Uudet juttusarjat: Vanhustyön helmiä Toimintatonni-palkitut Kysy & vastaa -palstalla: Professori Taina Rantanen SENIORARBETE SENIORARBETE 1 • 2018 TEEMA: Osallisuus ja toimijuus Eloisa ikä -ohjelma kiittää ja kumartaa
Lue lehtori Aila Pikkaraisen ajatuksia arkija kotikuntoutuksesta. 2 SENIORARBETE 1 • 2018 Seuraava numero ilmestyy 23.3.2018 | Lehden teema ASIAKKUUS JA IHMINEN SOTESSA TEEMA: OSALLISUUS JA TOIMIJUUS Eloisa ikä -ohjelma 2012–2017: Mitä toiminnalla saatiin aikaan. 5.. STEAn rahoittamassa ja Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -ohjelmassa yhdistettiin monen sosiaalija terveysjärjestön voimat hanketoimintaan ikääntyneiden ihmisten hyvän arjen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin puolesta. Kysy & vastaa -palstalla professori Taina Rantasen näkemyksiä aiheesta. Ohjelman tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä kehittämishankkeisiin osallistuminen merkitsi ikääntyneille ihmisille. 5 6 Vanhustamispuhe sokeuttaa ihmisessä olevalle yksilölliselle toimijuudelle. 10–17 Aktiivisena vanheneminen on Euroopan Unionin ikäpoliittinen tavoite
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. kokoaa yhteen julkiset palvelut ja asiointikanavat • Suomi.. Sisällys www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus Ikääntyneiden asumisratkaisuilla on merkitystä • Hannakaisa Heikkinen 5 Kysy & vastaa Aktiivisena vanheneminen • Taina Rantanen 6 Arjen mahdollistaminen ja oikeus toimijuuteen – ajatuksia arkija kotikuntoutuksesta • Aila Pikkarainen 8 Luonto tarjoaa elämänlaatua hoivakoteihin • Johanna Matikainen, Satu Vuorio 10 Eloisa ikä -ohjelma kiittää ja kumartaa • Reija Heinola 12 Eloisa ikä -tutkimus: Hyvinvointi ja osallisuus kohenivat, yksinäisyys väheni! • Minna Pietilä, Marja Saarenheimo 14 Ikäihmiset aktiivisina toimijoina • Marja-Liisa Nevala 16 Sinnittelystä myönteiseen selviytymiseen • Saini Suutari 18 Kumppanuuspöytä kokoaa ikääntyneet ihmiset tekemään ja vaikuttamaan yhdessä • Päivi Kivelä 20 Sosiaalinen osallistuminen pitää yllä terveyttä • Katja Pynnönen 22 Muistisairaan ihmisen autonomisen toimijuuden tukeminen • Henna Nikumaa 24 Vanhustyön helmiä ”Lähellä ihmistä” – ei pompottelua • Irma Roininen 26 Vanhustyön johtajien palsta Opiskelijat haastattelevat ikäihmisiä • Pirjo Helminen 27 Liikuntaharjoittelu kaatumisten ehkäisyn keskiössä • Saija Karinkanta, Satu Havulinna, Maarit Piirtola 28 Laadukas vanhustyö huomioi myös kulttuurin • Jenni Räsänen 30 Kulttuuriluotsien mukana uusiin elämyksiin • Pirkko Rissanen, Riitta Rissanen, Hanne Laitinen 33 Pakina • Ari Liimatainen 34 Elämäntaidot esiin -toiminta • Suvi Fried, Ilka Haarni, Sirkkaliisa Heimonen 36 Turun geriatrisen poliklinikan kävijämäärät kasvussa • Tiia Laakso 38 Suomi.. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. -verkkotoimitus 40 Toimintatonni-palkitut Iloisesti yhdessä ikään katsomatta • Ritva Häkkinen 42 Yhdessä ruoka maistuu – Ystäväpiiri-lounaalla! • Anu Jansson, Tarja Ylimaa 43 Yksinäisyydestä eroon Ystäväpiiri-toiminnalla • Riitta Lahikainen, Tarja Ylimaa 44 Kolumni • Tuulikki Petäjäniemi 45 Vapaaehtoistoiminta tuo hyvinvointia • Minna Kuusela, Tuula Laine 47 Keskusliitto tiedottaa 49 Ajan virrassa 50 Ledare • Hannakaisa Heikkinen 51 Kolumn • Tuulikki Petäjäniemi. Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2018 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. 3 Vanhustyö 1 • 2018 Toimituskunta Mailis Salmi (pj.) Tiina Hailla Satu Karppanen Ari Liimatainen Mia Löflund Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Eevaliisa Virnes Tuula Laine (siht.) Päätoimittaja Mailis Salmi Toimitus Tuula Laine Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Tilaukset http://www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/ vanhustyo_lehti/tilaa_lehti/ vanhustyolehti@vtkl.fi, info@vtkl.fi tai toimituksesta Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä
Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa huimaa vauhtia ja samalla kasvaa myös painoarvo yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tällaisia ovat esimerkiksi palvelukodit, muistisairaiden kylät ja perhehoitokylät. Iloitsen siitä, että tuota kehitystyötä halutaan tehdä ikäystävällisesti, ikääntyneiden osallisuutta ja toimijuutta kunnioittaen. Monen toiveissa on, että vanhetessakin lähellä olisi kanssaihmisiä, että ei tulisi eristetyksi ja että osallisuutta, toimijuutta sekä itsemääräämisoikeutta tuettaisiin. Lapinjärvellä ajatuksena on, että ikääntyneitä tai muistisairaita ei tule eristää omiin yhteisöihin ja rakennuksiin vaan päinvastoin, he kuuluvat keskelle kylää muiden kuntalaisten tavoin. 6. Minulla oli ilo vierailla viime syksynä pienessä Lapinjärven kunnassa Uudellamaalla. Näillä ajatuksilla toivon viihtyisiä hetkiä lehden parissa sekä onnellista alkanutta vuotta 2018. Eri puolilla maata on kokeiltu yhteisöasumista, joissa nuoria ja vanhuksia asuu saman katon alla. Tarkoituksena on luoda konkreettinen kotihoitoa kehittävä toimintamalli, jonka avulla ikäihminen voisi asua kotona myös toimintakyvyn heikennyttyä. Hallituksella on meneillään ikäihmisten asumisen ja kaikenikäisten omaishoidon kehittämisen kärkihanke. Vastineeksi edullisesta asumisesta nuoret vierailevat vanhusten luona, ulkoilevat, harrastavat ja elävät rikasta arkea tiiviissä vuorovaikutuksessa. Perhehoito on totuttu malli nuorten parissa ja se on myös jo pitkään käytössä ollut asumismuoto kehitysvammaisten parissa. Muutos myös pakottaa ajattelemaan palveluita uusiksi. Näin tuetaan myös toimintakyvyn ylläpitämistä. Sosiaalija terveydenhuollon rooli on tukea itsenäistä asumista ja tarjota tarvittavaa apua ja hoivaa. Perhehoito voi olla jatkuvaa, mutta se olisi myös erinomainen ja inhimillinen vaihtoehto omaishoitajien vapaapäivien hoitomuodoksi. Emme vielä osaa edes kuvitella, millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio lähivuosikymmeninä vanhuspalveluihin tuo, voimme vain enteillä muutoksen olevan valtava. Pääkirjoitus Hannakaisa Heikkinen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja (kesk) Sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ikääntyneiden asumisratkaisuilla on merkitystä 4 O letko miettinyt, miten haluaisit itse asua tai omaisesi asuvan iän karttuessa ja toimintakyvyn mahdollisesti heikentyessä. Toivon, että perhehoito yleistyy myös vanhusten asumismuotona. Hankkeen tavoitteena on kehittää iäkkäille ja heidän omaisilleen nykyistä yhdenvertaisemmat ja paremmat palvelut niiden sisältöä ja rakennetta muuttamalla. Tekniikan ja laitteiden vastapainoksi jokainen, niin vanheneva kuin nuorempi, kaipaa inhimillisiä ja aitoja kohtaamisia sekä huomatuksi tulemista. Kuten tuttua, suomalaisen yhteiskunnan ikärakenne on voimakkaassa murroksessa. Hyvästä yhdyskuntasuunnittelusta hyötyvät myös muut kuin muistisairaat. Kotihoito ja kotiin tuotavat palvelut ovat ensisijaisia. Pidän tärkeänä, että vanhusten asumiseen olisi tarjolla monenlaisia, yksilöllisin tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Lapinjärvi oli ottanut tomeran otteen muistiystävällisen taajaman kehittämiseksi. Näin luodaan ikäystävällistä ympäristöä, jossa voi ikääntyä tutuilla ja turvallisilla alueilla ja säilyttää osallisuutensa ennalta tutuissa yhteisöissä. Tämä on sosiaalisuutta ja toimintakykyä tukevaa yhteisöllistä asumista, joka kuitenkin tarjoaa halutessaan myös omaa rauhaa. Muistisairaiden liikkumista tukisi toimiva yhdyskuntasuunnittelu, joka tarkoittaa muun muassa värien, valojen, ympäristötaiteen ja rakennusten sijoittelun huomioimista. Kärkihankkeen yksi tärkeä ulottuvuus on kehittää tehostetun palveluasumisen rinnalle uusia ratkaisuja asumisen, hoivan ja palveluiden tarpeen asiakaslähtöiseksi yhteensovittamiseksi
