29 TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT DEUTZ F1L ‘51 Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Katso lisää verkko! kaupastamme Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! 3 743 994 0 2 0 h u P • I M L 4100 IISA Teräskatu 3 • 7 www.lh-osa.fi Viipale mediat 745000-1403 • PAL VKO 2014-23 Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! 6 414887 450003 WWW.KIERTOKANKI.COM 14003 NÄMÄ KAIKKI NÄPPÄRÄSTI NETISTÄ Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 03/2014 • Hinta 8,50€ SUOMALAISTA TYÖTÄ – MADE IN FINLAND • Traktorin varaosat sekä vanhoihin että uusiin merkkeihin • Maatalous- ja yleistarvikkeet • Ammattitason työkalut sähkökoneista talttaan ja vasaraan • Monipuoliset auto-, maalaus-, ja yleiskemikaalit • Valaisimet, majakat ja heijastimet • Lelut, pienoismallit, lahjatavarat ja paljon muuta Yli 200 € tilaukset rahtivapaasti! 3/2014 • Deutz F1L • Jyry-Sisu K40BP • M-B LP 913 • Valmet 356 + Hydromaster-kaivuri • Vanaja N2-47 KONEMIEHEN PALVELEVA TAVARATALO TARJOAA NELJÄ PUNAISTA Markku Voltin Porschetraktorit MONIALAMESTARI Huovisen Jarin pelit ja vehkeet VANHA SAVOTTA Metsähommia menneen ajan malliin
Muuntautumiskykynsä ansiosta kone on helposti ja nopeasti muutettavissa materiaalinkäsittelykoneeksi, jolla voidaan joustavasti hoitaa työmaan tavaravirtojen käsittely. JCB –pyöräalustainen kaivukone on rakennettu kestäväksi, tuottavaksi ja tietenkin äärimmäisen liikkuvaksi. JCB:n pyöräalustaiset kaivukoneet soveltuvat ihanteellisesti kaikkeen liikkuvuutta vaativaan työskentelyyn, mm. Minimikustannuksilla Minimikustannuksilla Petteri Sirva, Espoo Eetu Tyster, Espoo Hans Tolppola, Espoo petteri.sirva@mateko.fi eetu.tyster@mateko.fi hans.tolppola@mateko.fl 040 9010 713 040 9010 742 040 9010 704 Länsi-Suomi / Ahvenanmaa Petteri Sirva, Espoo petteri.sirva@mateko.fi 040 9010 713 Päijät-Häme ja Kymenlaakso Eetu Tyster, Espoo eetu.tyster@mateko.fi 040 9010 742 Veijo Repo, Pirkkala veijo.repo@mateko.fi 040 9010 719 Tero Sihvo, Mikkeli tero.sihvo@mateko.fi 040 9010 707 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Pasi Kivelä, Seinäjoki pasi.kivela@mateko.fi 0400 541 061 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu Harri Leppälä, Oulu harri.leppala@mateko.fi 040 9010 701 Usein kaivukoneelta vaaditaan muuntautumiskykyä ja joustavuutta erilaisten työtehtävien suorittamiseen. JCB –koneiden turvana on maailmanlaajuinen, asiantunteva huoltoverkosto, joka on aina valmiina palvelemaan ammattitaidolla www.mateko.fi nro 4 • 2/2014 • 7,90€ Posion metsissä 90 railteK hoitaa raiteet rataKunnossa! 6 NUMEROA Puu KulKee uudella Komatsulla esittelyssä Massey Ferguson 7616 Koeajossa KestosuosiKKi toyota Hilux SAAT TILAAJALAHJAKSI AKOINTI KONEURteKniiKKa: -LIPPALAKIN! Pirkanmaa ja Satakunta Keski- ja Itä-Suomi JCB PYÖRÄALUSTAISET KAIVUKONEET 44 Rahoituksemme sisältää merkittävän edun konehankintaasi. Kysy lisää myyjiltämme! Ennakoimalla ongElmattomuutEEn BroKK 400d -PurKuroBotti Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi PAL VKO 2014-20 Viipale mediat 6 414887 200110 risKiPaiKKoiHin Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@koneurakointi.fi Tututstu ja tilaa: www.koneurakointi.fi Lataa Koneurakointisovellus App Storesta QR-koodilla Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.koneurakointi.fi 14002 720011-1402 Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu KoneuraKointi 2/2014 • Posion metsissä – Komatsu 865 • Koeajossa: toyota hilux • esittelyssä: massey Ferguson 7616 • BroKK 400d PurKuroBotti Maksimituottavuus uutuusleHti! KESTOTILAUS:. kaupunki- ja yhdyskuntarakentamiseen. TILAA KONEURAKOINTI maanrakennus • metsäkoneurakointi • kiinteistöhuolto • maatalous nuMero 4 Maksimituottavuus
la ja halleilla palaa valot monesti pit- vai onko sittenkin niin, ettei kysyntä källe yöhön. Ja rivistöstä, niin ilmoittaa, millä aikataululla ja aamulla isännät taas suuntaavat alueella olisi kiinnostunut toimitraktorillaan etäämmällä sijait- tilalle ei tahdo maan. tuottavia askareita, mutta harrastetaan Ajatellaan asiaa ”sisäpiiriin” kuulusenkin edestä. Yksi edesauttamaan kaikkea moottoriharkanssa oluella, voi sen ajan käyttää yhtä aktiiviharrastaja kun jää syystä tai toi- rastukseen liittyvää vapaaehtoistoihyvin hyödykseen. K eski- ja Etelä-Euroopasta poi- tapahtumia, joissa toisten aikaansaan- mään mukaan tapahtuman talkoisiin, keten meidän maaseudulla noksia pääsee ihastelemaan. Ei ole halukkaita, rallikilpailusta. Pääkirjoitus ONKO VAPAAEHTOISIA. käydään kylillä, ja kun asiat on toimi- sa aika menee leppoisasti, mutta selKerran eräässä ulkomaan tapahtettu, palataan omaan pihapiiriin. Ja mikä paraskoontua iltasella oluttuopin ää- tai toisesta pois ta, yhteen osoitteeseen saattoi relle kuulumisia vaihtamaan. Niinpä meillä yhä sesta