Tilan helmi Erkki Haaviston Massey Ferguson 35 ´60 WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! NYT VERKKOKAUPASTAMME SAATAVANA OSAT MYÖS LEYLAND TRAKTOREIHIN Joulun parhaat toivelahjat! Monipuolisesta valikoimastamme löydät laadukkaat lelut! Valikoima verkkokaupassamme kasvaa koko ajan!! Kätevästi netistä, vaikka kotiovelle!! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 08/2015 • Hinta 8,90€ TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 42 8 / 2 1 5 • BM B Plo w M at e • Ko sk ela n ve lje ste n Vo lv ot • M F 35 • M B L3 11 + Lin dn er -va un u • Sa ur er D 33 0F • T-2 5A • Va lm et 33 + M ara VK 10 00 • Vo lv o T2 4 Tarinaa Volvoista Koskelan veljesten kokoelma + Korholan T24 70-luvun kuorma-automarkkinat 74 50 00 -1 50 8 • PA L VK O 20 16 -0 3 6 41 48 87 45 00 03 15 00 8 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D
Voit toki halutessasi maksaa tilaasi kohdistuvan lainan kerralla pois tai muutamassa erässä. Merkeittäin tärkeimmät mallit. Kirjoittajat Matti ja Mikko Hiittu, 160 sivua, til.nro S346, suos.hinta 36,50 Maamoottorit ja muut woimakoneet Lukuja katselmusmatka suosittujen maamoottoreiden, puimakoneiden, klapisirkkeleiden ja muiden härveleiden ainutkertaiseen maailmaan. harrasteautojen säilytyspaikaksi! Myymme ja vuokraamme yri äjille ja yksityisille laadukkaita käy öja varasto loja. Vesa Rohila 160 sivua, til.nro S223 suos.hinta 36,50 Kotimaiset traktorit Suomessa on valmistettu monta traktorimerkkiä: Kullervo, Vaasa, Atom, Ideal, Takra sekä Valmet. Kysy lisää! Talliosakkeita löytyy jo ympäri Suomen! • Helsingissä • Vantaalla • Espoossa • Sipoossa • Lahdessa • Turussa • Lempäälässä • Kangasalla • Ylöjärvellä • Hämeenlinnassa Oulussa • Kempeleessä • Vaasassa • Kuopiossa • Rovaniemellä • Kuusamossa • Torniossa • Moo oroidut nosto-ovet • Erillinen käyn ovi vaiva omaan kulkemiseen • Lämminja kylmävesivaraus • La akaivo öljynerotuksella • Viemärivaraus WC:lle • Kameravalvonta • Valaistu, asfal päällysteinen piha-alue Talliosake ratkaisee kaikenlaiset tilatarpeet! TILATARPEIDEN RATKAISIJA Varastotilaksi, harrastamiseen, yri ämiseen ja mm. 0400 565 627 an .paakko@talliosake.fi Juho Sankala, puh. Runsaasti kuvitettu ja monipuolisesti dokumentoitu teos tarjoaa valikoituja kuvia ja muistikuvia menneiden vuosikymmenten käyttötavaroihin. Myös tiedot niistä traktoreista, joita on alettu tuoda meille myöhemmin. Talliosakkeeseen kohdistuu yh ölaina, joten makse ava osuus on noin puolet tilan vela omasta hinnasta. (09) 774 2810, www.alfamer.. Tilaa verkkokaupasta www.alfamer.. Lisäksi kätevät rakentajat ovat tehneet lukemattomia omavalmisteita. Näin Talliosakkeeseen pääsee käsiksi pienemmällä kertasummalla. Vesa Rohila 216 sivua, til.nro S269 suos.hinta 35,20 Syksyn uutuuskirjat Aikamatka 1955•1965•1975 Alfamerin nostalgisen Aikamatka-vuosikirjasar jan kuudes kirja muis telee vuosia 1955, 1965 ja 1975. Jukka Vesterinen 200 sivua, til.nro S256 suos.hinta 35,20 Alfamer / Tarusto Oy Kaisaniemenkatu 13, 00100 Helsinki Puh. Olemme neuvotelleet rahoituksen puolestasi. Olli J. Ojanen 184 sivua, til.nro S120 suos.hinta 33,20 Traktorit Suomessa 1900-1969 Kaikki merkit, joilla on ollut edustus Suomessa. Jukka Vesterinen 144 sivua, til.nro S345 suos.hinta 34,50 MY YTÄ VÄN Ä VU OKR ATT AVA NA Käy öja vara sto laa Talliosakkeeseen sisältyy aina: • Pellitetyt sisäseinät (mahdollistavat mm. ajoneuvojen pesemisen sisätiloissa) • La assa laadukas epoksipinnoite • Voimavirta mahdollistaa järeämpienkin koneiden käytön • Loisteputkivalaistus helpo aa työskentelyä (Tilaan saa sopimuksesta myös parven) Lisätietoa myyjiltämme tai osoi eesta: www.talliosake.fi An Pääkkö, puh. 040 173 2055 juho.sankala@talliosake.fi Talliosakkeiden koot vaihtelevat 24 neliöisistä aina 200 m 2 kokonaisuuksiin. tai soita (09) 774 2810! Koko valikoimamme verkkokaupassamme www.alfamer.. Suomalaisten liikennöitsijöiden ja linja-autonkorittajien värikkäät vaiheet. Olemme ratkaisseet menestyksellä jo satojen yritysten ja yksityisten hyvin erilaiset latarpeet.. . Metsäkoneita Suomessa ja Suomesta 1910–2000 Suomessa valmistettujen ja suomalaismetsissä möyrineiden metsäkonei den historia Samperin savotasta pahuksen monitoimi koneisiin. Yli 280 mustavalkoja värikuvaa sekä mainosta lähes 100 vuoden ajalta. Kirjoittaja Arttu Käyhkö 224 sivua, til.nro S349, suos.hinta 39,50 M S j 1 S t m d h s m J 2 s 6 Onnikoita ja busseja Linja-autoliikenne Suomessa 20-luvulta nykypäiviin. Maanrakennus koneita Suomessa Kirjassa esitellään ristikko puomisia laahakauha konei ta, hydraulisia kai vu rei ta, vaijerikoneita, pusku koneita, telaraksoja, tiehöyliä, kuormaajia, traktorikaivureita ja ojakoneita
