Verkkokaupan kesätarjous Tosiharrastajan T-paita Harmaa Fergu, SuperMajor, Dexta, Zetor, Valmet 9,99€/kpl Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! 3 743 994 0 2 0 h u P • I M L 4100 IISA Teräskatu 3 • 7 www.lh-osa.fi Viipale mediat 745000-1405 • PAL VKO 2014-37 Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! 6 414887 450003 WWW.KIERTOKANKI.COM Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 05/2014 • Hinta 8,50€ 14005 Nämä kaikki näppärästi Yli 200 € tilaukset rahtivapaasti! netistä 5/2014 • Belarus traktorikaivuri • County 754 Super 4 • Farmall 806 • Ford F600 • Scania T82M • Steyr 180A • Versatile 935 • Traktorin varaosat sekä vanhoihin että uusiin merkkeihin • Maatalous- ja yleistarvikkeet • Auran kulutusosat kaikkiin merkkeihin • Maanmuokkauskoneen osat • Laaja valikoima ammattitason työkaluja • Monipuoliset auto-, maalaus-, ja yleiskemikaalit • Valaisimet, majakat ja heijastimet • Lelut, pienoismallit, lahjatavarat ja paljon muuta SUOMALAISTA TYÖTÄ – MADE IN FINLAND 31 KONEMIEHEN PALVELEVA TAVARATALO TARJOAA Traktorit • Kuorma-autot • Maanrakennuskoneet • Tapahtumat Kanadan kampe Versatile 935 jättitraktori vuosimallia 1981 Iso pieni kuormuri Itää ja länttä Jorma Vuorisen Scania T82M ´84 John Deere -kaivurilla varustettu Belarus
83. Seuraavassa numerossa: VANHAT KONEET 6/2014 ILMESTYY 11.9.2014 8.–9.8.2014 POWERPARK, HÄRMÄ KOKO PERHEEN SUURTAPAHTUMA PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN Olli Lehto hallitsee vanhat työmenetelmät ja mikä tärkeintä, siirtää arvokasta tietotaitoa myös nuoremmille tekijöille. Messuinfo ja ohjelma Tiedä mitä tapahtuu POWERTRUcKSHOW.fi Messut avoinna: Perjantai 9.00–18.00 Lauantai 09.00–18.00 Liput: 1 pv: 25 € • 7–12 v 10 € 2 pv: 35 € • 7–12 v 15 € Alle 7 v ilmaiseksi /POWERTRUcKSHOW ERILAINEN AUTOKAUPPA Espoon automuseon liepeillä sijatsee totutusta poikkeava autoliike, jonka vaihtoautorivistä ei tavallista Toyotaa löydy. KULJETUSMESSUT AUTONÄyTTELy Monipuolisin kuljetusalan suurtapahtuma Pohjoismaiden kovatasoisin rekkanäyttely TOSiTV TÄHT-i MOTORSHOWS Monster Show, Trial Show, Motocross Show ROcK NigHT Kruunaa messupäiväsi LiSA KELLy Maailmankuulu rekkakuski Tapahtuma täynnä ohjelmaa koko perheelle Yli 400 autoa ja osastoa, customoituja rekkoja Suomesta ja ympäri Eurooppaa, veteraani- nostalgia- ja tuningautoja, Freestyle Motocross Show, Tommi Ahvalan Trial Show, benji-hyppyjä, Truck Pulling Show, Crazy Drivers Monster Show, Monster yleisökyyditystä, musiikkia ja tunnelmaa. Lauantai-iltana rekkojen valoshow. Vaunualue lähellä. KAVONIUKSEN NATIKKA Lohjan maaseutumaisemissa saattaa nähdä hienosti entisöidyn International B250 -traktorin, joka on viihtynyt Mikael Kavoniuksen suvussa jo pitkään
Syyskuun sateissa ei kukaan katso, kuinka monessa tapahtumassa sitä ehti kesän aikana ravata: tärkeintä lienee, että ehti edes niihin mihin sattui pääsemään, ja nautti ajopelien seassa kuljeskelusta, tuttujen tapaamisesta ja bensan, dieselin ja öljyn katkusta – riippuen toki, mistä vempeleistä kukin tykkää. vuosikymmeniksi. Kuka on ollut niin kovasti muuta- Joona Hamm, joka vainuaa hylätyt koneet useman lantin tarpeessa että kaivoi mitalit pöytä- amman kilometrin päästä. uunilta on aikanaan ansaittu kentajan hoiviin ja sitä kautta ties oman isoisän toimilla. Yhdestä tukolmen euron arvoiseksi myydystä laitteesta lee varaosien luovuttaja, katsotun mitalin takana toinen kulkeutuu yhtenä harvoin on jutun varmasti joku, hieman kappaleena Kuusakoskelle tavallisuudesta poikkea- aiheeksi, mutta ja joku unohtuu metsään va tarina. Huomio- reempaan. Vaikka Suomessa ei Monen vanhan koneen varsinaisia urhoollisuuskohtalo on poistua liikkuRomumetalliksi mitaleita jaettu, oli tuon vien kirjoista. rolla. Ja vaikka säilytystilaa Kari Mattila löytyisikin omasta takaa, useimmalla meistä ta- Päätoimittaja louskassaan karttuu harvoin niin paljoa ylimää- kari.mattila@vanhatkoneet.fi Tekijältä Tapahtumakalentereita lehtiin koostaessa ja viikonloppuaktiviteettejä vilkuillessa ensivaikutelmat ovat kesäisin aina samat: kaikki on taas päällekkäin, eikä sitä aina tiedä, minnepäin Suomea suuntaisi. kymmentä. Miksi siitä ylipäätänsä huolen Rauhassa Ruostuvat -palstaa isännöivä on luovuttu. räisen kantajansa suvusta, saattaa aarteelle jäädä Eikä metsässä sammaloituvat koneetkaan vältarvoksi kolme euroa. Pääkirjoitus ROMUA JA AARTEITA L inja-autoa odotellessani katselin ajankuluk- räistä, ettei vanhaa tarvitisi viedä vaihdossa tuosi panttilainaamon näyteikkunaa. laatikosta ja vei panttilainaamoon. Edullisin mitali oli ansaittu urheu- Esimerkiksi löytyy kansikuvassakin komeileva desta ja sen olisi saanut matkaan kolmella eu- Steyr, jonka esittely löytyy lehden alkupuolelta. myös lehden sivuille – kuMutta kun se irrotetaan historiastaan ja alkupe- ten tässä numerossa esitelty Belarus. Antti Kautonen Toimittaja 3. Romupitkäänkin puun Tuollainen esine voi metalliksi myydystä laitkulkea suvussa sukupol- alla maatunut teesta harvoin on jutun velta seuraaville ja olla aiheeksi, mutta pitkäänsaattaa päätyä arvoltaan