20 SenioriVerkon workshopeissa tutustutaan tablettitietokoneiden mahdollisuuksiin ja jaetaan kokemuksia. 2 SENIORARBETE 5 • 2017 Seuraava numero ilmestyy 26.1.2018 | Lehden teema OSALLISUUS JA TOIMIJUUS TEEMA: DIGIAJASSA Foibekartanon asukkaat ovat innokkaasti ottaneet tablettitietokoneet käyttöön. 16 22 Tutkimusja kehittämiskeskus GeroCenterissä käynnissä olevassa Kelan rahoittamassa hankkeessa tutkitaan yli 60-vuotiaiden omaishoitajien etäkuntoutusta.
• Eija-Riitta Kortesluoma Vanhustenpäivän pääjuhla 6 Arvokas Vanhustenviikon avaus Vanhustenpäivän pääjuhlassa Hämeenlinnassa • Tuula Laine 11 Kylähanke piristi ikäihmisten kylätoimintaa Raumalla • Tanja Hakulinen 12 Senioriversio kännykkävaelluksesta villitsi Vesilahdessa • Sari Juuti, Sari Sirkkiä-Jarva Digi kaikille – järjestöt vauhdittajina 14 Vertaisohjaaja – ikääntyneen ihmisen apuna digimaailmassa • Liisa Tiainen 16 Tabletti taipuu ja ilosanoma leviää • Minna Piispanen 17 Verkosta virtaa! – ikäihmiset digitalisaatiossa • Margit Granberg 18 Vertaisten kädestä pitäen • Satu Marjakangas 19 Pakina • Ari Liimatainen 20 Vanhalla ihmisellä on oikeus näkyä ja kuulua • Ulla Broms Tutkimuksesta käytäntöön 22 Omaishoitajien kuntoutus loikkaa digiaikaan • Inka Pakkala, Päivi Lappalainen, Riku Nikander 24 Digitarinat valloittavat ikäihmisiä • Mirva Alapoikela ja Tuula Saarnio 26 Palvelurobotti – nykyajan hömpötystä vai hoivatyön apu ja asiakkaiden ilo. Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2017 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,80 e + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. toimintavuottaan • Arja Kumpu 42 Puolan Toru . Sisällys www.vtkl.fi Pääkirjoitus 4 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 3 Vanhustyö 5 • 2017 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Ari Liimatainen Mia Löflund Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Eevaliisa Virnes Tuula Laine (siht.) Päätoimittaja Vanhustyön keskusliitto Toimitus Tuula Laine Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Taitto Tiina Kuoppala, Graforma Tilaukset http://www.vtkl.fi/fin/vaikutamme/ vanhustyo_lehti/tilaa_lehti/ vanhustyolehti@vtkl.fi, info@vtkl.fi tai toimituksesta Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Aina. issa kansainvälinen pitkäaikaishoidon kongressi • Tellervo Jokinen, Leenamaria Keipilä, Tuija Koivisto, Arja Kumpu 44 Digitaalista kuilua kuromassa • Melissa Castrén 45 Kolumni • Markku Lehto 46 Keskusliitto tiedottaa 48 Ajan virrassa 50 Ledare • Hannakaisa Heikkinen 51 Kolumn • Markku Lehto. • Hannakaisa Heikkinen Kysy & vastaa 5 Pärjäävätkö ikääntyneet digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. • Lea Hennala, Satu Pekkarinen, Helinä Melkas 28 Tätä tutkitaan – Miten tietojärjestelmät kuormittavat työntekijää. • Tuulikki Vehko, Timo Sinervo, Hannele Hyppönen, Tarja Heponiemi 30 Teknologia hyvän elämän asialla • Helena Launiainen 32 Etäkuntoutus – uusi mahdollisuus • Riitta Laanala 34 Vahvike ® -aineistopankki tarjoaa digitaalisia aineistoja elämykselliseen arkeen • Outi Mäki 37 Social Hackathonin voittajat liikuttivat ikääntyneitä • Mikko Räty Vanhustyön johtajien palsta 39 Digi mahdollistaa – johtajat tiennäyttäjiksi • Rita Oinas 41 Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry juhli 90
Teknologian kehittyessä myös hoitotyö uudistuu. Nuoret opastajina, vanhemmat innokkaina oppilaina. Vanhustyön keskusliitto muistuttaa teemallaan ikäpolvien välisen aidon kohtaamisen merkityksestä ja tärkeydestä. Arvokkaan vanhuuden edistämisen pitäisi olla kaikkea eri sukupolvien välistä toimintaa ohjaava periaate, mutta se konkretisoituu erityisellä tavalla sosiaalija terveyspalveluissa, joissa vanhus kohtaa hauraana ja tarvitsevana palvelujärjestelmän. Hyvä laki ja moderni teknologia eivät auta, jos hoitoasenne on välinpitämätön. Digiarki, jota elämme, mahdollistaa uudenlaisia ajasta ja paikasta riippumattomia sukupolvien välisiä kohtaamisia. Vanhustyö tarvitsee tuekseen ja toteutuakseen hyvää johtamista. Digi on läsnä kotona, kouluissa ja työpaikoilla. Digissä ja sen äärellä voivat luontevasti kohdata niin nuoret kuin vanhat. Uusi vanhuspalvelulaki antaa periaatteessa hyvät puitteet tehdä laadukasta vanhustyötä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä tukien. Eri ikäpolvien sopuisa yhdessäelo edellyttää sitä, että oppisimme ottamaan toistemme ajatukset ja kullekin omassa elämänvaiheessa tärkeät asiat huomioon sekä ymmärtämään toista sukupolvea omamme lisäksi. Digiajassa johtajalla on mahdollisuus toimia tiennäyttäjänä digitaalisten ratkaisujen ja digityökalujen käyttöönotossa. Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana sain olla mukana ideoimassa viikon teemaa, joka oli tällä kertaa Ikäpolvet yhdessä. Pääkirjoitus Hannakaisa Heikkinen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. L okakuun ensimmäisellä viikolla vietettiin jälleen Vanhustenviikkoa, jota on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien. Jokainen vanhus on yksilö ja arvokas ja jokaisella on oikeus kokea tulevansa arvostetuksi, myös elämänkaarensa loppupuolella. Laadukkaat asiakaslähtöiset, jokaisen saatavilla olevat digipalvelut ja teknologiset ratkaisut tukevat parhaimmillaan myös ikääntyneen ihmisen osallisuutta. 6 4. Kunnissa on esimerkkejä vaikkapa päiväkotien ja palvelukotien yhdistämisestä samaan pihapiiriin. Laki antaa silti vain kehyksen ja puitteet: Lain henki ja laadukas vanhustyö konkretisoituvat vasta kunkin toimintayksikön ja palveluntarjoajan arkisissa käytänteissä ja viimekädessä vanhuksen ja omaisten kokemuksina. Aina. Yhteiskunnalla on paljon tehtävää rakennusten ja elämisympäristöjen suunnittelussa sellaisiksi, että ikääntyvä väestö voi elää nykyistä pitempään mahdollisimman itsenäistä elämää. Arvokas vanhuus ei toteudu ohittamisella, yksin jättämisellä tai sulkemalla korvat vanhuksen yksilöllisiltä tarpeilta. On kuitenkin niitä, joita digimaailma, robotit tai tekoäly eivät kiinnosta tai tavoita. Ikäpolvien välistä ymmärrystä voi kehittää aivan arkisessa kanssakäymisessä, mutta myös poliittisin päätöksin luomalla tiloja ja ympäristöjä, joissa eri sukupolvet kohtaavat luontevasti. Eri ikäpolvien välistä ymmärrystä ja kykyä asettua vanhempaa ikäpolvea edustavan asemaan tarvitaan erityisesti silloin kun riippuvuus terveyspalveluista ja nuorempien ikäpolvien tarjoamasta hoidosta kasvaa. Johdon arvostus siirtyy hoitajan kautta hoitotyöhön ja asiakkaan kokemukseksi. Nopeassa kehityksessä mukana pysyminen on haaste niin ikääntyneille itselleen kuin digiopastusta järjestäville tahoille. Kun työntekijä kokee tekevänsä arvojensa mukaista ja tärkeää työtä ja saa riittävän johdon tuen, hän sitä myös tekee. Ikääntyneiden ihmisten tietoteknisten taitojen edistämisessä järjestöjen vertaisopastajat tekevät merkittävää työtä. Vanhustyön keskusliiton yksi toimintaa ohjaavista arvoista on arvokkaan vanhuuden näkeminen ihmisoikeutena. Tutkimuksessa tätä on kutsuttu ikäpolvitajuksi
