Vanhat Koneet 8/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MAANRAKENNUSKONEET . I K S O P I SK t t or i 6 LÄ 7 B L s i b a V Scania L ii k k uva k on Konesahakokeilua 1950-luku toi moottorisahat savotoille 6 414887 450003 745000-1208 . TAPAHTUMAT RIVIVILJELIJÄN ERIKOINEN SEPPIÄ JA MESTAREITA David Brown 2D -koneenkantaja Valmet-tietäjä Eero Karhu TANSSIVAT TRAKTORIT Newarkin traktorinäyttelyn helmiä. Hinta 8,50? SUOMALAISTA TYÖTÄ . 08/2012 . Sisu postibussi . Sisu R142 . Hanomag R 28 B . Valmet Terra . Scania-Vabis LB76 . Vanaja retkeilyauto Rautaista luettavaa . Volvo T 425 . PAL VKO 2013-04 Viipale mediat 12008 8/2012 . www.vanhatkoneet.fi . MADE IN FINLAND 18 TRAKTORIT . KUORMA-AUTOT . David Brown 2D
PAL VKO EQUIPMENT GEL DUAL nne, Vuotamaton kansirake nne, Vuotamaton kansirake ener, töön huoltovapaa. Yliäänikone Tupolev Tu-144 . Paljon huoltovapaa. Min HUH , HUH! triä 700 me suunniteltu Useimmat varaajat on ötilassa, toimimaan huonelämp en akkuvaraaja noin +20 °C:ssa. Hinta 8,50 Eur A AKUILLA! TÄYTEEN VARATUILL www.isotkoneet.fi AINUTLAATUINEN EXIDE-VARAAJA 08/12 isoT koneeT 1/2013 ulevat ienet pasta. Jokaisella autolla on tarina. A R Ericofon, 50-luvun muotoiluhelmi Asiaa akusta n Älykkäät laturit ja akkuje talvisäilytys Fiat Panda 4X4 Pienen budjetin mainio neliveto Auto kuin koru Harvinainen Citroen 2CV Bijou ´60 Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.fi. www. autoilun ajankuvaa ´60 Austin A70 ´52 . Käynnistysakku siksi, että akut ovat eril paljon käynnistyson suunniteltu antamaan Se toimii hyvin . ssa virtaa lyhyessä aja autossa.matkakohteet ja ä äss yör Mahtavat moottorip issa puolestaan Vene- ja vapaa-ajan aku ikä ja hyvät ttö käy yhdistyvät pitkä et. ud isu ina om aus var helppoja käsitellä. ja a lisi val tur ös my t Ne ova t aikaa ja rahaa. Vältät huolet ja säästä 12008 Todella valt av kalustoa aa Hinta 8,50 ? : Renault 8 Gordini ?67 & ?70 Kaksi ripeää kilpuria Reijo Tavastin tallista MADE IN FINLAND malmibaana Malmijuna kulkee halki naapurimaan tava ensoidulla omp ilak pöt läm us vara ylläpito sa kuukaudessa. varaajalla kerran kahdes * Talviaikaan akuille on suoritet ore ´71 . an! suuriin puhteisiin a t n i h a maa n Valmiina joht ® . Peugeot 104 GL ´75 i Cabriolet ´84 . Opel Commod . Renault 8 Gordini ´67 & ´70 n käyttötarkoituksen Kun valitset oikean aku nosti. Exid n akun koosta, antaa oikean varauskäyrä n lämpötilasta ilma ulko tai sta iika tekn kkinoilla. huolimatta. Ainoana mar klassikot.fi . PAL VKO 2013-06 6 414887 400015 13001 Tilaa C enger! ll a h tiisi HURJA lehti koeen s i TRAkToRi edull uosi v Suoritustehoa / 29.90. Yksinkertaisesti mukaan, voit ottaa ren aisia. VW Karmann Ghia ´64 Viipale mediat kuoleman Louhos . Fiat Panda 4X4 ´85 . Challenger traktori KUNNOSTA N HUOLEHTIA AKUN JA AA AR UV IPP HU ANNA EXIDEN AUDEN KÄYNTIIN RÄYTÄT HARRASTUSK JY LÄ ÄL VÄ KE TI HE TALVIAIKAAN*. 1/2013 . Mahtavat matkakohteet: Kuoleman louhos . i t t e k a p u k u ähtlip JäreLe isteissä kautta maan! nUmeRo 5 Se JÄReÄMPI lukuPakettI ortti en sp aattin Karism e 34 ´64 VW Karmann Ghia typ ÄÄnTÄ pi nopeAm JA A T VoiT N Ä Ä S E K U D U A R A V JO TALVELLA 144 Tu- DUAL Sekä käynnistykseen että ajoon. JoHTo- keskUs Palokunnan liikkuva hermokeskus Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.fi s By Exide Technologie www.exide.fi COB 2013-04 368480-1208 . Citroen 2CV Malmibaana . 08/12 ? u s t u k n i n i d r o G SUOMALAISTA TYÖTÄ ? Yliäänikone . IORE veturit . Venekäyt . töön giaa vaativaan käyt nopeasti varattava. IT MARINE & MULTIF Viipale mediat 808 6 414883 684 740001-1301
Kun koneita ei ollut saatavissa, tai niiden hinta ylitti mahdollisen rajat, niin ?kansan kärttyisä käsi. Eilen vanhoja valokuvia katsellessani rupesin miettimään, että tuolloin kaikkien mielestä vanhalla Fordsonilla oli ikää vain parikymmentä vuotta. väänsi valmiiksi todella monenlaisia laitteita. Parikymmentä vuotta sitten verstailta pukattiin ulos vuosikertaa, joka ei ehkä meistä monenkaan silmään näytä taltioimisen arvoiselta, mutta joka on nuorempien harrastajien silmissä jo vanha kone. SISU - POSTIAUTO ei suinkaan näytä antiikkiselta, mutta harrastearvoa silläkin jo on. Pitkä rivi traktoreita tai maamoottoreita ei vuodesta toiseen eikä paikkakunnalta toiselle tule riittämään. Mopon käynnistysniksit oli helppo keksiä, mutta isoveljen ensimmäinen ajoyritys päätyi puisen konesuojan seinään. Pari lautaakin taisi irrota eikä jälkien peittelyyritykset tuottaneet toivottua tulosta, halli kun oli täynnä kakstahtisen kitkeränsinistä pakokaasua. Pääkirjoitus Ikä on suhteellinen käsite 7 0-luvulla oli vielä aivan tavallista, että perheet suunnistivat ?maalle. Juttu autosta sivulla 46. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Isäntä ei suurta stressiä mopedin tai traktorin luvattomasta käytöstä ottanut. Nehän olivat vain vanhoja vehkeitä. Mietintämyssyihin pistettäväksi Hyvin suurta yleisöä kiinnostaa katsella vanhoja koneita. Pappatunturi, keltainen puimakone, kylvökone ja lannoituslaite sekä muita traktorin perään kytkettäviä lisälaitteita . Nehän olivat vanhoja vehkeitä. Helppoa ei työnäytösten lisääminen ole, mutta väittäisin, että antoisaa se on. Sana tarkoitti yleensä vanhempien kotitilaa jossakin siellä, mistä oli lähdetty töiden perässä isommille paikkakunnille. Niiden tallentaminen on yhtä tarpeellista kuin vanhojen tehdastekoisten tallentaminenkin. Olli J. Maalle mentiin mekin. Isä kytki pienen asuntovaunun ison Vauxhallin perään. Mopo oli vain muisto ajasta jolloin se oli taloudellinen kulkupeli, eikä traktoristakaan ollut enää kuin lumitöihin. Joskus on hyvä muistaa, että koneen ikä on varsin suhteellinen käsite ja riippuu täysin katsojasta. Muisto vanhoista ajoista sekin. Traktorin sai käyntiin hevosenkenkänaulalla, eikä senkään kääntelyt jääneet kertaluontoiseksi. Isäntä ei suurta stressiä mopedin tai traktorin luvattomasta käytöstä ottanut. Pian kerrostalon piha jäi taakse ja alle tunnissa maisemat vaihtuivat leppoisaksi maaseutuympäristöksi. Meidän maalla ei tuohon aikaan ollut enää eläimiä, mutta konesuojassa oli onneksi jotakin paljon kiinnostavampaa. viikonlopun tai muun vapaan koittaessa. yleisömäärä jäi päättyvänä vuonna odotetusta, mutta väittäisin sen johtuneen lähinnä tarjonnan kasvusta. Konehistoriaan liittyviä tilaisuuksia on valtaisasti. Mitähän voitaisiin tehdä, jotta vielä suurempi yleisö viihtyisi ja kiinnostuisi? Työnäytösten lisääminen ja koneiden käytännön toiminnan esittely nykyistä laajemmin olisi varmaan aiheellista. Joidenkin ?masinistijuhlien. Ojanen Toimittaja T YÖNÄY TÖKSET ovat harrastetapahtumien suola, kirjoittaa useita tapahtumia itsekin juontanut Olli J. Ojanen. 3. ja tietenkin itse traktori. Noihin aikoihin lasten perään ei katsottu aivan yhtä tarkasti kuin nykyään, ja saimme veljeni kanssa hääräillä rauhassa kyseisten härveleiden kimpussa. Tunturin iästä en ole aivan varma, mutta pakosti se oli traktoria huomattavasti tuoreempi. Kun vastaavia laitteita näkee nykyään, näyttävät ne yhtä vanhoilta kuin tuolloin 70-luvulla. Tässä lehdessä esiteltävä Sisu-postiauto näyttää minun silmiini lähes uudelta, vaikka sillä on ikää paljon enemmän kuin Fordsonilla tuolloin. Miettikäähän, järjestäjät, sitäkin, että katselijoille voisi pikku maksua vastaan tar- 08/12 jota mahdollisuus opastajan avulla ajaa jollakin veteraanilla. Työnäytöksiin tai edes näytille olisi hienoa saada niitä laitteita ja koneita, joita omatoimisesti tai paikallisen verstaan voimin on valmistettu
Vääpeli Rönkön uutena hankkima Kipinä on edelleen perheellä tallessa. 34 52. Tässä numerossa 10 Kannessa 10 Scania-Vabis LB76 + liikkuva konttori Monen muun lempinimen ohella läskiposkeksi kutsuttu kuorma-auto on todella sympaattinen näky, ja samaa voi sanoa sen perään kytketystä liikkuvasta konttorista. KONEET 16 David Brown 2D Euroopassa näitä koneenkantajia on jonkin verran, mutta Suomessa ei niinkään. Tämäkin kone uhkasi joutua romuksi, mutta onneksi omistaja otti puhelun koneharrastajalle ennen lopullista tuomiota. 22 Hanomag R 28 B ´52 Veikko Jokelaisen kotitilalla vuonna 1952 komeillut tuliterä Hanomag oli kiistämättä kylän paras traktori . olihan se myös kylän ainoa. 28 Volvo T 425 Ruotsista rantautuneen Volvo-traktorin remontointiin ei juuri ole aikaa ja rahaa 28 4 uhrattu. Kun tarvitaan järeää peliä raskaisiin kuljetuksiin, niin silloin Jyry-Sisu kuulostaa varsin pätevältä vaihtoehdolta. 40 Valmet Terra 865 BM Puolustusvoimien vanha maastokulkuneuvo ehti kokea välillä koviakin, kunnes Heikkilän Ari entisöi sen uutta vastaavaan kuosiin. mallimerkintä ei kerro useimmille juuri mitään, eikä ulkonäkökään ole kovin eksoottinen. Kiitos vähäisen käytön ja tunnollisesti tehtyjen huoltojen, tämä Terrieri on edelleen ärhäkässä kunnossa. 34 Sisu R-142DST Nimikin sen kertoo. Siitä huolimatta vanhan postibussin koematkustuksen yhteydessä löytyi monta mielenkiintoista tarinaa. 52 Vanaja VLB 5700 Koskenkorvalaisen Jari Kannoston kokoelmista löytyy vanha Vanaja-bussi, joka palveli kahdesti koritettuna postiautona kunnes siirtyi retkeilykäyttöön. 46 Sisu BK 190D / 6500 + Ajokki Express Vuonna 1985 valmistuneen linja-auton 64 Kipinä-venemoottori Kuopiolaisia venemoottoreita valmistettiin 1900-luvun toiselta vuosikymmeneltä aina vuoteen 1980 saakka
Ojasen katsaus aikaan, jolloin moottorisahat tekivät lopullisen läpimur- ron savotoille. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Materiaali Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Kim Dahl: 050-4147 539 Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti Sähköpostit muotoa toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi Painopaikka UPC Print, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. Ilmoitukset Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 5. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Iikka Kekko, Juha Pokki Avustajat Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Antti Kautonen, Sami Korhonen, Johanna Helin, Lea Lahti, JanErik Laine, Olli J. Koneellistuminen ei tälläkään alalla tapahtunut ilman vastoinkäymisiä. 76 Pillari piilosta Virosta löytyy varsin mielenkiintoisen historian omaava puskutraktori. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia ja kuulumisia vanhojen koneiden maailmasta. 56 Seppiä ja mestareita Valmet-tietäjä Eero Karhulla on kokemusta kotimaisista koneista. 74 Rauhassa ruostuvat Maaseudun rauhassa, autiotalon pihamaalla maatui raskasta rautaa vuosien ajan. 77 Markkinat Koneita ja tarvikkeita tarvitseville. 