mittaamaton kin puun alla maatunut aarre, joka vie katsojansa harrastaja hoiviin saattaa välttyä sulatusniihin tunnelmiin jossa se ja päätyä harrasja lehden sivuille. Jos sitä nyt pimeimpään vuodenaikaan viettää viikonloppunsa tallin nurkassa, pääsee kesä-heinäkuussa useampi harrastaja ihan valitsemaan, minnepäin keulansa kääntää, ja riittää elokuullekin tekemistä aivan tarpeeksi. Kulkupelien ja työkoneiden tallentaminen vaatii aivan eri resurssit ja sen takia niiden pysyminen perheessä ei ole lainkaan itsestäänselvyys vaikka halua ja intoa olisikin. Eikä kauppoja välttämättä tämättä painu kokonaan unohduksiin, siitä pitää synny silläkään hinnalla. Lehden tekijöiden ja varmasti myös ni kiinnitti toisen maailmansodan aikaiset lukijoidenkin iloksi uutena taloon tulleita koneita mitalit, joita oli ikkunan takana esillä parisen- löytyy esiteltäväksi useamman kerran vuodessa. Tuskastelu on kuitenkin turhaa, ja mikäli 05/14 käytettävissä on lomaviikkoja, voi kiireenkin jättää pois
Valinnaksi osui itävaltalainen Steyr, joka olikin niin mainio laite että se on suvussa tänäkin päivänä. 28 Versatile 935 ´81 40 Ford F600 ´59 Kun Aimo Pirnes jätti ammattiautoilijan uran taakseen ja pihasta lähti se viimeinen kuorma-auto uudelle 56 Haverin konepäivät Viljakkalan Haverissa, vanhan kaivoksen alueella järjestettiin kuluvana kesänä konetapahtuma ensimmäistä kertaa. 22 Scania T82M ´84 Helsinkiläisen Jorma Vuorisen vaihtolavalaitteella varustettu kuormuri edustaa 80-luvun nokallista pikkuScaniaa sen tyypillisemmässä muodossaan. 34 County 754 Super 4 + Farmall 806 Lopella sijaitsevalta Halmelan tilalta löytyy useampikin esittelyn arvoinen vanha työkone, joista tutustuimme kahteen, keskenään hyvin erilaiseen voimanpesään. Vaikkapa nuoruusmuistot mieleen palauttava jenkkivehje. 16 28 40 4. Kanadassa kehiteltiin puoli vuosisataa sitten resepti, jonka seurauksena syntyi voimakkaita nelivetotraktoreita joiden hintalappu miellytti myös tavallista tilallista. Odotukset täyttyivät tänäkin vuonna ja paikalla oli valtavasti upeaa kalustoa. TAPAHTUMAT 52 Wanhaa Woimaa Oulaisten suurtapahtumassa on aina ilo vierailla. KONEET 16 Belarus traktorikaivuri Jukka Nordman pelasti vanhan ja pitkään seisseen koneen romumiehen kynsistä ja nyt sitkeä laite palvelee vanhan maatilan pihapiirin monitoimikoneena. omistajalleen, tuli miehelle hinku saada tilalle harrastekäyttöön sopiva laite. Tässä numerossa 10 KANNESSA 10 Steyr 180A ´52 Ennestään amerikkalaisen Oliver-traktorin omistanut Emil Oksa haikaili uutta traktoria 50-luvun alkupuolella
Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. 62 Kierros kulttuurimaisemissa Elokuun lopun aurinkoinen lauantai taittui mukavissa merkeissä kun vanhasta Wiimasta huikattiin, että nousehan kyytiin! 72 Hakeasioita menneiltä vuosikymmeniltä Viime aikojen lehtijutuista voisi joku saada kuvan, että hakehommat olisivat uusi juttu energiapuualalla. Toimitus 46 TILAAJAPALVELU Puh. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Sami Valli: 050-4147 539 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. VAKIOPALSTAT ARTIKKELIT 68 Seppiä ja Mestareita Lars Asplund – mies joka rakensi museon. 46 Pirttilän koneet pellolla Joissakin tapauksessa maatilan pyörittäminen tuntuu edellyttävän aina uudempaa ja tehokkaampaa kalustoa. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään 5 materiaalin lehdelle.. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Antti Kautonen, Sami Korhonen, Johanna Helin, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Olli J. TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Tero Björklund, Thomas Backman, Meniina Lundström POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 05/14 6 Rekkaparkki Uutisia ja kuulumisia harrastekentältä 76 Markkinat Vanhoja masiinoita ja kilkkeitä kaupan. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Ojanen, Harri Onnila, Paula Tavasti, Aimo Tenni, Juha Riihimäki, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi 62 68 60 Moottoriklupin perinnepäivät Alkukesän viileyteen saatiin hieman lämpöä kun Moottoriklupilaiset asettelivat kerhotilan edustalle nähtävää konekansalle. Osattiin sitä ennenkin, ajankohtaiset 72 Nykyä än niin t tapetilla lee ol t ova t hakeasia aiemmin kin. 79 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Toisin on Pirttilän pelloilla Asikkalassa. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Materiaali: Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta
Jälkipolvet saavat kiittää häntä monenlaisista keksinnöistä, joita kertyi tusinoittain erityisesti tuolloin muodissa olleen soveltavan kemian alalla. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Tuulen voimalla ennen ja nyt Mikä on parisaataa metriä pitkä ja kulkee vedessä ilmavirrassa pyöritettävien putkien avulla. Arkistojen kätköistä on alkanut nyttemmin löytyä myös muista aluksista tietoja. Ilmassa pyörivät roottorit toimivat kuin unelma ja havaittiin että siinä missä kuunari olisi purjeilla pystynyt luovimaan vastatuuleen vain 45 asteen kulmassa, roottorilla varustettuna se pystyi etenemään nyt jopa 20° kulmassa! Roottorin hyötysuhteen havaittiin kuitenkin olevan pienempi kuin potkurin, kumpikin käytti moottoria pyörittämiseen, joten tuolloin valinta oli selvä potkurin hyväksi. Näyttää lisäksi siltä että myös uudempia jenkkidieseleitä aletaan muuttaa kaasukäyttöisiksi, tosin tällöin kyseessä on “modernimpi” jäähdytetty LNG.. Kaksi Flettner-roottoria asennettiin Buckau nimiseen kuunariin, jolla tehtiin koematka Puolasta Skotlantiin. Pyörimisliikkeen takia yläkierteellä lyöty pallo alkaa hakeutua hyvin nopeasti vastustajan kentän pintaa kohden. Yksi miehen saavutuksista oli tuo lentopallon lentoradan kokeellinen toteaminen, tai oikeammin kyseessä oli asetekninen oivallus, jolla voitiin vakioida ammuksen lentorataa. Gustav Magnus teki 1800-luvun alun Saksassa yliopistotyönsä ohessa hyvin tuotteliaasti kokeellista tiedettä. Mielenkiintoinen detalji junassa on ison amerikkalaiseen veturin voimanlähde. Magnus-efekti unohtui yleisöltä sadaksi vuodeksi, kunnes 1920-luvun alussa Anton Flettner tutki sen hyötykäyttöä taas tarkemmin ja oivalsi että ilmiötä voitaisiin käyttää myös voimanlähteenä. Flettnerin roottorilaiva herättää kummastusta missä se kulkeekaan, sehän näyttää ilmiselvästi jätteenpolttoalukselta neljine piippuinen. Samalla kymmenkunta 1940- ja 1950-luvuilla valmistettua dieselveturia ja jopa sata vuotta vanhat matkustajavaunut ovat saaneet aivan uuden elämän säilyen näin käytössä jälkipolville. Edellytys on että tuulee, roottori toimii vain tuulessa ja silloin kun ei tuule suoraan laivan edestä tai takaa. Osa näistä on suurehkoja kauppa-aluksia, osa purjeneveen rungon päälle nostettuja roottorilla varustettuja. Kaasukäyttöinen viinijuna N apa Valley San Franciscon lahden pohjoisreunassa on tunnettu auringonpaisteen lisäksi leppoisasta elämäntyylistään ja laadukkaista viineistään. Tämä onkin ravintolajunassa käytännöllistä, samaa kaasua voi käyttää myös taaempana ravintolavaunujen monissa keittiöissä ja tarvittaessa lämmityksessä! Kaasu on muutenkin Yhdysvalloissa nyt muodissa, halpaa kun on, ja muuntumiskykyisien dieselmoottoreiden kaasukäytölle on meneillään monia kokeiluja. Syy on taloudellisuus, hyötysuhde on muuttunut vuosisadan muuttuessa niin, että nyt roottorilla saavutetaan huima 25% parannus potkurikäyttöön verrattuna. Anton Flettner sai patentin kehittämälleen roottorilaivalle vuonna 1922 ja ensimmäinen prototyyppi liikkui vesillä jo parin vuoden kuluttua. Anton Flettner rakensi myös lentokoneen, jossa siivet oli korvattu pyörivillä roottoreilla. Alco FPA4:t ovat kuitenkin siitä poikkeuksellisia kaasunkäyttäjiä, että niiden moottoreille polttoaineen vaihto on ollut ongelmaton. Vaikka idea toimi, koneen hallittavuus lentokäytössä ei ollut selvästikään riittävä. Saattaa hyvinkin olla että Itämerellä tullaan näkemään tämän saksalaisaluksen lisäksi muitakin valtavan piipun näköisillä rakennelmilla varustettuja laivoja jo lähitulevaisuudessa. K un lyöt lentopalloa verkon yli kierteellä, se käyttäytyy toisin kuin ilman kierrettä lentävä pallo. Uusin heinäkuussa julkaistu tieto taas kertoo että myös norjalaiset alkavat rakentaa roottorilaivoja. Saksalaisyhtiö Enerconin konttialus E-ship 1 on varustettu neljällä valtavalta piipulta näyttävällä roottorilla. Tuuli on palannut käyttövoimaksi. Siirrytäänpä nykyaikaan: Flettner-roottori on otettu käyttöön jokunen vuosi sitten. Jälkimmäisessä varmaankin haettiin kuriositeettiarvoa ja tehtiin jatkotutkimuksia. Mutta palataanpa hieman monimutkaisessa tarinassa alkuun. Se lensi kerran, syöksyen maahan. Ravintolajunaoperaattorin mukaan veturit ovat tähän mennessä ajaneet kaasulla jo 150000 kilometriä ja lisää mittariin kertyy koko ajan. Niinpä ei olekaan ihme, että laakson rataa kulkee kaksi ravintolajunaa, jotka tunnetaan nimellä Napa Valley Wine Train. Sen Alco 251 12-sylinterinen turboahdettu V-moottori käyttää paineistettua kaasua energialähteenä. Norjassa on jo käytössä yli satametrinen Flettnerin roottoreilla varustettu autolossi, jonka lasketaan säästävän näin 12% energiantarpeesta. Kymmenvaunuisten junien tavoitteena on 6 tarjota matkustajalle kiireettömässä ilmapiirissä vertaansa vailla oleva ravintolaelämys, maukkaine ruokineen ja tietysti paikallisine viineineen
Uskomattoman valikoiman erilaisia autoja Pyrhönen onkin kirjaan löytänyt, ja jopa yhden kauppaveneenkin, joka edelleen seilaa Helsingin lähistön saaria palvelemassa. Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi SYYSKUU 6.9. Köyrimarkkinat, Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 7.9. Syys-Heikki, Mobiilimäen piha-alue, Turku 7.9. Sinivilkkupäivä sekä Auton päivä & peräkonttikirppis, Mobilia, Kangasala 13.9. Peräkonttikirpputori, A-Katsastus, Kajaani 13.9. Höyryjunien syysajo, Minkiö 13.-14.9. Masinistin kulttuur´päevät ja Rompetori, Rautalampi 13.-14.9. Myllärit-tapahtuma, Merikarvia 13.