Kannettava tietokone, tabletti tai älypuhelin on asennettu heille käyttökuntoon, mutta ongelmien tullessa tietoja ei olekaan saatavilla ja opastusta on vaikea jatkaa. ssa, yhdistyksen omassa opastuspisteessä neuvotaan ja opastetaan henkilökohtaisesti vuosittain yli 2200 ikäihmistä. Vertaisohjaajien säännöllinen koulutus alkoi keväällä 2001. Digitalisaation koetaan olevan liian nopeaa. Vapaaehtoinen vertaisohjaajatoiminta käynnistyi syyskuussa 2000 Tikapuut tietoyhteiskuntaan -projektilla. Sosiaalisen median palvelut kiinnostavat, jolloin nuorten maailman ymmärtäminen helpottuu. Naisten osuus on suurempi miehiin verattuna. Junaja bussilippuja, matkoja ja teat terilippuja tilataan ahkerasti Internetin kautta. Ohjausta ja neuvoa hakevat ovat pääasiallisesti 63–79 vuotiaita. Kun on oppinut käyttämään laitetta tai Internet-sivustoa, käyttöliittymä vaihtaa ulkoasua ja toiminnallisuutta. Digitalisaatio saa ikäihmiset harmittelemaan ja ajoittain vihaisiksi, kun yhteiskunnan kehitys pakottaa heitä hankkimaan yhä uudempia laitteita. Kaikissa pisteissä opastus on maksutonta ja tarkoitettu yli 50-vuotiaille. MukaSur. Yhä iäkkäämmät henkilöt hankkivat myös itse uusia laitteita ja ovat valmiita oppimaan uutta. 5 Vanhustyö 5 • 2017 kysy & vastaa Pärjäävätkö ikääntyneet digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Millainen on tyypillinen ohjaukseen tuleva henkilö. Minkälainen kuva sinulle on muodostunut, käyvätkö ikääntyneet katsomassa sähköisiä terveystietojaan ja varaavatko ihmiset aikoja netin kautta. Eija-Riitta Kortesluoma, toiminnanjohtaja, ATK Seniorit Mukanetti ry Kuva: Matti Siltanen Miten ja missä toimitte ja kauanko olette tätä tehneet. Selkeästi on kuitenkin nähtävissä, että myös yli 80-vuotiaiden kiinnostus mobiililaitteiden käyttämiseen on lisääntynyt. Verkkoasiointi ja etäpalveluiden käyttö ei ole vielä yleistä ikäihmisten parissa. Päivitys, langaton yhteys, Wi-Fi, käyttäjätunnus, salasana, tietoturva, tili, laskun maksu, Facebook, Skype, WhatsApp ovat viikoittain ohjaustapahtumissa kuultavia termejä. Lapset ja lastenlapset hankkivat vanhemmilleen ja isovanhemmilleen uusia laitteita. Nuorimmat eläkkeelle jääneistä ovat olleet asiasta kiinnostuneempia. Toisaalta tietoa saadaan aiempaa nopeammin selville Internetin kautta. Tampereella ja Tampereen lähikunnissa on useita opastuspisteitä. Pelko tilien tyhjentymisestä ja identiteetin menettämisestä huolestuttaa koko ajan. Entä käyttävätkö varttuneet etäpalveluja. Tietoturvaongelmat puhuttavat lähes kuukausittain. Mukanetti ry on Tampereen seutukunnalla toimiva ikääntyneille ihmisille sekä maksullista tietotekniikkakoulutusta että maksutonta opastustoimintaa järjestävä yhdistys, jossa on lähes 1000 jäsentä. Laitteet kehittyvät ja monipuolistuvat nopealla vauhdilla. 6 Tampereella toimiva ATK Seniorit Mukanetti ry organisoi ikääntyneille henkilöille tietotekniikan opastusta. Tämä voi aiheuttaa joko motivaation lisääntymistä tai vähenemistä uuden välineen käyttöönottamisessa. Usein harmitellaan sitä, että asiat unohtuvat ja toistoja on tehtävä usein. Jäänkin edelleen miettimään, miten digitalisaatio voi toteutua tasapuolisesti koko Suomessa erityisesti ikäihmisten kohdalla. Vaikea tietotekniikkatermistö hankaloittaa asioiden ymmärtämistä ja uuden oppimista. Monelle tabletit ja älykännykät ovat ”ovi”, jonka avulla pääsee mukavasti lastenlasten maailmaan. Nettiä käytetään yhä enemmän mobiililaitteilla. Opastusta tarvitaan edelleen laitteiden ja ohjelmien peruskäyttämisessä ja päivityksissä. Sähköpostin käyttäminen, laskun maksu, valokuvien siirtäminen, TVohjelmat ja pankkien mobiilisovellukset aiheuttavat ihmettelyä ja ohjauksen tarvetta. Vaikka tekniikka ja yhteydet saataisiin toimimaan, niin avun ja opastuksen ulottaminen kaikkialle vaatii paljon ponnisteluja. Minkälaisiin tietotekniikan asioihin kysytään neuvoa. Onneksi suurin osa ikääntyvästä väestöstä on ottanut digitalisaation haasteeksi ja haluaa käyttää uusia välineitä ja ohjelmia innokkaasti hyödykseen. Mitä varttunut väki puhuu digitalisaatiokehityksestä. Kehityksen vauhdissa on miltei pakko pysyä mukana, jotta ei syrjäytyisi. Eija-Riitta Kortesluoma, toiminnanjohtaja,. Sähköisten terveyspalveluiden käyttö on selkeästi lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Käyttäjätunnuksia ja salasanoja ei löydy tai niitä ei ymmärretä
Teemaviikko, jota vietettiin jo 63. Kuvat Esko Tuovinen. kertaa, oli jälleen täynnä lukuisia eri toimijoiden järjestämiä tilaisuuksia ja tapahtumia ikääntyneille ihmisille. Teksti: Tuula Laine Kuvat: Esko Tuovinen ja Tuula Laine Arvokas Vanhustenviikon avaus Vanhustenpäivän pääjuhlassa Hämeenlinnassa Feeniks-Showdancers. Juhlaa kunnioitti läsnäolollaan Vanhustenviikon suojelija tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka piti tilaisuudessa juhlapuheen. Valtioneuvoston tervehdyksen tilaisuuteen toi perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Tänä vuonna Vanhustenviikon avajaisia vietettiin erityisen juhlallisesti Hämeenlinnan Verkatehtaalla Vanhustenpäivän pääjuhlassa sunnuntaina 1.10. VANHUSTENPÄIVÄN PÄÄJUHLA. 500 ikääntynyttä läheisineen ja juhla striimattiin ensi kertaa suorana. Juhlaa seurasi paikan päällä n. 6 Suomi100 juhlavuoden innoittamana VTKL:n valtakunnallista Vanhustenviikkoa vietettiin tänä vuonna Ikäpolvet yhdessä -juurensa tuntien, toistaan tukien -teemalla eri puolilla Suomea. Vanhustenpäivän pääjuhla striimattiin ja tallenne on katsottavissa VTKL:n verkkosivuilla Ajankohtaista-osiossa
