WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi NYT CASE IH OSAT UUSIIN JA VANHOIhIN TRAKTOREIHIN! Valikoima verkkokaupassamme kasvaa! Kätevästi netistä, vaikka kotiovelle! Nopeat ja luotettavat toimitukset jo seuraavaksi päiväksi! UUTUUS! RB220 RB-Takakauhasarjan isoveli, sarjan levein 220cm. OXSA RB-TAKAKAUHASARJA TURVALLISEEN JA HELPPOON LASTAUKSEEN SOITA JA KYSY LISÄÄ! Jouni Kämäräinen • 0400 651 502 jouni.kamarainen@lh-osa.fi Suunniteltu ja valmistettu suomessa! Saatavana myös verkkokaupastamme! Rahti kotivelle vain 100€ Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 06/2015 • Hinta 8,90€ TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 40 6 / 2015 • Far go Custom K • Fiat 640 & metsäkär ry • MF 175 & Porkkala-etukuor maaja • MF 685 S • T-74-telatraktori • V olvo T itan Mommilan kartanon vanha työjuhta FARGO CUSTOM K ´55 Fiat 640 ´76 + itse tehty metsäkärry ALTIN YHDISTELMÄ Kowan Teknolokian tekijämies REIJO ALHO TELATRAKTORI T-74 745000-1506 • P AL VKO 2015-43 6 41 48 87 45 00 03 15 00 6 Viipale mediat S UO M A LAI ST A TYÖTÄ – M ADE IN F IN LA N D
6990 Tilaa lehti kotiin kannettuna: www.suomenhistoria.. Olemme ratkaisseet menestyksellä jo satojen yritysten ja yksityisten hyvin erilaiset latarpeet.. “ 6 414888 002355 1 5 4 800 235 -1 50 4 PAL VKO 2015-41 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Suomen Historian 4 . Talliosakkeeseen kohdistuu yh ölaina, joten makse ava osuus on noin puolet tilan vela omasta hinnasta. Olemme neuvotelleet rahoituksen puolestasi. numer o • 4 /2015 Suomen Historia 4/2015 Hinta 8,90€ TEOLLISTUMINEN Varkaus – ruukista tehdaskaupungiksi 1970-LUKU Seteleitä automaatista PULA-AIKA Epäilyttävät arkiherkut HENKILÖKUVA Peräseinäjoen susi Ville Ritola määräaikaisena 8 numeroa + avaimenperä Tilaajalahjaksi upea metallinen Suomi-av aimenper ä! (arvo 14,90€) Sota-aika • Tekniikka • Muotoilu • Rikokset • Henkilökuvat • Jälleenrakennus • Yhteiskunta Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Uutuuslehden löydät myös Lehtipisteistä kautta maan! 4490 8 numeroa + avaimenperä ovh. Voit toki halutessasi maksaa tilaasi kohdistuvan lainan kerralla pois tai muutamassa erässä. 0400 565 627 an .paakko@talliosake.fi Juho Sankala, puh. Kysy lisää! Talliosakkeita löytyy jo ympäri Suomen! • Helsingissä • Vantaalla • Espoossa • Sipoossa • Lahdessa • Turussa • Lempäälässä • Kangasalla • Ylöjärvellä • Hämeenlinnassa Oulussa • Kempeleessä • Vaasassa • Kuopiossa • Rovaniemellä • Kuusamossa • Torniossa • Moo oroidut nosto-ovet • Erillinen käyn ovi vaiva omaan kulkemiseen • Lämminja kylmävesivaraus • La akaivo öljynerotuksella • Viemärivaraus WC:lle • Kameravalvonta • Valaistu, asfal päällysteinen piha-alue Talliosake ratkaisee kaikenlaiset tilatarpeet! TILATARPEIDEN RATKAISIJA Varastotilaksi, harrastamiseen, yri ämiseen ja mm. 03-2251 948 (avoinna ma–pe 8.30–16.00) Viipale mediat KORVAAMATON LUMOAVA YLLÄTYKSELLINEN Kansallismuseo Nationalmuseum Kulttuurien museo Kulturernas museum Suomen merimuseo Finlands sjöhistoriska museum Seurasaaren ulkomuseo Fölisö friluftsmuseum Hvitträsk Hvitträsk Olavinlinna Olofsborg Hämeen linna Tavastehus slott Tamminiemi Ekudden Urajärven kartano Urajärvi herrgård Alikartano Frugård Louhisaari Villnäs SuomenHistoria_KM_2015.indd 1 13.8.2015 10:47:45 Kotirintamalla Naiset sota-ajan työvoimana UUTUUSLEHTI! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “Olin liian nuori ja sota ei kuulemma ole la st en leikkiä . Se oli k yllä uusi hä vy ttöm yy s minua k ohta an, mut ta muk auduin k ohtalo oni. harrasteautojen säilytyspaikaksi! Myymme ja vuokraamme yri äjille ja yksityisille laadukkaita käy öja varasto loja. Näin Talliosakkeeseen pääsee käsiksi pienemmällä kertasummalla. /kampanja tai soita tilaajapalveluumme: puh. ajoneuvojen pesemisen sisätiloissa) • La assa laadukas epoksipinnoite • Voimavirta mahdollistaa järeämpienkin koneiden käytön • Loisteputkivalaistus helpo aa työskentelyä (Tilaan saa sopimuksesta myös parven) Lisätietoa myyjiltämme tai osoi eesta: www.talliosake.fi An Pääkkö, puh. 040 173 2055 juho.sankala@talliosake.fi Talliosakkeiden koot vaihtelevat 24 neliöisistä aina 200 m2 kokonaisuuksiin. 64,90€ Tutustumistarjous! MYYT ÄVÄNÄ VUOKRA TTA VANA Käy öja var asto laa Talliosakkeeseen sisältyy aina: • Pellitetyt sisäseinät (mahdollistavat mm
