Kuva: Palvelutalo Hopearanta. Sosiaalija terveysministeriön ja Sitran yhteistyössä kehittämiä palvelupaketteja testataan pilottikunnissa. 2 SENIORARBETE 1 • 2016 Seuraava numero ilmestyy 8.4.2016 | Lehden teemana on Vapaaehtoistoiminta TEEMA: Laatu ja omavalvonta Omavalvontasuunnitelman tähtäimenä palvelun laadun varmistaminen. 22 10 14 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vastaa nykyisiin ja tulevaisuuden ikääntyneiden asumistarpeisiin
Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi K ol um ni 4 Omavalvonnasta laatukilpailuun Satu Helin 5 Laadukasta ja asiakasturvallista palvelua Kysy & vastaa 6 Paula Risikko: Ammattilaisen pitää toimia myös maan hiljaisten puolesta Leena Valkonen 8 Sosiaalija terveydenhuollon valvonnassa kohti kokonaisuuksien ohjausta Marja-Liisa Partanen 10 Omavalvontasuunnitelman tähtäimenä palvelun laadun varmistaminen Leena Valkonen 14 Tavoitteena turvallinen, esteetön ja toimintakykyä tukeva asuminen Leena Valkonen 18 Oikea asiakas, oikeassa paikassa, oikeiden palvelujen turvin Herttakaisa Kettunen 21 Pirkon pakina Pirkko Lahti 22 Palvelut pakettiin. Hyväntahtoisesti sanoen laatikossa on nyt jo tarpeettomaksi käynyttä pikkuroinaa, jota emme ole heittäneet pois, kirjoittaa Annikki Korhonen kolumnissaan sivulla 46.. Kotona asuvan muistisairaan palvelut riittämättömiä Leena Valkonen 38 Laskujen maksamiseen paljon vaihtoehtoja Pirjo Ilola 39 Ikääntyneet maahanmuuttajat osaksi kaikenikäisten Poria Ritva Kangassalo ja Irma Roininen 40 Keskusliitto tiedottaa 42 Ajan virrassa 44 Från egenkontroll till kvalitetskonkurrens Satu Helin 45 Miljonlåda Annikki Korhonen 46 Miljoonalaatikko Annikki Korhonen Miljoonalaatikon siivous on oivallinen tapa aloittaa uusi vuosi. Mistä paketeissa on kyse. Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo 32 Psykiatri Björn Appelberg. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Eeva Päivärinta 24 Piha kutsuu puuhailemaan Hanna Moilanen 27 Memo-ohjelmasta omakielistä palvelua viittomakieliselle muistisairaalle Johanna Lajunen ja Inkeri Vyyryläinen 28 #MuistiMike -työväline nostaa esiin muistisairaan ihmisen oman äänen Maaret Meriläinen 29 Tolkkua numeroihin. 3 Vanhustyö 1 • 2016 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2016 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 6 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Miljoonalaatikko on kodin arkinen laatikko, jossa säilytämme pieniä, sekalaisia tavaroita: nappeja, nauloja, nastoja, neppareita, nauhanpätkiä, ruuveja ja muuta vastaavaa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Ohjelmatyön arviointia eloisaan malliin Anne Väisänen 30 Havaintoja Eloisa ikä -tutkimuskanavalta – lisääkö hanketoiminta hyvinvointia. Vanhusten masennus vaatii hyvää hoitoa Eeva Mehto 35 Vanhustyön johtajat Kirsi Kuusinen-James 36 Muistibarometri 2015
Erilaisten lupien ja muuttuvien säädösten keskellä omavalvontasuunnitelma ei ole saanut sille kuuluvaa arvoa. Valtionosuusuudistuksen yhteydessä vuonna 1993 purettiin normiohjaus, jolla valtio oli tätä ennen pyrkinyt varmistamaan samankaltaiset palvelut kunnasta riippumatta. Yksityisten palveluiden tuottajat ja vuoden 2015 alusta alkaen myös kunnat laativat Valviran ohjeistaman omavalvontasuunnitelman. Nykytilanne muistuttaa 1990-alun tilannetta, sillä vanhuspalvelujen ongelmien poistamiseksi on luotu laaja valvonta-arsenaali. Omavalvonnasta laatukilpailuun Päätoimittajalta Satu Helin. Jos olen itse riippuvainen arvioitavasta palvelusta, en helposti lähde antamaan korjaavaa palautetta, vaan kerron olevani tyytyväinen. Laki säätää mm. Hallitusohjelman mukaan asiakkaiden valinnanvapautta lisätään. Asiakaslähtöisissä palveluissa kokemus kohtelusta ja palvelun eri osatekijöistä on oleellista. Eduskunnan oikeusasiamiehen valvonta toteutuu mm. Iäkkään ihmisen siirtymiset hoitoyksiköstä toiseen muodostavat palveluissa solmukohdan, missä syntyy helposti tiedonkulun katkoksia. Yksityisiltä eli järjestöjen ja yritysten tuottamilta ympärivuorokautisilta palveluilta edellytetään toimilupaa. Omaa laatuaan valvovan kulttuurin uskoisi vähentävän ulkoisen valvonnan tarvetta. pyyntöjen ja palveluyksiköihin ennakolta ilmoittamattomien käyntien perusteella. 4 T oimintakyvyn heikkeneminen ja äkilliset voinnin muutokset kaventavat ikääntyneen ihmisen elinpiiriä ja aiheuttavat tuen sekä palvelujen tarvetta. Omavalvontasuunnitelman otsakkeet viitoittavat systemaattiseen laadun hallintaan, missä yksikön arvojen tulisi ilmetä palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaspalautteita kerättäessä tyydytään liian usein vain pinnalliseen palautetietoon eli kysymään tyytyväisyyttä. Valvonta on monikerroksista. toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnista, palveluiden vastuusta ja valvonnasta, henkilöstön osaamisesta ja yhteistyöstä, johtamisesta ja palvelujen kehittämisestä. Näin kehitettävän palveluyksikön kulttuurin uskoisi tuottavan jatkossa hyvää laatua – laatua, jolla voidaan kilpailla vanhusasiakkaiden saannista ja yhteistyöstä omaisten kanssa. Palvelujen tuottaja saa yleisen tyytyväisyysarvion sijaan arvokasta kehittämistietoa kysyessään omavalvontasuunnitelmassa lupaamiensa asioiden toteutumista. tekijöistä koostuvan arjen kuvaamisen uskoisi olevan mieluisaa työyhteisöille. Palvelujen järjestämiseen liittyvien resurssitai kohdentamiskysymysten rinnalla esiin nousevat koetut ongelmat tai suoranaiset laiminlyönnit. Yksikön arvojen, toimintaperiaatteiden, laiteturvallisuuden, asiakaskohtaamisen, ravitsemuksen yms. Lakia täydentävä laatusuositus ottaa kantaa mm. Kaikille selkeäksi tulevien säädösten ymmärtämisen uskoisi tuovan myös turvaa henkilöstön toiminnalle. Ihmiset valitsevat palveluitaan laadun, hinnan ja palvelujen maineen perusteella. Vastuutyöntekijä valvoo asiakkaansa suunnitelman mukaisten palvelujen toteutumista, kunnat laativat väestön hyvinvointikertomukset ja valvovat oman toimintansa lisäksi hankkimiaan palveluita, aluehallintovirastot alueensa palveluja, Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira valvontaohjelmansa mukaisesti koko valtakunnan tason toimintaa sekä sosiaalija terveysministeriö lainsäädännön toteutumista. Palveluita on kehitetty informaatio-ohjauksen, valtakunnallisten hankkeiden ja eri laatusuositusten avulla. Muodostuu tilanteita, joissa on helppo löytää kritiikin kohteita joko palvelujen riittämättömyydestä, tasosta tai siitä, että iäkäs henkilö ei pääse ympärivuorokautisten palvelujen piiriin. hoitohenkilöstön määrään, mitä on alettu pitää laadun takeena ja palvelujen hankintakriteerinä. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (vanhuuslaki) oli merkittävä uudistus ja lisä sosiaalija terveydenhuollon lainsäädännölle. Omavalvontasuunnitelmaa voidaan hyödyntää laatukäsikirjan tavoin. Keinot ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä ja hallituskausina