gerec.. Mittarin kehittämiseen osallistui asiantuntijapaneeli ja iso joukko iäkkäitä henkilöitä. Silloin saatan iloita kukkien asettelusta maljakkoon. Minusta se on periaatteessa mahdollista kaikille, vaikka jotkut saattavat tarvita siihen tukea ja aktiivisuuden muodot saattavat muuttua. Mittari tarvitaan, jotta aktiivisena vanhenemisen ilmiötä voi tutkia empiirisesti tai jotta yhteiskunnallisten tai teknologisten interventioiden vaikutusta voi arvioida. Tällöin esteettömyys ja liikennejärjestelyt ovat tärkeitä. 5 Vanhustyö 1 • 2018 kysy & vastaa Aktiivisena vanheneminen Aktiivisena vanheneminen on Euroopan Unionin ikäpoliittinen tavoite. Näiden asioiden toteutumista voi itse edistää omassa elämässään. Tekemisen muodot saattavat vaihtua, mutta niiden merkitys voi pysyä ainakin lähes samana. Yksi tärkeimmistä aktiivisena vanhenemisen tukipilareista on mahdollisuus liikkua turvallisesti, eli että pääsee ulos ja pystyy kävelemään tai muuten liikkumaan paikkoihin, joissa tapahtuu mielenkiintoisia asioita. Miten Sinä määrittelet aktiivisena vanhenemisen. Toisinaan on virheellisesti ajateltu, että aktiivisena vanhenemista ilmentää jonkinlainen supervanhuksen fenotyyppi, jossa toteutuu hyvä terveys ja toimintakyky, aktiivinen elämänote ja korkea hyvinvointi. Tietenkin se, että on taloudellisia edellytyksiä toimintaan, on myös tärkeää, eli ettei esimerkiksi teatterilipun hinta muodostu esteeksi käydä teatterissa. Minä näen aktiivisena vanhenemisen ihmisen omana pyrkimyksenä hyvinvointiin omien tavoitteiden mukaisen aktiivisuuden avulla kykyjensä ja toimintamahdollisuuksiensa puitteissa. kyvykkyys, eli selviää haasteista ja saa asioita aikaan ja 3. Siinä on 17 kysymystä, joissa jokaisessa on neljä eri ulottuvuutta. Vanhojen ihmisten ja heidän panoksensa arvostaminen luovat myös edellytyksiä aktiivisena vanhenemiselle. Aktiivisuus tarkoittaa siten oma-aloitteista toimintaa. omaehtoisuus, eli että päättää omista tekemisistään ja tekemisen motivaatio kumpuaa ihmisen sisältä, 2. Esimerkiksi minulle puutarhanhoito on tärkeä hyvinvoinnin lähde. Johdat Jyväskylän yliopistossa AGNES -tutkimusta, jossa on muun muassa kehitetty aktiivisena vanhenemisen mittaria. Onko aktiivisena vanheneminen mahdollista kaikille. Miten ikääntyvä ihminen voi itse pitää yllä hyvinvointiaan. /agnes Millaisin toimin yhteiskunnassa parhaiten luodaan mahdollisuuksia aktiivisena vanhenemiseen. Voi olla, että ysikymppisenä en enää jaksa kaivaa lapiolla tai ajaa nurmikkoa. Nämä ovat 1. Aktiivisena vanheneminen on monimuotoinen ilmiö, koska vanhojen ihmisten tavoitteet ovat yksilöllisiä ja kaikilla ei ole samoja edellytyksiä, mahdollisuuksia tai kykyjä aktiivisuuteen. Millainen mittari on kyseessä ja miksi aktiivisena vanhenemista on tarpeen mitata. Lisää mittarista löytyy sivulta http://www. yhteisöllisyys, eli tarve olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Mieleen tulee ainakin järjestötoiminta, jossa eläkeikäiset ihmiset osoittavat paljon johtajuutta. Kysymykset pohjautuvat väljästi Maailman terveysjärjestön ICFluokituksen biopsykososiaalisiin kategorioihin. Kehittämämme mittari perustuu ihmisten itseraportointiin ja soveltuu haastatteluun tai postikyselyyn. 6 Taina Rantanen, professori Jyväskylän yliopisto Kuva: Petteri Kivimäki. Toimenpiteet, joilla edistetään tasa-arvoista osallistumista mielenkiintoisiin harrastuksiin ja päätöksentekoon edistävät aktiivisena vanhenemista. Itseohjautuvuusteorian mukaan ihmisen hyvinvointi edellyttää kolmen perustarpeen tyydyttymistä. Aktiivisuuden yläpitämisessä kyse on viime kädessä autonomian edellytyksistä huolehtimisesta
Nyt iäkkäiden sukupolvien mahdollisuudet luoda ja toteuttaa omaa toimijuuttaan esimerkiksi koulutuksessa, työurilla, perhe-elämässä ja vapaa-ajalla ovat olleet rajalliset. Se rakentuu tilanteissa, joissa voi valita ja tehdä päätöksiä – mutta myös silloin, kun joutuu elämään ulkopuolisten rakenteiden mukaan. 6 Teksti: Aila Pikkarainen, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kuvat: Bigstock ja Rodeo Arjen mahdollistaminen ja oikeus toimijuuteen – ajatuksia arkija kotikuntoutuksesta Kuntoutukseen liitetään monenlaisia mielikuvia ja olettamuksia. Joka sukupolvella on omat kokemuksensa sosiaalija terveyspalveluista. ”Ei kai minun itse tarvitse tehdä…. Toki myös kotona perheen ja suvun piirissä tehtyyn avustusja auttamistyöhön voi liittyä laiminlyöntiä, piilottelua ja jopa kaltoinkohtelua. Minähän maksan tästä käynnistä?” ihmettelee 88-vuotias mies kotihoidon aamuvuoroon tulleelle kotipalvelun työntekijälle, joka kannustaa häntä itse tekemään aamutoimet. Kuntoutuspalvelut ovat olleet osa näitä rajattuja mahdollisuuksia. Oikeus elämänkulun aikaiseen toimijuuteen Elämänkulun toimijuus tarkoittaa jokaisen yksilöllistä näkemystä itsestään elämänsä ”tekijänä”. Toisaalta näitä voi liittyä omalla tavallaan ja ajoittain nykyiseen kotihoitoonkin.. Sote-uudistuksen edetessä on aika laajentaa perinteistä akuuttivaiheen lääkinnällistä kuntoutusta (rehabilitation) niin, että arjen uudelleen mahdollistaminen (re-ablement) on oleellinen osa iäkkäiden ihmisten jokapäiväistä elämää kotihoidossa, asumispalveluissa ja pitkäaikaishoivassa. Se, mikä ennen tehtiin perhepiirissä, tehdään nyt palvelujärjestelmän hinnoittelemana ja ajoittamana toimintana