-14.9. Rauta ja Petrooli, Riihimäen Messupuisto 14.9. Vanhanajan markkinat, Kouvolan putkiradiomuseo, Kouvola 14.9. Zetorkynnön MM-kilpailut, Sastamala 21.9. Turkulaisvalmisteisten moottorien kokoontuminen, Forum Mariniumin piha-alue, Turku 30.9. Kupittaan harrasteajoneuvotapaaminen, Blomberginaukio, Turku 05/14 Kauppaautokirja KIITÄMME: + sujuvaa tarinankerrontaa kuvituksen lomassa + aiheen onnistunutta kiteyttämistä pienehköön kirjaan + aiheen monipuolista käsittelyä ja satojen autojen kuvia ja piirroksia Kauppa-autokirja, Kustantaja Laaksonen, 2014, 56 sivua. Oman osansa saavat kauppaliikeiden synty, kymmenittäin kuvitettuja tarinoita, sotilaskotiautot ja lopulta maaseudun autioituminen, joka johti kauppa-autokulttuurin näivettymiseen. Kauppa-auton pysäkillä sitä sitten odotettiin ja samalla vaihtuivat mökkiläisille tärkeät kuulumiset. Valikoimat eivät ehkä vetäneet vertoja kivijalkakauppojen vastaaviin ja hinnatkin tuntuivat joskus tyyriiltä, mutta olihan tämä ymmärrettävä kun kauppa varta vasten tuotiin lähimpään isoon risteykseen. Tyytyväisiä asiakkaita kohta kaikki. Autolaivaston toiminta alkoi vuonna 1932, eli kultakautensa 1960-70 -luvuilla ja kuihtui sitten hiljalleen lähes pois. Yleensä ajot jäivät kun auto olisi kaipasi uusimista tai suurempaa remonttia. Matka jatkui ehkä seuraavan risteyksessä odottavan ihmisjoukon luo. Ja nuorisolle auton pakastimesta löytyi se tärkeä: jäätelöä kesäkuumalle. Kun kauppa-auto sitten tuli, jonotus jatkui sen portaille. Saatavana kirjakaupoista ja kustantajalta, hinta noin 19 euroa 7. Kimmo Pyrhösen kirjoittama ja Laaksosen kustantama Kauppa-autokirja luotaa myymäläautoja monesta vinkkelistä. Lopuksi asukkaat hajautuivat kukin taholleen ja kauppias hyräytti Scanian tai Volvon ison dieselin taas käyntiin. Kun kivijalkakauppa oli liian kaukana, oli kauppias ratkaissut ongelman nostamalla valikoiman kumipyörien päälle. Tapahtumakalenteri Kirjaesittely: ELOKUU 1.-3.8. Rompetori, Ahvenlammen leirintäalue, Saarijärvi 1.-3.8. Koljonvirran rompepäivät ja Terva-ajot, Koljonvirran leirintäalue, Iisalmi 2.8. Nordisk Motorshow, Mobilia, Kangasala 2.8. Classic Sale drive-in myyntinäyttely + peräkontti swap meet ennen 80-lukua valmistetuille harrasteajoneuvoille, Jätkäsaari, Helsinki 3.8. Huru-ukko piknik, Margretebergin kartanon puisto, Espoo 3.8. Mobilian linja-autopäivä, Kangasala 8.-9.8. Power Truck Show, Powerpark, Alahärmä 8.-10.8. Idän Ihmeet Kohtaavat, Manso Camping, Ikaalinen 8.-10.8. Harrasteajoneuvotapahtuma, Hyvärilän matkailu- ja nuorisokeskus, Nurmes 9.8. Zetor -tapahtuma, Alavieskan raviradalla 9.8. Isien pyöränjäljissä, autonäyttely + rompetori, Tammisaari 9.8. Metsäkansa´s roadtrip ja Elomarkkinat, Valkeakoski 9.8. Höyryjunia Toijalan ja Valkeakosken välillä 9.8. AHS:n Youngtimerajot, Fiskarsin tori - Tammisaari 9.-10.8. Tappuritapahtuma, Nakkila 10.8. Britit kohtaavat, Ruukkikylä, Fiskars 10.8. Rautatiemuseopäivä Suomen rautatiemuseolla, Hyvinkää 16.-17.8. Höyryjunia Lahden ja Heinolan välillä 22.-23.8. Juthbacka-markkinat, Uusikaarlepyy 22.-24.8. Kuopion Rompepäivät ja Ruska-ajot Kuopion Automuseolla 23.8. Perinnepäivä Rekolan Pellolla, Huittisten Kaharilassa 23.8. HAK:n Kulttuuriajot läntisellä uudellamaalla 23.8. Syysrestaurantapäivä, Mobilian Tiemestaripiirin piha-alue, Kangasala 23.8. Klassikkomopojen retkeilyajot, Torpin Tykit -museo, Tammisaari 23.24.8. Wanhojen Wehkeiden tapahtuma, Iitti 26.8. Kupittaan harrasteajoneuvotapaaminen, Blomberginaukio, Turku 30.8. Villen ajo -retkeilyajo, lähtö: Hotelli Leikari, Kotka 30.-31.8. Vanhan ajan päivät, Jokelan kotiseutumuseo, Ruotsinkylä Yksi ehdottoman tärkeän osa meidän kaikkien kesämökkikulttuuria olivat pari-kolme vuosikymmentä sitten kauppa-autot
Kuopion Liikenteen kylkinumerolla 182 varustettu Kabus on vuoden 1990 mallia. Valmistumisen loppumisen syiksi Kabussilta kerrotaan, ettei suunnittelu- ja tuotekehitystyön lisääminen nykyvaatimukset täyttäviksi ole nykyisillä tuotantomäärillä kannattavaa. Kabus tiensä päässä Kuopion Liikenteen toimipisteen pihassa seisoo muista busseista erillään Kabus turistibussi ovet ja tavaratilan luukut auki kuin esittelytilaisuudessa konsanaan. Kahvihetken jälkeen siirryttiin seuraamaan korjaamopäällikkö Petteri Sallisen vetämää korjaamon esittelykierrosta, jossa bussiaktiivit pääsivat tutustumaan muun muassa uuteen, Kabus paikallisbussit korvaavaan hollantilaiseen VDL matalalattiabussiin. Vielä viralliset kättelyt ja kuvat auton edessä, jonka jälkeen Kohvakka kutsui seuran jäsenet kahville. 37 vuoden aikana on valmistunut vajaat kaksisataa bussia, niin paikallis- kuin pikavuoroautojakin. Yksi kuitenkin päätettiin säästää. Myös kilpailutusten mukanaan tuomiin ajoneuvovaatimuksiin joudutaan Koiviston Auto –konsernin eri linja-autoliikkeissä vastaamaan uusimalla kalustoa kerralla reilusti, eikä tarvittavansuuruisen erän valmistaminen olisi ollut mahdollista vaaditussa ajassa. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Hyvään seuraan Kuopion Liikenne Oy lahjoitti juuri ajosta jääneen ja romutusjonoon matkalla olleen Kabussin Suomen Linja-autohistorialliselle Seuralle. Kabus kuuluu Koiviston Auto -konserniin ja se on valmistanut autoja ainoastaan saman konsernin yrityksille. 