WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! Nyt CASE IH osat uusiin ja vanhoihin traktoreihin! Valikoima verkkokaupassamme kasvaa! Kätevästi netistä, vaikka kotiovelle! KÄY TUTUSTUMASSA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME! • Maatalouskoneiden varaosat ja tarvikkeet • Luotettavaa verkkokauppaa jo 10 vuotta • Nopea toimitus tilalle asti MASSEY-HARRIS PONY Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 04/2015 • Hinta 8,90€ TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 38 4 / 2015 • Inter national B-414 & Inter national S6-2 • Juko-kylvökone • Massey-Har ris Pony • M-B Unimog • Renault N71S • Scania-V abis L66 • Scania 110 Tamperelaisten tiehöylien historiaa LOKOMON KARHUT Koneharrastaja Tom Grönholm MOOTTORIMIES SIPOOSTA Junnilan konepajan menestystuote JUKO-KYLVÖKONE 745000-1504 • P AL VKO 2015-31 6 41 48 87 45 00 03 15 00 4 Viipale mediat S UO M A LAI ST A TYÖTÄ – M ADE IN F IN LA N D
64,90€ Tutustumistarjous! Uutuuslehden löydät myös Lehtipisteistä kautta maan! Renault Goelette Klassikkoesine Leppoisa retkeilyauto Sony MiniDisc -soitin AUTOILUN AJANKUVAA • www.klassikot.fi • 03/15 • Hinta 8,90€ Multipla Fiat Tilaa ja tunnelmaa Kadett Rallye ’70 Kisoista käyttöön ja harrasteautoksi Hienosti soi! Autohifistelyn historiaa BENSAA Sunbeam 900 ’70 SUONISSA 03/15 368480-1503 • P AL VKO 2015-24 6 41 48 83 68 48 08 15 00 3 Viipale mediat S UO M A LAI ST A TYÖTÄ – M ADE IN F IN LA N D Audi V8 Lang ’90 • DAF 44 Variomatic ’69 • Fiat 600 Multipla ’56 • Opel Kadett Rallye 1.9 ’70 • Sunbeam 900 ’70 • Renault Goelette -matkailuauto Jokaisella autolla on tarina. 6990 Tilaa lehti kotiin kannettuna: www.suomenhistoria.. /kampanja tai soita tilaajapalveluumme: puh. numer o • 2/2015 Suomen Historia 2/2015 Hinta 8,90€ 6 414888 002355 1 5 2 800 235 -1 50 2 PAL VKO 2015-27 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi HENKILÖKUVA ALKOHOLILIIKE Pentti Haanpää – kirjailijan elämä Karhuviinalla trokarit kuriin “V uonna 1947 k otimaista eloku va a k ävi k atsoma ss a ennäty kselliset 3 ,6 miljo ona a k atsoja a.“ AJANKUVA Naiset työssä rautateillä MAAMME PUOLUSTAJAT Laguksen taistelija Veikko Punakallio Kultakausi UUTUUSLEHTI! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ määräaikaisena 8 numeroa + avaimenperä Tilaajalahjaksi upea metallinen Suomi-av aimenper ä! (arvo 14,90€) Sota-aika • Tekniikka • Muotoilu • Rikokset • Henkilökuvat • Jälleenrakennus • Yhteiskunta Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä 4490 8 numeroa + avaimenperä ovh. Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.fi AUTOILUN AJANKUVAA. 03-2251 948 (avoinna ma–pe 8.30–16.00) Viipale mediat Kotimaise n elokuvan Suomi-film i ja filmitähde t 1930–196 0-luvuilla Suomen Historian 2
Kenties tuttu sininen traktori putkahtaa jonakin päivänä myyntisivustolle ja löytää tiensä takaisin tuttuihin maisemiin. Vaikka tila ei erityisen syrjässä olekaan, ei tontilla ole ilkivallan tekijöitä vieraillut. Tuvan seinällä olevasta kalenterista on viimeksi käännetty sivu ennen 80-luvun puoliväliä. Mistä sitä koskaan tietää. Oman lapsuuteni kesänviettopaikka on yksi näistä autioituneista maatiloista. Sellaistakin on käynyt, että miehen ja kadonneeksi luullun laitteen tiet risteävät vuosien jälkeen. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Tehdessämme keväisen juttukeikan Loimaalle maatalousmuseo Sarkaan pääsin samalla kyläilemään synnyinseuduillani. Siitä ajasta muistuttavat hieman etäämmällä maatuvat hevosvetoiset laitteet. Yksittäiset koneet ja tekniikan kehitysaskeleet voivat kertoa meille paljon menneisyydestämme. Mari Immonen Toimittaja Tekijältä Sellaistakin on käynyt, että miehen ja kadonneeksi luullun laitteen tiet risteävät vuosien jälkeen. Onneksi eivät ole rikkoneet mitään retkillään. Varkaidenkin vierailut ovat vuosien varrella vähentyneet, eikä rakennuksissa enää mitään pihistettävää olisikaan. Vajassa on kaikenlaisia purnukoita ja sekalaista roinaa. Toisinaan, kun reitti sattuu kulkemaan tilan ohi, jätän auton tien sivuun ja saapastelen katselemaan, miltä rakennukset ja maisemat näyttävät. Kenties siitä joku sukulainen vielä pienen kesäpaikan saa nikkaroitua itselleen. Eiväthän vanhat traktorit siihen aikaan olleet läheskään yhtä suosittuja harrastuskohteita kuin nykyisin. Vieraat ihmiset ovat poimineet huolellisesti talteen työkalut ja muun rahaksi helposti muutettavan irtaimen. Konesuoja on romahtanut kokonaan, mutta lautojen seasta erottaa vielä vihreän apulannanlevittimen ja pari muuta traktorin perässä aikanaan kulkenutta varustetta. Vanhat koneet tuovat nykyaikaan palan menneisyyttä ja herättävät historian henkiin. Vuosia myöhemmin museotyön myötä ajatteluni vanhoja koneita kohtaan sai uuden ulottuvuuden. 