Subjektiivinen dynaaminen toimijuus tuottaa sisäistä energiaa omaan yrittämiseen. 6 Ikääntynyt ihminen voi pitää kuntoutuksessaan tavoittelemisen arvioisena päämääränä myös tilanteen pysymistä ennallaan. Yksilöllisiä arjen tarpeita ovat kuitenkin myös muiden ihmisten kanssa oleminen, oman tekemisen kautta saatu onnistumisen kokemus ja tunne omasta arjenhallinnasta. Ikääntyneiden kansalaisten yksilöllisten kuntoutuspotentiaalien tunnistaminen jää nykyisessä palvelurakenteessa usein rikkonaisten palveluketjujen, heikon tiedonkulun, työntekijöiden tiedonpuutteiden ja jopa asenteiden jalkoihin. 7 Vanhustyö 1 • 2018 ”Milloin ihminen saa oikeasti ruveta vanhaksi. Tällainen kuntoutuspolku vahvistaa yksilöllistä elämän kulun toimijuutta eikä jää vain mitattujen sekuntien tai metrien varaan. Tarvittavat resurssit jakautuvat yhdenvertaisesti ja loogisesti niin, että ikääntyneiden kuntoutumisprosessit ovat tarkoituksenmukaisia eikä niissä ole katkoksia. Tarvitaan joustavaa, kynnyksetöntä pääsyä erilaisiin kuntoutuspalveluihin, joissa ei ole asenteellisia tai tiedollisia aukkoja. Mutta riittääkö kuntoutuksen tavoitteeksi pelkkä omassa toimintaympäristössä pärjääminen. Ikuinen aktiivisuudesta touhottaminen tuntuu turhalta …”, puuskahtaa kotihoidon työntekijä esimiehelleen. Parhaimmillaan monialainen, asiakaslähtöinen kuntoutus lisää rohkeutta omaehtoiseen tekemiseen, laajentaa elinpiiriä ja pitää yllä toimijuutta. Ikääntyneiden palveluita koskeva lainsäädäntö suosituksineen turvaa peruspalvelut ja myös kuntoutuksen, mutta muut palvelut voidaan ohittaa muussa lainsäädännössä. Eettisesti kuntoutuksen tulee lisätä ihmisarvoa, mutta pärjäämisen käsite voi tuottaa ajatuksen pelkästä perussuoriutumisesta. Vaikka kuntoutuksesta saatava hyöty olisi hetkellistä – kivuton polvi ja hyvin nukuttu yö – on sillä elämänlaadulle tärkeä merkitys. Vanhustamispuhetta eivät käytä vain asiantuntijat vaan joskus myös ikääntyneet itse tai heidän läheisensä. ”Onhan tässä tätä ikääkin…”, toteaa hoitava lääkäri ikääntyneelle rouvalle hänen valittaessaan polvisärkyjä ja liikkumisen vähentymistä kaatumispelkojen vuoksi.. Toimijuuden näkökulmasta ikääntynyt ihminen voi – ulkopuolisen avun saannista huolimatta – pitää yllä hallinnantunnetta elämästään ja kodistaan juuri päättämällä ja valitsemalla. Kuntoutus ja vanhustamisen puhe Ikääntyneiden kuntoutuspalveluilla näyttäisi nyt kuitenkin olevan uudistumisen mahdollisuus. Miksi ei saa vain olla vanha. Lopuksi Ikääntyneiden arkikuntoutuksen tulee perustua parhaaseen mahdolliseen tietoon, kunnioittavaan kohtaamiseen ja rauhalliseen yksilöllisen toimijuuden tukemiseen. Juuri tässä kohdin voi työntekijöiden logiikka pettää, jos iäkäs nähdään vain mitatun, pätkityn toimintakyvyn eikä koko elämänkulun toimijuuden kantajana. Yli 65-vuotiailla kansalaisilla on muita rajatummat mahdollisuudet kuntoutus-, terapiaja sopeutumisvalmennuspalveluiden käyttöön. ”Meidän äidin ei enää tarvitse itseään kiusata näillä harjoitteilla, hän on tehnyt koko elämänsä kovaa työtä, nyt on aika levätä… ja sitä paitsi tämä on liian kallista…” ilmoittaa tytär kotihoidon fysioterapeutille kuntouttavan arviointijakson alussa. Arvioivan ja normatiivisen valtapuheen takaa tulisi nähdä yksittäisen ihmisen aidot tarpeet oman sisäisen toimijuutensa ylläpitämiseen. Ulkopuolisissa rakenteissa voidaan määritellä, että yksittäisellä ihmisellä on ”tietynlaisia” tarpeita ja palveluja, eikä ikääntynyt tai hänen läheisensä osaa välttämättä kertoa, mikä voisi olla näistä poikkeavaa, juuri heille ensisijaista ”toisenlaista” tekemistä. Ikääntyneiden kuntoutus perustuukin osittain eri logiikalle kuin lääkinnällinen akuuttikuntoutus. Päivi Topon mukaan kuntoutus jo käsitteenä sisältää lupauksen asiakkaan tilanteen muutoksesta parempaan. Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportissa (2017) korostetaan asiakaslähtöisten palvelujen saumattomuutta ja toteuttamista asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Nimitän tätä ohittavaa puhetapaa vanhustamispuheeksi, jonka käyttö sokeuttaa ihmisessä olevalle yksilölliselle toimijuudelle
Vuorovaikutus ihmisten, eläinten ja luonnon kanssa synnyttää osallisuutta ja kiinnittää henkilön yhteisöön tuoden hyväksynnän tunnetta. An tti Le m et yin en. 8 Väestön ikääntyessä tarve kehittää asiakasja ihmislähtöisiä toimintamalleja hoitotyöhön kasvaa. Istuttajana Eeva Lahtinen. Sosiaalinen ja terapeuttinen piha luo osallisuutta ja toimijuutta ikääntyneiden arkeen. Toiminnan vaikuttavuus perustuu luonnon elvyttävyyteen sekä luonnon tarjoamaan toiminnallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. G reen Care -ajattelussa yhtenä toiminnan kulmakivenä on asiakasja ihmislähtöisyys. Green Care -toiminnassa luontoa käytetään lisäämään ja ylläpitämään ihmisten hyvinvointia. Hyvinvointia ja terveyttä luonnosta Green Care -toiminta edistää tutkitusti hyvinvointia ja terveyttä. Tunne elämänhallinnasta syntyy oman elämän asiantuntijuudesta ja arkisten valintojen mahdollistamisen kautta. Unen laadun paraneminen, kipujen lievittyminen, mielialan kohoaminen ja levottomuuden väheneminen ovat vain muutamia esimerkkejä. Luontolähtöisyyttä hyödyntävä toiminta voi tähdätä ihmisten virkistykseen ja voimaantumiseen sekä kuntoutumiseen ja hoivaan. Toiminnan positiiviset vaikutukset ulottuvat niin fyysisiin, psyykkisiin kuin sosiaalisiin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Luontolähtöisten menetelmien hyödyntäminen hoivakotien arjessa antaa asiakkaille mahdollisuuden ihmislähtöiseen ja mielekkääseen tapaan vanheta arvokkaasti. Teksti: Johanna Matikainen ja Satu Vuorio, terveydenhoitajaopiskelijoita, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) Kuvat: Antti Lemetyinen, Sipoon kunta ja Marja-Liisa Paunonen Luonto tarjoaa elämänlaatua hoivakoteihin Paprika pääsee uuteen ruukkuun
Luonnonympäristössä oleskelu ja toimiminen ovat kuntouttavaa ja mieltä virkistävää. Jokaiselle löytyy oma tapa nauttia pihasta, kun välineet ja puitteet ovat oikeat. Ideoista muutoksiin Sosiaalinen ja terapeuttinen piha on yksi tapa tuoda lisää sisältöä ja rikkoa rutiineja hoivakotien asukkaiden sekä työntekijöiden arjessa. Omaiset, vapaaehtoiset ja talkoolaiset voivat auttaa sekä pihan perustamisessa, kunnossapidossa että hyödyntämisessä. Korkeussäätöiset amppelit, erikorkuiset istutuslaatikot penkeillä varustettuna sekä pihan esteettömyys apuvälineiden kanssa liikuttaessa ovat konkreettisia keinoja mahdollistaa toiminta rajoitteista huolimatta. Vuorojen vaihdon yhteyteen voi valmiiksi suunnitella aikaa ulkoilulle ja pihatöille. 6 Lisätietoa oppaasta Sosiaalinen ja terapeuttinen piha – toiminnan jalkauttaminen hoivakodissa: http://bit.ly/2FE2D4x Yhteystiedot: Johanna Matikainen, Huhtatie 11, 50600 Mikkeli, p. Toimintaa on mahdollista räätälöidä yksilölliset rajoitteet ja tavoitteet huomioiden. Luonnossa tapahtuvat muutokset ja vuoden kierto tuovat mieleen muistoja ja synnyttävät keskusteluja. 