Yksityishenkilöiden tonteilla ympäri Suomea lepää uskomattomia kokoelmia. Olen kaikkien kotinsa ja pihapiirinsä koneilla, varaosilla, romppeella, roinalla sekä kaikella ehkä-joskus-tarpeellisella tavaralla kukkuroilleen keränneiden hamstereiden sielunsisar. He kuulevat moottorin paukkeen ja voimansiirron ulinan, haistavat rasvan ja dieselöljyn tuoksun ja tuntevat kaiken sen välittömyyden, jonka vain täydellinen epämukavuus voi tarjota. Vanhat Koneet -lehden sivuillakin vierailee tasaiseen tahtiin laitteita, joilla on työuraa takana jo useita vuosikymmeniä. Mutta millä saada kohtaamaan osaa oikeasti tarvitseva harrastaja ja vanhan koneen tai laitteen tuholta pelastanut keräilijä tai hänen perikuntansa – siinäpä haastetta kerrakseen. Pian puhuttiinkin suorituskyvystä, siitä, kuinka paljon enemmän tulosta tuoreemmalla vehkeellä syntyy takavuosien kalustoon verrattuna. No, eivät asiat tuottavuuden ja tienestien suhteen yleensä ole niin yksinkertaisia kuin edellä esitetyssä tilanteessa. Kaikki eivät halua omistamistaan tavaroista milloinkaan luopua, mutta mikäli sellainen tarve joskus tulee, olisi enemmän kuin suotavaa, että sulattoon ei silloin joutuisi korvaamattoman arvokkaita harvinaisia osia tai laitteita tai muuta sellaista materiaalia, jota joku toinen kipeästi kaipaa. Tuoreempien koneiden omistajat vertailivat ominaisuuksia sekä varustelua. 3 06/15 Pääkirjoitus. Kun kone tuli Ollikaisen tilalle noin kolmekymmentä vuotta sitten, oli sillä ikää jo parikymmentä vuotta. Eikä kyseistä vehjettä ole tarkoitus siirtää eläkkeelle vielä pitkään aikaan. Jos halvalla saa, silloin pitää ostaa. He siirtyvät päivätyön jälkeen hytittömään traktoriinsa ja kokevat selittämätöntä mielihyvää. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Olen äitini puolelta Vilénin sukua ja kärsin siis synnynnäisestä Sulo Vilén -syndroomasta. Entisajan koneiden ja esineiden pelastamisen ja toisaalta kaiken vanhan kaman sairaalloisen hamstraamisen ero on kuitenkin äärimmäisen ohut ja häilyvä. MUKAVAN EPÄMUKAVAA Tuossa taannoin tuli seurattua muutaman konehommissa itse itsensä työllistävän miehen kahvipöytäkeskustelua. Kaikkien mielipide siitä, kuuluuko vanha vekotin museointiin vai romutukseen, ei ole ollenkaan yhteneväinen. Porukan vanhinta isäntää alettiin hiillostaa: sinäkin kun vaihtaisit tuon vanhan romusi uuteen, niin hommat kävisi aivan eri tahtiin. Jos teillä lukijoilla on tiedossa jutun arvoisia kohteita näitä edellä mainittuja asioita sivuten, pistäkäähän meille vinkkejä tulemaan toimitukseen! Lea Lahti toimittaja Tekijältä On niitäkin, jotka kokevat äänettömän, hajuttoman ja tärinättömän työympäristön pelkästään tylsänä. Yli jäävä osuus urakan tienestistä ei siis kulkeudu rahoitusyhtiölle, vaan se päätyy omalle tilille. Mutta on niitäkin, jotka kokevat äänettömän, hajuttoman ja tärinättömän työympäristön pelkästään tylsänä. Joku varmasti ajattelee aivan aiheellisesti, että 60-luvun puimurilla työskentely on meluisaa ja pölyisää hommaa. Vanha herra vastasi rauhallisesti, että hän on maksanut koneensa viimeisen maksuerän jo pitkälti toistakymmentä vuotta sitten. Näin rauhallisempi työtahti ja heikompi tulos muuttuikin pykälää raskaammaksi tilipussiksi. Mitään ei missään tapauksessa voi heittää pois, sitä voi joskus tarvita! Jos joku tarjoaa ilmaiseksi jotakin, niin sehän on ilman muuta otettava vastaan. Joskus on käynyt niin onnellisesti, että osa ja tarvitsija ovat kohdanneet lehdessämme ilmestyneen artikkelin kuvituksen avulla. Usein kuitenkin on niin, että vanhalla koneella pärjää ja saa vaadittavat työt tehtyä. Tämän numeron kansikuvaksi valitsimme Timo Ollikaisen Massey Ferguson -puimurin, joka on oiva malliesimerkki aiheesta. Siksipä meillä olisikin pieni pyyntö. Sitten puhe kääntyi rahaan ja taivasteltiin koneiden hintoja, rahoituseriä, sitä, kuinka kaikki kallistuu koko ajan, ja niin edelleen
