Se järeämpi Scania LT146 ´79 SIHLMANIE N FORDIT WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi ASTU UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME Kätevästi netistä, vaikka kotiovelle! • Maatalouskoneiden varaosat ja tarvikkeet • Luotettavaa verkkokauppaa jo 10 vuotta • Nopea toimitus tilalle asti Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! Tehokkaat led-valot työpariksi! LED206 lumen 4000 99€ LED250 tai LED204 lumen 1080 • lumen 900 9,90€ LED253 lumen 720 45€ Valikoima verkkokaupassamme kasvaa koko ajan!! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 07/2015 • Hinta 8,90€ TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 41 7 / 2 1 5 • S ih lm a n ie n Fo rd it • S u o m e la n V a lm e tit • U k k o m e st a ri 3 5 5 1 9 6 9 • V a n a ja V A K 2 1 9 5 9 Perinteitä kunnioittava Tupaswillan isäntä ERKKI KAUPPINEN Sammin ja Kasukkalan mäkivetokisat VOIMAVEHKEITÄ Romutusuhan alta hyödylliseksi harrastekoneeksi UKKOMESTARI 74 50 00 -1 50 7 • PA L VK O 20 15 -5 6 41 48 87 45 00 03 15 00 7 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D
Museokortti.fi Yksi vuosi. Kysy lisää! Talliosakkeita löytyy jo ympäri Suomen! • Helsingissä • Vantaalla • Espoossa • Sipoossa • Lahdessa • Turussa • Lempäälässä • Kangasalla • Ylöjärvellä • Hämeenlinnassa Oulussa • Kempeleessä • Vaasassa • Kuopiossa • Rovaniemellä • Kuusamossa • Torniossa • Moo oroidut nosto-ovet • Erillinen käyn ovi vaiva omaan kulkemiseen • Lämminja kylmävesivaraus • La akaivo öljynerotuksella • Viemärivaraus WC:lle • Kameravalvonta • Valaistu, asfal päällysteinen piha-alue Talliosake ratkaisee kaikenlaiset tilatarpeet! TILATARPEIDEN RATKAISIJA Varastotilaksi, harrastamiseen, yri ämiseen ja mm. 0400 565 627 an .paakko@talliosake.fi Juho Sankala, puh. 200 museota. Näin Talliosakkeeseen pääsee käsiksi pienemmällä kertasummalla. MY YTÄ VÄN Ä VU OKR ATT AVA NA Käy öja vara sto laa Talliosakkeeseen sisältyy aina: • Pellitetyt sisäseinät (mahdollistavat mm. 64,90€ Tutustumistarjous!. Talliosakkeeseen kohdistuu yh ölaina, joten makse ava osuus on noin puolet tilan vela omasta hinnasta. 03-2251 948 (avoinna ma–pe 8.30–16.00) Viipale mediat LAATULUKEMISTA! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “K un ei oll ut ra ha a nii n pit i hii piä te lta n re un an alt a sis äll e. harrasteautojen säilytyspaikaksi! Myymme ja vuokraamme yri äjille ja yksityisille laadukkaita käy öja varasto loja. M utt a ky llä sit ä m on ta ke rta a on nis tu ttii n.“ 6 414888 002355 1 5 5 80 02 35 -1 50 5 PAL VKO 2015-50 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi 54 eurolla treenaat kehoasi kuukauden kuntosalilla tai 12 kuukautta aivojasi museoissa. ajoneuvojen pesemisen sisätiloissa) • La assa laadukas epoksipinnoite • Voimavirta mahdollistaa järeämpienkin koneiden käytön • Loisteputkivalaistus helpo aa työskentelyä (Tilaan saa sopimuksesta myös parven) Lisätietoa myyjiltämme tai osoi eesta: www.talliosake.fi An Pääkkö, puh. Osta Museokortti museosta tai verkosta, vaikka heti. /kampanja tai soita tilaajapalveluumme: puh. 69 90 Tilaa lehti kotiin kannettuna: www.suomenhistoria.. nu m er o • 5/2 01 5 Suomen Historia 5/2015 Hinta 8,90€ MAAMME PUOLUSTAJAT URHEILU Partioradistin sotaretket Työväen olympialaiset ja sotainvalidien kisat Sirkusvi ihteen värikkää t vaiheet Hienovaraista ulkopolitiikkaa Muotikenkiä puusta ja paperista Kiertävät tähdet SUOMALAISEN PARHAAT PULA-AIKA Laila Kinnunen – laulajan taival HENKILÖKUVA määräaikaisena 8 numeroa + avaimenperä Tilaajalah jaksi upea metalline n Suomi-av aimenper ä! (arvo 14,90€) Sota-aika • Tekniikka • Muotoilu • Rikokset • Henkilökuvat • Jälleenrakennus • Yhteiskunta Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Lehden löydät myös Lehtipiste istä kautta maan! 44 90 8 numeroa + avaimenperä ovh. Olemme neuvotelleet rahoituksen puolestasi. Ei se oll ut he lp po a, ku n va ht i oli jo ka ky m m en en m etr in pä äss ä. 040 173 2055 juho.sankala@talliosake.fi Talliosakkeiden koot vaihtelevat 24 neliöisistä aina 200 m 2 kokonaisuuksiin. MUSEOKORTTI AIVOT OVAT LIHAS Su om en H ist or ia n 5. Voit toki halutessasi maksaa tilaasi kohdistuvan lainan kerralla pois tai muutamassa erässä. 54€. Olemme ratkaisseet menestyksellä jo satojen yritysten ja yksityisten hyvin erilaiset latarpeet