pois rivistöstä, niin tilalle ei tahdo mintaa, oli kyse sitten traktoreista tai tänäkin päivänä maaseudun talleil- löytyä uutta tekijää. Kun aika ei kulu isäntien man pulassa talkooväen suhteen. Ja että juttu oli niiiin hyvä, että siitä vielä halusi kiittää ja siksi soitti; ”Kun sinä kirjoitit niin paljon paremmin kuin mitä minä puhuin.” Jotenkin saan soperrettua puhelimen luuriin, että olen vähän hämmentynyt – ihan tavallisen jutunhan minä vaan kirjoitin – mutta olen kovin iloinen soitosta, on mukava kuulla, että olen osannut onnistuneesti muokata miehen puheen painetuksi tekstiksi. Tämä löytyä uutta tekijää. Lea Lahti Toimittaja 3. Joku saattai- Kari Mattila Harrastetiloja, vehkeitä ja harras- si kaivata tekemistä vapaa-ajalleen ja Päätoimittaja tajia meiltä löytyy ja niin löytyy myös voisi olla hyvinkin kiinnostunut lähte- kari.mattila@vanhatkoneet.fi Palautetta Aina silloin tällöin – vaikkakin aika harvoin – kirjoittamistaan teksteistä saa palautetta. oltaisiin yhteyksissä, jos toiveipieni ero talojen sijainnissa kysiin sopiva pesti tulisi tarjolle. mattoman näkökulmasta. Ja että yhteydenottoja on jutun perusteella tullut myös muualta päin Suomea. En raaski kertoa soittajalle, että olen melkein toisella puolella maapalloa paikassa, jossa on parhaillaan hyvin aikainen aamu. Palautteen saamisen hienoihin 03/14 hetkiin kuuluu ehdottomasti se, kun jutun kohteena ollut mieshenkilö soittaa kertoakseen, että vastikään julkaistu juttu on saavuttanut heidän kylillään niin suuren suosion, että kaikista lähiseudun kioskeista ja kaupoista on lehdet myyty loppuun; kaikki ovat halunneet omakseen sen juuri numeron, jossa kerrotaan oman kylän miehestä. län suhteen luo omat haasteenKäytännössä tämän tyyppinen sa sosiaalisten suhteiden ylläpitoon, telua. Tapahtumis- sellainen olisi ylipäätänsä mahdollista. Ei, ei todellakaan haittaa yhtään – hymyssä suin ja hyvillä mielin ryhdyn keittämään aamukahvia ja ihailemaan uuden upean päivän sarastusta. Kun nämä tiedot välittää kulkupelin omistajalle, on tämä totta kai äärimmäisen mielissään. Joskus palautteen antajalla on kerrottavanaan kohteena olleen koneen historiaan ihan uutta tietoa, tai sitten käy niin onnellisesti, että pitkään etsitty varaosa lojuu tarpeettomana toisen lukijan nurkissa. Tai mikä on vielä tolähes jokainen oman tilansa ympä- paamaan toisia vanhoihin vehkeisiin dennäköisempää, ei edes tiedä, että röimänä. Esitteen julkaisijan taholta seville peltopalstoilleen. Vapaaehtoisia. Enää ei ehkä tehdä kovin ja tarjonta kohtaa. Joskus se on vaan niin hienoa olla vanhoista vempeleistä ja niiden harrastajista kertovan lehden toimittaja, ja saada haastatella ihania aitoja ihmisiä. Ja mikä muttei tiedä kuinka ja ketä lähestyisi maataloja on suht harvakseen, ehkä sitäkin tärkeämpää, pääsee ta- asian tiimoilta. Näin laisen järjestäminen ei taida nykyään tumassa sain käsiini esitteen, josse on tainnut aina olla. Asioilla ja muita tapaamassa hurahtaneita harrastajia. Tunnustan, että useimmiten palautteen aiheena on jokin lipsahdus jutun tekniikkatiedoissa, jonka lukija haluaa oikaista – tietojen tarkistamisessa pitäisikin aina olla viimeisen päälle tarkka, ja sittenkin vielä kerran tarkistaa. Ihmisten vapaa-ajasta käydään järjestely edellyttäisi sellaista toimijaa, ja vastaavasti meillä on totuttu saa- vuosi vuodelta kovempaa kilpailua, ja joka ottaisi vastuulleen rekisterinpidon maan hieman enemmän aikaiseksi päi- jotkut kerhot ja tapahtumat ovat hie- ja organisoinnin ja olisi kiinnostunut vän mittaan. Muualla maa- ollakaan aina kovin leppoisaa puuhas- sa värikkäin kuvin ja sanakääntein ilmassahan maatalot tapaavat markkinoitiin ajatusta osallissijaita rykelmänä siellä kylällä ja tua tapahtuman järjestämiseen siitä seuraa, että kun päivän työt Yksi aktiiviharrastaja tavalla tai toisella – olisihan se on tehty, kylän miehet voivat hoi- kun jää syystä useimmille jopa elämys nähdä della asiansa kotinurkilla ja kokulissien taakse
Onkin hienoa, että auto viettää nyt eläkepäiviään siellä missä se on tehnyt työuransakin. Tässä numerossa 14 KANNESSA 14 Jyry-Sisu K40BP ´63 Auto- ja tiealan museo Mobilian kokoelmista löytyy TVH:n vanha hinausauto. 20 32 4 44 Neljä punaista Porschea Markku Voltti onnistui löytämään neljä punaista Porsche-traktoria silloin, kun valuuttana oli vielä se kotimainen mutta vanhojen traktoreiden hintalapuissa samat numerot kuin nykyisin. 32 Mercedes-Benz LP 913 Delta Plan Mini ´82 Arkiajosta hylätty ja rakenteeltaan rautapitsiksi muuttunut bussi on kokenut suuritöisen läpikäynnin, ja nyt sen voi nähdä uudenveroisessa kuosissaan tien päällä. 38 Vanaja N2-47-4x4 ´64 Jorma Varosen kuormuri on osa Jämsänkosken historiaa ja katukuvaa, sekä myös pala omistajansa nuoruutta. 38. KONEET 20 Deutz F1L ´51 Deutzin historian ensimmäinen ilmajäähdytteinen dieseltraktori on pieni ja sympaattinen F1L. 26 Valmet 356 + Hydromaster-kaivuri Kesämökillähän ei ilman koneita pärjää! Laurin mökiltä niitä löytyy, muiden muassa patinoitunut mutta työkuntoinen Valmet, jonka perään on kytketty Hydromaster-kaivuri. Se on poikkeuksellinen auto, mutta toisaalta hyvinkin tyypillinen 60-luvun hinuri. Paikansimme esittelyyn sopivan yksilön Jokelan kotiseutumuseon kokoelmista
Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 76 Markkinat Koneita ja niiden varaosia kaupan. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Ojasen artikkelissa perehdytään kuusikymmenluvun koneistumisen kannalta huimiin tunnelmiin. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään 5 materiaalin lehdelle.. Toimitus 44 TILAAJAPALVELU Puh. SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi 54 Veteraanikuorma-autojen ajot Päijät-Hämeen maisemissa ei vetkuteltu, mutta vetkuiltiin senkin edestä. ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Materiaali: Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Ojanen, Harri Onnila, Paula Tavasti, Aimo Tenni 51 68 oli ma a64 1960-luku misen tu is ne ko seudun aika a. 74 Kahtelua ja huastelua Mukavaa aikaa vanhojen kuormurikuvien merkeissä. MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa ARTIKKELIT VAKIOPALSTAT 64 Traktorivuosi 1964 Olli J. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Antti Kautonen, Sami Korhonen, Johanna Helin, Tapio Mäntyniemi, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Olli J. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi TAPAHTUMAT ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti 51 Vanha Savotta Vuosittaisessa tapahtumassa kiinnostunella on mahdollisuus päästä näkemään, kuinka metsähommia tehtiin eri vuosikymmeninä. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. 68 Mittava maaseutumuseo Huhtalan maatalous- ja kotiseutumuseo on hienoa katseltavaa vanhoista moottoreista ja traktoreista kiinnostuneille. 03/14 58 Seppiä ja mestareita Monialaosaaja ja -mestari Jari Huovinen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. aa kannalta huim TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Tero Björklund, Thomas Backman, Meniina Lundström POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 6 Rekkaparkki Uusia ja vanhoja kuulumisia vanhojen koneiden maailmasta
Todellisuudessa nämä ovat varsin pitkälle kehittyneitä ja kompakteja voimanlähteitä, ainakin jos verrataan 1700-luvun masiinoihin. Vaikka tämä ei kuulostakaan kovin tehokkaalta tekniikalta, voimaa on jopa useita kymmeniä kiloja tuon aikasellakin tekniikalla toteutettuna. Paine aleni heti ja mäntä laskeutui sen vetämänä alaspäin. Siirrettävyys oli siten vielä teoriaa. Myös Suomen varhainen teollisuus saisi osansa keksinnön hyödystä. Jääkaapin edessä on lämpöeristetty ovi, joka aukeaa varsin tilavaan säilytyslokeroon. Näiden kahden yhdistämiseen tarvittiin enää tarpeeksi järeä keinulaite, jotta liike olisi tasaista. Jännittävää on että jääkaappi on kaapin mallinen, selvästi tar6 kuulamaisilla vastapainoilla. Se lisäsi suomalaisen puutavaran kysyntää Briteissä kaivoksia tukemassa kun kaivosten määrää ja syvyyttä voitiin kasvattaa. Päältä ei näe mitä eristemateriaalina on käytetty, mutta kaikki syrjät ovat poikkeuksellisen paksuja. Mäntä saatiin näin liikkumaan hiljakseen ylös alas. Höyryn voima oli tunnettu tuhansia vuosia, mutta roomalaisten hylättyä se hyödyttömänä, vasta 1600-luvulla oivallettiin että mekaniikkaa höyryn laajenemiseen ja supistumiseen yhdistämällä se voitaisiin ottaa hyötykäyttöön. Newcomen maamoottori toimi höyryl- lä: tulella lämmitettäessä vesi höyrystyi umpikammiossa ja paineellaan työnsi siihen liitetyn sylinterin mäntää ylöspäin. Tilan päällä ja vasemmalla kyljellä on säiliö jäille, jotka sulaessaan pitivät jääkaapin hyvin kylmänä, kunhan jäätä vain lisätään säännöllisesti ja vettä poistetaan. Suomi vei tuolloin puutavaraa ja tervaa erityisesti Iso Britanniaan, ja ensimmäiset ruukit käyttivät paluumatkalla tuotua hiiltä raudanjalostukseen. koitettu ikäänkuin modernin keittiöön helposti hyödynnettäväksi. Tässä vaiheessa yksinkertaisen keksinnön viimeistely toimivaksi kesti 70 vuotta, ja vihdoin vuonna 1712 Thomas Newcomen onnistui kehittämään nimeään kantavan paikallisen voimalähteen. Kaivosten tulvimisongelma oli näin kuitenkin ratkaistu ja ensimmäinen maamoottori käytössä. Kun liike oli tarpeeksi pitkällä, höyryventtiilli sulkeutui ja avautui toinen, joka ruiskautti sylinteriin kylmää vettä. Myös tämä oli putkessa olevan männän mallinen. Saarisen kynänjälkeä ovat Kansallismuseo, Helsingin asemarakennus, Hvittorp ja koko joukko muita samannäköisiä rakennuksia. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia HÖYRYSTÄ SE LÄHTI Kun konetapahtumissa katselee ja kuuntelee maamoottorin leppoisaa puksutusta, saa nopeasti vaikutelman että otaisiin konevoiman alkulähteillä. P aikallista voimaa työkoneiden käyttöön on tarvittu tuhansia vuosia. Thomas Newcomen oli onnistunut valjastamaan höyryn paikalliseksi energianlähteeksi. Sitten tultiin 1600-luvulle ja ryhdyttiin hitaasti mutta varmasti tutkimaan luonnonilmiöitä hyötymistarkoituksessa. Venttiillien aukeamista ja sulkeutumista säätelivät laitteeseen kytketyt vipukoneistot Osattiin sitä ennenkin J ääkaapin varhaista esi-isää on säilynyt Suomessa ainakin kaksi kappaletta: toinen on Saukkolassa vanhan ykköstien varren Meijerimuseossa ja toinen Kirkkonummella Hvitträskissä, joka oli muun muassa arkkitehti Eliel Saarisen koti. Mutta: myös kesähelteellä täytyy onnistua säilömään jäätä jääkaapin nieluun. Paikallista pitänee tässä korostaa, koska laite oli kolmikerroksisen talon kokoinen ja sen osana oli tyypillisesti koneistorakennus. Paljon aiemmin oli keksitty yksinkertainen vesipumppu, jonka vartta putkessa nostamalla saatiin vettä tehokkaasti nostettua. Tähän asti kylmäketju juomien jäähdyttämiseen ja ruokien säilyttämiseen on selvä. Alunperin eläimet tai ihmiset, ja joissakin tapauksissa vesi olivat voimanlähteinä, mutta tämä oleellisesti vaikutti missä voimaa voitiin käyttää ja kuinka paljon. Jotkut koneet ovat moderneina aikoina hiukan vaivattomampia käyttää.. Jonkun on siis täytynyt suurella vaivalla talvella sahata jäitä avannosta, säilöä ne huolellisesti sahajauhon alle jotta ne eivät sula ja lopuksi vielä kantaa ne Hvitträskin sadan metrin korkuisen rinteen päälle jääkaappikäyttöä varten. Kummastakaan jääkaappiyksilöstä on turha etsiä valmistajan laattaa, tuotteistus ei tainnut olla ensimmäisiä asioita joilla tämän kaapin valmistaja halusi varmistaa jatkotilauksia
8.3. oli vuorossa kevään ilmailukirjallisuupäivä, todellinen aarreaitta ilmailusta ja siihen liittyvistä kirjoista, sarjakuvista, lehdistä ja muusta materiaalista kiinnostuneille. Ilmailukirjallisuuspäivän kruununa pidettiin huutokauppa, jossa 131 kirjaa ja lehtien vuosikertaa etsi uusia omistajiaan. Päijät-Hämeen rompemarkkinat, Jokimaan ravirata, Lahti 17-18.5. Pienoisjunatreffit Rautatiemuseolla, Hyvinkää 18.5. 114-Klasis -ajotapahtuma, Turku 22.5. Korsulauluilta, Panssarimuso, Parola 24.5. Kuninkaantieajo, Kotka 24.5. Toukotaiwal-ajo Kemistä Tornioon 24.5. Harrasteajoneuvojen kokoontuminen Ylistarossa 24.-25.5. Vanhat koneet –lehden toimitus poimi joukosta Kalevan kuolemanlento -kirjan, jossa kerrotaan Kalevan kohtalokkaasta viimeisestä matkasta Tallinnasta Helsinkiin. Renault-panssarivaunuista soittaja tiesi kertoa, että ne saapuivat Santahaminaan elokuun kahdeksantena päivänä vuonna 1919. Tuolloin voi taas tehdä löytöjä, joita on sitten mukava lukea talvella. Veteraanitraktoreiden vetokisat, Vuolenkoski 26.-27.7. Alun jähmeyden jälkeen yleisö heräsi huutamaan vilkkaasti ja pian nähtiin myös muutamia kaksin- tai kolminkamppailuja harvinaisuuksia huudettaessa. Borgward-Seuran vuosikokoontuminen, Orilammen maja, Hillosensalmi 26.7. Suomen sisällissodan ajankohdaksi tuli lyöntivirheen myötä vuosi 1917 vaikka oikea luku on tietenkin 1918. Kansainvälisen kirjallisuuden joukosta oli mahdollisuus huutaa parilla eurolla klassikoiksi nousseita teoksia. Mama´s Classics -ajotapahtuma, Pirkanmaa 25.5. Rompetori Auran Nuortentalolla, Aura 29.5. Helatorstaiajot Itä-Uudellamaalla KESÄKUU 1.6. 1.6. 7.6. 7.6. 7.-8.6. 8.6. 13-15.6. 14.6. 28.-29.6. Minkiön höyryfestivaali 03/14 VÄÄRÄT AJANKOHDAT Ystävällinen lukija pirautteli konttorille ja mainitsi tämän vuoden Panssarimuseo-artikkelista löytyneistä virheistä. Ilmakirjallisuuspäivä I lmailumuseon toiminta Helsinki-Vantaan kupeella on vilkasta ympäri vuoden. Grand Tour de Renault ja pohjoismaiden yhteis kokoontuminen. Museon pääkäytävä oli täynnä kirjapöytiä, joissa oli uusia ja vanhoja kirjoja, joukossa aarteita. Ja onhan Ilmailumuseo muutenkin mielenkiintoinen vierailukohde. Kannattaa ottaa osaa seuraavan huutokauppaan ja ilmailukirjallisuuspäivään marraskuussa. 7. Tarinaan liittyy edelleen hämäriä piirteitä. Classic Vesijärvi-kierros -mopoajelu, Messilä Camping, Hollola Masiina Meeting, TTS-piha-alue Kiljavantie 6, Rajamäki Mobilian museoajoneuvopäivä, Kangasala Kesälahti Cruising, Karjalan Kievari, Kesälahti Suur-Jämsän Perinnepäivät, Jämsä Kesä-Heikki, Mobiilimäen piha-alue, Turku SAHK Retkeilyajot ”Tervatynnyriajot”, Keski-Pohjanmaa 70’s Arjen Klassikot, Mobilia, Kangasala Rompepäivät Tempo-tallilla, Kainastontie 670, Kauhajoki HEINÄKUU 2.7. DDR-Ajoneuvot kokoontuvat, Visulahti, Mikkeli 2.7. Perinteinen harrasteajoneuvojen kokoontuminen Salon torilla 4.-6.7. Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät, Oulainen 5.7. Sotilasajoneuvojen kokoontumispäivä, Panssarimuseo, Parola 8.7. Mobilisti-ilta Vääksyn kanavalla 17.7. Volvojen kokoontumisajot, Mobilia, Kangasala 18.