Yksi Vanhustyön keskusliiton toimintaa ohjaavista arvoista on arvokkaan vanhuuden näkeminen ihmisoikeutena. Tämän vuoden pääjuhlan Vanhustyön keskusliitto järjesti yhteistyössä Hämeenlinnan Sisälähetys ry:n, Hämeenlinnan kaupungin, Hämeenlinna-Vanajan seura kunnan ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tervehdysten ja juhlapuheen lisäksi pääjuhlassa esiintyi mm. Vasemmalla VTKL:n pitkäaikaiset johtokunnan ja valtuuston puheenjohtajat Markku Lehto ja Jaakko Tuomi, puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen, VTKL:n pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Reijo Tilvis sekä toiminnanjohtaja Satu Helin. Vanhustenpäivä Hämeenlinnassa – Ikäpolvet yhdessä Hämeenlinnassa Vanhustenpäivän juhlallisuudet alkoivat jo aamupäivällä Ikäpolvien perhemessulla Hämeenlinnan kirkossa. Juhlan juonsivat Hämeenlinnan kaupunginteatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo ja maakuntaneuvos Aarne Kauranen. Vieraiden apuna Verkatehtaalla vietetyssä juhlassa oli joukko Hyrian vapaaehtoisia opiskelijoita. Sibelius-opiston harmonikkaorkesteri, paikallisia kuoroja sekä Feeniks-Showdancers -ryhmä. Juhlan ensiavusta paikalla oli vastaamassa SPR. Sibelius-opiston harmonikkaorkesteri, paikallisia kuoroja sekä Feeniks-Showdancers -ryhmä. Arvokkaan vanhuuden edistämisen tulisi olla kaikkea eri sukupolvien välistä toimintaa ohjaava periaate. Juhlan ensiavusta paikalla oli vastaamassa SPR. Messussa Ikäpolvet yhdessä -teema korostui mm. Kuva Tuula Laine.. Tervehdysten ja juhlapuheen lisäksi pääjuhlassa esiintyi mm. Juhlan juonsivat Hämeenlinnan kaupunginteatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo ja maakuntaneuvos Aarne Kauranen. lasten toimiessa avustajina ja esiintyjinä. Setlementtiliiton Senioriklovnit Tyyli-Lyyli, Mimmi-Mimosa ja Tyylis-nukke juhlatunnelmissa. Klovnit hauskuttivat juhlaväkeä kahvittelun lomassa. Arvokas vanhuus toteutuu juuri kohtaamisen, mukaanoton, ja vanhuksen yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden kuulemisen ja toteuttamisen kautta. Vanhustyön näkökulmasta tässä korostuu asiakaslähtöisyys, jolloin keskiössä on asiakkaan kokemus arvon toteutumisesta. Lait ja poliittinen päätöksenteko luovat hyvät puitteet laadukkaalle vanhustyölle, josta hyvän johtamisen tuloksena todistavat työntekijöiden asenne ja oman työn arvostus sekä viime kädessä vanhuksen ja hänen läheisensä kokemukset. 7 Vanhustyö 5 • 2017 klovnit, joiden kujeet ovat saaneet alkunsa osana VTKL:n koordinoimaa Eloisa ikä -ohjelmaa. Iloinen yllätys juhlaan saapuvalle yleisölle olivat ovella vastassa olleet Setlementin Senioriklovnit, joiden kujeet ovat saaneet alkunsa osana VTKL:n koordinoimaa Eloisa ikä -ohjelmaa. Klovnit hauskuttivat juhlaväkeä kahvittelun lomassa. Aurorina-kuoro. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen muistutti tervetulotoivotuksessaan ikäpolvien välisen aidon kohtaamisen merkityksestä. Valtakunnallista Vanhustenpäivää vietetään joka vuosi lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina, jonka jälkeinen viikko on Vanhustenviikko. Kuva Tuula Laine. Kuva Esko Tuovinen. Messu striimattiin kotiyleisölle suorana
Kuvat Tuula Laine. Senioriklovnit järjestivät hyväntuuliselle presidentille yllätyksen lahjoittamalla hänelle sinivalkoiset Suomi-kynsikkäät. Yhdessä Suomea on rakennettu ja yhdessä kuljemme kohti tulevaisuutta. –”Ikäpolvet yhdessä” sopii hyvin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemaan ”yhdessä”. Niinistö toi puheessaan esille iäkkäät merkittävänä voimavarana koko yhteiskunnalle. –He voivat antaa tukea ja jakaa elämänkokemusta nuoremmille sukupolville. Yhdessä. Yhdessä maata on puolustettu ja rauhaa varjeltu, Niinistö totesi. Moni lapsiperhe saa isovanhemmiltaan korvaamatonta apua ja kokeneet osaajat konsultoivat ja tarvittaessa auttavat myös työelämässä. –Mitä voimme tehdä niiden vanhusten hyväksi, joiden puhelin ei soi tai joiden luona kukaan ei ole käynyt viikkokausiin. Vanhustenviikon teema sai kiitosta tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä. Presidentti nosti esille yhteisen vastuun kanssaihmisistä. Pääjuhlan jälkeen presidentti Niinistö tutustui Suomen 100 sävyä -taidenäyttelyyn, jossa oli esillä Hämeenlinnalaisen Olokolon kuntouttavan ja taidepainotteisen päivätoiminnan vanhusten tekemä grafiikan kuvitus rouva Jenni Haukion Nocturno -runoon. –Suomen ehdoton vahvuus on vahva yhteenkuuluvuus, jota tulee vaalia. Senioriklovnit lahjoittivat presidentti Niinistölle neulotut Suomi-kynsikkäät. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Vanhuus ei saa tulla yksin Juhlapuheessaan presidentti kiitti VTKL:a sen tekemästä arvokkaasta työstä arvokkaan vanhuuden puolesta ja totesi, että Valtakunnallinen Vanhustenpäivä ja Vanhustenviikko on saanut lujan jalansijan yhteiskunnassamme. Me voimme kaikki ottaa vastuuta ympärillämme olevien iäkkäiden ihmisten ihmisarvoisesta vanhuudesta. –Toimikaamme yksinäisyyttä vastaan. 8 Hämeenlinnan Sisälähetys ry:n toiminnanjohtaja Elisa Pilli-Sihvola ja toiminnanohjaaja Hoivia Oy Vuokko Syväntö.. Niinistö ehdotti juhlapuheessaan vanhan sanonnan ”vanhuus ei tule yksin” kääntämistä niin, että vanhuus ei saa tulla yksin
Pidän itseni kunnossa liikkumalla. –Juhla oli hyvin järjestetty ja kokonaisuus hieno ja arvokas. Kuvat Tuula Laine. Vanhustenpäivän pääjuhla oli minusta hieno puheineen ja musiikkiesityksineen. Ikääntyessä läheisten ja ystävien merkitys korostuu, kun avun tarve kasvaa. Asun yksin maalaistalossa ja puuhaa riittää. Verkatehtaalle oli helppo tulla yhteiskyydillä Parolasta, Kaija kertoo. Nyt en liikunnanrajoitteiden takia voi enää säntäillä samalla tavalla paikasta toiseen. –En minä vanha ole, vaan kauan elänyt ja paljon nähnyt. –Puheet olivat sopivanpituisia ja niitä oli mukava kuunnella. Hattulan vanhusneuvostossa veteraanien edustajana. Ratkaisu vaatii laajemman yhteiskunnallisen ilmapiirin muutoksen. Elämme kuitenkin ainutlaatuisessa tilanteessa maamme historiassa, jossa meillä on näin monta ikäpolvea elossa yhtä aikaa, jopa neljä tai viisi samassa perhekunnassa. Presidenttiä oli hienoa olla kuulemassa paikan päällä. Vanhustenviikkoa olen viettänyt aktiivisesti toimiessani aiemmin Pekolan kylällä ”mummokerhon” vetäjänä. Ikäihmisistä puhuttaessa, puhutaan yhä vanhemmista ihmisistä. Käyn kuntosalilla ja sauvakävelen. 6 Perhe ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja Eeva Helena Hyttinen Hämeenlinnasta. Kaija Salmelalle Vanhustenpäivän juhlasta jäi mieleen erityisesti tilaisuuden lämminhenkisyys. –Tänä päivänä eri sukupolvet ovat liiaksi erillään toisistaan omissa lokeroissaan: lapset päivähoidossa, aikuiset työpaikoillaan ja vanhukset asuntoloissaan tai yksin kotona, ministeri totesi. –Yhteiskyydillä oli helppo tulla, kun pääsi ihan oven eteen, hän kertoo. Yhteinen vastuu ikääntyvässä yhteiskunnassa Valtioneuvoston tervehdyksen Vanhustenpäivän pääjuhlaan tuonut perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoi pohdiskelleensa paljonkin sukupolvien välisiä kohtaamisia. Maija-Liisa Anomaa, Kaija Salmela ja Pirkko Tanninen Hattulasta.. Kotihoidon lisääntyessä myös yksin kotona-asuvien määrä lisääntyy, niin myös yksinäisyys. Vanhustenviikosta olen kyllä kuullut, mutta vasta nyt liikuntakykyni heikennyttyä olen alkanut miettiä ”vanhusasioita”. –Pitäisi siirtyä aikaan, jossa ikäihmisyys, vanhuus, määritellään uudella tavalla. Hattulan Parolasta linja-auton kyytiin oli lähtenyt myös Maija-Liisan tuttu Pirkko Tanninen. Vanhustenviikon tilaisuuksia olen myös ollut järjestämässä. Uusien ihmissuhteiden mahdollistamisessa ja yksinäisyyden lievittämisessä erilaisilla kansalaisjärjestöillä ja läheisillä on suuri merkitys. Nyt Pirkolla on rivitalokodissa seurana koira ja kissa. Väestörakenteen muutos haastaa päättäjät miettimään, annetaanko ikääntyneiden ihmisten äänen kuulua päätöksenteossa. Ja tähtään vieläkin kauemmas, nauraa Tanninen. 