Pelkästään tapahtumia tulee kierrettyä paljon enemmän kuin niistä tehtyjä juttuja mahtuu lehteen, ja siihen koneja autokuvausreissut päälle. Konekannan kasvaessa työnteko muuttui monella tavalla, eikä aluksi pelkästään parempaan suuntaan. Tulevaan talveen olen kuitenkin ehtinyt muiden hommien ohella valmistautua jo useamman kuukauden ajan. Vaikka aihe on vakava, valistuksen keinot saattoivat olla hyvinkin kevyitä, jopa humoristisia. BSA on purettu osiin ja moottori kiinnitetty pukkiin työpöydälle. Tapio Mäntyniemi Valokuvaaja Tekijältä Vaikka aihe on vakava, valistuksen keinot saattoivat olla hyvinkin kevyitä, jopa humoristisia. Pihalla seissyt vanha pieni hirsirakennus, jonka edellinen asukas jo ehti tuomitsemaan purkukuntoiseksi, on saanut keväästä lähtien huomiota osakseen. Vuonna 1937 asetettiin komitea, jonka tarkoituksena oli perehtyä maaseudun asuntojen kuntoon. Pitkälle on päästy niistä vuosista. Talvi saa minun puolestani tulla. Myös valistuksella oli oma roolinsa työturvallisuuden parantamisessa. 3 07/15 Pääkirjoitus. Pitkä projekti kattoi valtavan määrän taloja. Loppujen lopuksi ei ole kovinkaan kauan siitä, kun ensimmäiset koneet saapuivat helpottamaan ja tehostamaan tuotantoa, rakentamista ja maanviljelyä. Valmistajat tarttuivat turvallisuushaasteeseen, ja ennen pitkää koneiden kanssa työskentelyn riskit vähenivät. Tuumakoon avaimiin on tilattu täydennystä. NE KOVAT AJAT E lämä ja varsinkin työnteko on ollut raskasta lähes koko ihmiskunnan historian ajan. 95 % taloista oli ilman vesijohtoa ja kaksi kolmesta ilman sähkövaloa. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Konekuvaajan kesä on, jos nyt ei kiireistä, niin aikamoista reissaamista kuitenkin. Kova melu, tärinä ja pakokaasut aiheuttivat ajan mittaan ongelmia, eivätkä vaarallisista rakenteista johtuvat onnettomuudet olleet lainkaan harvinaisia. Aluksi työsuojelutoiminnan piirissä olivat lähinnä teollisuuslaitokset, mutta melko pian toiminta laajeni maaja metsätaloudessa työskentelevien piiriin. Sivulta 12 alkava artikkeli avaa työsuojelun historiaa maatalouden näkövinkkelistä nostalgisten julisteiden värittämänä. Raportista nousee esiin esimerkiksi sellainen erikoinen yksityiskohta, että yli kolmannes tutkituista asunnoista oli ilman kivijalkaa. Jo jonkin aikaa jatkunut moottoripyöräintoilu ei näytä laantuvan, mutta prätkien ropaamiselle ei ole ollut kunnon verstasta. Pullistuneet seinät ovat nyt ojennuksessa, eristystä on paranneltu ja puuosia vaihdettu sekä lisätty. Paneloinnin, työpöytien ja hyllyjen asennuksen ja pajan sähköistyksen jälkeen minulla on vihdoin toimiva ja tunnelmallinen moottoripyörätalli. Valtio oli muutenkin huolissaan maaseudun asukkaiden oloista. Puutteet olivat merkittäviä ennen sotia, mutta sotien jälkeinen aika oli asumisen kannalta sitäkin surkeampaa
Tässä numerossa KANNESSA 18 Scania LT146 1979 Petri Virtanen on törmännyt harrasteautonsa kanssa siihen, ettei mallia tai koko autoa uskota Scanian tehtaan tekemäksi. 54 Kivikellarinmäki, Janakkala Janakkalan Kivikellarinmäellä pidettiin taas avointen ovien päivää. 18 24 32 38 4. TAPAHTUMAT 50 Rauta ja Petrooli, Riihimäki Sateinen lauantai verotti kävijöitä Riihimäen perinteisessä suurtapahtumassa, mutta sunnuntai pelasti tilanteen. 38 Vanaja VAK2 1959 Hienosti entisöityyn tonkka-ajan maitoautomalliin on nykyisellä omistajalla Aulis Hartikaisella veriside. 32 Ukkomestari 355 1969 Arto Ryyppö pelasti Nuffi-alustaisen Ukkomestarin romutukselta omiin nurkkiinsa. 58 Sammin mäkivetokisat, Siikainen Ensi vuonna kymmenen vuotta täyttävä Sammin vetokisa houkutteli entistä enemmän pieniä vanhoja traktoreita. 44 Suomelan Valmetit Suomelan tilan pelloilla on työskennelty Valmeteilla jo vuodesta 1953. Satuimme paikalle parahiksi sokerijuurikkaan noston aikaan. KONEET 24 Sihlmanien Fordit Sihlmanin veljeksillä on yhteensä neljä nelitonnista Fordia 60ja 70-luvuilta. Kunnostusprojektissa ovat ahertaneet Arton langot ja 16-vuotias Jori-poika. Painotus on talonpoikaisantiikissa, mutta paljon koneitakin löytyy. Konetta löytyy patinoituneena, entisöitynä ja vieläpä uudenveroisenakin. 56 Wanhat Wehkeet, Iitti Reipas kolmevuotias konetapahtuma oli hajautettu kolmeen eri paikkaan, ja ohessa järjestettiin 14 kilometriä pitkä pyörämarssikin
78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttiset valokuvat tarkentavat tällä kertaa kaivinkoneisiin. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Johanna Helin: 050-4147 550 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä.. 62 Kasukkalan mäkiveto, Lappeenranta Vielä melko nuori vetotapahtuma kelpuutti mäkeen traktoreiden lisäksi kuorma-autot. 64 Maxpo 2015, Hyvinkää Maanrakennusja ympäristönhoitokoneiden näyttelyssä oli mukana myös veteraaniosastoa. 58 64 72 Kotimainen Lacta-separaat tori kelpasi aikoinaan vientiinkin. 5 07/15 50 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. TILAAJAPALVELU Puh. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja erikoisuuksia vanhojen koneiden maailmasta. 76 Markkinat Torilla tavara taas vaihtaa omistajaa. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 66 Seppiä ja mestareita Tupaswillan isäntä Erkki Kauppinen on perinnerakentamisen mestari. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Materiaali: Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Sen avulla karjatalous muuttui omavaraistuotannosta rahatulon tuottajaksi varsinkin harvaan asutuilla seuduilla. Ojanen, Harri Onnila, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 72 Separaattori koneellisti karjatalouden Separaattori oli vuosikymmenten ajan Suomen yleisin maatalouskone. ARTIKKELIT 12 Valistusta vaaroista Teollisuuden piiristä lähteneillä työsuojelujulisteilla pyrittiin vähentämään myös maaja metsätalousalalla työskentelevien tapaturmia ja vaaratilanteita
Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia K onepajatoiminnan juuret Lappeenrannassa ulottuvat vuoteen 1886. Aivan aluksi konepaja valmisti muun muassa rekiä armeijalle ja teki huoltotöitä sähkölaitoksella sekä telakalla. Lappeenranta. Sotakorvausteollisuudessa konepaja kantoi kortensa kekoon valmistamalla metallityöstökoneita. Lappeenrannan konepajan historia. Into Pitkänen teki pitkän uran konepajan palveluksessa ja toimi pari vuotta sen toimitusjohtajanakin 1960-luvun lopulla. 6. Siksikin teknillisen yliopiston kustantamaa kirjaa on tervehdittävä ilolla. Yhden tärkeän sisäpiiriläisen tiedot ovat näin kaikkien saatavilla siinä muodossa kuin hän ne ylös kirjasi. Kirjassa käydään viihdyttävällä tavalla läpi myös pääaiheeseen liittyviä hapuilevampia yrityksiä kuten konepajayrittäjien liikekokeilut julkisen liikenteen puolella ja konepajan lyhyt venemoottorien rakennusvaihe. Välillä taas yksityiskohtia on liikaa: esimerkiksi tonttikauppoja kirjassa on käsitelty piinallisenkin tarkasti lainhuutopäivämääriä myöten. Sen teksti on monin paikoin omakustannetasoa, mikä on akateemisessa julkaisussa vakava ongelma. Kuvakirjana teos on erinomainen ja historiikkinakin pääosin toimiva. Ei liene sellaista teollisuudenhaaraa, johon Lappeenrannan konepaja ei olisi jälleenrakennuksen hulluina vuosina tuotteitaan toimittanut. Oikoluvun puute näkyy lyöntivirheinä ja huolittelemattomana kielenä, muu toimittamattomuus ajoittaisena toistona ja vaikeaselkoisuutena. Nyt julkaistu kirja koostuu Janne Pitkäsen pojan Into Pitkäsen muistiinpanoista. Kirja on kuitenkin vastaansanomattoman kaunis, havainnollinen ja ainutlaatuinen dokumentti vanhasta metalliteollisuudesta. Neuvostotarkastajan kelpo kestityksellä rajan yli keploteltu huonompi sotakorvauserä on jo hersyvää huumoria. Kuvat työmenetelmistä, tuotantotiloista ja konepajan tuotteista ovat varauksettoman upeita. 50ja 60-luvun taitteen suhdanteiden nopean vaihtelun myötä konepajan vaikeinta toimintavuotta saattoi miltei heti seurata paras tulosvuosi. Sodan jälkeen toiminta laajeni voimakkaasti: koneita ja tarvikkeita toimitettiin kaivoksille, paperitehtaille, voimalaitoksille ja sokeritehtaille. Tuore historiikki käy läpi myös varhaisimpia vaiheita, mutta pääpaino on aikavälillä 1918–1977, Kusti Lappalaisen ja Janne Pitkäsen luoman sukuimperiumin suurissa kehitysvuosissa. Niillä lienee oma merkityksensä paikallishistorian harrastajien kannalta, mutta yleisesti suomalaisen teollisuuden historiasta kiinnostuneelle niillä on vähän annettavaa. Yksittäisten suomalaisten teollisuusyritysten historiikit ovat yleensä olleet yritysten omia julkaisuja. Parhaimpia hetkiä kirjassa ovat historiallisesti merkittävien tilanteiden tuominen ihmisten tasolle hauskallakin tavalla. Joskus kohtuullisen hankalistakin teknisistä aiheista puhutaan selventämättä. Rautakourien tarinalla on ehdoton paikkansa jokaisen koneja teollisuushistorian harrastajan hyllyssä. Kirja-arvio: Lappeenrannan konepajan historia Rautakourien tarina on julkaistu tänä vuonna, mutta sen tekstin insinööri Into Pitkänen kirjoitti jo 1980-luvulla. Laajempaa historiallista perspektiiviä saa myös konepajan vuosikertomuksista, joita kirjan loppupuolelle on lainattu. Sota-aikana Lappeenrannan konepaja toimi huoltokonepajana. Telakkatoiminta työllistikin konepajaa huomattavasti ennen sotia, ja esimerkiksi laivakattiloita valmistettiin runsaasti. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Toisaalta tämä ratkaisu ei läheskään aina palvele lukijaa. Into Pitkäsen muistiinpanojen julkaiseminen sellaisenaan on yhtäältä perusteltu ratkaisu. Teksti on ruokkoamatonta. Pitkänen, Into 2015: Rautakourien tarina. Toimittanut Pertti Kolari