30 Fargo Custom K 1955 Mommilan kartanon rappukippinen ja tuplaperäinen veteraanikuormuri rullaa kohta Pikin perheen neljännen sukupolven alla. Siitä päivä paranee vain, jos matkat saa taittaa vanhalla traktorilla, tuumi Puruveden Masinistit. 56 Huittisten wanhat konneet Huittisten vanhalle urheilukentälle Tässä numerossa KANNESSA 18 Massey Ferguson 685 S 1963 Timo Ollikaisen säiliöversio yli viisikymppisestä puimurista tekee esimerkillistä työtä Hollolan pelloilla. Sen jälkeen Fiatin perään taiteiltiin kaunis taittuva-aisainen metsäkärry. 18 34 40 46 4. 54 Karvia-päivien konenäyttely Kahdesta miehestä täytyy olla moneksi, kun kaksin järjestetään oma konetapahtuma. KONEET 24 Fiat 640 1976 & omatekoinen metsäkärry Matti Haavisto laittoi vanhan etukuormaajakoneen koreaksi. Jukka Välilä esitteli puna-keltaista peliään. TAPAHTUMAT 52 Traktorimarssi Kulennoisista Rennossa seurassa halki kulttuurimaiseman, sitten vapaaseen illanviettoon. Pienessä näyttelyssä oli suhteessa isompiin paljon harvinaisuuksia. Be-Ge-hytti tekee Volvosta kummasti Scanian näköisen. 46 T-74 Harkovan traktoritehtaan pitkäikäisimpiä telatraktorimalleja oli T-74. Tehdas tuotti niitä yli 800 000, ja traktorimuseomies Simo Lehtonen omistaa niistä yhden. 34 Volvo L495 1964 Ruotsista kuluneena puuautona tuotu Volvo kiiltää taas Pasi Sorvarin hallissa. 40 Massey Ferguson 175 1965 & Porkkala 1967 175 ei ole kaikkein yleisin Massikka, ja vielä harvinaisemmaksi sen tekee Porkkalan Konepajan etukuormaaja
VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia, kuulumisia ja outouksia vanhojen koneiden maailmasta. Taas nähtiin jotain ennennäkemätöntä. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 64 Seppiä ja mestareita Kowan Teknolokian iso-T eli Reijo Alho on hiljentänyt harrastustahtia, mutta melkoiset kokoelmat koneita miehen rakennuksista yhä löytyy. TILAAJAPALVELU Puh. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. Myös kirkonkellot kumajavat tehtaalla. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Materiaali: Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Ojanen, Harri Onnila, Juha Riihimäki, Aimo Tenni TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisissa valokuvissa ajan viikate on leikannut kypsää koneviljaa. Tuomioistuin ei katsonut maalaisten petkuttamista rangaistavaksi teoksi. 62 Ristiin rastiin Ruotsissa Länsinaapurissa vierailevaa vastaan ajaa aina kiinnostavaa vanhaa raskasta kalustoa. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 5 06/15 12 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. kokoontuneet ikäkoneet houkuttivat kaupungin asukkaita aikaja kulttuurimatkalle. 56 64 70 Diabolon maahantuoja oli vuonna -35 käräjillä harhaanjohtavasta mainonnasta. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Johanna Helin: 050-4147 550 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä.. Nämä klassiset masiinat kannattaa käydä katsastamassa myös paikan päällä. ARTIKKELIT 12 Lokomon veturit Lokomon historiaa käsittelevä artikkelisarja päättyy siihen, minkä piti olla Lokomon päätuote, siis vetureihin. 70 Koneellistuminen vuonna 1935 Kun pula-aika helpotti 1930-luvulla, pääsi maatalouden koneellistuminen aivan uuteen vauhtiin. 60 Sarka-museon konehalli Kurkistimme Maatalousmuseo Saran konehalliin