3 04/15 Pääkirjoitus. Tuskin, mutta paljon niitä joka tapauksessa tässä maassa on, ja lisää tulee sitä mukaa kun elämä syrjäkylissä vaikeutuu. On ollut mielenkiintoista seurata, miten maailmalla syntyneet keksinnöt höyrykoneista traktoreihin ovat olleet ensin ihmetystä herättäneitä ulkomaan vekottimia ja sittemmin saaneet muotonsa kotimaisten valmistajien käsissä. Joskus lehtemme sivuilla esiteltyjen koneiden tarinoita lukiessa mieleen tulee ajatus, että olisi pitänyt aikanaan lunastaa se ainoa tilalla ollut traktori omaksi. Vaikka en itse ollut maanviljelijäperheestä, peltotöitä pääsi sivusta seuraamaan niin kotipihalla kuin myös koulumatkoilla. Maata on viljelty ennen konevoimaa. Lapsuudessani koneet näyttäytyivät ensisijaisesti työvälineinä. On se tietysti voinut mennä myös kovaan käyttöön jonkun isomman tilan kakkostraktoriksi ja päätyä lopulta varaosakoneeksi tai peräti romuksi. Päärakennus on säilynyt ryhdissään ja sisällä tuoksuu samalta kuin vuosikymmeniä sitten. Jos ostaja oli alan harrastaja, saattaa peli olla hyvässä hoidossa ja kenties entisöitynä jossakin. Missä sekin mahtaa nykyisin kulkea. Peltomaisemissa vietettyyn lapsuuteen liittyivät olennaisesti maatalous sekä tietysti maatalouskoneet. AUTIOT TILAT, KADONNEET KONEET Liekö hylättyjen asumusten määrää tilastoitu. Suurikokoinen kylvökone on vielä ehjän katon alla ja näyttää täysin toimintakuntoiselta
16 30 36 42 4. Markus Tuomisen täpärästi henkiin pelastama Satakymppi on oiva esimerkki auton sinnikkyydestä. 36 International B-414 1963 & International S6-2 -kylvökone Petri Mettälällä on vaaristaan Einosta muistona kaksi alkuperäisen punaista Natikkaa. 30 Scania-Vabis L66 1968 Kuuskuutonen oli raskaan ja kevyen kuorma-auton risteytys. 58 Juko-kylvökone Junnilan Konepajan 50-luvun klassikkokone ei ollut enää hinattava, vaan se kiinnitettiin nostolaitteeseen. Viljon pojan Jarmon käsissä ranskalaiskoneesta kehkeytyi oikea kaunotar. Tässä numerossa KANNESSA 16 Renault N71S 1963 Viljo Lindgren osti tilansa ensimmäiseksi traktoriksi uuden Renault’n. Ratkaisu edellytti koneelta keveyttä ja sen myötä muoviosien käyttöä. 48 Scania 110 1968 Jotkin koneet eivät suostu kuolemaan. KONEET 24 Massey-Harris Pony 1954 Kokenut harrastaja entisöi MasseyHarris-malliston pienimmäisen priimakuntoon. Jouni Kallion kuusivuotisen entisöintiprojektin tuloksena on persoonallisen värinen ajoauto. Enni Lindgren on kolmatta polvea, joka Renun ratissa viihtyy. Traktorin moottori on käyty läpi tunteella. Pieni ja pirteä paistattelee päivää Hollolassa. 42 Mercedes-Benz Unimog 1958 Pertti Riutta harkitsi työkoneeksi mönkijää tai pientä traktoria, mutta päätyikin Mersun monikäyttöisen moottorikoneen harrastajien hartaaseen joukkoon
TAPAHTUMAT 62 Vammalan vappuparaati, Sastamala Vanhat ajoneuvot kokoontuivat Vammalaan jo 18:tta kertaa. Paikalla oli erikoisuuksina muun muassa pieni säiliö-Austin ja uuden omistajan Valmet 1502. TILAAJAPALVELU Puh. Traktoriharrastus on miehelle parasta terapiaa. 52 72 66 Lavian linja-automuseo Suomessa liki ainutlaatuinen bussimuseo esittelee paitsi linja-autojen myös niiden korinrakennuksen historiaa autenttisessa ympäristössä. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia ja kuulumisia menneisyyden masiinoiden parista. Museon itseoikeutettu erikoisuus on paikallisen Mekesin valmistama Muuli. Materiaali: Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 5 04/15 10 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. 52 Sipoon moottorihistorian havinaa Rannikkokunnassa maamoottoriharrastus kytkeytyy kiinnostavasti laivaliikenteeseen. 76 Markkinat Osta, myy ja vaihda vanhat koneet, niiden osat ja muu oheismateriaali. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Johanna Helin: 050-4147 550 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä.. Esillä on jälleen uniikkia kuvamateriaalia kerääjän aarrearkusta. Ojanen porautuu Suomen salaojituksen koneellistumisen historiaan, jonka alkupiste on jo liki sadan vuoden päässä. Tällä kertaa esitellään raittia raappaavien koneiden tarinaa Suomessa. ARTIKKELIT 10 Lokomon tiehöylät Artikkelisarja 100-vuotiaan konevalmistajan historiasta jatkuu. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin kyyneleiseen linssiin on tällä kertaa osunut parhaat päivänsä nähneitä maansiirtokoneita. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 72 Salaojia konevoimin Olli J. Ojanen, Harri Onnila, Juha Riihimäki, Aimo Tenni TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 64 Parkanon seudun automuseo Automuseota puuhattiin Parkanoon pitkään, ja viitisen vuotta sitten hanke viimein toteutui. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 68 Seppiä ja mestareita Hannu Peltonen koetti hellittää pienkonehuoltajan ammatista, mutta ei se niin vain käynyt. Sipoon moottorihistoriallisen yhdistyksen Tom Grönholm esittelee kerhoa ja omia koneitaan. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen
Monessa lähteessä mainitaan vuonna 1924 syntynyt Kommunar Neuvostoliiton ensimmäisenä telatraktorina. Blinov jo 1896. Komissio oli kuitenkin sitä mieltä, että mekaanikoiden vähyyden vuoksi on tehtävä väkevämpiä traktoreita! Kun Hanomag saapui Saksasta neuvostolaisten koeteltavaksi, huomattiin, ettei bensiinikäyttöiseksi tarkoitetusta koneesta petrolilla, jota tietysti piti polttoaineena käyttää, saatukaan aikaan kuin 38 hevosvoimaa. Holtia kiinnosti erityisesti telatraktori sen paremman vetokyvyn ja kantavuuden tähden. Itänaapurissa telatraktoriasiaan palattiin vuonna 1922, kun Ukrainan kansantalousneuvosto ehdotti, että Rostovin alueella Taganrogin kaupungin toimettomassa konetehtaassa ryhdyttäisiin valmistamaan saksalaisen Hanomagin WD Z 50 -mallin tapaista traktoria. Puna-armeija pani Kommunarit tietysti vetämään asekalustoa, ja valmistettiinpa Kommunarin alustalle muutama panssarivaunukin. Traktorikomissio hyväksyi ehdotuksen, mutta ehdotti valmistuspaikaksi Harkovan höyrykonetehdasta. Kommunarin petrolimoottorista tuli huomattavasti bensiiniversiota painavampi, ja siitä syystä runkoa sekä telojen mittaa pidennettiin. Myös traktoribisneksessä Best haastettiin. Veljekset Charles ja Benjamin Holt olivat aloittaneet uransa Kaliforniassa myymällä pyöriä ja muita rattaiden osia, mutta vuonna 1891 esitelty puimakone toi Holtin kertarysäyksellä Jenkkilän puimurija höyrytraktorimarkkinoita hallinneen Bestin rinnalle. Niinpä moottori ja suuri osa traktorista jouduttiin suunnittelemaan uudestaan. 