-20.7. Mielenkiintoinen löytö oli myös Asterixin piirtäjä Uderzon toinen sarjakuvalinja hävittäjistä, josta myynnissä oli nyt näyttävä Miraget Välimerellä. Usean tuhannen niteen joukosta jokainen pystyi tekemään uusia löytöjä. Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi TOUKOKUU 1.5. Rompetori ja harrasteparkki, Zoolandia, Lieto 3.5. Gasoline Motor Show, Seinäjoki Areena 3.-4.5. Classic Motorshow, Lahti 11.5. Perinteinen äitienpäivän rompetori Espoon Automuseolla 12.5. Parkanon perinteinen rompetori 17.5. Wanhat Wehkeet ja rompetori, Lempyyn seurantalo, Lempyy 17.5. Volvo-rompetori, Sorvajärventie 416, Ylöjärvi 17.5. Minien kokoontumisajot Mobiliassa, Kangasala 17.-18.5. Tuorlan majatalo, Piikkiö 19.7. Bella Italia, Mustialan kartano, Tammela 19.7. Vanhat Vehkeet -konetapahtuma, Ollantie 33, Kuortti 19.-20.7. Jämi Fly In & Airshow, Jämijärvi 25.-27.7. Tuo päättyi niin, että kaksi Neuvostoliiton DB-3T-pommikonetta ampui 1940 välirauhan aikana siviilikoneen alas. Toimitus kiittää täsmennyksistä
kaikki sillat piirrettiin näin) kuin vaivautua yli tuhannen kilometrin päähän katsomaan miltä paikalla oikeasti näyttää. Kun urakka oli vaikea, oli myös palkinto poikkeuksellinen: 24 miljardia vanhaa markkaa. Lukukokemuksen kruunaa Nykäsen sujuva kirjoitus ja monet kuvat aihetta sivuten. Vaihtaa 42 asteen pakkasessa kuorma-auton katkennutta akselia, joita meni työmailla paljon, vaikka autot olivat tyypillisesti uusia ja tuon ajan parhaita. Jorma Nykäsen kirjan maittavinta antia ovat sadat huolellisesti tehdyt haastattelut Tuuloman tietyömaalla olleilta miehiltä. Alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan. E letään vuotta 1959. Vaativissa oloissa myös ihmisten kekseliäisyys äityi poikkeukselliseksi. Keskellä kairaa olevan Nuorttijärven pintaa nostettiin 32 metriä, jolloin sen pintaala kasvoi 65 neliökilometristä 750:een! Voimalaitoksesta tuli Luoteis-Neuvostoliiton suurin. Jotta voimalan rakentamista voitaisiin edes ajatella täytyisi ensin rakentaa tie poikkeuksellisen vaativissa olosuhteissa. Toinen osa kirjaa käsittelee Tuuloman voimalaitoksen rakentamista autoilijan näkökulmasta. Tarjousta varten suurpiirteisesti suunniteltua uraa suunnataan itään tehden töitä 24 tuntia vuorokaudessa, kahdessa kahdentoista tunnin vuorossa. Se on myös kertomus suuresta seikkailusta suomalaisten historiassa, ja kuinka viimeinen suuri erämaa Suomen lähellä valloitettiin. Monet kirjan kuvat ja maalaukset välittävät kuvaa rauhallisesta puhtaasta koskemattomasta luonnosta. Näistä asetelmista alkaa Jorma Nykäsen kokoama ansiokas kirja. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Suuntana Ylä-Tuuloma - kirjaesittely Tämä on tarina suomalaisesta sitkeydestä ja sinnikkyydestä, verrattomasta kekseliäisyydestä vaativissa oloissa, nähtynä autoilijoiden ja koneenkäyttäjien silmin. Maailma on muuttumassa ja vaurastu- massa, suurvallat kilpailevat johtoasemasta. Kun tiellä ei voitu edetä tarpeeksi nopeasti siten, että olisi vain täytetty penkkaa eteenpäin, suunnittelu jätettiin umpikorpeen rakennettujen työtukikohtien varaan. Tarina kertoo tien ja voimalaitoksen rakentamisesta asumattomaan korpeen, lumen ja jään maahan. Tien teon kiire aiheutti monesti kohtuuttomia ponnistuksia sitä rakentaville miehille. Talsia soiden ja mäkien yli 43 kilometria tiettömän taipaleen halki hakemaan lisää muonaa edellisten annosten loputtua. Tai vetää suon läpi pillarilla neljää maansiirtokuorma-autoa näiden joka vedolla upotessa syvemmälle turpeeseen. Kirja on myös kuvaus Lapin luonnosta sen kaikkine ulottuvuuksineen vuodenaikojen seuratessa toisiaan. Massiivisia olivat myös maansiirtotyöt, osittain siksi että voimala haluttiin rakentaa maan alle. Lähes jokainen työntekijä pääsee nauttimaan ja täydentämään ravintoa kalastamalla lohia, siikoja ja muita kaloja Lutto-joen puhtaista vesistä. Neuvostoliitto on sopinut Suomen kanssa yli 250 Megawatin tehoisen vesivoimalan rakentamisesta avaimet käteen -periaatteella. Lähestymistapa on siten mainio ja hyvin onnistunut pitäen lukijaa otteessaan tämän edetessä tietyömaata eteenpäin vaihe vaiheelta. Tiealueen ympärillä levittäytyvä luonto myös usein näyttäytyy poikkeuksellisen hienona ja samalla karuna. Sydäntalvella pakkasen paukkuessa olosuhteet tilapäismajoituksissa ovat vaikeita, jopa niin että osa automiehistä mieluummin yöpyy autossa moottorin käydessä ja ilmanvaihdon puskiessa lämmintä ilmaa. Monta kertaa lukiessa voi hyrähtää naurusta, tai tuntea empatiaa lähes mahdottomien tehtävien eteen asetettuja työntekijöitä kohtaan. Vertailun vuoksi Vuoksessa Imatralla oleva Suomen suurin vesivoimala on samaa kokoluokkaa. Kaikenlaisista vastuksista huolimatta tie etenee sille asetetussa poikkeuksellisen tiukassa aikataulussa. Suosittelemme! Kiitämme: + sujuvaa kirjoitustyyliä ja syvällistä aiheeseen perehtymistä + satoja työntekijöiden haastatteluja + hyvää auto- ja konetekniikan tuntemusta + aiheiden monipuolista käsittelyä Suuntana Ylä-Tuuloma, Tunturi-Lapin kirjapaino, 2013, Kirjan voi tilata tekijältä sähköpostilla: jormanykanen@hotmail.fi, ovh. Näitä värikkäitä haastatteluja on tasaisesti kirjan läpi ja ne kertovat arjesta rikkaammin kuin pelkällä hankkeen, työn ja olosuhteiden kuvauksella olisi ollut mahdollista. Karut olot vaativat veronsa. Suuntana Ylä-Tuuloma on poikkeuksellisen kiehtova kirja elävine kuvauksineen ja aitoine tarinoineen. On toki paljon helpompaa piirtää Helsingissä paperille (osa suunnittelijoista ei koskaan käynyt edes paikalla, mm. Nukkua kämpässä pää paperisäkissä, jotta naama ei olisi aamulla turvonnut hyttysten pistoilta. 50 euroa. Tai elää rakentamisesta vastaavien työmiesten elämää ja vetää kelirikko-oloissa 26-tonnista Caterpillar 8-D -maansiirtokonetta pitkin Lapin jänkää! Tai piirtää karttaan siirtymää lautoilla Luttojokea alas tuollaiselle laitteelle, kuin yrittää saada koneen pysymään koskien kuohuissa lautalla jääkyl- 8 män veden pärskiessä ympäriltä. Rakennusaikana tämä tarjosi hyvän majoituksen ja palvelut suomalaisille, ja voimalan käynnistyessä sinne muutti laitoksen henkilökunta perheineen. Raja-Joosepin rajanylityspaikalta suunnataan tientekoon umpikorpeen. Hirvet, sudet ja karhut tulevat työmaan rakentajille tutuiksi. Työhön pestataan toistatuhatta suomalaista, lähes kaikki Pohjoisen kuorma-autot ja joukko järeitä maansiirtokoneita. Suuri vesivoimala tulisi Kuolan niemimaalle paikkaan, jossa Lutto-joki laskee Tuloma-jokeen, Suomesta katsoen umpikorpeen. Kun suuri joukko suomalaisia puuhaa näin vaativaa ja suurimittaista hanketta, sattuu ja tapahtuu kaikenlaista ja henkilöiden ominaisuudet kärjistyvät paineiden kasvaessa. Tuuloman voimalankin rakentamistyöt annettiin Imatran voiman johdettavaksi, olihan sillä poikkeuksellinen osaaminen juuri tällaisissa projekteissa. Yhdessä voimalan kanssa suomalaiset rakensivat pienen modernin kaupungin noin 5000 asukkaalle
Wanhat Masiinat Ry Osoite: Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki | Tiedustelut: Mika Lönnrot 050 517 2026 03/14 9. XIII MASIINA MEETING ROMPETORI ROMPETORI & VIII MASIINA MEETING Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran piha-alueella 31.5.2009 klo 9–16. Järj. Opastus perille. Näyttelyn ovat järjestäneet Kuopion kulttuurihistoriallinen museo yhteistyössä Linja-autohistoriallisen Seuran Kuopion paikallisosaston kanssa. Opastus Osoite: Kiljavant Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran piha-alueella 1.6.2014 klo 9-16 Syötävää ja juotavaa tarjolla koko päivän. Parkkimaksu 5€ ja myyntipuolelle 4x6m 20€. Savolaista bussihistoriaa Kuopion keskustassa on esillä alueen linja-autoliikenteen historiaa esittelevä näyttely toukokuun loppuun saakka. Wanhat Masiinat Ry Osoite: Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki Syötävää ja juotav Parkkimaksu 2 E. Näyttely on esillä toukokuun loppuun asti ja paikalla kannattaa poiketa ja siirtyä hetkeksi menneiden vuosikymmenten maailmaan Pohjois-Savolaisille bussiasemille muistelemaan vaikka eri liikennöitsijöiden kaluston värejä ja korimalleja. Opastus perille. Näyttelytilassa pyörii myös 60-luvun alkupuolella kuvattu kaitafilmielokuva ”Ruposella töissä”, jota unohtuu helposti katsomaan pidemmäksikin aikaa. Tiesitkö että Varkauden paikallisliikennettä on ajettu muun muassa telivetoisella Internationalilla. Myös erilaista aiheeseen liittyvää esineistöä on esillä aina vanhoista aikatauluista rahastuslaitteisiin. Parkkimaksu 2 E. MA RO Nurmijärv Työtehoseur 31.5.200 MUSEOAJONEUVONÄYTTELY Syötävää ja juotavaa tarjolla koko päivän. Teksti ja kuvat: Iikka Kekko K uopion Korttelimuseossa, osoitteessa Kirkkokatu 22 on esillä Pohjois-Savon linja-autohistoriaa. Näyttelyssä kerrotaan alueen linja-autoliikenteestä 1920-luvulta alkaen niin kuvin kuin teksteinkin. Järj. Se ja monta muuta mielenkiintoista asiaa selviää näyttelyssä
Laivojen koon kasvaessa niiden tehovaatimukset muuttuivat aina vain suuremmiksi. Jotta kaikkien moottorien teho voitiin valjastaa käyttöön, ne liitettiin potkuriakseliin vaihteistoilla. Innovatiivisimpia toimijoita tuolloin olivat laivayhtiöille aluksia toimittavat brittiläiset ja irlantilaiset telakat. Lopulta höyrymäntämoottorit muuttuivat jättiläisiksi laivojen sisällä. Ulompia potkureita pyörittivät mäntämoottorit ja keskimmäistä turbiini. Suuret volyymit mahdollistivat suuret investoinnit ja useimmille keksijöille paljon mahdollisuuksia näyttää osaamisensa. Vaikka vaihdelaatikkoon onkin myöhemmin lisätty hydrauliikka, voinee todeta tämän Fordsonin olevan poikkeuksellisen kestävää laatua kun se on 79-vuotiaanakin vielä aktiivitöissä! Turbiinilla vai mäntien voimalla. Yksi innovaatioista oli höyryturbiini. 