Vuoden 1916 puolella myös Helsingissä haettiin patenttia hyvin samankaltaiselle sahalle kuin Arbor. Kevyempänäkin Arbor painoi yhä 35 kiloa, joten siitä ei vielä ollut merkittäväksi kaatotöiden helpottajaksi. Konttoristi Paul Silanderin keksintö Tapio-saha käytti jopa samaa Archimedes-moottoria. Se liikutti justeeriterää edestakaisin. Suomalaiset olivat moottorisaharintaman etulinjassa, sillä esimerkiksi Andreas Stihlin yhtiön ja yleensäkin moottorisahojen menestys alkoi toden teolla vasta 1930-luvulla Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Turkulainen upseeri ja keksijä Robert Lagus haki vuonna 1915 patenttia kannettavalle sirkkelisahalleen seuraavin sanoin: ”Keksintö tarkoittaa laitetta, jossa levytai sirkkelisaha ynnä kevyt, vaan voimakkaasti käyttävä moottori sekä voimansiirtolaitokset ovat järjestetyt paareille.” Arborissa käytettiin ruotsalaista perämoottoriksi suunniteltua kaksipyttyistä kolmen hevossoiman Archimedesmoottoria. Lagus oli tiettävästi pohtinut myös teräketjun käyttöä sahassaan, mutta pitäytyi liikkuvassa terässä. 6. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Arbor ja Tapio – ensimmäiset suomalaiset moottorisahat Suomalainen moottorisaha täyttää tänä vuonna sata vuotta. Arboria valmistettiin muutamia satoja vuosina 1916– 1924, ja sitä myytiin lähinnä Venäjän armeijalle. Tapiosta ei ole juuri historiaan jälkiä jäänyt, mutta yksi tällainen kone on sentään esillä Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla. 20-luvun alussa hän suunnitteli Arborista kevyemmän version, ja havitteli Pohjois-Amerikan metsätalousmarkkinoille, joissa koneellistuminen jo orasti. Valmistajan mukaan pioneerikone Arbor oli kevyt, vaikka pirullisen näköisen vekottimen pelkkä moottorikin painoi 42 kiloa
alkaen, mutta jatkaa Vallilan Takomon hallituksen puheenjohtajana. Imatra Imatran rompetori 17.–18.10. Asennuspalvelut ja korjaukset Vallilan Takomo tekee Pitäjänmäen ja Vuosaaren sataman toimipaikoissa, joissa hoituvat myös muut alustatyöt ja akselien suuntaukset sekä takalaitanostimien korjaukset ja asennukset. Pauli Punkka perusti Vallilan Takomon 1.8.1945 yhdessä isänsä Elis Punkan kanssa. Amfibiolentokone oli nopea kulkuneuvo, ja soveltui hyvin viemään varaosia hinaajille ja muille aluksille ympäri Saimaan aluetta. Sen jälkeen kone oli esillä Lahden Ilmasillan Vesivehmaan näyttelytiloissa. Toiminta aloitettiin oheisen kuvan mukaisissa puitteissa Helsingin Vallilassa. ”Vallilan Takomon kilpailukyky perustuu edelleen samoihin tekijöihin kuin 70 vuotta sitten. Lahti Antiikkija keräilymessut, Jokimaan ravikeskus 25.–27.9. Vaasa Konepäivä, Vaasan Autoja Moottorimuseo Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi Surullisenkuuluisa Seabee Enso-Gutzeitin metsäosasto pani 1940-luvulla haisemaan ja hankki Republic RC-3 Seabee -amfibiolentokoneen. Vuonna 2011 kone lunastettiin Metsämuseo Luston kokoelmiin, pantiin uuteen uskoon ja ripustettiin näytteille. Turku Antiikkija keräilymessut, Turun VPK-talo 24.10. Vallilan Takomo toimittaa jousia päivittäin varaosaliikkeille, korjaamoille ja kuljetusliikkeille kaikkialle Suomeen. 30.9.1958 kone nousi Joensuun lentokentältä kyydissään Enso-Gutzeitin sosiaalijohtaja rovasti Otto Korpijaakko. Lopulta tämä koitui koneen kohtaloksi. Niitä ovat erikoisosaaminen, korkea laatu ja työntekijöiden ammattitaito yhdistettynä nopeaan ja asiakaslähtöiseen palveluun”, Teemu Punkka toteaa. Sen kyydissä liikkuivat niin yhtiön herrat ja muutkin silmäätekevät – muun muassa Urho Kekkonen. SYYSKUU 9.–13.9. Ensimmäisinä toimintavuosinaan Vallilan Takomo keskittyi jousien korjaamiseen ja alustahitsaustöihin. Kun Seabee laskeutui veteen Kaukopään tehtaan edustalla Imatralla, se teki kuperkeikan. Kyseessä oli ensimmäinen uusi siviililentokone, joka Suomeen ostettiin toisen maailmansodan jälkeen. Amfibiolentokone pystyi nousemaan ja laskeutumaan niin kuivalle maalle kuin veteen. Lentäjä ja yksi matkustaja pelastuivat, mutta rovasti Korpijaakko menehtyi matkalla sairaalaan. Sen asemapaikka oli Laitaatsillan tukikohta Savonlinnassa. Tarvittaessa yritys muokkaa jouset vastaamaan asiakkaiden erityisvaatimuksia. Saarijärvi Rompetori, Ahvenlammen leirintäalue 26.9. Siikainen Traktorien mäkivetokisat, Sammi 19.–20.9. Nykyisin Vallilan Takomoa johtaa toimitusjohtaja Teemu Punkka, joka on jousiyrittäjä jo neljännessä polvessa. Vantaa Suuri Snadi 2015, Vantaan Energia Areena 17.