64 08/12 80 Kuvalaari Lukijoiden postittamia kuvia vuosien varrelta. Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman, Meniina Lundström Postiosoite Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Ojanen, Harri Onnila, Paula Tavasti, Aimo Tenni, Arttu Toivonen 66 56 en hojen lopu llis oli moottorisa 70 1950-luku ka a. läpilyön nin ai TAPAHTUMAT 60 Newark Vintage Tractor Show Saarivaltiossa järjestettiin vanhojen traktoreiden tapahtuma, jossa yhtenä teemana oli legendaariset Perkins-moottorit. ARTIKKELIT 66 Tieliikennemuseo Keski-Suomen tieliikennemuseoyhdistyksen pyörittämään museoon on koottu lähes kaikkea alaan liittyvää aina hevosvetoisista kulkimista lähtien. 70 Varhaista konesahakokeilua Olli J. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Toimitus 60 Tilaajapalvelu Puh
Kaikki 250 Sisu NA-140BT:tä poistetaan käytöstä asteittain vuoteen 2017 mennessä, ja sen jälkeen ne myydään totuttuun tapaan puolustusvoimien huutokaupoissa. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Kuva: Olli-Jukka Paloneva/Wikimedia Puolustusvoimat korvaa Bensa-Nasut Bensiinikäyttöisiä Nauha-Sisuja eli Nasuja korvataan jatkossa Norjasta ostetuilla dieselmoottorisilla Hägglunds-merkkisillä telakuorma-autoilla. Puolustusvoimien huutokaupoissa kävijät valmistautukaa, kohta saa taas Nasuja ja niihin varaosia. P ohjois-Suomen joukko-osastojen käyttöön on jatkossa tulossa käytettyjä ruotsalaisen Hägglundsin valmistamia BV206 D6N -telakuorma-autoja Norjasta, maavoimien tekemän sopimuksen mukaan. Näissä laitteissa on Mercedes-Benzin valmistamat turbodieselmoottorit, ja puolustusvoimien mukaan niiden käyttö tulee bensiinikäyttöisiä Nasuja huomattavasti halvemmaksi. Puolustusvoimien arsenaalista toki löytyy myös dieselkäyttöisiä Sisu NA-110:iä, joissa on General Motorsin 6,2-litraiset V8:t. Tällainen verme esiintyykin myös artikkelin pääkuvassa. Vielä nykyisin käytössä olevat bensiinimoottoriset Nauha-Sisut on valmistettu 1980-luvun alussa, joten ikää niille on Norjan-tuonteihin verrattuna kertynyt jo jonkin verran. Kaikkiaan puolustusvoimien mukaan Hägglundseja tarvitaan noin 400. Suomeen tuodaan 123 telakuormaautoa, ja sopimukseen sisältyy lisäksi varaus 150 vastaavasta ajokista. Maahantuonnin yhteydessä BV (Bandvagon) -mallin Hägglundsit käyttöönottohuolletaan puolustusvoimien yhteistyökumppanilla Millog Oy:llä Tervolassa. 6 Yksittäisten, tiedotteen mukaan erinomaisessa kunnossa olevien norjalaisten telakuorma-autojen hinta on tehdyissä kaupoissa 27?000 euroa, ja niillä on kullakin ajettu keskimäärin 4?000 kilometriä. Vinkkinä siis telapeleistä kiinnostuneille: kohtapuoliin löytyy aihioita Vanhojen Koneiden 7/12-numerossa esitellyn telatraktorin tekemiseen.
Vakola mainitsee sen 101 kappaleen tuontimäärän vuonna 1952 olleen NG-28/32tyyppiä. Ruotsalainen Carl-Anders Wikner oli mukana järjestämässä toimitusta, ja oli ensimmäisiä länsimaisia kaukaiseen Mantsuriaan päässeitä kävijöitä. Wikner seurasi vuosien ajan Scanian ajokkien tekemää vaikutusta sikäläiseen kuljetusliikenteeseen. ?Tämä oli ensimmäinen isompi Scanian liiketoimi Kiinassa. Tämänmerkkisten traktoreiden tuotanto jatkui saksalaistiedon mukaan vuoteen 1958 saakka, eli puolen vuosikymmentä kauemmin kuin jutussa mainittiin. Suomeen on Normageja tuotu kevääseen 1956 mennessä virallisen traktorikomitean tekemän selvityksen mukaan 133 kappaletta NG-22-mallista, 101 NG-28-mallista ja 4 NG-25-mallista. Päästyään koulusta Wu Wei aloitti metsätyöt, ja unelmoi jonakin päivänä omistavansa tuon oranssin ajopelin. Vakolan kokoamat tiedot mainitsevat NG22-mallin tuonnin tusinan verran pienemmäksi. Lisäksi Vakola mainitsee 4 K 15A -mallistakin vuonna 1957 tuoduiksi. NG-23:sta on niiden mukaan tullut uusittu versio vuonna 1952, eikä valmistusta olisi suinkaan lopetettu, vaikka se tuontitaulukosta sitten katoaakin. Joka tapauksessa, traktoreiden tuotanto on jatkunut ja tehtaan mallistossa on vielä viimeisenä uutena mallina vuonna 1957 tuotantoon tullutkin. Hankalia nämä taulukko- ja tilastoasiat! Valmistajat saattavat kutsua samaa laitetta eri nimillä eri markkina-alueilla, ja maahan- tuojat saattavat vielä kehittää omia nimityksiä. Olli J. Zhou Zhenqingin mukaan ajokkeja huollettiin aikanaan paremmin kuin kuljettajien omia autoja, ja jokainen isompi puunkarahkakin käytiin siirtämässä pois tieltä, etteivät pellit naarmuunnu. Nykyisellään Scanioiden ulkomuoto on jo jonkin verran patinoitunut, mutta vielä arvokas. 