Vanhat Koneet 4/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TrakToriT · kuorma-auToT · maanrakennuskoneeT · TapahTumaT Mainio Massikka Uudenveroiseksi kunnostettu Massey Ferguson 135 ´67 Rautaista luettavaa · www.vanhatkoneet.fi · 4/2011 · Hinta 8,50 vanaja 690 Erään aikakauden huipentuma Historiaa John Deeren suomivaiheet konevoiMaa Metsään 11004 SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND Samperin savotan ankarat olosuhteet ja kovat koneet 6 414887 450003 745000-1104 · PAL VKO 2011-41 Arne Åvallin jyhkeä ´49 White nuMeroa suureMpi vaijereiden voiMin aMerikan Malliin Pyöräalustainen Fiskars 400M vuodelta 1965 Minneapolis-Moline ja sen erilaiset ratkaisut
Ja jos alkuperäisistä käyttäjistäkin on aika jo jättänyt, koneen elvytystyössä joutuu väkisinkin turvautumaan mielikuvitukseen jotta vehje saataisiin takaisin toimintakuntoisten kirjoihin. Tällöin kunnostajan on päätettävä, palautetaanko kone tehtaan asuun vai pysäytetäänkö aika johonkin muuhun kohtaan. Meidän kaikkien tulisi antaa aikaa itselle tärkeille asioille ja olla vaan kylmästi piittaamat04/11 ta muiden ylläpitämistä kiireistä. Pääkirjoitus Pala historiaa S uomi tuntuu olevan täynnä mitä merkillisempiä koneita ja laitteita, eikä työkoneiden kirjo muutu tylsemmäksi maamme rajojen ulkopuolellakaan. Kun asukkaitakin on pinta-alaan nähden varsin vaatimattomasti eikä aikanaan Vanhan koneen elvytystyötä tekevä joutuu väkisinkin turvautumaan mielikuvitukseen, jos kuvamateriaalia alku peräisestä laitteesta ei ole. vaurauttakaan ollut vielä nykypäivän malliin, on selvä että monet koneet pyrittin valmistamaan tai jatkojalostamaan mahdollisimman moneen käyttötarkoitukseen sopivaksi. Iikka Kekko Toimittaja iikka.kekko@vanhatkoneet.fi 3. Parhaimmillaan tarina on silloin, kun haastateltavksi saadaan artikkelin kohteena olevan koneen alkuperäiseen miehistöön kuulunut henkilö. Tämänkin numeron sivuilta löytyy monta tarinaa, joiden kautta aukeaa varsin realistinen kuva entisöintihommien haastavuudesta. Silloin lehteä tekevä pääsee hetkeksi toteuttamaan samaa arvokasta tehtävää kuin koneita kunnostavat kaverit taltioimaan palan arvokasta historiaa muiden nautittavaksi. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Tekijältä Tehdessämme vanhoista koneista kertovaa lehteä, käytännön työ vastaa varmaan mitä tahansa muuta työtä jota ihmiset leipänsä eteen tekevät. Mitä enemmän tutustuu vanhojen koneiden kunnostustarinoihin, sen syvempää kunnioitusta alkaa tuntemaan työn tekijöitä kohtaan. Iso osa siitä on tasaista puurtamista tietoa asioista ja esineistä keräten ja niistä palapeliä liitellen. Tarinaa ja tietoa tulee sen minkä pystyy tallentamaan kirjoittamalla ja muistilokeroihin varastoimalla. Joskus taas aurinko paistaa täydeltä terältä, kun ajelemme pitkin rauhallisia sivuteitä jollain vanhalla kuorma-autolla välillä pysähtyen tapaamaan muita paikallisia automiehiä. Tätä edellä mainittua nautiskelua on suositeltavinta harjoittaa samanhenkisessä porukassa, jolloin kaikki ovat samalla aaltopituudella keskenään saadaan puhua suoraan ilman esipuheita ja johdantoja. On tietenkin selvää että Suomen kaltaiseen, olosuhteiltaan varsin erikoiseen ja vaativaan maahan kaikki sarjatuotantokoneet eivät sovellu parhaalla mahdollisella tavalla. Kesän tapahtumat ovat myös koneista kiinnostuneille oiva paikka tavata hengenheimolaisia kuten myös toimittajalle löytää uutta ja mielenkiintoista sisältöä tuleviin lehtiin. Kaikilla on aikaa tarinatuokiolle eikä kukaan valita kiireitä puhelinlinjan toisessa päässä. Joskus sama yksilö on vuosien saatossa sovitettu useampaan kertaan eri työtehtäviin. Mukavan kuvauspaikan sattuessa pysähdytään kuvaamaan autoa, jolloin ehkä paikalle sattuu joku ohikulkija joka ryhtyy kertomaan omia muistikuviaan vanhoista autoista. Yksittäisen erikoisuuden käyttökuntoon saattaminen voi olla hyvin haasteellista jo senkin takia, että laitteesta ei ole olemassa valokuvia tai muuta materiaalia