8. Teksti ja kuvat: Iikka Kekko V uonna 1977 alkanut Kabus linja-autojen valmistus päättyy tänä vuonna. Vielä kerran Vesa Iltapäivän päätteeksi jäljellä oli enää yksi ohjelmanumero, seuran uusimpaan bussiin tutustuminen ja koeajo. Ryhmän ollessa kasassa Pennanen kertoi, että luvassa on pieni yllätys, Kuopion Liikenne haluaa luovuttaa seuralle yhden vanhimmista käytössä olleista Kabus busseistaan. Tässä vaiheessa tiedossa oli vain, että yhdistys järjestää toimintapäivän Kuopiossa tarkoituksena muun muassa tutustua Kuopion Liikenteen toimintaan ja kalustoon sekä käydä bussiajelulla katselemassa paikkakunnan linja-autoliikenteeseen liittyviä paikkoja. Se on varustettu Gardnerin 10,5-litraisella kuutosmoottorilla joka sijaitsee auton takaosassa, eli kyseessä on niin sanottu takatuuppari. Tällä hetkellä vanhinta käytössä olevaa Kabus–mallistoa edustaa 80-90 -lukujen taitteessa käyttöön otetut bussit, joita ollaan tällä hetkellä romuttamassa uudempien tieltä. Kello yhden aikaan paikalle alkaa saapua väkeä aluepäälikkö Risto Pennasen toivottaessa tulijat tervetulleiksi. Kuopion Liikenteen Liikennepäällikkö Raimo Kohvakka ja Suomen Linja-autohistoriallisen Seuran puheenjohtaja Antti Perälä kirjoittivat nimensä kauppakirjaan jonka myötä auton omistusoikeus siirtyi seuralle. 230-hevosvoimaisen moottorin jatkona on 6-portainen ZF manuaalivaihteisto varustettuna Telman hidasti- Amerikkalaisesta Greyhound busseista vaikutteita ominut Kabus on valmistettu pitkälti alumiinista alustarakenteita myöten, minkä vuoksi käytöstä poistuvia autoja odottaa normaalisti romutus
05/14 Kuljettajan paikka on suurten tehtaiden tuotteisiin verrattuna hieman karu, mutta mutta silti käytännöllinen. Vaatimattomasta konetehosta hän totesi ettei 230 hevosvoimainen Brittidiesel mikään raketti ole, mutta aina sillä on perille ehditty. Vaikka Kabus merkkiset, Suomessa valmistetut bussit vähenevätkin tästä eteenpäin, on ”satakasikakkosen” päivät turvatut bussiseuran hoivassa useamman kymmenen muun vanhan bussin tavoin. Tästä syystä linjakilpeen veivattiin ”Varkaus” ajelun ajaksi. mella. Vastaavia 7 metrin akselivälillä varustettuja pikavuoro-Kabusseja on valmistettu kuusi kappaletta ja muuten vastaavia, mutta puoli metriä lyhyemmällä akselivälillä olevia autoja on tehty niin ikään kuusi. Kuljettajana toiminut Vesa Räisänen ajoi samalla Kabus yksilöllä koulukyytejä vielä viime keväänä Varkauden seudulla. Linja-autoharrastajien tarinoista taas sai matkalla varsin kattavan kuvan Kabussin historiasta ja eri mallien sielunelämästä. KABUS MALLI G-6/7000-2HA VUOSIMALLI 1990 MOOTTORI Gardner 6 LXCT, 6 sylinterinen ahdettu dieselmoottori, iskutilavuus 10.450 cm3, teho 230 hv VAIHTEISTO ZF S6-90, 6-nopeuksinen manuaalivaihteisto AKSELIVÄLI 7000 mm OMAPAINO 11.500 kg KOKONAISPAINO 16.500 kg PITUUS 13.000 mm PAIKKALUKU 46 OMISTAJA Suomen Linja-autohistoriallinen Seura Ry. Kymmenlitraisen Gardnerin syöttöpumppu on kooltaan hurja, lähes pienen henkilöautonmoottorin kokoinen järkäle. Kuvaustauko Kallansilloilla. Seuran jäsenet tallensivat luovutusajoa matkan eri etapeilla asiallisesti kuvausrintamassa. 9. Vesa kehui Kabussia hyväksi ja luotettavaksi bussiksi jolla oli mukava kuljettaa matkustajia. Suomen Linjaautohistoriallisen Seuran Antti Perälä (vas.) ja Kuopion Liikenteen Raimo Kohvakka (kesk.) kirjoittivat lahjakirjan alle seuran Pohjois-Savon aluepäällikön, Risto Pennasen myhäillessä tyytyväisenä. Kuljettajaksi Kuopion ja Siilinjärven seudulle suuntautuneelle ajelulle oli pyydetty kyseisellä autolla työkseen aiemmin ajanutta Vesa Räisästä, joka tulikin mielellään heittämään vielä kerran reissun vanhalla työkalullaan
Vihtijärvi 10
Oksa päätyi valinnassaan muita merkkejä kalliimpaan, mutta kestäväksi, monipuoliseksi ja taloudelliseksi mainostettuun itävaltalaiseen Steyr–traktoriin, jota toi maahan helsinkiläinen Työväline Oy. 11. NELJÄN SUKUPOLVEN STEYR STEYR 180A 1952 Raine Oksan isoisällä Emil Oksalla oli jo amerikkalainen Oliver-traktori, kun hän päätti hankkia uuden, hiukan nykyaikaisemman työkoneen
”Olen ollut Volvolla töissä 36 vuotta, joten nämä työt olivat tuttua juttua ”, Raine nauraa. Entistämisen yhteydessä Steyriin asennettiin myös termostaatti, kun alun perin siinä oli vain kaihdin, jolla moottorin lämpötilaa saatiin säädettyä. Steyriin sai halutessa liitettyä vetävän peräkärryn. ”Oman maatilan töiden lisäksi Steyrin kanssa kierrettiin sirkkelillä sahaamassa myös muiden tukkeja, sillä 1950-luvulla rakennettiin paljon omista puutavaroista. Rainen isä alkoi kuitenkin sairastella ja kuoli jo 50-vuotiaana vuonna 1964. Steyrin käyntiääni oli myös kovin erikoinen: ”Traktorin ääni on papattava koska moottori on kaksisylinterinen, ja muistan, että kyläläiset tulivat sitä varta vasten ihmettelemään. Kaikeksi onneksi laakeri oli hyvässä öljyssä – ihme kyllä.” Kytkimelle ei tarvinnut tehdä puhdistusta kummempaa. Nipan kautta lisätyn öljyn piti valua kuppiin, josta se siirtyisi edelleen painelaakeriin. Samoin sillä tehtiin klapeja, pyöritettiin puimakonetta, betonimyllyä ja