7. Kiinan viranomaiset tilasivat 60- ja 70-luvuilla yhteensä 700 puunkuljetusautoa Scanialta, ja oranssit pelit pantiin koviin töihin heti saavuttuaan kaukomaille Mantsuriaan ja Yunnaniin. Kiinalaiset tahtoivat yhä nimenomaan LT110:a, joten ratkaisimme asian käyttämällä uusissakin autoissa LT110-merkintöjä?, Wikner kertoo hymy suupielessä. Scaniat jatkoivat uurastamista vuosien ajan kaukana Mantsuriassa, ja tehdasta alkoi myöhemmin kiinnostaa, mitä kauan sitten Kiinaan viedyille kuorma-autoille kuului. Normag ei lopettanutkaan niin aikaisin Normag NG 23 -traktoriveteraania esitelleessä jutussa (VK 07/2012) oli tarkennusta ja oikaisua ansaitsevia mainintoja Normagtraktoreiden valmistuksesta ja Suomeen tuonnista. Kun Heilongjiangin alueelle toimitettiin 33 autoa vuonna 1975, viranomaiset valikoivat silloiset kuljettajat tarkkaan ja hyväksyivät vain taitavimmat kuskit Scanioiden rattiin . Vuonna 08/12 1975 syntynyt Wu Wei on autonsa kanssa samanikäinen, ja muistaa auton alunperin lapsuudestaan. Asiaa selvitellessä ilmeni, että 80 prosenttia aikoinaan toimitetuista autoista oli yhä käytössä, käsittämättömän hyvin pidettyinä. Kummassakaan lähteessä ei mainita NG-23-mallia. Painovirheitä vai eroja eri mallien määrittelyssä ja nimityksissä? Tehtaan käyttämät tyyppimerkinnät ovat hankalasti ymmärrettäviä. Kaikki sisällä hohti kuin uudenveroisena, ja kaikki toimi kuten pitikin. Auton taipaleen aloittanut Zhou Zhenqing, tuolloin aikoinaan kisälli, vahvistaa Wu Wein tarinan. 30 vuoden iässä hän vihdoin pääsikin hieromaan kauppoja autosta, ja yllättyi aukaistessaan oven ja konepellin. Viranomaiset olivat alunperin tilanneet LT110 6x4 -mallia, mutta toimitusaikana Scania aloitti parannetun LT111-mallin valmistamisen. siksipä ne ovat pysyneet hyvässä iskussa raskaista kuormista ja kovasta pakkasesta huolimatta. Jokainen ajokki kuskasi aikanaan jopa 50 tonnin lastia, ja kuorman painorajaa laskettiin 30 tonniin ainoastaan teiden ja siltojen säästämiseksi, ei siksi ettei laitteisto olisi kestänyt. Ojanen Kaukomaiden Scaniat rehkivät vuodesta toiseen Mantsuriassa, Kiinan ja Venäjän rajamailla, ajellaan vieläkin 50 vuotta vanhoilla Scanioilla. Uusimmatkin autot olivat kuitenkin painineet jo 37 vuoden ajan työhommissa. Scanian lähetystö tapasi Wuyilingin metsätyömiehiä Heilongjiangissa, ja yksi nykyisistä Scania-kuljettajista pääsi kertomaan tarinaansa auton kanssa
Timo-Tapani Kunttu kurkistaa artikkelissaan pienoismallien maailmaan, esitellen mallinrakentaja Ari Väärikkälän uusinta, Saimaan tervahöyryn laivamallia. Näyttelyssä on tarjolla runsaasti kuulokuvia ja erilaisia kokeilupisteitä. ?These men use Shell!? Brittijulisteet tulevat Pushkinin museon kokoelmasta Moskovasta, ja näyttely on avoinna tammikuun 27. Lisäksi teoksessa on ruotsin- ja englanninkieliset tiivistelmät suomenkielisistä artikkeleista. Jokapäiväinen mediamme Tampereen Rupriikissa Kuva: Samuli Halén Tampereen mediamuseo Rupriikissa on tällä hetkellä käynnissä Jokapäiväinen mediamme -näyttely. Shell-julisteet puolestaan noudattavat kahta erilaista mainosteemaa: ensimmäinen yhdistää englantilaisen luonnon ja sikäläiset nähtävyydet Shellin luotettavuuteen: ?To visit Britain´s landmarks you can be sure of Shell. Anu Norola kertoo, kuinka laiva tai sen osa voi olla myös taideteos; Norolan artikkelissa esitellään Suomessa säilyneitä laivojen keulakuvia osana meri- ja taidehistoriaa. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Laiva on lastattu tiedolla Suomen merimuseon Nautica Fennica ?julkaisusarjaan kuuluva uutuuskirja Laiva on lastattu tiedolla käsittelee laivatutkimusta mm. etnologian, taidehistorian ja merihistorian näkökulmista. Vanhanajan median lisäksi näyttelyssä tarkastellaan myös nykypäivän viestintää. Erityisesti kaksi jälkimmäistä vedonnevat lehtemme lukijoihin: julkisen liikenteen julisteet 1930-luvulta ovat perua ajalta, jolloin Lontoon eri yhtiöiden omistamat liikennevälineet (metro, rautatiet, bussi) yhdistettiin vuonna 1933 London Transport -yhtiöksi. Jokapäiväinen mediamme kertoo sekä median tekniikasta että välitetyistä viesteistä, ja esittelee median välineitä ja ilmiöitä vuosien varrelta. Toisessa Shellin mainosteemassa haluttiin luoda kuva Shellistä eri ammattikuntien haluamana kohteena. Artikkeli Axel von Fersen -aluksen vaiheista puolestaan kuvaa laivan asemaa museoesineenä ja osana museon kokoelmapolitiikkaa. Suomen merimuseon päänäyttelyä täydentävän mallin yksityiskohta komeilee myös kirjan kansikuva- na. Mediamuseo Rupriikki sijaitsee Tampereen Väinö Linnan aukiolla. Vanhoja brittijulisteita EMMA:ssa Julistetaiteesta kiinnostuneille vinkki: Espoon modernin taiteen museo EMMA:ssa on tammikuun loppuun asti esillä vanhoja litografiajulisteita Iso-Britanniasta, vuosilta 1890-1940. Näyttely koostuu kolmesta kokonaisuudesta: Britannian julistetaiteen synnyn ja nousun vuosista 1890-luvulta 1930-luvulle, Lontoon julkisen liikenteen julisteista, sekä 1930-luvun Shell-julisteista. Anne Ala-Pöllänen kirjoittaa artikkelissaan nykymerenkulun dokumentoinnista, esimerkkeinään matkustaja-autolautta Silja Serenade, kuivarahtialus Arkadia ja risteilyalus Kristina Regina. Minna Leino ja Juha Flinkman taas esittävät artikkelillaan kysymyksen alle satavuotiaiden hylkyjen arvostamisesta ja hyödyntämisestä: voivatko ne olla osa yhteistä kulttuuriperintöä vai pidetäänkö niitä pelkkänä ympäristöongelmana? Laiva on lastattu tiedolla -kirja sisältää kuusi suomenkielistä ja yhden englanninkielisen artikkelin. Kirjan artikkelit avaavat uusia näköaloja aluksiin työpaikkoina, kulttuurikohteina ja museoesineinä. Kirjasta löytyy monta eri osa-aluetta läpikäyvää artikkelia. Pimiön ja camera obscuran lisäksi esillä on historiallisia viestintävälineitä painokoneesta valokuvien selailuun tarkoitettuun mutoskooppiin. Näyttelyn London Transport8 julisteet ovat tuolloin aloitetun julistekampanjan satoa. päivään saakka.