Laineen Eeron Vanaja 690 edustaa valmistajan viimeisiä ja samalla kehittyneimpiä malleja. 24 Minneapolis-Moline ZTU ´48 Jenkkitraktorin erikoisuudet eivät rajoitu pelkästään ulkonäköön, sillä myös tekniikan puolelta löytyy omaperäisiä ratkaisuja. 30 Sisu B-76 ´64 Linja-autossa on tunnelmaa, sen totesi myös toimittajamme päästyään ajelulle komealla Sisu-bussilla sen vanhoille ja tutuille reiteille. 70 Vanhat traktorit vetokisoissa Ruotsalaisisännät ovat jo pitkään mittailleet vanhojen traktoreidensa suorituskykyä vetokisoissa. tapahtumat 60 Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät Yksi kesän päätapahtumista keräsi jälleen huiman määrän vanhoja koneita samalle alueelle Oulaisiin. 69 Sisulla eteenpäin Kuhmossa juhlittiin Sisun synttäreitä kolmen päivän ajan. 66 Puhoksen perinnepäivä Pohjoiskarjalaisen teollisuuden syntysijoilla vietettiin perinnepäiviä heinäkuussa jo kuudetta kertaa. Mukana oli myös ennätysmäärä Piikkilangankiristäjiä. 24 4 30 36. Myös Esson väreihin maalattu vanha White-kuormuri on kertaluokkaa eurooppalaisia kilpailijoitaan kookkaampi. 64 Perinnepäivä Lieksassa Lieksan Vuonisjärvelle, perinnetalo Isäntärengen alueelle kokoontui kone- ja perinneharrastajia Itä-Suomen alueelta. tässänumerossa 6 6 Kannessa Massey Ferguson 135 ´67 "Uutta vastaava" tai "uudenveroinen" ovat kuluneita ilmaisuja, mutta tämän Massikan kohdalla kyseisiä ilmaisuja voi huoletta käyttää. Koneet 12 Vanaja 690 ´68 Se toinen kotimainen kaatui aikoinaan saappaat jalassa. 18 Fiskars 400M ´64 Pyöräalustainen Fiskars-kaivuri jäi harvinaisuudeksi jo uutena useimpien ostajien valitessa tela-alustaisen version. 42 White ´49 Ison veden takana kaikki on suurempaa
Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 79 Kuvalaari Lukijoiden valokuvia vuosien varrelta. Tilaajapalvelu Puh. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 5. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Ilmoitukset Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Iikka Kekko, Jan-Erik Laine Avustajat Tuukka Erkkilä, Johanna Helin, Matti Hiittu, Mikko Hiittu, Lea Lahti, Olli J. 76 Myyntipalsta Joutilaat koneet etsivät uutta isäntää. 74 Mikon matka-albumi Kiertävän kameramiehen tähtäimessä erilaiset metsätraktorit. Materiaali Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 52 Samperin savotta Viime vuosisadan alkupuolella nähtiin ensimmäiset laajamittaiset hankkeet konevoiman hyödyntämisessä metsätöissä. 56 Seppiä ja mestareita Lukuisiin muuttoihin kyllästynyt monitaituri rakensi pajan pyörien päälle. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. toimitus 60 64 artiKKelit 70 etjateko, isettarveaine 48 Ensiluokka aktoristaan. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Susanne Laine: 050-4147 553 Peppe Haapala: 050-4147 559 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti Sähköpostit muotoa toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi Painopaikka UPC Print, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 52 04/11 56 Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. eretr lupasiJoh nDe VaKiopalstat 36 Sjömanin vanhat nosturit Vanhaa suomalaista konehistoriaa tallentuu pala palalta, kun Sjömanilla entisöidään omassa käytössä ollutta kalustoa paraatikuntoon. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 48 John Deeren Suomi-vaiheet Nykyisin useimmille tuttu merkki saapui maahamme verraten myöhään ja monen käänteen kautta. 72 Rekkaparkki Uutisia ja kuulumisia koneharrastajien maailmasta. Ojanen, Harri Onnila, Juha Pokki, Janne Riikanen, Aimo Tenni, Arttu Toivonen Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman Postiosoite Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa Käyntiosoite Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa Kustantaja Viipalemediat Oy Puh
Uutta vastaava Massey Ferguson 135 ´67 Ilmaisut "uutta vastaava" tai "uudenveroinen" ovat varmasti tuttuja kaikille myynti-ilmoituksia lukeneille. Hyvinkää 6. Jos Heikki Agge joskus myisi Fergusoninsa, hän voisi huoletta käyttää edellä mainittuja argumentteja ilmoituksessaan. Ylistävien myyntipuheiden paikkansapitävyydestä ollaan usein montaa mieltä