9 Vanhustyö 5 • 2017 Hieno ja arvokas juhla sai kiitosta yleisöltä Maija-Liisa Anomaa oli saapunut juhlaan Hattulasta seurakunnan järjestämällä bussikuljetuksella. Ikääntyneiden yksinäisyys ja tästä johtuva lisääntynyt terveysja sosiaalipalveluiden tarve on myös kansantaloudellinen kysymys, johon sosiaalija terveyspalvelut eivät yksin voi vastata. Yhteiskunnan olisi ohjattava muutosta siten, että pitkä elinikä koituu ihmiselle hyväksi. VTKL:a ministeri kiitti ansiokkaasta työstä ja konkreettisista teoista ikääntyneiden mielenterveyskysymysten esiin nostamiseksi. –Maija-Liisan tunnen myös veteraanitoiminnan kautta. Saarikko toi tervehdyksessään esille myös omaishoitajien jaksamisen, jota hänen mielestään voisi parantaa perhehoidolla. Ja tanssiesityshän oli kerrassaan upea. Ikääntyminen on jokapäiväinen tosiasia, meidän jokaisen kohdalla. Ministeri Saarikko nosti esiin väestökehityksen mukanaan tuomat haasteet. Mieheni oli sotaveteraani, olemme molemmat Karjalasta kotoisin, Tanninen kertoo. Asemansa vakiinnuttanut Vanhustenviikko on ministeri Saarikon mielestä mainio tapa nostaa ikääntyneiden asiat esiin ja saada ikäpolvet kohtaamaan yhdessä. Kyllä aktiivinen pitää olla, olen itse ollut ikäni mukana monessa, mm
Tutustu Ikäinstituutin monipuoliseen koulutustarjontaan!. Vuoden Vanhusteko -palkinto 2017 Vuoden Vanhusteko -kunniamaininta Vanhustyön keskusliitto halusi Vuoden vanhusteko -palkinnon hakijoista muistaa kunniamaininnalla ja 1000 euron rahapalkinnolla Vesilahden kunnan Vanhustenviikolla järjestettävää SenioriGo! -viikkoa. Hankkeen avulla kunnassa on kehitetty toimintaa ikääntyneille ihmisille yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Tutustu ja valitse omasi: www.ikainstituutti.. Lue lisää SenioriGo-viikosta seuraavalta aukeamalta. Kuva Esa Tuovinen. Rauman palkinnon vastaanottivat hanketyöntekijä Tanja Hakulinen ja palveluvastaava Minna Nurminen. Rauman kylähanke: Kuvassa ATK-ohjausta Kaaron koululla. (09) 6122 160 • info@ikainstituutti.. Tänä vuonna tunnustuksen sai Rauman kaupungin vanhuspalvelujen hanke Yhteisöllisyydestä voimaa senioreille – Rauman kaupungin kylähanke. 10 Vuoden Vanhusteko -palkinto Rauman kylien ikääntyneiden yhteisöllisyyttä edistäneelle hankkeelle Perinteisesti Vanhustenpäivän pääjuhlassa julkistetaan vuosittain Vuoden Vanhusteko -palkinnon saaja. Meiltä avoimia kursseja, tilauskoulutuksia sekä valmennuksia vanhustyön työyhteisöille ja esimiehille. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen rahoittaman Vuoden vanhusteko -palkinnon suuruus on 5000 euroa. Rauman hankkeessa ikääntyneet ihmiset on saatu kokoontumaan heille merkityksellisen toiminnan puitteissa yksinäisyyden tunteen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi heidän omia voimavarojaan tukemalla. • www.ikainstituutti.
6 Teksti ja kuvat: Tanja Hakulinen, palveluvastaava, Rauman kaupungin vanhuspalvelut ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Miksi kylähanke järjestettiin. Ikääntyneet saivat tietoa terveydestä ja oppivat mm. Atk-opastajina toimivat vertaisohjaajat ja nuoret. Kylähanke toteutettiin kotona asumisen tukemiseksi ja yksinäisyyden tunteen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi Kyläelämää Satakunnassa 2017 -hankkeen kanssa tehtiin kolmella kylällä kyläelokuvia. Toiminnan oli tarkoitus jatkua itseohjautuvasti hankkeen loputtua. Kylien välinen yhteistyö lisääntyi tutustuttaessa naapurikylien toimintaan. Eri-ikäisiä vapaaehtoistoimijoita onnistuttiin innostamaan mukaan: kyliltä löytyi mm. Hankkeen tarkoituksena oli tukea kylien asukkaiden yhteisöllisyyttä ja tuoda ikääntyneille uudenlaista toimintakykyä ylläpitävää toimintaa lähipalveluna. Kylähankkeeseen osallistujat kertoivat hankkeen vaikuttaneen myönteisesti heidän terveyteensä. Hanketyöntekijän tehtävänä oli toimia viestinviejänä. Kyliin perustettiin mm. uusia ryhmiä vapaaehtoisten ohjaajien vetäminä. Kylissä haluttiin tietoa kaupungin kaavoituksesta ja asumisen suunnitelmista. Yhteistyö eri toimijoiden välillä ja verkostoissa vahvistuivat. Toiminnan ohessa osallistujien tiedot ja taidot karttuivat. Uusia ystävyyssuhteita syntyi ja vanhoja kaverisuhteita vahvistettiin. VUODEN VANHUSTEKO 2017 Vanhustyö 5 • 2017 11. tanssiaskeleita. Kylähanke piristi ikäihmisten kylätoimintaa Raumalla Rauman kaupungin kylähanke toi uudenlaista toimintaa kylien ikääntyneille. Raumalla ennaltaehkäisevä toiminta ikääntyneille ihmisille keskittyy lähinnä taajama-alueille. Elokuvien aiheena oli paikallishistoria ja elokuvien lisäksi kyliltä tallennettiin vanhoja valokuvia. Toimintaa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä kyläläisten kanssa, mikä oli edellytys hankkeen onnistumiselle. Digitalisaatio ja tiedon kulkeminen kiinnostavat kylien asukkaita, koska matka palvelujen pariin on pitkä. Historia oli vahvasti esillä usealla kylällä ja sitä käytiin läpi kahvipöytäkeskusteluissa aina uudelleen. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös muiden hankkeiden kanssa. Vapaaehtoistoimijat ovat kullanarvoisia Ilman vapaaehtoisia ohjaajia toiminta olisi ollut yksipuolista. Kylätoiminnan lisäksi kolmeen kylään avattiin lähipalveluna SPR:n terveyspisteet, joissa kylien ikääntyneet toimivat aktiivisina vapaaehtoisina. Kylähankkeen toiminnan vaikuttavuus Kylähanke piristi kyläyhdistysten toimintaa ja toi kyliin lisää näkyvää elinvoimaa. liikunnanohjaajia, tanssinopettajia, atkohjaajia, retkioppaita, laulattajia, kädentaitajia, kahvinkeittäjiä unohtamatta! Muutamalla kylällä vetäjinä toimivat itse kyläläiset. Yhteisöllisyydestä voimaa senioreille – Rauman kaupungin kylähankkeella haluttiin tarjota mielekästä virkistävää ja osallistavaa toimintaa myös kyliin. Jalkautuessaan kylille ”virkamiehet” yllättyivät iloisesti nähdessään vireää toimintaa. Yhteistyön ja tiedotuksen kautta kylät tulivat tutuiksi ja kylien ääni tuli paremmin kuuluviin. Hankkeen edetessä osallistujien hyvinvointi ja voimavarat lisääntyivät. Hankkeen myötä rohkeus ja halu järjestää toimintaa kylissä kasvoivat. Kaupunkiin kuuluvissa kylissä asuu kuitenkin 27 % kaupungin eläkeläisistä. Liikunnalliset aktiviteetit olivat erityisen toivottuja ja jatkossa kyläläisillä on mahdollisuus kouluttautua vertaisohjaajiksi Rauman kaupungin liikuntatoimen tuella. Tuolijumpan lisäksi luontoretket ja kyläkävelyt koettiin mieluisiksi. Jokainen toi vuorollaan toimintaan jotain itsestään ja osaamisestaan. He kokivat virkistyneensä ja saaneensa osallistumisesta hyvän mielen. Hankkeen tavoitteet saavutettiin yli odotusten Kylähankkeessa aloitettiin kylissä uutta toimintaa ja tuettiin jo olemassa olevaa toimintaa yhdessä kyläyhdistysten Toiminnassa oli mukana myös vaikuttamista. Hankkeen rahoitti maaseudun kehittämisyhdistys Leader Ravakka ry. Monta hienoa tavoitetta saavutettiin yhteisöllisyydellä ja osallisuudella. Kylähankkeessa tehtiin yhteistyötä eri yhdistysten, yritysten ja kaupungin toimien kanssa
