26 Traktorit • Kuorma-autot • Maanrakennuskoneet • Tapahtumat JOHN DEERE 0 MODEL L ’4 KONEMIEHEN PALVELEVA TAVARATALO TARJOAA Yli 200 €:n tilaukset rahtivapaasti! NÄMÄ KAIKKI NÄPPÄRÄSTI NETISTÄ ! WWW.KIERTOKANKI.COM Teräskatu 3• 74100 IISALMI• Puh 020 743 9943 Terhakka apuri Museoalukset siirtyvät vanhan Unimogin voimin SIIPIWIIMA Viipale mediat 745000-1308 • PAL VKO 2014-04 170 € 250 € 6 414887 450003 YTA403 A4 pulttivarolla pikku koneisiin tehonkesto 35/55hv 540/1000 rpm YTA604 A6 levykytkimellä tehonkesto 64/100hv 540/1000 rpm 13008 NIVELAKSELIT LUMIHOMMIIN Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 08/2013 • Hinta 8,50€ SUOMALAISTA TYÖTÄ – MADE IN FINLAND NYT SAAT MYÖS NIVELAKSELIT JA OSAT VERKKOKAUPASTAMME! 8/2013 • Amerikanveturi • John Deere Model L • Mara-salaojakone • McCormick-Deering 10-20 • M-B Unimog • MF Kärppä • Porsche Standard Star • Volvo BM 218 • Wiima M-59 • Zetor 25 • traktorin varaosat sekä uusiin että vanhoihin koneisiin • maatalous- ja yleistarvikkeet • ammattitason työkalut sähkökoneista talttaan ja vasaraan • monipuoliset auto-, maalaus-, ja yleiskemikaalit • valaisimet, majakat ja heijastimet • lelut, pienoismallit ja lahjatavarat ja paljon muuta Tunnelmallista kyytiä komeasti entisöidyllä linja-autolla Täyttä rautaa Kaarlo Ojalan McCormick vuodelta 1924 Perintökone Purkamolta pelastettu Porsche Standard Star ´61 Seppiä ja Mestareita Hartsuherra Jouko Vilkman
Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@vanhatkoneet.. Kaikki ilmestyneet numerot nyt iPadissa! www.vanhatkoneet.fi Lataa Vanhat Koneet -sovellus App Storesta QR-koodilla. 03-2251 948 Kestotilaus 13008 NIVELAKSELIT LUMIHOMMIIN Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 08/2013 • Hinta 8,50€ SUOMALAISTA TYÖTÄ – MADE IN FINLAND NYT SAAT MYÖS NIVELAKSELIT JA OSAT VERKKOKAUPASTAMME! 8/2013 • amerikanveturi • John Deere model L • mara-salaojakone • mcCormick-Deering 10-20 • m-B unimog • mF kärppä • porsche standard star • Volvo Bm 218 • Wiima m-59 • Zetor 25 • traktorin varaosat sekä uusiin että vanhoihin koneisiin • maatalous- ja yleistarvikkeet • ammattitason työkalut sähkökoneista talttaan ja vasaraan • monipuoliset auto-, maalaus-, ja yleiskemikaalit • valaisimet, majakat ja heijastimet • lelut, pienoismallit ja lahjatavarat ja paljon muuta JOULU TULOSSA! Tunnelmallista kyytiä komeasti entisöidyllä linja-autolla TäyTTä rAuTAA Kaarlo Ojalan McCormick vuodelta 1924 PerInTökone Purkamolta pelastettu Porsche Standard Star ´61 SePPIä jA MeSTAreITA Hartsuherra Jouko Vilkman Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.vanhatkoneet.. RAUTAISTA LUETTAVAA! 26 TrakToriT • kuorma-auToT • maanrakennuskoneeT • TapahTumaT e joHn DeLe’4r0 MoDeL KONEMIEHEN PALVELEVA TAVARATALO TARJOAA NÄMÄ KAIKKI NÄPPÄRÄSTI NETISTÄ ! WWW.KIERTOKANKI.COM Teräskatu 3• 74100 IISALMI• Puh 020 743 9943 59 90 Terhakka apuri Museoalukset siirtyvät 8 numeroa/vuosi vanhan Unimogin voimin SIIPIWIIMA Viipale mediat 745000-1308 • PAL VKO 2014-04 170 € 250 € 6 414887 450003 YTA403 A4 pulttivarolla pikku koneisiin tehonkesto 35/55hv 540/1000 rpm YTA604 A6 levykytkimellä tehonkesto 64/100hv 540/1000 rpm Yli 200 €:n tilaukset rahtivapaasti! Tässä hyvä lahjavinkki: tilaa Vanhat Koneet lahjaksi! www.vanhatkoneet.. tai puh
Kun järjestys on edellä kuvatun kaltainen, ei tallitiloja välttämättä edes tarvita. Kun sellaisen kuviin saadaan taltioitua lumen ja pakkasen mukanaan tuoma tunnelma, on lopputulos jotakin aivan erityistä. Vuoden viimeisen numeron myötä on paikallaan lausua kiitokset kaikille niille, kenen kanssa olen kuvauksia saanut tehdä. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@ vanhatkoneet.fi Tekijältä Kiireinen loppukesä on takana ja kuvaustöiden hiljettyä on ollut aikaa miettiä mihin ryhdyin, kun lupauduin valokuvaajaksi Vanhat Koneet -lehteen. Esimerkiksi stu08/13 diossa työskentelevän ei tarvitse sopeutua juuri mihinkään, mutta harrastajien tiloilla ja talleilla asiat ovat harvoin jos koskaan sillä tavalla kuin kotoa lähtiessä niiden kuvittelee olevan. Tätä tekstiä kirjoittaessa eletään itsenäisyyspäi- vän aattoa, ja ehkä sen takia ajatuksiin nousevat myös ne kaikista karuimmat hommat joihin miehet aikanaan joutuivat. Kun toisinaan kuvasarja näyttää kohtuullisen hyvältä, siitä saa kiittää suurelta osin koneen omista- jaa, ei pelkästään kuvaajaa. Käytännössä kaikki on sujunut erinomaisesti, ja siitä kiitos lankeaa yksinomaan koneiden omistajille. Vanhojen koneiden harrastajat pitävät omalta osaltaan huolta siitä, ettei se todellisuus, joka vallitsi vielä hetki sitten, pääse unohtumaan. Jos oikein positiivisesti ajattelee, niin kulku kohti kesää alkaa jo välipäivinä – silloin kun yhdessä jos toisessakin tallissa syttyy valo ja työn äänet alkavat kantautua talvimaisemaan. Alan harrastajilla kun tuntuu olevan tapana innostua muidenkin tekemisistä ja se näkyy kuvauksia ideoidessa ja järjestellessä. Oma harrastetraktori saattaa olla hankittu nimenomaan pihan lumitöihin, ja sen koneen kunnostustoimet tapahtuvat kesällä. jotka olivat tulleet paikalle nähdäkseen millaisilla masiinoilla heidän isänsä ja isoisänsä ovat töitä tehneet. Pääkirjoitus VANHAT KOVAT AJAT V uodenvaihteen läheisyys taitaa olla hiljaisinta aikaa harrasterintamalla, ja se on oikeastaan helppo ymmärtää. On siivousta, ruuanlaittoa, lahjojen hankintaa ja niin edelleen. Vanhassa, edelleen työkäytössä olevassa koneessa