Kyselimme nimittäin Volvo CE:ltä vanhojen puimureiden tuntijaa. Näinhän hienot, miltei satavuotiaat koneet pysyvät yhä työn touhussa. Koska ihminen luonnostaan muistelee ja haikailee nuoruuttaan, aloin pohtia, missä nyt ovat nuo kaikki sen ajan vanhat kuorma-autot, jotka eivät silloin kiinnostaneet. Tilanne oli itse asiassa sama silloin 90-luvun alussa, jolloin ryhdyin seuraamaan Vetkun toimintaa syrjäsilmällä. Tehtaan tuotteilla on kova kysyntä, mikä kielii siitä, että villasukkien tekeminen ja korjaaminen kotona alkaa ilmeisesti olla katoavaa kansanperinnettä. Olivathan ne pitkien kunnostusprojektien hedelmiä ja usein olemattomista aihioista elvytettyjä. Vanheneva väestönosa ei unohdu kotisohvalle, ja säilyttämisen arvoiset ikävehkeet saavat arvoistaan hoitoa. Meille vastasi Håkan Ripell, eläköitynyt Volvo-insinööri, joka uransa alussa suunnitteli leikkuupuimureita. Niin se on Vanhojen Koneiden toimituksessakin. Tuolloin autot olivat vielä 40-luvun synkänvärisiä ja lähinnä pakettiautoja muistuttavia kummajaisia, joiden bensamoottorit ulvoivat vähemmän kiinnostavasti. Kudotaan siis sukkaa niin kauan kuin osataan. Vastaakohan kukaan tuollaisen auton omistaja huutooni. Tällä kertaa varsinainen herkkupala monien hienojen liikkuvien koneiden esittelyjen lomassa on seppäartikkeli Helsingin Villasukkatehtaan Jukka Pesosesta. Tässä yhtälössä ei taida juuri häviäjiä olla. Vanhojen kädentaitojen katoaminen on sääli. Toisaalla tässä numerossa on juttu pirkanmaalaisten Koskelan veljesten Volvo-maatalouskoneista. Aivan hirveän pahoillaan villasukkien menekistä ei kuitenkaan voi olla. Parasta asiassa on tietysti se, että niiden työn tuotteille on aivan todellista tarvetta. Tärkeimpinä osasina museossa häärää kymmeniä ihanteellisesti toimivia koneveteraaneja, vanhoja Volvon ja muiden yritysten työntekijöitä, joilla on yhteensä yli 2000 vuoden kokemus koneista. Mika Rassi toimittaja mika.rassi@vanhatkoneet.fi Seuratessani Veteraanikuorma-autoseuran Loska-ajoja Forssan suunnalla rupesin tahtomattani miettimään ajoon osallistuneiden ajoneuvojen ikäjakaumaa. Omakohtaisesti tein sen havainnon, että vuosi vuodelta mukana on yhä enemmän sellaisia autoja, joita muistan omasta lapsuudestani ja nuoruudestani ja joilla silloin haaveilin joskus pääseväni ajamaan. Konetietojen selvittämisen jälkeen Håkan alkoi kertoa Eskilstunan Munktell-museosta, jossa hän toimii vapaaehtoisena tutkijana. Tuli mieleen jopa juttuidea. Aivan sattumalta jutun kautta meille aukeni näkymä veteraanikoneiden lisäksi koneveteraanien aktiiviseen toimintaan. Siitä meillä on jälleen kerran esimerkkinä Haaviston Matti, jonka Parkinson pysyy kurissa entisöintiprojektien avulla. Kannessa komeilee Matin laittama Massikka, ja Rekkaparkista opimme, kuinka miehen edellinen projekti on kehittynyt. 3 08/15 Pääkirjoitus. Iikka Kekko toimittaja Tekijältä Vanhojen koneiden parissa puuhastelu ei ole eläkeläisharrastajille mitään menneiden haikailua vaan tapa pitää kädet ja aivot vireänä. Vanhojen koneiden parissa puuhastelu ei monelle pienemmän mittakaavan eläkeläisharrastajallekaan ole mitään menneiden haikailua vaan tapa pitää kädet ja aivot vireänä. Näen jo silmissäni 40-luvun kuorma-auton kirpeässä pakkassäässä, ja kuljettaja sekä apumies purkavat vaikkapa halkokuormaa sarkahousuissaan ja -takeissaan. VETERAANIKONEITA JA KONEVETERAANEJA M inkä tahansa työn tai harrastuksen parissa viihtyy, kun silloin tällöin törmää johonkin kutkuttavan erilaiseen ilmiöön vanhoissa tutuissa ympyröissä. Museolla on vain pari palkattua vakituista työntekijää. Koneveteraanien ansiosta jokainen museon kone myös käy ja liikkuu. He pyörittävät niin opastusta, tutkimusta, korjaamoa kuin arkistoa. Jutun jälkeen voi vain tokaista Pesosen omin sanoin: ”En todellakaan uskonut, että nykypäivänä voisi perustaa tehtaan, jossa valmistetaan villasukkia ikivanhoilla koneilla.” Asiassa on kaksi puolta. Ne ovat autoja 60-luvun puolivälistä 70-luvun loppupuolelle, karkeasti sanottuna vähän päälle 40-vuotiaita autoja
Tässä numerossa KANNESSA 20 Massey Ferguson 35 1960 Erkki Haaviston kiiltokuvamainen klassikko on miehen kotitilan ensimmäinen traktori, jolla hän juuri ajokortin saatuaan opetteli ajamisen tavoille. Tämän likemmäs suomalaisen työkonenostalgian ydintä ei pääse. 50 Volvo T24 1952 Volvo-spesiaaliamme jatkaa Korholan kartanon patinainen T24. KONEET 12 Koskelan veljesten Volvot Esittelemme hämeenkyröläisten veljesten seitsemän Volvo-koneen hienon kokoelman. Tutustumme mallin historiaan ja yksilön moniin muodonmuutoksiin. 63 Saurer D330F 1977 Sveitsiläinen Saurer oli ehkä liiankin laadukas kuorma-auto, sillä sen valmistuskulut olivat suuret pieniin valmistusmääriin suhteutettuna. 20 26 32 38 4. Pääsimme Jussi Pöyhösen komean yhdistelmän kyytiin. 26 T-25A (Belarus 250) 1992 Matti Perämäki ja hänen Suomessa harvinainen venäläistraktorinsa ovat 90-luvun tuotteita, mutta molempien sydän sykkii menneen ajan moottorien tahtiin. 38 Mercedes-Benz L311 1958 + Lindner-vaunu Piikkinokkaista Mersun täysperäyhdistelmää 50-luvun lopulta ei kovin usein teillämme näe. Jutun lomasta löytyy paljon Volvon maatalouskonehistoriaa. 44 Valmet 33 1958 + Mara VK1000 1986 Valmetin kolmas malli ja Kurpan konepajan kaivulaite viihtyvät hienosti yhdessä, vaikka ikäeroa onkin liki kolmekymmentä vuotta. Tilan historiasta muistuttava hyvin säilytetty traktori löytyi kotimaasta. 32 BMB PlowMate 1950 Pekka ja Tauno Alhon kiehtova sarvitraktori on palvellut heitä vuosikymmenet