viljanlajittelijaa”, Raine muistelee. Kun mitään isompia ongelmia ei löytynyt, koko talven puhdetyöksi aiottu hanke valmistuikin loka-marraskuun aikana. Lohkon kyljestä löytyi traktorin tarkka valmistuspäivä 13.10.1952. Steyr oli kuitenkin jo yli 20 vuoden iässä ja se alkoi pian tuntua aika vanhanaikaiselta. ”Projektin suurin yksittäinen ongelma oli vuotava vesipumppu. Paksun kurakerroksen alta paljastui myös rasvanippa, johon olisi pitänyt laittaa öljyä päivittäin kytkimen painelaakerin voitelua varten. ”Sähkölaitteet olivat hämmästyttävän hyvässä kunnossa” Oksa ihmettelee. Siinä oli muun muassa tasauspyörästön lukko, käsikäyttöiset ohjausjarrut, voiman ulosotto takana ja sivulla sekä hydraulinen nostolaite, mitkä olivat naapureiden suuren ihailun kohteina. Rainen vaarin ja sedän käytössä ollut Steyr oli jouten, sillä Eeron talossa oli jo uudempi traktori, ja niin Raine sai vanhan ja vielä varsin hyvin toimivan traktorin käyttöönsä. ”Rumasta ankanpoikasesta kuoriutui kahdessa kuukaudessa kaunis joutsen”, Raine toteaa tyytyväisenä. ”Pakkasta oli yli 20 astetta ja ajoviima oli niin purevan kylmä, että oli pakko pysäyttää Steyr aina tasaisin väliajoin tien viereen ja juosta vähän aikaa traktorin ympäri, että saimme itsemme lämpimiksi ja voimme taas turvallisesti jatkaa matkaa”, Raine muistelee. Traktorin takana sijaitseva voiman ulosotto oli ahkerassa käytössä. Väri sävytettiin mahdollisimman tarkasti alkuperäiseksi; mallia katsottiin konepellin alta sellaisesta kohdasta, joka ei ollut saanut aurinkoa. STEYR 180A 1952 Teksti: Lea Lahti Kuvat: Tapio Mäntyniemi K ylmänä talvipäivänä 1952 Steyr toimitettiin Lohjan asemalle. Viljelijäksi hieman yllättäen Rainen setä Eero ja Rainen isä Veikko Oksa jakoivat isoisänsä Haukojan tilan ja molemmat alkoivat viljellä omia tiluksiaan Haimoossa. Rainen isä oli ollut vannoutunut hevosmies, eikä ollut koskaan ostanut omaa traktoria pienelle tilalleen. Sitä yritettiin ensin hitsata kasaan, mutta kun se ei onnistunut, tilalle sorvattiin kokonaan uudet sisuskalut ja voi sanoa, että siitä tuli ruostumattomasta teräksestä tehtynä jopa parempi kuin alkuperäinen. Runko maalattiin itse, mutta hiekkapuhallus ja varsinainen maalaustyö teetettiin Riihimäen vankilan ammattikoulussa. Steyr oli aika kovakulkuinen aikalaisiinsa verrattuna, sillä pääsi hyvällä tiellä 40 kilometrin tuntinopeutta. Oliver kävi kauniisti, siinähän oli kuusisylinterinen bensamoottori.” Steyr oli muihin samaan aikaan myytyihin traktoreihin verrattuna melko kallis investointi, mutta siinä oli monia omana aikanaan varsin moderneja ja edistyksellisiä ratkaisuja. 12 ”Suurin osa silloin käytössä olleista traktoreista oli petroli- ja bensakäyttöisiä ja tämä oli siinä mielessä erikoinen, että polttoaineena oli diesel tai hätätilanteessa jopa ’tupaöljy’, minkä hinnan muistelen olleen halvimmillaan kahdeksan penniä litra”, Raine kertoo. Avotraktori tuotiin ajamalla reilun 50 kilometrin matkan Lohjalta kotiin Haukoja -nimiselle kotitilalle Vihdin Haimooseen. Matala rakenne ei suosinut metsätöitä ja painavana traktorina Steyriä ei uskaltanut pysäyttää pehmeällä suomaalla, ettei se liikkeelle lähtiessä kaivautuisi maahan. Käsikäyttöinen ohjausjarru teki traktorista näppärästi käänneltävän. Entisöinti Syksyllä 2008 Raine päätti entistää suvun Steyrin uudelleen ajokuntoon, ja kunnostusavuksi lupautui Rainen poika Pasi Oksa. Omistaja onkin kovin tyytyväinen vankilan ammattikoulun työn laatuun. Moderneja ratkaisuja Alkuperäinen saksankielinen ohjekirja on vielä tallella ja edelleen hyvässä kunnossa. ”Olin Volvolla töissä ja muutaman vuoden kuluttua ostinkin itselleni käytetyn Volvo-merkkisen traktorin, ja niin Steyr, hyvä palvelija jäi taas lepäämään, tällä kertaa yli 30 vuoden ajaksi navetan vinttiin”, Raine kertoo. Helsingissä silloin asuneet Raine ja Eva Oksa alkoivat hoitaa maatilaa omien töidensä ohella ja lunastivat tilan itselleen vuonna 1973. Purku ja kasaus tehtiin omin voimin. Vankilassa on hyvät laitteet kaikenlaisten osien valmistukseen”, Raine tietää. Isoisä ei itse ajanut traktoria, ja niin 15-vuotias Raine Oksa pääsi setänsä Eeron kanssa hakemaan uutta työkonetta. Alkuperäisen näköiset tarrat teetettiin Suomessa toimivassa Tapimer Oy:ssä, joka. Projekti näytti aluksi melko lohduttomalta; kone ja runko näyttivät pahasti patinoituneilta, mutta lähemmin tarkasteltuna olivat loppujen lopuksi teknisesti erittäin hyvässä kunnossa. ”Huomasin nipan vasta, kun aloin purkaa Steyriä entisöintiä varten. Maalipinta oli hilseillyt ja rapistunut, mutta ruostetta ei ihme kyllä ollut. Isoisä vei Rainen ja Eeron hevoskyydillä Selki:n asemalle, josta jatkettiin matkaa junalla Lohjalle. Tehokkaat rumpujarrut pysäyttivät traktorin helposti kovemmastakin nopeudesta. Steyrissä oli myös niittokone vakiovarusteena, mutta Raine harmittelee kovasti, ettei sitä enää ole tallella. Ajovalot ja jarruvalo olivat jo tehtaalla asennetut, myös perävaunupistoke oli vakiona. ”Tässä on niin pienet välitykset, ettei kytkin joudu ollenkaan koville”, Raine arvelee