050 377 4546 Satu Vuorio, Kilpolantie 385, 51760 Nuutilanmäki, p. Passiivinen toiminta sisältää oleskelua puutarhassa. Työvuorosuunnittelussa kannattaa erityisesti aluksi huomioida riittävän aikaresurssin tarjoaminen. Innostuksen kasvaessa toimintaa voidaan laajentaa ja ottaa suunnitteluun mukaan ammattilaisia. M ar ja -L iis a Pa un on en M ar ja -L iis a Pa un on en Erityisen merkittävää ikääntyneiden kanssa työskennellessä on sen toimintakykyä ylläpitävät ja edistävät vaikutukset. Työnjako luo selkeyttä ja vähentää muutosvastarintaa. Pihalla voidaan järjestää esimerkiksi iltapäiväkahvit, jumppa tai laulutuokio. Tietoa Green Care -toiminnasta ja luonnon hyödyntämisestä ikääntyneiden hoivassa on olemassa. Tarvitaan vain avointa ja innostunutta asennetta lähteä viemään toimintamallia laajempaan käyttöön. Luonto ja sen antimet ovat kaikkien saatavilla, ja niillä voidaan tuoda selkeää lisä arvoa palveluiden laatuun. Muutoskykyä tarvitaan sekä henkilökunnalta että asukkailta. Toiminta perustuu siihen, että kasveja voi hyödyntää sekä aktiivisesti että passiivisesti. Toiminnan voi aloittaa pienimuotoisesti ja suunnitella siten, että se on kiinteä osa arkea. Asukkaat voivat olla mukana kasvien istuttamisessa, hoitami. Toimintakyvyn laskun ennaltaehkäisyllä on suuri merkitys ikääntyneiden elämänlaadulle sekä itsenäisten toimintojen ylläpidolle. Juvakodin pihasta nauttivat niin asukkaat kuin hoitajatkin. 050 565 9278 sessa ja sadonkorjuussa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon toimintakyvyltään erilaiset ihmiset. Yhteiset ideapalaverit ja asukkaiden kanssa keskustelu heidän toiveistaan osallistaa ja luo toimijuutta. 9 Vanhustyö 1 • 2018 la on mahdollisuus vaikuttaa. Hyvällä suunnittelulla ja koko hoivakotiyhteisön yhteistyöllä päästään jo pitkälle. Sosiaalinen ja terapeuttinen piha Sosiaalinen ja terapeuttinen pihatoiminta on kasvien huolenpidon ja puutarhatoiminnan käyttöä hyvinvoinnin edistämiseksi. Pihatoiminnassa korostuvat erilaiset aistikokemukset sekä luonnossa tapahtuva toiminnallisuus, yhteisöllisyys ja vuorovaikutus. Ikääntyneiden elämänlaatuun hoivakodeissa tulee kiinnittää huomiota. Aktiivinen toiminta sisältää kasvien kasvattamista ja hoitamista, sadon korjaamista ja keskustelua kasveista. Asukkaille ulos pääsyn mahdollistaminen on jo tärkeää. Pihan suunnittelussa tärkeää on toiminnan hyvä organisointi. Pihan antimia voidaan maistella, tuoksutella ja ihastella. Pihaa voidaan hyödyntää toimintoihin, jotka tapahtuvat joka tapauksessa. Minkä tahansa uuden toimintamallin sisäänajo vaatii työtä.. Toimintaan motivoituminen lähtee siitä, että kaikilPihan antimia kasvatuslaatikoissa. Johdon tuki on tärkeää, jotta uusi toimintamalli voi juurtua osaksi hoivakodin arkea. Tieto toiminnan positiivisista vaikutuksista voi auttaa murtamaan ennakkoasenteita. Olivat muutokset sitten pieniä tai isoja, tulee huolehtia riittävästä ja oikeaaikaisesta tiedosta sopivassa muodossa
Näitä menetelmiä kehitettiin yhdessä ikäihmisten ja kuntien sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Ohjelman aikana on säännöllisesti viestitty hankkeiden toiminnasta ja tuotoksista kuntien vanhuspalveluista vastaaville viranhaltijoille ja muille sidosryhmille. Tätä lähdettiin hakemaan suuren sosiaalija terveysalan järjestöjoukon voimin. Eloisan tutkijat Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo kertovat tässä Vanhustyölehen numerossa sivuilla 12–13 tarkemmin Eloisa ikä -tutkimuksen tuloksista.. 10 Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Yhteistyötä ei olisi syntynyt ilman Vanhustyön keskusliiton koordinaation tarjoamaa kehittämistoiminnan tukea ja järjestöjen sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Mukana oli kaikkiaan 31 ikäihmisten parissa työskentelevää järjestöä eri puolilta Suomea. Ohjelman myötä ihmiset, jotka kuuluvat sukupuolija seksuaalivähemmistöihin sekä etnisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin ovat kertoneet elämästään myös julkisuudessa. Erityisesti vuoden 2017 aikana keskityttiin Eloisien menetelmien tunnettuuden lisäämiseen. Eloisat helmet -julkaisussa eloisat toimintamallit tuodaan esiin yhdeksän teeman kautta: etsivä ja löytävä vanhustyö, moninaisuus ja yhdenvertaisuus, mielen hyvinvointi, maaseutu, muistityö, kulttuuri, digitalisaatio, vapaaehtoistoiminta sekä kohtaamisen areenat. Ohjelmalla tavoiteltiin ikäihmisten osallisuuden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin vahvistumista. Nyt on hyvä hetki pohtia, mitä ohjelman toiminnalla saatiin aikaan. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Teksti: Reija Heinola, ohjelmapäällikkö, Eloisa ikä -ohjelma Eloisa ikä -ohjelma kiittää ja kumartaa Eloisa ikä -ohjelmaa ja sen hankkeita on esitelty tämän lehden sivuilla kuuden viimeisen vuoden aikana säännöllisesti. Ohjelma teki ennen näkemättömällä tavalla näkyväksi ikääntyneet ihmiset erilaisissa vähemmistöryhmissä. Ohjelma toteutettiin tiiviissä yhteistyössä RAY:n, nykyisen STEAn ja Vanhustyön keskusliiton kanssa. Eloisa työ on auttanut sosiaalija terveys palveluiden työntekijöitä ottamaan huomioon asiakkaiden moninaisuutta ja edistämään yhdenvertaisuuslainsäädännön toteutumista. Eloisa koordinaatio tarjosi rakenteet ja välineet runsaan 80 hanketyöntekijän keskinäiselle verkostoitumiselle, osaamisen jakamiselle ja yhteiselle oppimiselle. Teemoiltaan ja kohderyhmiltään laaja ja pitkäkestoinen ohjelma päättyi vuoden 2017 lopussa. Erilaisten järjestöjen yhteistyössä luotiin uudenlaista eloisaa tapaa puhua vanhenemisesta ja sen monimuotoisuudesta sekä toimia ikääntyneiden ihmisten yhdenvertaisuuden, voimavarojen ja toimijuuden vahvistamiseksi. Tutkimustulokset todentavat ohjelman hankkeiden tuloksellisuutta, mutta nostavat esiin myös kehittämiskohteita. Vanhusjärjestöjen lisäksi ohjelmassa oli mukana kansanterveysja potilasjärjestöjä sekä ihmisoikeusjärjestöjä. Tehokkaalla viestinnällä tuloksiin Viestinnän merkitystä laajan ohjelman toteuttamisessa ei voi kyllin korostaa. Monipuolinen valtakunnallinen viestintäja vaikuttamistoiminta nosti esiin ohjelman teemoja kuten esimerkiksi ikäihmisten moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden. Ohjelman hankkeissa tuotettiin lukuisa määrä käytännössä testattuja ja toimivia menetelmiä ikäihmisten osallisuuden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Eloisa ikä – Tutkitusti vaikuttavaa toimintaa Kehitetyllä toiminnalla on merkitystä ainoastaan, mikäli se tuottaa hyötyjä ikäihmisille itselleen. O hjelman tarkoituksena oli vahvistaa RAY-avusteisten hankkeiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Sen selvittämiseksi VTKL:n Eloisa koordinaatio toteutti tutkimuksen ikäihmisten kokemuksista hankkeiden toimintaan osallistumisesta. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö ohjelmassa onkin ollut poikkeuksellisen laajaa