6. Holt 75:ssä oli edessä ohjainpyörä, jolla traktoria käännettiin – kankeasti mutta kuitenkin. A. Mallisto oli kuitenkin melko monipuolinen, sillä se kattoi kolme eri mallia: G-50, G-75 ja Z-90. Hurjissa suunnitelmissa oli 1200 kappaleen vuositahti vuoteen 1926 mennessä. Samana vuonna alkanut Venäjän sisällissota sotki tietysti suunnitelmat, mutta pari kappaletta Holt-kopioita kuitenkin valmistui. Höyrymoottorikäyttöinen Blinovin traktori tarjosi töitä kahdelle miehelle, ohjaajalle sekä masinistille, joka hoiteli raakaöljyllä tohisevaa pannua. Massatuotanto oli Harkovan tehtaalla periaatteessa mahdollista, mutta hanke sai luvatusta määrärahasta vain murto-osan ja tarvittavia raaka-aineita sekä työvälineitä puuttui. Vaihdelaatikko on kokonaan suojattu. Kommunar-traktorin aikaan miestä vielä tarvittiin peltotöissä. Nimi taisi painua mieliin: traktorimarkkinoille hankalalla 20-luvulla Best ja Holt yhdistyivät, ja näin syntyi Caterpillar Tractor Company. Neuvostotela pyöri myös metsissä ja sotatantereilla. Vuonna 1918 suuren itänaapurimme kansankomissariaatti tilasi Obuhovin tehtaalta Petrogradista (entinen Pietari, myöhemmin Leningrad, vielä myöhemmin taas Pietari) 2000 kappaletta amerikkalaisen Holtin tyyppistä, peräti 75-hevosvoimaista pyörä-telatraktoria. Niiden käyttötarkoituksena mainitaan myös 6–8-siipisten aurojen vetäminen, yleinen voimakonekäyttö ja kuljetustyöt. Mutta ennen kuin kansio suljetaan, on syytä muistaa, että ensimmäisen venäläisen telatraktorin rakensi F. WD Z 50 ja sen myötä pääosin myös Kommunar edustavat ensimmäisen maailmansodan aikaista panssarivaunutekniikkaa, jossa molemmat telat ovat kiinteä osa runkoa. Uuden traktorin nimeksi annettiin Kommunar. Omien koneiden esikuvina olivat amerikkalaiset ja saksalaiset mallit. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Tela kiersi maailmaa Kun Neuvostojen maan maataloutta mekanisoitiin, katsottiin telatraktori monessa suhteessa paremmaksi vaihtoehdoksi kuin rautapyöräinen. Vuosina 1913–24 Holt valmisti 75-hevosvoimaista telatraktoria. Niinpä suunniteltuihin valmistuslukuihin ei likikään ylletty: vuosina 1924–31 valmistettuja Kommunareja tehtiin yhteensä noin 2000 kappaletta. Kommunarit loistivat metsätöissä ja erityisesti tukkikuljetuksissa. Tuohon aikaan 50-hevosvoimainen traktori oli niin iso, että sitä ei pidetty taloudellisena. Kun ensimmäistä tela-Holtia testattiin vuonna 1904, eräs silminnäkijä tokaisi, että vehje ryömii kuin toukka (kaliforniaksi ’caterpillar’). Mallinimet kertoivat hevosvoimat. Tämä pitääkin paikkansa, sillä Neuvostoliitto syntyi vasta vuonna 1922, eli Holt-kopiot valmistettiin vielä Neuvosto-Venäjällä, joka oli oma valtionsa vuosina 1917–1922
Somero Rotary Rally 2.8. LUKIJAN KUVIA TIEN VARRELTA Lukijamme Terho Paavilainen Helsingistä lähetti toimitukseen pari kuvaa tien päällä hoksaamastaaan erikoisesta masiinasta. Mikkeli 23. Edessä on kauha ja aika iso sähkömoottori, joka käyttää jotain. Oulu Rompemarkkinat Oulun automuseolla 6.–7.6. Juhannuksena (25.–27.6.) museo on suljettu. Lahti Classic Vesijärvi-kierros, Messilä Camping 7.6. Vaasa Fiat 600 60 vuotta -kokoontuminen, Vaasan Auto-ja Moottorimuseo Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi 7 04/15. Tullimuseo sijaitsee helsingissä osoitteessa Susisaari, Suomenlinna B 20 D, 00190 Helsinki. Hyvinkää Ferguson-päivä, Suomen Rautatiemuseon puisto 11.7. Mukaan tuli pian Tulli, jolle kuului myös ilmatilan kautta saapuvan tavaran valvonta. Turku Turun Seudun Mobilistien Kesä-Heikki 12.–13.6. Kouvola Harrasteajoneuvomarkkinat 25.7. TAIVAALLISTA TAVARAA – TULLI JA LENTOLIIKENTEEN HISTORIA Näyttely lentoliikenteen historiasta on nähtävissä Tullimuseossa elokuun loppuun asti. Punkaharju Metsäkulttuuripäivät, Metsämuseo Lusto 12.–14.6. Espoo Huru-Ukko Piknik 7.–9.8. Tammisaari Klassikot kohtaavat -ajotapahtuma 6.6. Tornio Oikea moottoritapahtuma 25.–26.7. Museo on auki tiistaista sunnuntaihin 12.30-17.30 31.8. Virrat Veteraaniautojen Virrat 18.7. Porvoo Klassikot kohtaavat -ajotapahtuma 25.–26.7. Vuonna 1923 Suomessa alkoi säännöllinen ulkomaan lentoliikenne, kun virolainen Aeronaut-yhtiö ryhtyi lentämään vesitasoilla Helsingin ja Tallinnan välillä. Vai olisikohan se vain taideteos?” KESÄKUU 6.6. Kangasala Museoautopäivä, Mobilia 6.6. Suur-Saimaan Ympäriajot Mikkelin seudulla 27.-28.6. Jokioinen Minkiön Höyryfestivaali ELOKUU 1.8. Vaasa Renault-kerhon vuositapaaminen, Vaasan Autoja Moottorimuseo 25.7. Ikaalinen Idän ihmeet kohtaavat, Manso Camping 8.8. Mikkeli DDR-ajoneuvojen kokoontuminen, Warre Team, Visulahti 9.–12.7. Ylöjärvi Haverin Konepäivät, Viljakkala 6.6. Suomen siviililentoliikenteen alku oli vaatimaton. Sillä on aina ollut oma erityisluonteensa, nopeus ja kiire, jotka ovat näkyneet myös Tullin työssä. Jämsä Suur-Jämsän Perinnepäivät & Ajot 7.6. Rovaniemi Nätti Jussi -ajot Rovaniemen ympäristössä 6.