Laukaa Laukaan Tupaswillan Joulumarkkinat Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi 7 07/15. Janne Pellisen traktori on tietysti Belarus 825, kuten leipätekstissä kerrottiin. Vuosimalli on -68 tai -69; Matti ei ole varma, sillä traktori ei ole ollut rekisterissä 20 vuoteen. Kiitos valppaille lukijoille korjauksista. Vaasa Konepäivä Vaasan Autoja Moottorimuseolla MARRASKUU 8.11. Takakuormain on paikallisen sepän 135-Massikkaan tekemä laite, mutta Matin mukaan se nousee se Minilläkin, kun ei liikaa ahnehdi. Pian lehden ilmestymisen jälkeen saimme toimitukseen surullisen viestin, että juttu jäi viimeiseksi, mitä Reijosta hänen eläessään tehtiin. Scammell-yhdistelmän omistajan nimi on Tuure Hulmi. Reijo Alho alkoi järjestää perinnekonetapahtumaa jo 1990-luvun alussa. OIKAISUJA Viime numeron jutussa Huittisten wanhat konneet -tapahtumasta sivulla 58 oli pari virhettä. Zetor-traktorin malli on 25. Trendi löysi pian tänne susirajallekin, ja Kowan Teknolokian Päivät kasvoivat kasvamistaan. Takaja etuvanteissa oli painot, kun kone tuli Laasaselle. Hänellä oli ensi käden tietoa vastaavien tapahtumien suosiosta muualla Euroopassa. Mini-Nuffi ilmoittautuu Reijo Alho 20.8.1936–22.9.2015 Viime numeron BMC Mini -traktorin esittelyssä pyysimme tietoja muista Suomen yksilöistä. Vanhojen Koneiden toimitus ottaa osaa harrastajapioneerin poismenon johdosta. Vantaa Vantaan Antiikkija Keräilymessut, Vantaan Energia Areena 28.–29.11. Tampere Suomen Kädentaidot, Messukeskus 21.–22.11. Matin isä osti minikoneen jostain näyttelystä, mahdollisesti Vetelin maatalousnäyttelystä. Tässä oikeat tiedot: Allis Chalmers ED40 -traktorin omistaa Veli-Matti Korjonen. Traktorimarssi kulttuurimaisemassa -artikkelin kuvatekstiin sivulle 53 oli eksynyt väärä merkki. Tapahtumien järjestämisen lisäksi Reijo Alho muistetaan yhtenä maamme tunnetuimmista keräilijä-kunnostajista ja paikallisen konetietouden vaalijoista. Vanhojen Koneiden viime numerossa esittelimme seppämestarina Reijo Alhon, jonka perustamat Kowan Teknolokian Päivät olivat ensimmäisiä merkittäviä suomalaisia masinistitapahtumia. 2000-luvulla teknologiapäivistä sikisi toinen taiteellisempi tapahtuma, Ramsöön Moottorimusiikin Festivaali, jossa esiintyi maamme eturivin artisteja. Lohja Stadin Pärtsäreitten rompetori, City-Marketin parkkihalli 13.–15.11. LOKAKUU 24.10. Reijo ymmärsi esimerkiksi maamoottoreiden kulttuuriarvon jo silloin, kun noita historiallisia jääänteitä kohtaan ei vielä tunnettu juuri mitään yleistä mielenkiintoa. Heinola Heinolan Antiikkija Keräilymessut, Heinolan VPK-talo JOULUKUU 13.12. Reijo Alho nukkui pois pitkän sairauden uuvuttamana 22.9.2015 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Kuvassa oleva Matti Laasasen omistama traktori pitää majaa Vetelissä. Yksi jo ilmoittautui. Laukaa Laukaan Tupaswillan toiminnallinen isänpäivä 8.11. Traktoriin on vaihdettu eturenkaat ja vesipumppu
Moottorin tilavuus on 0,26 litraa ja teho kolmisen hevosvoimaa 2500:llä kierroksella. Suomen Kellomuseon näyttelyssä kuullaan, kuinka kulkuvälineet toivat mukanaan yhtenäisen ajan ja miten kellot ovat eri aikoina toimineet navigoinnin apuvälineinä. Nyt se viettää eläkepäiviä Pirkanmaan suunnalla. Villiers valmisti myös pieniä paikallismoottoreita kaikkeen mahdolliseen käyttöön maatiloille, rakennuksille ja teollisuuteen. Museo on avoinna ti, to ja pe 11–18, ke 11–20, la ja su 11–17. Kellot kulkuvälineissä -näyttely Kellomuseossa Tulevaisuudessa matka metrolla Espoon Tapiolasta Rautatientorille kestää 14 minuuttia, mutta mikä olikaan matkaaika sata vuotta sitten. Rekkaparkki Brittiläiset Villiers-moottorit lienevät tuttuja kaikille moottoripyöräharrastajille, ja löytyipä Villiers-voimanlähteitä aikoinaan myös ruohonleikkureista ja puutarhatraktoreista. Kuvissamme ilta-auringosta nauttii Villiers Mark 25 -nelitahtikone vuodelta 1945. Kellomuseo sijaitsee näyttelykeskus WeeGeessä Espoossa osoitteessa Ahertajantie 5. Tämä kone on tehnyt elämäntyönsä pääosin betonimyllyn pyörittäjänä. Lisäksi näyttelyssä voi saada jo hieman esimakua syksyllä 2016 toimintansa aloittavan Espoon metron tunnelmasta sekä testata leikkimielisessä pelissä, kuka onnistuu valitsemaan matka-ajaltaan nopeimman kulkuvälineen. Kokonaispaino on osapuilleen 30 kiloa. 8. Museoon on vapaa pääsy. Pieni paikallinen Metrolla Espooseen – ?ellot kulkuvälineissä -näyttely on avoinna Suomen Kellomuseossa 8.5.2015–10.4.2016. Kulkuvälineiden vauhdin kiihtyessä ajan ja paikan suhde on muuttunut ja maailma kutistunut. Villiers on bensa-petrolikäyttöinen. Samalla tutustutaan matkalla mukana kulkeneisiin ajannäyttäjiin sekä siihen, miten kulkuvälineiden ja kellojen kehitys ovat yhdessä muuttaneet kuvaamme maailmasta