–18.10. Lisäksi Vallilan Takomo tuo maahan raskaiden ja kevyiden hyötyajoneuvojen jousia suurimmilta eurooppalaisilta jousitehtailta. VALLILAN TAKOMO 70-VUOTIAS Autojen jousista ja jousikorjauksista tunnetuksi tullut helsinkiläinen Vallilan Takomo täytti 70 vuotta elokuun alussa. Vuonna 1965 Vallilan Takomossa työnsä aloittanut ja vuodesta 1985 yritystä johtanut Veikko Punkka jäi ansaitulle eläkkeelle 1.9. Vaasa Syysroinamarkkinat, Vaasan Autoja Moottorimuseo 17.10. Onnettomuuden jälkeen vaurioitunut lentokone varastoitiin Laitaatsiltaan Savonlinnaan ja sen moottori siirrettiin toiseen käyttöön. Lentokoneen tunnus oli OH-EGA. Kone myytiin 1990-luvulla yksityiselle lentokoneharrastajalle. Enso-Gutzeitilla kone kiersi vuosina 1947–1958 lähinnä uittoja valvomassa. Koneen pyörät jäivät nousun jälkeen alaasentoon. Jousien valmistuksen yritys aloitti 50-luvun alussa, ja valmistus jatkuu edelleen neljän ammattitaitoisen jousisepän voimin. Helsinki Japsistarat-rompepäivä, Vermon ravirata LOKAKUU 3.10. 7 06/15. Helsinki Antiikki 2015 / Habitare, Messukeskus 12.9
Saatteessa Pekka kirjoittaa: ”Maanviljelijän työn ohella puran vanhoja puurakennuksia. Lukijan kuvia: maaseudun tulevaisuus. Penkissä suoritettiin koe, jolla testattiin ohjaajaoppilaaksi pyrkivän kykyjä toimia lentokoneen ohjaajana. Ehkä tämän kuvasarjan nimeksi voisi laittaa Maaseudun tulevaisuus. Lukijamme Pekka Antila Laihialta lähetti meille surullisia mutta kauniita valokuvia. Rekkaparkki Muinainen lentosimulaattori Sotilaslääketieteen museosta Hennalasta löytyy tällainenkin ihmeellinen ohjauskoje. Niissä tulee vastaan monenlaista mielenkiintoista. Valitettavasti tällaiset näkymät yleistyvät maaseudulla.” 8. Siihen on voitu liittää laite, joka projisoi lentokoneen varjokuvia
Vuoteen 1948 mennessä niitä oli valmistettu 3500 kappaletta, ja osapuilleen sotakorvausten loppuun sijoittuu myös Kita-sahan tarun loppu. 9 06/15. Kyseessä oli tietysti Mekes 4000 Muuli. Takavetoinen ja tehoton kone ei kuitenkaan ollut käytännöllinen oikein missään olosuhteissa. Sotakorvausteollisuuden Kitaan Ensimmäisten moottorisahayritelmien jälkeen Suomessa tehtiin moottoroituja sahoja vasta pakon edessä. Forssan seudulla synkkäilmeinen vanhus ahkeroi, mutta tuskin näyttäytyy yleisillä teillä tai hämärän aikaan pellollakaan. Viime numeron Haverin konepäivän tapahtumaraportissa arvuuteltiin merkillistä vihreää ajokkia. Kysymys siitä, onko niitä koskaan tehty vapaille markkinoille, on kiistanalainen. Jatkosodan jälkeen Valtion Lentokonetehtaalta tilattiin 3000 sähkösahaa Neuvostoliittoon. Peltotöissä nähty Kaikkea ei romuteta eikä entisöidä. Vanhat Koneet onnittelee tänä vuonna puoli vuosisataa täyttävää Muulia. 60-luvun puolivälissä tehdystä pienestä kymmenen kappaleen Muuli-koe-erästä ei olekaan jäljellä enää kuin kaksi konetta. Parkanolainen kummajainen oli vieläpä sama Pauli Haukkalan yksilö, joka esiteltiin ammoin ensimmäisessä Vanhat Koneet -numerossa vuonna 2010. Näitä hedelmätarhavarusteluja sai John Deere -traktoreihin jo 30-luvulla. Näissä konetyöhevosissa oli takaa avoin haarukkarunko, johon pystyi kiinnittämään erilaisia varusteita. Viisikymppinen hedelmä-jontikka John Deere 3020 oli markkinoilla liki kymmenen vuotta 1963–1972. Tärkein uusi ominaisuus oli Power-Shift-vaihteisto, jolla pystyi vaihtamaan vauhdissa kytkintä käyttämättä. Parikymmenkiloinen oli tämä erikoinen suomalainen töpselikonekin. Tunnistitko muulin. Jo 1945 niitä toimitettiin 600 kappaletta. Tässä varmemmaksi vakuudeksi kuva toimituksen viljanajosta äkkäämästä Vanaja 505:stä. Kuvan traktori on hedelmätarhaversio, jonka virtaviivainen koppa estää hedelmisen ja oksien vahingoittumisen. Niin tai näin, Luston Metsäkulttuuripäivillä moottorisahakeräilijöiden kansainvälisessä kokoontumisessa oli esillä ainoa tiedossa oleva yhden miehen Kita-saha