5 Vanhustyö 1 • 2016 Miksi sosiaalihuollon omavalvontasuunnitelmaa ja omavalvontaa tarvitaan. Siihen vaikuttaa tietenkin osaltaan se, että asia on edelleen suhteellisen uusi ja vaatii työyhteisöiltä omavalvonnan idean ymmärtämistä muutoinkin kuin pelkästään yhtenä velvollisuutena lukemattomien muiden lisäksi. Valvira on tehnyt yhden kyselyn yksityisille palveluntuottajille vuoden 2012 lopussa. Laadukasta ja asiakasturvallista palvelua Riitta Husso Lakimies Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Valvira kysy & vastaa. Kunnat voivat pyytää omavalvontasuunnitelman myös kilpailuttamisen yhteydessä tai valvontatehtävää toteuttaessaan. Palveluntuottajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että heidän tuottamansa palvelu on laadukasta ja asiakasturvallista. Suunnitelmat olivat vain henkilökunnan käytössä ja asiakkaat ja omaiset saattoivat saada ne vain, jos osasivat pyytää. Lupaja valvontaviranomaisilla on oikeus saada pyynnöstä käyttöönsä omavalvontasuunnitelman lisäksi myös muut omavalvontaa koskevat asiakirjat kuten esimerkiksi toimintaohjeet ja seuranta-asiakirjat. Selvityksen jälkeen Valvira ohjasi palveluntuottajia näissä kysymyksissä. On sekä asiakkaan että työyhteisön etu, että epäkohdat ja havaitut laatuja asiakasturvallisuuspoikkeamat hoidetaan mahdollisimman nopeasti ja lähellä asiakkaan arkea niin, ettei asiakkaille tai omaisille synny tarvetta valittaa tai kannella niistä valvontaviranomaisille jälkikäteen. Valvonnassa on todettu, että omavalvonnan toimeenpanossa ei ole päästy vielä siihen, että se toimisi palvelun kehittämisen työkaluna toivotulla tavalla. Omavalvontasuunnitelmaa täydennetään kotisairaanhoidon palvelujen osalta, eikä kahta erillistä omavalvontasuunnitelmaa tarvitse laatia. Onko omavalvontasuunnitelma lähetettävä valvontaviranomaiselle tai kunnalle. Omavalvontasuunnitelmat oli laadittu esimiesten, laatuvastaavien tai johdon toimesta eikä niiden julkisuus toteutunut siten, kuin lain mukaan olisi kuulunut. Kotisairaanhoidon palvelujen osalta omavalvontasuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon mitä terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 §:ssä ja laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta annetussa asetuksessa (341/2011) säädetään kunnan järjestämisvastuulla olevan terveydenhuollon osalta. Se edellyttää, että koko työyhteisö; henkilöstö, esimiehet ja johto sitoutuvat yhdessä siihen, että työssä ja toimintayksiköissä opitaan havainnoimaan toimintatapoja, päätöksiä ja ratkaisuja palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden, mutta myös asiakkaan oikeuksien näkökulmasta. Kotihoidolla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 20 §:n mukaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. Asiakkailla on laissa säädettyjä oikeuksia, joista palveluntuottajan on oltava tietoinen ja palveluissa on kyettävä varmistamaan, että kaikki asiakastyötä tekevät työntekijät toimivat niin, että nämä toteutuvat käytännön asiakastyössä. Laki ei velvoita automaattisesti lähettämään omavalvontasuunnitelmaa valvontaviranomaiselle eikä myöskään kunnalle. Kotihoito on sosiaalihuollon palvelu, vaikka siihen sisältyy myös terveydenhuollon palveluja. Selvityksen mukaan suunnitelmia oli laadittu hyvin, mutta se, oliko henkilökunnalle annettu mahdollisuus osallistua suunnitelman laatimiseen, oli selvästi puutteellista. Ovatko yksityiset palveluntuottajat tehneet omavalvontasuunnitelmia tunnollisesti ja miten sen toteutumista seurataan. Kotihoidossa omavalvonta toteutetaan sosiaalihuollon omavalvontana Valviran antaman määräyksen mukaisesti. Sen sijaan asiakirja on pidettävä julkisesti nähtävänä. Selvityksellä kartoitettiin, miten tieto suunnitelmallisesta omavalvonnasta oli tavoittanut palveluntuottajat ja miten suunnitelmia oli laadittu sekä sitä, miten suunnitelmat olivat julkisesti nähtävänä. Sen jälkeen omavalvonnan toteutumista on seurattu yksityisiltä palveluntuottajilta saatujen toimintakertomusten kautta, valvontakäyntien yhteydessä ja palveluista tulleiden kantelujen yhteydessä. Veroviranomainen pyytää omavalvontasuunnitelman verotarkastuksen yhteydessä. Kun sote-palveluja annetaan samassa yksikössä, tehdäänkö yksi yhteinen omavalvontasuunnitelma
Uskon että työntekijät haluavat tehdä laadukasta työtä, ja tekevät parhaansa, mutta aina se ei ole mahdollista esimerkiksi ajanpuutteen vuoksi. Suomi on Euroopan nopeimmin vanheneva maa, se tiedetään. 6 Eduskunnan II varapuhemiehellä Paula Risikolla on pitkä kokemus sosiaalija terveydenhuollon kehittämisestä niin ministerinä kuin käytännön terveydenhuollon ammattilaisena ja opettajana. Kaikki tämä lisää hoidon vaativuutta. Vanhusten määrä on lukumääräisesti kasvanut ja muun muassa muistisairaudet ovat lisääntyneet. Vaikka meillä olisi kuinka laista johdettuja määritelmiä tai tutkimusten tietoa, yhtä oikeaa määritelmää laadusta ei ole. Kansanterveystyö ja terveyden edistäminen ovat tärkeitä asioita terveystieteiden tohtorille. Mutta sitä ei ole osattu riittävän hyvin ennakoida Risikko myöntää. Kotisairaanhoidossa asiakkaat ovat nykyisin monisairaampia ja huonokuntoisempia, sellaisia, jotka kymmenen vuotta sitten olisivat olleet laitoshoidossa. – Päättäjänä minunkin on katsottava peiliin. – Laatua on myös kunkin asiakkaan subjektiivinen kokemus palvelusta ja sillä on merkitystä. Vaikka vanhuspalveluita on lakien ja tutkimusten voimalla kehitetty, kehitettävää löytyy edelleen, Risikko sanoo. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Eduskunta Paula Risikko Ammattilaisten pitää toimia myös maan hiljaisten puolesta R isikko aloitti tämän vuoden alussa myös Sydänliiton puheenjohtajana. PALVELUJEN LAATU. – Syyt johtuvat hyvin monista tekijöistä. Laatu on monipiippuinen juttu, hän lisää. Nykyisin eletään pidempään ja siksi myös laitoshoidossa olevat ovat entistä raihnaisempia. Olemme ainakin viisi vuotta myöhässä siitä, mitä vanhustenhuollon pitäisi olla. Laadun tulisi olla mitattavaa, mutta emme voi sivuuttaa ihmisen omaa kokemusta, sitä on kuultava. Kunnat ovat köyhiä ja väestö vanhenee. Samoin laatuasioiden esillä pitäminen. Hänen mielestään laatu vanhuspalveluissa on toiminnan kykyä vastata asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin
Se kuitenkin osoittaa, että asioita on kussakin yksikössä mietitty, mikä sekin hyvä. Hankintalaki sanoo ”kokonaistaloudellisesti edullisin” eli laatu tulee olla mukana. Virheitä tapahtuu, ne pitää kirjata ja niistä pitää oppia. – Pidän tärkeänä ottaa myös järjestöt mukaan tasavertaisina palveluntuottajina. Palvelusetelijärjestelmän Risikko katsoo lisäävän valinnanvapautta. Pelkkä hinta ei saa olla päätöksenteon perusta. Koulutus avainasemassa palvelujen parantamisessa Paula Risikon mielestä vanhuspalvelujen laatua edistetään osaamisen kehittämisellä, hyvällä johtajuudella, tiimityöllä ja riittävällä henkilömäärällä. Ikäihmiset ovat usein niitä maan hiljaisia ja ammattilaisten pitää toimia myös maan hiljaisten puolesta. – Olen koulutuksen puolestapuhuja ja kannattaja! Hyvä perusja jatkuva täydennyskoulutus tarvitaan. Ja eihän köyhän kannata huonoa ostaa sanotaan! Risikko huomauttaa. Kaiken lähtökohta palveluissa on ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö sekä asiakkaan/potilaan polun/palveluketjun hiominen sujuvaksi ja koordinoiduksi. Palvelujen