V esilahdessa Vanhustenviikkoa vietettiin toista kertaa SenioriGo! -viikon teemalla. Päiväkodin lapset kävivät kuuntelemassa senioreiden lukemia satuja ja alakoulun oppilaat kertoivat senioreille robottiohjelmoinnista, eli ”opetusta” tapahtui ikäryhmien välillä puolin ja toisin. Kunta on talouden kiristyttyä järjestellyt toimintojaan, ja myös Narvassa vanhan pankin kiinteistössä sijainnut päiväkoti on siirretty uusiin tiloihin. Ensimmäisenä vuonna viikon aikana oli 32 tapahtumaa, jotka tavoittivat noin 300 käyntiä eri tapahtumissa. Ajatus teemaviikosta alkoi jalostua toissa kesänä, jolloin kännyköillä pelattava Pokemon Go -peli oli rantautunut Suomeen. Teemaviikon aikana Vesilahden kunnan toiseksi suurimman kylän, Narvan seniorit ”valtasivat” kokonaisen kunnan omistaman kiinteistön käyttöönsä. Tilat ovat olleet pari vuotta tyhjillään ilman toimintaa, keskeinen sijainti suorastaan houkutteli kaappaamaan talo vanhusväen Vesilahti on kunta Pirkanmaalla, Lempäälän kainalossa ja Tampereen kaupunkiseudulla. Onko nuorekkaassa kunnassa ikäihmisiä tai mitään senioreille suunnattua toimintaa. Seuratessaan nuorten innostusta, Vesilahden kunnan liikuntaja nuorisosihteeri Sari Juuti mietti, mikä olisi vastaava innostava peli, joka saisi ikääntyneet ihmiset liikkumaan samalla tavoin. Pitkin viikkoa senioreilla oli mahdollisuus osallistua maksutta erilaisten PopUp-tapahtumien lisäksi seurojen, yhdistysten ja kansalaisopiston tapahtumiin, toimintaa oli liikunnasta laulantaan, Sari Juuti kiittelee. Liikuntatoimi jakoi viime vuonna maksutta liukuesteitä kenkiin, tänä vuonna oli vuorossa kevyttä hiekoitussoraa sisältävä hiekoitusämpäri, jonka päiväkotilapset olivat tuunanneet Suomi 100 -teemalla. Kännykkäpeli oli kannustanut lapsia ja nuoria kulkemaan paikasta toiseen, samanlaista houkutusta ja koukutusta voisi kokeilla myös senioreille Vanhusten viikon yhteyteen.. Talonvaltausta ja grammarin rahinaa Moni tempauksista vaati niin järjestäjiltä kuin osallistujilta ennakkoluulotonta ajattelua ja heittäytymistä. Kahvipaketti oli viikon ajan tarjouksessa kahden euron hintaan ja sen sai esittämällä SenioriGo!-vihkoa. Päiväkodilla oli isovanhempien aamupäivä, jonne seniorit toivat muun muassa vanhoja lelujaan lasten ihmeteltäväksi. Tutkimusten mukaan siellä on hyvä asua ja kolmasosa kunnan asukkaista on nuoria. Asiaa kesän pyöriteltyään liikuntasihteerille jalostui ajatus ikääntyneiden omasta SenioriGo!-tapahtumasta, mikä olisi ”karvalakkiversio” Pokemonpelistä, jossa Vanhustenviikon kunniaksi kootaan kaikki kunnan tapahtumat avoimiksi tapahtumiksi senioreille. Tänä vuonna Vanhustenviikkoa vietettiin teemalla ”ikäpolvet yhdessä”, tämä näkyi myös viikon ohjelmassa. Pelkästään yhden Vanhustenviikon ohjelmassa on ollut hengästyttävä määrä toimintaa. Vesilahden kunnan liikuntaja nuorisosihteeri Sari Juutin mukaan toimintaa piisaa ja paljon. Teksti: Sari Juuti, Liikuntaja nuorisosihteeri, Vesilahden kunta ja Sari Sirkkiä-Jarva, toimittaja, YLE Kuvat: Sari Juuti SENIORIGO! Paikalliset yrittäjät olivat mukana viikossa erilaisin tarjouksin. Tänä vuonna tapahtumia oli jo 45, ja käyntejä yli 500. Ja missä olisi kokoontumispaikka, jossa voisi istua, rupatella ja tutustua toisiin senioreihin. – Ohjelmaa oli päivittäin aamusta iltaan. 12 Senioriversio kännykkävaelluksesta villitsi Vesilahdessa Tänä syksynä SenioriGo!-teemaviikko järjestettiin Vesilahdessa jo toista kertaa, ja jo pelkästään kahden tapahtumaviikon kokemuksella voidaan sanoa, että senioriväki on saatu liikkeelle kuten kännykkäpelin perässä nuoret konsanaan. Nuoret liikkuivat ympäri katuja jahdaten pisteitä ja pysähtelivät yhdessä pokestopeille
13 Vanhustyö 5 • 2017 Liiku turvallisemmin kotona! www.hissiporssi.fi KOTIHISSI helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä Ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää! Puh. Pääpalkintona kävelyretki kunnanjohtajan kanssa Teemaviikon ohjelmaan osallistumista kannustettiin arvonnalla. Palkinnosta oli iloa niin palkinnon saajalle kuin palkinnon antajalle, tällainen luonteva vuorovaikutus avaa suoran yhteyden kuntalaiselta viranhaltijoille, liikuntaja nuorisosihteeri Sari Juuti kuvaa. Ohjelman talolle järjestivät seniorit itse, tupa oli joka päivä täynnä, parhaimmillaan väkeä oli yhtä aikaa yli 70 henkilöä. Mukaan teemaviikon järjestelyiin lähti innokkaasti eri yhdistyksiä ja seuroja sekä myös Vesilahden alueella toimiva kansalaisopisto, Pirkan opisto. Käymällä viikon aikana kuudessa tapahtumassa kukin ikääntynyt pääsi osallistumaan arvontaan. Senioriväessä on virtaa itsessään niin paljon, että meidän ei tarvitse kuin mennä mukana. 6 Liisa Vesto, Anneli Sirento, Mirjami Päivärinta ja päiväkotilasten tuunaamat Suomi100 -hiekoitusämpärit.. Talkoilla leivottiin ja keitettiin kahvia. Pirkan opisto tarjosi maksuttomia kokeilutunteja yli 60-vuotiaille eläkeläiskortin omaaville henkilöille esimerkiksi aikuisbaletissa ja tuolijumpassa. Palkintona oli aikaa, yhdessäoloa ja hetki ammattilaisen kanssa. Vanhustenviikon tapahtumien järjestäminen on uusien ajatusten myötä ollut kannustava kokemus kaikille tekijöille. Tarvittiin vain ripaus hulluttelua ja hassuja ideoita, niistä syntyi viikolle monta kivaa yhteistä hetkeä ja ajanvietettä. 020 743 2010 Hissipörssi Yhtiöt Oy haltuun. Toimintaa talolla oli päivittäin, rollaattorit odottelivat ulko-ovella riviparkissa. Meidän versio Pokemon-pelistä toimii, vaikka puhelimesta loppuisi virta, Sari Juuti nauraa. Voittopottien listalla olivat mm. Välillä jalkoihin laitettiin vauhtia tuolijumpalla, sitten tunnelman takasi gramofonimusiikin rahina tai yhteislaulanta. sauvakävely kunnanjohtajan kanssa, henkilökohtainen kuntosaliohjaus liikuntasihteerin opastuksella, ravintolahetki kirkkoherran kanssa, opastettu Seniori Surffaa -tunti jne. Lakki kourassa mentiin kuitenkin kunnanjohtaja Erkki Paloniemen pakeille ja ihan luvan kanssa senioriväki sai lopulta ”vallata talon” viikoksi käyttöönsä. Kännyköitä tarvitaan tälläkin viikolla ja myös seuraavassa tapahtumassa, mutta ehkä enemmän vain yhteydenpitoon kaikkien innokkaiden järjestäjien välillä. Iloinen laulu raikui ja puheensorina pulppusi. Senioreilla on myös ollut mahdollisuus osallistua Vesilahden Visan junioreiden jalkapalloharjoituksiin
