TrakToriT · kuorma-auToT · maanrakennuskoneeT · TapahTumaT
Rautaista luettavaa · www.vanhatkoneet.fi · 6/2011 · Hinta 8,50
ISON POJAN
TOIVE
Kuudella pyörällä vetävä sotagemsu Harrastekuorma-autojen suurtapahtuma Hollannissa
Mack Day
Valmetin vaikeat vaiheet
Historiaa
11006
SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND
6 414887 450003
745000-1106 · PAL VKO 2012-05
Ikä ei paina pian viisikymppisiä Dv12-vetureita
EläVä lEgENDA
Vammas Major on 80-luvun kaivuri parhaimmillaan
KOVA KONE
ITäMAAN VETäJä
Nelivetoinen Belarus 521 alkuperäisessä kuosissaan
L ehti- ä pisteiss kaut ta m a a n!
utuuslehti U
Hae omasi heti!
6
Todella valtavaa kalustoa
Uutuuslehti!
90
HUH , HUH !
1/2012 · Hinta 8,50 Eur www.isotkoneet .fi
Kauhea Kaivuri
Takraf ERs 710
Made in DDR:
Valtavan kokoinen maansiirtäjä
ersk Lexa Ma paja VR Kone
10 0k m/ h!
Australian roadtrainit
Tavarajuna autiomaan halki
10003 >
745000-1003 · PAL VKO 2010-45
8500 tonnia!
LAivA Hissi Vaihtoehto
kanavalle?
6
414887 450003
Nostovoimaa!
meganosturi
TAivAs RAJANA Liebherrin
Tilaa kotiisi: www.isotkoneet.fi
Retkilläni yritän eksyä aina paikkoihin, joissa työpäivät ovat jo päättyneet. Pääkirjoitus
Koneet perinnemaisemassa
M
aaseudun asukkaana sitä törmää jos jonkinlaiseen vanhaan masiinaan tämän tästä. Pääosin vanhat pihapiirit on kuitenkin jo aikoja sitten siivottu, eikä talon eteen parkkeerattujen arkiautojen ja kuomullisen peräkärryn lisäksi näkyvillä ole kuin päältäajettava ruohonleikkuri tai kirkkaanvärinen mönkijä lisävarusteineen. Niin se kuin moni muukin inho nyky-yhteiskuntaa ja -maailmankuvaa vastaan on ajanut minunkin aivoni maaniseen tilaan, että pitää harrastella kaikkea vanhaa, kulunutta ja epäsopivaa tavallisen nykyihmisen silmillä katsottuna. Muutaman kilometrin päässä on pellon laidalla vanha kaivinkone, joka ulkonäkönsä puolesta voisi olla jo kauan sitten hylätty. Toiset heistä ovat joutuneet jäämään aikaisinkin pois työelämästä, toiset myöhemmin tai sitten toiset jatkavat työntekoa edelleen viimeisillä eläkepäivillään tavalla tai toisella. Näiden työympäristöjen liepeiltä monesti löytyy ruostetta ja kaiken sen koitan tallentaa muistikortilleni ennen kuin "kukka06/11
hattutädit" siivoavat nurkat tai kaikki jyrätään tasaiseksi uudisasukkaitten elinolojen parantamiseksi tai lähiöiden laajentamiseksi. Allekirjoittanut ei ole luontokuvaaja, mutta kun maisemaan liitetään kone tai tekninen kapistus, niin kuvaaja havahtuu. Jos 30-luvulla rakennetun ladon päädyssä maatuu tilalle uutena ostettu 30-luvun kuorma-auto, miksi se ei saisi jäädä paikoilleen kertomaan eletystä elämästä?
Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi
PITÄISIKÖ tilan vanhat työkoneet siivota pois näkyviltä, vai kuuluvatko ne sittenkin perinnemaisemaan?
Millä oikeudella jotkut vetävät rajaviivan, jolla maaseudun perinneympäristöistä lohkaistaan pois vanhat koneet sinne muka kuulumattomina?
Rust fetish
Taas joku kieroutunut perverssi! Ei todellakaan. Aivan jokainen lähiseutumme tekninen laite ei sentään ole enää toimintakuntoinen. Toiseen suuntaan ajettaessa ei voi olla näkemättä tien sivuun yleensä parkkeerattua vanhaa pyöräkuormaajaa, joka patinastaan huolimatta on selvästi työkunnossa ja -käytössä. Samalla tavalla kuin autioituneet talot, harmaantuneet ladot ja vanhat pihapiirit, myös vanhat koneet kertovat omaa tarinaansa seudun historiasta. Lähin naapuri hoitaa hytittömällä traktorilla lumityönsä ja kurvailee sillä toisinaan aivan huvikseen. Tavarat on unohdettu paikalleen ja paksu pöly peittää jäljet. Tämä on vuosien saatossa korvieni välissä muotoutunut valokuvaukselliseksi ilmiöksi, joka sisältää välähdyksiä menneisyydestä, ihmisten historiasta ja eritoten teollistumisen myötä tulleista koneista, jotka ovat elämäntehtävänsä täyttäneet. Tarkkasilmäinen kulkija saattaa kävelyretkillään nähdä muutaman kilometrin säteellä yhden jos toisenkin laitteen ladon taakse tai pihan perälle unohtuneena, jotkut jopa jonkinlaisen sateensuojan ylleen saaneena. Itse asiassa on hyvin vaikea ymmärtää, minkä takia ja millä oikeudella jotkut rohkenevat vetää selkeän rajaviivan, jolla maaseudun perinneympäristöistä lohkaistaan pois vanhat koneet sinne muka kuulumattomina esineinä. Kaikki vanha rauta ei ole romua sen enempää kuin vanhat puurakennuksetkaan. Opiskellessani Lahden Muotoiluinstituutissa aloin nauttia yhä enemmän ja enemmän vanhoista ja kestävistä funktionaalisista tuotteista ja teknisistä laitteista. Joona Hamm
JOONA Hamm on viimeisin lisä avustaja kaartiimme, hänen erikoisalansa on metsä löytöjen jäljittäminen ja niiden valokuvaaminen. Patina, ruoste ja kova työ yhdistävät kaikkia näitä laitteita, joita kamerallani metsästän. Luvassa on siis ruosteen tuoksua kuumana kesäpäivänä aaltopeltihallin poksuessa auringon paahteessa, kostean sammaleen tuoksua aamukasteessa kuusikon uumenissa ja purevan pakkasen kukkasia rikkimenneissä lasi-ikkunoissa. Lakkasiko vanha aika muuttumasta historiallisesti merkittäväksi siinä kohdassa kun puimalasta rupesi kuulumaan puksutusta. On hyvä, että aivan kaikki koneet eivät kulkeudu kokoelmiin ja museoihin. Toisin kuitenkin on, sillä jokaisella ohiajokerralla maata on siirtynyt ja konekin on hieman eri paikassa. Rauhassa ruostuvat palsta alkaa sivulta 70.