7
Massey Ferguson 135 Teksti: Juha Pokki Kuvat: Tuukka Erkkilä eikki Agge oli toisella luokalla koulussa, kun hän pääsi ensimmäistä kertaa kotipihassa ohjastamaan Massey Ferguson 35 -traktoria. Huoli pois, kyseessä on kuitenkin yksi maailman eniten valmistetuista traktorisarjoista. Niinpä moni yllättyykin kuullessaan, että osia löytyy jopa uutena. Päällepäin näkyvien tai aikaa myötä ilmestyvien vikojen paikkailu olisi kuin veden kantamista avannosta toiseen. Myöhemmin Agge yritti ostaa traktorin takaisin, mutta uusi omistaja ei suostunut enää luopumaan siitä. Massey Ferguson piti kuitenkin saada, sen verran hyvät muistot kyseisestä traktorista oli jäänyt. H ja sitä lähdettiin katsomaan. Runko tulpattiin huolellisesti ja hiekkapuhallutettiin. Myös alavieskalainen Konekorjaamo Marjakangas Massey Ferguson 135 sopii suomalaiseen maisemaan kunnosta riippumatta. Tämä yksilö on loistokunnossa aina konepeiton merkkejä myöten. 8. Valokuvissa traktori näytti kohtuullisen siistiltä Pelkkä pintaraapaisu ei riitä Alusta asti oli selvää, että tämä yksilö saadaan pelastettua elämälle ainoastaan tekemällä täysi kunnostus. Myyjää edeltänyt omistaja oli tehnyt Massikkaan täyden moottoriremontin. Pellit olivat lommoilla, etumaski rikki, sähköt, nostolaitteet, moottorin apulaitteet ja monet muut konepuolen osat vetelivät viimeisiään tai olivat jo sanoneet sopimuksensa irti. Tekniikaltaan traktorit ovat käytännössä identtisiä, mutta ulkokuori on 135-sarjassa modernimpi kulmikkaine konepeittoineen. Lopulta sopivan tuntuinen yksilö löytyi Kankaanpäästä. Lisäksi niitä löytyy todella helposti ja kaiken kukkuraksi hinnat ovat todella sopuisia. Paikan päällä kuitenkin selvisi, että traktori oli ulkoisesti melkoisen heikossa kunnossa. Sen sijaan lähes kaikki muu kunnostettiin tai vaihdettiin uuteen. Isommista eristä sai pyytämällä tarjouksen, jossa hintaa oli viilattu mukavasti pienemmäksi. Agrilinellä on nykyaikainen nettikauppa, josta ostaminen oli helppoa. Lista olisi näyttänyt todella masentavalta, mutta yksi valopilkku kuitenkin löytyi. Moottori todettiin luvatun lailla toimivaksi, joten siihen ei tarvinnut juurikaan puuttua. Äkkiseltään voisi kuvitella, että vuonna 1967 valmistettuun koneeseen olisi vaikeaa löytää osia. Tiet erosivat kuitenkin vuonna 2000, kun kotitilan perikunta myi koneen. Siitä lähtien kolmevitonen oli vuosikymmeniä uskollinen työkaveri tilan töissä ja myöhemmin jopa oman talon rakennustöissä. Ensi töikseen Agge siis purki trak- torin niin pieniin osiin kuin suinkin oli järkevää ja ryhtyi kartoittamaan uusimisen tarvetta. Käytönnössä kaupat tehtiin siis loistokuntoisella moottorilla varustetusta raadosta. Etsin kunnes löydän sut Vuoden 2009 kesällä Agge alkoi etsiä toden teolla joko 35- tai 135-sarjan Fergusonia. Suurin osatoimittaja tässä projektissa oli englantilainen Agriline Products, jonka nettikaupasta löytyi sekä uustuotantoa että alkuperäisiä osia. Sen jälkeen traktoria ei kuitenkaan oltu käytetty hajonneen hydrauliikkapumpun takia. Fergua kun oli jo projektinomaisesti aloitettu kunnostamaankin
Kuten aikataulusta voi nähdä, työ sujui käytännössä ongelmitta. Lopulta lista venyi viiden A4-arkin mittaiseksi! Uustuotantoa olevat osat on tehty harrastajien vaatimusten mukaisesti. Eikä pidä unohtaa Massey Fergusonin maahantuojaa Konekeskoa, jonka hyllystä löytyi suoraan muun muassa alkuperäiset mittarit toimimattomien tilalle. Työ saatettiin loppuun keväällä 2010 ja syksyllä Ferguson teki ensiesiintymisensä Hyvinkäällä Rauta ja Petrooli -tapahtumassa. 