Voiman ulosotto on ollut kovassa käytössä monissa tilan töissä. Nykyisin Steyriä säästellään raskaammilta töiltä ja harrastekäytössä olevassa koneessa voikin olla ulosottoakselin suoja paikoillaan. Toinen puolipuristimen vipu on kuljettajan käden ulottuvilla sähkökäynnistystä varten. ”Vankilassa on hyvät laitteet kaikenlaisten osien valmistukseen.” Punainen vipu moottoritilassa on puolipuristin veivikäynnistystä varten. 05/14 13
Steyristä löytyy myös kätevä hanskalaatikko rukkasten tai vaikka työkalujen säilytykseen. Huollamme konetta itse eikä harrastus niin ollen tule kalliiksi.” Koneella voi lentää myös talvella. tuo maahan Steyr-merimoottoreita. Eräänä talvena, kun jää oli paksua, Raine aurasi Steyrillä nykyisen kotitalonsa edustalle jäälle kiitoradan josta pääsisi ilmaan. ”Yksi kerhon kone myytiin Porvooseen, mutta jo 3-4 lentotunnin jälkeen sille kävi haaveri ja se putosi. Olen päättänyt jatkossa säästää tätä vanhaa palvelijaa – että siitä on iloa vielä seuraavillekin sukupolville – ja käyttää uudempaa traktoria lumen auraukseen”, Raine kertoo nauraen.. Rekisteröinti tuntui aluksi pulmalliselta, kun minkäänlaisia kauppakirjoja traktorista ei enää löytynyt, mutta lopulta Steyr sai 797VBC -kilvet ja sillä on nyt luvallista ajella yleisillä teillä. Steyr kiitoradan auraajana Ultrakevyiden lentokoneiden harrtastus tuli Rainen elämään, kun eläkeikä tuli täyteen. VAIHTEET: 5+pakki PITUUS 2,82, leveys 1,52, korkeus 1,77 m PAINO 1950 kg 14 ilmailukerhossa on useita koneita, joilla pääsee lentämään. Ostimme sen seitsemän hengen porukalla ja laitoimme kuntoon. ”Vähän Steyr taisi kuumentua liikaa siinä hommassa. ”Mäntsälän ilmailukerholla järjestettiin kursseja ja menin sinne tuttavani kanssa ja suoritimme l e nt o l u p ak i r j a n .” Mäntsälän STEYR 180A 1952 MOOTTORI: Nestejäähdytteinen 2-sylinterinen suorasuihkudiesel ISKUTILAVUUS: 2,7 litraa TEHO: 26hv/1600 kierr./min. Traktori tuotiin ajamalla 50 kilometrin matkan, pakkasta oli reilut parikymmentä astetta
TILAA KONEURAKOINTI MAANRAKENNUS • METSÄKONEURAKOINTI • KIINTEISTÖHUOLTO • MAATALOUS PELTOTÖISSÄ KESTOTILAUS: NRO 5 • 3/2014 • 7,90€ 39 90 LIETEURAN UURTAJA 6 NUMEROA KULJETUS TERO LIUKAS JÄTEKUKKULAN KUNKUT ÄMMÄSSUO URAKOINTIA JÄTT KÄSITTELYN PARISSA TYYPIT RENAULT MASTER KOEAJOSSA JYHKEÄ FORD RANGER TEKNIIKKA SIMULAATTORIT KEHITYKSEN RENGASASIAA TUKENA SAAT TILAAJALAHJAKSI KONEURAKOINTI -LIPPALAKIN! INEESTA RAAK TTEEKSI O U T RIN TRAKTONGAS TALVIRE KOMATSU Viipale mediat 6 414887 200110 www.koneurakointi.fi/kampanja HYBRIDIKAIVURI Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@koneurakointi.fi TILATESSA MUISTA MAINITA KAMPANJAKOODI: KU2014 Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.fi Lataa Koneurakointisovellus App Storesta QR-koodilla Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa 14003 720011-1403 Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi PAL VKO 2014-30 INEN TELAMSAEPTI KON
16. IDÄN JA LÄNNEN SOPUISA LIITTO BELARUS TRAKTORIKAIVURI Jukka Nordmanin kesäpaikalla ei tarvitse rasittua lapiotöistä, sillä kaivuuhommat hoituvat kätevästi venäläisen ja amerikkalaisen koneteollisuuden onnistuneella yhteenliittymällä; Belarus-traktoriin asennettu John Deere –kaivuri on osoittautunut varsin toimivaksi työtiimiksi
Hollola 17
18 lisäsin nesteet, ja siitä lähtien se on ollut täydessä työkunnossa”, omistaja hämmästelee vieläkin. En tehnyt traktorille oikeastaan mitään isompaa, päällystin penkin, vaihdoin laturin, Rautaromun hinnalla hankittu kone on saatu käyttökuntoon pienillä huoltotoimenpiteillä, ja se on tienannut hintansa moneen kertaan. Kunnon kone romuraudan hinnalla ”Olin vuosia sitten pahassa kolarissa, ja sen seurauksena ranteeni ovat pysyvästi sellaisessa kunnossa, etten pysty tekemään kovinkaan paljon lapiotöitä. ”Toisen Belaruksen ostin, kun romumies ei halunnut myydä pelkkiä osia, vaan toivoi, että otan kokonaisen koneen osien hinnalla. ”Niitä vaan alkoi kasaantua minulle jostain selittämättömästä syystä. Pian Jukka huomasikin Belarus-kerhon sivuilla vinkin, jossa kerrottiin seisomaan jääneestä konerikkoisesta kaivurilla varustetusta Belaruksesta, jonka kohtalona olisi pikapuolin pilkkominen ja romutus. Varaosien hankinta johti seuraavan traktorin ostoon. Kun työ oli tehty, kaivuri jäi tarpeettomana seisomaan kuusen alle rantapenkereelle. Paikanpäällä selviteltiin koneen historiaa; samalla paikkakunnalla asunut alkuperäinen omistaja oli asentanut traktoriin sekä kaivurin että etukuormaajan ja kuulopuheiden mukaan tehnyt sillä paljon töitä. Ensin pihaan tuli 1980-lukuinen moottorivikainen nelivedolla ja etukuormaajalla varustettu Belarus. Sen Jukka arvailee traktorin olevan 60-70 -luvun taitteesta, sillä se on varustettu kotimaisella turvahytillä. Kun kesäpaikan pihapiirissä on aina kaikenlaista pientä kaivettavaa, sovimme veljeni Harrin kanssa, että tontille hommataan kone kaivuutöitä varten”, Nordman kertoo. Jukka soitti omistajalle Hämeenkyröön ja intoutui sen seurauksena laitetta katsomaan. kaupanpäällisinä pihaan sijoittui varaosa-Belarus. Helppohan näitä