–7.6. Koneessa on Fordson Majorin runko, mutta muutoin se kyllä näyttää Pelle Pelottoman laitteelta. asti. Raasepori Fiskarsin Antiikkipäivät, Fiskarsin Ruukki 10.–11.7. Pälkäne Vanhan Savotan Vanhan Ajan Metsäja Maatalousnäyttely, Rautajärvi 17.-18.7. Hämeenlinna Hauhon Antiikkija Keräilymarkkinat, Vitsiälän lava ja Vitsiälä-sali, Hauho 1.8. Orimattila Mersupäivät 11.7. Hyvinkää Rautatiemuseopäivä, Suomen Rautatiemuseo 15.8. Tästä kuitenkin alkoi kehitys, jollaista 1920-luvulla useimpien olisi ollut mahdoton nähdä. Savonlinna Vanhojen Ajoneuvojen Puruveden Ympäriajo 2015 6.6. Hyvinkää Klassikkomopojen retkeilyajo Kytäjärven ympäri 29.8. Kohta perustettiin myös ensimmäinen suomalainen lentoyhtiö. Leppävirta Sorsakosken Rompetori ja Vanhat Vehkeet -näyttely 6.6. Loppi Perinteinen vanhojen traktoreiden ja työkoneiden näyttely Läyliäisissä, Mustajoentie 314 27.–28.6. Tampere Näsijärviajot Tampereen seudulla 9.8. Vaasa 56. Asikkala Vääksyn Antiikkija Keräilymessut, Vääksyn liikuntahalli HEINÄKUU 1.7. Oulainen Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät 4.7. Lentoliikenne alkoi kasvaa toden teolla toisen maailmansodan jälkeen. Lohja Youngtimerajot, Virkkala 15.–16.8 Pälkäne Aitoon Antiikkija Keräilymessut, Aitoon Honkala, Aitoo 23.8. Pori Rompetori ja Wanhat Wehkeet -näyttely, Kyläsaaren koulu 6.6. Vielä ehdit tutustua Tullin ja lentämisen historian vaiheisiin. Salo Harrasteajoneuvokokoontuminen (Opel + saksalaiset moottoripyörät) 3.–5.7. Kangasala Restaurantapäivät 11.7. Karkkila Rompetori Högforssin ruukkimiljöössä 12.–14.6. Lohja AHS:n rompetori, Virkkala 6.6. Näin Terho kirjoittaa: ”Tällainen komistus seisoo tuolla Vihdin tien varrella. Raasepori Britit kohtaavat, Fiskars 9.8. Tammela Bella Italia, Mustiala 24.–26.7. Pietarsaari Bothnia-ajot 8.7. On vain epäselvää, mihin tuo on tarkoitettu. Orivesi Morris Marina -kokoontuminen, Säynäniemi 11.–12.7. SAHK:n Valtakunnalliset Retkeilyajot 27.–28.6. Näyttelyssä on esillä runsaasti ennen näkemätöntä aineistoa. Kemiö Kemiön traktorikavalkadi, Brusbyntie 1 4.7. Vaatimatonta oli kauan siihen liittyvä tullitoimintakin. Iisalmi Yöttömän yön Mega Romppeet, Runni 13.6
Liikkuvan Fordkahvilan mallista tuli lukijaltamme Jouni Vierimaalta näkemys: ”Kuvassa esiintyvä auto ei olekaan mikä tahansa Ford, vaan harvinainen nelivetoversio Ford V3000A 4x4, joita tuli Suomeen Saksasta ostettuna muistikuvan mukaan noin 200. Vaan nytpä on, kun Keijo Myllys Juvalta kirjoittaa seuraavasti: ”Tutun näköinen Vanaja juuri ilmestyneen Vanhat Koneet -lehden sivulla 55. Ja lukijamme Timo ”Ken” Kaijanmäki ties. Eiköpähän nuo etuiskarien tolpat ole liki legendaariset. Ostin Vanajan 20.1.2008 Rantasalmen Tuusmäeltä, eli muutama vuosihan tuossa on jo mennyt, eikä ehkä vielä ensi kesän rientoihin ennätetä.” Keijo lähetti meille pari tuoreempaa kuvaa Vanajasta. Kiitoksia myös Keijolle Vanaja-kuulumisista ja onnea projektiin. Kyllä konekansa tietää Kentältä kuuluu tarkennuksia ja tietoja lehdessämme julkaistuihin kuviin. Eli Zetorin heimosta on kyse ja sarjasta UR2, mallinumerosta villi arvaus: 4711/4911– 5711/5911 varhaisemmat mallit.” Yllättävin löytö liittyy niin ikään viime numeroon ja Iikka Kekon harrastajajuttuun ”Romujen perässä”. 8. Nämä kuvat on ottanut auton omistaja Keijo Myllys. Viime numerossa Joona Hamm peräänkuulutti keniä kertomaan erään rauhassa ruostuvan traktorin merkin, jos ken suinkin tietää. Rekkaparkki Näiden uusien kuvien Vanajaveteraani esiintyi viime numerossa parikymmentä vuotta vanhoissa otoksissa. Sumppijunan kuvat ovat saman vuoden heinäkuulta, joten kyseessä voi toden totta olla sama malli. Ford V3000A on yleensäkin harvinainen versio Saksan sota-Ford-tuotannossa.” Markku Mäkipirtin teos Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1919–1959 tietää kertoa, että tuota Kölnin-Fordia valmistettiin vuosina 1943–1944 vain 758 kappaletta ja että ensimmäiset autot tulivat Suomeen huhtikuussa 1944. Kiitoksia Timolle ja Jounille perehtyneistä lisäyksistä. Tällä hetkellä auto on kunnostuksessa omassa tallissa Juvalla. Näin Timo meille kirjoittaa: ”Ken tässä mietiskelee, lieneekö toimittaja pistänyt tahallaan helpon tuntemattomaksi jääneen. Numerossa 2/15 piipahti sodanaikainen kiertävä kanttiini. Artikkelin viimeisessä kuvassa komeili Vanaja, josta kuvaaja ei ollut kuullut neljännesvuosisataan mitään. Osia menee kasaan verkkaiseen tahtiin, kun on muutakin harrastusta kaikenlaisten värkkien kanssa, lähinnä traktoreiden