Konepajalla . Harkitsetko ensi kevääksi jotakin uusille raiteille laitettavaa. Mereen menetetyt kertoo näiden hylkyjen tarinaa niistä nostettujen esineiden lisäksi Hollannista lainattujen saman aikakauden maalauksien ja 3D-virtuaalisukelluksen välityksellä. M US EOR AUTAT IE 2013 Puuttuuko pihastasi jotakin vanhan veturin kokoista. Toiset, hieman edullisemmat ja vanhemmat veturit samaisella sivustolla ovat kaksi Kaabsin myymää melko lailla 08/12 keskenään identtistä 286?000 kruunun arvoista Hägglunds Z67 -veturia vuodelta 1957. Alle 18-vuotiaat pääsevät opastukselle mukaan maksutta. Vrouw Maria- ja St. Kirjan loppuun on myös koottu Forum Marinum -säätiön toimintakertomus. Mikael -alukset lähtivät matkaan Amsterdamista ja purjehtivat kohti Pietaria. Klikkaile itsesi osoitteeseen www.retrade.se ja tutustu ruotsalaiseen kuljetusja rakennuskalustohuutokauppasivustoon. Tällä hetkellä sivustolla on kaupan useampikin vanha veturi, esimerkkinä vaikkapa vuoden 1971 ASEA Rc2 ÖBB, jota kauppaa kristianstadilainen Infranord AB. Tunnin kestävälle opastukselle voi osallistua maksamalla Merikeskus Vellamon pääsymaksun 8/4 euroa sekä 2 euron opastusmaksun. turkulaisen laivamoottorivalmistuksen historiaa Forum Marinum -merikeskuksen vuoden 2012 vuosikirja, Konepajalla . Mikael vuonna 1747 ja Vrouw Maria 1771. marraskuuta Minkiöllä Kiipun kylätalossa. 36?000 kilowatin tehoinen lokomotiivi saavuttaa 135 km/h huippunopeuden. Molemmat upposivat arvokkaine lasteineen Nauvon vesillä, St. Konepajalla-kirja on toimitettu sekä suomeksi, ruotsiksi että osittain myös englanniksi. Kirjan aihemaailmasta kertoo hienosti esillenostettu lainaus ?Se oli aina hienoo kun moottori hörähti eka kertaa käymään ja kaikki pelas ihan niinku pitikin?. Vanhoja vetureita Ruotsinmaalta M E RE E N M E N E TE T Y T Merikeskus Vellamossa, Kotkassa järjestetään torstaina 27.12.2012 klo 12 opastus Suomen merimuseon näyttelyyn Mereen menetetyt . Kirja kuljettaa lukijaa 1800-luvun höyrykoneista aina 2000-luvulle Wärtsilän valmistaman W46-moottorin huippuvuosiin saakka. 79-tonninen sähköveturi on viimeksi katsastettu vuonna 2011, joten se saattaisi vielä olla aivan kohtuullisessa käyttökunnossa, vaikka se tällä hetkellä onkin kristianstadilaisella pajalla. turkulaisen laivamoottorivalmistuksen historiaa, kertoo laivakoneiden rakentamisen historiasta Turussa. Syyskokouksessa valittiin vuoden 2013 johtokunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Marko Laine Helsingistä. Varapuheenjohtajana jatkaa Lauri Niemi Vantaalta ja sihteerinä Teemu Virtanen Lahdesta. Museorautatien ensi vuoden toimintasuunnitelmassa on muuassa uuden lämpimän kalustohallin hanke- ja rahoitussuunnitelman valmistelu. Museojunaliikenne jatkuu kesällä pääsääntöisesti edellisvuoden malliin. Kesän 2013 päätapahtumana museorautatiellä on jälleen Minkiön Höyryfestivaali heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. 9. Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina. Hintavaraus on 4?850?000 SEK, ja tätä kirjoittaessa korkein tarjous on 3?637?000 kruunua. 30 tonnin painoiset dieselveturit löytyvät Borlängestä ja Östersundista ja ne myydään ilmoitustekstin mukaan as-is, siinä kunnossa kuin ne ovat. Kuten huutokauppasivuston tarkoitus on, tämänkin sivuston tarjonta elää ja liikkuu, joten mikäli nämä veturit ovat lehden käteesi saadessasi jo mennyttä, uusia vanhoja vetureita varmasti tulee. Jokioisten Museorautatietä talkoovoimin ylläpitävän Museorautatieyhdistys ry:n syyskokous pidettiin lauantaina 24
10
Läskiposki Scania-Vabis LB 76 Pulloposki, Läskiposki, Pattipää, Kesä-Scania ? rakkaalla lapsella on monta nimeä. Rakkailla lapsilla on myös tapana kulua käytössä loppuun, niin loppuun ettei niitä montaa jää jälkipolville näytettäväksi. Helsinki 11
Tästä syntyi nimitys Sommar-Scania eli Kesä-Scania. 12 J oistain automalleista syntyy legendoja jo melkeinpä syntyessään. Scania-Vabis LB 76 on molempia. Toiset saavat arvonimensä vaikkapa jonkin ominaisuutensa johdosta vasta myöhemmin muistellessa. Scania-Vabis LB 76 Scania-Vabiksen muodot ovat sympaattiset vaikka ohjaamo ei työpaikkana edustanutkaan alansa huippua. Teksti ja kuvat: Iikka Kekko KROMATUN maskin ympärillä oleva luukku poistettiin usein maskeineen paremman jäähdytystehon saamiseksi kesä helteillä. Hollannissa muun muassa oli tehty jo Scania-Vabiksen alustalle nokatonta ohjaamoa merkin paikallisen edustajan toimesta. Kyseinen toteamus käy juuri LB 76:een kuin piste i:n päälle, vai pitäisikö sanoa ?kuin läskiposket Vabikseen?. Autosta kuullut muistot ovat yleensä tarunhohtoisilta vanhoilta hyviltä ajoilta, jolloin kenelläkään ei ollut kiire mihinkään ja aina paistoi aurinko. Autoon tutustuttaessa ei innokkainkaan Scania-mies voi olla tunnustamatta sitä tosiasiaa, että kyseessä on laite, jolla harva suostuisi tekemään töitä aamupäivää pidempään. Myös Keski-Euroopan maat olivat merkittäviä markkinointikohteita LB-mallin autoille. Ohjaamoa ei juurikaan päivitetty auton viisi vuotta kestäneen valmistushistorian aikana vaan tehtaalla keskityttiin lähinnä suunnittelemaan jo seuraavan sukupolven bulldog-ohjaamoa. Se olikin suorastaan aivan eri planeetalta kuin Pattipää, jonka ainoa ja tärkein ominaisuus nokkamalliin verrattuna oli pidempi kuormatila. Ohjaamo oli nokkamallia kovaäänisempi ja sinne oli hankalampi. Erityisesti se oli suunnattu Brittien markkinoille. Britit olivat käyttäneet nokattomia kuorma-autoja kaukoliikenteessä jo ensimmäisestä maailmansodasta lähtien, pohjoismaalaisten seuratessa kehitystä vajaat 50 vuotta myöhemmin. Näin jälkeenpäin, nyky- aikaisilla kuorma-autoilla ajaneena ei voi kun nostaa hattua niille 