valvonta toteutuu omavalvonnan ja osin viranomaisvalvonnan kautta. Kilpailutusta tarvitaan, mutta entistä enemmän tarvitaan myös laatukriteereitä. Henkilöstömitoituksiin Risikko toteaa, että henkilöstömäärän tulee aina lähteä hoidon tarpeesta. Laatusuositukset ja hoitoisuuden mittaaminen auttavat henkilöstöresurssien suunnittelussa. Lisäksi järjestöjen tuottama ohjaus, tiedon tuotanto ja vertaistuki ovat korvaamattomia. Siksi lakiin ei kannata kirjata yhtä lukua. Meillä on lakisääteinen järjestelmä täydennyskoulutuksesta, se on sekä oikeus että velvollisuus. Rinnalle on tullut lainsäädäntöä, viimeisimmäksi ns. Kilpailutukseen laatu mukaan Vanhuspalveluiden kilpailutus ja ylipäätään sosiaalija terveyspalvelujen kilpailutus on saanut paljon kritiikkiä osakseen. Omavalvontasuunnitelma ei yksin ole tae laadulle. Ja hyväksi johtajaksi voi oppia. – On ollut harmillista lukea uutisia, joissa kerrotaan, että esimerkiksi 15 vuotta samassa palvelukodissa asuneelta menee kilpailutuksessa koti alta. Laki säätää myös nk. Monituottajuuden ja kilpailun kautta palvelusetelijärjestelmä lisää myös laatua. Kaikki virheja läheltäpiti -tilanteet on käytävä työyksiköissä läpi. Miten kuuluu iäkkään ihmisen oma ääni. Tärkeää on, että paras osaaminen saadaan käyttöön ja uudelleensekä täydennyskoulutuksen kautta myös osatyökykyinen voi olla yhteisölleen valtava voimavara. Paula Risikko sanoo, että molempia järjestelmiä tarvitaan. Tulevatko iäkkäät ihmiset sitten kuulluksi, se on toinen juttu. Sote-uudistukseen liittyen Risikko mainitsee, että nyt on menty liikaa hallinto edellä. Iäkkäiden ihmisten itsensä osalta puhutaan paljon valinnan vapaudesta omien palvelujen suhteen ja ikääntyneiden ihmisten oman äänen kuulemisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omiin palveluihinsa. Laatu ja valvonta ovat sekä asiakkaan että tuottajan etu. Valvontajärjestelmät alkoivat kehittyä 1990-luvun alussa. Ellei itse kykene mielipidettään ilmaisemaan, tulisi kuulla omaisia ja läheisiä. – Viranomaisvalvontaakin pitää toki kehittää, mutta emme voi tukeutua siihen liikaa. 7 Vanhustyö 1 • 2016 Mutta jos varaudutaan ajoissa, niin tilanne on toinen. Miten tämä toteutuu nykyisessä palvelujärjestelmässä. Laatu pitää kuitenkin todentua käytännössä. Näinhän asian ei pitäisi olla. yhdyshenkilöstä iäkkään ihmisen tukena. – Tarjouspyyntövaiheessa palvelua hankittaessa voi laittaa kriteerit, että esimerkiksi hinnan painoarvo on 50 % ja laadun 50 %. Osalla järjestöjä on palvelutuotantoa, joka tulee olla mukana valinnanvapauslainsäädännössä. Jo tarjouspyyntövaiheessa on tämä huomioitava. – Kuten sanottu, meillä on monia lakeja, jotka turvaavat asiakkaan oikeuksia ja palvelujen laatua ja uudistuksia tehdään edelleen. Hankintalain uudistus on parhaillaan käynnissä ja uutta lakia tehdessä laatu tulee huomioida entistä selkeämmin varsinkin sote-palveluissa. Koulutuksen pituus ja sisältövaatimukset riippuvat tehtävien vaativuudesta. Valitettavan usein hinta ratkaisee hankinnan. Muun muassa terveydenhuoltolaki, vanhuspalvelulaki ja sosiaalihuoltolaki korostavat kaikki potilaan, asiakkaan oman mielipiteen huomioimista. Laadun tulisi olla mitattavaa, mutta emme voi sivuuttaa ihmisen omaa kokemusta, sitä on kuultava.. Paula Risikko sanoo, että kilpailuttamisen osaamisessa Suomessa ollaan vielä lapsen kengissä ja se on tuonut harmillisia ylilyöntejä ja hämminkiä varsinkin sote-palveluissa. – Mitään aukotonta järjestelmää laadun turvaamiseen ei valitettavasti ole. Ovatko nykyiset järjestelmät riittäviä palvelujen laadun turvaamiseen. Miten valvonta turvaa palvelujen laadun. – Vaihtelevasti, on liian paljon variaatiota. vanhuspalvelulaki
Valvontamenetelmien vaikuttavuutta arvioidaan niiden asiakastyytyväisyyteen ja asiakkaiden hyvinvointiin kohdistuvien vaikutusten kautta. Tämän lisäksi seurataan lääkityksen toteutumista. järjestävät alueellisia tilaisuuksia sekä ohjausja arviointikäyntejä, joilla ehkäistään jälkikäteisen puuttumisen tarSosiaalija terveydenhuollon valvonnassa kohti kokonaisuuksien ohjausta Sosiaalija terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2016– 2019 linjaa Valviran ja aluehallintovirastojen valvonnan strategiset päätavoitteet hallitusohjelmakaudeksi ja valvonnan painopistealueet vuodelle 2016. Tämä näkyy myös sosiaalija terveydenhuollon valvontaohjelman toimeenpanossa. Valvontaviranomaiset mm. Valvontakulttuuri aiempaa vuorovaikutteisempaa Valvontakulttuuria muutetaan yhä vuorovaikutteisemmaksi ja toiminnan painopiste siirtyy ennakoivaan valvontaan sekä uusien palvelurakenteiden vahvistamiseen. Valvonnalla tuetaan erityisesti lasten ja perheiden palveluiden muutoksia, iäkkäiden henkilöiden kotihoitoa sekä omaisja perhehoidon vahvistamista. Muut vuoden 2016 valvonnan painoalueet ovat päivystystoiminta, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut, hoitoon pääsyn enimmäisajat sekä toimeentulotuen ja lastensuojelun määräajat ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollossa. Valvontaohjelma tukee ns. Asiakasnäkökulmaa painotetaan Valvonnan painopiste on lapsiperheiden ja iäkkäiden henkilöiden kotiin annettavien palveluiden saatavuudessa, kuntien pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamisessa sekä sosiaalija terveydenhuollon yhteistyössä. 8 N ykyisen hallituksen tavoitteena on kehittää iäkkäiden henkilöiden palveluja niin, että yhä suurempi osa saa tarvitsemansa palvelut kotiin ja yhä pienempi osa on laitoshoidossa. Vuonna 2016 kohteena ovat palveluiden rakenteet, saatavuus sekä sisältö ja laatu. Valvontaviranomainen pyrkii tunnistamaan keskeiset potilasja asiakasturvallisuusriskit, jotka huomioidaan suunnitelmaperusteisen valvonnan riskinarvioinnissa ja kehittämisessä. Teksti: Marja-Liisa Partanen Valvontakulttuuria muutetaan yhä vuorovaikutteisemmaksi ja toiminnan painopiste siirtyy ennakoivaan valvontaan sekä uusien palvelurakenteiden vahvistamiseen. Lisäksi valvontaa kohdistetaan asiakaslähtöisten palveluketjujen varmistamiseen. Valviran ja aluehallintovirastojen (AVIt) suunnitelmaperusteista valvontaa suunnataan vuosittain riskinarvioinnin perusteella valituille valvontakohteille. VALVONTAOHJELMA. Viranomaisvalvontaa kehitetään asiakasnäkökulmasta. Lääkityksen saa uusia vain, mikäli lääkkeen määrääjä on henkilökohtaisesti tutkinut potilaan edellisen vuoden aikana tai muiden tietojen perusteella luotettavasti varmistunut lääkehoidon tarpeesta. Kotiin annettavien palvelujen osalta seurataan myös yleisesti väestöä koskevia hoitoon pääsyn kriteereitä, kuten kiireellisen hoidon toteutumista. vanhuspalvelulain toimeenpanoa muun muassa kohdentamalla valvontaa vuonna 2016 kotiin annettavien palvelujen valvontaan. Vuonna 2016 valvonnan keskiössä ovat kotiin annettavat palvelut