9. Riskinä olisi ollut innostuksen sammuminen koko projektiin, jos esimerkiksi lukematto04/11 aivaN museoesinettä ei tästä Massikasta tullut, vaan kesämökin pihatyöt hoidetaan nykyisin tämän eläkeläisen avustuksella. Käytetty pintalakka säilyttää kuitenkin värisävyn pidempään muuttumattomana, joten valinta on kauaskantoinen. Maalipinta eroaa kiiltoasteeltaan aavistuksen alkuperäisestä, ollen nykyään kiiltävä eikä hieman silkinhimmeä. Nyt traktori vastaakin käytännössä tehdas uutta yksilöä. Pakasta vedetty Lopputulos on tehdyn työn arvoinen ja Agge onkin silminnähden tyytyväinen aikaansaannokseensa. Ainoa ero alkuperäisiin oli reilut 40 vuotta väliä valmistusajankohdassa. Viimein oikeankokoiset löytyivät polkupyöräliikkeestä ja niinpä tämäkin yksityiskohta oli hoidettu jo alun perin päätetyllä perusteellisuudella. alKuperäisesTä aihiosta on jäljellä enää runko ja moottori, kaikki muut osat jouduttiin kunnostamaan ja vaihtamaan uuteen. Englannista toimitettiin jopa alkuperäisellä sarjanumerolla stanssattu tyyppikilpi. Yhteistyö pelasi moneen suuntaan ja esimerkiksi autenttiset värisävyt selvitettiin maalaukseen käytettyjen automaalien maahantuojan toimesta. Suurin osa alkuperäisistä osista oli niin surkeassa kunnossa, että niiden korjaaminen olisi ollut erittäin hankalaa ja aikaa vievää hommaa. Osatoimitukset tulivat isoina erinä, joten työkin eteni aina suurin harppauksin kuorman saavuttua. Valmiita ja uusia osia käytettiin paljon, mutta tähän oli selvät järkiperusteet. Osien metsästäminen oli siis yllättävän vaivatonta, kunhan oikeat lähteet löytyivät. Laadusta tinkimättä Kunnostustyö aloitettiin elokuussa 2009 ja jo marraskuussa traktori alkoi olla suhteellisen hyvässä kunnossa. Tarkkana miehenä Agge piti työn edistyessä kirjaa jokaisesta vaihdetusta osasta. Esimerkiksi kiviin ajetut, soikeaksi menneet vanteet vaihdettiin uusiin, jotka vastasivat täysin vuonna 1967 valmistettuja. Ainoa osa, jota loppujen lopuksi joutui metsästämään hieman kauemmin, oli takapään kissansilmäheijastimet. Traktori oli ulkoisesti heikossa kunnossa: käytännössä kaupat tehtiin loistokuntoisella moottorilla varustetusta raadosta. pystyi tarjoamaan hyvin kattavan valikoiman osia Fergusoniin
Konetta ei olisi saanut tiukimpien mielipiteiden mukaan kunnostaa näin hyvään kuntoon. Palautteen mukana on kuultu pariin otteeseen myös ne vähemmän positiiviset kommentit. Massey Ferguson 135 viettää virkeän eläkeläisen tapaan leppoisia lomapäiviä Aggejen mökillä. Käsi sydämellä, kuinka moni koneharrastaja valitsisi jälkimmäisen vaihtoehdon. Siellä sitä käytetään tarvittaessa lumi- ja pihatöissä ja sitä myös ajelutetaan päijäthämäläisissä maaseutumaisemissa. Osa Ferguun 10 tutustuneista on ollut sitä mieltä, että työkoneen tulee olla elinkaaren mukaisessa kunnossa ja tehtyjen tuntien jäljet pitäisi näkyä aina ensi käynnistyksestä naulatehtaalle saakka. Tämän palautteen mukana on tullut myös vinkkejä, mitä osia traktorista on vielä puuttunut ja puutteet on korjattu sitä mukaa. Myös ostotarjouksia tästä kunnossa olevasta laitteesta on luonnollisestikin esitetty. Tälle mielipiteelle on ilman muuta oikeutuksensa monessakin tapauksessa, mutta juuri tämän koneen kohdalla vaihtoehtoina oli joko läpikotainen kunnostus tai polttoleikkauspilli ja leikkuri. Heikki Agge on onnistunut luomaan hyvien Ferguson-muistojensa mukaisen kunnianosoituksen tälle traktorimaailman peruspuurtajalle.. Tarkoitus on myös vierailla tulevina kesinä ainakin tapahtumissa lähiseudulla ja mahdollisuuksien mukaan kauempanakin. Omaa sorminäppäryyttä Agge pääsi kyllä toteuttamaan tarpeeksi muun muassa kytkinremontissa ja totta kai koko palapelin kokoamisessa lopulliseen muotoonsa. Mielipiteiden jakaja Ferguson on ollut näytteillä muutamassa alan tapahtumassa, ja pääsääntöisesti palaute on ollut positiivista. Kone pysyy kuitenkin visusti nykyisellä omistajallaan ja siirtyy aikanaan kunnostusprojektissa mukana olleelle tyttärelle, Johannalle. Massey Ferguson 135 Tämän koneen kohdalla vaihtoehtoina oli joko läpikotainen kunnostus tai polttoleikkauspilli ja leikkuri. luKuisaT kohdallaan olevat yksityiskohdat kertovat siitä tinkimättömästä työstä jota 135:n kunnostus on vaatinut. mille kolhuille piestyä lokasuojaa olisi illasta toiseen mankeloinut suoraksi. Fergusonin 100-sarja on maailman valmistetuimpia traktorisarjoja, joten kaikenkuntoisia koneita riittää varmasti jokaiselle nähtäväksi. loppuTuloKseNa kaikki toimii täydellisesti, kuten pitääkin. ei muuta kuin vaihde pykälään ja menoksi. Ei täysin museokamaa Vaikka traktori on nyt kunnostettu pieteetillä ja täysin valmis, ei sitä silti ole säilötty museomaisiin olosuhteisiin