Pokasahojen ja kirveiden myötä historiaan jäivät myös savottaelämä ja jätkäkulttuuri. 64 Ranskan Berliet-museo Pääsimme piipahtamaan suurelta yleisöltä suljettuun Berliet-museoon, joka pitää sisällään parisensataa ranskalaista hyötyajoneuvoa. 5 08/15 60 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. 64 68 74 70-luvun alun kuorma-autokau passa jylläsivät ruotsalaiset, mutta näkyipä vielä Fargoakin. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Juha Riihimäki, Aimo Tenni TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Johanna Helin: 050-4147 550 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä.. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. TAPAHTUMAT 60 Vetkun Loska-ajo, Forssa–Loimaa–Sastamala Veteraanikuorma-autoseuran Loskaajo ajettiin tänä vuonna Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan alueilla kierrellen. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. 74 Kuorma-autot 70-luvun alussa Olli J. 78 Markkinat Maailmaa nähneiden masiinoiden kauppapaikka. 80 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia raiteilta suistuneista lättähatuista ja porkkanoista. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Ojanen selvittää, mitkä merkit ja millaiset mallit jylläsivät 1970-luvun alun kuorma-autokaupassa. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. TILAAJAPALVELU Puh. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. ARTIKKELIT 54 Kun koneet saapuivat savotoille 60-ja 70-luvuilla koneet syrjäyttivät miehet ja hevoset metsätöistä. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia, erikoisuuksia ja kuulumisia vanhojen koneiden maailmasta. 68 Seppiä ja mestareita Jukka Pesonen käyttää, huoltaa ja korjaa Bentley Komet Knitter -sukkakoneita Helsingin Villasukkatehtaalla. Materiaali: Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim
15/30:n nelisylinterinen nelitahtimoottori hönki sisuksistaan 31,5 hevosvoimaa. Nyt klapikone ja muut tarvikkeet kulkevat näppärästi metsätraktorin mukana. Maatalouden koneistamisen perusvälineeksi luotu traktori teki tehtävänsä, sillä se oli yleisin traktori kotimaassaan 30ja 40-luvuilla. SHTZ 15/30 -traktorien valmistusta varten rakennettiin lyhyessä ajassa kaksi valtavaa tehdasta, yksi Stalingradiin (myöh. McCormick-Deeringin neuvostoversio oli pitkään kotimaansa yleisin traktori. Neuvokkaan sepän kätten jälkeä pääsee lisäksi ihailemaan tämän lehden Massey Ferguson 35 -jutussa. Volgograd) ja toinen Harkovaan. Toissanumerossa esittelimme Matti Haaviston entisöimän Fiat 640:n ja sen perään rakennetun metsäkärryn. Nyt Matti on jatkanut yhdistelmäänsä, laittanut kärryyn vetokidan ja muokannut vanhasta tukkireestä toisen pienemmän kärryn perään. Voitelujärjestelmässä oli suodatin ja pumppu, sytytysjärjestelmää palveli korkeajännitemagneetto, ja olipa moottorissa öljytoiminen ilmanpuhdistinkin. Firman kansainvälisyyttä korostava nimi kävi tämän mallin myötä toteen, kun Neuvostoliitossa otettiin 1930-luvun alussa sama malli uuden sarjatuotantotraktorin esikuvaksi. Valmistusmääräkin oli liki 400 000 kappaletta. Harkovan merkittävä tehdas esiintyy tässä lehdessä myös T-25A-traktorista kertovan artikkelin yhteydessä. Käyttömahdollisuuksia lisäsi voiman ulosotto. Näiden tehtaiden myötä Neuvostoliitossa käynnistyi traktoreiden massatuotanto. SHTZ 15/30:n valmistus päättyi sekä Stalingradissa että Harkovassa vuonna 1937. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia KANSAINVÄLINEN 15/30 International Harvesterin McCormickDeering 15-30 -traktoria valmistettiin Amerikassa vuosina 1923–1929. Eteenpäin vei kolme vaihdetta ja taakse yksi. Kuva: Harkovan traktoritehdas Jatkoa Fiatin kärryyn 6. Stalingradissa 15/30:n valmistus alkoi 1930 ja Harkovassa vuotta myöhemmin
Myskejä valmistettiin vuosina 1970–1992 noin 200 kappaletta. Kuvan Myski edustaa malliston viimeisintä vaihetta. Rotax 503 -moottorin teho on 40 hevosvoimaa. Telat olivat aluksi 50 cm ja myöhemmin 60 cm leveitä. Suurin osa Myskeistä meni valtion eri laitosten käyttöön. Tämäkin kelkka oli Metsähallituksen käytössä huoltokelkkana Pohjois-Suomessa 1980-lopulta lähtien. Metsähallitus luovutti Myskin metsämuseo Luston kokoelmiin 2000-luvulla. Siitä osoituksena nämä Valmetin valmistamat hevosenkengät sekä Ferrarian tehtaan hevosenkenkänaulat. Kelkka painaa 370 kg, ja sen huippunopeus on 50 kilometriä tunnissa. Myskin kilpailuetu muihin moottorikelkkoihin nähden oli siinä, että sitä voitiin käyttää myös kesäisin. Siinä on edessä kaksi 40 cm leveää vetävää telaa ja takana yksi 60 cm leveä vetävä tela. Kauramoottorin varaosat Jo ennen traktoriaikaa piti peltovetäjiä huoltaa, vaihtaa kuluvia osia ja käyttää vuodenaikaan sopivia lisälaitteita. Miltei kaikissa versioissa oli kaksi vetävää telamattoa peräkkäin. METSÄHALLITUKSEN MYSKI 7 08/15. Esineet on kuvattu Loimaan kotiseutumuseossa. Oululainen Pentti Karhi kehitti Myski-moottorikelkan 1960-luvun lopulla. Kelkka on runkoohjattava