Vallankumouksellinen oli myös helppokäyttöinen, taloudellinen ja kevyt voimanlähde, sillä traktorissa puksutti raakaöljyä ahmiva polttomoottori. Kuvan aura-ankkurissa on nivel, jonka ansiosta varsi voi liikkua. Harva maakrapu tietää, että on olemassa myös sellainen auratyyppi, jonka on tarkoitus tykkänään juuttua maahan. Muutoin näiden kahden auran toimintojen pitääkin sitten ihannetilanteessa olla täysin toisistaan poikkeavia. Tässä palvellaan uusia tulokkaita ja vanhoja yhdistyksiä, jotka kokevat yhdistystoiminnan vetämisen liian raskaana. Oikeastaan kyse on ankkurista, ja maa on tässä tapauksessa vesistön pohjaa. 9 07/15. John Deere ja IH-traktorikerhot ovat jo toimineet yhdistyksen alajaostoina, ja niiden toiminta jatkuu ennallaan. Aura, jonka on tarkoitus jäädä kiinni John Deere keksi aikoinaan kyntömiesten riemuksi kiillotetusta teräksestä valmistetun kyntöauran, johon savi ei tarttunut yhtä pahasti kuin vanhoihin valurauta-auroihin. Otsikkomme ei kuitenkaan tarkoita yleisesti venäläisiä traktoreita. Maminin oppi-isä oli itse F. ”Halusimme selkeyttää hallintoa. Puheenjohtaja Paavo Vilmingon mukaan nyt toimintaa voidaan helpommin laajentaa aktiivien haluamaan suuntaan. ”Kentällä on kiinnostusta uuteen laajempaan toimintamalliin. (Wikimedia Commons) Tämän vuoden Rauta ja Petrooli -tapahtuman yhteydessä pidettiin Fordson Club Finland ry:n vuosikokous, jossa päätettiin muuttaa yhdistyksen nimi muotoon Masinistit ry. A. Blinovin pioneerivetäjähän oli toiminut vielä höyryvoimalla. Valmistusmäärät jäivät kuitenkin pariin hassuun kappaleeseen, sillä ensimmäinen maailmansota katkaisi traktorirakentelun. Mutta niistä lisää myöhemmin. Kyntöauralle ja aura-ankkurille on yhteistä se, että molempien tulee upota maahan hyvin nopeasti. Fordson Clubista tuli Masinistit ry Venäläinen Traktori Eipä unohdeta itäkoneita. Aktiiviset toimijat pääsevät meidän kauttamme järjestämään tapahtumia ja mukaan varsinaiseen konetoimintaan, mutta heidän ei tarvitse pyörittää yhdistystä”, Vilminko kuvailee muutoksen taustoja. Muutoksen myötä Fordsontraktorikerho jää uuden yhdistyksen alajaostoksi. Venäläistä Traktoria valmistettiin 25ja peräti 45-hevosvoimaisena versiona. Sodan jälkeen päivänvalon näki vielä kaksi Maminin suunnittelemaa traktoria, Gnom ja Karlik, eli mahtipontisen isänmaallisen nimen jälkeen vaatimattomammin ristityt Tonttu ja Kääpiö. Maminin vuonna 1912 valmistunut traktori oli puolestaan ensimmäinen todella käyttökelpoinen venäläinen pyörätraktori. Nyt uusi yhdistys on hallinnollisesti kaikkien kolmen traktorikerhon yläpuolella”, yhdistyksen tapahtumavastaava Ari Ojala kertoo. Venäläinen Traktori eli Russki Traktor on nimittäin Jakov Vasiljevitš Maminin (1873–1955) suunnitteleman ja valmistaman traktorin nimi. Yhdistyksen edustajat tähdentävät, että tarkoitus ei ole ajaa alas vanhoja kerhoja vaan korostaa laajan yhteenliittymän oikeaa luonnetta. Blinov eli maailman ensimmäisen telatraktorin kehittäjä. Fordson-kerhohan ei ole näiden muiden kerhojen kattojärjestö
Kylässä pyörähti viitisenkymmentä vierasta, joille uusi sukupolvi esitteli innokkaasti koneita. Rekkaparkki Pulkkisen perinnepäivä Asko Pulkkinen Kuopion Vehmersalmelta lähetti toimitukseen kuvia Kuljetus Pulkkisen perinnepäivästä. 10. Konttisen Pekka soitteli haitaria ja ulkoilutti samalla Jyry-Sisuaan traktoriemme seuraksi.” Kiitos Askolle tapahtumaraportista ja kuvista. Päivää vietettiin hyvässä säässä hirvisoppaa ja nokipannukahveja nauttien. Näin Asko kirjoittaa saatteessaan: ”Tässäpä kuvia perinnepäivästämme 25.9.2015
| www.moottorihiomo.. Vuosien saatossa ovat tutuksi tulleet myös vanhojen koneiden moottorit . Myös ruotsinkielisiä. Tarjoa! Deeren Deeren alkuperäisvaraosat ja lisävarusteet Myös vanhemmat ja erikoisemmat mallit, purkuosat, PartsCountry varaosat, JD oheistuotteet ja Castrol öljyt. Laukkanen Oy Pyhällöntie 41, Lieto • Puh. MERKKIEDUSTUKSET: SEINÄJOEN MOOTTORIHIOMO Rajatie 48, 60120 Seinäjoki | Puh. Ostamme myös. 06-4149 511, 040-596 1409 info@moottorihiomo.. MOOTTOREIDEN ERIKOISLIIKE PALVELUKSESSANNE MOOTTORIHIOMO HUOLTAA JA KORJAA MOOTTORIT Moottoriexpertti Seinäjoen Moottorihiomo on jo vuodesta -66 asti palvellut asiakkaitaan mitä erilaisimmissa moottorialan huolloissa. -renkaat Meillä hyvä valikoima renkaita ja sisärenkaita myös entisöitäviin koneisiin. Konehuolto T. WWW.OHJEKIRJA.ORG 040-4144 700 OHJEKIRJOJA traktoreihin ja puimureihin. Korjausoppaita mm. Zetor, IH, MF, Leyland, Ford, CaseIH, DB. NDI Finland Oy Vanhat Koneet -tilaajapalvelu: 03-2251 948, ma-pe 8.30-16.00 tilaajapalvelu@ vanhatkoneet.fi Kun muutat , kerro se myös meille! www.facebook.com/vanhatkoneet. 0500-226 028 www.konehuoltolaukkanen.. MOOTTORIKONEISTUKSET MYÖS VANHOIHIN KONEISIIN VALMET, NEW HOLLAND JA DEUTZ TRAKTORIEN, JA TYÖKONEIDEN EGR-NOKKIEN POISTOHIONNAT. www.ndi.