60-luvun sisseille, jotka Pattipään kaltaisilla autoilla tekivät elämäntyötään. Kesä-Scania Bulldog-mallisen auton kehitystyölle alkoi esiintyä painetta jo 50-luvun puolella, jolloin tehdas aloitti mallin suunnittelun. Niin pieni muutos saattoi tehdä autosta näin jälkeenpäin paitsi ikimuistettavan myös merkittävän myyntivaltin, jonka avulla pohjoismaiselle autotehtaalle avautuivat suuret kansainväliset markkinat, joilla porskutetaan yhä. Aika kultaa muistot on lähes loppuun kulutettu toteamus vanhojen hyötyajoneuvojen ja koneiden kanssa pelaavien ihmisten puheissa. Myös muutamat hollantilaisliikennöitsijät olivat teetättäneet eri koripajoilla vastaavia, enemmän kuormatilaa sallivia ohjaamoja omiin tarpeisiinsa. Tehtaan vuonna 1963 markkinoille tuoma Be-Ge-koritehtaan valmistama ohjaamo kuitenkin korvasi pientuotannon. Markkinoille tullessaan se oli poikkeuksellinen ja merkittävästi erilainen auto kuin valmistajan muut mallit. Ehkä ne kultaiset muistot liittyvätkin siihen elettyyn aikaan, jolloin kyseisellä autolla ajettiin. Merkittävä ero ei liittynyt mihinkään sen kummempaan kuin eteen, moottorin päälle vietyyn ohjaamoon
Uutena auto on ollut työkäytössä helsinkiläisellä Tuotevälitys Oy:llä, jossa sillä ajettiin pääasiassa lihaa. Vaikka ohjaamo ei ollut erityisen onnistunut ominaisuuksiensa puolesta, oli se monen silmää miellyttävän näköinen, jopa kaunis. Scanian Scania Suomen LB 76-kanta on kaikesta huolimatta kohtuullinen verrattuna vaikkapa Ruotsiin, jossa kyseisiä autoja on ollut moninkertainen määrä. Lämpimässä kalustohallissa ruoste ei päässyt niin pahasti nakertamaan ohjaamon sympaattisia muotoja eikä laho saanut otettaan ohjaamon puukehikosta. KEIT TIÖN varustus on aikakaudelleen varsin ylellinen. nousta kuin myös tulla alas. Volvon ja Sisun samaan aikaan markkinoille tulleet ohjaamot olivat kipattavia, kun Scaniassa moottoria remontoitiin ohjaamosta käsin poistaen moottorikoppa toimien tieltä. Tuotevälityksen ajossa Vaappis näki suomalaista maantietä kunnioitettavat 600 tuhatta kilometriä. Kunnioitusta on syytä suoda niin autolle kuin myös miehille, jotka urakan ovat suorittaneet. Tämän jälkeen auto siirtyi Pohjanmaalle Kalajoen palolaitokselle ja sen päälle asennettiin vesisäiliö. Tämä olikin varmaan ratkaiseva liike auton säilymisen kannalta. Siitä huolimatta suomalainen Pulloposki-kanta lasketaan muutamissa jäljelle jääneessä yksilössä. Tässä yhteydessä voisi tarkennuksena mainita, että LB 76 -mallista yleisesti puhuttaessa tarkoitetaan sillä tässä artikkelissa myös kolmeakselista LBS 76 -mallia, joka etenkin meidän markkinoillamme oli kaksiakseliseen verrattuna suositumpi toisin kuin vaikkapa Brittein saarilla, jossa autolla oli laajat markkinat ja jossa käytettiin lähes pelkästään kaksiakselisia vetoautoja. Scania Suomi Oy:n omistuksessa oleva oranssi LB 76 vuodelta 1966 TÄMÄN pöydän ääressä on istunut valtava määrä liikennöitsijöitä ympäri Suomea niin tiukoissa neuvotteluissa kuin niitä seuranneissa illanvietoissakin. Ohjaamo oli myös ahtaampi konekopasta johtuen. Auto oli tuolloin kolmeakselinen kontilla varustettu tasakuorma-auto. Vuode oli yhtä leveä kuin Be-Gen pisimmässä nokkamallisessa lepo-ohjaamossa, jota ei tosin tuotu Suomeen tiettävästi yhtään kappaletta uutena. Jos vain seinillä olisi korvat... on varmaan yksi tunnetuimmista lajityypin edustajista maassamme. Auto on ollut valmistumisestaan, 2000-luvun alusta lähtien, esillä eri kuorma-autoalan tapahtumissa ympäri Suomea. Pitkää ohjaamoa ei pidä sotkea lyhyempään, neljännesympyrän muotoisella ikkunalla varustettuun lepo-ohjaamoon. Kilpailijoihin verrattuna Läskiposken hytti oli jo markkinoille tullessaan vanhahtava. Umpinaisesta keulasta ja pienestä maskista johtuen moottorin jäähdytin ei puolestaan saanut kesähelteillä tarpeeksi ilmaa, joten usein kuumalla kelillä Pulloposket tulivat vastaan ilman neliön muotoista keulapeltiä. Juokseva vesi ja keittolevyt ovat itsestäänselvyys reissumiesten vaunussa niin omiin tarpeisiin kun vieraiden kestityksestä huolehdittaessa. VAUNUN keulassa sijaitsevassa kamarissa myyntitykit saivat levätä uuvuttavien neuvotteluiden välillä. K YLPYAMMEEN ansiosta matkusta minen on ollut ulko puolisista palveluista lähes riippumatonta harvaan asutussa maas sa suoritetuilla myyntiretkillä. 08/12 13
Se oli varustettu noin 12 hengen neuvotteluosastolla, joka sijaitsi vaunun takaosassa. Keskiosassa sijaitsivat eteisen lisäksi kylpyhuone, WC sekä keittokomero. Sitä kunnostettiin Tampereen Scanialla sivu-, täyte- ja harrastehommina muutaman vuoden ajan. Tässä operaatiossa muun muassa runko lyhennettiin ja teliakselisto vaihtui yhteen taka-akseliin. Tuolloin presidentti oli kummastellut, miksei kyydissä saa olla ajon aikana, ja luvannut järjestää asian kuntoon seuraavaa kertaa VAUNUA ei ole tehty bussista kuten joskus kuulee epäiltävän, vaan se on tehty tilauksesta Scan-Autolle vuonna 1959. AIK AK AUTENSA modernissa ohjaamossa sisämelu on kahdeksankympin vauhdissa noin 85 desibeliä. Erikoista vaunussa on se, että siinä saa kuljettaa ajon aikana kymmentä matkustajaa. Koska jälleenmyyntiverkostoa ei ollut, oli kaupanteko varsin työlästä automyyjien kiertäessä lähes hiihtämällä harvaan asuttua maata esitereppu selässä. Ennen kaikkea siitä haluttiin vetäjä Scan-Auton omistuksessa olevalle erikoisperävaunulle. Vaunun historia juontaa juurensa 50-luvulle, jolloin Scan-Auto toden teolla ryhtyi valloittamaan Suomen markkinoita. Auton harvinaisuus ja arvo tiedostettiin uusia autoja maahantuovan yhtiön oikeiden pöytien takana . Pieni vedätys nostaa lukemaa jo kymmenellä yksiköllä. Hatunnosto miehille jotka näillä kamppeilla työtään tekivät. 