on jotakin erityisen kiehtovaa. Tuleva vuosi tuo taas uudet haasteet, ja niitä odotellaan täällä suurella innolla. Ei voi olla tuntematta syvää kunnioitusta niitä kohtaan, jotka ovat takavuosina työskennelleet pitkiä päiviä viimassa ja pakkasessa koneilla, joissa ei ole alkeellisimpiakaan mukavuusvarusteita. Valuraudan, vanhan moottorin, öljyn ja savun yhdistelmää ei kerta kaikkiaan voi sanoin kuvailla. Siinä sakissa on varmasti jokunen tuleva harrastaja, ja loputkin saivat varmasti kokea jotakin sellaista, mistä historiankirjat pystyvät välittämään vain kalpean aavistuksen. Toisaalta joulu ja sen mukanaan tuomat kiireet menevät monessa perheessä etusijalle. Kevät ja kesä kuluvat pikavauhtia tapahtumasta toiseen kulkiessa ja moni tarvitsee pientä hengähdystaukoa jo yksin siitä syystä. Kuluneena kesänä panin merkille, että monessa tapahtumassa yleisön joukossa oli paljon niitä, Koneharrastajat pitävät osaltaan huolta siitä, ettei menneiden aikojen todellisuus pääse unohtumaan. Jokusen talvikäytössä olevan harrastekoneen olemme saaneet edellisinä talvina kuvattua ja toivottavasti sellaisia löytyy jutun kohteeksi myös tänä talvena. Monella tilanne on täsmälleen päinvastainen. Mikäpä on huoltohommia tehdä taivasalla, kunhan keli on lämmin ja aurinkoinen. Ei kaikkien konemiesten vehkeet tietenkään tallissa seiso. Koneet ovat tulleet tutuiksi vuosikymmenien aikana, eivätkä kameratkaan vieraita ole olleet, mutta näiden kahden asian yhdistäminen oli minulle kokonaan uusi aluevaltaus. Niinpä koko kuvasetin joutuu ideoimaan usein vasta paikan päällä. Olen valokuvauksessa pyrkinyt hallitsemaan tilannetta mahdollisimman tarkasti tilan, valaistuksen ja muiden lopputuloksen kannalta olennaisten seikkojen suhteen, mutta näissä hommissa on pitänyt kehittää kokonaan uusi kuvaustyyli. Tapio Mäntyniemi Valokuvaaja 3. Varsinkin nyt oman konekuvausuran alkuvaiheessa sekä kuvaaja että kuvauksen kohde ovat tilanteessa eräänlaisia tulokkaita, ja lopputulos on nimenomaan yhteistyön tulosta
Kaarlo Ojalan enti- 18 4 söimän koneen valmistuksessa ei ole kuttaperkkaa käytetty. 50 Mara-salaojakone Kärryllisestä Mara-tavaraa syntyi toimiva salaojakone, kun osat olivat hyviä ja kokoajana osaava harrastaja. Mikko Uusituvan ja Zetorin kohdalla kovimmat kokemukset sattuivat harrastekäytössä. Jokelan pikku-Deere on yksi sympaattimimmista jälkituonneista. 46 Volvo BM 218 ´62 Komea kuormaaja on palvellut omistajaansa maatilan töissä, rakennusten remonteissa ja harrastekaluston siirto- ja nostohommissa uskollisesti jo yli kaksi vuosikymmentä. 36 John Deere Model L ´40 Vaikka tästä maasta löytyy lähes mitä tahansa, niin aivan kaikkia ei sentään tuotu uutena maahan. 30 Mercedes-Benz Unimog ´61 Pieni nelivetoinen tuo mieleen sitkeän terrierin, ja tämän yksilön touhuamista katsellessa vaikutelma vain vahvistuu. koneet 8 Amerikanveturi Ison veden takana kaikki on suurempaa, puutkin. 18 Zetor 25 ´61 Moni vanha kone on uransa aikana joutunut kokemaan kovia. 24 McCormick-Deering 10-20 ´24 Ennen oli miehet rautaa, mutta niin olivat traktoritkin. Tässä numerossa 12 Kannessa 12 Wiima M-59 ´59 Eero Lumiahon värejä kauniisti kantava museolinja-auto on ollut liikenteessä nykyisessä kuosissaan jo parin kesän ajan. Millaisilla koneilla isoja runkoja kuljetettiin vaikeassa maastossa. 30 40 Porsche Standard Star ´61 Perintökalleudet siirtyvät suvussa sukupolvelta toiselle – vaikka olisivatkin purkamolta peräisin Mielosen Jyrkin Porsche on hyvä esimerkki aiheesta. Unimog kun on valjastettu kiskomaan museoaluksia telakan alueella. 46
64 Maatalousmuseo Sarka Loimaalla sijaitseva Sarka on laadukas ja monipuolisesti suomalaisen maanviljelyksen historiaa luotaava museokokonaisuus. Postiosoite Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa Sähköpostit muotoa toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi 68 Agritechnica 2013, Hannover Saksalaisten maatalouskonemessujen antiin kuuluivat myös veteraanikoneet, joista poimimme sivuille muutaman mielenkiintoisen yksilön. Ulkoasu Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman, Meniina Lundström Ilmoitusmyynti Kim Dahl: 050-4147 539 Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti Tapahtumat 62 30-vuotiaat kuorma-autot Vuodenvaihde on ovella ja harrastajaväelle se tarkoittaa muun muassa sitä, että museorekisteri-ikään tulee jälleen uusi vuosikerta laitteita. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään 5 materiaalin lehdelle.. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 76 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia. Kone on ollut miehellä uudesta saakka! 76 e tä minen ei ol teiden yl läpi in er ap se tt vo s Sa tu 58 rras lle pelkkä ha Jouko Vilkmani . 80 Kuvalaari Lukijoiden valokuvia vuosien varrelta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Vakiopalstat 58 Seppiä ja Mestareita Hartsuherra Vilkman on tuttu kasvo useimmille tapahtumakävijöille. 78 Markkinat Koneita ja varaosia ostetaan sekä myydään. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Toimitus 64 Tilaajapalvelu Puh. on elämäntapa 08/13 Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Ojanen, Harri Onnila, Paula Tavasti, Aimo Tenni 68 55 MF Kärppä ´70 Gunnar Lehto omistaa yli 40 vuotta vanhan, kattokuormaajalla varustetun puolitelakuormatraktorin. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Iikka Kekko, Juha Pokki, Arttu Toivonen Avustajat Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Antti Kautonen, Johanna Helin, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Tapio Mäntyniemi, Olli J. ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Materiaali: Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi Painopaikka UPC Print, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan Artikkelit 72 60-luvun suosikki Brittivalmistaja Bedfordin tuotteet nousivat suomalaisten kuorma-autoilijoiden suosikiksi ennätyksellisen lyhyessä ajassa. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle
BT-liinaa on saatavana kolmena mallina sekä kahta eri leveyttä: kevyeen käyttöön sopivana 25-millisenä jonka sidontakapasiteetti on 250 kg ja murtolujuus 500kg sekä tuhdimpana 50-millisenä jonka sidontakapasiteetti on 750 kg ja murtolujuus 1500 kg. Liinoja voi kysellä TransComponentilta puhelimitse numerosta 0207-870400. Hinta ”tosiharrastajan” (25 €) sekä ”harrastajan” (20 €) hintojen välillä ei ole kuitenkaan suurensuuri. Vastaus on CCC eli Cranecarriercompany ja valmistusmaa USA. Nämä Kemin satamassa työskelleet nosturit olivat myöhemmin pitkään Rautaruukin terästehtaalla Raahessa nostopuuhissa. Tämän mallin valmistus loppui 1976. päivänä. Puheenjohtajana jatkaa Marko Laine, ja vanha varapuheenjohtaja toiminut Lauri Niemi väistyi rahastonhoitajaksi tehdessään tilaa Janne Rutoselle, joka puolestaan on hoitanut yhdistyksen johtokunnan jäsenenä vuosien ajan. Seuraava Logistiikka-Kuljetus-näyttely järjestetään 6.-9.6.2015. Kalenteria voi ostaa joko ilmailumuseon kaupasta tai verkosta osoitteesta http://webshop.trafiikki.fi/suomen_ilmailumuseo Logistiikka-kuljetus 2015 siirtyy Yksi Suomen suurimpia kuljetus- ja logistiikka-alan näyttelyitä, Logistiikka-Kuljetus siirtyy perinteiseltä paikaltaan toukokuulta seuraavalla järjestämiskerrallaan vuonna 2015 eteenpäin, kesäkuulle. Kockum-tietoa Vanhat Koneet numeroissa 6 ja 7/2013 on ollut kuva Kockum-autonostureista ja näiden alustan valmistajaa on kyselty. CCC käytti tavallisesti Detroit Dieselin moottoreita, mutta nämä Kockumin hankimat varustettiin Volvon D96B-moottorilla ja uudemmissa oli Volvon D100A. Kalenterista on tarjolla kaksi versiota: ”Serious Collector’s Item”, joka on numeroituna 50 kappaleen rajoitettuna eränä tarjolla signeerattuna, sekä Colletor’s Item ilman signeerausta. Liina pysyy siistissä nipussa eikä läpätä kärryn laitoja vasten tai jää pyörimään vaunun pohjalle pitkänä käärmeenä. Kelautuva liina TransComponentilta on tullut markkinoille tuote, joka on niin yksinkertainen keksintö että ihmetyttää miksei sitä ole aiemmin kehitetty. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Museorautatieyhdistys valitsi johtokuntansa Jokioisten museorautatien ylläpitäjä, Museorautatieyhdistys ry piti syyskokouksensa marraskuun 30. Terveisin Jari Pellas. Maailmanuutuudeksi mainittu BT-Sidontaliina on nimittäin varustettu sisäänkelauslaitteella, ja se toimii hieman turvavyön tapaan. Varajäsenenä aiemmin toiminut Tuukka Selkälä nousi varsinaiseksi jäseneksi, ja varajäseneksi valittiin Alexander Vaganov. Ilmailumuseon kalenteri myynnissä! Vantaalla toimiva Suomen Ilmailumuseo julkaisee omaa kalenteriaan. Tuomas Juhantila ja Tapio Rintamäki jatkavat jäseninä. Syynä tähän on toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna Saksan Mün6 chenissä järjestettävä vastaavan alan jättikokoinen tapahtuma, joka olisi muuten päällekkäisenä verottanut osallistujakaartia sekä näytteilleasettajien että messuvieraiden osalta. Uudeksi sihteeriksi valittiin Katariina Ketoja, sihteerinä aiemmin toiminut Teemu Virtanen sekä entinen rahastonhoitaja Lea Harjula eivät asettuneet ehdolle johtokuntaan. Vuoden 2014 kalenteri on koostettu taiteilija Sture Gripenbergin akvarellitöistä, joita riittää omansa jokaiselle vuoden kuukaudelle. Vaihteisto oli Fullerin, teli Hendrickson Timkenin ak- seleilla. Ensimmäiset Kockumautonosturit olivat L47, jonka nostoteho oli 16 tonnia ja vuonna 1967 malli muuttui KL310:ksi, joka oli 20 tonnin nosturi, max puomin pituus oli 30 metriä
Kansalaissotaa ei käyty 1917, vaan vasta vuonna 1918. Jos mahdollista, tällaisen tiedonkaipuu-utelun voisi palstalle latoa. Siinä on mainittu hinta ynnä muita tietoja ja verrokkina tavallinen M-F 165 ja 175 perustraktori hintatietoineen. Pahoittelut! Toimitus Savotta-Countyjen perässä Minulla on oheinen harrastekone ja Vanhat Koneet -tilaajana olen huomannut lehdessä palstan, jossa saa kysellä osia tahi muita apuja itselleen. Sovitaan vaikka tarkemmin, jos asia etenee, kiitos. Minun tekisi mieli saada kaikenlaista historiaa ja materiaalia Savotta-Countyyn liittyen tietooni ja tueksi tässä savotassa, jossa pyrin säilyttämään suomalaista metsäkoneteollisuushistoriaa ja sen ainutlaatuista taidonnäytettä tulevaisuuteen. Terveisin Jukka Välilä Jukka Välilä löysi Marasalaojakoneen vanhan hinnaston. Nettisivujen kautta voi tehdä museokauppojen valikoimasta ostoksia kaikkien yhdeksän yhteenliittymään kuuluvan museon alta, ja erityisen helpotuksen on osakseen niistä saanut Suomen Rautatiemuseo, jonka verkkokaupassa tehtävät ostokset voi nyt maksaa myös verkkopankkitunnuksilla – aiemmin ostamiseen sopivat ainoastaan luottokortti tai PayPal-tunnukset. Koneen historiaa käytiin läpi viime numerossa. Trafiikki-museoiden verkkokauppa uudistuu Etelä-Suomessa sijaitsevien liikenteen ja viestinnän alan museoiden yhteenliittymä