Myös opastajien käyttöön opastuksen tueksi löytyy paljon materiaalia. Henkilökohtainen vertaisopastus on monelle mukavin tapa oppia. Kun eteen sattuu ihminen, joka ei oikein usko oppivansa ja pelkää tekevänsä virheitä, auttaa, kun jutellaan aluksi ihan muista asioista. Hyvän opastajan tärkein pääoma ei ole tekninen osaaminen, vaan hyvät vuorovaikutustaidot ja ikääntymiseen liittyvien erityispiirteiden tunteminen. Kun laitteet tulevat tutuksi, on niiden virallisten asioiden oppiminenkin helpompaa. Sähköisten palveluiden parissa joutuu moni nuorempikin opettelemaan uusia asioita, saati sitten ikääntyneet, joista suuri osa ei ole työelämässäkään ollut tekemisissä tietotekniikan kanssa. SeniorSurf-toiminta edistää ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia digitalisoituvassa yhteiskunnassa.. Ohjaustoiminnassa on tärkeää tunnistaa opastukseen tulevan henkilön kiinnostuksen ja mahdollisten pelkojen kohteet. Käsityöharrastaja ilahtuu, kun oppii etsimään ohjeita netistä, toinen innostuu, kun saa kuvapuheluyhteyden kaukana asuviin lapsenlapsiinsa. Rohkaisua netin käyttöön ja opastukseen menemiseen voi saada katsomalla Vanhustyön keskusliiton SeniorSurftoiminnan nettisivuilta videoita, joissa kerrotaan hauskoin sanakääntein, mitä hyötyä nettikäytön osaamisesta on. Ohjeet on tehty selkeiksi, ammattitermejä välttäen, jotta mahdollisimman moni pystyisi niistä hyötymään. VERTAISOPASTUS Vertaisohjaaja – ikääntyneen ihmisen apuna digimaailmassa Yhteiskunnan palvelut sähköistyvät, ja netin käytön osaaminen on oletusarvo. Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan nettisivuilta löytyy myös toimintamalli, joka sisältää konkreettisia käytännön ohjeita nettiopastustoiminnan käynnistämiseen. 14 T eksti: Liisa Tiainen, vastaava asiantuntija, Vanhustyön keskusliitto, SeniorSurf-toiminta Kuva: Marja Haapio Nettiopastaja auttaa, kun digitaalisuus ahdistaa Vapaaehtoiset vertaisohjaajat opastavat ikääntyneitä ihmisiä tietotekniikan, älylaitteiden ja sähköisten palveluiden käytössä. Heille sekä laitteet että sovellukset ovat vieraita. Kun perustaidot ovat hallussa, löytyy sivuilta myös opastusvideoita ja ohjeita, joita ovat laatineet sekä SeniorSurf-toiminta että yhteistyökumppanit. Siinä keskustellessa tulevat esille asiat, joiden kautta opettelu sujuu ihan huomaamatta
Näin autetaan kehittämään käyttäjälähtöisempiä palveluja ja helpotetaan palvelun opastamista ja käyttöä. Opastajat saavat vertaistukea toisista opastajista. He ovat kertoneet, että heitä motivoi, kun he saavat lisäkoulutusta ja tilaisuuksia, joissa voivat olla yhdessä, tutustua toisiinsa, saada vertaistukea ja puhua halutessaan myös ihan muusta kuin nettiopastuksesta. Neuvoa on usein helpompi kysyä oman ikäpolven ihmiseltä. Opastajat myös kertovat, että oppivat itsekin koko ajan uutta – sellaisiakin asioita, joihin eivät itsekseen törmäisi – pysyvät virkeinä ja tutustuvat uusiin ihmiseen. Hyvä mieli tulee vielä kaupan päällisinä kaikille osapuolille. Voi kysyä neuvoa ja ohjata tarvittaessa oikean henkilön puoleen. Useat järjestöt ovatkin tehneet korvaamattoman arvokasta työtä järjestäessään nettiopastajille yhteisiä tilaisuuksia. Tiedonkulku – yksi opastuksen haasteista Yksi haaste opastustoiminnassa on saada tietoa siitä, mitä asioita pitäisi opastaa. Keskitytään toisen ihmisen kohtaamiseen ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta kokoaa tietoa sekä opastustoiminnan että sähköisten palveluiden tuottajien avuksi ja onkin luonteva linkki tiedon välittämisessä. 15 Vanhustyö 5 • 2017 Suomessa ikääntyneiden ihmisten nettiopastus on vielä toistaiseksi suurelta osalta järjestöjen ja vapaaehtoisten opastajien varassa. Toisaalta myös opastaja saa onnistuneesta opastustilanteesta hyvän mielen ja hänenkin osallisuuden tunteensa yhteiskunnan tärkeänä jäsenenä vahvistuu. Ei voi silti liikaa korostaa, kuinka tärkeää on opastajien kiittäminen. Opastajat tekevät tärkeää työtä ja saavat varmasti työstään hyvän mielen. Vertaisohjauksesta puhutaan, kun opastaja ja opastettava ovat molemmat seniori-ikäisiä. Opastustoiminnassa jutellaan paljon ja saadaan uusia ystäviä. Tiedon pitää luonnollisesti kulkea molempiin suuntiin. Voi auttaa lähimmäisiään ja samalla kuuluu itsekin mukavaan opastajaryhmään. SeniorSurf-toiminta (www.vtkl.fi/seniorsurf) • tukee nettiopastustoimintaa valtakunnallisesti • rohkaisee ikäihmisiä tietotekniikan pariin • auttaa organisaatioita ja yhteisöjä nettiopastustoiminnassa • tuottaa aineistoa opastuksen tueksi • vaikuttaa päättäjiin ja sähköisten palveluiden tuottajiin • koordinoi SeniorSurf-teemapäivää (lokakuussa, Vanhustenviikon tiistaina), jolloin ikääntyneillä ihmisillä on tilaisuus tutustua laitteisiin ja sähköisiin palveluihin valtakunnallisesti järjestettävissä tapahtumissa kälaisia ominaisuuksia tai muutoksia on tulossa. Opastaja osaa tällöin helpommin samaistua opastettavan tilanteeseen ja edetä opastettavalle sopivassa tahdissa, asia kerrallaan ja asioita kerraten. 6 Pi irr os : An ss i Ke rä ne n. Monelle ihmiselle juuri nettiopastajana toimiminen on luonteva vapaaehtoistoiminnan muoto. Näin he pystyisivät opastamaan asioita jo etukäteen ja käyttäjät voisivat helpommin aloittaa uuden sovelluksen käytön. Opastajilla on arvokasta tietoa siitä, mitkä ominaisuudet tuottavat ikääntyneille ihmisille eniten vaikeuksia. Kun ihminen oppii hoitamaan sähköisenkin asioinnin itsenäisesti, lisääntyy osallisuuden tunne. Opastajan perehdytyksessä selvitetään, mitä hän itse toivoo ja odottaa, millainen on hänen osaamisprofi ilinsa. Opastajan ei tarvitse tietää kaikkea. Osallisuuden tunne vahvistuu Vertaisopastaja tekee arvokasta työtä auttaessaan ihmisiä vaikeilta tuntuvien asioiden oppimisessa. Kun uusia sähköisiä palveluja julkaistaan, helpottaisi käyttöönottoa, jos opastajat tietäisivät jo ennakkoon, minOpastajankaan ei tarvitse osata kaikkea Ihmisillä on taipumus vähätellä omia kykyjään, joten joskus vertaisopastajia on vaikea löytää. SeniorSurf-toiminta pyrkii osaltaan lisäämään opastajien verkostoitumismahdollisuuksia niin, että pitkät välimatkat eivät olisi este yhteisten asioiden käsittelyyn. On tärkeää, että opastaja oppii tunnistamaan opastettavan mahdolliset pelot ja myös huomaa, mitkä asiat saattaisivat motivoida uusien asioiden oppimiseen. Kuinka paljon hän haluaa sitoa aikaansa opastukseen