20 milj.. ja • www.eloisaika.. . Teema ei ole helppo eikä siihen löydy vain yhdenlaista ratkaisua vaan tarvitaan monia räätälöityjä menetelmiä etsivästä ja löytävästä työstä eläkkeelle valmennukseen. Vanhustyö 1 • 2018 11 Eloisa työ jatkukoon STEAn seuranta ja arviointi koskettivat alusta alkaen kiinteästi sekä ohjelman hankkeita että VTKL:n koordinaatiota. Rahoittajakin totesi hankkeiden toiminnan tulokselliseksi, sillä lähes kaikki hankkeet saivat STEAsta jatkorahoituksen tai toiminta juurtui osaksi järjestön muuta toimintaa. VTKL 2017. Toimivia menetelmiä ikääntyneiden hyvinvoinnin vahvistamiseen. 6 Lisätietoja löytyy osoitteista • www.innokyla.. Onneksi niitä kehitettiin Eloisa ikä -ohjelmassa ja ne ovat otettavissa järjestöjen ja muiden toimijoiden käyttöön eri puolilla Suomea. • Ilmeikäs arki. • Eloisat helmet. Ohjelman voi todeta täyttäneen tarkoituksensa ja saavuttaneen tavoitteensa hyvin. Ohjelmakoordinaatio järjestöjen kehittämistoimintaa tukemassa. 5. Toivottavasti soteja maakuntauudistuksessa muistetaan ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä myös psykososiaalinen hyvinvointi. Eloisa ikä -ohjelman trilogia: • Yhdessä syntyy enemmän. Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa. VTKL 2016. VTKL 2017
Monipuolinen hanketoiminta edisti ikäihmisten osallisuutta Eloisa ikä -tutkimuksen haastattelujen mukaan ohjelman hankkeisiin osallistuneita ikääntyneitä ihmisiä motivoi järjestöjen toimintaan halu tehdä asioita, joilla on merkitystä niin itselle kuin yhteisölle. 12 Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. He halusivat myös käyttää elämän aikana karttunutta osaamista ja kokemuksia omaksi ja toisten hyödyksi. Joillekin toiminta saattoi puolestaan olla viikon kohokohta tai vähintään jotain, joka katkaisi arjen rutiinit. Toisille sopii tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen, kun taas toiset kokevat omakseen vaikkapa kahdenkeskisen ystävätoiminnan. Tällaisille henkilöille toiminta antoi mahdollisuuden rakentaa elämäntyylillistä jatkuvuutta. Ikäihmiset olivat hankkeissa myös tärkeä vapaaehtoisresurssi. Halu auttaa muita ja samalla lisätä oman elämän mielekkyyttä olivat tärkeitä vapaaehtoistyön pontimia. Uutisten yhteistavoittavuus oli noin kaksi miljoonaa ihmistä. YhToiminnan suunnittelun johtotähdeksi olisi tärkeää nostaa tietoisuus siitä, että yksi malli ei sovi kaikille. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Teksti: Minna Pietilä & Marja Saarenheimo Kuvitus: DigiPeople Studio Eloisa ikä -tutkimus: Hyvinvointi ja osallisuus kohenivat, yksinäisyys väheni! teinen tekeminen lisäksi rytmitti arkea ja antoi siihen rakennetta. Eloisa ikä -ohjelman tutkimuksen perusteella järjestötoiminnalla edistetään ikäihmisten osallisuutta ja varsinkin etsivän työn menetelmillä vähennetään heidän yksinäisyyttään. Myös toiminnan jatkuvuudesta huolehtiminen on tärkeää varsinkin vaikeissa elämäntilanteissa oleville ikäihmisille. Samoin toiminnassa saadut sosiaaliset kontaktit koettiin tärkeinä. Vapaaehtoistyö edellyttää hyvää ylärakennetta, joka mahdollistaa vapaaehtoisten koordinoinnin, koulutuksen ja jatkuvan ohjauksen sekä heidän jaksamisensa vahvistamisen.. Haastattelujen mukaan ikäihmiset kokevat luontevimmaksi sellaiset vapaaehtoistoiminnan muodot, jotka vastaavat heidän henkilökohtaisia ominaisuuksiaan. Erityisesti pitäisi rakentaa osallisuuden areenoita niille, joille esimerkiksi ryhmissä oleminen ei ole luontevaa tai jotka arastelevat sosiaalisia vuorovaikutustilanteita. Helpointa toimintaan lähteminen oli ollut niille, joilla oli aiempaa kokemusta järjestöistä ja jotka olivat ulospäin suuntautuneita sekä jo lähtökohtaisesti aktiivisimpia. Tutkimustulokset olivat näkyvästi esillä keskeisissä medioissa
Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa." • Lisätietoa tutkimuksesta: www.eloisaika.fi/aineisto/eloisa-ika-tutkimus-ilmeikas-ark/. Eloisien hankkeiden yksinäisyyttä ehkäisevä ja mielenterveyttä edistävä työ kantoi siten hyvin hedelmää, sillä osallistujat kokivat valtaosin hyötyneensä toiminnasta sekä arjen toimintamahdollisuuksien että henkisen hyvinvoinnin osalta. Myönteiset muutokset eivät olleet itsestäänselvyys, sillä niitä ei todennäköisesti olisi tapahtunut ilman hanketoiminnan laadukkuutta. Järjestöillä on laaja valikoima erilaisia keinoja ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisemiseen, lievittämiseen ja vähentämiseen muun muassa ryhmä-, ystäväja tukihenkilötoiminnoissaan. Tärkeintä oli kiireetön ja ihmisen tilanteeseen paneutuva kohtaaminen, josta rakentuivat luottamus ja toivo. Kaikki yksinäisyyttä kokevat ihmiset eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Eloisa ikä -tutkimuksen kyselytulosten valossa järjestöjen hankkeisiin osallistuminen edisti varsinkin juuri vaikeissa tilanteissa olleiden ikääntyneiden ihmisten psykososiaalista hyvinvointia ja vähensi heidän yksinäisyyttään. 13 Vanhustyö 1 • 2018 Yksinäisyyden kokemus ja järjestöjen toiminta Yksinäisyyden kokeminen on usein laaja-alaisesti yhteydessä moniin elämänlaatua ja -hallintaa heikentäviin tekijöihin ulottuen sosiaalisten suhteiden puutteista huonompaan terveydentilaan ja palvelujen saantiin, arjessa selviytymisen hankaluuksiin ja psyykkiseen oireiluun. Erilaiset keinot sopivat erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille ihmisille, mutta niitä voidaan myös kehittää edelleen. 6 Eloisa ikä -ohjelman tutkimus: Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittamassa ja Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -ohjelman (2012–17) tutkimuksessa tarkasteltiin määrällisen kyselyn (N=529) ja laadullisten haastattelujen (92 henkeä) keinoin, mitä kehittämishankkeisiin osallistuminen merkitsi ikääntyneille (55–98-vuotiaiden) ihmisille. He myös viettivät entistä enemmän aikaa toisten kanssa. Muiden ikäihmisten hyvinvointia osallistuminen taas piti osaltaan yllä. Eloisa ikä -ohjelmassa yksinäisyyttä kokeneita ihmisiä hakeutui tai löydettiin osallistujiksi ennen kaikkea niihin hankkeisiin, joissa tehtiin etsivää työtä tai tuettiin muutoin erityisen haasteellisissa elämäntilanteissa olleita ihmisiä, kuten järjestettiin ryhmätoimintaa yksinäisyyttä kokeneille tai päihdeongelmien kanssa kamppailleille ihmisille tai keikkavapaaehtoisia kertaluonteisesti koteihin auttamaan. Ihmisten löytäminen onnistui parhaiten verkostotyöllä. Eloisa ikä -tutkimuksen tulokset kirjassa "Ilmeikäs arki. Hanketoiminnan aikana kyselyvastaajien näkemykset itsestään muuttuivat myönteisemmiksi ja heidän mielialansa sekä ihmissuhteidensa laatu kohenivat. Etsivässä työssä ja vastaavissa toiminnoissa löydetään ja vahvistetaan tavoitettujen ihmisten voimavaroja, tuetaan heidän arkensa sujumista ja mielekkyyttä sekä ohjataan heitä muiden palvelujen piiriin