Trafiikki-museot on avannut uuden yhteisen verkkokaupan. Lukija Lisätietoa Savotta-Countysta voi jakaa toimituksen suuntaan, annamme ne sitten eteenpäin tarvitsevalle harrastajalle. Lukijoilta OIKAISU Vaikka Vanhojen Koneiden uutispalstatoimituksen suosikkiaine koulussa oli historia (ihan oikeasti!), oli viime lehden näille sivuille päässyt pujahtamaan kiusallinen virhe museorautatiejuttuun. Liinarenki on sitkeästä muovista valmistettu kieli, joka pujotetaan kuormaliinan koukkuun estämään koukun tahaton irtoaminen peräkärryn tai kattotelineen sidontalenkistä. Lisätiedot osoitteesta www.liinarenki.fi 7. Yksinkertaisen nerokas varuste on saatavana valmistaja T:mi MEL-MET:iltä sekä parittain- että useamman kappaleen paketissa varsin järkevin hinnoin. Enää ei siis tarvitse maksaa erillisiä postikuluja useamman museon matkamuistoja hamutessaan, vaan samasta kaupasta ja samoilla kuluilla ostaminen on nyt mahdollista monikauppiasmallin ansioista. Toimitus maran hinnasto Löysin vanhan (1967) Hankkijan hinnaston, jossa oli tietoja Mara-salaojakoneesta, joka oli asennettu M-F traktoriin. Siitä voi katsoa, miksei isännät ostaneet aivan pikkuporukalla salaojakonetta, vaan koneet myytiin lähinnä urakoitsijoille. 08/13 Liinarenki helpottaa kuormausta Leevi & The Leavings lauloi aikanaan pojasta nimeltä Päivi, ja me puolestamme Liinarengistä
Veturista pitikin suunnitella suuri. 1800-luvun alussa höyrykoneet edustivat korkean teknologian kehityksen huippua, ja niitä oli helppo ruokkia lähes kaikkialla saatavissa olevalla puulla ja jokien vedellä. Hammasrattaat välittivät voimaa kardaanilta kaikkiin pyöriin akselien päistä. Nousukulman kaltevuus tällä reitillä on paikoitellen 10 astetta ja mutkat vuorten rinteille ovat kuin autoteille tehtyjä. Tämän ison ja raskaan koneen piti kuitenkin pystyä kulkemaan rataa pitkin ongelmitta. Tyypillisiä Shayn käyttökohteita olivat metsäradat, kulkuväylät jotka oli rakennettu hyvin kevyesti. Kardaaniakselia puolestaan pyöritettiin hyvin polttomoottorinomaisesti sijoitetuilla sylintereillä, jotka sijaitsivat pystysuorassa rivissä veturin kyljessä ohjauspisteen edessä. Tukit ja puutavara sen sijaan olivat painavaa ja vaativat suuren voimanlähteen niiden liikutteluun. Voimaa todella tarvitaan, kun kulkureitti on vuoristoon kevyesti rakennettu puutavararata. Muu rakenne oli tyypillinen, joskin järeämmästä päästä tuon ajan vetureille. Ensimmäinen haaste oli paino. Sen jakaminen mahdollisimman laajalle ratkaistiin Shayn rakenteella, jossa käytetään kevyen näköisiä telejä kahdesta neljään lähellä veturin päitä. Tavallisten höyryveturien rakenne ei toimisi enää tässä. Amerikanveturi shay-höyryveturit Kardaaniakseli pyörii vinhaa vauhtia ja kolme rivissä olevaa valtavaa pystysylinteriä puskevat siihen vauhtia ja voimaa. Poikkeava piirre taas oli höyrypannun sijoittaminen hieman sivuun, veturin vasempaan laitaan, jotta painopiste saataisiin tasapainoisesti keskilinjaan. Tarvittiin uusia ajatuksia ja Ephraim Shay oivalsikin soveltaa kardaaniakselia, joka oli kiinnitetty ja nivelletty veturin oikeaan kylkeen. Tavallisessa höyryveturissa olisi kuitenkin ollut puutteita, joita yritettiin kiertää Shayn erikoisella rakenteella. Kaikkiin pyöriin veturin teleissä tuli saada välitettyä tasaisesti vetovoimaa, jotta kulku vaativassa maastossa tulisi mahdolliseksi. Shayt luokiteltiin kirjaimilla A–D seuraavasti: Luokka A - kaksi sylinteriä ja teliä, paino 3?000–12?000 kg Luokka B - kolme sylinteriä, kaksi teliä, paino 5?000–40?000 kg Luokka C - kolme sylinteriä, kolme teliä, paino 20?000–80 ?000 kg Luokka D - kolme sylinteriä, neljä teliä, paino 50?000–75?000 kg Teksti: Juha Riihimäki Kuvat: Gerry Putz, Erja-Riitta Riihimäki 8 S hay ei ole mikä tahansa höryveturi, vaan se on monin tavoin tavanomaisia malleja kehittyneempi, vaikka höyry on edelleen käyttövoimana. Tekninen ratkaisu todettiin hyvin toimivaksi ja Shay erittäin vahvaksi työjuhdaksi vaativiin oloihin, usein metsätyömaille, kaivoksille tai kivenlouhimoil-
le. Näitä rakennettiin vain kaksikymmentä kappaletta olosuhteisiin, joissa puhdasta vettä oli huonosti saatavilla matkan varrella ja kaikki käyttövesi jouduttiin kantamaan mukana. Kuvan alalaidassa näkyy hyvin, millaisella koneistolla valtavat voimat saatiin siirrettyä kardaaniakselille ja sylinterin liikerataa pienennettyä kardaaniakselille vietäessä, jolloin voimaa oli entistäkin enemmän käytössä. Ainakin yksi tällainen on säilynyt näihin päiviin Cass Scenic Railwaylla LänsiVirginiassa, ja toinen Cassin Shay, numero 6, on suurin koskaan rakennettu – painoa huimat 81 tonnia! Kun Shayt mallina olivat yleisiä eksoottisesta teknisestä rakenteestaan huolimatta, näitä on kymmeniä käytössä eri museo- Shayn hyvin polttomoottorimainen rivissä oleva sylinteristö. Kolme sylinteriä takasi sen, että liikkeelle voitiin lähteä helposti mistä kohdasta tahansa. Luokka D oli erikoisvarustettu ylimääräisellä vesisäiliöllä neljännen telin päällä. Shay-rakenteisia vetureita rakennettiin Lima Worksilla huimat 3?500 kappaletta vuoteen 1945 mennessä, joten se on yksi höyryaikakauden suosituimpia malleja. Ja koko koneisto oli nerokkaasti hyvin näkösällä ja helposti huollettavissa! 9