Lisätavoitteena on mahdollistaa ammattilaisille uudenlaisia viestintä-, toimintaja työtapoja. SenioriVerkon viesti. Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Lisäksi he haluaisivat tietoa iäkkäiden parissa hyödynnettävistä sovelluksista ja apuvälineistä. Niiden avulla pystyttäisiin tehostamaan työtä ja esimerkiksi hoitajat voisivat konsultoida kuvien ja videon avulla, mikä olisi valtavan suuri apu”, totesi yksi Tabletti taipuu -pilottiin osallistunut soteammattilainen. 6 Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry:n SenioriVerkko-hanke kuuluu Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan ja STEAn rahoittamaan Eloisa ikä -ohjelmaan.. Muutkin työntekijät ovat innostuneet tabletin käyttämisestä asiakastyössä ja tabletteja on hankittu työpisteisiin. sosiaaliohjaajat, lähihoitajat, toimintaja fysioterapeutit. Vastaus on kyllä! SenioriVerkossa olemme pilotoineet tablettien mahdollisuuksista ikääntyneiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien edistämisessä. Hyvinvointia voidaan luoda tietoja viestintätekniikan kautta. Laitteet inspiroivat työntekijöitä. Tabletti lisää merkittävästi asiakkaan toimintamahdollisuuksia, tarjoaa vapaa-ajan toimintoja ja mahdollistaa itsenäistä asioiden hoitoa. Päivätoiminnassa työntekijät heijastavat tabletin näytön seinälle ja kaikki asiakkaat saavat yhdessä seurata ruudun tapahtumia. Tärkeää on myös sen mahdollistama sosiaalisten suhteiden ylläpito. Tabletti on hieno apuväline, parhaimmillaan se mahdollistaa ihmisille ajan olla yhdessä toistensa kanssa. Työntekijät kaipaavat lisää laitteita ja perehtymistä, jotta pystyisivät vielä paremmin hyödyntämään tablettia työssään. Ryhmien suunnittelu ja toteutus ovat monipuolistuneet. 16 DIGI TYÖVÄLINEENÄ Tabletti taipuu ja ilosanoma leviää Voiko tabletilla tuoda uutta virtaa sosiaalija terveysalan ammattilaisten arkeen ja iloa ikääntyneille. He kokevat tärkeänä sen, että asiakkaat pääsevät kokeilemaan tabletin toimivuutta. apuvälinekuvien näyttämiseen asiakkaalle sekä neuvontaja ohjausmateriaalin esittämiseen. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä Teksti: Minna Piispanen, projektisuunnittelija, Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry Kuva: Satu Veltheim Mitä seuraavaksi. SenioriVerkon workshopeissa on käyty läpi tablettien mahdollisuuksia ja jaettu kokemuksia. Ryhmissä luetaan uutisia, pelataan, katsellaan kuvia ja kuunnellaan musiikkia, elokuviakin on tehty. Toimintaterapiassa työntekijät käyttävät tablettia mm. Näiden taitojen omaksumiseen on syytä panostaa. Työntekijöiden mukaan tabletin myötä asiakaspalvelu paranee ja nopeutuu. Asiakastyössä tarvitaan uudenlaisia digitaalisia toimintatapoja ja -taitoja (tietotyön taidot, tietoyhteiskuntaja mediataidot sekä teknis-käytännölliset taidot). T ablettia ovat asiakastyössä käyttäneet mm. Ammattilaisten digiosaaminen mahdollistaa ja kannustaa asiakkaan digiloikan ottamista. Tabletin avulla asiakas voi kotona osallistua valintaan. ”Toivon todella, että tabletit yleistyvät työvälineinä
Ennen kuin tilaisuus pidetään, on paikkakunnalle koulutettu vapaaehtoisia vertaisohjaajia, jotka osaavat auttaa laitteen hankinnassa ja käyttöönotossa, sekä tietysti sähköisten palveluiden käytössä. Vuoden 2018 alussa tulee kansalaisen sähköinen postilaatikko, ja kaikki viranomaisasiointi siirtyy verkkoon. Kun uskaltaa ottaa laitteen käteen, kokeilee ja huomaa, että osaa. Eikä tarvitse jonottaa palvelupisteillä. Tilaisuudessa katsotaan videoita ja kerrotaan, mitä kaikkea hauskaa ja hyödyllistä netissä voi tehdä. Näin ajatteleville ikääntyneille on Eläkkeensaajien Keskusliiton Verkosta virtaa! -hanke järjestänyt tietoyhteiskunnasta syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa, osana Eloisa ikä -ohjelmaa. 17 Vanhustyö 5 • 2017 Verkosta virtaa! – ikäihmiset digitalisaatiossa Tulevaisuus digiyhteiskunnassa pelottaa monia ikääntyneitä niin, etteivät he halua kuullakaan netissä asioinnista. Monet muistavat tietokoneet parin vuosikymmenen takaa hankalina laitteina, joissa oli kaikenlaista ongelmaa eikä tilannetta helpota, jos nuoremmat sukulaiset antavat vanhat koneensa ”harjoituskoneiksi”. Niin, ne sellaiset koneet, joita nuoremmat eivät enää itse halua käyttää, koska ne ovat hitaita ja huonoja nykylaitteisiin verrattuna. Tällä sivulla esitellään Eloisa ikä -ohjelman hankkeita, toimintaa ja tuloksia. Nuorella on onneksi kova into päästä ajamaan, vanhempaa ihmistä on vaikeampi houkutella ratin taakse, jos ovi jää käteen jo sitä avattaessa, kunnolliset peilit ja ajovalot puuttuvat eikä vauhti kiihdy valtatiellä edes kaasu pohjassa. Tiedonhausta käyvät esimerkiksi suosikkilaulajan videoiden etsiminen, tv-ohjelmat ja käsityöohjeet. Jo nyt monien paikallispankkien ja matkalippupisteiden aukioloaikoja on vähennetty tai ne on suljettu, ja lipunmyynti on verkossa. Tilanne muistuttaa sitä, kun vanhemmat ostivat nuorelle ajokortin vasta saaneelle lapselleen halvalla autonromun, jolla harjoitella ajamista. Lopuksi puhutaan siitä, millaisilla laitteilla verkossa kannattaa asioida. Sieltä löytyvät mm. Erityisesti kiinnostavat sääja karttapalvelut, aivojumppaa ja mielenvirkistystä tarjoavat pelit sekä tiedonhaku verkosta. Moni ilmoittaa jo ovella, ettei aio hankkia laitetta mutta kokeiltaessa nostaa päätään ajatus, että ehkäpä sittenkin. Somevaarin terveiset kerrotaan myös: ”Älä ota vastaan sukulaisten ja tuttavien vanhoja louskuja. Nyt on siis erinomaisen hyvä aika ottaa Verkosta virtaa! Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry :n Verkosta virtaa! -hanke kuuluu Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan ja STEAn rahoittamaan Eloisa ikä -ohjelmaan.. Kaikkien ei ole ministeri Vehviläisen mukaan pakko siirtyä heti verkkoasiointiin, mutta asioiden käsittelyajat lyhenevät ja tiedon saa nopeammin sähköisiä palveluita käyttämällä. Onneksi pullakahvit maistuvat lähes kaikille, ja niiden voimalla houkutellaan ikäihmisiä kuulemaan ja kokeilemaan, millaisia nykyaikaiset laitteet ovat käyttää. Kelan, terveydenhoidon ja veroasioidenkin sivut. 6 Elämyspäivät 2017 Suolahdessa, Salossa ja Humppilassa. Tutustu ohjelmaan www.eloisaikä.fi Twitter #eloisaikä DIGI OSALLISTAA Teksti: Margit Granberg, projektipäällikkö, Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry Kuvat: Teija Saarinen T ulevaisuus digiyhteiskunnassa pelottaa monia ikääntyneitä niin, etteivät he halua kuullakaan netissä asioinnista. Hanki itsellesi moderni, helppokäyttöinen ja toimintavarma laite, jolla pääsee nettiin paikasta riippumatta.” Sanavalmis Somevaari vaikuttaa erityisesti Twitterissä ja toimii ikääntyneen asialla