Rautaista Luettavaa Tilaa Vanhat Koneet suoraan kotiisi! TrakToriT · kuorma-auToT · maanrakennuskoneeT · TapahTumaT Mainio Massikka Uudenveroiseksi kunnostettu Massey Ferguson 135 ´67 Rautaista luettavaa · www.vanhatkoneet.fi · 4/2011 · Hinta 8,50 44 Kestotilaus 90 6 numeroa/vuosi vanaja 690 Erään aikakauden huipentuma Historiaa John Deeren suomivaiheet Tilaajalahjaksi LippaLakki! 1490 ARVO konevoiMaa Metsään 11004 Samperin savotan ankarat olosuhteet ja kovat koneet Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.vanhatkoneet.fi Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 745000-1104 · PAL VKO 2011-41 SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND Arne Åvallin jyhkeä ´49 White nuMeroa suureMpi vaijereiden voiMin aMerikan Malliin Pyöräalustainen Fiskars 400M vuodelta 1965 Minneapolis-Moline ja sen erilaiset ratkaisut Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@vanhatkoneet.fi 6 414887 450003 www.vanhatkoneet.fi
12
Tehtaan johdolla oli kuitenkin innostusta valmistaa kuorma-autoja myös tulevaisuudessakin, sillä maamme jälleenrakennuksessa tarvittaisiin kaiken muun ohella myös kuorma-autoja. Tehtaan talousvaikeudet kuitenkin ajoivat sen kuilun partaalle, josta Oy Suomen Autoteollisuus Ab sen poimi kuin tarjottimelta. Laineen Vanaja Eero Laineen Vanaja ´68 varustettuna aikakautensa puuvarusteilla edustaa 60-luvun puuautojen aatelia, mutta samalla erään aikakauden loppumista. Hivenen harvinaisempia malleja olivat TT ja NT, joista ensin mainittu edusti perinteistä kolmeakselista telivetoalustaa, kun taas jälkimmäinen oli kolmeakselinen nostotelialusta vetävällä etuakselilla. Uudet kutossarjan mallit tunnettiin myös konepeiton sivun kromatuista mallimerkinnöistä 505 tai 690. Heinolan ollessa tuolloin vielä vilkas teollisuuskaupunki auto varustettiin puunajovarustuksella ja sillä ajettiin raakapuuta metsästä Heinolan metsäteollisuuden tarpeita tyydyttämään. Korpi-Vanaja Vanaja N3-69 / 4300 4x4 ´68 Vanaja kaatui aikoinaan saappaat jalassa, suoraan huipulta. Ensimmäiset Sisua muistuttavat Vanajamerkkiset autot valmistuivat jo samana vuonna. oli sijoitettu rungon ulkopuolelle. Auto oli tehty suomalaisiin olosuhteisiin ja tehdas tunnettiin siitä, että se kuunteli asiakkaiden 13. Merkin juuret ulottuvat toiseen maailmansotaan, jolloin perustettiin yhtiö nimeltään Yhteissisu Oy lisäämään sotaa käyvän Suomen kuorma-autojen valmistuskapasiteettia. Neliveto-Vanaja oli tuolloin puuautojen aatelia, sen uusi ja avara ohjaamo oli kuljettajien mieleen. Niiden avulla teli voitiin nostaa myös täydellä kuormalla, mikä ei kilpailevilla merkeillä ollut mahdollista. Telissä oli kaksi nostosylinteriä, jotka 04/11 mitat, massat ja yleinenkin kehitys olivat ottaneet aimo harppauksia. päivänä vuonna 1968. Myös Vanajan tuotanto oli loppunut tuona aikana. Vankkarakenteisen nostotelin ansiosta kolmeakseliset Vanajat oli pääosin varustettu nostotelillä. Orimattila Teksti ja kuvat: Iikka Kekko V oitaisiin karrikoidusti todeta, että Vanaja syntyi Sisusta ja loppui Sisuun. Niinpä Sisujen valmistus Yhteissisulla päätettiin lopettaa. Tämän jälkeen tuotantoa ryhdyttiin ajamaan alas ja viimeinen Vanaja valmistui loppuvuodesta 1971. Niiden ehkä parhain tuntomerkki äkkivilkaisulla oli maskin vaakarivat, jotka olivat nyt yhtä pitkät aiempien mallien "siivekkeiden" sijaan, joista ylimmät jatkuivat pitkälle konepeiton sivuille. Eero Laineen upeasti entisöity neliveto- eli Korpi-Vanaja edustaa merkin viimeistä ja kehittyneintä mallia. Vajaan viiden vuoden kuluttua puutavarautot olivat muuttuneet pääosin täysperävaunuyhdistelmiksi ja kuorma-autojen Korpi-Vanaja varustettuna aikakautensa puuvarusteilla edustaa 1960-luvun puuautojen aatelia, mutta samalla myös erään aikakauden loppumista. Vanaja lähti kehittämään Sisun S-22-mallista