Koala-kustannus. Proto oli tuon ajan Saalastille tyypillistä asioiden yhdistelemiseen perustuvaa innovointia. 8. Tuohon aikaan firman nimi oli muuten Insinööritoimisto Saalasti. Vuosikymmenten varrella Saalasti on tehnyt myös pienimuotoisempia tuotantokokeiluja. Kysyimme Saalasti Oy:stä, vieläkö joku muistaa kuvan koneen ja tarinan sen taustalla, ja meidät ohjattiin itse toimitusjohtaja Timo Saalastin pakeille. Suomessa kansallisen palkinnon sai ennen sotia kaksitoista ilmailun eri alueilla kunnostautunutta lentäjää. Kirjan tekstiä täydentävät 350 harvinaista valokuvaa. Uutuuskirjassa Harmon-lentäjät – Suomen ilmailun uranuurtajat näiden kahdentoista lentäjän elämänvaiheiden kautta tutustutaan niin sotilaskuin siviili-ilmailun kehitykseen 20ja 30-luvulla. Olen jopa ’ajanut’ sitä. Helsinki. Näin Timo kuvasta intoutui kertoilemaan: ”Muistan vielä tuonkin vehkeen hyvin, vaikka olin tuolloin kuusivuotias. Hauskana esimerkkinä toimii vuonna 1968 otetun kuvan traktoriprototyyppi, josta ainakin veto-osan pohjana toimiva huippusuosittu traktori on helppo tunnistaa. Pitkäikäinen yritys on perustettu jo 1945. Mustonen on päässyt perehtymään lentäjien perhearkistoihin sekä asiakirjalähteisiin. Värikäs ja moniulotteinen kirja kertoo suomalaisten ilmailun uranuurtajien lennoista vastoinkäymisine ja onnistumisineen. Mustonen, Harri 2015: Harmon-lentäjät – Suomen ilmailun uranuurtajat. Tätä emme muistaakseni lähteneet viemään pidemmälle.” Kenties saamme vastaisuudessa nähdä lisää Saalastin erikoisia kokeiluja, jos arkistoja ennätetään penkoa. Rekkaparkki SAALASTIN METSÄPROTO Moni varmasti tietää Saalastin, maailmanlaajuisesti merkittävän biopolttoaineiden käsittelyyn tarkoitettujen laitteiden valmistajan. Harmon-lentäjät on ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisen ilmailun kultaisista vuosikymmenistä, jolloin luotiin pohja nykyiselle ilmailullemme. Harmonin 1920-luvulla perustama vuotuinen Harmon-palkinto on arvostetuimpia ilmailun palkintoja. Vastaavaan prosessiin perustuvia kehitelmiä on ollut monia, ja joistain on tullut jopa tärkeimpiä tuotteitamme. Kuva: Jaakko Salmisen kokoelma, Lusto UUTUUSKIRJA ILMAILUMME EDELLÄKÄVIJÖISTÄ Yhdysvaltalaisen ilmailun pioneerin Clifford B. Tätä nykyä sen päätuotteita ovat voimalaitoksiin, sellutehtaille ja muille käsittelylaitoksille tarkoitetut murskaimet ja hakkurit. Vanhat Koneet -lehteenkin kirjoittavan ilmailutoimittaja Harri Mustosen tuore kirja on monen vuoden tutkimusja kirjoitustyön tulos
Arto Mulari lähetti toimitukseen hienoja vanhoja kuvia hieman isommasta kaivurista. Saatteessaan Arto kirjoittaa: ”Viime numerossa oli kuvia vanhoista kaivureista. Ilmeisesti se meni kuin ankka eteenpäin, ja jos rupes paikat upottamaan niin tuli pillarikuskille kiire puskemaan maata koneen alle. Konehan oli kävelevä. Näin kertoivat vanhat kaivurikuskit.” Kiitoksia Artolle kuvista. Lukijan kaivurikuvissa Marion 9 08/15. Kone kävi sähköllä ja sille jouduttiin tekemään sähkölinjaa työn edetessä ja puskemaan pillarilla tietä. Lähetän teille muutaman kuvan Marionista Iijoelta 90-luvun alkupuolelta
Nuffimies Jussi Peltonen kiirehti oikaisemaan väitteittä 4/65-mallin putkien ohuudesta sekä 4/60:n ja 4/65:n putkien vaihtokelpoisuudesta. Sukunimikin oli hieman väärin, sillä kyseisen herran nimi oli Juhani Helaskoski. 4/60:n ja 4/65:n putket eivät siis kuitenkaan ole vaihtokelpoisia keskenään. Toinen oikaisu liittyy viime numeron Scania 146 -juttuun. Scan-Auton Scania-divisioonan johtajana vuosina 1959–83 toimineen Bore Westerlundin pojanpoika Joachim Westerlund otti meihin yhteyttä ja antoi tarkempia tietoja. Mainitsimme siinä erään Scan-Auto Oy:n johtajan, josta haastateltavalle muistui mieleen vain sukunimi Helakoski. Samalla kampiakselin kaulat kasvoivat 5 mm paksuutta kautta linjan. Mallikauden loppuvaiheilla 10/60-mallin moottoriin tuli 110 mm:n ulkohalkaisijalla oleva sylinteriputki, jonka olake oli edelleen sama 114 mm. 4/65:n moottoreihin tehtiin myöhemmin myös vahvistusta kesken mallikauden: olake muutettiin 114 mm:stä 117 mm:iin. Poraus oli edelleen 100 mm, eli 4/60, 10/60 ja 4/65 olivat kaikki 3,8 litran koneita. 