Ensimmäinen Shay-lokomotiivi valmistui 1880, keksintö patentoitiin 1881 ja samana vuonna vetureita valmistettiin jo neljä kappaletta. Vuonna 1871 hän rahoitti jo toisen sahan ja sekatavarakaupan sekä suunnitteli rautatien tukkien ja puutavaran kuljetukseen. Suorastaan ihme on, kuinka painavat Shayt saatiin vietyä tätä 78 astetta kaltevaa rataa ylös vuorelle, missä ne vetivät tukkijunia ja auttoivat muutenkin metsätöissä. Yosemite Valleyn rata ehti olla käytössä noin 50 vuotta, kunnes metsä päältä oli kaadettu ja rata kalustoineen jäi rappeutumaan. Pari vuotta myöhemmin valmistusmäärä oli noussut 37:ään. Ratkaisu oli rata, joka kulki yhdessä kohdassa 78 asteen kulmassa! Ihmetellä täytyy, että putoamisonnettomuuksia oli vain muutamia. Kun rungon paksuutta on neljä metriä, urakkaan kuluu hyvä tovi. Radassa oli kolme erillistä peräkkäistä rinnettä, joita pitkin vaunuja vedettiin yksi kerrallaan paksuilla vaijereilla kytkimestä. Vielä tänäänkin radan pohja on nähtävissä maastossa majesteettisten vuorten rinteillä.. Syy on selvä: suurimmista puista saa raaka-ainetta varovasti arvioiden yhtä paljon kuin yli sadasta suomalaisesta tukista. Kilpailijat pyrkivät kilpaa kiertämään suositun mallin patentteja muun muassa rakentamalla Climax- ja Heisler-mallisia höyryvetureita. Oksa voi pudota milloin tahansa alas rasituksesta, jota puu kokee kun sitä kaadetaan. 10 Yosemite Valley on jyrkkäreunainen laakso, josta pian piti nousta rinteitä pitkin ylös kallioille, yli puolen kilometrin korkeuteen. Ephraim oli taistellut 1800-luvun alussa Yhdysvaltain joukoissa Lännen valloittamiseksi, kunnes ”vapautui kunniakkaasti” palveluksesta 1864. Kaksi metsuria sahaa puujättiläistä käsisahalla, yksi sahan kummassakin päässä. Kummassakin niistä oli joitain teknisiä oivalluksia sovellettu Shaysta, mutta kumpikaan niistä ei tulisi olemaan yhtä valtavan suosittu kuin Shaysta aikaa myöten tuli. Kuinka ihmeessä vaunut voitaisiin ensin saada ylös rinnettä, ja kun niihin oltiin lastattu tukkeja, vielä sen jälkeen alas. Rinteiden yläpäähän asennettiin höyryvoimalla toimiva kela, jonka ympärille vaijeri kiertyi. shay-höyryveturit rautateillä Yhdysvalloissa tai parkkeerattu odottamaan entistystä, monet valitettavasti taivasalle. Shay perusti perheen ja muutti suomalaisten siirtolaistenkin suosimaan Michiganin osavaltioon, jonne hän rakensi ensimmäisen sahansa. Höyryistä puhistelua turistien iloksi! Vaikka höyryä menee tässä ”hukkaan”, tapahtuu se katsojien iloksi ja näyttävä toiminta puolestaan houkuttelee yhä enemmän turisteja Shay-veturiratoja katsomaan. Tässä olikin pohdittavaa, sillä ainoa kuljetustapa järeille tukeille tuntui olevan junanvaunu. Hän oli toimelias ja tarmokas keksijä ja lisäksi hänellä oli sen verran käytännöllisyyttä, että hänestä kehittyi myös taitava liikemies. Useimmista vetureista poiketen tässä mallissa on edestä ohjaamoon ulottuva kävelysilta! Kilpailijat jäljittelivät Shayn teknisiä ratkaisuja, mutta eivät saavut taneet samanlaista suosiota. Hieman myöhemmin Lima Worksin hihnalta tuli yhä kehittyneempiä ja järeämpiä Shay-vetureita. Keksijä ja yrittäjä Ephraim Shay Shay-veturit on nimetty luojansa Ephraim Shayn mukaan. Tiimin kolmas mies on tärkeällä paikalla. Eikä tässä kaikki, kolmas mies tiimistä katsoo herkeämättä ylöspäin mammuttipetäjän runkoa, josta haarautuu siellä täällä valtavia oksia, jotka taas haarautuvat pienen puun omaisiksi rypäksiksi valtavan rungon kyljessä. Yhdessä kohdassa rata kaareutui rinteeseen ja siinä jouduttiin rakentamaan lisäksi vaijerin ohjauspyörät funikulaarien tapaan. Tyypillisessä myöhempää tuotantoa olevan Shayveturissa höyrypannu on siirretty vasemmalle, jotta oikeassa kyljessä oleville sylintereille ja kardaanikoneistolle on saatu tilaa ja painopiste pysyy edelleen keskellä. Täällä näitä kutsutaan nimellä Widow maker, leskentekijä, hyvällä syyllä. Metsätöitä Yosemite Valleyn laaksossa Aurinko nousee porottamaan Keskisen Kalifornian laaksossa – tai nousisi, jos yli satametriset vielä jäljellä olevat tuijat, hemlokit, punapuut ja muut ainavihannat puut eivät varjostaisi metsätyömaata, jossa pääosin käsisahoin kaadetaan näitä metsän jättiläisiä
Ojanen 168 sivua, til.nro S218 Suos.hinta 31,50 ’69 • Saab 96 V4 ’75 • Simca 1000 ’63 Motorsport Made in Finland Suomalaista moottoripyöräilyä Kirja tarjoaa läpileikkauksen suomalaiseen moottoriurheiluun kokonaisuutena. SEINÄJOEN MOOTTORIHIOMO VARAOSAT TRAKTOREIHIN • Fiatagri, Case IH, Ford, New Holland, MF, Zetor, Leyland, DB, Same, Nuffield • Nivelakselien osat • Aurojen osat • Työkoneiden osat Rajatie 48, 60120 Seinäjoki | Puh. Kirjoittaja Jukka Vesterinen 208 sivua, til.nro S239 Suos.hinta 30,20 SUOMALAISTA TYÖTÄ – MADE IN FINLAND Moottoripyörän tie 40-luvun lopun arkisesta kulkuneuvosta 60-luvun lopun harraste- ja urheiluvälineeksi. Olennaista on muotoilun ja teknisen kauneuden ymmärtäminen sekä ajoneuvojen ja niiden historian tallentaminen jälkipolville. KAUPPA JA LUETTELOT NETISSÄ www.konekorjaamo.fi Pintakarkaistua pyöröterästä määrämittaisena. Vuosien saatossa ovat tutuksi tulleet myös vanhojen koneiden moottorit. Laukkanen Oy Pyhällöntie 41, Lieto • Puh. 0500-226 028 www.konehuoltolaukkanen.fi AikAnsA suosikit Jokaisella autolla on ampisen L tarina. Pääpaino on suomalaisen moottoriurheilun tähdistössä. Kirjoittaja Juha Vartiainen 208 sivua, runsas kuvitus Til.nro S317, suos.hinta 36,50 Janita Jutila ja museoleimattu Trabant Vauhdin takana Kilpameka anikko Timo Saariston tarina Harjoittelukappale Tuleva klassikko 1479 kilometriä ajettu Fiat Croma tyyliä ja laatua Japanin malliin. (08) 430323 Myös vanhemmat