Fiat-hävittäjät talvisodassa Kuvat: SA-kuva 10. Italia ja Saksa olivat sodan alla solmineet yhteistyösopimuksen, mutta uppiniskainen Il Duce veti omaa ulkopoliittista linjaansa ja tuki maailman urheimpana pitämäänsä Suomen kansaa monella tavalla. Italian neuvostovastainen Benito Mussolini lähetti meille runsaasti aseapua, muun muassa Fiat-hävittäjiä, ja aiheutti puuhillaan päänvaivaa Saksan valtakunnankanslerille. Fiat-koneita saapui Suomeen yhteensä 35 kappaletta. Italian merkittävin sotilaallinen apu Suomelle olivat korkealaatuiset Fiat G-50 -hävittäjät, Fiatin ensimmäiset metalliset yksitasot. Rekkaparkki Suomi ei suinkaan jäänyt talvisodassa yksin. Fiateilla pudotettiin kymmenen venäläistä lentokonetta, ja hävittäjät osallistuivat sodan loppupäivinä Viipurinlahden torjuntataisteluihin
Kuvat: Työsuojeluhallinto Työsuojelujulisteita menneiltä vuosilta Työsuojeluhallinnon toiminnan keskeisenä tavoitteena Suomessa on ylläpitää ja edistää työntekijän terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Työsuojelunäyttely on valistanut suomalaisia monien alojen vaaroista jo vuodesta 1909 lähtien. 11 06/15. Kuten oheisista julisteista huomaamme, metsä-, tehdasja rakennustyön tekijöille suunnattu työturvallisuusvalistus on ollut välillä synkempää, välillä velmumpaa. Moni asia tietysti jää mieleen parhaiten, jos siitä saa vaikka pienetkin naurut
Lokomon veturite hdas 12
Oy Lokomo Ab perustettiin veturien valmistusta silmällä pitäen. Lokomon veturite hdas Teksti: Mari Immonen • Kuvat: Metso 13. Muut koneet ja valutuotteet osoittautuivat lopulta kannattavammiksi, ja yhtiö luopui veturituotannosta vuonna 1971
Ensin hän sai järjestettyä vankien työssäkäynnin vankileiriltä käsin, ja hieman myöhemmin tehtaan konehallin pukuhuone muutettiin vankien asuintilaksi. Pitkään Valtionrautateillä palvellut veturivanhus seisoo nykyisin paraatipaikalla Metson Tampereen tehtaan eli Lokomon edustalla. Kun punaisten olivat antautuneet sisällissodassa vuonna 1918, Lokomon tehdasalueelle tuotiin taisteluissa käytettyjä tykkejä sekä muun muassa panssarijuna. Kuvassa kirkonkello, kivenmurskain ja höyryveturi. Vasemmalla miehet valmistavat veturin etulevyä 1920-luvulla. Lokomolla huollettiin mahdollisesti myös tykistöä ja jalkaväkiaseita. Oy Lokomo Ab perustettiin vuonna 1915 kilpailemaan veturien valmistuksesta toisen paikallisen veturivalmistajan, Tampereen Pellavaja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiön eli Tampellan kanssa. Sisällissodan aikana Lokomo, kuten monet muutkin Tampereen teollisuuslaitoksista, oli punaisten hallussa. Sodan jälkeen tehtaalla vallitsi pula työntekijöistä, sillä useat työntekijöistä olivat sotkeutuneet punakaartin toimintaan ja joutuneet vankileirille. Jo yhtiön nimi Lokomo juontui veturia tarkoittavasta lokomotiivi-sanasta. 14. Oikealla on Lokomon tehtaan tuotteita esillä näyttelyssä. Vaikka valimo ja konepajatoiminta oli saatu käyntiin, veturien tilauskanta oli jäänyt oletettua pienemmäksi ja osa tehtaalle tilatuista materiaaleista ja koneista oli jäänyt lähtösatamiinsa ensimmäisestä maailmansodasta johtuen. Tehtaalle keskitettiin tuolloin vetureiden korjaustoiminta. Yhtiön oli siis heti toimintansa alussa otettava muita tuotteita tehtaan tuotantoon. Kuvassa oleva veturi on yksi näistä ensimmäisistä Lokomon veturitehtaan vetureista. Lopulta tilanteen normalisoiduttua entiset punavangit saivat palata koteihinsa. Lokomon silloinen johtaja Werner Ryselin haki vankileireiltä punakaartilaisten joukossa taistelleita lokomolaisia takaisin työhön tehtaalle. Lokomolla valmistettiin sen varhaisvuosina erilaisia kuljetusvaunuja, laivanpotkureita, alasimia ja kirkonkelloja. LOKOMON VETURITEHDAS Lokomon ensimmäiset oman tuotannon höyryveturit valmistuivat vuonna 1920. Ensimmäiset vuodet olivat Lokomolle vaikeita. Tehtaalla valmistettiin myös kivenmurskaimia, turvekoneita ja lokomobiileja sekä korjattiin vetureita ja kivenmurskaimia. Tehtaan johtajaksi kutsuttiin insinööri Werner Ryselin, jolta löytyi veturituotannon tietämystä, sillä hän oli aiemmin työskennellyt juuri Tampellan veturipajan teknillisenä johtajana