Heidän asiantuntemustaan tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta unohtuuko tämä suuria uudistuksia tehtäessä. Osallisuudesta puhuttiin ja sitä arvostettiin, mutta sen käytännöt olivat vielä ohuita ja hauraita – usein niitä ei ollut ollenkaan. Vuosien saatossa osallisuudesta tuli maassamme lähes muoti-ilmiö, sana oli jokaisen sosiaalija terveysalan ammattilaisen huulilla. Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Myös ammattilaisista tuntui ehkä erikoiselta, että suunnittelupalavereissa oli mukana tulevia palvelujen käyttäjiä. Jo ensimmäisen Aijjooshankkeen aikana ikäihmiset toimivat kehittäjinä. 14 Teksti: Marja-Liisa Nevala, kehittämispäällikkö, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Ikäihmiset aktiivisina toimijoina Kymmenessä vuodessa ikääntyneiden ihmisten osallisuudesta ja toimijuudesta on tullut osa Aijjoos-kumppanuustoiminnan arkea. Aijjoosta tarvittiin esimerkin näyttäjänä, tuomaan ikääntyneitä ihmisiä mukaan suunnittelupöytiin, strategiapalavereihin, esitteiden laatimiseen sekä luennoitsijoiksi eri tilaisuuksiin. A ijjoos-toimintaa on ollut EteläPohjanmaalla kymmenen vuoden ajan. Tai kun he tarvitsevat Ikäihmisten Palveluoppaan tarkistuslukijoita ennen painatusta, he pyytävät Aijjoosta kierrättämään opasta kohderyhmän keskuudessa. Kajauttipa eräs ikäihminen puheensa Helsingin Senaatintorillakin Tuomiokirkon portailta. Kuitenkin hämmästyttävää oli, ettei aito osallisuus siltikään näkynyt monissa käytännöissä useaan vuoteen. Aijjoosta on kuitenkin tarvittu edelleen esimerkiksi tiedotusyhteistyökumppanina. Ainakin siinä vaiheessa, kun kirjoitettiin suunnitelmia, tehtiin strategioita tai raportteja. Nyt kun mennyttä aikaa katsoo taaksepäin, kehittäjän rooli tuntui silloin uudelta ja ikääntyneet ihmiset joskus arastikin osallistuivat monenlaisiin tilaisuuksiin ja kokouksiin ammatillisten asiantuntijoiden rinnalla. Tänä päivänä ikääntyneet ihmiset ovat monesti aidosti osallisia, heitä kutsutaan asiantuntijoiksi suunnittelemaan erilaisia kampanjoita ja palveluja. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä. Kumppanuudesta on myös tullut aitoa, saumatonta yhteistyötä vuosien saatossa. Kun vaikkapa kuntayhtymä Kaksineuvoinen järjestää keskusteluillan, he pyytävät Aijjoosta välittämään kutsua ikäihmisille. Ikäihmiset ovat ottaneet rohkeasti kehittäjän roolin
Alussa Aijjoos-hanketta tarvittiin kuntayhtymä Kaksineuvoisessa luomaan ennaltaehkäisevän, ikäihmisten hyvinvointia vahvistavan työn hyviä käytäntöjä ja toimintamallia. Nivalan Vanhustenkotiyhdistys Ry, Nivala. He keittävät kahvia, kuljettavat sivukylällä asuvaa naapuria tapahtumiin, järjestävät ohjelmaa ja lievittävät yhtä 100-vuotiaan Suomen yleisimmistä ongelmista, yksinäisyyttä. Aijjoos-toiminnan alussa monet sanoivat, etteivät he enää osallistu, kun ovat niin vanhoja. 15 Vanhustyö 1 • 2018 Muutoksia toimintaympäristössä Toimintaympäristö on muuttunut kymmenessä vuodessa. Aijjoos-hanke II pääsi osaksi Vanhustyön keskusliiton koordinoimaa Eloisa ikä -avustusohjelmaa, mikä mahdollisti Aijjooksen verkostoitumisen eri puolilla Suomea toimivien kehittämishankkeiden kanssa ja valtakunnallisen näkyvyyden. Myös ikääntyneiden ihmisten asenteet ovat muuttuneet. Aijjoos-toimintaa on Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä. He ottavat entistä rohkeammin kantaa, nostavat esiin epäkohtia ja ryhtyvät ennakkoluulottomasti kehittämään sellaisia palveluja, joita alueella ei ole. Muutoksia ikäihmisissä Voiko sanoa, että eteläpohjalaisista ikäihmisistä on tullut rohkeampia. Eli pienillä sivukylillä, hiljaisen kylätien varrella olevassa kylätalossa, johon on kokoontunut sillä kertaa seitsemän ihmistä ja kaksi koiraa. Tuntuu, että juuri nyt on oikea hetki saada järjestöissä tehtävä kansalaistoiminta näkyväksi. Tällä hetkellä haasteena on tiivistää kumppanuutta kuntien kanssa hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassa. Toki yhdeksi mahdollistajaksi tarvitaan Aijjoosta, mutta suurin kiitos kuuluu vapaaehtoistyötä tekeville ikäihmisille. Aijjoos-toimintaa edelsivät Aijjoos-kumppanuushanke ja Aijjoos-kumppanuushanke II. Toimintaa on rahoittanut vuodesta 2008 alkaen ensin RAY, nykyään STEA. Aijjoos-hanke II sai keskittyä vapaaehtoisja vertaistoiminnan kehittämiseen maaseudun kylissä. 6 Aijjoos on Etelä-Pohjanmaan murretta ja tarkoittaa ”ajoissa”. Yksi asia on varmaa. Edelleen tarvitaan Aijjoosta mahdollistajana siellä missä maaseudun ikäihmisetkin ovat. Lisätietoja: www.aijjoos.fi Video suomeksi tekstitettynä: www.youtube.com > Aijjoos > Hyvänmielenosoitus Senaatintorilta Haemme TOIMINNANJOHTAJAA vastaamaan yhdistyksen kehittämisestä ja toiminnasta Katso tarkemmat hakutiedot www.nivalanvanhustenkotiyhdistys.. Ihmiset puhuvat sydämensä kyllyydestä, ihmettelevät näitä uudistuksia ja varmistavat, että eihän vain tämä meidän kokoontuminen lopu. Tavoitteena on kotona asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistuminen vertaisja vapaaehtoistoiminnan avulla. Hakuaika päättyy 19.2.2018. Nyt samat henkilöt toteavat tulevansa ilman muuta, jos vain ovat elossa! Jännitystä ilmassa Mitä tulevaisuudessa tapahtuu, kun maakuntaja sote-uudistus myllertävät toimintakentän suomalaisessa vanhustyössä. Toimintamallit juurtuivat kuntayhtymään, johon perustettiin Ikäneuvola. Kuuluuko heidän äänensä niillä kuuluisilla yhdyspinnoilla. Jos pienellä maaseudun paikkakunnalla ei ole kesällä ohjelmaa, sellaista järjestetään otsikolla ”Tavataan torilla torstaisin – kohdataan kunnan kulmilla”. Ikäihmiset ovat edelleen aktiivisia toimijoita, mutta saavatko he äänensä kuuluviin yhä suuremmilla areenoilla ja yhä laajemmilla toiminta-alueilla. Samalla kun he itse ovat aktiivisia toimijoita, he mahdollistavat osallisuuden kokemuksia ikätovereille, jotka eivät muuten pääsisi osallistumaan yhteiseen toimintaan
Yksinasuvien yli 75-vuotiaiden naisten toimeentulo on kuitenkin edelleen heikkoa. ”Nyt kun olisi aikaa, ei ole rahaa tehdä kaikkea kivaa”, toteaa eräs Neuvokkaiden naisten ryhmään osallistunut. Mutta voiko osallisuus vahvistua tai pienituloisuuden ja yksinäisyyden tuoma taakka keventyä. Kiinnostavista ja itselle tärkeistä sosiaalisista riennoista täytyy ehkä luopua rahan puutteen vuoksi tai kynnys lähteä yksin tuntuu liian suurelta. Pitkää elämää en yksin toivo. He toivoivat ryhmältä yhdessäoloa, kokemusten jakamista ja sosiaalisia suhteita. Kuormittava elämäntilanne vaikeuttaa myös itsessä ja ympärillä olevien mahdollisuuksien näkemistä. Suomessa elää paljon pienituloisia ikäihmisiä, vaikka eläkeläisten taloudellinen tilanne onkin parantunut kahden viime vuosikymmenen aikana. Ajoittain tulen saamattomaksi ja pakotan itseni ulos, edes kauppaan tai soittamaan jollekin tutulle.” Yksinäisyys ja heikko toimeentulo merkitsevät arkielämässä monesti osallistumismahdollisuuksien kaventumista. Ulkopuolisuuden tunne ja merkityksettömyys painavat mieltä. Ryhmään mukaan tulemisen uskottiin tuovan merkityksellistä sisältöä elämään. Hankkeen aikana käynnistettiin eri puolilla Suomea yksitoista ryhmää, joihin osallistui satakunta iältään 50–90-vuotiasta naista. Neuvokkaiden naisten kestävät konstit -hankkeen tavoitteena oli yksinäisyyttä ja pienituloisuutta kokevien ikääntyvien naisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistuminen. Myös yksinäisyys saattaa olla läsnä ja elämä tuntua alakuloiselta: ”Välillä on masentunut ja ehkä vähän epätoivoinen. Pienituloisuus ei ole vain taloudellinen asia, vaan sillä on laajempia vaikutuksia naisten elämään ja hyvinvointiin. Naiset toiminnan suunnittelijoina Neuvokkaat naiset -hankkeen tavoitteeksi asetettiin ikääntyvien naisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistuminen. Suurin osa naisista oli eläkkeellä ja asui yksin. 