on hankkia – aika arvottomia laitteitahan nämä ovat – ja kun olen ostanut kaikki epäkuntoisina, eivät ne todellakaan ole olleet rasite lompakolle”, omistaja kertoilee. Tieto kiiri Belarus-harrastajan korviin ja kai-. Koneen mukana tulleesta toisesta moottorista Jukka sai tarvittavat osat ja traktori saatiin toimintakuntoon. Kolmen-neljän vuoden seisokin jälkeen omistaja epäili, ettei jumittuneelle vanhalle koneelle löydy enää ostajaa, ja kertoi kylillä aikovansa romuttaa loppuunpalvellun laitteen. Mitään perintölaitteita Belarukset eivät ole, vaan ne on hankittu pikkuhiljaa useamman vuoden kuluessa. BELARUS TRAKTORIKAIVURI Teksti: Lea Lahti Kuvat: Jan-Erik Laine J ukka Nordmanin kesäasuntona toimivalle kotitalolle on kertynyt kolme käyntikuntoista Belarusta ja bonuksena tontilta löytyy vielä lisäksi yksi varaosatraktori. Kun miehelle tuli ikää, kone jäi joksikin aikaa seisomaan, kunnes siirtyi seuraavalle omistajalle, joka puolestaan osti sen rantatonttien ruoppausta varten
Otin siitä saman tien suuttimet ylös ja laitoin öljyä sylintereihin”, Nordman kertoo. Polttoaineen määrää voi tarkkailla kätevästi kaivuun aikana penkistä nousematta. Myyjä avusti uudehkolla nelivetotraktorilla, ja yhdistelmä saatiin siirrettyä onnistuneesti rantapenkereeltä kuljetusauton alaslasketulle lavalle. Vähältä siis piti, ettei käyttökelpoinen kaivuri päätynyt romuksi ennen aikojaan! ”Moottori oli jumissa ja takarengas tyhjänä, mutta kun myyjä vakuutti sen jääneen ehjänä seisomaan, ja lupasi myydä sen minulle samalla hintaa, mitä olisi romumieheltä saanut, päätin tehdä kaupat. ”En tiedä onko tätä joskus remontoitu perusteel- lisesti vai onko käyttötunteja ollut jostain syystä melko vähän; moottori on tosi hyvässä kunnossa, samoin ohjaus, eikä vaihdelaatikossakaan ole mitään moittimista”, Nordman kehuu. 05/14 19. Koekäytöstä työntekoon ”Kotipihassa käänsin ihan pikkuisen ruuvimeisselillä hammaskehästä ja kone pyörähti. Mitään isompaa remonttia kaivuriin ei ole tarvinnut tehdä; ainoastaan laturi on vaihtunut uuteen, takarenkaan rikkinäinen sisäkumi on uusittu, joitakin öljyvuotoja paikkailtu sekä letkuja vaihdettu. keksi onneksi hän päätti jakaa tiedon eteenpäin. Ostos on osoittautunut tarpeelliseksi, ja monta hikistä lapiotyötuntia on jo vältetty Kaksivipuohjauksella toimiva kaivuri on käyttökelpoinen peli kesäpaikan kaivuutöihin. Matkan varrelle olisikin osunut useampi liian matala tien alitus paikoillaan olevalle puomille. Viikkoa myöhemmin Jukka meni hakemaan konetta tuttavalta vuokratulla siirtolava-autolla. Laitoin Belaruksen käyntiin ja pienellä kokeilulla se osoittautui saman tien kaikin puolin toimivaksi peliksi”, omistaja kertoo tyytyväisenä. Kotimatka sujui hyvin kun puomi laskettiin alas ja kuljetus saatiin jäämään alle neljän metrin korkuiseksi
”Pihassa oli tosi matalalla roikkuvat ilmajohdot, jotka olivat aina kiusana. Jukka arveleekin että kauhan pieni koko saattaakin johtua osittain siitä – kevyempi kauha ei vaikuta tasapainoon niin paljon. ”Kaivoin naapurille pätkän metsäojaa, vaikka minulla ei olekaan varsinaista ojakauhaa olemassa. Kätevä kaksivipuohjaus ”Kaivuri on luultavasti 80-luvulta, koska se on varustettu kaksivipuohjauksella. Kaivurissa erikoista myös se, että puomin kiinnityskohtaa voi siirtää keskeltä laidoille jos haluaa kaivaa vaikka seinänvierustoja. Melko tehoton kuormaaja toimii nykyisin lähinnä etupainona. Vaijerit olivat aikojen saatossa venyneet niin, että niistä ei enää mahtunut traktorilla ali. Toki on niin, että puomin ollessa toisessa äärilaidassa yhdistelmän tasapaino ei ole parhaimmillaan, ja on oltava tarkkana ettei laite kippaa kyljelleen. Ojasta tuli aika kulmikas, mutta naapuri väitti ettei se haittaa”, Jukka nauraa. BELARUS TRAKTORIKAIVURI kaivurin kanssa. Puomin kääntö ei ole kovin tarkka, se heittää helposti vähän yli, ja sen kanssa on ennakoitava vähän – vivusta on laskettava irti pikkuisen ennemmin ennen kuin haluaa kauhan pysähtyvän, mutta sen oppii kyllä aika nopeasti. Koko kaivuriosa on suhteellisen painava ja yhdistelmä on kaiken kaikkiaan aika takapainoinen. Hommasin maakaapelia, ja kaivoin ne Belaruksella pihaan muutaman kymmenen metrin matkalle. Ojaa kaivaessa se väistää kiven eikä pysy samalla tavoin linjassa niin kuin sylinterikääntökaivuri”, Nordman vertailee. Vanhemmat mallit ovat useimmiten nelivipuohjauksella ja ovat etenkin kokemattomalle konemiehelle huomattavasti hankalampia käytettäviä”, Nordman tietää. Etukuormaajan sovitteissa on traktorin nokkaa suojaava kehikko. 20. Pari kellarin sivustaa olen myös kaivanut auki, ja koneelle oli käyttöä silloinkin kun talon ympärille laitettiin salaojat”, omistaja luettelee. ”Etukuormaaja on aika tehoton, ja voi olla, Kaksivipujärjestelmällä varustettu kaivuri on todennäköisesti 80-luvulta. Puomin kääntö on erikoinen: ”Myyjä kertoi minulle, että siinä on turbiinikääntö – en tiedä onko se virallinen tai yleisesti käytetty termi, mutta siis tässä kaivurissa puomin juuressa on hydraulimoottori jolla se kääntyy, eikä sylintereitä kuten kaivureissa normaalisti