Valvontaohjelman painoalueiden toimeenpanosta viestitään aktiivisesti. Vuoden 2016 valvontatoimien edistymistä voi seurata esimerkiksi Twitterissä (#sotevalo 2016) ja Valviran ja aluehallintovirastojen verkkosivuilla. Esimerkiksi asiakkaan toimintakykyä ja hyvinvointia tuetaan varmistamalla asiakkaan ravitsemus. 9 Vanhustyö 1 • 2016 Tilaisuuksia ja käyntejä ohjelman toteutuksen tueksi Valvontaohjelmakaudella tullaan toteuttamaan erilaisia alueellisia tilaisuuksia ja ohjausja arviointikäyntejä. Omavalvonnassa seurataan laadun ja asiakasturvallisuuden kannalta kriittisiä ja riskialttiita osa-alueita ja ennalta ehkäistään riskien toteutuminen.. Organisaatiorakenteet eivät saa olla asiakaspainotteisen toiminnan esteenä. Omavalvonnassa seurataan laadun ja asiakasturvallisuuden kannalta kriittisiä ja riskialttiita osa-alueita ja ennalta ehkäistään riskien toteutuminen. Ohjelman liitteenä on kuitenkin annettu omavalvontasuositukset iäkkäille henkilöille tarkoitettujen ympärivuorokautisten palvelujen laadusta. Tämä tukee myös asiakkaita heidän palveluvalinnoissaan. Tärkeää on omavalvontakulttuurin omaksuminen osaksi toimintayksikön laatutyötä ja työn kehittämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintayksiköissä huolehditaan omavalvonnasta, sen seurannasta ja arvioinnista sekä tehdään tarvittavia korjausliikkeitä säännöllisesti. Turhaa sääntelyä ja byrokratiaa puretaan: tärkeintä on asiakkaan saaman palvelun lopputulos. Palvelujen järjestämisvastuussa olevat ja palveluja tuottavat tahot voivat kansallisen mallin ja indikaattorien pohjalta laatia ja muokata toimintaansa sopivat räätälöidyt mallit. Marja-Liisa Partanen on Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valviran ylijohtaja. Tilaisuudet mahdollistavat myös hyvien käytäntöjen levittämisen ja juurruttamisen, ja parantavat osaltaan palvelun järjestämisvastuussa olevien toimijoiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Sosiaalija terveysministeriön hallinnonalan viranomaisten yhteisenä tavoitteena on kehittää kansallinen omavalvontamalli ja omavalvonnan arvioinnin indikaattorit palveluntuottajien omavalvonnan toteuttamisen tueksi. Valvontaviranomaiset tukevat palveluntuottajien omavalvontaa ja sen kehittämistä läpi valvontaohjelmakauden. Tilaisuuksissa painotetaan niitä yhteisesti sovittuja aiheita, joissa on erityisesti katsottu tarvittavan ohjausta. Tässä työssä pitää asiakasnäkökulman olla keskiössä. Kehitteillä kansallinen omavalvontamalli Nykyiset laadun ja sisällön indikaattorit eivät riittävällä tavalla tue uudentyyppistä valvontakulttuuria. Tavoitteena olevat yhteiset indikaattorit mahdollistavat tulevaisuudessa tilannekuvan luomisen ja eri palveluntuottajien valvonnan ja vertailun. Omavalvonnan toteuttaminen on osa toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon valvontaa. vetta. Valvontaohjelma ei sisällä iäkkäille henkilöille tarkoitettuihin ympärivuorokautisiin palveluihin kohdistuvia erillisiä toimenpiteitä vuonna 2016. Keskeinen osa ennakkovalvontaa on luottamusperusteinen valvontamalli, jossa omavalvonta on ensisijainen valvonnan muoto
Omavalvonnan perustana on toimintayksikölle laadittu kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaille tarjotuissa palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään nopeasti tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan. asiakaspalautteiden, turvallisuushavaintojen, palvelusuunnitelmaselvitysten, yhteisökokousten, virikeseurannan sekä asukkaiden yöpaastoseurannan avulla. Eri tahoilta tulevia satunnaisia havaintoja ja palautteita kirjaamme sähköisesti ”ruusuihin ja risuihin”, paperilomakkeille tai ne annetaan systemaattisesti vuosittain toteutettavan kyselyn avulla. Systemaattisten kyselyjen kautta olemme kehittäneet läheisten kanssa käytävää vuorovaikutusta, palvelusuunnitelmapalavereita ja omahoitajuutta. Sosiaalija terveydenhuollon palveluiden valvonnassa korostuu palveluntuottajan oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuotettujen palveluiden laadusta sekä asiakasja potilasturvallisuudesta. Johtamisjärjestelmän kehittäminen jatkui Euroopan laatupalkinnon (EFQM) ja Tasapainotetun tuloskortin (BSC) perusteiden mukaisesti. Vuonna 2015 seurasimme tuloksia mm. Viranomaisten vaatimukset täyttävä omavalvontasuunnitelma muotoutui vuonna 2013 tiiviissä yhteistyössä Jyllin Kodin asiantuntijoiden kanssa, kertoo taustoista Jyllin Kodin toimitusjohtaja Pirjo Berg. Omavalvonnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja mahdollistaa reagointi suunnitelmallisesti ja nopeasti havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin. Jyllin Kodin asukkaille järjestetään omia yhteisökokouksia. Yleiset laatujärjestelmät Jyllin Kodin kehittämisen taustalla Jyllin Kodilla kirjatun kokonaisvaltaisen johtamisjärjestelmän perusta luotiin 1990-luvulla ISO 9000 -laatujärjestelmälle. Jyllin Kodilla johtaminen ulottuu hallituksen jäsenen työstä yksittäisen työntekijän työhön. – Tarjoamaamme kokonaispalvelupakettia pidetään hyvänä ja yhteydenpito henkilökuntamme kanssa on sujuvaa. On tärkeää, että myös asukkaat saavat äänensä kuuluviin. Olemme tästä palautteesta kiitollisia ja arvioimme toimintaamme jatkuvasti niin, että jatkossakin toimimme Miten omavalvontasuunnitelmaa käytännössä tehdään ja millainen työkalu se on palveluja tuottavissa toimintayksiköissä, kokemuksia Jyllin Kodilta Ikaalisista ja Hopearannan Palvelutalosta Savonlinnasta. Riskienhallinta etusijalla Pirjo Berg kertoo, että asiakaspalautekyselyssä on tullut kiitosta siitä, että asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi asuessaan Jyllin Kodilla. 10 Teksti: Leena Valkonen Kuva: Jyllin Kodit Omavalvontasuunnitelman tähtäimenä palvelun laadun varmistaminen O mavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön ja laatusuositusten sekä palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat vaatimukset. OMAVALVONTA. Kumpikin ovat Vanhustyön keskusliiton jäseniä. Omavalvonta perustuu yksikössä toteutettavaan riskienhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. – Omavalvontasuunnitelma luo Jyllin Kodilla perustan laadullisten tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan. – Meillä on käytössä useita asiakaspalautekanavia
Työntekijät ovat innostuneita tuloksista ja niihin liittyvästä kehitystyöstä. Määräys ja lomake löytyvät osoitteesta: http://www. Aikaisemmin omavalvonnasta on säädetty yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 6 §:ssä ja vanhuspalvelulain (980/2012) 23 §:ssä. Saatuja tuloksia esitellään asukkaille, läheisille, henkilöstölle ja muille kumppaneille sekä sidosryhmille tarpeen mukaan. Omavalvontasuunnitelma on antanut meille rungon vuoden 2016 laadunkehittämiselle. Kaikki havainnot johtivat aina akuutteihin toimenpiteisiin ja lääkehoidon prosessin tarkistamiseen. Näistä suurin osa kohdistui lääkehoitoon, avainten hallintaan ja asukkaiden kaatumisiin. Selvityksessä tulleet epäkohdat huomioitiin prosessien kehittämisessä ja seuraava itsearviointi tehdään syksyllä 2016. Lähde: Valvira.. Tämä lisää turvallisuutta ja mahdollistaa nopean epäkohtiin puuttumisen. valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-valvonta/omavalvonta. Näin ollen suunnitelmallinen omavalvonta on otettu käyttöön asteittain yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Illan viimeisen ja aamun ensimmäisen ruokailun välinen yöpaasto ei saa olla yli 11 tuntia. Viime vuonna Jyllin Kodilla