1 800-luvun puolivälistä ensimmäisen maailmasodan syttymiseen 1914 matkustus Euroopan ja Amerikan välillä kehittyi harppauksin. Tätä yhdistelmää käytettiin myös valtavissa Olympicissa ja Titanicissa. Yhtä tunnettu hän oli kuitenkin maatilan poikana, joka ymmärsi hyvin maatalon koneistustarpeet. Näin on kuitenkin tässä laitteessa. Fordsoneita löytääkin mitä erikoisemmista kohteista. Kun matkustajamäärät lähtivät kasvuun, tarvittiin uusia ajatuksia ja sitä kautta uusia tapoja kuljettaa ihmisiä sekä tavaroita rannikolta toiselle. Molempi parempi siten tässä käytössä. Kyseinen 1935 valmistunut yksilö siirtää edelleen sitä paljon suurempia vetureita varikolla huoltoon ja sieltä pois. Nelikantisessa laivassa saattoi olla kaksi moottoria, jotka olivat niin suuria, että ne 10 alkoivat laivan pohjalta, puhkaisivat sen katon ja kurkottelivat vielä ulos. Aikansa legendat kuitenkin jäivät elämään ja osa niistä on nykyään museoituina yleisön ihailtavissa.. Jakson alussa valtaosa laivoista oli vielä purjealuksia, ja perillesaapumisesta ei voitu sanoa tarkkoja päivämääriä. Kun Fordsonista tuli parhaimmillaan puolet muita traktoreita halvempana vetojuhtana hyvin yleinen, sitä käytettiin usein koneenrakennuksen lähtö- pisteenä. Laivoihin rakennettiin tyypillisesti sekä mäntä- että turbiinimoottoreita ja jokaiseen näistä liittyi usein kolminkertainen höyryn kierto moottorien läpi. Toisella nimellään kyseessä on Bjurströmlokomoottori. Se sopi siten nopeisiin laivoihin. Ruotsin Kristinehamnissa on TågAB:lla aktiivikäytössä Z numero 210 (pienet vaihtoveturit tyypitetään Ruotsissa Z-alkukirjaimella). Jos aluksesta haluttiin nopea, kuhunkin moottorikoneistoon voi- tiin liittää kolmekin potkuria. Tekniikkaa hiottiin Lopulta huippuunsa kokeilualus Turbinian avulla, sen yhdeksän turbiineihin liitettyä potkuria antoivat alukselle huiman 34 solmun (63 km/h) nopeuden! Tästä eteenpäin suurissa Atlantin ylitykseen käytetyissä laivoissa oli tyypillisesti sekä mäntämoottorit että höyryturbiinimoottorit yhdistettyinä propelleihin. Seuraten periaatteitaan Ford halusikin, että jokaisella maatilalla olisi varaa koneistukseen – ainakin Fordsontraktorin muodossa. Joskus päältä katsoen ei kyllä uskoisi kyseessä olevan traktorin pohjalle tehdyn rakennelman. Tilanteeseen tuli avuksi Charles Parson, joka kehitti laivoihin sopivan höyryturbiinin. Näitä valmistui sadoittain Pohjoismaihin 1930-luvulla, kun maailmantalouden paha lama pakotti etsimään poikkeuksellisia ratkaisuja koneistukseen ja toisaalta oma yritteliäisyys kukoisti. Laivayhtiöiden kilpailun kovetessa taloudelliset seikat tulivat yhä tärkeämmiksi. Purjealukset yleensä olivat myös hitaita. 2-3 vuotta myöhemmin syttyi ensimmäinen maailmansota ja merten vinttikoirien kultakausi oli ohi. Pyörivä turbiini on laivojen mäntähöyrykoneisiin verrattuna selvästi pienempi, mutta yhtä tehokas. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Fordson tämäkin H enry Ford tunnetaan parhaiten sellaisen auton luojana, johon kaikilla oli varaa. Halpana vaihtoehtona Bjurströmejä tuotiin Suomeenkin ja yksi kuvan yksilön kanssa samannäköinen on pääosin säilynyt ja löytyy edelleen umpeenkasvavasta pusikosta Imatralta. Myös turbiinin vahvuudet ja heikkoudet tulivat heti aluksi ilmi: turbiini oli taloudellinen vain suurella teholla ajettaessa. Suunnittelijajoukkoon kuului sellaisia nimiä kuin sata vuotta edellä aikaansa ollut Isambard Brunel, turbiinin keksijä Charles Parson ja potkurin keksijä ruotsalainen John Ericsson
0500-226 028 www.konehuoltolaukkanen.fi lä työnteko onnistuu myös etänä. Asuinpaikkakunnallasi ei ole merkitystä, sil- Ota reilusti yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen rekry@viipalemediat.fi tai soita Kari Mattilalle numeroon 044 546 5788. Tutustu lehtiimme: www.raskaskalusto.fi www.vanhatkoneet.fi www.isotkoneet.fi Deeren www.tuning.fi www.amerikanrauta.fi www.koneurakointi.fi www.klassikot.fi Meillä hyvä valikoima renkaita ja sisärenkaita myös entisöitäviin koneisiin. LENTONAYTOS.FI Jämijärvellä 19.–20.7.2014 Koko n e p e r h e m a! u t h t apa Douglas A-26 Invader, 2 x Douglas DC-3, Fokker Dr.1, Gloster Gauntlet, Hawker Hurricane, 2 x North American T-6 Texan, Royal Aircraft Factory S.E.5a, Supermarine Spitfire Mk XVI, Messerschmitt Bf-109 F-4 -hylky & sotilasajoneuvoja... Laukkanen Oy Pyhällöntie 41, Lieto • Puh. Myös vanhemmat ja erikoisemmat mallit, purkuosat, PartsCountry varaosat, JD oheistuotteet ja Castrol öljyt. NDI Finland Oy www.ndi.fi. TEKIJÄÄ TARVITAAN! Viipalemediat Oy hakee avustajaa / osa-aikaista toimittajaa Vanhat Koneet -lehteen. -renkaat Viipalemediat Oy on tekemisen meininkiin sitoutunut pienkustantaja. Tiimiimme kuuluu tällä hetkellä 17 kokopäivätoimista sekä iso joukko avustajia. Viipale mediat alkuperäisvaraosat ja lisävarusteet Konehuolto T. Pääpaikkamme on Vaasassa, mutta tuotteemme ovat valtakunnallisia. Jos arvostat kotimaan historiaa, ymmärrät vanhojen työkoneiden päälle, olet kiinnostunut perinteisistä työmenetelmistä ja osaat kirjoittaa mukavaa ja mukaansatempaavaa tekstiä, saatat olla hakemamme henkilö. Yritys on perustettu 1996 ja se on AAA-luokiteltu