Lokomon konepajaja valimorakennukset rakennettiin vuosien 1915–1916 välisenä aikana Hatanpään kartanon maille. Kellojen virittäjän työstä on kerrottu hauskoja tarinoita. Äänen korkeutta testattiin lyömällä moukarilla kellon laitaan ja vertaamalla sointia ääniraudan antamaan ääneen. 15 06/15. Kirkonkellojen viritys tapahtui niin, että sorvaaja muokkasi kelloa karusellisorvissa, kunnes sopiva ääni löytyi. Kirkonkelloja vietiin myös ulkomaille, muun muassa Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Joskus seurakunta lähetti hänelle ääninauhan kirkonkellojen soinnista. Myöhemmin viestintätekniikan kehittyessä Niemi saattoi todeta sävelkorkeuden myös puhelimen välityksellä. Lokomolla valmistettiin kirkonkelloja 1960-luvun lopulle saakka. Jos sointi oli esimerkiksi liian korkea, oli kirkonkellon seinämiä ohennettava Niemen opastamasta kohdasta. Kellojen valmistamiseen suhtauduttiin tehtaalla suurella ylpeydellä, ja niiden valmistuksesta vastasivat aina kokeneet ja taitavat työntekijät. Niitä tehtiin kaikkiaan 369 kappaletta. LOKOMON VALIMON KIRKONKELLOT Koska Lokomon valimon valmistamista alasimista lähti kirkas ja heleä ääni, arveli tehtaanjohtaja Ryselin teräksen soveltuvan mitä parhaiten myös kirkonkellojen valmistukseen. Kirkonkellojen soinnista vastasi tehtaan orkesterissakin soittanut Lauri Niemi. Suurimmat kelloista, kuten esimerkiksi Helsingin Johanneksen kirkkoon toimitetut, saattoivat painaa jopa 1500 kiloa. Jos taas ääni oli liian matala, oli kelloa lyhennettävä alaosasta. Jos seurakunta halusi jo olemassa olleelle kirkonkellolle toisen aisaparin, matkusti Niemi paikan päälle tarkastamaan kellon äänenkorkeuden, jotta äänet sopisivat yhteen
16. Sisäkuva Lokomon tehdassalista, jossa valmistettiin rinnakkain höyryvetureita ja kirkonkelloja
Tällöin päättyi tehtaan yli 50 vuotta kestänyt veturituotanto. 100 vuotta konepajaja terästeollisuutta. 1960-luvulla Lokomo ja Valmet kartuttivat Valtionrautateiden dieselkalustoa valmistamalla myös erikokoisia dieselhydraulisia vetureita. Kaksi vuotta myöhemmin valmistuivat kahdeksan tehtaan omavalmisteista Heikki-nimellä tunnettua Hv1-sarjan veturia. Lokomolta käytiin tutustumassa Euroopassa käytössä olleisiin dieselsähkövetureihin, mutta niiden ei katsottu soveltuvan Suomen oloihin. Ensimmäiset Ukko-Pekat valmistuivat Lokomon veturitehtaalta vuonna 1937. Viimeinen veturi valmistui Lokomolla helmikuussa 1971. Ennen kuin rautatiekaluston valmistamiseen liittyvä koneisto ehdittiin täysin poistamaan, osallistui Lokomo vielä Helsingin metron rakentamiseen toimittamalla vaunuihin osia. 17 06/15. Hänen seuraajakseen valittiin Lokomon teknillinen johtaja Lauri Helenius. Muita 20ja 30-luvun erikoislaatuisia kokeiluja olivat muun muassa Outokummulle valmistettu raiteilla kulkeva linja-auto sekä Fordautojen muuttaminen moottoriresiinoiksi. Silloinen pääministeri Mauno Koivisto katsoi, ettei valtion ole järkevää tukea teollisuudenalaa, jolla ei ole vientimarkkinoita. Veturituotanto pääsee vauhtiin Veturituotanto Lokomolla aloitettiin vuonna 1918 kokoamalla Yhdysvalloista tilatut viisi K4-tyyppistä tavaraliikenneveturia. Päätös sähkövetureiden tilaamisesta Neuvostoliitosta tarkoitti Lokomon veturituotannon päättymistä. Niinpä veturien suunnittelusta vastasivat Lokomon ja Valmetin suunnittelijat. Höyryvetureista dieselvetureihin 1950-luvulla tapahtui suuri muutos veturituotannossa, kun höyryveturit vaihtuivat dieselja dieselsähkövetureihin. Lokomon ensimmäinen dieselveturi valmistui vuonna 1953. Tampere. Nämä höyryveturit olivat vuosikymmenien ajan ylivoimaisesti eniten kilometrejä keränneitä vetureita matkustajaliikenteessä. Tämä 25 tonnin veturi toimitettiin Kaukaan tehtaalle. Suunnittelutyön tuloksena syntyi Ukko-Pekka, raskas henkilöliikenneveturi. Erikoisia kokeiluja Vuonna 1935 Lokomon tehtaalla valmistui ensimmäinen kotimaassa valmistettu höyryakkumulaattoriveturi. Höyryvetureiden aikaa jatkui vielä vuoteen 1957, jolloin viimeinen höyryveturi luovutettiin asiakkaalle. Metso Minerals Oyj. Alun vaikeuksien jälkeen yhtiön tulevaisuus alkoi näyttää vähitellen 1930-luvulla valoisammalta. Vuonna 1930 Lokomolla saatiinkin jo juhlia sadannen veturin valmistumista. Lokomo valmisti tämän sarjan vetureita yhteensä 12 kappaletta vuosien 1920–21 välisenä aikana. Kyselyjä dieselsähkövetureiden valmistamisesta alkoi tulla 1950-luvun puolivälissä. Koko historiansa aikana Lokomon veturitehtaalta lähti matkaan 475 höyryveturia sekä 194 dieselveturia. Niin Lokomo kuin muutkin kotimaiset veturivalmistajat saivat pettyä, sillä sähköveturit oli päätetty tilata Neuvostoliitosta. 