kirjattiin turvallisuushavaintoja yhteensä 123 kappaletta. Sen rinnalle on laadittu omavalvontasuunnitelmalomake, jolla ohjataan suunnitelman tekemistä. Sosiaalihuollon omavalvonta Huhtikuun alusta 2015 voimaan tulleessa sosiaalihuoltolain 47 §:ssä säädetään omavalvonnan toimeenpanosta kaikissa sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaisissa palveluissa. Jyllin Kodilla on käytössä sähköinen riskienhallintamenetelmä, joka kerää pirstaleisen tiedon automaattisesti yhteen sekä tekee koonnit ja raportit automaattisesti, jolloin johtopäätösten tekeminen ja kehityskohteiden löytäminen on helpompaa. Omavalvontasuunnitelman avulla voimme tehdä työtämme entistä läpinäkyvämmin. Valvira on antanut omavalvonnan sisältöä, laatimista ja seurantaa koskevan määräyksen (1/2014) toimintayksiköille. Itsearviona halusimme selvittää asukkaidemme ruokahuollon tilan käyttäen indikaattorina vanhusten iltaja aamuruokailun välisen tauon pituutta. – Pieni osa havainnoista kertoi työntekijöille sattuneista tapaturmista ja asukkaiden välisistä konflikteista. 11 Vanhustyö 1 • 2016 lähimmäisvastuun arvojemme mukaan säilyttäen vahvuutemme. Jatkossa tulemme yhdistämään selvityksen tuloksiin myös asukkaiden MNA-tulokset (Mini Nutrional Assessment). – Yksi suuri osa Jyllin Kodin omavalvontaa on riskienhallinta, johon panostamme muutenkin kuin viranomaisvaatimusten vuoksi
Ensimmäisen suunnitelman teko vaati paljon työtä ja keskusteluja, mutta asioiden kirjaaminen ja pohtiminen on ollut hyödyllistä ja kannattavaa monella tavalla. Asiakkaiden hoidossa ja hoivassa Hopearannassa ovat käytössä lääkepoikkeamien, kaatumistapaturmien sekä vaaratilanteiden raportointilomakkeet. Viime syksystä lähtien raportit on käsitelty kahden kuukauden välein, koska tilanteiden säännöllinen raportointi ja tavoitteellinen toiminta tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi on selkeästi vähentänyt poikkeamatilanteita. Asukkaita, heidän omaisiaan ja henkilökuntaa kannustetaan rohkeasti tuomaan esille turvallisuuden riskikohdat. Palavereista laaditaan muistio, jonka jokainen työntekijä on velvollinen lukemaan. Hopearannan Palvelutalon johtaja Marja Arffman sanoo, että omavalvontasuunnitelma on palvelutalolle todella tärkeä työkalu. Myös asukkaita ja heidän omaisiaan kannustetaan tuomaan epäkohdat henkilökunnan tietoisuuteen. Näissä palavereissa sovitaan mahdolliset korjausja ennaltaehkäisyn toimenpiteet. Vuosittaisen omavalvontasuunnitelmapäivityksen jälkeen muistutetaan asukaskokouksessa suunnitelman olemassaolosta. Riskianalyysit ja raportointi keskeisiä toiminnassa Käytännön toimista Marja Arffman mainitsee, että Hopearannan palvelutalossa on tehty riskianalyysit, joiden pohjalta on tehty tarvittavat korjaustoimenpiteet. Riskianalyysit ovat osa paloja pelastussuunnitelmaa. Se päivitetään vuosittain hallinnon ja henkilöstön kanssa, Marja Arffman sanoo. Yhdistys tarjoaa asumis-, hoivaja hoitopalvelua sekä ateriapalvelua. Yhdistyksen juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Uusista käytännöistä tiedotetaan tarvittaessa myös asukkaille ja heidän omaisilleen asukaspalavereissa tai tiedotteella asukaskansioihin. Omavalvontasuunnitelma on myös nähtävillä asiakkaille ja omaisille fyysisenä kappaleena palvelutalon kirjastossa. Hopearannan Palvelutalo: omavalvontasuunnitelma on väline toiminnan kehittämiseen. – Kirjattujen poikkeamien pohjalta tehdään kuukausittain raportit henkilökuntapalavereihin. Valviran lomakkeen kysymykset ovat apuneuvo, jotka auttavat pohtimaan, mitkä ovat ensisijaisesti todella tärkeitä asioita, joita toiminnassa ja turvallisuudessa tulee huomioida. Omavalvontasuunnitelman seuranta Omavalvontasuunnitelma on ohje ja kuvaus siitä, kuinka meidän palvelutalossa toimitaan eri tilanteissa. Samoin omavalvontasuunnitelma käydään läpi asukkaiden kanssa tietoiskujen muodossa. Omavalvontasuunnitelman tavoitteena on taata asukkaille laadukas ja turvallinen hoiva ja hoito. Uudet ohjeet kirjataan asukastietojärjestelmän muistioihin henkilökunnan luettavaksi. – Kun päätimme, että omavalvontasuunnitelma on myös osa perehdytystä ja laadunvalvontaa, niin paneuduimme siihen erittäin paljon tarkemmin kuvaamaan toimintaamme. Lisäksi yhdistys tarjoaa saattohoitoa sekä ikääntymiseen liittyen neuvontaa, koulutusta ja tiedotusta. Jokainen opiskelijakin tutustuu omavalvontasuunnitelmaan osana perehdytystä. Palvelutalossa on 55 asukaspaikkaa ja sitä ylläpitää Savonlinnan Hopearanta ry. Jokainen työntekijä on velvollinen kertomaan havaitsemistaan epäkohdista tai riskeistä esimiehille ja välittömästi korjaamaan tai ehkäisemään vastaavien tilanteiden toistuminen. Omavalvontasuunnitelma toimii käsikirjana, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Arffmanin mukaan omavalvontasuunnitelmassa on hyvää se, että asiat on kuvattu prosessinomaisesti. Jos joku ei noudata niitä arvoja ja toimintaperiaatteita, jotka on mainittu omavalvontasuunnitelmassa, silloin niihin pitää puuttua. Omavalvontasuunnitelmaa ovat työstäneet kaikki työntekijäryhmät ja hallinto. 12 Hopearannan Palvelutalo sijaitsee Savonlinnassa aivan Olavinlinnaa vastapäätä. Suunnitelman teko auttaa ymmärtämään asioita prosesseina. – Joka toinen kuukausi teemme sisäisen turvallisuustarkastuksen, jossa kiinteistö kävellään läpi toiminnanjohtajan, kiinteistöhuollosta vastaavan sekä palvelutalovastaavan toimesta. Fyysisen toimintaympäristön turvallisuudesta huolehditaan ja vaarakohdat korjataan välittömästi. Se parantaa asukkaan oikeusturvaa, mutta myös tavallaan hallinnollistaa oikeusturvaa. – Meillä on omavalvontasuunnitelmaa laadittu jo yli kymmen vuotta. Se on kahtena viime vuonna vaatinut todella panostusta ja olemme käyttäneet siihen aikaa. – Jokainen vakinainen ja tuleva uusi työntekijä voi tarvittaessa tarkistaa omavalvontasuunnitelmasta, kuinka meillä eri tilanteissa toimitaan tai mistä löytyy lisätietoa. Ei voi sanoa, että se olisi aina ollut kivutonta ja helppoa. – Yhteistyötahoille tiedotetaan poikkeamista ja mahdollisista uusista käytännöistä tarpeen mukaan hallituksen kautta, jolloin asia käsitellään myös hallituksessa
/YAMK Kemi • Rovaniemi • Tornio YAMK Uutta sinussa Kansalaisten tarpeet ja työelämän palvelurakenteet muuttuvat Geronomi (ylempi AMK) Terveyden edistäminen, 90 op YAMK-tutkinto antaa • Lisää ammatillisia valinnanmahdollisuuksia • Lisää asiantuntijuutta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen • Valmiuksia toimia oman alan vaativissa lähiesimiesja johtotehtävissä • Osaamista työelämän kehittämiseen • Kelpoisuuden julkiseen virkaan ja tehtävään, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto Opiskelupaikkakunta: virtuaalikampus ja 2?3 päivän lähiopetusjaksot kerran kuukaudessa Kemissä Mukana yhteishaussa 16.3.–6.4.2016 osoitteessa www.opintopolku.?. Koulutustapahtumia 2016 vanhustyön ammattilaisille Ti 9.2.2016 VANHUSTYÖ 2016 Finlandia-talo, Helsinki Ti 15.3.2016 POHJOIS-SUOMEN VANHUSTYÖ 2016 Kaupunginteatteri, Oulu Ti 24.5.2016 PIRKANMAAN VANHUSTYÖ 2016 Hotelli Torni, Tampere Ohjelma ja ilmoittautuminen netissä www.vanhustyomessut.net www.lapinamk.