10. Rekkaparkki Kanoottiin kapeaan moottorin työnsin Norjalaissyntyinen Ole Evinrude perusti 1907 Yhdysvaltain Milwaukeessa Evinrude Motors -yhtiön, jonka ensimmäisestä perämoottorista tuli hitti tuoreeltaan vuonna 1909. OIKAISTAAN NUFFIN PUTKET JA SCAN-AUTON MIES Viime numeron Ukkomestari-kaivurista kertovassa jutussa sivuttiin Nuffield-traktoreiden sylinteriputkien paksuutta eri malleissa. Niiden poraus on 100 mm ja ulkohalkaisija putkella ohuimmillaan 106 mm. Loppupään 10/60-koneet enteilivät sikäli tulevaa 4/65-mallia. Ukkomestarin omistaja Arto Ryyppö muistelee, että putken poraus olisi ollut noin 95 mm, joten kyse on todennäköisesti tarvikeosasta eikä 4/60-mallin sylinteriputkesta. Kuvassa näkyy satavuotiaan moottorin hieman epäsovinnaisempi alussovellus, jonka Matti Vuorenmaa on kuvannut jossain päin suurta uutta mannerta. Kiitämme Joachimia tarkentavista tiedoista. Kun neidon alkoi tehdä mieli jäätelöä, Olen ei auttanut muu kuin soutaa saarelta mantereelle kylmää herkkua ostamaan. Näin hän kirjoittaa: ”Nuffield 4/60:n putket ovat Nuffield-malleista kaikkein heikoimmat 10/60-koneen ohella. Molemmat ovat 3,8-litraisia moottoreita. Tarvikeosana löytyy sellaista putkea, joka sopii 4/65:n moottoriin ja jossa on 95 mm:n poraus, eli 95x110x117 mm putkea.” Kiitämme Jussia oikaisusta. Moottorin syntylegendan mukaan Ole oli vuonna 1906 Wisconsin-saarella piknikillä kihlattunsa kanssa. Aiemmassa Universal Four -mallissa oli sama putken ulkohalkaisija eli 106 mm, olake oli 114 mm mutta poraus 95 mm ja moottorin tilavuus 3,4 litraa. Soutaja oli palatessaan hiestä märkä ja jäätelökin sulanut, joten neuvokas sulho päätti keksiä apukoneen seuraavaa piknikiä varten. Pahoittelemme virhettä
Tarjolla on tuolloin itse Joulupukki, talutusratsastusta, luontopolku ja nuotiotulta. Meno ei päätä huimannut, sillä kahdesta vaihteesta isompikin kuljetti moottoriauraa eteenpäin noin neljän kilometrin tuntivauhtia. Myynnissä on luonnonmateriaaleista valmistettuja käsitöitä, herkkuja ja muita hyviä lahjaideoita. kello 10–17. Tummajyväistä Kalott-kauraa puidaan Petteri Punakuonoa varten Teijo-puimakoneella ja Ferguson-traktorilla. VEHONIEMEN AUTOMUSEON JOULUPUOTI Jouluisia tunnelmia on viritelty myös Vehoniemen Automuseolla. Samalla paino pomppasi 2000 kilon paremmalle puolelle. päivään asti. Isompi versio oli lyhytikäisempi, sillä moottoriauran valmistus loppui vuonna 1925. Kiitoksia Heikille mukavista jouluterveisistä. Kuvissa näemme moottoriauran paraativarustuksessa sekä tositoimissa. Taannoin seppäpalstallamme vierailleen Erkki Kauppisen Tupaswillassa on kuitenkin joulumarkkinat kolmantena adventtisunnuntaina eli 13.12. Yhteensä niitä valmistettiin noin 300 kappaletta. Tämän numeron ilmestyessä Joulumyyjäiset ovat jo menneen talven lumia, mutta museon Joulupuoti on avoinna joulukuun 13. Tehoa oli 20 hevosvoimaa, ja kun liki kuusilitraista moottoria vuonna 1924 vielä hieman kasvatettiin, nelistäjiä saatiin kymmenen lisää. Tupaswilla sijaitsee Laukaassa Kuusan kylässä osoitteessa Ränssintie 5. Jouluntoivotus Honkajoelta VIELÄ EHTII JOULUMARKKINOILLE Tapahtumakausi on vuoden lopulla hiljainen kuten aina. Motorpflug eli moottoriaura kulki eteenpäin nelisylinterisen ottomoottorin voimalla. Heikki Seppäkoski lähetti toimitukseen kuvia viljanpuinnista, johon osallistuivat itse Korvatunturin Joulupukki ja hänen muorinsa. Ensimmäisen peltokoneen MANin miehet nimittäin lykkäsivät pihalle kohta ensimmäisestä maailmansodasta toinnuttuaan vuonna 1921. MIES KUN TULEE TIETTYYN IKÄÄN 11 08/15. Tarjolla on riisipuuroa ja väskynäsoppaa sekä muuta ajankohtaan sattuvaa purtavaa. Kahvila tarjoaa leivonnaisia ja riisipuuroa. Tuttuun tapaan museovierailta ei peritä sisäänpääsymaksua. Saksalainen MAN ei ole valmistanut traktoreita sitten vuoden 1963, mutta ehtipähän yhtiö niidenkin parissa touhuta reippaat neljäkymmentä vuotta
Miesten seitsemän koneen voimalla saamme hyvin vihiä Volvon traktorija puimurihistoriasta. LASKETAAN VOLVOJEN VARAAN VOLVO-TRAKTORIT JA -PUIMURIT Hämeenkyrö 12. Vuoden 2013 viitosnumerossa kävimme Hauholla sikäläisen veljesparin Volvo BM -traktoriparia ihailemassa. Hämeenkyröstä on nyt paikannettu vielä paljon perusteellisemmin Volvoihin hullaantuneet Koskelan veljekset
Autoista se lähti Kuinka nuoret isännät oikein tulivat kiintyneiksi Volvon koneisiin. Uusin Buster haettiin Rengosta, jonne on sentään jo pitkälti toistasataa kilometriä. Vaikka veljekset vakuuttavat, että kaikki on hankittu työkäyttöön, viimeisimmän Busterin ostossa taisi olla jo harrasteosuus aika suuri. Veljeksistä Heimo on ollut päätoiminen viljelijä sukutilalla Hämeenkyrössä Vesajärvellä, mutta Jukka on pitänyt tupaa lämpimänä. Heimon ollessa armeijassa 1971 myös isä nukkui pois. Siitä asti veljet ovat hoitaneet tilaa. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Tapio Mäntyniemi 13. Pikku-Busterilla ajetaan edelleen sorminiittokonetta. Sen pojat hankkivat 70-luvun lopussa. Autojen kautta tämä Volvo-innostus lähti”, Heimo muistelee. Pojat ovat pitkään saaneet tulla toimeen omillaan, sillä heidän äitinsä kuoli 1964, kun Heimo oli 14 ja Jukka 9. ”Ja on meillä yksi ikäisekseen hyvin vähän ajettu Volvo 240 vieläkin.” Mutta pysytään työkoneissa. ”Se on sillä ostettu, kun se oli niin valtavan siisti”, ostoperuste kuuluu. H eimo ja Jukka Koskelan tiluksilta löytyy viisi Volvotraktoria, pari Volvo-puimuria ja yksi autokin. ”Veljen kanssa meillä oli nuorina miehinäkin vallan Volvoja. Kevätkesällä 320:n perään pannaan perunanistutuskone, ja kernaasti pikkuinen muutaman aarin potut maahan hoiteleekin. Syksyisin sillä kaadetaan piennarheinät. Pienempää Busteria ennenkin heillä oli nelisatasia, mutta ne on jo myyty pois. Jos summataan kaikki Volvot, jotka heidän käsiensä kautta ovat kulkeneet, luku lienee kahdenkymmenen paremmalla puolella. Nykyisistä traktoreista Koskelan tilalla pisimpään on vaikuttanut pienin ja vanhin eli vuosimallin 1963 Buster 320. Hytillinen versio on tullut taloon vasta 2012. Kaikki Volvot on ostettu käytettynä, ja ne ovat löytyneet melko läheltä. 80-luvun alussa Koskelat ostivat 77-vuosimallin 700:n ja 71-vuosimallin 600:n. Nyt alkaa olla kiintiö täynnä – ainakin vanhojen traktoreiden suhteen. 400-Busterit sen sijaan ovat uudempia hankintoja
Perkinsin klassikkomoottori oli nyt suoraruiskutteinen, ja niin muodoin tehokin kohosi yli 40 hevosvoiman. Valmet oli perustanut myyntiyhtiön Ruotsiin, ja BM iski takaisin sopimalla Fiskarsin kanssa uuden mallin kokoamisesta Porvoossa. Busterissa liikkui valmistajan oma Terra-Trol-hydrauliikka. Voimanotto oli kytkimestä riippumaton, ja tarjolla oli ajovoimanotto. Myös BM-Volvon Buster pantiin monessa suhteessa uuteen uskoon. Vaihteita oli 5+1. 60-luvun puolivälissä monien traktorimerkkien mallit muuttuivat rajusti. Vuosikymmenen vaihteessa kaivattiin hieman tehokkaampaa pikkutraktoria, ja niin luotiin BM-Volvo Buster 320. 14. Vuoden -63 satoa oleva peli on yksi monista aikansa traktoreista, joissa hyrräsi Perkinsin kolmosdiesel. Bustereita pantiin meillä kasaan vuosina 1965–67 noin 700 kappaletta. Mallinumeroksi vaihtui 400. Vaihdeluku kasvoi: 320:n 5+1-laatikon tilalle tuli 8 vaihdetta eteen ja 2 taakse. VOLVO-TRAKTORIT JA -PUIMURIT BM VOLVO BUSTER Volvon pienin Victor-traktori oli ollut myynnissä vuodesta 1955. Busterissa oli aikanaan hyvin suosittu Perkinsin kolmisylinterinen etukammiodieselmoottori, jollainen löytyi muun muassa 35-Massikasta ja Fordson Dextasta. 320-Buster on pisimpään Koskelan leivissä huhkinut Volvo. Rumpujen tilalle tulivat levyjarrut. Tosin tätä ennenkin pojilla oli ollut Volvo-traktoreita, mutta niistä on jo hankkiuduttu eroon. Sitä liikutti Bolinderin kaksisylinterinen 30-hevosvoimainen dieselmoottori. Buster 400:n myötä ruotsalaiset hivuttivat jalkaansa Suomen oven väliin
Kyllä se on ollut valtava muutos: enää ei kastu kintaat, kun saa olla hytissä!” Heimo linjaa keskeisimmän muutoksen työn luonteessa. Nythän ne eivät enää rikukaan millään. Rehuhommat ovat jääneet taa kymmenisen vuotta sitten. Tämä nykyinen on toinen. Paljonhan sekään ei ole kahdelle puimurille, sillä tänä vuonna oli viljalla 25 hehtaaria”, Heimo nauraa. Renkaiden ja muiden kuluvien osien vaihdon lisäksi mitään isompaa ei ole tarvinnut tehdä. Hienohipiäisiä traktoreita ei ole yllättävää kyllä edes maalattu. Ihan huonoa eivät miehet ole ostaneet. Vuonnaa 2006 meille hankittiin paalaaja ja käärijä. Puimurit ovat talossa uusia tulokkaita, sillä uudempi on ostettu tänä vuonna ja vanhempikin vain viisi vuotta sitten. Ensimmäinen kuormauskärry tuli 90-luvulla. Niillä puidaan kaikki. ”Kyllä niihin täytyy olla tyytyväinen. ”Hitsauksia ja hihnanvaihtoja on pitänyt Kaksi kaunista kesällä. ”Vuonna 2005 on viimeksi vedetty 600:lla niittosilppuria. Koskelan tilalla on kymmenisen hehtaaria heinämaata, ja sen verran kuivaheinää Volvot tänäkin vuonna pöyhivät. ”Koneita on molempien nimissä, toisella toisia ja toisella toisia. Hytillinen nelisatanen hankittiin kolme vuotta sitten, koska traktori oli niin siisti. Mutta jos on vähän lunta ja maa on kova ja jäässä, silloin sillä saa puuta hyvin. Ehjänä pysyy, kun on keveällä käytöllä”, mies hymähtää. Ne pyörivät perunamaalla, pöyhivät heinää ja poikkeavat polttopuita hakemassa. Ennen niitä tehtiin kaikki käsin. Heimo kertoo, että kaikki koneet ovat tulleet taloon siistissä kunnossa. 15 08/15. Se painaa 4000 kiloa, joten se jaksaa kyllä mennä”, Heimo arvioi. ”Aikoinaanhan meilläkin tuotiin reellä polttopuut metsästä. Turbotraktori työskentelee jonkin verran metsähommissa oman tukkikärryn vetäjänä. Entä millainen metsän kulkija 700 on. Nykyiset puimurit ovat molemmat mallia 1130, hytillinen versio vuodelta 1985 ja hytitön vuotta vanhempi. Mutta me molemmat ajamme kaikilla, eikä omistussuhteista puhuta.” Kevenevät työt Volvot siirtyvät pikku hiljaa kevyempiin töihin. 830-malleja heillä on ollut pari– kolme. Niitä vetävät uudemmat vehkeet”, kerrotaan rehunajon muuttumisesta. Kun on kaksi, toinen toimii aina Puimureissakin Koskelat ovat luottaneet Volvoihin. ”Mutta kun kaks on, niin aina toinen pelaa!” Puimureiden rahallinen arvo on hyvin pieni, mutta ne ovat toimivia ja kestäviä koneita. ”Ihan työkäyttöön nämä ovat tulleet. Se teki sitä hommaa pitkään. Nelisatasilla sitten ajettiin rehua aumaan ja sotkettiin. ”Jos lunta on paljon, se ei ole kovin hyvä menijä metsässä