omaa kuorma-automallistoaan, joka huipentui vuonna 1967 esiteltyihin 6-sarjan malleihin. Sisuja valmistui vain parin vuoden ajan, kunnes maailmantilanne muuttui sellaiseksi, ettei autoja tarvittukaan enää tykinruoaksi rintamalle. Vanaja ei loppunut heikkouttaan, se oli kotimainen huipputuote. Sittemmin teli siirtyi Sisuun, johon Vanaja fuusioitui vuoden 1969 alussa. Eero Laineen mielestä Vanaja oli myös lämmin auto talvipakkasilla johtuen reilunkokoisesta lämmityslaitteen kennosta. Eeron Vanaja ostettiin uutena Heinolaan. Tehtaan viimeinen malli oli jo liian kova kilpailija toiselle kotimaiselle, joten se oli raivattava tieltä. Vanajan Autotehdas Oy perustettiin vuonna 1948 jatkamaan siitä mihin Yhteissisu lopetti. Autoilija Tauno Laine joka ei nimestään huolimatta ole sukua auton nykyiselle omistajalle osti auton Lahdesta silloiselta Starckjohann & Co Ab:ltä lokakuun 23. Uuden malliston eri tyyppejä olivat kaksiakselinen A6, kolmeakselinen T6 sekä kaksiakselinen mutta nelivetoinen alusta N3
Kolmentoista vuoden ajan se sai seurata muun kaluston liikkeitä kuljetusfirman 14. Pankkojen ansiosta autoon pystyi lastaamaan propseja painoksi, mistä oli erityisesti apua juuri perävaunua metsäpäässä vedettäessä. Nelivetoinen 690, Korpi-Vanaja oli erityisesti puutavara-autoilijoiden suosiossa. Vanaja hankittiin silloin vielä muodissa olleeksi lastausautoksi. Auton ulkomuoto muuttui siis oleellisesti täytyy muistaa että auto oli vielä tuolloin täydessä työiskussa ja työkayttöön hankittu. AEC:n 217-hevosvoimainen diesel oli Korpi-Vanajien perusvoimanlähde. Etuna oli myös lyhyt akseliväli yhdistettynä jokapyörävetoon: perävaunua vetäessä sillä pystyi kierrättämään paremmin mutkissa pehmeiden ojanpenkkojen kautta, mikä normaalilla nostoteli- sellä ja pitkäakselivälisellä tukkiautolla olisi ollut hankalaa. Autolla vedettiin myös perävaunua metsäteillä huonoista paikoista. Monet Vanaja-miehet olivatkin henkeen ja vereen automerkilleen uskollisia. Korpi-Vanaja toiveita hyvin pitkälle. Pienellä tehtaalla oli mahdollisuus joustaa saaden asiakas näin tyytyväiseksi. Laineen Vanajan entisöinnissä on käytetty vain alkuperäisiä varaosia. SuomEn oloihin tehty. Lastausautona Vanaja toimi kymmenen vuoden ajan, vuoteen 1986 asti, jolloin se jäi tarpeettomana seisomaan Laineen pihaan. Auto varustettiin hydraulisella Jonsered-puutavarakuormaajalla ja pankkoparilla sekä vetokytkimellä. Toki Korpi-Vanajaakin käytettiin jossain määrin soranajossa: se kilpaili esimerkiksi Jyry-Sisun kanssa samassa kokoluokassa, kun taas 505 oli Kontio-Sisun kilpakumppani vähän kevyemmässä sarjassa. Kolmanteen, lopulliseen kotiin Heinolasta Vanajan tie vei Niinikoskelle, jossa autoilija Risto Mannertie ajoi sillä puutavaraa parin vuoden ajan Pakaan sahalle. Ylväs neliveto-Vanaja on parhaimmillaan juuri aikakautensa puutavarankuljetusvarustuksessa, jarruton kyytiin nostettava rekka ja joutsalainen varusteinaan. Auto soveltuikin tehtäväänsä hyvin. Pienempää 505-mallia oli myös tarjolla nelivetoisena sen ollessa enemmän maansiirtoautoilijoiden suosiossa. Nelivetoisen auton sai ajettua huonompaankin paikkaan niin että sillä pystyi lastaamaan puita pinosta viereiseen autoon. Vuonna 1975 seitsemänvuotias Vanaja siirtyi nykyisen omistajansa Eero Laineen silloiselle kuljetusyritykselle Orimattilaan
Vanajan kunnostus päästiin siis toteuttamaan mahdollisimman pitkälti alkuperäisillä varaosilla, joten se vastasi valmistuessaan periaatteessa uutta autoa. Talvella lämmin ohjaamo, josta näkee ulos hyvin, oli parasta mitä kuljettajalle saatettiin tarjota 60-luvulla. juttuun Mäkisen kanssa, vaikka kauppiaasta oli liikkeellä monenlaista huhua. Laihasen Pasi hoiteli peltisepän työt ja lopuksi maalasi auton, Laineen mielestä ainoaan oikeaan alkuperäiseen väriin. Sopivan "rekan" ja kuormaimen löydyttyä toimet suunnitelman toteuttamiseksi alkoivat etenemään. Tinkimätöntä työtä "Auto päätettiin käydä kunnolla läpi niin ettei se uudelle häpeäisi", Laine kertoo kunnostustyön alkuvaiheista. Aikani