3
Tässänumerossa
6
6
Kannessa
GMC "sotagemsu" ´44 Kun useimmat 50-luvun nuoret haaveilivat urheiluautoista ja brittipyöristä, Juhani Tullilan unelmat pyörivät reilusti raskaamman raudan ympärillä.
KONEET
12 Caterpillar D4 ´53 Länsinaapurissa ei juuri sotasaavutuksilla kehuskella, mutta puolustusvoimat ja sitä kautta myös alan kalustoa Ruotsistakin löytyy siitä todisteena tarinan pillari. Tämä peli ei tosin jouda museossa seisoskelemaan, sen verran on hommia jonossa. 57 Konemies pohjoisesta Kuutisenkymmentä kilometriä Ylitorniosta länteen sijaitsee kylä, jonka asukkaat
12
4
18
24. 18 Scania L85 ´71 Antamaniemen hinuri on ollut museorekisteri-iässä jo vuosikymmenen. 46 Vammas Major ´81 Lammilaisen Kalevi Toukovalkaman Vammas Major on parin vuoden kunnostusrupeaman jälkeen täydessä työkunnossa, kävimme katsomassa konetta tositoimissa.
TAPAHTUMAT
64 Mack Day, Hollanti Hollannin Mack-harrastajien suurtapahtuma keräsi alueelle jenkkimerkkisten lisäksi myös reilusti muiden valmistajien kalustoa.
ARTIKKELIT
52 Ylämaan britit Kaakkois-Suomesta löytyy mielenkiintoista kalustoa harrastava Alpo Kekkonen, joka on kerännyt kokemusta brittitraktoreista lähes koko ikänsä. 42 Bolinder Munktell ´65 Volvon 110-hevosvoimaisella moottorilla varustettu ruotsalainen tiehöylä on edelleen nöyrä ja luotettava kone osaavan käsissä. 24 Belarus 521 ´75 Neuvostoliitossa valmistettu nelivetotraktori on ainakin paperilla pätevän oloinen laite, eikä omistajallakaan ole koneesta pahaa sanottavaa.
36 Dv12 Elävä legenda Harvassa ovat ne koneet, jotka ovat täydessä työkäytössä vielä 50 vuoden ikäisinä. VR:n Dv12-dieselveturit ovat sellaisia, ja työikää on jäljellä ainakin vuosikymmenen verran
6
Tuulettaja työntää punaiseen aukkoon lämmintä ilmaa, joka saa lisää "löylyä" kulkiessaan pakosarjan päällä kulkevaa putkea pitkin ohjaamoon. Yritystä oli! Esimerkiksi Liberty-luokan valtamerilaiva, jolla joukkoja ja apua toimitettiin merien taa, valmistettiin nopeimmillaan neljässä vuorokaudessa, yhtensä niitä valmistui noin 2 000 kappaletta. Tämän toteutti GMC eli General Motors Corp. Vuosina 194145 GMC valmisti näitä CCKW-malleja
6-SYLINTERISEN bensamoottorin kyljessä on Tullilan asentama hytin lämmityslaite. GMC CCKW-353
Yhdysvaltojen oli polkaistava hetkessä käyntiin massiivinen varusteluteollisuus. Joukkojen ja materiaalin kuljetuksen lisäksi tykkien vetäminen kuului Gemsujen arkipäivään sodassa. Ajoneuvosta tulikin armeijalle oikea työhevonen, josta variaatioita oli moneen lähtöön: tankkeria veden ja polttoaineiden kuljetukseen, kuomullisia ja ilman, avo- ja peltiohjaamolla. Ja jos otetaan huomioon se seikka, että kun suurvalta lähtee maailmansotaan niin siinä voi sanoa siirrettävän vuoria! Tuli kiireesti tarve suunnitella maastokelpoinen kuorma-auto. Avaimesta virta päälle, jalalla kaasupolkimen viereisestä nastasta ja käy!