Kurssin on käynyt tähän mennessä 65 vapaaehtoista ja ikääntyneet ihmiset ovat ottaneet opastuksen ilolla vastaan. Paras kiitos on tullut, kun nettiopastajan sähköpostiin on kolahtanut postia: ”Hei minä osaan”. Teemoina on ollut esimerkiksi sähköposti, Skype, verkkopankit, omakanta ja hakupalvelut. Niin kuitenkin tuli, kun hänen rouvansa samaan aikaan jo ilmoittautui reumayhdistyksen järjestämälle opastuskurssille ja hommasi heille oman laitteen. Kaikki nettiopastajat ovat käyneet nettiopastajien peruskurssin, joka on laadittu SeniorSurf-hankkeessa luodun oppaan ja materiaalin pohjalta. Materiaalin tekemisen sijaan on voitu keskittyä vapaaehtoisten etsimiseen, kouluttamiseen ja yhdistysten tukemiseen kurssien järjestämisessä. Sairastavat ikääntyvät, joille liikkuminen on vaikeaa, hyötyvät erityisen paljon teknologiasta, joka tukee heidän omatoimisuuttaan ja mahdollistaa asioiden hoitamisen omalta kotisohvalta. On huomattu, että monet seniorit tarvitsevat pitkäjänteistä opastusta. Kynnys virallisille atk-kursseille on ollut liian suuri, mutta vertaisten kädestä pitäen -opastus on toiminut kaikkein parhaiten. Senioreiden tietotekniikkataidot ovat kasvaneet, ryhmämuotoisilla kursseilla on ollut hauskaa ja ”oppilaat” ovat oppineet asioimaan verkossa. Nettiopastustoiminnan käynnistämisestä on saatu pelkkää hyvää. Tietotekniikkaa ei pääse tänä päivänä pakoon. Reumaliitto lähti vastaamaan tähän haasteeseen ReSurf-hankkeella, joka pyrkii lisäämään ikääntyvien tietoteknisiä valmiuksia. ReSurf-hanke etsii jatkuvasti uusia vapaaehtoisia, jotka voisivat antaa apua ja tukea tietotekniikan alkeita opetteleville senioreille. Oppimisen tukena on ollut SeniorSurfin tekemät selkokieliset materiaalit. 6 Googlen opettelua Lappeenrannan Tules-tuvalla.. Oman koneen hankkimiseen on kannustettu ja on ollut ilo huomata, kuinka moni seniori on hankkinut uuden tabletin, kannettavan tai älypuhelimen itselleen ja opetellut käyttämään sitä. Useat palvelut ovat siirtyneet tai siirtymässä verkkoon ja netin käytöstä on tullut kansalaistaito. Peruskurssin jälkeen monet yhdistykset ovat jatkaneet opastustoimintaa kaikille avoimina nettikahviloina, Teksti ja kuva: Satu Marjakangas, hankekoordinaattori, Suomen Reumaliitto ry Vertaisten kädestä pitäen VERTAISOPASTUS joihin voi tulla kyselemään apua haluamastaan aiheesta. Reumayhdistysten käynnistämät nettiopastukset ovat alkaneet 13 paikkakunnalla. 18 ”M eidän taloon ei tietokonetta tule” – tokaisi toukokuussa eräs torniolainen herra Joka mummi ja vaari nettiin -tilaisuudessa. Nettiopastus on alkanut pääsääntöisesti 5 kerran opastuskursseilla, joissa jokaiselle kerralle on ollut eri teema
. . Mutta kertokaapa, mikä niille orjille mahtoi aikoinaan olla viimeinen pisara. Jo antiikin Roomassa orjat nousivat kapinaan, kun… . Miten se näin pian muka menetti järkensä. Asennuksen käyttövalmiiksi voitte tilata maksullisesta palvelunumerosta. . Elämä on liian lyhyt jonninjoutavaan virtuaaliviisasteluun. Hälyttääkö se pankissa ja Kelassa sitten kun minulla on niille asiaa. . Ehei, antakaa äkkiä se hälytysnappi. Anteeksi että keskeytän, mutta ehkä tällainen senioripuhelin sopisi herralle paremmin. Tuota noin, tämä on puhelinkauppa ja Alzheimerin tauti liittyy kai ennemmin muistinmenetykseen. Taidatte olla samaa rosvosakkia. . . No mitä hittoa minä semmoisella teen. Kiinni veti, ja kyllä se puhelinasiakin hoituu. . Pakina Ari Liimatainen Piirros: Jii Roikonen Vanhustyö-lehden uusi pakinoija Ari Liimatainen on vanhustyön ja järjestöviestinnän ammattilainen, joka hamstraa kahvia aina kun saa kolme pakettia kympillä. Tarvitsette vielä uuden liittymän, ja samalla kannattaa ehdottomasti ostaa panssarilasi, suojakotelo, vakuutus ja virusturva. Äh, unohdetaan koko älytön puhelin. . Katsotaanpa jotain tehokkaampaa. 19 Vanhustyö 5 • 2017 Älytön puhelin . Historia muuten huvittaa minua kovasti. Tämähän on ryöstö! Onneksi poliisi on varoittanut, että näissä nettihommissa pyörii kaikenlaisia ketaleita, jotka höynäyttävät vanhuksia. Hyvä herra, en suosittele yli vuoden vanhaa mallia. No sitähän minä olen aina sanonut! Ei mitään järkeä, mutta kun pankki ja valtiovalta pakottavat. Niin no, jospa sitten käyn varastosta sen tarjousluurin. Minun on pakko ostaa hätäpuhelin vain siksi, että pääsen omalle pankkitililleni. Mutta tämä olisi kuulemma semmoinen älypuhelin. . . . Kun nuori herra kerran on kiinnostunut menneisyyden haamuista, lähdetään mieluummin vaikka kahville. Naapurin Pentti kesti Alzheimeria toistakymmentä vuotta, vaikka ei ollut edes koulussa mikään ruudinkeksijä. Päivää, haluaisin ostaa tarjouspuhelimen, joka teillä oli televisiomainoksessa. En todellakaan, vaikka ennen teitä kukaan ei ole tullut kaupantekoon muinaisesta Roomasta asti. Kun tulee jokin muu tukala tilanne, huudan A-rapun Väinön avuksi ihan niin kuin tähänkin asti. Siinä on hälytysnappi. Näillä älylaitteilla ei varsinaisesti ole järkeä. Ei. Pidättekö minua pilkkananne. . 6
Näin pysytään lasten ja nuorten elämässä mukana. Digimaailmaan tutustuminen joukolla alkoi reilut kaksi vuotta sitten, kun kaikille asukkaille hankittiin tabletit. Kun hyviä ystäviä poistuu kuoleman kautta ympäriltä, on yhteisöön kuuluminen yhä tärkeämpää. Nuorille taas on merkittävää, kun voi opastaa isovanhempaansa esim. Tämä vahvistaa ikääntyneen ihmisen omanarvon tuntoa. Skypen välityksellä. Foibekartanolla Vantaalla asukkaat ovat innokkaasti ottaneet tablettitietokoneet käyttöön. Hän saa takaisin oman elämänsä omistajuuden. Teksti ja kuvat: Ulla Broms, toimitusjohtaja, Foibekartano Läheisten piiri laajenee ja sukupolvet kohtaavat Digitaalisten välineiden käyttöönoton avulla on mahdollisuus laajentaa läheisten piiriä ja pitää sitä yllä huolimatta tilanteista, jolloin ei pääse liikkeelle omasta kodistaan. Yhteinen mielekäs tekeminen yhdistää ja kulttuuriperintö siirtyy. Kun on mahdollisuus seurata tilanteita tai tapahtumia tabletilta ja osallistua keskusteluun somessa tai tapaamisissa, tuntee kuuluvansa ryhmään ja yhteisöön. somen käytössä. Useilla sukulaiset asuvat kaukana ja on ilahduttavaa kuulla nuorten kuulumisia, seurata lasten näytelmiä tai lauluesityksiä maailman toiselta puolelta esim. 20 DIGI OSALLISTAA Vanhalla ihmisellä on oikeus näkyä ja kuulua Digityökalujen käyttöönotto mahdollistaa osallistumisen ja lujittaa sosiaalista yhteisöä Vanhalla ihmisellä ei ole aikaa odottaa. Digityökalujen käyttöönoton avulla vanha ihminen voi oivalla tavalla fyysisesti ja sosiaalisesti ohjautua takaisin osaksi yhteisöä huolimatta alentuneesta toimintakyvystä. Ihan kaikessa ei pysty enää olemaan mukana ja silloin digityökalut voivat olla oiva tuki. Työntekijät, Periscopen iloinen meno.. Hänen merkityksellinen elämänsä ja arvokas vanhuutensa ovat tässä ja nyt