Hänen erityisosaamistaan ovat olleet vanhat ajoneuvot: henkilöautot, kuorma-autot, linja-autot ja sairasautot. Risto Höylä on tehnyt erään 1920-luvun mallin mukaisen lavasteauton alusta alkaen itse. Siivet tulevat eri kuljetuksena 10.6. Lisäksi sieltä löytyy muuta Höylän tallettamaa ja kunnostamaa esineistöä. Risto Höylä on palkittu muun muassa Jyväskylän maalaiskunnan taidepalkinnolla ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan mitalilla. juhannuksen jälkeen. ”Se on tärkeää sillä yleisöllä ei ole vapaata pääsyä koneeseen sen herkkyyden vuoksi. Kirjoitustyö on käynnissä ja haastateltavia ja kuvia haetaan. Hän on ollut mukana noin 30 elokuvan teossa ja osallistunut lähes yhtä monen televisioohjelman tai tv-sarjan tuotantoon. Höylän kalustoon ovat kuuluneet myös panssarivaunu, sukellusvene ja lentoauto ”HorneTTuutti” puhumattakaan laivoista tai monista hevosvetoisista laitteista. Autenttisen kuvan välittämisessä hyvä rekvisiitta on välttämätöntä. Hämeenlinnalaiset ja kaupungissa vierailleet muistavat Hanssin-Jukan aivan toisesta toimesta. Lisätietoja: Keski-Suomen Mobilistit, Seppo Halminen, 0400 744 040, kirjoittaja Anita Saarelainen, 0400 599 090 ja Risto Höylä, 040 571 7680 OIKAISU Viime numeron jutussa Vanhan Savotan metsäperinnepäiviltä olivat vehkeet ja isännät hieman sekaisin. Hanssin-Jukka tulossa Tuulokseen Legendaarinen DC-2 kone Hanssin-Jukka siirtyy aivan lähipäivinä näytteille kauppakeskus Tuulosen vitriiniin. Kiitoksia Hymanderin Aarolle, joka pani mallit ja miehet paikoilleen. Viimeksi mainittu taho on huolehtinut koneen entisöinnistä. Elämäkertahankkeen takaa löytyy Keski-Suomen Mobilistit ry. Hanssin-Jukan Perinneyhdistys ry tulee mahdollisuuksien mukaan järjestämään maksullisia opastettuja ryhmäkäyntejä koneeseen”, Salomaa sanoo. ”Kone lähtee matkaan Tikkakoskelta alkuillasta 8.6. Risto Höylän työ erityisesti sota-ajan kaluston kunnostamisessa on ollut merkittävää. Hanssin-Jukan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Salomaa kertoo, että hanke etenee suunnitellusti. Koneen saamisessa Tuulokseen näytteille ovat puuhanneet yhdessä kauppakeskus Tuulonen, Keski-Suomen Ilmailumuseo, Sotamuseo ja Ilmasotakoulun kilta. Risto Höylän osaamista ja vanhaa kalustoa on tarvittu niin sota-aikaa kuvaavissa elokuvissa kuin viime vuosisadan loppuun sijoittuvissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. ja saapuu Tuulokseen aikaisin aamulla 9.6. Kockums ei ole mallinumeroltaan 850 vaan 84-31. Monesti rekvisiitta on pitänyt suunnitella ja tehdä itse esimerkiksi valokuvien perusteella. Ösa 250:n omistaja puolestaan on Mauri Ojamäki. Tämähän on yleinen malli kaikissa ilmailumuseoissa. Teatterilavojen pienuus on asettanut omat haasteensa autoille. Näyttelyn avajaiset ovat 23.6. Näyttelyä kehitetään avajaisten jälkeenkin edelleen.” Näyttelyyn tulee kaksi multimediapäätettä, joiden avulla koneeseen ja sen historiaan voi perehtyä varsin tarkoin. Elämäkerta elokuvarekvisitööri Risto Höylästä Risto Höylä on Suomen tunnetuin elokuvien ajokalustorekvisitööri. Tuon kauniisti ketjutetun koneen omistaa Aaro Hymander. Kirjoittaja on KTT Anita Saarelainen. 9 04/15. Vuonna 1935 valmistunutta konetta käytettiin talvisodassa pommikoneena ja lennättipä se kuljetuskoneen ominaisuudessa aikoinaan marsalkka Mannerheimiakin. Käsikirjoitus valmistuu kesän aikana, ja kirja on näillä näkymin jakelussa syksyn 2015 aikana. Keski-Suomen Mobilistit haluavat tuoda esille jäsenensä Risto Höylän uraauurtavan työn rekvisiitan suunnittelijana ja tekijänä. Osoituksena hyvin tehdystä entisöintityöstä on se, että Keski-Suomen Tieliikennemuseossa Petäjäveden Kintaudella on kymmenen Höylän kunnostamaa ajoneuvoa. Kuvitetun kirjan laajuus tulee olemaan noin 300 sivua. Kone toimi nimittäin kahvilana linja-autoaseman luona 1950-luvun lopulta 1980-luvun alkuun asti
LOKOMON tiehöylät 10
11. 14 tonnia painava Teräskarhu AH 140 oli aikanaan Euroopan järein tiehöylä. Alun perin Lokomo Oy perustettiin valmistamaan vetureita, mutta jo alkuvaiheessa veturituotannon rinnalle nousi erilaisten maanmuokkausja tienrakennuskoneiden valmistus. Lokomon konepajan ja terästehtaan tuotannossa on ollut vuosien saatossa monenlaisia tieja maanmuokkauskoneita. 1960-luvun loppuun mennessä Lokomon tiehöylät olivat lunastaneet paikkansa maan tieverkoston vakiokalusteena. Ensimmäiset moottorikäyttöiset tiehöylät valmistuivat Lokomolta 1920-luvun lopulla, ja 1950-luvulta eteenpäin tiehöylät tunnettiin Teräskarhu-nimellä
Rungon kaarevasta muodosta johtuen näitä ensimmäisiä kotimaisia tiehöyliä kutsuttiin ”köykyiksi”. Aiemmin hevoset tai traktorit olivat vetäneet tiehöyliä. LOKOMO-TIEHÖYLÄT Lokomon ensimmäisten Teräskarhu-tiehöylien esite. Ruotsalaiset moottorihöylät oli kehitetty muutamaa vuotta aiemmin Amerikasta tuotujen Wehr-moottorihöylien esimerkin mukaan. 1930) ollut Hämeen, Turun ja Uudenmaan tiepiireissä perusteellisesti kokeiltavana ja arvosteltavana…” Lokomon tiehöylän voimanlähteenä toimi vuoden 1929 mallia oleva Fordson-traktori. Lokomo-moottoritiehöylän esite vuodelta 1930. Pian moottorikäyttöisiä tiehöyliä löytyi useimpien yhdysvaltalaisten tiekonevalmistajien valikoimista. Lokomo lähtee höyläämään tietä 1920-luvun lopulla myös tamperelainen Lokomo lähti mukaan tiehöylien valmistamiseen ja toi markkinoille oman Lokomo-moottorihöylämallinsa. Tiehöylien valmistuksesta kilpailivat kotimaisten valmistajien Lokomon ja Tiekoneen lisäksi myös ruotsalaiset June-tiehöylät. Mallikone on syksyn aikana (v. 1920-luvulla moottoritiehöylien valmistus rantautui myös Suomeen Amerikan ja Ruotsin esimerkkien mukaan. Tehtaalla oli jo aiempaa kokemusta muista tieja maanmuokkauskoneista kuten murskaimista, elevaattoreista ja lajittelijoista, tiejyristä sekä tierepijöistä. Sorateillä tiehöylät olivat kunnossapidon tärkein väline. Tiehöylä rakentui Fordson-traktorista sekä pitkästä, kaarevasta rungosta, joka kantoi tiehöylän terää. Esikuvana oli ruotsalainen Bitvargen-tiehöylä, ja Oy Tiekone Ab olikin niitä valmistavan yrityksen tytäryhtiö. Moottorikäyttöiset tiehöylät kehitettiin Yhdysvalloissa vuonna 1919 Russell Grader Manufacturing Companyn toimesta. Vuonna 1933 Lokomo toi markkinoille uudenmallisen suorarunkoisen tiehöylän, joka erosi muodoltaan Teksti: Mari Immonen Kuvat: Metso Lokomon terästehtaalla valmistuivat rungon, koteloiden ja teräpöydän valut sekä hammaspyörien takeet. 