8. Kippiautoja ja ambulanssejakin löytyi. Lapio, kirves ja hakku lukeutuvat varustukseen. Sen dynaamisuutta sekä henkeä jolla sitä toteutettiin, on ihailtava: armeijat jopa suunnittelivat ja valmistivat itse sotaretkelle mukaan otettavia aseita ja varusteita. Laivoilla päästiin merien taa, mutta siellä joukkoja ja materiaalia piti edelleen kuljettaa. Voi reilusti sanoa Gemsuja syntyneen kuin liukuhihnalta ja nimenomaan sieltä
Kolmen kuution kivi kun painaa pyöreät 10 tonnia! Liekö näistä Suomeen tuoduista kuorma-autoista jäänyt mitään jäljelle. Jos maa mieli pulasta päästä, sen oli saatava vientiä aikaiseksi. Se pääsi tienhoitotöihin. Kuljetuskaluston osalle sota oli ollut suuri rasitus ja varaosien sekä renkaiden puute pysäytti monta liikennöitsijää. Tätä taustaa vasten ei olekaan ihme että Juhani Tullilan auto tuli maahan toisia teitä.
Gemsuja Suomessa
Kolmen sodan jälkeen alaltaan supistunut Suomi oli kurimuksessa. Reokin kantoi kortensa kekoon 22 000 kappaleen valmistamisella. Seuraavana vuonna Kansanhuoltoministeriö antoi luvan tuoda USA:n armeijan Belgiassa sijaitsevasta ylijäämävarastosta sota-Gemsuja noin 700 kappaletta. GMC numero 8. Kuljetuskaluston merkitys korostui ja vuonna 1947 voitiin jo hieman helpottaa kuorma-autojen tuontia. Ilmeisesti tuonti tapahtui dollariluoton turvin. Auton jousituksen jäykkyyttä ajatellen kahden ja puolen tonnin Gemsusta jenkit nimittivät sitä "kaks´ ja puolitonnariksi" puhuminen tuntuu aliarvioimiselta. Olihan niillä jo sodan rasitus takanaan ja totisesti niillä sitten täällä Suomessa kuljetettiin muutakin kuin terveisiä. Lähinnä puunjalostustuotteilla oli yritettävä eteenpäin. Varsinkin kun edellä mainitun tukinajon lisäksi vaikkapa Pellonraivaus Oy käytti näitä lavetin vetureina, kuljetellen raskaita kaivinkoneita ja katepillareita eri työkohteisiin ympäri maata. Nämä maastokelpoiset ajoneuvot on syystä tunnustettu erääksi avaimeksi Liittoutuneiden voitolle. Vikström-maamoottori vuodelta 1928.
AUTOSUUNNITTELUA 70 vuoden takaa. Jousituksen jäykkyydestä johtuen tyhjällä autolla ajettaessa tarvittaisiin tikan aivot.
Nämä maastokelpoiset ajoneuvot on syystä tunnustettu erääksi Liittoutuneiden voiton avaimeksi.
562 750 kappaletta. Puhelin on sentään jossakin vaiheessa jälkiasennettu. Lisäksi Studebakerin tehtaat valmistivat hyvin saman oloista, vain hieman peltiosiltaan eroavaa autoa lähes 200 000 kappaletta. suus imi paljon voimavaroja, niin jälleenrakennuskin oli pääsemässä vauhtiin ja se tiesi lisää kuljetuksia. Luku kertoi NATO-joukoissa tämän auton järjestysnumeron komppaniassaan. Sillä vaikka sotakorvausteolli06/11
MENOA tasoittamassa lavalla on mm. Tässä mitassa armeijoiden motorisoitumista ei oltu ennen nähty. Asian tärkeyttä voi jokainen pohtia mielessään. Samaa sarjaa edustanee ne Gemsut joista tehtiin kivivaunja. Moneksi oli "sotahevosesta" Suomessakin: Tullilan mainitsema puutavaranajo oli itsestään selvyys, samoin soran- ja maanajo. Gemsuja koritettiin Suomessa ja esimerkiksi Veljekset Vekka Oy Hämeenlinnassa koritti Vanajan tehtaalla sota-Gemsun Vanajan näköiseksi. Jokainen lisäauto tuli tarpeeseen. 9
Toki poika oli isänsä haaveesta tietoinen ja nyt ehkä alkaisi olla viimeinen tilaisuus toteuttaa se. Ostos oli ollut heti ensi silmäyksellä fiksauksesta vapaa ja sellaisena pysyikin. Eli kevyttä ajoa ja vähän. Vuosien seisominen ulkona, jolloin aurinko ja sade olivat vuoroin pahoinpidelleet pintaa, antoi äkkiseltään karun kuvan ostoksesta. Olen ostanut kaikennäköistä jemmaan tulevaisuuttakin ajatellen." Paljon oli kohtia, joita ei tarvinnut lainkaan kunnostaa. "Moottorista, startista, laturista ja sähkölaitteista löytyivät metallilangalla kiinnitetyt kilpukat, joissa oli remontin tehneen firman nimi ja päivämäärä. Mutta ruma ankanpoikanen paljastuikin jaloksi sydämeltään! "Gemsun pellit irrotettiin, hiekkapuhallettiin kirkkaalle pellille ja sen jälkeen maalattiin. Samanhenkisiä kavereita pyörähtää päivittäin, kuten vasemmalla istuva Jartti, jolla entisöinnissä T-mallin Ford. Tulevasta perheenjäsenestä puuttuivat kuulemma jarrut, joten reissuun lähdettiin kuorma-autolla. Jopa niin, että kotimatkalla jollakin levähdysalueella raappojen ja teräsharjojen kanssa koetimme autoa siistiä. Teknisesti autolle ei oikeastaan tarvinnut tehdä mitään. Tämä siksi, että tohtisimme tuoda ostoksen kotiin vaimoväen nähtäväksi", Juhani muistelee hakureissua.