ja erikoisemmat mallit, purkuosat, PartsCountry varaosat, JD oheistuotteet ja Castrol öljyt. Verraton lahja vuosina 1953, 1963 ja 1973 syntyneille! Kirjoittaja Jukka Vesterinen 144 sivua, til.nro S312 Suos.hinta 35,80 Saab 96 ´75 6 414883 684808 Huoltoasemakirja Kirja kertoo suomalaisen bensiinikaupan lähes satavuotisen historian Viipurin Revonhännän bensapumpusta Suomusjärven Kivihoviin. Näillä vehkeillä ajaminen ei välttämättä ole harrastuksen tärkein pointti, vaan sitä on myös niiden rakentaminen, ylläpitäminen ja niiden edustaman aikakauden tuntemus. Kirjoittaja Olli J. S in iv a l k oinen Hae omasi Lehtipisteestä DaTSun Finn & Simca 1000 08/13 Harrastuksena museoajoneuvo 13008 • Trabant P601 ’65 Kirjakauppamme osoitteessa Kaisa niemenkatu 13, Helsinki, sekä verkk okauppamme www.alfamer.fi palvelevat sinua. alkuperäisvaraosat ja lisävarusteet Puh. klassikkoharrastajan aarreaitta! sikot.fi • 08/13 • Hinta 8,50 € • Lancia Delta HF integrale Evo1 ’91 • Plymouth Valiant V100 tai tilaa kotiin: www.klassikot.fi autoilun ajankuvaa • www.klas Datsun Finn ’72 • Fiat croma 2.0ie ’89 Tuhti tietopaketti raottaa ovea veteraan iajoneuvojen maailmaan. Kirjoittaja Erkki Vanhanen 272 sivua, til.nro S315 Suos.hinta 38,80 Lataa Klassikot App Storesta QR-koodilla KLASSIKOT NYT MYÖS IPADISSA. Tule tutustumaan valikoimaamme ja tekem ään onnistuneita ostoksia itselle ja pukinkonttiin! Tai tilaa puhelimitse (09) 774 2810. (08) 430311 Fax. Kirjassa on harrastajien tarinoita ja mielenkiintoista tietoa heidän 50 ajoneuvostaan. MOOTTOREIDEN ERIKOISLIIKE PALVELUKSESSANNE MOOTTORIHIOMO HUOLTAA JA KORJAA MOOTTORIT MOOTTORIKONEISTUKSET MYÖS VANHOIHIN KONEISIIN. WWW.AURAOSA.FI 0400 828 460 Konehuolto T. 06-4149 511, 040-596 1409 info@moottorihiomo.fi | www.moottorihiomo.fi Deeren TAPPEJA JA HOLKKEJA KAIVINKONEISIIN • PYÖRÄKUORMAAJIIN NOSTUREIHIN ym. MERKKIEDUSTUKSET: Moottoriexpertti Seinäjoen Moottorihiomo on jo vuodesta -66 asti palvellut asiakkaitaan mitä erilaisimmissa moottorialan huolloissa. Kakstahtityttö Viipale mediat 368480-1308 • PAL VKO 2014-03 Aikamatka 1953•1963•1973 Neljäs Aikamatka jatkaa Alfamerin kirjasarjaa Nostalginen vuosikirja
Jalasjärvi 12. Siipi-wiima Volvo B-61597/Wiima M-59 ’59 Jalasjärvellä on ahkeroitu neljän miehen voimin tallin uumenissa, ja upeana lopputuloksena on jo kahden kesän ajan liikkeellä nähty Eero Lumiahon värejä kauniisti kantava museolinjaauto. Kunnostustiimi on suorittanut oikean kulttuuriteon entisöidessään palan paikallishistoriaa; ajoneuvon, jonka nähdessään lähes jokainen aikuisikäinen paikkakuntalainen ryhtyy kertomaan omaa muistoaan Lumiahon Liikenteestä
13
seistä autoa viimeisimmäksi ajanut kuljettaja Seppo Hakamaa osti sen omakseen. Joitakin osia rakennettiin itse ja joidenkin kohdalla piti miettiä, millä ne korvataan. Wiima m-59 Teksti: Lea Lahti Kuvat: Tuukka Erkkilä P asi Launon apen Teppo Välimäen isällä oli aikanaan omia linja-autoja. Sitä kyllä 14 liikuteltiin ja käytettiin säännöllisesti, jotta se pysyisi kunnossa. Tarkoituksena oli rakennella siitä jotakin, kenties matkailuauto, mutta syystä tai toisesta bussi jäi seisomaan taivasalle. Alun perin auto on ostettu vuonna 1959 Lohjan Liikenteelle, jossa se on ollut vuoteen 1971 asti. Neljän miehen poppoo teki yhden vuoden ajan ahkerasti töitä. Aivan saman tien bussia ei otettu ajoon eikä sen kummemmin työn alle; reilut parikymmentä vuotta Wiima seisoi tallessa hyvässä sääsuojassa. ”Vaimoni isä on pienestä pojasta lähtien tottunut siihen, että omassa pihassa seisoo linja-auto. ”Onneksi aihio oli kuitenkin lähes täydellinen, niin että meillä oli malli ja tiedettiin tarkasti millainen sen pitää olla, kun se on valmis”, Launo kertoilee. Hän myi autonsa sotien jälkeen Eero Lumiaholle ja siirtyi samalla kuljettajaksi sinne. Hän ehti haaveilla jo pitkään, josko löytäisi Lumiahon vanhan onnikan omakseen”, Pasi kertoo. Haasteelliseen projektiin lähtivät mukaan alusta alkaen myös Pasin isä Heimo Launo sekä naapuri Riku Koski. Entisöinti- ja kunnostusprojekti nytkähti liikkeelle vuonna 2011, kun Teppo Välimäki alkoi kunnostaa bussia yhdessä vävypoikansa Pasi Launon kanssa ja auto siirtyi Pasin omistukseen. Haasteita entisöintiin aiheutti se, että kaikkia varaosia ei enää saa mistään. Arki-iltaisin töiden jälkeen kokoonnuttiin tallille, ja urakkaa jatkettiin usein vielä viikonloppuisin-. Linja-auto päätettiin entisöidä mahdollisimman tarkasti Eero Lumiahon Liikenteen väreihin ja ulkoasuun. ”Seitsemän vuoden kuluttua, vuonna 1987 Teppo sai ostettua sen omakseen”, Launo kertaa tapahtumien kulkua. Tämä tiimi on ollut aivan korvaamaton linja-auton kuntoon saattamisessa, heille kuuluukin tästä suuri kiitos, ilman näitä miehiä autoa ei olisi koskaan saatu entisöityä”, Pasi painottaa. Kun vuonna 1980 Lumiahon Liikenne luopui ’59-mallisesta Volvon alustalle kasatusta siipi-Wiimasta, ky- Wiima odotteli kunnostusprojektin alkamista säiltä suojassa reilut parikymmentä vuotta. Vuodessa valmiiksi ”Yksin en olisi tähän projektiin pystynyt