12. Tiehöylät olivat merkittävässä roolissa niin tieverkoston rakentamisessa kuin ylläpidossa. Lokomo markkinoi uutta moottoritiehöyläänsä vuonna 1930 näin: ”Kokoamalla yhteen tiemestarien ja ylimonttöörien kokemukset aikaisemmista ’Tiekarhuista’ olemme tämän aineiston perusteella konstruktionipuolellamme suunnitelleet kokonaan uuden koneen, joka oleellisesti poikkeaa tavallisista karhuista. Yritys teetätti Tiekarhuiksi nimettyjä moottoritiehöyliä Vaasassa Onkilahden konepajalla. Ensimmäiset suomalaiset moottorihöylät valmisti helsinkiläinen Oy Tiekone Ab 1920-luvun puolivälissä. Tällöin otettiin ensi kertaa käyttöön niin sanottu itsekulkeva eli moottoritiehöylämalli
Murskaimen nimeksi tuli Teräskita, kaivukoneet nimettiin Teräsmiehiksi ja tiehöylät Teräskarhuiksi. Lokomon uudentyyppiset tiehöylät olivat aiempia tehokkaampia ja nopeampia. Vuonna 1950 Lokomon tuotevalikoimaan Uudet Teräskarhutiehöylät AH 60, AH 90 ja AH 125 esiteltiin yleisölle syksyllä 1955. Järnefeltin kerrotaan sanoneen Teräskarhun prototyypin nähdessään: ”Tiehöylän piti olla karhu, mutta se kulki kuin koira. Lopulta kun sitä tarkasti tutkittiin, huomattiin, että se olikin susi!”. Lokomon konepajan teknillisen johtajan Klaus A. Ensin vuorossa olivat kivenmurskaimet ja pian sarjatuotantoon tulivat myös tiehöylät, kaivukoneet ja jyrät. Ensimmäiset työhöylät valmistuivat Lokomolta 1920ja 1930-lukujen vaihteessa. Varhaisimmissa tiehöylissä kuljettaja seisoi keskellä höylän runkoa. Tällä teknillinen johtaja viittasi ilmeisesti siihen, että tiehöylän etuja takapyörät kulkivat eri linjassa. aiemmista Tiekoneen valmistamista ”köykyistä”. Teräskarhut tuotantoon Koneiden sarjavalmistus aloitettiin Lokomolla vuonna 1949. Lokomon terästehtaalla oli keskeinen osa tiehöylien valmistuksessa, sillä sieltä valmistuivat muun muassa rungon, koteloiden ja teräpöydän valut sekä hammaspyörien takeet. 13 04/15. Samoihin aikoihin kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota tuotteiden markkinointiin ja pyrittiin avaamaan tie myös ulkomaan markkinoille
Tiekoneiden ja samalla myös tiehöylien määrä lähti kasvuun. Vuonna 1968 Tieja vesirakennuslaitoksella oli käytössään jo 913 tiehöylää. Valtion saamalla lainalla hankittiin 700 aurausautoa ja lumiauraa, 475 traktoria sekä asfalttiasema. Lokomolla oli suunnitelmat myös niin sanottua monikäyttötiehöylää varten, joka olisi soveltunut esimerkiksi peltotyökoneeksi. Tiehöylän voimanlähteenä toimiva dieselmoottori oli sijoitettu höylän takaosaan. Lisäksi Lokomon tuotannossa oli siihenastisista Euroopan tiehöylistä tiettävästi järein, 14 tonnin AH 140. 1950-luvun loppupuolella Lokomolla oli tuotannossaan kuusi eri höylätyyppiä: vuonna 1955 tuotantoon tulleet AH 60, AH 90 ja AH 125 sekä muutamaa vuotta myöhemmin tuotantoon otetut AH 65, AH 100 ja AH 140. Aiemmissa tiehöylämalleissa kuljettaja oli seisonut rungon keskellä, mutta Teräskarhuissa kuljettajan paikka siirrettiin erilliseen hyttiin. Nykyisin Lokomon tuotannossa oli Euroopan tiehöylistä tiettävästi järein, 14 tonnin AH 140. 1960-luvulla asiaan tuli muutos ja tieverkoston rakentamiseen käytettyjen koneiden määrä nousi nopeaa tahtia. Nämä suunnitelmat eivät koskaan kuitenkaan edenneet tuotantoon saakka. LOKOMO-TIEHÖYLÄT 14. Valtion tieverkostoa rakentamassa Vuonna 1949 arvioitiin Suomessa olevan noin 200 tiehöylää. Silloinen Tieja vesirakennushallitus (TVH) ja alan järjestöt vaativat lisää tienpitokoneita käyttöönsä, mutta koko 1950-luvun ajan tiekoneiden määrä kasvoi melko hitaasti. Tiehöyliä valmistettiin Lokomolla aina 1980-luvulle saakka, jolloin niiden valmistus myytiin Lännen Tractorsille. 1950-luvulla Lokomon tiehöyliä valmistettiin myös jonkin verran vientiin esimerkiksi Espanjaan ja Turkkiin. Lokomolla oli muihin valmistajiin nähden laajempi mallisto tarjottavaan. Tieja vesirakennuslaitos (TVL) hankki kalustoonsa myös 512 uutta tiehöylää ja 28 murskauslaitosta, joista useat olivat Lokomon tuotantoa. Vuosikymmenen lopulla tuotantoon tulivat hydraulikäyttöiset tiehöylät ja niistä kehittyi maanrakennustöiden yleiskoneita. tullut Teräskarhu-tiehöylä oli ensimmäisiä eurooppalaisia tiehöyliä, joissa oli yksipalkkirunko, tandemveto sekä koneelliset säädöt. Taustalla vaikutti Suomen vuonna 1964 saama laina kansainväliseltä jälleenrakennuspankilta IBRD:lta (Kansainvälinen jälleenrakennusja kehittämispankki)