osia Mäkiseltä ostettuani hän kerran soitti ja ehdotti, että ostaisin kaikki Vanajan osat kerralla pois, niin ei tarvitse joka nippelistä erikseen hieroa kauppaa", Laine kertoo. Kauppoihin päästiin ja varaosien lisäksi tuli myös kaikki alkuperäiset varastossa olleet ns. Tukkiautolla haluttiin kunnioittaa menneiden aikojen puunajureita, joiden leipä ei todellakaan tullut helpolla. Tällä Vanajalla halutaan kunnioittaa menneiden aikojen puunajureita, joiden leipä ei todellakaan tullut helpolla. KATKAiSimET ja mittarit ovat Vanajassa helppokäyttöiset ja selkeäkieliset. Uusia osia Vanajaan hankittiin pääasiassa Tampereen legendaariselta autokauppiaalta Pekka Mäkiseltä. Uutta Vanaja-osaa asennettiin kuluneiden ja väsyneiden tilalle. Kaikki ylimääräinen riisuttiin pois, minkä jälkeen auto käytiin läpi osa osalta. Laine kertoo tulleensa hyvin KuLjETTAjAn paikalla istuessaan auto tuntuu käteen käyvältä. Siitä Laine toteaa, ettei ollut mihinkään kiire eikä halutusta laatutasosta haluttu antaa periksi. Vanajan kunnostus tai paremminkin palauttaminen alkuperäiseen, aikakautensa puutavara-auton asuun oli mielessä jo varhaisessa vaiheessa. Autoa ei hylätty missään vaiheessa, sille vaan ei ollut sopivaa käyttöä. "Kävinkin useasti hakemassa Pekalta osia autoon, ja kävimme samalla pitkiä keskusteluita, joiden lomassa opimme tuntemaan toisemme. Hänhän kävi töissä autoliikkeessään loppuun asti, vaikka puut kasvoivat jo vuosikymmeniä pihassa seisoneiden autojen runkojen välistä. rättirenkaat ja lisäksi vähän pinnoitettuja. Etujarrutehon sai puolitettua liukkaalla ajettaessa kuten Sisussakin. 04/11 15. Työnjälki on myös erityisen siistiä. pihalla eläkepäiviään viettäen
Eero kertoo, että työ Olli-veljen kanssa kävi kuin tanssi aivan kuin silloin 60-luvulla!. Jokainen seppä teki vaunun omien kykyjensä mukaan toiset rekat olivat tunnettuja helppokäyttöisyydestään kun taas toiset eivät. Kuormaajan löydyttyä sekin luonnollisesti täyskunnostettiin niin, että se on tarvittaessa valmis puunajoon eväiden tekemiseen kuluvalla varoitusajalla. Eräät noista silloisista paikallisista pajoista, jotka erikoistuivat juuri perävaunuihin, jäivät alalle ja valmistavat vielä tänäkin päivänä kuljetuskalustoa. Koska valmistajia oli useita, oli myös rekkoja erilaisia. Edellisestä kuormanteosta joutsalaisella olikin päässyt jo kulumaan 36 vuotta. Ne löytyivät Eeron kotipaikan takapihalta, olihan isä ajanut puuta jo vuodesta 1949. Aisan, vetopöydän ja nostolaitteen jolla kärry nousee vetoauton kyytiin on valmistanut heinolalainen Weck16 man, joka valmistaa vielä nykyäänkin puutavaraperävaunuja ja puuvarustuksia autoihin. "Joku on josssain tapahtumassa huomauttanut rekan rumista hitsaussaumoista, mutta ne kuuluvat mielestäni tähän kärryyn kertomaan vanhoista työskentelymenetelmistä", Laine kertoo. Se on varmasti helpottanut kuljettajan ja apumiehen työtä sekä savotalla kärryä alas laskettaessa että sahalla sitä kyytiin otettaessa. Etenkin nosto, joka toimi nosturivinssin voimalla, on suunniteltu nerokkaasti. Pankot löytyivät lopulta Scania-Vabis LS 76:n päältä, mutta myyjä kieltäytyi myymästä pelkkiä pankkoja autostaan, joten jälleen Eero joutui kirjoittamaan nimensä luovutustodistukseen ostajan kohdalle. Laine kehuu Vanajaansa löytämää rekkaa erityisen hyvin suunnitelluksi. Lopulta projekti oli enää kuormaajaa vailla. Tukkipankot ovat ruotsalaisen Exten ensimmäistä maahamme tuotua mallia vuodelta 1967. Pari kuormaa autoon on tällä varustuksella tehtykin koemielessä, ettei taito pääse ruostumaan. Eero Laine halusi juuri kyseisen pankkomallin autoonsa. Omapaino ilman päällirakennetta 6650 kg, kokonaispaino 13600 kg valmistaja: Vanajan Autotehdas Oy, Hämeenlinna omistaja: Eero Laine, Orimattila Sepän spesiaali Rekaksi, mitä termiä tässä yhteydessä voidaan hyvällä omallatunnolla käyttää, löytyi mäntsäläläisen kyläsepän aikoinaan valmistama yksiakselinen puoliperävaunu. Korpi-Vanaja Korpi-vanaja n3-69/4300 vuosimalli: 1968 moottori: AEC AV-691, 6-sylinterinen suorasuihkudiesel, iskutilavuus 11,3 litraa, teho 217 hv /2200 rpm vaihteisto: 6+1 vaihdetta ja ulosotto alusta: 6 tonnin vetävällä etuakselilla varustettu nelivetoalusta, akseliväli 4300 mm, paineilmajarrut, hydraulinen ohjaustehostin. Tuolloin 60-luvulla vielä moni kyläseppä sai toimeksiantoja paikallisilta automiehiltä, kun tarvetta uudesta kuljetuskalustosta ilmeni. Ainoana oikeana vaihtoehtona nähtiin mekaaninen kuormain eli joutsalainen