14. Kilvestä käy myös ilmi että Helko on palkittu kultamitallilla vuoden 1950 suurmessuilla. Kuka tietää tapauksesta enemmän? Suurin osa vastaavista Läskiposki-Scanioista on tuhoutunut korjauskelvottomiksi juuri lahon ja ruosteen tehokkaan yhteistyön johdosta. Paloautokauden jälkeen auto siirtyi silloisen Scan-Auton haltuun. Koneelle ja vaihteistolle ei kuitenkaan katsottu olevan tarvetta tehdä mitään. Hyvässä kunnossa säilynyt moottori on merkki auton hyvästä hoidosta ja huollosta. Ettei kuorma-auton osto olisi vaatinut päivien matkustamista pääkaupunkiseudulle, nähtiin maahantuojalla järkeväksi perustaa myyntikonttoreita ympäri Suomea. Tämä vei kuitenkin aikaa jota ei ollut hukattavana, joten päätettiin toteuttaa suunnitelma B. Scan-Auto teettäisi myyntikonttorilla varustetun puoliperävaunun, jolla voisi karauttaa hieromaan kauppoja missä tahansa asiakas asuisikin. Perävaunu tilattiin vuonna 1959 ja se valmistuikin jo saman vuoden puolella. Tikkurilassa toimineen Helsingin Autokori Oy:n eli Helkon valmistama 10,2 metriä pitkä vaunu edusti valmistuessaan alan huippua. VAUNUN valmistekilpi kertoo valmistenumeron olevan 9475. tuskin auto olisi enää 2000-luvulla muutenkaan turmioon joutunut, mutta hyvä näin. Moottorin ympärillä olevat apulaitteet sekä jarrut uusittiin täysin tulevia kilometrejä varten. Helkon huipputyötä Miksi maahantuojan omistukseen hankitusta Pattipäästä sitten tehtiin rekanvetäjä. Luvan saannista kulkee huhu, jonka mukaan Urho Kekkosta olisi kestitty uudessa vaunussa
Vaunun puurunkoa ja verhoiluja on uusittu. varten. Vaunun päiväkirjassa vilahtelevat asiakkaiden nimet ovat tutun kuuloisia monista tänä päivänäkin voimissaan olevista yrityksistä kuin myös kadonneiden kuljetusliikkeiden takaa. Vain vaunun elämää Vaunun rakentamisessa ei selvästikkään ole nuukailtu. Vetäjänsä ohella se kilpailee kiinnostavuudesta ja yhdessä ne muodostavat ennennäkemättömän ja ainutlaatuisen kokonaisuuden vailla vertaa. SCANIA-VABIS LB 76 V UOSIMALLI 1966 MOOT TORI DS11, ahdettu 6-sylinterinen diesel, iskutilavuus 11-litraa, teho 240 hv VAIHTEISTO synkronoitu, 10 vaihdetta ALUSTA 4x2-tyyppinen vetoauto, akseliväli 3 metriä, ohjaustehostin, 2-piirijarrut PER ÄVAUNU Helko, 1-akselinen puoliperävaunu, vuosimalli 1959 OMISTA JA Scania Suomi Oy 15. Viimeisenä Helkon veturina toimi kaksiakselinen Scania T92, jonka vedossa kierrettiin vielä 80-luvun puolivälissä valtakuntaa esittelyautojen karavaanin kanssa. Vaunu jäi lopulta seisomaan Lohjan Scan-Auton pihaan vuosiksi 90-luvun alun laman seurauksena eikä enää nähnyt esittelykäyttöä kuin vasta 2000-luvulla kunnostuksen jälkeen. Keulassa taas oli majoitustilat kahdelle hengelle, ettei näyttävällä edustusvaunulla liikkuvien tarvinnut yöpyä toisten nurkissa maakuntamatkoillaan. Jos vaunu pystyisi kertomaan kaiken kuulemansa, sillä olisi kerrottavaan merkittävä pala suomalaista kuorma-autoilun historiaa. 680? 000 kilometrin jälkeen moottori on vielä alkuperäisessä kunnossa. Riittävällä säiliöllä on haluttu taata muun muassa veden riittävyys kylpyhuoneen kylpyammeelle. Vaunua vedettiin uutena ScaniaVabis L75:llä eli kaksiakselisella nokkamallin veturilla. Tässä Helkon salongissa ovat viipyneet monet 60- ja 70-luvun autoilijat ja liikennöitsijät niin kauppaa hieroen kuin iltaa istuen. Lopuksi vaunu maalattiin kokonaan ScaniaVabiksen 60-luvun perusväreillä, paprikanoranssilla ja luunvalkoisella. Vaunun sisällä verhoilua uusittiin lievän kosteus- ja homevaurion seurauksena. Kunnostukseen jälkeen vaunu palasi vähintäänkin nuoruutensa loistoon. Kunnostuksen yhteydessä vaunun tukirakenteena ollutta puurunkoa korjailtiin ja pintapeltejä uusittiin joistain kohdista. Halvoista materiaaleista huolimattomasti rakennettuna se tuskin olisi enää muistona noilta ajoilta. Niin näkyvät kuin 08/12 luukkujen takana olevat rakenteet ja materiaalit huokuvat laadukkuutta. Varustukseen kuuluu esimerkiksi oma aggregaatti sekä kuution vesisäiliö. Vetoauto toimi samalla esittelyautona, jota oli hyvä esitellä kaupan hieronnan lomassa
16
Ulkonäöltään erikoinen, tekniikaltaan mielenkiintoinen. David Brown 2D täyttää nämä tunnusmerkit helposti ja sehän tarkoittaa ilman muuta syvempää tutustumista aiheeseen. Haapavesi 17. Riviviljelijän erikoinen David Brown 2D -koneenkantaja Suomessa harvinainen, Euroopassa yleisempi
David Brown 2D Teksti: Juha Pokki Kuvat: Paula Tavasti 18 D avid Brownin Melthamin tehtailla, Yorkshiressä alettiin vuonna 1956 valmistamaan hieman normaalista maataloustraktorista poikkeavaa laitetta. Linja polkaistiin käyntiin ja ensimmäiset koneenkantajat löysivät tiensä uusille omistajilleen. Kevyttä kätevää 2D oli suunnattu pientilallisille ja kauppapuutarhoille käytännön riviviljelyä helpottamaan. Koneenkantaja, ?tool carrier? oli nimitys tälle punaiselle eriskummallisen näköiselle laitteelle. Suunnittelutyö oli aloitettu jo toisen maailmansodan aikoihin, mutta maanpuolustuksellisten ponnistelujen sekä sitä seuranneen jälleenrakentamisen vuoksi asiat laitettiin tärkeysjärjestykseen, ja vasta 50-luvun lähestyessä myöhempää puoliskoaan päästiin David Brown 2D:n kokoonpanon alkuun. siis päinvastoin kuin perinteisessä traktorissa. Muista poikkeavia ratkaisuja Työkaluja löytyi useampaan eri tarpeeseen. Itse. Mikäli omistaja malttoi kuitenkin käyttää omaa harkintakykyään ja valjastaa koneen siihen tehtävään, mihin se järkevimmin näytti sopivan, eli riviviljelyyn, ei ongelmia tullut vastaan. Aika oli otollinen tämänkaltaisille koneenkantajille. Kyntöaura, riviaura ja joustopiikkiäes olivat varmasti käytetyimmät, mutta myös niittokone ja puskulevy löytyivät valikoimasta. Lisäksi erilaisia