Gemsu haettiin tapahtui vapunpäivänä 1999.
Ensivaikutelmaa parempi
Autosta tiedettiin sen palvelleen varuskunta-autona ja mittarissa oli 57 000 mailia. Ne saatettiin jälleen liikkumaan prässin avulla", Juhani kertoo. Isä ja poika lähtivät hakemaan "summassa" eli näkemättä ostettua ajopeliä Keuruulle. Sepon Ruotsinsuhteilla vuoden 1944 mallia oleva auto viimein saapui Ouluun. Jarruttomana ostetun auton
TULLILAN päivät kuluvat rattoisasti hallilla. Jarruttomuuden syyksi paljastui kiinni juuttuneet jarrusylinterien männät. GMC CCKW-353
Haave täyttyy
Juhani Tullilan Seppo-poika oli nähnyt jostakin autolehdestä tiedon, jonka mukaan NATO myy Norjassa olevat viimeiset Gemsunsa pois. Osia olen saanut Launiksen Matin firmasta Tampereelta. "Siellähän se seisoi, eikä totta puhuen sen näkemisestä riemu revennyt! Sillä kuten voitiin myöhemmin todeta Gemsua peitti toistakymmentä armeijan väreissä olevaa maalikerrosta. 10. "Joitain jarrujen kumia ja tiivisteitä olen uusinut
Penkkiä koht i kurottava keppi on etuvedon poisk ytkentään. Kävin minä sillä aluksi vähän kaikenlaisissa tilaisuuksissa, mutta tämä on kyllä varsin ahne bensalle, ei käytännössä mene alle 45 litran ollenkaan, niin olen harventanut. C = perinteinen ohjaamo, K = neliveto ja W = keinuteli
MIELIKUVA: tarkoituksenmukainen. Auto on myös jäykkä käännellä, tosin rattikin on iso. jarrurummut ja -hihnatkin oli kunnostettu uudenveroisiksi! Näin ollen Kemssuun oli tehty täysremontti viisi tuhatta mailia aiemmin." Juhani Tullilan Gemsu pääsi ajoon tasan kaksi vuotta oston jälkeen. Täysin kunnossa ja vaimoväenkin katseen kestävänä se rullasi hallin ovesta tielle. Ja vaikka se nuoren miehen mielestä oli ihan pitelemätön peli, niin nykyautona se ei enää erotu etenemiskyvyllään. Tyhjänä ajettaessa ainoa jousto taitaa tulla renkaista. Ja sitä myöten museorekisteriin. MOOTTORI: 6-sylinterinen, 91,5 hv HUIPPUNOPEUS: 45 mph eli noin 70 km/h CCKW MUODOSTUU SEURAAVASTI: 1. Lukkoja siinä näet ei ole, kuten ei muissakaan aikalaisissaan. "Kulkee ja pärisee! Ihan mahoton rysky se ajettavaksi on. Kuussatanen Fiat on omiaan sellaisiin matkoihin."
VAIHDEKEPPI, kä sijarru, oikeasta vivusta alueet hidas ja no pea. C = ajoneuvo suunniteltu 1941, 2. Entäpä ne ajo-ominaisuudet. Vinssiä Tullilan autossa ei ole. Tämä on mahdollista vain nopealla alueella ajettaessa.
GMC CCKW-353
PAINO: 10 100 kiloa. Sota synnytti tarpeen kuljettaa erilaisissa maastoissa. GMC täytti sen ja lisäksi osallistui myöhemmin runsain mitoin työhön myös rauhan vallitessa.
06/11
11
Forssa
13
Toisen maailmansodan jälkeen Ruotsi vahvisti suurella teholla puolustuskykyään niin kotimaisen kuin ulkomaisenkin kaluston voimin. Erityisesti pioneeriaselajin keskuudessa konevoima koettiin tarpeelliseksi. 14. Ruotsin armeijasta kotiutunut kone tottelee siinä missä siviilimallitkin ja maakasa siirtyy vaivoitta. Tämän madonvihreän pillarin tarkempi
Sopivasti patinoitunut ja kauhtunut ilme sopii tähän karuun koneeseen täydellisesti.
palvelushistoria on jäänyt aikojen saatossa pimentoon. Kovilla pakkasilla tapahtuvaa kylmäkäynnistystä silmälläpitäen moottorissa on ollut nestekiertoinen esilämmitys. Bandtraktor D4 Ruotsin armeijan numerolla 11 281 oli aikanaan kulkeutunut länsirajan takaa Keski-Suomeen ja nyttemmin vannoutuneena Caterpillar-miehenä tunnetun Ajangon kokoelmiin. Kun Pertti Ajangon nykyisin omistama 1953-vuosimallin Caterpillar D4 7U-puskutraktori astui uutena palvelukseen, oli koneen myyjänä Nilsons Maskin. Nämä kokeilut vahvistivat telatraktorin olevan oikea konetyyppi pioneerikäyttöön ja selvitykset kaluston hankinnasta alkoivat. Muutama vuosikymmen myöhemmin nämä yritykset yhdistyisivät, mutta vielä ei ollut se aika. Amerikkalainen Caterpillar oli luotettavana pidetty merkki ja ominaisuudet saivat tarjouskilpailussa ilmeisen selvästi vaakakupin painumaan tarpeeksi alas. Niinpä kuninkaalliset pionee-
rit saivat käyttöönsä illinoisilaista rautaa suuren veden takaa.