Startti ja laturi huollettiin ja öljyt sekä suodattimet vaihdettiin”, Launo kertoo tyytyväisenä. Peräpäässä jouduttiin hieman korjailemaan runkoa, mutta pääosin rakenteet olivat kunnossa. Autossa olleiden penkkien perusteella verhoilija löysi hyvin lähelle alkuperäisen kaltaiset ja -väriset verhoilumateriaalit. ”Karkea arvio on, että entisöintiin kului kaiken kaikkiaan parituhatta tuntia”, Launo laskeskelee, ja jatkaa: ”Projektiin uponnutta rahamäärää ei ole laskettu – eikä varmaan uskalleta laskeakaan.” Kesä-heinäkuun vaihteessa 2012 linja-auto museotarkastettiin ja rekisteröitiin YRO–84-rekisteritunnuksella, sillä samalla, joka autossa on ollut Eero Lumiahon aikaan. ”Moottorille ja vaihdelaatikolle ei tarvinnut tehdä mitään. Hiiltynyt puulattia Läpinäkyvä seinämä auton takaosassa jakaa matkustamon tupakoivien ja eitupakoivien osastoiksi, kattoikkunat tekevät sisätiloista valoisan. Viimeisinä käyttövuosinaan linja-auto on ollut koululaiskuljetuksissa. Museotarkastuksen hetkellä linja-auton mittarissa oli 177?110 kilometriä, mutta todellista ajomäärää ei tiedetä. Miehistä ainoastaan Teppo on jo eläkkeellä, muut ovat vielä mukana työelämässä. 08/13 15. Turvallisuussyistä pakoputkilämmitin jätettiin nyt kokonaan pois – ja kun bussilla ei ole tarkoitus ajaa talvisin, ei sille oikeastaan ole tarvettakaan. Myös ikkunat irrotettiin, eli alustan päälle jäi vain tyhjä kehikko. On mahdollista, että se on ollut ahkerasti ajossa ja mittari on pyörähtänyt kertaalleen ympäri, mutta saattaa olla myös niin, että turistimallista bussia on säästelty ”parempiin ajoihin” ja mittarilukema pitää paikkansa. Sisustan alkuperäisasuun saattamisessa turvauduttiin ammattiverhoilijan apuun. ”Lumiahon käyttämistä värisävyistä ei ollut mallinumeroja olemassa, mutta maalit valittiin niin, että malliksi otettiin palanen maalattua pintaa sellaisesta kohdasta, jossa aurinko ei ole päässyt haalistamaan maalipintaa”, nykyinen omistaja kertoo. Pasi Launon bussissa siipi on hieman erilainen, ja siihen löytyy selitys auton menneisyydestä. Kaikki pellit vaihdettiin uusiin, mutta ikkunoista jouduttiin uusimaan vain muutama rikkoutunut, joten suurin osa alkuperäisistä saatiin asentaa takaisin paikoilleen. kin. Maalaustyö teetettiin niinikään ammattilaisella. Vähältä on siis aikanaan pitänyt, ettei auto ole palanut poroksi ja tarina päättynyt siihen. Tuunatut siivet Wiiman 1950–1960-lukujen vaihteessa valmistamaa M-59-korimallia kutsutaan Siipi-Wiimaksi, koska korimallin kaksi takavaloa ovat soikean ulokkeen, pienen siiven sisällä. Linja-autossa on puulattia, ja purkuvaiheessa huomattiin, että auton alla oleva pakoputkilämmitin oli jossain vaiheessa kuumentanut lattiaa toisesta päästä niin kovasti, että se oli jo hieman hiiltynyt. Aluksi kaikki pellit purettiin pois ja sisusta samoin. Eero Lumiaholla oli tapana hieman tuunata kalustoaan etenkin takavalojen osalta, ja niinpä tässäkin mallissa normaalisti vinottain olevat pienet valot on vaihdettu yhteen isompaan, Ford Galaxien takavaloon
”Jouduin kyllä tätä varten ajamaan linja-autokortin”, hän nauraa. ”Nyt sillä on varmaankin paljon paremmat mahdollisuudet säilyä hyvässä kunnossa seuraavat 50 vuotta kuin mitä ensimmäiset”, omistaja toteaa tyytyväisenä. Myös puoliso sekä 1,5- ja 3,5-vuotiaat lapset ovat innokkaita lähtemään linja-auton kyytiin aina tilaisuuden tullen, kuten myös muun entisöintiporukan puolisot ja lapset. Eikä sellaista ole suunnitteillakaan, sillä LVI-alan yrittäjän arki pitää kiireisenä eikä salli kovin pitkiä lomajaksoja. ”Tällä on ajeltu ympäristökunnissa noin sadan kilometrin säteellä”, Launo kertoo. 16. Tällä hetkellä kalustosta on liikkeellä enää kaksi rekisteröityä ajoneuvoa, ja tietämäni mukaan tämä on ainoa alkuperäisasuun kunnostettu”, Launo päivittelee. Heti valmistuttuaan Wiima oli näytillä Power Truck Shown vanhojen autojen osastolla. Launo täsmentää, että bussia ei ole kunnostettu bisnestarkoitukseen, vaan ainoastaan omaksi iloksi. Lämmin talli takaa sen, että huolella entisöity auto säilyy hyvässä kunnossa jatkossakin. Kaikkihan Lumiahon muistaa ”Eero Lumiaho on ollut Jalasjärvellä varsin suuri työllistäjä, ja kaiken kaikkiaan linja- ja kuorma-autoja on ollut noin 140–150 kappaletta. Vararenkaan päällä oleviin koukkuihin on saanut ripustettua matkustajien polkupyöriä. Suurin osa Siipi-Wiimoista valmistettiin kuitenkin kokonaan umpinaisella kaarevalla yläosalla. ”Halusin säilyttää tämän muutostyön, koska se kuuluu osana tämän auton historiaan”, Launo perustelee, vaikkakin epäilee joutuvansa vielä useasti selittämään tarkkasilmäisille linja-autoharrastajille, miksi autossa on vääränmalliset takavalot. Wiima m-59 Kun tutun firman väreissä olevalla museobussilla ajelee, saa paikallisilta kuulla monenlaisia muistoja. Eero Lumiaho käytti tiettävästi muissakin samanikäisissä autoissaan kyseisiä, omana aikakautenaan varsin näyttävänkokoisia takavaloja. Kaiken kaikkiaan Siipi-Wiimoja valmistettiin 881 kappaletta vuosina 1959–1963, mutta juuri tätä turistiautoksi tarkoitettua korimallia, jossa kaarevia kattoikkunoita on koko auton matkalla, ei ole valmistettu kovinkaan paljoa. Kyseistä koria valmistettiin vain noin vuoden ajan, minkä jälkeen pari ensimmäistä kattoikkunaa laitettiin umpeen, sillä kesäaikaan lasin läpi paahtava aurinko teki linja-auton ohjaamosta tuskallisen kuuman työpaikan kuljettajalle. Myös paikallisilla markkinoilla on käyty esittäytymässä, mutta mitään pitempää reissua ei ole tehty