Toimintakyvyn muutokset ikääntyessä tuovat väistämättä haasteita asumiselle ja asuinympäristöille. Keskeisenä haasteena on ikärakenteen muutos, jonka mukaan Suomessa on vuonna 2030 noin puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta enemmän kuin nyt ja yli 85-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut nykyisestä. Yhteiskunnan näkökulmasta ikääntyneiden tulisi voida asua kotonaan mahdollisimman pitkään.. ASUMISEN KEHITTÄMISOHJELMA K okonaisuudessaan vuonna 2030 arvellaan maassamme olevan noin 1,5 miljoonaa 65-vuotiasta tai sitä vanhempaa henkilöä. 14 Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Janne Ulvinen, ympäristöhallinnon kuvapankki Tavoitteena turvallinen, esteetön ja toimintakykyä tukeva asuminen Ympäristöministeriö on toteuttanut vuodesta 2013 alkaen kansallista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa, jolla pyritään vastaamaan nykyisiin ja tulevaisuuden ikääntyneiden asumistarpeisiin
Esteettömien ja iäkkäille ihmisille toimivien asuntojen tarvetta ei voi täyttää pelkällä uudisrakentamisella, vaan korjausrakentamisella on iso merkitys. Valtio tuki hissirakentamista viime vuonna yli 20 miljoonan euron määrärahalla ja esteettömyysavustuksiin oli varattu 2 miljoonan euron määräraha. Sari Hosionahon mukaan kampanja sai hyvän vastaanoton sekä eri toimijoiden että median piirissä. Hankkeessa on perustettu alueellisia hissityöryhmiä, joiden avulla on aktivoitu paikallista toimintaa niin kuntia kuin taloyhtiöitä edistämään hissirakentamista. Asuinalueiden suunnittelussa lähipalvelut ja liikkumisen sujuvuus ovat keskeisiä tekijöitä ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn ja itsenäisyyden ylläpitämisessä, Hosionaho lisäsi. Työvälineeksi kehitettiin ikääntyneiden asuinolojen arviointimalli, johon sisältyy konkreettinen arviointilomake. Esimerkiksi ympäristöministeriö ja Lahden kaupunki toteuttivat yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa Omassa kodissa -kehittämishankkeen, jossa luotiin toimintatapa paikalliselle yhteistyölle. Kampanja kiersi ympäri Suomea mm. Siihen tarvitaan neuvontaa ja opastusta ja myös korjausmäärärahoja. Uusia toimintamalleja Kehittämisohjelmassa on luotu myös uusia toimintamalleja ja työvälineitä. Ikäkoti kuntoon -kampanja vuosina 2014–2015, jossa tuotettiin materiaalia herättelemään yli 55-vuotiaita kansalaisia, kuntia ja rakennusalaa varautumaan tuleviin asumisen tarpeisiin. Lahden kehittämistyössä on ollut mukana myös Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta. Ohjelman kautta pyritään vaikuttamaan sekä ikääntyneiden itsensä että kuntien ja asuntoja rakennusalan toimintaan. Ympäristöministeriö teetti ohjelmasta väliarvioinnin, jonka mukaan ohjelman toiminta ja sisällöt on suunnattu oikein suhteessa toimintaympäristön haasteisiin. Samoin arvioinnin mukaan ohjelman tulee jatkossakin keskittyä mm. Avustusten haku ja myöntäminen on tehty ARA:n kautta. Siinä toimivat yhdessä kaupungin sosiaalija terveydenhuollon ja asuntoja teknisen toimen asiantuntijat, järjestösektori sekä asiakkaat. 15 Vanhustyö 1 • 2016 Joulukuussa Finlandia-talossa pidetyssä ohjelman väliseminaarissa tarkasteltiin ohjelman tähänastisia tuloksia ja tulevia painopisteitä. Hissittömiä kerrostaloja on etenkin 1960–80-luvuilla rakennetuissa kaupunginosissa. Kehittämisohjelmassa kuntia ohjataan ottamaan käyttöön toimintamalli hyvinvointia tukevien kotikäyntien ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan myös kunnan aktiivista neuvontaa ja ohjausta. tiedon tuottamiseen eri kohderyhmille, iäkkäiden asumisen yhteisöllisyyden kehittämiseen, asuntojen ja rakennusten sekä asuinalueiden esteettömyyden lisäämiseen, kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen sekä erilaisten asukaslähtöisempien asumisen tapojen ja asumismuotojen kehittämiseen. Verkkosivujen materiaalia ja painettua materiaalia on hyödynnetty monin tavoin niin kansalaisten kuin ammattilaisten parissa. Sen avulla sosiaalija terveyspalveluiden ammattihenkilöstö voi kotikäynnin yhteydessä arvioida ikääntyneen asuinolojen esteettömyyttä ja turvallisuutta. Tällä hetkellä tavoitteen mukaisista asunnoista on vasta noin kolmasosa valmiina, kuvaili tilannetta projektipäällikkö Sari Hosionaho ympäristöministeriöstä. Tavoitteena on saada ikääntyvä ihminen riittävän aikaisessa vaiheessa ennakoivasti arvioimaan oman asuntonsa esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Yksi keskeisimmistä on ARA:n Hissi – Esteetön Suomi 2017 -hanke, joka on vauhdittanut merkittävästi jälkiasennushissien rakentamista olemassa olevaan asuntokantaan. messuilla ja monien yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa. Suosituksia, ohjeita ja tukiaineistoa ikääntyneiden hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteutukseen sekä esimerkkejä hyviksi koetuista käytännöistä on saatavissa esimerkiksi Kuntaliiton ja THL:n Iäkkäiden neuvontapalvelut ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit -verkkosivustolta.. Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa, jos päämääränä on kansallisen tavoitteen mukaisesti se, että kotona asuu vähintään 92 prosenttia yli 75-vuotiaista ja lähes kaikki sitä nuoremmat henkilöt. Arvioiden mukaan näissä ilman hissiä olevissa taloissa asuu noin 600 000 suomalaista, joista 100 000 on yli 65-vuotiaita. Ohjelmassa saavutettua Ohjelman konkreettista toimintaa on mm. Konkreettisia tuloksia on saavutettu myös erilaisilla paikallisilla hankkeilla
Palvelujen uudistamisessa muutoksen perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken. euroa, taloyhtiöiden hissiavustukset 20 milj. euroa. Yksi aluekehittämisen esimerkki on Tampereen Hervanta, jossa ympäristöministeriö ja Tampereen kaupunki ovat sopineet valmisteluhankkeesta, jossa haetaan laajempaa tuntumaa siihen, miten asuinaluetta kehittämällä voidaan edistää ikääntyneiden asukkaiden aktiivista elämää ja itsenäistä asumista. Useissa tutkimuksissa liikkumismahdollisuuksien väheneminen palveluiden luo on nähty ensimmäiseksi kotona asumista heikentäväksi tekijäksi. Ylipäätään asumisen vaivattomuus ja palvelujen saatavuus ovat tärkeitä ikääntyneille. euroa (ARA: 30.11.15 mennessä myönnetty 1,1 milj. Ohjelmassa on valmistunut julkaisu Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Maaseutumaisiin, taajaan asuttuihin ja kaupunkimaisiin kuntiin tarvitaan kuhunkin sopivia palvelualueratkaisuja. euroa (ARA: 30.11.15 mennessä myönnetty 7,2 milj. Erityisryhmien palveluasumisen investointiavustusrahoitus, ohjelmatuen rahoitus vuosittain 0,5 miljoonaa euroa. Valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseksi: hissiavustuksiin ja vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksiin varattu yhteensä 22,2 