Valikoidut varusteet
Länsinaapurissamme oli 50-luvun alussa kaksi virallista Caterpillarin maahantuojaa. Caterpillar D4
Teksti: Juha Pokki Kuvat: Jan-Erik Laine
P
ertti Ajangolla on Jokioisissa omistuksessaan pala ruotsalaista maanpuolustushistoriaa. Vuonna 1936 tehtiin ensimmäiset kokeet telatraktorien käytöstä kuninkaallisissa Bodenin pioneerijoukoissa. Aiemmin linnoitus- , tienteko- ja maanrakennuspuuhat sekä vaikkapa tykinveto oli Ruotsinkin armeijassa hoidettu käytännössä käsipelissä ja hevosvoimin. Perttiä voi hyvällä syyllä kutsua Suomen Mr. Homma on toiminut
PERTTI Ajanko ohjastaa vuosikymmenien tuomalla kokemuksella pillaria töihinsä. Ab Carl Engström oli aloittanut pillarinmyynin vuonna 1937 ja kymmenen vuotta myöhemmin kakkua tuli jakamaan Nilsons Maskin Ab. Ei tämä sotilas kuitenkaan täysin tuntemattomaksi jää, kun pengotaan hieman arkistoja.
Kun kruunu pillareita osti
Ruotsin armeija oli jo 1920-luvun puolivälistä asti tehnyt kokeiluja maataloustraktorin käyttämisestä
maanpuolustuksellisissa tehtävissä. Nyt armeija oli kovaa vauhtia motorisoitumassa, joten pioneeriaselajin piti huolehtia yhä enemmän myös kelvollisten kulkuväylien luomisesta. Kone on tilattu alunperin vihreällä värityksellä ja varustelistalta siihen on rastitettu Birtley-puskulevy sekä Hyster D4N -vinssi. Alkuperäinen palvelukseenastumispaikka ei ikävä kyllä ole tiedossa. Caterpillariksi, sillä häneltä löytyy lähes loputon tieto-, taito- ja kokemusmäärä kyseisen konemerkin vanhemmista tuotteista
Varusteineen tämä vekotin painaa noin 7 000 kiloa, ja 63 hevosvoimaa riittävät paitsi liikuttelemaan pillaria, myös työntämään puskulevyn edellä melkoisen määrän maamassaa. Keltaisia pillareita näkee paljon, mutta tällainen hieman erikoisempi värivaihtoehto kannattaa säilyttää, kun sellaisen kerran sattuu omistamaan.
Eläkepäiville Suomeen
Tarina ei kerro, miten laite ajautui Suomen puolelle. Telat on lyöty turpeeseen siis melko harvoin, joten kyseessä on saattanut olla se kasarmin nurkalla seissyt varakone, jota kukaan ei koskaan ota ajoon. Koneen hyvä käyttökunto selittyy vankan valmistuslaadun lisäksi vähillä käyttötunneilla. Saatavana niitä kyllä kuulemma olisi. Ilmeisesti lämmittimen omalla kiertovesipumpulla on laitettu liemi liikkeelle, jotta lohko lämpenee. Pitkä seisonta-aika ei ole tehnyt kaikille komponenteille pelkkää hyvää, mutta pääsääntöisesti laite oli ostettaessa toimintakuntoinen.
Tosiryynääjä ilman tosipaikkaa
Armeijassa perinteisesti opetellaan ryömimään. Täällä Pertti Ajanko ja Ahlbom
06/11
PIENEMPIKIN Caterpillar-puskutraktori on jämäkän näkoinen ilmestys ja työteholtaan varsin ruudikas pakkaus. Pertti Ajanko kertoo, ettei tarvetta moiselle laitteelle ole vielä kylmäkäynnistyksissä tullut vastaan, mutta rekvisiittana sellainen saattaisi olla oikein mielenkiintoinen. 15. Eri asia on, viitsiikö sellaista Ruotsista lähteä hakemaan. Ajangon omistama yksilö on selvinnyt palvelusajastaan varsin vähäisin juoksutuksin. Sitten letkut kiinni moottorin edessä oleviin liittimiin ja hanat auki, jotta neste pääsee kiertämään. Kone on kuljetettu Suomeen joko harraste- tai työkäyttöön ja nyt se majailee Jokioisissa Antti Ahlbomin pihapiirissä. Caterpillar ei kuitenkaan tätä oppia alokasaikanaan tarvinnut, päinvastoin. Pillari on varustettu myös eetterikäynnistyslaitteilla, joten hyvin oli ruotsalaisten linnoitustöihin ryhtyminen varmistettu, vaikka lähtöpilliin olisi puhallettu rapsakkana pakkasaamunakin.
KAIKKI hanikat ja nippelit ovat alkuperäistä mallia. Ja ei muuta kuin Pillari käyntiin. Vaihtoehtoisesti Pillari on ollut jonkun muun kuin pioneeriaselajin käytössä ja käyttötarve on siitä syystä ollut olematonta.