omia patentteja keksittiin tarpeen vaatiessa. Toki koneen luvattiin mainoksissa pystyvän lähestulkoon samaan kuin tavallinenkin traktori, mutta kuten tunnettua, käytäntö ja mainoslauseet eivät aina kulje käsi kädessä koko matkaa loppuun saakka. Laitteille ominaista oli suhteellisen kevyt rakenne ja siihen mitoitettu teho sekä yhtenä tärkeimmistä seikoista säädettävä raideväli. Näin istutusvakojen- ja penkkien jako ei muodostunut ongelmalliseksi ja kallisarvoiset maan antimet pysyivät renkaiden ruhjomattomissa. Takana oli myös vetokoukku, mutta ei luonnollisestikaan nostolaitetta, rakenteen ollessa ikään kuin käänteinen. David Brown 2D oli varustettu 2-sylinterisellä nelitahtimoottorilla, joka kehitti 14 hevosvoimaa. Myös muut valmistajat, kuten Allis-Chalmers ja Fendt toivat markkinoille vastaavanlaisia kehitelmiä. Jo edellisenä vuonna oli suuri yleisö päässyt Smithfieldin maatalousnäyttelyssä näkemään prototyyppimallin ensiesittelyn, ja koska vastaanotto oli positiivinen ja tilausta tuotteelle tuntui olevan, ei Taavetin pajalla suotta kainosteltu. David Brown 2D:n raideväliä oli mahdollista säätää 100 ja 173 senttimetrin välillä sopivaksi katsottuun kohtaan. Kuljettajalla oli näkyvyys suoraan työkalun suuntaan, sillä moottori oli sijoitettu ikään kuin istuimen taakse ja työkalut kiinnitettiin kuljettajan eteen
Laitteen kunnostuksessa on päästy lähinnä ehostuksella. Aika 50-luvun lopussa oli otollinen tämänkaltaisille koneenkantajille. Näitä saavutettuja nopeuksia hillittiin rumpujarruilla. Paineilman voimalla Yksi harvinaisemmista ratkaisuista oli paineilmatoiminen nostolaite. 08/12 Traktorissa oli kompressori ja runkoputki toimi painesäiliönä. Iskutilavuutta tässä ilmajäähdytteisessä dieselmoottorissa oli vajaat 1,3 litraa ja vaihdelaatikosta löytyy arvottaessa neljä täysosumaa eteen ja yksi taakse. Air-Liftiksi kutsuttu nostolaite toimi kahden sylinterin avulla, jotka sitten säätivät työkalukiskon korkeutta kuljettajan kahvanvetojen mukaan. Toisin sanoen erillistä säiliötä paineistetulle ilmalle ei ollut ja tästä tilaa säästävästä ratkaisusta laite saikin monta kiittävää lausuntoa. ERIKOISEN näköinen laite tuo pohjolan perukoille tuulahduksen jotain perin brittiläistä. TEKNIIKK A on pitänyt pintansa vuosikymmenestä toiseen. Tiukkaan pakattu ilma oli muussakin käytössä kuin vain työkalujen asemoinnissa. Paineilman ulosotto renkaiden täyttämistä varten oli vakiovarusteena ilmeisesti jokaisessa vuosimallissa. Vuosien 1956 ja 1961 välillä valmistettu koneenkantajatraktori oli melkoinen työmuurahainen ja jälleen kerran mainosmiehiä kuuntelemalla selviää kunnioitettava fakta. Maantienopeudeksi ilmoitettiin noin 15 kilometriä tunnissa ja varovaisemman, joskaan ei aivan liioitellun hitaan menon pelloilla takasi 3,2 tuntikilometrin suuruinen minimivauhti. Hehtaa- AIK A AN ennen anatomisesti muotoiltuja istuimia peltiä taivuttettiin hieman ja tuloksena on jakkara jolla pitää pärjätä. 19. Laitteille oli ominaista kevyt rakenne ja säädettävä raideväli. asiassa kyseessä oli tarkkaan ottaen kolmisylinterinen moottori, jonka yksi sylinteri oli suunnattu alaspäin ja sen tehtävänä oli öljypumppuna toimiminen
Vesa Rytky aukaisi myös mielenkiinnon vuoksi moottorin, mutta eipä silläkään osastolla paljoa tekemistä ollut. Nykyään kaikki mieluummin piilotetaan näkyiltä virtaviivaisesti. KUN puhutaan yksinkertaisuudesta, aletaan tässä olla sanan varsinaisessa merkityksessä. Niinpä hän ilmoitti olevansa kiinnostunut ja palaavansa seuraavana aamuna hakemaan jäämistön, mikäli sitä ei siihen mennessä olisi hukattu. Yleensä esimerkiksi oppilaitosten käytöstä eläkkeelle jäävä kalusto onkin hyvässä kunnossa ja suhteellisen vähällä käytöllä pidettyä. Vesan mielenkiinto heräsi ja asiaan tarkemmin perehdyttyään hänelle selvisi, että myös kone olisi paikan päällä, mutta pian kaatopaikkajyrän alla tai romumiehen pilkottavana. Hyvin mahdollista, riippuen tietysti kaikesta, mutta ei Taavetti mikään alitehoinen suorittaja kokoonsa ja rakenteeseensa nähden ollut. MONENL AISET yksityiskohdat jättävät tilaa ajatuksille ja pohdinnoille käyttötarkoituksistaan. Onnekas pelastus Haapavedellä asusteleva Vesa Rytky omistaa yhden Suomessa harvinaisista David Brown 2D -koneenkantajista. Kone oli kuin olikin tallella vielä seuraavana aamuna ja löysi uuden omistajan Haapavedeltä. Hyvin säilytetty on helppo kunnostaa Laite oli omistajanvaihdoksen aikaan täysin hyväkuntoinen. Kun se oli kunnossa, oli asia sillä loppuun käsitelty ja kone laitettiin takaisin kasaan. 20 TARK A AN tutkittuna huomaa, miten ennen osatkin saatiin näyttämään tietyllä tavalla kauniilta ja muotoilluilta. David Brown 2D rin alan väitettiin tulevan kynnetyksi noin kahdeksassa tunnissa David Brown 2D:n voimalla. Alun perin tämän yksilön piti nähdä maailmaa uusin silmin nauloina ja muina terästeollisuuden lopputuotteina tai kaatopaikan täytteenä. Hänellä kone ei koskaan ole ollut työkäytössä, vaikka yhteinen taival onkin kestänyt jo parisenkymmentä vuotta. Onnetar kuitenkin puuttui Tämä yksilö oli jo tuomittu kaatopaikkajyrän alle tai romumiehen pilkottavaksi, kun kohtalo puuttui peliin. peliin, sillä Vesa sai aikanaan puhelun Invalidiliiton ammattioppilaitokselta, Järvenpäästä. Langan toisessa päässä tiedusteltiin, onko kiinnostusta tämmöisen koneen työkaluille, ennen kuin viedään ne kaatopaikalle ja jatkokäsittelyyn. Ratti ja nostolaitteen ohjaus. Tarvitseeko näin pienessä koneessa muuta ollakaan?. Lopputulos onkin nähtävissä muun muassa tämän artikkelin muodossa. Totta kai pieniä viitteitä käytöstä oli näkyvillä, muttei mitään, mitä ei putsaamalla ja maalaamalla olisi saanut selviteltyä