Rengaskoko 10-00/20, 2x1000/20 alusta Volvo B-61597, lehtijouset edessä sekä takana, simpukkaohjaus Kori Wiima Wi 2A M59 (Oy Uusi Autokoriteollisuus Ab) Istuinkaavio BB18-38, istumapaikkoja on 1+38 Pasi Launo nauttii jokaisesta kilometristä upean bussinsa ratissa. ”Sitten kun tien päälle pääsee, se kulkee ihan mukavasti kahdeksaakymppiä. Museokatsastus on suoritettu kesällä 2012 Eero Lumiahon aikaisella rekisteritunnuksella. ”Jo 1960-luvulta lähtien siniset äärivalot on kielletty. ”Tällä kun ajelee, niin voi rauhassa mennä ja nautiskella joka hetkestä. ”Ohjaustehostinta autossa ei ole, ja kyllä sen lämpöisenä kesäpäivänä huomaa, että ratin pyörittely on täyttä työtä”, omistaja kommentoi. 17. Sinisiä valoja saa käyttää ainoastaan hälytysajoneuvoissa, mutta koska tämä auto on 1950-luvun puolella valmistettu, ne saavat olla paikoillaan”, Pasi tietää kertoa. Toinen auton erikoisuus on ohitusvalo: kuljettaja voi sytyttää auton vasempaan takanurkkaan vihreän ohitusvalon merkiksi takana tulijalle siitä, että nyt on tilaa ohittaa. Kerran Seinäjoella juttusille tuli vanha rouva, joka kertoi olleensa rahastajana juuri tässä bussissa”, Pasi Launo kertoo hymyillen. Linja-auto on ensirekisteröity Suomessa Lohjan Liikenne Oy Ab:lle 20.02.1959 tunnuksella UB–914 ja se on siirtynyt Eero Lumiahon (myöhemmin Eero Lumiahon Liikenne Ky ja Eero Lumiahon Liikenne Oy) omistukseen Jalasjärvelle 8/1971 ja rekisteröity tunnuksella YRO–84. Omamassa 7?730, kantavuus 3?115 kg. Lähes jokaisella jalasjärveläisellä sekä naapurikuntien asukkaalla on jokin muisto Lumiahon Liikenteestä, ja kun tutun firman väreissä olevalla museobussilla ajelee, saa pysähtyessään kuulla monenlaisia muistoja yrityksen kulta-ajoilta. Kuljettajan kohdalla olevan sivuikkunan on voinut myös liu’uttaa auki. Mutta kun tehoja on suunnilleen saman verran kun nykypäivän henkilöautossa, niin kyllähän se mäet haistaa”, Launo nauraa. Launon linja-auton lisäksi rekisteröitynä liikkuu toinen käyttökunnostettu linja-auto. Tämän ratissa ja kyydissä ei ole kiire minnekään.” Tekniset tiedot Moottori Kuusisylinterinen dieselmoottori, nestejäähdytys. ”1950- ja 60-luvuilla tämmöisillä busseilla on käyty Euroopassa ja jopa Marokossa asti”, Launo tietää ja kommentoi: ”On siinä ollut lämpöistä matkantekoa, sekä kuskille että matkustajille, kun ilmastoinnista ei ole ollut tietoakaan!” 08/13 Pientä viilennystä tai ainakin ilmavirtaa on saanut avaamalla keskellä kattoa olevat ikkunat. ”On mukava kuunnella vanhoja tarinoita. Sylinteritilavuus 6?724 kuutiosenttiä (poraus 105, isku 130 mm), teho 125 hevosvoimaa voimansiirto Viisiportainen manuaalivaihteisto lattiavalitsimella, kuiva yksilevykytkin mitat Pituus 10?850, korkeus 2?820, akseliväli 5?900, raideväli edessä 1?880, takana 1?750 mm. ”Vanhoissa linja-autoissa on vaan jotakin sellaista tunnelmaa, joka uusista puuttuu kokonaan”, Pasi kuvailee. Ohitusvalo Launon linja-autossa on edelleen paikoillaan siniset äärivalot. ”Aika harva nykypäivän tielläliikkuja enää tietää, mitä taakse syttyvä valo tarkoittaa”, Launo arvelee
Uusituvan Mikolle tapahtui kymmenisen vuotta jotain, mitä ei kukaan osannut odottaa. Nastola 18. Traktori joka räjähti Zetor 25 ’61 Traktorien kaatumiset tai kolarit ovat itsestään selviä onnettomuuksia – niitä saattaa sattua liikenteessä tai pelloilla
19
Räjähdys. Tähän on osunut ’61-mallisen Zetor 25:sen kytkinkopan jäänteet, ja tuo- hon vieressä olevaan paikkaan jokin muu osa, Mikon arvion mukaan vauhtipyörän kappale. ”Olin tulossa kotoa tuolta mäen toiselta puolen, ja matkalla hakemaan perunankylvökonetta Arolasta, mutta se homma nyt jäi sitten kesken, sattuneesta syystä”, Mikko kertoo. Mikko ei ole samaa mieltä, ja tuskin tänä päivänä muutkaan. Zetor 25 Teksti: Arttu Toivonen Kuvat: Tuukka Kaski T oukokuun 15. Tapahtuma olisi todennäköisesti ensimmäinen kerta, kun hiljainen pieni tienpätkä pääsisi oikein värikuvissa lehteen – ja yhtä todennäköisesti viimeinenkin. päivä vuonna 2003, reilut 10 vuotta sitten siis. Terminen kesä antoi vielä odottaa itseään, vaikka Varsinais-Suomessa oli mitattu hellelukemia jo toukokuun alkuviikkoina. Alkukesä oli kohtalaisen pitkällä ja säiden puolesta ihan kelvollinen. Jälki voisi olla talven peruja, jos tiehöylä olisi ottanut siitä pienen siivun mukaansa, mutta toisaalta tiehöylien jäljet eivät ole näin suuria. Rauhallisesta omakotialueesta tuli nopeasti pelastustoimien keskipiste. Mutta nyt ei oltu sielläpäin, vaan Yhteiskouluntien puolivälissä, Nastolan Uudessakylässä. Omakotitaloaluetta halkova, asvaltoitu tienpätkä uinui torstaista iltapäivää todennäköisesti kaikessa rauhassa eikä voinut aavistaa, että kohta paikalla sattuisi jotain, joka ylittäisi uutiskynnyksen valtakunnallisella tasolla. Seuraavan päivän Ilta-Sanomat kertoi sivulla 19, että Nastolan Uudessakylässä oli räjähtänyt traktori kesken ajon. ”Ei tähän ole varmaankaan uutta asfalttia tehty sen jälkeen”, miettii Mikko Uusitupa kesän 2013 lopulla samalla paikalla, osoittaen samalla useamman sentin syvyistä ja reilun parin kämmenen kokoista kuoppaa asvaltissa. Tarkkaa tietoa toimittajalla tai kommentteja antaneella pelastuslaitoksen henkilökunnallakaan ei tapahtuman kulusta ole, mutta lehti arvelee mahdollisesti polttoaineen kaasuuntuneen yhdessä kampikammion voiteluöljyn kanssa, ja räjäyttäneen kipinän tai lämmön avulla traktorin kesken ajon. 20. Pari päivää ennen onnettomuutta on myös hämärän peitossa ja hukassa on kovasti, mitä silloin on tehty”, Mikko sanoo. En tarkasti tiedä mitä siinä on tapahtunut, mutta tähän se matka päättyi sitten. ”Tuolta tulin suoraan tähän suuntaan, varmaan sen mitä Zetor kulkee. Mikon Zetor suunnilleen samalla paikalla jossa onnettomuus reilut 10 vuotta sitten tapahtui