PATINOITUNUT ulkokuori kuului kauppaan ja Pertti Ajanko on saamien kommenttiensa mukaisesti ajatellut jättää maalipinnan nykyiseen asuunsa. Mittariin on kertynyt vain 1 700 tuntia, vaikka nämä koneet taittelivat aamukammasta piikkejä aina 80-luvun puoliväliin saakka. Maa siirtyy ja jälkeä syntyy siihen malliin, että jälkeenpäin voidaan todeta ruotsalaistenkin ymmärtäneen hyvän päälle. niin, että käynnistyspaikalle on tuotu erillinen lämmitin, jolla on keitelty kiertovesi sopivan kuumaksi. Englannissa valmistettu Birtley-puskulevy on kovaakin kovempaa tekoa, eikä hätkähdä käytännössä mistään. Pillari saadaan siis vaikka montusta takaisin maanpinnalle omin voimin jos tilanne sitä vaatii. Hyster-vinssillä taas voi valmistajan mukaan kiskoa jopa 7 700-kiloisia taakkoja. Normaalia kaavaa noudattaen Pillarin omistajuus on luultavasti siirtynyt ylijäämähuutokaupasta yksityiselle ostajalle tai jälleenmyyvälle yritykselle
Bandtraktor marssii larvföttereillään vielä vaikka miten pitkään, ylijäämää se on vain Ruotsin puolustuslaitoksen kirjanpidossa.
Mittarissa on vain 1700 käyttötuntia, vaikka nämä koneet taittelivat piikkejä aamukammasta 80-luvun puoliväliin saakka.
KONEKIN tikkaa pienen laiton jälkein kuin uusi. Moni kone on saanut sananmukaisesti uuden elämän miesten käsittelyssä, ja parhaimmillaan jälki ei häpeä lainkaan tehdasuutta tuotetta. Kun Pertti Ajanko vie koneen esille tapahtumiin, on hyvin todennäköistä, että se nähdään siellä myös tositoimissa. Nyt huolenpito on kuitenkin hyvää, kuten pillarin arvolle kuuluukin. Onko odotettavissa kenties paluu alokasaikojen särmään ulkoasuun. Esimerkiksi starttimoottori vaati irrotuksen ja huolel-
lisen läpikäymisen. Pitkä toimettomana seisoskelu ei ole ollut paras vaihtoehto koneelle, joka on tarkoitettu raavaseen työskentelyyn. Sopivasti patinoitunut ja kauhtunut, hyvin jermumainen ilme sopii koneelle täydellisesti. Koneeseen asennettiin aikanaan ennen aktiivipalveluksen alkamista Hysterin valmistama vinssi ja Birtleyn puskulevy.
ovat yhdessä kunnostaneet jo hyvän joukon Caterpillar-kalustoa. "Lähes jokainen katsoja on sanonut, että älä tee sille mitään!" Ajanko naurahtaa. Pertti Ajanko on käyttänyt tätä "sotasaalista" alan tapahtumissa. Tähän mielipiteeseen on kieltä-
mättä pakko yhtyä. Minkälainen on ruotsalaispillarin tulevaisuus. "Hajusteiden" käytölle ei tällä koneella ole tarvetta ilmennyt.
16. Caterpillar D4
IHAN jokainen osa ei ollut ennen vanhaan Caterpillarin omaa tuotantoa. Tämä tekee siitä hienon erikoisuuden ja herättää varmasti mielenkiintoa niissäkin, joita puskutraktorit eivät muuten suunnattomasti sykähdyttäisikään.
Nauhatraktori ja matojalat
Ulkokuoreen ei siis ole puututtu, mutta tekniikkapuolelle täytyi tehdä yleiskunnostus. Tälle kaksikolle ei liene mikään mahdotonta, kun puhutaan pillareiden kunnostamisesta. Puskunäytöksissä tämä amerikkalaista syntyperää oleva ruotsalaissankari lykkii iloisesti maakasoja edestakaisin ja kiipeilee ketterästi vallien päälle. Vaikka armeijanvihreä ei ole mikään huomioväri, erottuu se nimenomaan kontrastillaan normaalista Caterpillarien keltaisesta asusta. Kovempia kylmäkäynnistyssessioita varten moottori oli varustettu ajan muodin mukaan eetteristarttimahdollisuudella
Lisäksi Sinulla on seuran jäsenenä mahdollisuus päästä tutustumaan mielenkiintoisiin työHy vää Joulua ja maihin ja muihin kohteisiin. turi vm. Entä mitä tekemistä näillä kysymyksillä on suomalaisen koneellisen puunkorjuun kanssa. a Uutta Vuotta
Suom en Maa nrak ennu skon
Nilssonilla s 10-RB vm. Julkais Puheenjohtaja: akennukseen ta maanr inti. Marjatta ja Vesa Rohila, 72 sivua, til.nro S280, s.hinta 19,90
Ikioma traktorikirjani
Perheen pienimmille mieluisassa kirjassa kerrotaan, miten traktori toimii ja mitä sillä tehdään. · Mitä valkuista voimasanaa käytettiin Velsalla 1993. 1964.