12
Erilaisen painotuotteiden kuten julisteiden ja varoituskilpien lisäksi työsuojelua tuotiin työväestön piiriin järjestämällä työturvallisuuskampanjoita. Alun perin teollisuuden piiristä lähteneellä työsuojelutoiminnalla pyrittiin vähentämään myös maaja metsätalousalalla työskentelevien tapaturmia ja vaaratilanteita. 1950-luvun työsuojelujulisteissa muistuteltiin oikeista työtavoista sekä tapaturmien ennaltaehkäisystä. 13 07/15. Teollistumisen alkuaikoina Suomessa seurattiin työsuojelukampanjoinnissa Saksan ja Englannin esimerkkiä. Vaikka aihe saattoikin olla vakava, siirryttiin valistuskuvissa sarjakuvamaisempaan tyyliin ja niistä löytyi jo huumoriakin. Julisteissa kuvattiin hyvinkin realistiseen sävyyn tilanteita, joissa esimerkiksi suojalaitteiden käyttämättä jättäminen oli aiheuttanut sormien menetyksen. Työsuojelujulisteet ovat esitelleet turvallisia työtapoja sekä varoittaneet erilaisista tapaturmista läpi 1900-luvun. Teollisuuden ja koneellistumisen myötä työn luonne oli muuttunut. Työsuojelun juuret tehdastyössä Suomalaisen työsuojelujärjestelmän juuret ulottuvat 1800-luvulle, jolloin teollisuuden parissa ryhdyttiin kiinnittämään huomiota tehtaissa tapahtuviin tapaturmiin. Tämä sai tehtaanpatruunat kiinnostumaan työsuojelusta, ja vähitellen ymmärrettiin työturvallisuuden Teksti: Mari Immonen • Kuvat: Työsuojeluhallinto Vuonna 1909 avattiin Helsingissä Työväensuojelusja huoltonäyttely, jonka tarkoituksena oli valistaa työväestöä työtapaturmien vaaroista. VALISTUSTA VAAROISTA J o vuonna 1895 säädettiin tapaturmavakuutuslaki, joka velvoitti työnantajat ottamaan vastuun työntekijöiden tapaturmista. 1940-luvulla keskityttiin varoittamaan työläisiä työkoneiden vaaroista sekä huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä aiheutuvista vaaratilanteista. Uusien laitteiden ja raakaaineiden käytöstä sekä niissä piilevistä vaaroista tietämättömät työntekijät joutuivat vaaratilanteisiin ja altistuivat erilaisille ammattitaudeille. vastuulaki korosti työnantajan vastuuta työläisten tapaturmissa. Tästä alkoi laajemmassa mittakaavassa tapaturmavalistus, joka vähitellen ulottui koskemaan myös maaseudun työväestöä. Vuonna 1895 säädetty tapaturmavakuutuslaki eli ns. Kotimaista työsuojelumateriaalia ryhdyttiin sittemmin tuottamaan muun muassa Suomen tapaturmavakuutuslaitosten liiton sekä Tapaturmantorjuntayhdistyksen toimesta. Kuvassa näyttelyn maatalouskoneita esitellyt osasto. Vanhat työsuojelujulisteet osoittavat, että keinot työväestön valistamiseen vaihtelivat eri vuosikymmeninä. Nykyisin Työsuojeluhallinnon alaisuuteen kuuluva työsuojelunäyttely toimii Tampereella
Vuonna 1902 perustettiin Maatalousseurojen Väliaikainen Konetarkastuslaitos ja jo seuraavana kesänä hevosharavien ja juurikaskylvökoneiden testaus aloitettiin Domarbyn kartanossa Helsingin pitäjässä. Vuonna 1929 koetuslaitoksen toiminta siirtyi Järvenpäähän Maatalousnormaalikoulun maatilalle. Maatalouskoneiden koetustoiminnan alkuunpanevina voimina toimivat konekauppiaat, maatalouden neuvontajärjestöt sekä viljelijät itse. Koneiden koetushalli rakennettiin Tikkurilaan. merkitys myös tehtaan tuotannolle. Varhainen koetustoiminta liittyi olennaisesti koneiden laadun tarkkailuun. Helsingin Malminkartanoon rakennettiin toimitilat Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitokselle eli Vakolalle, jonka tehtäviksi tuli koneiden koetus, tutkimus, kehitys ja myöhemmin myös standardisointi. Vuonna 1957 maatalouskoneiden tuontia rajoittanut säännöstely poistui ja traktoreiden suuren kysynnän vuoksi Suomeen yritettiin tuoda lähestulkoon kaikkia maailmalla valmistettuja merkkejä. Maatalouskoneiden koetustoiminta muuttui viralliseksi vuonna 1921, kun maatalousministeriö vahvisti toimintasäännöt ja varasi koetuslaitokselle määrärahan. Maatalouskoneet ja työturvallisuus Maatalouden koneellistumisen myötä työnteossa hyödynnettyjen koneiden ja laitteiden toimintaa ja turvallisuutta testattiin maatalouskoneiden koetustoiminnalla jo 1900-luvun alussa. Maahantuodut traktorit joutuivat Vakolan koeMAATALOUDEN TYÖSUOJELU 1940-luvun työsuojeluvalistuksessa kiinnitettiin huomiota työmiesten elintapoihin ja erityisesti alkoholin aiheuttamiin vaaroihin. 1960-luvulla moralisoiva lähestymistapa sai väistyä ja julisteiden kuvat muuttuivat humoristisempaan suuntaan. Julisteissa kuvattiin tilanteita, joissa suojalaitteiden käyttämättä jättäminen oli aiheuttanut sormien menetyksen. 14. Sodan jälkeen ryhdyttiin maatalouskoneiden koetustoimintaa uudistamaan. 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä tehtailla alkoi näkyä vakuutusyhtiöiden työturvallisuusmiehiä ja tarkastajia, jotka järjestivät työntekijöille tapaturmantorjuntavalistusta sekä levittivät erilaisia varoituskuvia. Safety First -toiminnassa korostettiin tapaturmantorjuntaa sekä järjestelmällistä työntekijöiden turvallisuuskoulutusta. Vuonna 1923 Amerikassa kehitetty Safety First -työsuojeluoppi rantautui Suomeen, kun teollisuusjohtaja Serlachius otti toimintamallin käyttöön Mäntän paperitehtaalla. Tapaturmia ryhdyttiin ehkäisemään erityisesti opetusja valistustoiminnalla