milj. Ohjelman rahoituksesta Ympäristöministeriössä korjausavustukset: vuonna 2015 yht. (ARA: 31.12.15 mennessä myönnetty hissiavustuksia yhteensä 29,3 milj. Järjestöjen ja vapaaehtoisten tekemä työ on nähty kunnissa tärkeänä erityisesti kuntien oman palvelutuotannon täydentäjänä. Ikääntyneiden palvelutarpeita ovat esim. Kuva: VTKL voidaan hyödyntää yhteisiä tapahtumia varten. Oleellista on, että on tiloja, joita Seminaarin aineistot ovat luettavissa www.ymparisto.fi > Asuminen > Ikääntyneiden asuminen > Ajankohtaista > Tilannekatsausta ja tulevia painopisteitä Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman väliseminaarissa 16.12.2015. Liikkumismahdollisuuksien järjestäminen kotoa palveluiden ääreen ja takaisin on keskeinen kotona asumista tukeva palvelumuoto. Esteettömien ja iäkkäille ihmisille toimivien asuntojen tarvetta ei voi täyttää pelkällä uudisrakentamisella, vaan korjausrakentamisella on iso merkitys. kauppa-, posti-, pankki-, terveys-, liikenne-, liikunta-, kulttuurija kiinteistöhuollon palvelut sekä kotipalvelut. Samalla kotona asumista tukevat palvelut ja teknologiset ratkaisut tuodaan helposti saavutettavaksi. Liikkumisesteiden poistamisavustus taloyhtiöille 2 milj. euroa). euroa). Ikääntyvät käyttävät ja tarvitsevat samoja julkisia ja yksityisiä palveluja kuin nuoremmatkin. Yhteisöllisyyttä voidaan edistää monin tavoin. Raportti kuvaa näkökulmia, kriteerejä ja prosesseja, joita kannattaa ottaa huomioon, kun paikallaan ikääntymistä tuetaan asuinaluetasolla. Se ei edellytä välttämättä tähän tarkoitukseen osoitettua erillistä rakennusta, vaan yhteisöllisyys voi toteutua tavallisissa asuintaloissa ja asuinalueilla. Yhteisöllisyyttä voivat parantaa esimerkiksi kohtaamispaikat, yhteinen toiminta sekä palveluja toimintakeskus.. Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustukset 15 milj. euroa. euroa). 37 milj. 16 Alueiden ja ympäristöjen kehittäminen Kehittämisohjelma tarkastelee myös palvelualueita ja niiden kehittämistä
Raportissa käsitellään palvelukeskuksia ja -alueita ja niiden toteuttamista viiden palvelukeskusesimerkin Helsinki, Espoo, Tampere, Hämeenlinna ja Joensuu kautta. Kuva: Leena Valkonen Kuva: VTKL www.raisoft.com Ohjelmistot ja palvelut hoitoalan ammattilaisille. Julkaisu luettavissa ympäristöministeriön sivuilla www.ymparisto.fi>ympäristöministeriön raportteja 5/2015. Asumisen kehittämisohjelman väliseminaarissa myönnettiin ohjelman erityistunnustus Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n johtajalle, arkkitehti Kirsi Pesolalle kunnianosoituksena ansiokkaasta ja merkittävästä työstä ikääntyneiden asumisen kehittämisessä ja asuntojen ja asuinympäristön esteettömyyden parantamisessa. Raportissa käsitellään lisäksi ikäystävällisen asuinalueen piirteitä ja niiden kehittämistä ja esitellään WHO:n ikäystävällisen kaupungin kriteerejä sovellettuna asuinalueiden rakennettuun ympäristöön ja fyysiseen ympäristöön. Ihmiseltä ihmiselle huipputeknologiaa. 17 Vanhustyö 1 • 2016 Palvelualueen ja ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen -raportti Julkaisussa tarkastellaan ikääntyneiden asuinympäristöjen kehittämistä heidän tarpeisiin sopiviksi. Lisäksi arvioidaan asuinalueen kehittämistä laajemmaksi palvelualueeksi
Liukumäki kotiin -hankkeen projektipäällikkö Piia Sneck kertoo, että osa heistä Oikea asiakas, oikeassa paikassa, oikeiden palvelujen turvin Vantaan Liukumäki kotiin -asumispalvelumalli on osa valtiovarainministeriön kuntakokeiluhanketta (2014–2016). Takaisin itsenäiseen asumiseen Ympärivuorokautisten asumispalvelujen piirissä on myös paljon muita kuin iäkkäitä henkilöitä. Kokeilukunnat saavat vapaammat kädet toimia ja näyttää, kuinka kokeilujen kautta voidaan luoda rohkeasti uusia toimintatapoja. Teksti ja kuva: Herttakaisa Kettunen KUNTAKOKEILUT Minna Lahnalampi-Lahtinen (vas.) ja Piia Sneck. Liukumäki kotiin -asumispalvelumallin asiakkaita ovat alle 70-vuotiaat vantaalaiset, joiden toimintakyky on heikentynyt siinä määrin, ettei heidän tarkoituksenmukaista asumistaan ja tarvitsemaansa apua kyetä määrittelemään ja räätälöimään ilman kuntoutus tai arviointijaksoa oman kodin ulkopuolella. Kuntakokeilut käynnistettiin vuonna 2015. Lisäksi hankkeen aikana perustetaan arviointija kuntoutusyksiköitä sekä kehitetään arvioivaa ja valmentavaa työotetta. Maaliskuussa 2014 raskaassa hoivassa oli 170 alle 70-vuotiasta henkilöä, joilla sijoitushetkellä on ollut ympärivuorokautisen hoivan tarve. Lisäksi seuraavan 10 vuoden aikana tarvitaan iäkkäille ihmisille 600 uutta palveluasumisen paikkaa, hän toteaa. Heistä 63 oli alle 65-vuotiaita. – Palvelujen tarpeet kasvavat nopeammin kuin käytettävissä olevat voimavarat. Asiakkaina ovat myös ne ympärivuorokautisen hoivan yksikössä asuvat henkilöt, joilla on tarve ja mahdollisuus palata asumaan omaan kotiin Vantaan Hoivan palvelupäällikkö Minna Lahnalampi-Lahtinen kertoo, että Vantaa ikääntyy nopeimmin suurista kunnista, ja tämä aiheuttaa haasteita palvelujen järjestämiselle ja kehittämiselle. 18 V antaalla pyritään kehittämään uudenlainen toimintamalli, joka ohjaa, kuntouttaa ja valmentaa ympärivuorokautisista hoitolaitoksista kotiin
Kuntakokeiluihin osallistuu 16 kuntaa tai kuntaryhmää, yhteensä 57 kuntaa. Lisäksi on katsottu, että ko. Valtio vähentää kokeilukuntien velvoitteita ja keventää ohjauskäytäntöjä, ja kunnat voivat nykyistä vapaammin kehittää poikkihallinnollisia toimintamalleja kuntalaisten tarpeiden perusteella. – Syynä tähän on ollut mm. Iäkkäistä henkilöistä poiketen tälle ryhmälle on tunnusomaista, että ympärivuorokautisen asumisen taustalla ei ole muistisairaus, vaan sairauden tai vamman lisäksi mukana on moninaisia psykososiaalisia seikkoja. Heille ei ole kuitenkaan löytynyt asuntoa palvelutaloista eikä vapailta asuntomarkkinoilta. Kuntien velvoitteiden vähentämistä tuetaan kuntakokeiluilla. Minna Lahnalampi-Lahtinen huomauttaa vielä, että näiden henkilöiden asumisjaksojen pituus on, toisin kuin iäkkäiden henkilöiden osalta, hyvin pitkiä, useiden vuosien tai jopa vuosikymmenien mittaisia. Tehtäviä ja velvoitteita on voitava vähentää, jotta kuntien kustannuspaineisiin saadaan aikaan kestävää muutosta. Piia Sneck ja Minna LahnalampiLahtinen kertovat, että lähivuosina on ollut useita tapauksia, jossa Hoiva-asumisen palveluiden asiakas on kuntoutunut hoitopaikassaan niin, että ympärivuorokautiselle hoidolle ei ole ollut enää tarvetta. Sairaalapalvelujen, asiakasohjausyksikön, Hoiva-asumisen palvelujen, kotihoidon ja aikuissosiaalityön yhteistyön tulee olla saumatonta ja aidosti asiakkaan tarpeista lähtevää. Kuusi toimintamallia: • Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu • Koulutuspalveluja koskeva kokeilu • Kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu • Asumispalveluja koskeva kokeilu • Kunnan ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä koskeva kokeilu • Nuorisotakuuta koskeva kokeilu http://vm.fi/kuntakokeilut Samalla, kun asiakkaat siirtyvät erityispalvelujen piiristä peruspalvelujen piiriin, korostuvat ennaltaehkäisevät palvelut.. Nuoremman asiakasryhmän tyytyväisyydestä nykyiseen asumispaikkaansa ei ole riittävästi tietoa. – Samaan aikaan ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa on asiakkaita, jotka joutuvat odottamaan suhteettoman pitkään hoitopaikan saamista, huomauttaa Lahnalampi-Lahtinen. Kuntoutuksen avulla kotiin Liukumäki kotiin -malli tukee laitoshoidon purkamista ja erityisryhmien asumispalvelujen asukaslähtöisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen toteuttamista. Samalla, kun asiakkaat siirtyvät erityispalvelujen piiristä peruspalvelujen piiriin, korostuvat ennaltaehkäisevät palvelut. – Jonotusajat tai nopeat kotiutukset, tietokatkot ja vastuuhenkilöiden vaihtumiset voivat heikentää asiakkaan kokemaa laatua ja kuntoutumista. Kuntakokeiluja toteutetaan kuuden erilaisen toimintamallikokonaisuuden kautta 37 erilaisessa kokeilussa. diagnoosit, aikaisempi alkoholin käyttö, vuokrarästit tai luottotietojen menetys. 19 Vanhustyö 1 • 2016 on kuntoutunut niin hyvin, että kevyempi asuminen olisi mahdollista. Kuntakokeilut K untien tehtävien jatkuvan kasvun myötä myös kuntien kustannukset ovat kasvaneet. asiakkailla on jo asunto, jolloin heidän asuntoasioidensa järjestelyt eivät ole olleet ensisijaisia muihin asunnottomiin nähden. – Yksi vuosi ympärivuorokautisessa hoivassa kustantaa yhteiskunnalle 60 000 – 100 000 euroa. Olemassa olevat Hoiva-asumisen palvelujen ympärivuorokautisen hoivan yksiköt ovat muistisairaille ikäihmisille suunnattuja, eikä nuorempien asukkaiden tarpeita ole helppo ottaa huomioon. Palvelun tulee perustua asiakkaan todennetulle tarpeelle, ja sen tulee olla oikein kohdistettua, oikea aikaista ja asiakkaan omia voimavaroja hyödyntävää ja lisäävää. Päiväjärjestys, kulkemiset, palvelut ja virikkeet suunnitellaan vanhempien ja muistisairaiden ihmisten ehdoilla. – Matkalla takaisin itsenäiseen tai mahdollisimman itsenäiseen asumiseen asukkaat tarvitsevat asteittain kevyemmin tuettua asumista. Minna Lahnalampi-Lahtinen sanoo, että sosiaalija terveyspalvelujen ongelmakohdat liittyvät usein siihen, kun asiakkaan toimintakyvyssä tulee muutoksia sekä asiakkaan siirtyessä eri toimijalta toiselle, esimerkiksi sairaalasta kotihoitoon tai lyhytaikaisosastolle. Sen lisäksi, kun mietitään ovatko ympärivuorokautisen hoivan yksikkö oikea paikka nuoremmalle asiakasryhmälle, on kyse myös kustannussäästöistä
Etsimme entisen naapurin numeron ja aloimme taas pitää yhtä. Yksikköä ja uutta toimintamallia tarvittaisiin erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, joille räätälöidyt ratkaisut ovat tarpeen. 20 Liukumäki kotiin -malli P ääministeri Jyrki Kataisen hallitus päätti 29.11.2013 rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. PalvelutarPeen SelvIttÄMInen YkSIlöllInen valMennuSPolku kotIIn rIIttÄvÄt Palvelut ja tukIverkoSto kuntoutuMISja kotIutuSSuunnItelMa aSunnon hankInta ohjaajan avulla LIUKUMÄKI KOTIIN O lin joutunut työttömäksi jo reilusti ennen eläke ikääni. • Asiakkaalle tehdään palveluntarpeen selvittäminen ja arviointi aina toimintakyvyn muuttuessa • Yksilöllinen kuntoutumisja kotiutussuunnitelma ohjaa asiakkaan palveluverkoston toimintaa sekä sitouttaa asiakasta oman kuntoutumisen toteuttamiseen • Jokaisella asiakkaalla on yksilöllinen valmennuspolku • Kodittomia tuetaan asunnon hankinnassa ohjaajan avulla • Valmennuspolun aikana selvitetään ja järjestetään asiakkaan kotiin riittävät palvelut ja tukiverkosto • Päämääränä on itsenäinen asuminen tarvittavalla tuella.. Olen onnellinen oman kodin herrana. Yhdessä olemme löytäneet minulle kaksi kivaa harrastusta. Asumispalveluja koskevaan kokeiluun liittyvän Liukumäki kotiin -mallin taustalla ovat lait ja suositukset. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista 28.12.2012/980.) Ikääntyneen väestön elämänlaadun kannalta keskeisin asumisen paikka on oma koti, joka tukee itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä. Sosiaalija terveydenhuollossa on mahdollista, että toimintakykynsä menettäneet henkilöt joutuvat liian raskaan hoidon piiriin. Tueksi sain asumisen ohjaajan, jonka kanssa kävimme pankki ja kauppa asioilla sekä kirjastossa. Kävin usein päivystyksessä paikattavana ja lopulta jouduin hoito laitokseen. Ohjaaja opetti minulle myös kännykän käyttöä. Useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa ja suosituksissa on esitetty, että laitoshoitoa tulee vähentää ja kotiin annettavia palveluita sekä asumispalveluita lisätä ja monipuolistaa. Asumispalveluja koskevien kokeilujen tarkoituksena on edistää vanhusten, vammaisten ja muiden erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asumispalvelujen uusien toimintamallien luomista ja toteuttamista kunnille kustannuspaineita aiheuttavaa ohjausta keventäen ja asumispalveluja koskevien vahvistettujen periaatelinjauksien mukaisesti. Kodin, sairaalan ja ympärivuorokautisen hoidon siirtymisen väliltä puuttuu arviointija kotiutusyksikkö sekä kotiin ohjaava toimintamalli (liukumäki). Liukumäki kotiin -mallilla mahdollistetaan asiakkaiden suunnitelmallinen ohjautuminen oikeaan paikkaan, oikeiden palvelujen turvin ja myös raskaimmista palveluista siirtymisen asteittain kotiin asiakkaan kuntoutuessa. Muuton jälkeen ohjaaja on käynyt joka viikko. Päätöksen mukaan kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina 2015–2016. Muuttopäivänä jännitti, mutta kaikki meni hyvin ohjaajan ja ystävän tuella. Juttuseura löytyi läheisestä kuppi lasta, jossa viihdyin liiankin kanssa. Pena, 63 ItSenÄIStÄ aSuMISta tarvIttavalla tuella – Liukumäki kotiin -mallilla tavoitellaankin monitoimijaista yhteistyötä, jossa asiakkaalle suunniteltu kuntoutus ei pysähdy vastuuyksikön vaihtuessa, huomauttaa Piia Sneck. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista sanoo, että kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaalija terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Minusta tuntui hyväl tä, kun sanoivat että kuntoutusyksikössä voin tehdä samoja asioita kuin kotona. Tunsin, että pärjään ja olin valmis muut tamaan omaan kotiin. Huolellisen arvioinnin ja räätälöityjen ratkaisujen avulla voidaan välttää raskaampaan hoivaan siirtyminen. Suurin osa iäkkäistä asuu – ja haluaa asua – omassa kodissa, jonka he ovat valinneet vanhuutensa ajan asunnoksi. Vuodet kuluivat ja kaipasin takaisin omaan kotiin. Keskustelimme yhdessä ammattilaisten ja laste ni kanssa kuntouttamisestani