Seuran jäseneksi voit ilmoittautua sähköpostitse osoitteessa marjave@ hotmail.com tai lähettämällä kirjeen osoitteeseen Suomen Maanrakennuskonehistoriallinen Seura c/o Marja Vehkala, Kurkelantie 1587, 24510 Suomusjärvi. · Miksi japanilainen Valmet tuli Ruotsista. 1959. 19656 lla. on valmistettu varustettu scanian -konepajalla ja
Lasten metsäkonekirja
n Seur a
ehis toria lline
Tiedote Joulu 2009
n omistaja Roland oli jonka edelline -Bucyrus 54-RB, isoinut. Marjatta ja Vesa Rohila, 56 sivua, til.nro S294, s.hinta 19,90
koneen hyvään Yksi syy tämän jo vuonna 1980. · Kenen metsissä keisari seurasi kuningasta. · Miten sekarotuinen jäniskoira liittyy metsäkonevalmistukseen. UUTUUSKIRJOJA
auto- ja konemiehille
Metsäkoneita Suomessa ja Suomesta 1910-2000
Missä ääntä, siellä voimaakin Mitä tapahtui Annikille. Ikioma traktorikirjani sisältää myös tehtäviä sekä Hiekkistraktori-lautapelin. MAANRAKENNUSKONEHISTORIALLINEN SEURA
n pyrkii edistämään vanhojen koneiden säilyttämistä n kerää maanrakentamisen historiaan liittyvää tietoa n välittää teknillistä tietoa vanhoista koneista jäsenilleen
Maanrakennuskoneet Suomessa 1960-1964
Kuusikymmenluvun alku oli ennen näkemättömän murroksen aikaa maanrakennustekniikassa. · Mitä tapahtui Itikan tilan navetassa 1965. Ruston-Bucyru West lisella kauhasylinteri on tämä North varustus hydrau Pihan uusin kone paino in 1980. a oli Porvoossa sonbyn häntä omistaj Korpi. · Missä valmistettiin Noramastermetsäkoneita. Vastaus löytyy tästä kirjasta, kuten vastaukset kysymyksiinkin. Välillä niitetään nurmea ja paalataan pyöröpaaleja. Keskustelua stu tuksia. (09) 774 2810
www.alfamer.fi. · Mitä ovat viitti ja vaatti. ennen la ja kokonaispaino rakoitsija Jukka ttu pitkällä 28 metrin puomil Kone on varuste on 78 tonnia. Sieltä puutavara lastataan puutavara-autoon, joka kuljettaa kuorman paperitehtaalle, sahalle tai jonnekin muualle jalostettavaksi. Seuran jäseninä on yhtälailla vanhoista koneista harrastusmielessä kiinnostuneita kuin vanhoilla koneilla työskenteleviä. · Missä kuvattiin tukkilaiselokuva Me tulemme taas. : lima 604 vm. postiin. ennen Karlssonia kone neu Yllä: Ruston sti modern vaijerikaivinko Carlsson on ulkoise sorakuopalla ja sen omisti Juha Tenkanen. Tämä ja moni muu mielenkiintoinen asia selviää Lasten metsäkonekirjasta. Mielenkiintoisilla sivuilla selostetaan muun muassa, miten maata muokataan ja kylvetään siemeniä. mootto 195859. Matti Hiittu ja Mikko Hiittu, 152 sivua, til.nro S290, s.hinta 29,90
Suomen Maanrakennuskonehistoriallinen Seura
on yhdistys vanhoista maansiirtokoneista ja maanrakentamisen historiasta kiinnostuneille. Janne Riikanen ja Juhani Laukkanen, 200 sivua, til.nro S286, s.hinta 39,90
allis-Chalmers
Seuran jäsenenä saat vähintään kuusi kertaa vuodessa Hullu-Jussi -jäsentiedotteen ja vuosittain yhden alaan liittyvän kirjan sekä pääset osallistumaan seuran jäsentilaisuuksiin. Sen jälkeen kuormatraktori ottaa nosturinsa avulla puut kyytiinsä ja ajaa ne metsäautotien varteen pinoon. aBs Carman-arbog 12 -pyöräkuormaa takakaivulaite Chalmers NTl vm. en on 30-RB vm. Voit myös liittyä yhdistykseen pienemmällä jäsenmaksulla, joka on 20 vuodeksi 2012. aineiston arkisto tään vihjeitä kaikes 74 744 tai laita seuran vaikka ihan pelkäs Laukkaselle, 040-76 tai Juhani Sivuilla on jo Toivomme juttuja via mielellämme. valoku ä: www.kaivin myös vanhoja koneista netiss
Erikoiskirjakauppa
Alfamer Oy
Hämeentie 111, 00550 Helsinki
Puh. 1949. allisvaruste Takana näkyy a Ruotsis Pistokauhalla ja on 44 tonnia. Tulivat uutuuskoneet, Jussit, Teräsmiehet, Michiganit, Caterpillarit, Natikat, Allis-Chalmersit... Kuvituksena on autenttisia lehtimainoksia, esitteitä ja maahantuojien valokuvia. Pienemmän jäsenmaksun maksaneet eivät saa vuosittaista kirjaa eivätkä eräitä muita jäsenetuja, mutta saavat kaikki Hullu-Jussi -jäsentiedotteet ja voivat osallistua seuran kokouksiin.
ista kaivin uusista ja vanho sinäkin keskusteluihin. llar 13000 ri on Caterpi 1951. Osalli jäsenten kirjoi
Valoisa
1587, la, Kurkelantie c/o Marja Vehka allinen Seura, un akennuskonehistori , ja muun painet Suomen Maanr e@hotmail.com kone-esitteet sjärvi, marjav korjaamokäsikirjat, 25410 Suomu 0400-600 956, emme Janne Riikanen liittyvästä. Soita koneet.com. Jukka Vesterinen, 152 sivua, til.nro S256, s.hinta 34,90
Piikkinokasta Bulldogiin
Kuorma-autot 1920-1960 Kirja kertoo kahden sodan välisistä raskaista pula-ajoista ja voimakkaista nousukausista ja niiden vaikutuksista kuorma-autojen kehitykseen sekä laajasta kuorma-autojen merkkikirjosta Suomen liikenteessä. · Mitä olisi tehnyt puustaaja. Koneen 50 D vuodelta ttu kevyt(?) traktor ta. Jäsenmaksu vuodelle 2012 on 50 . n : Ruston-Bucyru tusinaa, joista yksi erikoisi Vasemmalla koneita puoli salamaskin Fabrik on vastaavia 10-RB- sa 1950-luvun alussa Ruotsis moottorilla. Vuonna 2012 voi kirjaksi valita joko Piikkinokasta bulldogiin tai Maanrakennuskoneet Suomessa 1960-1964. Kuokkakauhas 22-RB vm. american-nos se laitettiin talliin seisomaan kuntoon on, että 6. Vasemmalla Oikean puolein ja paino 45 tonnia.
tiehöylä vuodelt
a 1948.