1970-luvulla veturivalmistajat valmistautuivat Suomen rataverkon sähköistymiseen ja suuriin sähköveturitilauksiin. Dieselsähkövetureiden valmistus alkoi Lokomon tehtaalla 1950-luvun lopulla. LÄHDELUETTELO: Törmä, Mika 2015: Lokomo. Jo yhtiön perustamisessa mukana ollut insinööri Werner Ryselin irtisanoutui toimistusjohtajan tehtävistä yrityksen heikon tilanteen vuoksi vuonna 1923. Lokomo toimitti 20ja 30-lukujen aikana Rautatiehallitukselle parikymmentä Jumbo-tavarajunaveturia sekä yhdeksän Hv3-sarjan Heikki-matkustajajunaveturia. 1930-luvulla suunniteltiin henkilöliikenteeseen uusia veturityyppejä, jotka olivat aiempaa tehokkaampia ja nopeampia
Timo Ollikainen Hollolan Miekkiöstä on puinut peltojaan jo kolmen vuosikymmenen ajan vuosimallin 1963 Massey Ferguson -puimurilla. Samaan malliin jatketaan niin kauan kuin mies ja puimuri jaksavat. ÄSSÄ SEULOMAAN MASSEY FERGUSON 685 S 1963 18
Hollola 19
Puimuri oli ostettu tuolle tilalle uutena, ja se oli ollut siellä jokavuotisessa käytössä. Käyttövuosiin nähden pientä puintimäärää selittää se, että karjatilan pelloista suuri osa oli ollut koko ajan heinällä ja laitumena. Kun parikymmentä vuotta vanha Massey Ferguson 685 S tuli myyntiin viljelyä lopettavalta tilalta, sillä oli puitu ainoastaan parisensataa hehtaaria. Nykyinen omistaja laskeskelee, että leikkuupuimuri on nyt ollut heilläkin jo suurin piirtein 30 vuoden ajan. ”Puimuri tuli taloon jo isäni aikana, parisen vuotta ennen kuin talo tuli minun nimiini.” Varaosakoneen osto Etsiessään puimuriin silppuria Ollikainen tuli ostaneeksi vastaavan silppurilla varustetun MF-puimurin varaosakoneeksi. ”Tein sille heti alkuun täyskunnostuksen ja kävin kaikki paikat läpi”, Timo Ollikainen muistelee. Isännän siirryttyä ajasta ikuisuuteen perikunta päätti myydä puimurin. Varaosakoneen mukana tuli melkoinen määrä uusia käyttämättömiä hihnoja, ja Ollikainen on säästänyt pitkän pennin, kun niitä ei ole tarvinnut hakea kaupan hyllystä. Kone oli muutenkin ollut ilmeisen huolettomalla hoidolla ja vähällä huollolla. Huomasin Maaseudun Tulevaisuudessa ilmoituksen Halikossa olevasta firmasta, ja kun soittelin sinne, sain tietää, että hihnoja löytyy heiltä varaosana hyllystä”, Timo kertoo. Ostos on osoittautunut erittäin kannattavaksi: siitä on voinut vaihtaa tarvittavia osia välittömästi tarpeen tullen, eikä puimurin omistajan ole tarvinnut juuri ollenkaan kuluttaa varaosakaupan ovensaranoita. Ollikainen on paalannut oljet pienpaaleihin, kun lähiseudulla sijaitsevalla ratsutallilla on ollut tarvetta purun seassa käytettäville kuivikeoljille. Vielä uutta lattahihnaa ei ole tilattu, sillä osia vaihdetaan vain todellisen tarpeen mukaan. ”Lattahihna on tällä hetkellä jo aika kulunut, eikä sellaista ole enää minulla varastossa. Massikka oli viettänyt ensimmäiset vuosikymmenensä taivasalla. ”Omistajan poika oli ollut Hankkijalla töissä ja ostanut liikkeen loppuunmyynnistä kaukonäköisenä kaikki Massey Ferguson -puimuriin kuuluvat hihnat”, Ollikainen kertoo tyytyväisenä. Silppuri on toiminut moitteettomasti, mutta muutaman viimeisen vuoden ajan se on ollut irrotettuna. Remmipeliä Massikan puimurissa on toistakymmentä erilaista hihnaa. ”Näillä puintimäärillä ei ole katastrofi, vaikka joutuisi odottamaan osaa päivän pari”, omistaja tuumailee. Teksti: Lea Lahti Kuvat: Jan-Erik Laine MASSEY FERGUSON 685 S 1963 ”Olen sepittänyt tätä itse paljon, eikä tämä muuten olisi enää liikkeellä ollenkaan.” 20