyt paljon mukavia ja mieltä lämmittäviä muistoja, Terttu Paija kertoo. Hän oli pukeutumassa ja huikkasi, että laita ruispuuro kiehumaan. Asun yksin ja kaipasin tekemistä. Lopulta huoltomies tuli ja saimme oven auki. – Ihmiset selvästi virkistyvät ja piristyvät ryhmissä. Laita voita ja kermaa kanssa, kuului toisesta huoneesta. Hän on toiminut yli kymmenen vuotta ystävä-, keikkaja ryhmävapaaehtoisena Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnassa sekä avustajana seurakunnan ruokailuissa vähävaraisille. Kurssilta sain paljon tietoa ja päätökseni ryhtyä vapaaehtoiseksi vahvistui, Terttu Paija kertoo. Käyn avustamassa iäkkäitä ihmisiä mm. Yllättäviinkin tilanteisiin pitää osata varautua. Hiukan hämmentyneenä menin keittiöön, löysin tarvittavat välineet ja aineet ja kiehautin puuron. Nopeasti vaatteet päälle ja taksilla sairaalaan. Teksti ja kuva: Leena Valkonen Vapaaehtoistoiminnassa yhdessä oleminen on tärkeintä. Hän on todennut Senioritoiminnan ohjaajille, että työntäkää minut sitten pois, kun olen liian vanha toimimaan vapaaehtoisena. Siinä kahvia juodessamme kuuntelin tarinaa hänen lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Rouva oli hyvillään, kun sai apua. – Ryhmätoiminnan vapaaehtoisena olen huolehtinut tilojen järjestelyistä, kahvinkeitosta ja tilojen siistimisestä ryhmäkokoontumisen jälkeen. Rouvaa oli jännittänyt niin paljon, että hän oli unohtanut pukeutua. Retkiltä jää aina mukavia muistoja vielä eteenpäinkin juteltavaksi. Olen käynyt avustamassa myös lähiseurakunnassa vähävaraisille suunnatuissa ruokailuissa. Hän oli luullut minua kotipalvelun työntekijäksi. – Takaisin tullessa hän pyysi, että keittäisimme vielä kahvit ja katsoisimme postin. Mieluummin kuitenkin toimin keikkavapaaehtoisena. Mietin, mitä teen. Retkillä autan tarpeen mukaan liikkumisessa, kahvituksissa ja muissa tarpeellisissa asioissa. Parasta on yhdessäolo ja yhdessä tekeminen. Pidän vanhuksista ja heidän kanssaan toimimisesta. 18 VAPAAEHTOISTOIMINTA K un jäin eläkkeelle, aloin miettiä jotain sopivaa auttamistyötä ajankuluksi ja elämänsisällöksi. Hetki oli antoisa meille molemmille. Retket ovat kohokohtia, koska yksin ei tulisi lähdettyä kovin helposti esimerkiksi museoon tai johonkin näyttelyyn. – Parhaita puolia tässä on myös se, että voin nähdä millaisia ovat yli Helsinkiläinen Terttu Paija sanoo vapaaehtoistoiminnan tuovan paljon sisältöä omaan elämään. – Kun olen vapaa ihminen, niin kaikenlainen monipuolinen tekeminen kiinnostaa. Menin alakertaan etsimään ilmoitustaululta huoltoyhtiön tietoja. Kerhoissa pidetään myös huolta toinen toisesta ja kysellään heti, mitä on tapahtunut, jos joku on pois. Tietoiltapäivät koetaan myös tärkeinä, kun on asiantuntijoita luennoimassa. Tukea ohjaajilta ja toisilta vapaaehtoisilta Ikä ei ole este vapaaehtoisena toimimiselle, Terttu Paija sanoo hymyillen. Yksin ei tule lähdettyä Terttu Paijan mielestä ryhmätoiminta on tärkeää iäkkäille ihmisille. Tein työtä käskettyä
Senioritoiminnan vapaaehtoisohjausta hän pitää hyvänä, toimistolle voi ottaa yhteyttä ja käydä keskustelemassa milloin vain, jos on tarvetta. Vapaaehtoisen ominaisuuksiin kuuluu Terttu Paijan mielestä avuliaisuus, myötämielisyys, suvaitsevaisuus ja rauhallisuus. Jos vanhus on ollut koko päivän tai jopa viikon yksin, niin vapaaehtoinen on juuri sitä varten, että hän kuuntelee ne asiat, jotka sillä hetkellä ovat hänelle tärkeitä. 