Monitoimikone eli moto kaataa, karsii ja katkoo kuuset, männyt ja koivut hakkuualueella
Arjen sankari
Scania L85 hinausauto ´71
Ennen miesten väitettiin olevan rautaa ja laivojen puuta. Sysmä
18. Kuorma-autot taisivat olla myös rautaa ainakin Antamaniemen Scania on siitä oiva esimerkki palvellessaan ammattiliikenteessä vielä nelikymppisenä
19
Perä on yksinopeuksinen hypoidivetopyörästö, joka on tarkoitettu normaalisti käytettäväksi 11-litraisessa 110-mallissa. Mallimerkinnässä oleva viitonen kertoo, että auto ei ole perus 8-litrainen vaan jollain tavalla poikkeava malli. Hinurissa tietysti on laskettava vähän varaa perässä vedettävälle uhrillekin, mutta kone ei ollut siitä huolimatta alitehoinen. Hinausauton alustaksi L85 sopi perusmalli L80:tä paremmin järeämmän alustarakenteen ansiosta. Tämä. Terho ja Jari Antamaniemi kehuvat Scaniaansa luotettavaksi työkaluksi, vaikka pihamaalla on uudempikin saman merkin edustaja odottamassa hinausvarustelua. Tehot riittivät tuon ajan mittapuun mukaan vallan mainiosti ilman perävaunua suoritettavaan raskaaseen ajoon. Vinssejä löytyy kevyemmästä raskaaseen aina tarpeen mukaan.
ERILAISTA pelastusoperaatioissa tarvittavaa tarviketta ja nippeliä kulkee hinurin mukana runsaasti koska kaiken on oltava saatavilla tilanteen ollessa päällä.
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
S
ysmäläisen Antamaniemen Scania-hinuri herättää tunteita vastaantulevien ammattiliikenteen autojen ohjaamoissa, kun se vie uudenkarheaa kuorma-autoa etuakselista kantaen kohti korjaamoa pakokaasun tupruttaessa pystyputkista. Moottorina autossa oli tuttu ja turvallinen, ahdettu kahdeksan
litran suorakuutonen, eli Scanian DS8-moottori. Rakenteensa ansiosta autoa suositeltiin aikanaan muun muassa ilman perävaunua suoritettavaan maansiirtoajoon sekä vaikkapa maitoauton alustaksi aikana jolloin kyseisiä ajoja ajettiin vielä ilman perävaunua. Autohan kuuluu niin sanottuun Scanian "Nollasarjaan" 80-, 110- ja 140-mallien kanssa. Vaikka Scanialla on urallaan jo monta pelastuskeikkaa takana, on sillä niitä vielä edessäkin. L85:sta ja nokatonta LB 85:sta oli tarjolla myös kolmiakselisena, jolloin mallinimet Scanian logiikan mukaan olivat LS 85 ja LBS 85. 190 DIN-hevosvoiman katsottiin tuolloin riittävän kaksiakseliselle autolle vallan mainiosti olihan samasta moottorityypistä tarjolla vapaastihengittäväkin versio, josta irtosi 157 hevosta. Runko ja akselit tulivat raskaammasta ja moottori sekä voimansiirto kevyemmästä mallista, kun tarkoituksena oli ollut valmistaa järeä nuppiauto. Se on sekoitus L80- ja
20
L110-malleja, kuten Scania-Vabiksen aikaan L66 perustui samoilta osin niin kevyempään L56:een kuin raskaampaan L76:een. Vajaat kaksisataa hevosta kahdeksan litran turbomoottorista ei ollut mitenkään yläkanttiin vaan moottorille oli haluttu selvästi kestävyyttä ja pitkää ikää kohtuullisella viritysasteella. Mihin hinausautoilija voisikaan luottaa paremmin kuin toimintavarmaan ja suurimmaksi osaksi itse rakentamaansa kalustoon. Tarkkaan ottaen iskutilavuutta oli 7,8 litraa, joka riitti kohtuullisen hyvin nuppiautolle. Scania L85 hinausauto
APUVIRTAA on kätevästi tarjolla ensipakkasten hyydyttämälle Taunukselle talviaamuna. Moni tuore insinöörityön taidonnäyte on joutunut nöyrtymään hinattavaksi vanhan mutta varmatoimisen hinausauton saapuessa pelastamaan liemestä. Ahtamatonta vaihtoehtoa suosittiin lähinnä vain kevyemmällä alustalla varustetuissa L- ja LB 80 -malleissa. Vaihteistona 85:ssä on valmistajan omaa valmistetta oleva 10-nopeuksinen synkronoitu vaihteisto, joka pitää sisällään 5-nopeuksisen perusvaihteiston sekä planeettavaihteiston, jolloin jokaisesta vaihteesta saadaan hidas ja nopea välitys. Vanhempi auto on kuitenkin toimiva niin kunnoltaan kuin varustukseltaankin, joten uuden kanssa ei ole tarvinnut pitää hoppua. Tekevä mies korjaa tällaisesta autosta minkä vian tahansa omassa tallissa vastaava ei ole enää mahdollista uusissa kuorma-autoissa.
Välimalli
Scania L85 on eräänlainen välimalli, ei kuitenkaan sanan negatiivisessa merkityksessä