Vahva 700 saa Koskeloilta kehuja. Volvo oli ostanut BM:n jo 1950, mutta sekä Volvo että BM elivät omina merkkeinään Boxerin syntyyn saakka. Jälkimmäisiin kuuluu BM-Volvo 600. Uudesta versiosta ei tullut aivan yhtä pitkäikäistä kuin 350. Suosioon oli syynsä, sillä traktori oli edistyksellinen verrattuna moneen muuhun, vaikkapa oman malliston Busteriinkin. Sitä valmistettiin vuoteen 1971 asti, vaikka korvaavaksi tarkoitettu ja täysin uusittu malli 650 oli tullut markkinoille jo edellisenä vuonna. Hydrauliikkaa parannettiin ja tehoa nostettiin hieman. Tehoa oli jo yli 60 hevosvoimaa, hydrauliikan tuotto entisestään parantunut ja kulmat muiden uusien mallien tavoin aiempaa terävämpiä. Vuonna 1959 Eskilstunaan rakennettiin suuri kokoonpanohalli ja valmistuskapasiteettia lisättiin rajusti. Vaihteita oli 10+2, ja voimanotto oli ajokytkimestä riippumaton – hinattavien leikkuupuimureiden luvatussa maassa nämä olivat ratkaisevia seikkoja. Muutoin vanha Boxer oli kutakuinkin ennallaan. Vuonna 1976 650:n pohjalta kehitettiin turboahdettu versio 700, ja heppaluku oli nyt 90. 350:tä kehitettiin pariin otteeseen 60-luvun alussa. Tuosta mallista tuli uuden merkin lippulaiva pitkäksi aikaa, sillä sitä valmistettiin vuoteen 1967 asti. Boxerissa oli oman tehtaan reippaasti yli 50-hevosvoimainen moottori. Nelivetoa kokoluokkaan ei saatu. Rakkauden kesänä 1967 350:stä leivottiin BM-Volvo 600. Pitkään kyntötraktorina palvellut turbo-Volvo on tätä nykyä enemmän metsähommissa. 16. Volvon Trac Trol -pikavaihde oli tässä mallissa jo vakiovaruste. Sitä siunattiin myös hydrostaattisella ohjauksella ja merkin ensimmäisellä omalla hytillä. Uudessa mallissa oli uusi nelisylinterinen BM-moottori, joka nelisti jo yli 70 hevosen voimin. VOLVO-TRAKTORIT JA -PUIMURIT BM-VOLVO T 600 & VOLVO BM T 700 Jotkin traktorimallit luodaan yhtäkkiä tyhjästä, jotkin puolestaan ovat osa pitkää sukulinjaa. Samana vuonna BMja Volvo-traktoreiden kova luu 35/36 päivittyi BM Volvo T 350 Boxeriksi
”700:lla kynnettiin kaikki vuoteen 2003 asti. Viimeksi uusi Boxer heilui heinähommissa kymmenen vuotta sitten. Mistäpä noista toisaalta tietää, tarroja on joku voinut lisätä ja laittaa. Esimerkiksi 17 08/15. Hyvästä vakiintuneesta merkistä ei tosiaan haluta omistajanvaihdostenkaan myötä aina eroon. ”Se on ollut hyvä traktori aikanaan mutta myös kallis esimerkiksi Valmetiin verrattuna. Pienemmälläkin pärjää Jos kohta työt ovat nykyään kevyenpuoleisia, kaikista Volvoista on edelleen työkoneiksi. ”Siinä tosiaan lukee molemmat merkit, vaikka se Överum Aktivin nimellä on. ”1150-malli oli jo hydraulivetoinen, mutta näissä mennään yhä vaihdelaatikon kautta.” Vaikka molemmat puimurit ovat ajalta, jolloin Volvo oli jo jättänyt puimurinvalmistuksen, vanhemman 1130:n kyljessä on edelleen Volvon tarrat. Heimon mielestä 700 on omassa luokassaan erittäin onnistunut kone. ”Busteritkin ovat hyvin kestäviä, mutta toki niissä pieniä puutteita on. 600 veti monet vuodet niittosilppuria ennen paalaajan ja käärijän aikaa. Nostolaite on hirveän luja ja nosto on vahva”, Heimo kehuu. Siksi sitä ei varmaan myyty paljon.” Varsinaisia vikoja Heimo ei Volvoista löydä, joitain kehnompia ominaisuuksia vain. Vaikea sanoa”, Heimo tuhahtaa. tehdä, mutta koneelle tai voimansiirrolle ei ole tarvinnut tehdä mitään”, Heimo sanoo. Komeasti se veti nelisiipisiä Överumeja
VOLVO BM AKTIV 1130 Volvo sulautti itseensä muiden osaajayritysten ohella parhaita ruotsalaisia puimurivalmistajia. Niin Electroluxista tuli Ruotsin ainoa ja pohjoismaiden suurin leikkuupuimurivalmistaja. Nyt ei enää ole montaa tilaa koko kyläkunnassa. Pienemmälläkin pärjää, kun ei pistä kauheita tavoitteita päiväksi”, tuumii Heimo. 1130 oli Volvo-ajan viimeinen puimuri, mutta Överum-merkin alla syntyi vielä yli kolme metriä leveä 1150. Pienellä työkalulla niiden kanssa pärjää hyvin. Ja onhan tuo nelisatanenkin kaksisiipisen auran vetäjä, eli ei niihin iso väline kuulukaan”, Heimo arvioi. Vuonna 1969 myös AktivFischerin Aktiv-leikkuupuimurien tuotanto Morgongåvan perinteikkäällä tehtaalla ajautui kymmeneksi vuodeksi Volvo BM:n hallintaan. Överumin omistanut Electrolux iski kuitenkin väliin vuonna 1980 ja osti Aktiv-Fischerin kokonaan sekä Volvon osuuden puimuriyhtiössä. Vuonna 1979 päivänvalon nähneen Aktiv 1130:n leikkuuleveys oli 2,64 metriä. Vanhemmalla on vain vuosi enemmän ikää. ”Kone Buster-malleissa on muuten sama, mutta 320 on kammiokone ja 400 on suorasuihku. Vuonna 1950 ostettiin Bolinder-Munktell ja vuonna 1960 ArvikaThermaenius. VOLVO-TRAKTORIT JA -PUIMURIT nostolaite ei nosta kovin korkealle. Vuonna 1984 suomalainen Rosenlew osti Electroluxin puimurivalmistuksen, ja 1988 Morgongåvassa valmistettiin viimeiset puimurit. 