15 07/15. Traktoreiden yleistyminen aiheutti maatiloilla tapaturmia kuten kumoonajoja tai häkämyrkytyksiä. Maaja metsätaloudessa työskenteleviä kehotettiin useissa työsuojelujulisteissa kiinnittämään huomiota suojalaitteisiin sekä varovaisuuteen ja turvallisiin työtapoihin. Työsuojelujulisteet muistuttivat ennakoinnin tärkeydestä sekä omasta hygieniasta ja hyvinvoinnista huolehtimisesta. Traktorien turvalliseen käyttöön opasti muun muassa Suomen Tapaturvavakuutuslaitosten Liiton Traktorilla työskentely turvalliseksi -opas. Esimerkkikuvat osoittavat, miten kiire ja välinpitämättömyys johtavat usein onnettomuuteen tai tapaturmaan
16. Työsuojeluvelvollisuuden ulkopuolelle rajattiin ne, joiden apuna maanviljelystyössä työskenteli puoliso, lapset tai vähemmän kuin kolme työntekijää. Vaaratilanteita ja ammattitauteja aiheuttivat esimerkiksi moottorisahan tärinä sekä melu, joka pilasi kuulon. Tapaturmia pyrittiin ehkäisemään tarjoamalla tietoa traktorien toiminnasta ja turvallisesta käyttötavasta. Maataloustyöt työsuojelun piiriin 1800-luvun lopun ensimmäiset työsuojeluasetukset koskivat teollisuuden työväestöä. Tutkimusja koulutustoiminnan kautta Työtehoseura pyrki kehittämään tehokkaita, ihmistä säästäviä ja turvallisia työmenetelmiä. EU-jäsenyyden myötä vastuu maatalouskoneiden turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden testaamisesta siirtyi suoraan konevalmistajille. Asetus koski sellaisia maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen harjoittajia, joilla oli käytössään konevoimalla käyviä maatalouskoneita. 1970-luvun lopulla koetuslaitos muutti Vihdin Olkkalaan. 1950-luvun puolivälissä aloitti toimintansa Työtehoseuran Koneopetuskeskus ja vuonna 1971 Työtehoseuran ammatillinen kurssikeskus. Vuonna 1914 työsuojeluasetuksia uudistettiin ns. ammattivaara-asetuksella, joka toi myös maatalousalan työsuojelun piiriin. Työsuojeluvalistuksessa on eri vuosikymmeninä tuotu esille erilaisia suojavälineitä sekä oikeanlaisia työtapoja, joilla työtapaturmia voidaan estää. Yhdistys perustettiin vuonna 1924 alunperin nimellä Maatalouden Työtehoseura. Vaikka 50ja 60-luvuilla työikäisten tapaturmat olivat joillakin aloilla vähentyneet, kiinnitettiin huomiota maaja metsätaloudessa työskennelleiden työtapaturmien määrään. Vakola julkaisi viimeisen koetusselostuksen vuonna 1994. tukseen. Ainakin 44 uudelta traktorimerkiltä evättiin maahantuonti johtuen koneiden kirjavasta laadusta tai soveltumattomuudesta Suomen oloihin. Maaja metsätalouden koneellistumisen myötä työnteossa oli huomioitava uudenlaiset tapaturmaja onnettomuusriskit. Traktorien määrän nopea kasvu sodan jälkeisessä Suomessa aiheutti valitettavan usein esimerkiksi kumoonajoja ja häkämyrkytyksiä. Vaikka Työtehoseuran perustoiminta-ajatuksena oli työn tuottavuuden parantaminen, on maatalouden koulutus-, tutkimusja kehittämistyö tuonut uutta tietoa myös työsuojelun näkökulmasta. MAATALOUDEN TYÖSUOJELU Vuoden 1914 ammattivaaraasetus toi myös maatalousalan ensimmäistä kertaa työsuojelun piiriin. Muiden ohella myös Työtehoseura ry on osaltaan vienyt eteenpäin maaseudun työturvallisuutta. 1930-luvulla ensimmäisissä koulutustilaisuuksissa toiminta perustui valistukseen, jonka avulla maaseudun väestölle tarjottiin tietoa työtavoista ja menetelmistä
Tuning.fi kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Tuning.fi määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.fi Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Klassikot kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.fi Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.fi on lehti tuningharrastajille. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Nautinnolliset lukuhetket isänpäivälahjaksi! Viipale mediat Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Isot Koneet kestotilaus 32.90 €, 4 numeroa Isot Koneet määräaikaistilaus 34.90 €, 4 numeroa Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.fi Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Koneurakointi kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.fi Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Näitä menneisyyden tarinoita Suomen Historia tarjoilee asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa muodossa. Nimensä mukaisesti sen sivuilta löytyy toinen toistaan suurempia ja mielenkiintoisia koneita, joiden yhdistävänä tekijänä on täysin arkipäivästä poikkeavat mittasuhteet. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Suomen Historia kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Suomen Historia määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.suomenhistoria.fi Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Vanhat Koneet kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.fi Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.fi Puhelimitse: puh. Amerikan Rauta kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.fi Isot Koneet Maailman mahtavimmat Isot Koneet on erilainen aikakausilehti. Raskas Kalusto kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.fi Suomen Historia Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Suomen historiasta löytyy loputtomasti kiinnostavia tapahtumia, hämmästyttäviä faktoja, mielenkiintoisia henkilöitä sekä elämänkohtaloita. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.fi
SE JÄREÄMPI SCANIA LT146 1979 Pukkila 18. Sen tunnusmerkki on normaalia järeämpi taka-akselisto. Merkkikorjaamollakaan ei monikaan varaosamyyjä tiedä sen mallin autoa olevankaan. Sen mallimerkintää epäillään usein kotona leikkimielellä muutetuksi. Se on Scania 146. Silti sellaisia harvinaisuuksia löytyy Suomesta
19
Jos miettii esimerkiksi suomalaista lähiörakentamista, se painottuu suurimmaksi osaksi kymmenen vuoden ajanjaksolle 60-luvun puolivälistä eteenpäin. Lopputulokseen haluttiin päästä mahdollisimman pitkälti olemassa olevia komponentteja käyttämällä. Nokkamallisten autojen ohjaamoissa Scania on kulkenut muita edellä. Siellä Virtaselle on kerrottu, että osia löytyy, ja tiskille on kiikutettu selviä 164-Scanian osia, kun on luultu, että asiakas muistaa mallin väärin. Scanialla vaatimuksiin vastattiin aluksi telivetoisella alustalla, jota tarjottiin koko 60-luvun ajan alkaen LT75/76-malleista. 70-luvulla musta muovi ja ruskea keinonahka olivat muotia. Tuolloin myös maanrakennusliikkeillä oli töitä, minkä seurauksena konekanta kasvoi niin määrällisesti kuin kooltaankin. Runko näissä autoissa oli kuitenkin pääpiirteittäin sama kuin normaaleissa nostoteliautoissa. Tarve Erilaisia työkoneita on siirrelty työmailta toiselle oikeastaan niin kauan kuin koneita ja työmaita on ollut olemassa. Jo 60-luvun lopulla oli alkanut suuntaus, jossa eri komponentteja yhdistelemällä valmistettiin mahdollisimman erilaisia kuorma-autoja. Mikä tämä malli sitten on, ja mikä tämän kyseisen auton tarina on. Kyseessä oli tuolloin akseliperällä varustettu teliveto, jota jalostettiin uuden malliston myötä. Ohjaamo on tilava johtuen muita merkkejä leveämmästä rakenteesta. Teksti ja kuvat: Iikka Kekko SCANIA 146 80-luvun puolella, jolloin tälläkin autolla tehtiin suurimmat urakat, NMT-puhelin tuli kuorma-autojen vakiovarusteeksi. Toki ne olivat miellyttävämpiä materiaaleja kuljettajan työpaikalle kuin paljaat peltipinnat, joita käytettiin vielä vuosikymmenen alussa. 110ja 140-malleja sai myös napaperien kanssa, jolloin akseliston kestävyyttä saatiin lisättyä raskaammille kuljetuksille. Maanrakennusja kuljetusalan messuilla vanhojen koneiden osastolla esillä ollut Virtasen Scania herätti luonnollisesti ihmetystä, mutta joukossa oli myös heitä, jotka tunsivat kyseisen mallin, joten kai sellainen on olemassa. Varsinaisesti raskaisiin kuljetuksiin suunnattua mallia alettiin miettiä suunnitteluosastolla jo 70-luvun alussa. 35 vuotta sitten valmistettuja autoja ei tosin tunneta automaahantuojan varaosatiskilläkään. Kuorma-autoja tuntemattomalle toki kaikki mallimerkinnät menevät läpi, mutta kun monet alan ihmiset heräävät epäilemään, mistä tässä on kyse, se kertoo jo auton harvinaisuudesta. Samalla kasvoivat luonnollisesti myös kuljetuskaluston vaatimukset. Kun automallin numero on väännetty rautalangasta, ei osia tahdo enää löytyäkään ja mallimerkintään suhtaudutaan yhä epäillen. Scanialla tuollaista autoa kutsuttiin modulaariseksi kuorma-autoksi. 20. 1900-luvun puolivälin jälkeen koneet alkoivat kasvaa kokoa ja painoa, kun niiltä haettiin enemmän tehokkuutta. S cania satanelikuutosen harrasteautoksi hankkinut pukkilalainen Petri Virtanen kertoo törmänneensä autonsa kanssa moniin tilanteisiin, joissa auton mallimerkintää tai koko autoa ei uskota tehtaan tekemäksi