”Monta kertaa höylien omistajat eivät heti korjauttaneet vikaa, avattiin vain ovi ja ajettiin siellä savun seassa! Sellainen ei nykypäivänä kävisi enää ollenkaan. Tampere. Metso Minerals Oyj. tuoteoikeudet Lokomo-tiehöyliin omistaa kiteeläinen Veemas Oy, joka on Pohjoismaiden ainoa tiehöylien valmistaja. Tiehöylät eivät aina kestäneet talviolosuhteita, ja niiden käsittely oli vaikeaa kovimmilla pakkasilla. Hammaspyöräkoteloissa käytetty vaseliini saattoi jäätyä, ja silloin terien laskeminen ja nostaminen vaikeutui. Rivissä tiehöyliä malliltaan Teräskarhu 9 ja 12. Esimerkiksi moottoreissa oli jatkuvasti korjattavaa. 15 04/15. Tampere. Konepajarakennuksen yhteydessä sijaitsi tehtaan ensimmäinen piirustuskonttori. Myös Lokomon tiehöylien käyttömukavuudessa oli parantamisen varaa. Tielaitos. MBI Publishing. Tie, liikenne ja yhteiskunta 1945-2005. Piltz, Martti 2008: TVH Valtion tiet – näyttelyn kaluston esittely. LÄHDELUETTELO: Haddock, Keith 1998: Giant Earthmovers : An Illustrated History. Suurin osa tiehöylistä oli Lokomon höyliä eikä valinnanvaraa juurikaan ollut, sillä kilpailevat tiehöylämerkit yleistyivät vasta myöhemmin. Esimerkiksi Etelä-Amerikkaan toimitettiin niin kutsuttuja tropiikkisovelluksia, joissa umpiohjaamot oli korvattu avo-ohjaamoilla. Lokomo moottorihöylä -esite vuodelta 1930. 100 vuotta konepajaja terästeollisuutta. Masonen, Jaakko & Hänninen, Mauno 1995: Pikeä, hikeä, autoja. Yksi tiehöylissä yleisesti esiintynyt vika oli pakoputkiston vuoto, ja vikaa pahensi se, että pakokaasu tyypillisesti vuosi suoraan ohjaamoon. Teräskarhuja valmistettiin myös vientiin. Nykyaikaisiin tiehöyliin verrattuna vanhat mekaaniset tiehöylät olivat raskaita käyttää. Kalusto oli kovassa käytössä ja tästä syystä myös useasti korjauksen tarpeessa. Teräskarhu-tiehöylä testiajossa. Tiehöylät käytössä – kovaa työtä ja korjaamokäyntejä Vuodesta 1964 tieurakoinnin parissa toiminut Terho Viianen muistelee, miten 1960-luvulla Lokomon tiehöylät olivat tuttu näky. Kukaan ei ajaisi”, Viianen kuvailee tiehöylien tyyppivikaa ja sen aikaisia työolosuhteita. Törmä, Mika 2015: Lokomo. Ja työtä riitti. Helsinki. Kangasala. 1960-luvulla tiehöyläkaluston lisääntyessä myös Tieja vesirakennuspiirien omien korjaamojen verkosto tiheni. Mobilian näyttelyjulkaisu. USA
RENAULT KULKEE SUVUSSA RENAULT N71 SUPER 16. Herkullisesti entisöity veteraani voi luottaa siihen, että suvun kolmaskin polvi pitää siitä huolta. Lindgrenin vanha isäntä osti Renault N71 Superin tilansa ainoaksi traktoriksi vuonna 1964
Iitti 17
Muistikuva on varmasti oikea, sillä vuonna 1964 maahantuoja Nortek mainosti, että esittelykoneita on edullisesti myynnissä. Jarmo Lindgren on kokenut Renault’n melko harvinaiseksi traktoriksi Suomessa. Heinäpaaleilla on kyydissä lysti istua. Jarmo Lindgren katseli pikkupoikana pellonmuokkauspuuhia ja otaksui näkemänsä perusteella, että traktorilla voi ajaa pellolla ihan miten lystää. Siihen Renault-traktoreiden taival Suomessa päättyikin. Traktori on hankittu vuonna 1964, mutta Viljo muistelee, että se olisi tullut Suomeen jo edellisenä vuonna. Tilan ensimmäiseksi omaksi traktoriksi hankittiin heti uusi kone, Renault N71 Super. Myös traktorin nostolaitteeseen asennettavia takakauhoja Viljo rakensi. Perässä kulki apulanta painona, ja viljasäiliö oli edessä. Jarmo muistelee, että Renulla tehtiin 1960-luvulla kaikki tilan työt. Jos ihan kaikki tilan koneet eivät Viljon rakentamia olleetkaan, jokaista oli ainakin vähän muokattu. Nykyisin yhdistelmä palvelee Lindgrenin perhettä juhannuksen huviajoissa. Ainakaan Renault-vanhuksen entisöintiä ei ole tehty miten sattuu vinksin vonksin vaan viimeisen päälle. Tilan ensimmäinen uusi Viljo Lindgren ryhtyi 1960-luvun alussa pitämään vuokratilaa Mäntsälässä. 18. Miehessä oli muutoinkin melkoisesti sepän vikaa. RENAULT N71 SUPER Viljo Lindgren on aikoinaan tehnyt Renuun peräkärryn viljanajoa varten. Peruspeltotöiden lisäksi kone on pyörittänyt myllyä ja tekipä isä sillä lumiurakointiakin kylällä ainakin yhtenä vuonna”, Lindgren täsmentää. Urakkatöissä ollut linko oli Viljo Lindgrenin itsensä rakentama. Viljon hittituote oli siilon suppilopohja, jollaisia hän valmisti myyntiin Kausalan silloiseen Maatalous Heinoseen, nykyiseen K-maatalouteen. Kyllä järjestyksessä mennään.” Oppi meni poikaan perille ilmeisen hyvin. Kaikkia tuolloin maahan saapuneita Renuja ei ilmeisesti ollut saatu kaupattua. Jarmo on omin silmin nähnyt näillä main vain yhden toisen Keski-Euroopan ihmeen, ja sekin oli vanhempaa D-mallisarjaa. ”Peltoa ei tosin siihen aikaan ollut kuin 6 hehtaaria, joten ei siinä ollut hirveästi tekemistä. Yhä edelleen Kausalan kylillä törmää Viljon rakentamiin siilonpohjiin, ja hyvin ne Teksti: Mika Rassi Kuvat: Tapio Mäntyniemi Tilan ensimmäiseksi omaksi traktoriksi hankittiin heti uusi kone, Renault N71 Super. Aiheesta on viimeksi tainnut kirjoittaa traktoritietäjä Vesa Rohila, jonka viimevuotinen artikkeli oli nimeltäänkin ”Renault jäi marginaalimerkiksi”. Kun pikku-Jarmo sitten astui Renault-traktorin rattiin ja ajeli saroilla hurjaa siksakkia, ei kestänyt kauaa, kun isä Viljo tuli ojentamaan poikaansa: ”Ei sitä tuolla lailla ajeta. Niinpä traktorin hinta laski sen verran, että Viljon ostopäätös syntyi