18. ”Silloin oli monta tilaa ja joka tilalla meininkiä. Jäljellä on vain suuria yksiköitä, ja niissäkin täytyy tarkkaan miettiä, mihin eurot pistää.” Jukka (vas.) ja Heimo Koskelan 1130-puimurit. Heimo Koskela muistelee maataloutta 60-luvulla ja toteaa, että ala on mennyt tykkänään ylösalaisin. ”Ei koneen tarvitse aina uusi olla. Aktiv-lisänimestä huolimatta niin 1130 kuin S830 valmistettiin Hallsbergin tehtaalla, jossa oli aikoinaan tehty jo Thermaeniuksen puimakoneita. Muutoinkin muutokset edeltäjään olivat vähäisiä. Leveys oli sama kuin edeltävässä S830mallissa, jota oli valmistettu jo vuodesta 1967 asti. Volvon puimurituotanto lakkasi kokonaan vuoteen 1982 mennessä. Sanottiinhan eräästä toisestakin traktorimerkistä aikoinaan, että jos sen kesällä ajaa heinäseipään taa, niin ei lähde enää käymään”, Koskela nauraa. Oikealla oleva kone on uudempi, 30 vuotta vanha, ja se on tullut taloon tänä vuonna. Aikanaan yleisen Perkinsin kolmosmoottorin rajoitteet eivät koske pelkästään Volvoja. Kymmenen vuoden kuluttua eli 1979 Aktiv-Fischer ja Volvo perustivat Ruotsin puimurivalmistajien avoimen yhtiön. Etukammioinen on tietysti huonompi käynnistymään. Siinä on pelattava aina hehkun kanssa
Thermaeniuksen konepaja valmisti Ruotsin ensimmäisen puimakoneen vuonna 1847, ja vuonna 1859 virhearvion tehnyt Munktellkin alkoi rakentaa maatalouden uutta peruskonetta. Vuonna 1844 veljekset Carl Gerhard ja Jean Bolinder perustivat Tukholmaan oman konepajansa, joka puolestaan kunnostautui polttomoottorien saralla. VOLVON MAATALOUSKONEIDEN SUKU Volvon historia on paljon pidempi kuin Volvon historia. Esimerkiksi tässä lehdessä esitelty T24 oli myynnissä sekä Volvon että BM:n nimen alla. Idea ei mennyt läpi, joten uuden tuotteen mahdollisuuksista vakuuttunut mekaanikko perusti oman yrityksen. Munktell 30–40 oli suunnaton hirviö: kahdeksan tonnin painoisen koneen takapyörän halkaisija oli 2,1 metriä, ja kaksipyttyisessä moottorissa löytyi iskutilavuutta 14 litraa. Bolinderin ja Munktellin perintö eli traktoreiden nimissä siis pitkälle yli sata vuotta. Uusi suurvalmistaja BM teki maatalouskoneiden lisäksi muun muassa tiehöyliä, ja sen tuotannosta jopa puolet suuntautui vientiin. Vuonna 1913 Munktell toi ensimmäisenä Ruotsissa tuotantoon polttomoottoritraktorin. Vanha merkki oli kuitenkin markkinoilla niin vahva, että samoja traktoreita valmistettiin vuosikymmenen loppuun sekä Volvoettä BM-merkkisinä. Vuonna 1959 Arvika-Thermaenius-nimen alla yhteen liittyi kaksi merkittävää puimurivalmistajaa, ja jo seuraavana vuonna Volvo ahmaisi heidätkin. Yritys valmisti muun muassa Ruotsin ensimmäisen höyryveturin 1850-luvulla, ja maataloudenkin käyttöön tehtiin suosittuja paikallishöyrykoneita. 1943 traktorivalmistuksen aloittanut Volvo käytti alusta alkaen traktoreissaan esimerkiksi BM:n voimansiirtoa. Moottorimerkiksi jäi vain Bolinder. 30-luvun laman myötä toinen ruotsalainen traktorivalmistaja Avance tuli osaksi Munktellia, ja pian sen jälkeen Munktell ja Bolinder yhdistyivät. Munktellin työntekijä Johan Thermaenius koetti 1840-luvulla saada puimakoneita konepajan tuotantoon. Vanhin Volvo-linja johtaa vuoteen 1832, jolloin Theofron Munktell perusti Eskilstunaan konepajan. 70-luvun lopulla Volvo ja Valmet tekivät yhteistyösopimuksen, jonka myötä molempien valmistajien vanhat traktorimallit siirtyivät vähitellen historiaan ja uuden yhteismerkin mallien suunnittelu alkoi. Vuosikymmenen vaihteesta alkaen Volvon työkoneet tunnettiin BM-Volvoina ja vuodesta 1973 eteenpäin Volvo BM:inä. Neljä vuotta myöhemmin Valmet oli lunastanut yhteisyrityksen kaikki osakkeet, ja merkki lyheni Valmetiksi. Vuonna 1927 perustettu Volvo oli nimittäin aluksi pelkkä autotehdas. 19 08/15. Bolinderit panivat ensimmäinen ruotsalainen polttomoottorin käyntiin 1893, ja pian heillä oli kova markkina-asema merimoottoreiden tuottajina. Vuonna 1982 markkinoille tulivat ensimmäiset Volvo BM Valmet -traktorit. Sittemmin Munktell-mallit muuttuivat hieman näpsäkämmiksi. Sota-aikana se kuitenkin laajensi tuotantonsa maatalouskoneisiin ja haali parin seuraavan vuosikymmenen kuluessa omistukseensa eräitä Ruotsin perinteikkäimpiä konevalmistajia. Muitakin tärkeitä sulautumisia tapahtui. Vuonna 1950 Volvo osti BM:n ja traktorimallit yhtenäistettiin
Heräähän esimerkiksi 35-Massikasta monella omat muistot eloon. Erkki Haaviston kaunis entisöity traktori on ollut omistajansa palveluksessa yli neljäkymmentä vuotta, eikä työuralle näy loppua. Yleisimpiäkin vanhoja työkoneita on aina ilo katsella. POSTINKANTAJAN HELMI MASSEY FERGUSON 35 1960 20