16 Teksti: Saini Suutari, projektikoordinaattori, Miina Sillanpään Säätiö Piirrokset: Ella Niini, projektikoordinaattori, Miina Sillanpään Säätiö Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Monelta puuttui juttutai menokaveri, mikä merkitsi arkista kodin seinien sisälle paikantuvaa yksinäisyyttä. El la Ni in i. Toisille eläköityminen asettaa haasteita: työelämästä tutut ihmiset eivät enää ole arjessa mukana ja tulotaso madaltuu. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Sinnittelystä myönteiseen selviytymiseen E läkkeelle siirtyminen on iso muutos, joka parhaimmillaan merkitsee uudenlaista vapautta, aikaa ja mahdollisuuksia tehdä itseään kiinnostavia asioita ja toteuttaa itseään
Siksi onkin tärkeää, että ryhmän on mahdollista jatkaa osallistujien niin toivoessa. Yhteistyökumppaneidenkin osallisuutta tarvitaan hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen ja toimintamallien leviämiseen ja juurtumiseen. Ota yhteyttä: saini.suutari@miinasillanpaa.fi, p. Kestävää yhteisöllisyyttä rakentamassa Ryhmäläiset toivat esille, että väliaikaiset harrasteryhmät eivät olleet tyydyttäneet tarvetta yhteisöllisyyteen tai poistaneet yksinäisyyttä. Neuvokkaat naiset kannustavat kaikkia ryhmätoimintamallin käyttöön otosta ja ryhmien ohjauksesta kiinnostuneita kantamaan kortensa kekoon. Tarkoituksena oli, että jokaiselle löytyisi mielekästä tekemistä ja jokainen pääsisi hyödyntämään omaa osaamistaan. Toisaalta ryhmästä voi muodostua pienempiä kaveriporukoita, jotka jatkavat yhdessäoloa tai ryhmäläinen saattaa ryhmän ansioista rohkaistua lähtemään esimerkiksi itseään kiinnostavaan vapaaehtoistoimintaan. Vaikka elämä olisi ollut jo pitkään yksinäistä päivästä toiseen sinnittelyä, pienempiä ja suurempia askelia otettiin eteenpäin. Neuvokkaiden naisten toiminnassa on viety eteenpäin ajatusta kestävästä yhteisöllisyydestä. Neuvokkaat naiset (2015–2018) on Miina Sillanpään Säätiön kehittämishanke ikääntyvien pienituloisuutta ja yksinäisyyttä kokevien naisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi. Yhdessä etsittiin ja tutustuttiin erilaisiin toimintamuotoihin, esimerkiksi kuntosaliin tai paikalliseen vapaaehtoistoimintaan sekä jaettiin maksuttomia menovinkkejä. Tärkeää oli myös vertaistuki toisten samanlaisessa elämäntilanteessa olevien naisten välittämänä. Konkreettiset vinkit tarjosivat tukea arkeen. Osallistujat suunnittelivat itse tapaamisten sisällöt toiveidensa ja osaamisensa pohjalta. 6 ; Ryhmässä olo on antanut vaihtelua vakiintuneeseen arkeen, uusia kasvoja, persoonia, iloisia hetkiä, hyödyllistä tietoa, kivoja ja käyttökelpoisia vinkkejä, vertaistukea. Uusille ryhmänohjaajille ja vapaaehtoisille ryhmäkummeille järjestetään maksutonta koulutusta. Hankkeen aikana on käynnistetty ryhmätoimintaa ympäri Suomea. Esimerkiksi Pirkko löysi rohkeutta Neuvokkaiden naisten ryhmästä lähteä kouluttautumaan vertaisliikunnan ohjaajaksi. Kädentaidoista kiinnostunut osallistuja saattoi esimerkiksi opettaa toisille ryhmäläisille uuden neulekuvion tai lähialueen puistot tunteva opastaa ulkoiluretkellä. Osallisuus voidaan ymmärtää laajemmin. 17 Vanhustyö 1 • 2018 Neuvokkaiden naisten ryhmätoiminta rakentui seitsemän teeman ympärille: 1) Mielen hyvinvointi, 2) Ravitsemus ja ruuan laitto, 3) Liikunta ja ulkoilu, 4) Kierrätys ja kestävä arki, 5) Kulttuuri ja taide, 6) Pienellä rahalla eläminen ja 7) Aktiivinen kansalaisuus. Ryhmään osallistuminen toikin monille uusia ystäviä ja uutta näköalaa omaan elämään. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallisuuteen varallisuudesta ja elämäntilanteesta riippumatta. ;. 040 171 0048 Erityistä huomiota ryhmissä kiinnitettiin oman paikkakunnan tarjoamaan edulliseen tai maksuttomaan toimintaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että ryhmä jatkaa toimintaansa varsinaisten ohjattujen kertojen jälkeen omaehtoisesti tai vapaaehtoisen ryhmäkummin tukemana. Koulutamme uusia ryhmänohjaajia ja vapaaehtoisia ryhmäkummeja
– Toiminta on vaikuttavinta silloin, kun kaikille osallistujille muodostuu voimaannuttavia ”tämä on meidän oma juttu” ja ”hei, me onnistuttiin yhdessä” -fiiliksiä, Seppänen ja Wacker korostavat. Osallisuuden ja pidempiaikaisen toimintaan sitoutumisen näkökulmasta onkin tärkeää, että kaikki mukana olijat saavat halutessaan äänensä kuuluviin sekä kokevat itsensä ja oman panostuksensa tarpeellisiksi. 18 Teksti: Päivi Kivelä, kansalaisja järjestötoiminnan tutkija ja kehittäjä Kuvat: Tuija Seppänen ja Bigstock Kumppanuuspöytä kokoaa ikääntyneet ihmiset tekemään ja vaikuttamaan yhdessä Keski-Suomen maaseutukunnissa toimii kumppanuuspöytiä, joiden kantavana voimana ovat aktiiviset eläkeläiset. Kumppanuustoiminnan aloitteentekijänä ja käynnistäjänä on toiminut Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistyksen Kehitytään kimpassa -hanke, joka on ollut mukana Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -ohjelmassa. Ystävänpäivätanssit.. Kumppanuuspöytä voi koordinoida useiden melko itsenäisesti ja projektimaisesti toimivien työryhmien työskentelyä, mikä mahdollistaa myös löyhemmän ja lyhytaikaisen mukaantulon. Yhdenvertaisuuteen perustuvaa ja kaikille avointa toimintaa Kumppanuuspöytä ei ole edustuksellinen, vaan avoimuuteen ja kaikkien mukanaolijoiden yhdenvertaisuuteen perustuva verkostomainen ja mukautuva toiminta-alusta. Tämä on meidän oma juttu! Ei ole olennaista, mistä organisaatiosta tai aatemaailmasta kukin tulee, vaan tärkeintä on jokaisen yksilön oma kiinnostus ja halu tehdä jotain yhteisen tavoitteen eteen. – Hanketoiminnan aikana rivikuntalaiset, eri yhdistysten edustajat sekä ammattilaiset kunnista ja seurakunnista ovat tutustuneet toisiinsa ja makustelleet yhteisöllistä ”tekemällä vaikuttamisen” -toimintakulttuuria, Kehitytään kimpassa -hankkeen projektikehittäjinä työskennelleet Tuija Seppänen ja Minna Wacker kertovat. Mukaan kutsuttiin kaikkia teemasta kiinnostuneita. Kumppanuuspöytien tulokset eivät ole kannanottoja, lausuntoja tai aloitteita, vaan ikääntyneet ihmiset ovat itse toteuttaneet lukuisia omista toiveistaan, osaamisestaan ja kokemuspohjastaan lähteneitä tapahtumia ja hankkeita. Yhteiset onnistumiset ovat lisänneet osallistujien keskinäistä luottamusta ja arvostusta. Hanketyöntekijät ja kuntien työntekijät ovat olleet mukana toiminnan mahdollistajina, rohkaisijoina, taustavaikuttajina ja vuorovaikutuksen tasapuolisuuden vaalijoina. Kumppanuustyön yhteisenä tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin ja hyvän arjen edistäminen