ovat sulkulaitteineen päivineen kestäneet. Nopeudet 0,8–29 km/t. Joka tapauksessa S-mallin vakiovarustelutaso lienee aikoinaan vaihdellut. Kaksoiskytkin, tasauspyörästön lukko ja erikoisvahvistettu etuakseli.” Hinnaksi mainitaan nyt 777 000 markkaa. Palaamme siis aiheeseen tuota pikaa. Tuolloin Renault’n traktoripuoli myytiin Claasille ja silloin muuttui koneiden nimikin. Vuonna 1968 Mäntsälän vuokratila vaihtui omaan maatilaan Iitissä, jonne Viljo ajoi muuttokuormat milläpä muullakaan kuin Renulla. Hinnaksi mainoksessa mainittiin 695 000 markkaa. Ojanen valmistelee paraikaa lehteemme artikkelia ranskalaisten traktoreiden esiintymisistä Suomessa. Kaiken urakkatyön ohella N71 Super palveli maatalouden yleiskoneena pitkään. Kaunottaren vaihteet on helppo laskea kuvasta. Vaikka maahantuonti meille tyrehtyi jo yli 50 vuotta sitten, Renault-merkkisiä traktoreita valmistettiin vuoteen 2003 asti. Kaikissa N-sarjalaisissa oli vakiona esimerkiksi tasauspyörästön lukko ja kaksi synkronoitua vaihdetta. Se oli tilan ainoa traktori aivan 60-luvun loppumetreille saakka. Se veti pieniä tukkikärryjä ja Keulamerkki ja ohjauspyörä tilattiin Ranskasta. Aikoinaan maahantuoja Nortek mainosti N71S-mallia näin: ”RENAULT-yhtymä on NORTEK’in aloitteesta kehittänyt erityisesti Suomea varten olosuhteisiimme parhaiten soveltuvan traktorimallin N 71-S (Suomi).” Merkittävin muutos N71:een oli tehonlisäys 35:stä hevosvoimasta 45:een. 60–70-lukujen taitteessa ranskalainen jäi isomman valkovenäläisen varjoon, ja 70-luvun puolivälissä hankittiin toinen Belarus, mutta Renault jatkoi kuitenkin palvelustaan 1990-luvun loppuun saakka. Tasauspyörästön lukko tarjotaan myös vakiovarusteena. Kerrotaan vielä Renuista ja muista fransmanneista kiinnostuneiden iloksi, että Olli J. Lisäksi Viljo ajoi vuosina 1965–67 Renault’lla ja vetävällä kärryllä 18:n motin ropsikuormia talvipakkasilla Porvoon seudulta Tolkkisten sellutehtaalle kolmesti päivässä. Vaihteita mainos kertoo olevan 6+1. Muissa N-sarjan Renuissa pöhisi moottorina ilmajäähdytteinen MWM eli saksalaisen Motor Werke Mannheimin tuote, mutta N71:ssä pyöri nestejäähdytteinen Perkins, niin myös N71S:ssä. Ihan viimeisinä vuosina ennen pitkää lepoaan Renu oli semmoisena aisankannattimena. Jarmo Lindgrenin käsityksen mukaan Superin erona aiempaan N71-malliin on vahvistettu etuakseli, alennusvaihteisto ja kaksoiskytkin. Kaksi suurinta välitystä on synkronoitu. Matkat olivat yhteen suuntaan jopa 30 kilometriä. Jarmon käsitystä tukee eräs toinen mainos. Sen aikaiset kuorma-autot veivät samankokoisia kuormia, ja Viljo ihmettelee yhä, ettei noilla reissuilla koskaan käynyt mitään vahinkoja. Eräässä tällaisessa mainoksessa luetellaan seuraavia ominaisuuksia: ”Traktorissa on 10 vaihdetta eteen ja 2 taakse. SUOMI-RENAULT Renault N71 Super on viimeinen Renault’n traktorimalli, jota Suomeen tuotiin, ja sitä kaupattiinkin aivan erityisenä Suomimallina. ”Vielä Belarusten rinnallakin se oli mukana esimerkiksi äestysja jyräyshommissa. Nortek mainosti N71S:ää 60-luvun alkuvuosina nimittäin myös kunnallistöihin. 19 04/15
Suurin työ oli kuitenkin koko komeuden purkaminen ja maalaaminen uudelleen. Vanhoja jarrurumpuja on sorvattu niin uutterasti, että toiseen on lisätty hieman lattarautaa halkeamisen estämiseksi. Uudet jarrurummut Jarmo olisi toki ostanut, mutta ei löytänyt vastaavia mistään. Ne osat, jotka uskalsi hiekkapuhaltaa, on puhallettu ennen maalaamista. Keulamerkki tilattiin Ranskasta, ja tätä nykyä merkkiliikkeen sijasta viesti välittyy tietoverkon kautta. Samalla tilauksella saatiin uusi ohjauspyörä. Nyt yritin tätä samaa taktiikkaa jarrurumpujen kanssa, mutta ei se toiminut. Temppu ja kuinka se tehdään Vuoden 2012 syksyllä Jarmo ajoi Renault’n tempputupaansa sisään ja ryhtyi laittamaan masiinaa osiksi. Mutta sitten isä painelikin Kouvolan Renault-henkilöautoliikkeeseen ja sanoi, että hänellä on tämmöinen traktori ja hän tarvitsisi siihen vetoakselin. Kiinni hirttäneiden jarrujen kanssa sen sijaan oli jonkin verran puuhaa. Ei ne ymmärtäneet siellä ollenkaan”, Jarmo harmittelee. Moottori oli remontoitu täysin kolmisenkymmentä vuotta aiemmin, joten voimanlähteen kimpussa ei tarvinnut askaroida juuri lainkaan. Lopulta Renault kuitenkin siirtyi lepäilemään halliin. käytti puunpilkkomakonetta ja teki muita kevyitä töitä”, Jarmo kertoo. No, ne siellä katselivat katalookejaan ja löysivät semmoisen! Ranskasta se tilattiin eikä kestänyt varmaan kuin viikon verran, kun se jo oli paikan päällä. Siitä huolimatta jarruista tuli oikein hyvät. Välillä sitä hieman siirreltiin ennen kuin jarrut menivät siihen pisteeseen, että kun poljinta hipaisikin, renkaat olivat lukossa. “Ensin ajattelin, etten purkaisi runkoa kokonaan, mutta sitten tuumin, että jos kerran tehdään, niin tehdään kunnolla”, Jarmo tokaisee eikä ole päätöstään katunut. Hidasteilta ei välty silläkään väylällä. “Kitkapinta Kiiski Lahdesta paistoi ystävällisesti uudet jarrukengät siihen”, Jarmo kiittää. ”Kiiski teki sellaiset hieman ylikoon liinat siihen, ja kun niitä soviteltiin rumpuihin, ne istuivat oikein nätisti”, Jarmo kehaisee. Jarmo muistaa traktorin olleen joskus poikki kytkinremonttia varten, ja nyt tämäkin vaihe jäi pois, sillä kytkin toimi edelleen mainiosti. Loppu hyvin, kaikki hyvin: sunnuntaina tilattu tavara oli keskiviikkona Kausalan postissa. “Tarvikemyyjän nettisivut olivat englanniksi, kun selattiin tavaroita, mutta kun siirryttiin maksamaan, kieleksi vaihtui ranska. “Kerran traktorista meni vetoakseli poikki ja isä meinasi, että siihen taisi jäädä Renu. Siinä sitten arvailtiin, että tuo voisi tarkoittaa luottokortin numeroa”, Jarmo selittää kieli keskellä suuta. Esimerkiksi hyvin säilynyttä ja suoraa konepeltiä ei kuitenkaan ryhdytty puhaltamaan pilaamisen “Ensin ajattelin, etten purkaisi runkoa kokonaan, mutta sitten tuumin, että jos kerran tehdään, niin tehdään kunnolla.” RENAULT N71 SUPER 20. Jarmo on erityisen iloinen, kun puuttuva keulamerkki löytyi karkki-Renua koristamaan. Isojen varaosien hankinta oli miehen kertoman mukaan ennen erilaista