19 Vanhustyö 2 • 2016 85-vuotiaat tai yli 90-vuotiaat. Vapaaehtoisille on myös omia tilaisuuksia, joissa voi vaihtaa ajatuksia ja saada lisätietoa oman osaamisen tueksi. Vapaaehtoistoimintaa tehdään kunkin ihmisen tavallisin tiedoin ja taidoin.. Lisäksi Senioritoiminnasta on mahdollisuus kysyä koulutusta vapaaehtoistoiminnan organisointiin ja vapaaehtoisten lisäkoulutuksiin muualle maahan. Se ei ole ihmiselle mikään ihan yksinkertainen asia. VTKL:n Senioritoiminta Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää vuosittain kaksi vapaaehtoistoiminnan kurssia, jotka on suunnattu pääkaupunkiseudun asukkaille. Lisäksi vapaaehtoisia on apuna Senioritoiminnan ryhmissä, juhlissa ja muissa tapahtumissa. – Vanhusten kanssa ei saa olla hätäinen. Koulutuksessa etusijalla ovat liiton jäsenyhteisöt. Tärkeä oppi on ollut se, milloin suostuu ottamaan apua vastaan. Näen siis omaan tulevaisuuteeni ja toivon, että itsekin saan apua sitten kun sitä tarvitsen. Saattaja-apuna vapaaehtoinen saattaa iäkkäitä ihmisiä kertaluontoisesti esimerkiksi lääkäriin, ostoksille tai muille asioille. Ystävävapaaehtoinen on säännöllinen vierailija, joka voi olla keskustelukumppanina, ulkoiluseurana tai asiointiapuna tarpeen mukaan. Tärkeää on osata kuunnella
Hänen mukaansa tutkimus on viime vuosikymmeninä vauhdittanut Green Care -toiminnan uutta tulemista, vaikka luontoympäristöjen käytöllä on pitkät perinteet kuntoutustyössä. Lintilä toteaa, että vapaaehtoisen keskustelun ja kuuntelun lisäksi pienet asiat voivat olla tukemassa ikääntyneen ihmisen hyvinvointia. – Hankkeen toiminta perustuu Green Care menetelmiin, joissa luontoympäristön tuottamia hyvinvointivaikutuksia käytetään kuntoutumisen tukena. Myös Helsingin Seniorisäätiön kanssa on tehty yhteistyötä elvyttävien ympäristöjen rakentamisen muodossa vapaaehtoisvoimin, Malin kuvailee. Vihreä Veräjä -hanke Luontoaktiviteetteja uusin keinoin Luonto on joustava kumppani, sillä luontoon ei ole välttämätöntä päästä fyysisesti vaan luonnon elementtejä voi tuoda myös sisätiloihin. Niiden sisältöjä suunnitellaan vapaaehtoisilta tulleiden ehdotusten pohjalta. levitetään Green Care osaamista sotejärjestöille, rakennetaan elvyttäviä kuntoutumisympäristöjä yhteistyössä asiakkaiden kanssa sekä valmennetaan vapaaehtoisia luontolähtöiseen toimintaan. – Keuruulla tehtiin ensimmäinen pilottikokeilu luontolähtöiseen vapaaehtoisten valmennukseen ja jatkoa on seurannut luonnonmateriaalipainotteisten kädentaito kurssien muodossa Elämää Käsillä -hankkeen kanssa. Se antaa omaan tekemiseen lisää merkittävyyttä. Yhteistyö Sininauhaliiton Vihreä Veräjä hankkeen kanssa on tuonut vapaaehtoisille tietoa Green Care -toiminnasta. Luontoympäristön hyvinvointivaikutukset kuntoutumisen tukena Vihreä Veräjä -hanke on jo useamman vuoden kehittänyt Suomen olosuhteisiin soveltuvia luontoavusteisia menetelmiä kuntoutustyön tueksi. Uusia mahdollisuuksia myös vapaaehtoisille Vihreä Veräjä on kehittänyt ikääntyneiden ihmisten parissa toimiville vapaaehtoisille valmennuksia muun muassa Eläkeliiton kanssa yhteistyössä. – Vapaaehtoisen on kuitenkin hyvä tiedostaa, että juuri tällaisilla asioilla on tutkitusti merkitystä ihmisen hyvinvointiin. GREEN CARE. RAY:n rahoittaman projektin toiminnassa on ollut mukana monenlaisia asiakasryhmiä, kuten lapsia ja perheitä, päihdeja mielenterveyskuntoutujia, ikääntyneitä ihmisiä ja maahanmuuttajia, hankkeen projektisuunnittelija Minna Malin kertoo. 20 Teksti: Herttakaisa Kettunen (toim.) Kuvat: Sanna Dufva H alusimme yhdessä kehittää erilaisia menetelmiä, joilla vapaaehtoiset voivat rikastuttaa ikääntyneen ihmisen arkea kotosalla, kertoo Senioritoiminnan vastaava toiminnanohjaaja Anu Lintilä. Tällä hetkellä Vihreä Veräjässä mm. Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta tarjoaa toiminnassaan mukana oleville vapaaehtoisille säännöllisesti erilaisia lisäkoulutusiltoja. Green Care -toimintaa tehdään usein automaattisesti eli esimerkiksi seurataan säätä tai luontoa kodin ikkunan lävitse