Mikäli kumppanuuspöytää tullaan käyttämään pääasiallisena kunnan hyvinvointija osallisuustyön suunnittelun ja toteutuksen alustana, on erityisen tärkeää huomioida erilaisten ikäihmisten osallistumisen tarpeiden ja esteiden kirjo. Rakenteena se on kuitenkin kevyt ja paikallisiin erityispiirteisiin helposti sovellettava. Samat ikääntyneet henkilöt ovat usein mukana monessa yhdistyksessä, joten monet yhdistysaktiivit ovat kokeneet helpottavana sen, että asioita tehdään entistä enemmän yhdessä. Kaiken kansan yhteislauluja 2017. Erilaisten väestöryhmien arjen kulttuureja ja elämäntapoja tulee huomioida sensitiivisesti ja tasapuolisen arvostavasti. Tämä periaate ei välttämättä toteudu ainakaan silloin, jos ikääntyneet ihmiset ovat ylhäältä alas suunnitellun ja ammattilaisten ohjaaman viriketoiminnan tai kansanterveyttä edistävän toiminnan kohteita. Aidoimmillaan osallistuminen lähtee jokaisen yksilön omasta kiinnostuksesta ja halusta käyttää toimintapotentiaalinsa yhteisen hyvän edistämiseen tai itselle tärkeiden asioiden edistämiseen. Mahtuvatko kaikki yhteen pöytään. Retki Leivonmäen kansallispuistoon. Toisaalta Keski-Suomessa kumppanuuspöytätoimintaan on tähän mennessä tullut mukaan pääasiassa jo ennestään aktiivisia ikäihmisiä. 6. Alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden yhteen kietoutuminen on yksi tärkeä kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyvä kehittämiskohde tulevaisuuden kuntayhteisöissä sekä osana soteja maakuntauudistusta. Monien sosiaalija terveysalan järjestöjen tehtäväkenttänä on räätälöidä haavoittuvien ja syrjäytettyjen väestöryhmien parissa tehtävää hyvinvointityötä, mutta niiden toiminta ulottuu vain satunnaisesti harvaan asutun maaseudun kuntiin. Onnistuneessa kumppanuuspöytätyössä loksahtavat yhteen perinteisen järjestäytyneen yhdistystoiminnan ja satunnaisen pop up -tyyppisen aktiivisuuden parhaat puolet. ”Kaikille avoimet” osallistumisen muodot tai yhdenvertaisiksi suunnitellut julkiset palvelut eivät nekään ole kaikkien saavutettavissa. 19 Vanhustyö 1 • 2018 Joustava, mutta pysyvä ruohonjuuritason rakenne hyvinvointija osallisuustyöhön Pienillä paikkakunnilla aktiivisia toimijoita on vähän, joten kiinnostuneiden kokoaminen on toisaalta helppoa. Kumppanuuspöytätyöllä voidaan vähentää toimintojen päällekkäisyyttä ja vaikuttaa hyväksi havaitun toiminnan vakiinnuttamisen puolesta. Alueellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden yhteen kietoutuminen on yksi tärkeä kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyvä kehittämiskohde tulevaisuuden kuntayhteisöissä sekä osana soteja maakuntauudistusta. Monet haluavat yhdistysbyrokratian sijaan suunnata energiaansa konkreettiseen tekemiseen, joka vastaa nopeasti lähiyhteisön arjesta nouseviin tarpeisiin tai epäkohtiin. Se tuo pitkäjänteisyyttä, pysyvyyttä ja jämäkkyyttä siihen verrattuna, että toimittaisiin täysin vailla koordinointia ”villeinä ja vapaina” kuntalaisina
Osittain tämä yhteys selittyi paremman liikkumiskyvyn kautta, joka mahdollistaa aktiivisemman osallistumisen. On myös tärkeää miettiä yhdessä, minkälaiset toiminnat ikäihminen kokee mielekkäiksi ja mihin hän on motivoitunut osallistumaan. Sosiaalisten suhteiden kokeminen Masennusoireiden huomioon ottaminen on myös siksi tärkeää, että ne saattavat vaikuttaa siihen, miten ihminen arvioi ja kokee sosiaaliset suhteensa ja vuorovaikutuksen toisten kanssa. Yksinäisyyttä ja alakuloa kokevilla ikäihmisillä lisääntynyt sosiaalinen aktiivisuus ei kuitenkaan vaikuttanut psykososiaaliseen hyvinvointiin vaan yksinäisyys väheni ajan kuluessa. Toisaalta osallistuminen sosiaalisiin toimintoihin ylläpitää myös liikkumiskykyä. Katja Pynnönen työskentelee tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa Gerontologian tutkimuskeskuksessa Aktiivisuuden, terveyden ja toimintakyvyn yhteys hyvinvointiin vanhuudessa -tutkimushankkeessa. Useat sosiaalisen osallistumisen muodot tapahtuvat kodin ulkopuolella ja sisältävät fyysistä aktiivisuutta. Osoite: Ränssintie 10 40500 Jyväskylä Puh. Niin jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa kuin ikäihmisille suunnatun toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten ne mahdollistavat läheisyyden ja kiintymyksen ja toisaalta myös itsensä tarpeelliseksi kokemista.. 040 805 4314 (työ) 050 540 7315 (koti) ó K atja Pynnösen väitöskirja ”Social engagement, mood, and mortality in old age” http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-7129-8 Paremmat kognitiiviset eli tiedon käsittelyn toiminnot ja vähäisempi masennusoireiden määrä olivat yhteydessä aktiivisempaan osallistumiseen sosiaalisiin harrastuksiin. S osiaalisten suhteiden ja osallistumisen on todettu pitävän yllä kognitiivista toimintakykyä, vähentävän todennäköisyyttä masennusoireiden ilmaantumiseen ja pienentävän kuolemanvaaraa. Esimerkiksi kyytien järjestämisellä tai kaverin löytämisellä harrastukseen lähtemiseen on mahdollista auttaa sellaisia ikäihmisiä säilyttämään sosiaalista aktiivisuuttaan, joiden kognitiivinen toimintakyky on heikentynyt tai joilla on masennusoireita. Tulokset osoittivat myös, että 75–79-vuotiailla ihmisillä kiintymyksen ja hoivan antamisen mahdollisuuden kokeminen olivat yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin. Ikivihreät-aineistoon perustuvat tutkimustulokset osoittivat, että 65–84-vuotiailla ihmisillä, jotka osallistuivat esimerkiksi kulttuuritilaisuuksiin, liikuntaryhmiin, opiskeluun, seurakunnan toimintaan tai matkustamiseen sekä auttoivat sukulaisia, ystäviä ja naapureita arjen askareissa, oli 21 vuoden seurannassa pienempi kuolleisuuden riski kuin vähemmän aktiivisilla. 20 Teksti: Katja Pynnönen, tutkija, Jyväskylän yliopisto Kuva: Martti Minkkinen ja Adobe Stock Sosiaalinen osallistuminen pitää yllä terveyttä Aktiivisempi osallistuminen sosiaalisissa konteksteissa tapahtuvaan toimintaan hidastaa terveyden heikkenemistä. Osallistuminen myös edellyttää terveysresursseja. HyväMieli -hankkeen aineistossa tutkittavat, joilla oli enemmän masennusoireita, kokivat vähemmän kiintymyksen, sosiaalisen liittymisen, arvostuksen ja neuvojen saamisen tunnetta