Soita ja kysy! www.trukki-ukko.fi · Puh. ja pe 9.9. Sisäänpääsy kutsukortilla tai maksamalla pääsylipun 10 ¤. koneosaa. 0207 438 310 Mäntymäentie 26, 42700 Keuruu www.matkamakela.fi Maxpo 11 maarakennuskonenäyttely 8.10.9.2011 Hyvinkään lentokenttä. klo 917 ja la 10.9. Avoinna: to 8.9. 0400 393 666, 0400 313 666 THE BIGGEST MARKET IN EUROPE VETERAMA MANNHEIM 5.11.10.2011 · · · · · bussimatkatluxusbussillareittiä Keuruu-Jyväskylä-Tampere-Hämeenlinna-Vuosaari bussinmukanaperäkärry laivamatkatB3-hytissäFinnlinesillä Helsinki-Travemunde-Helsinki hotellimajoitus(2hh)aamiaisellaMannheimissa 3pvmessulippu ISOJEN JA PIENTEN UUDET ULOTTUVUUDET KONEIDEN Mahtavia koneita · työnäytöksiä · opiskelijaohjelmaa · työkoneiden kokeilualue · sähkömoottoripyörien ajorata · helikopterilennätystä · pienoismalleja 740,/hlö www.maxpo.fi Mediayhteistyössä: puh. KÄYTETTYJEN TRUKKIEN ERIKOISLIIKE TERVETULOA MAARAKENNUSKONENÄYTTELYYN HYVINKÄÄN LENTOKENTTÄ 8.10.9.2011 TRUKKIPURKAAMO · Käytetyt ja uudet osat · Lisälaitteet ja renkaat · Ostamme ehjät ja epäkuntoiset trukit Koneharrastajille erilaista tavaraa vanhoihin koneisiin: hydraulipumppuja, mastoja ym. klo 916. Alle 15-vuotiaat ilmaiseksi.
Vaijerikauha Fiskars 400M `64 Vaijerikaivinkone edusti 60-luvun puolivälissä erittäin nopeasti vanhentuvaa tekniikkaa hydraulikaivureiden kolkuttaessa jo työmaiden portteja. Tuttu suomalainen monialayritys halusi kuitenkin koettaa onneaan sellaisen valmistuksessa. Lieksa 18
19
Merkintä 400M kuitenkin kertoo että kyseessä on juuri pyöräalustainen kone, pelkän 400-mallin ollessa tela-alustainen. Fiskars on tullut uutena juuri tässä varustuksessa Pielisjärven kunnan omistukseen vuonna 1964, tästä on muistikuvia vielä useilla paikkakunnan konemiehillä. "Koneista hyvin perillä olevat konemiehetkin ovat usein kysyneet, että kuka tähän on pyörät laittanut kun näitä ei ole tehty kuin teloilla varustettuna", Hiltunen kertoo. Mekaaniset pyöräalustaiset kaivinkoneet ovat melko harvinaisia maassamme, jos mukaan ei lasketa traktoreista tehtyjä kaivureita tai traktorilla vedettäviä Pikku-Jusseja ja muita vastaavia laitteita. Fiskars 1000 -kaivinkonettakaan ei tiettävästi valmistettu kuin yksi kappale, vaikka siitäkin kuulee puhuttavan valmistajansa yhtenä mallina muiden joukossa. Pielisjärven konelapio Fiskars palveli uudesta lähtien vain vajaat kymmenen vuotta sen hankkinutta Pielisjärven kuntaa. Aina löytyy laitteita joita ei pitäisi olla olemassa etenkin kotimaisten valmistajien tuotanto ollut melko joustavaa ja yksittäisiä erikoisuuksia putkahtelee esiin välillä tiheäänkin tahtiin. Pielisjärven liittyessä takaisin Lieksan kaupun- 20. Helsingin kaupungilla on vanhempien konemiesten kertoman mukaan ollut Fiskarsin pyöräalustainen vaijerikone, mutta oliko se juuri 400M, siitä ei ole varmuutta. Tela-alustaiseen verrattuna siirtyminen työmaalle on siistimmän ja hiljaisemman oloista sivustaseuraajan näkökulmasta katsottuna, mutta joustavilla renkailla varustetun alavaunun päällä kaivurin ohjaamossa meno on hurjempaa kuin uskoisi. Hiltunen itsekään ei ole törmännyt vielä vastaavanlaiseen Fiskarsin pyöräalustaiseen koneeseen, tela-alustaisten ollessa aikanaan kyseisten kaivinkoneiden päätyyppi. Pyöräalustaiset alkoivat yleistymään samaan aikaan kun hydrauliikka tuli kuvioihin mukaan, eli 1960-luvun puolivälissä. Koneen ohjaksissa oleva Pertti Hiltunen kertoo ajo-ominaisuuksien olevan suorastaan kamalat koneen vaappuessa ja keinuessa mennessään. Fiskars 400M Teksti ja kuvat: Iikka Kekko K eltainen vaijerikaivuri mennä kölkyttelee hidasta vauhtiaan pitkin peltotietä