Etsi puuttuvia osia, ja mitä ei löytänyt, teki itse – kuten puu- ja peltityöt. Teksti ja kuvat: Aimo Tenni A luksi hieman GAZ-nimen historiaa: Kyseessä on lyhenne sanoista Gorkovski Avtomobilyi Zavod, joka tarkoittaa Gorkin autotehdasta. Täällä jatkoin kuljettajana, ajoin vuorostaan kolhoosin bussia. Suomeksi se taitaisi olla Kissa ai-jai. Telimallit merkittiin tunnuksella GAZ-AAA. Stalin arvosti Gorkin niin korkealle, että 1932 muutti Nizni Novgorodin kaupungin hänen nimelleen. Säästösyistä pois jäivät mm. Molotovin mukaan niitä nimitettiin Moloiksi. Gaz kuorma-auto juontaa juurensa Fordiin ja lisenssisopimuksiin. Sotavuosina jouduttiin tekemään melko primitiivisiä versioita. Sodan jälkeen Neuvostoliitto pakotti kunnostamaan ja palauttamaan ne takaisin. Suomeen saatiin sotasaaliina eri mallimerkinnöil- 12 lä olleita GAZ-kuormureita. Kolhoosi oli hyljännyt vuosia aiemmin tämän auton ja niin minä onnistuin saamaan. Tulokas oli kieltämättä sympaattisen näköinen, joten ei ihme että se sai hellyttelynimen: Kass ai-ai. Mutta mainen kunnia on katoavaista, 1990 kaupunki sai jälleen vanhan nimensä. Tämän vuoden 1938 GAZ-AA:n malliksi vaihtui jo samana vuonna GAZ-MM. pyöristetyt lokasuojat, eikä tullut etujarruja eikä paripyöriä. Rekkaparkki UUTISIA, UUTUUKSIA JA TAPAHTUMIA KOLHOOSIN KAUNOTAR Hiidenmaalainen Arvi Löppe purki pelleiltään ja puuosiltaan pahasti lahonneen GAZ-AA:n viittä vaille atomeiksi. Romusta autoksi Arvi Löppe, nyt 81 vuotta, kertoo itsestään ja ”lemmikistään”: ”Ajoin bussia vuosikymmenet Tallinnassa, kunnes vuonna 1980 palasin tänne syntymäsaarelleni Hiidenmaalle. Vain yksi ajovalo ja katto kankaasta. Maksim Gorki oli neuvostorunoilija, oikealta nimeltään Peskov. Tämä kuviemme GAZ-AA tuli joskus sotien jälkeen, silloin kun yksityinen maatalous Virossa oli jo lopetettu, Hiidenmaalle Rahu Eest-kolhoosiin ( Rauhan Edestä )
Arvi Löppe kertoo sanoneensa: ”Jos minulla on rahaa ja haluan Volvon, menen kauppaan ja ostan sen. Nyt 95 on matalaoktaanisinta, GAZ:ille se aivan liian tulista. Tyhjäpaino on 1 810 kiloa, kantavuutta 1 500 kilogrammaa, joten kokonaispainoksi kertyy 3 310. On sitä tahdottu ostaa, mutta entisöijä ei luovu autostaan. Lisäksi kaikki lauantait ja pyhät. Venttiilit ovat vaarassa. On niille joskus vieläkin käyttöä, hääkyytejä ja hautajaisia. Vaihteita on neljä eteen ja yksi taakse, eikä synkronoinnin perään kannata kysellä. Pitkät ajomatkat omistajaa aiheellisesti huolettavat, sillä: ”Bensiini on suurin ongelmani nykyään. Neljä sylinteriä, neljä tahtia, neljäkymmentä hevosvoimaa. Mutta onneksi hyvä tuttava toi Ruotsista ainetta jolla voi hieman leikata bensiinin oktaanilukua”, kuvailee Löppe. Vaatimattoman oloinen moottori ei sisällä teknisiä hienouksia, mutta niin vaan tämänkin voimin työt tuli tehtyä valmiiksi asti. Tämä kuorma-auto kun on tullut mainiosti toimeen 66-oktaanisella polttoaineella. Mitä osia en köytänyt, tein itse, kuten myös puu- ja peltityötkin. Ajomäärä jää noin sataan kilometriin vuodessa. Ämpäristä vaan kaadettiin bensiiniä, jota muuten kuluu tuollaiset 20 litraa sadalle.” Ostajaehdokkaat Kaunotar on säilynyt entisöinnin jälkeen edelleen kuin uutena, kaikki 23 vuotta. taivasalla ruostuneen ja lahonneen romukasan itselleni vuonna 1985. Ennen ja nyt Hiidenmaan ainoan itse liikkuvan GAZ-AA auton käytösta omistaja kertoo näin: ”GAZ on aikanaan kuljettanut kolhoosin väkeä eri työpisteisiin, siksi lavalla on penkit. Vaihteita on neljä eteen ja yksi taakse, eikä luonnollisesti synkronoinnin perään kannata kysellä. Bussinkuljettajalle jäi päivällä aikaa, sen käytin kolhoosin korjaamolla autoni kunnostamiseen. Auton puiset astinlaudat ovat leveät, pitkät ja jämäkät. Eritoten tarpeelliset, sillä Arvi Löppe muistelee: ”Kun bensiinitankin korkki on aivan tuulilasin edessä, niin tuota 40 litran tankkia oli astinlaudalla seisten helppo täyttää. Aloitin entisöinnin purkamalla GAZin vuonna 1990. Lupasivat tuoda uuden Volvon tilalle. Auton rekisteriotteesta ilmenee pituutta olevan 5,4 metriä, leveyttä 2,03 ja korkeutta metri ja kahdeksankymmentäseitsemän senttiä. Pari-kolme vuotta taakse päin ruotsalaiset kävivät taivuttelemassa omistajaa kauppoihin. Sen sijaan tätä ei voi mistään liikkeestä ostaa, joten kauppoja ei tule!” 13. Moottorin 03/14 tilavuus on 3,280 litraa, hevosvoimia 40. Autolle luvataan 70 kilometrin huippunopeus, mutta katson 45 kilometriä olevan vanhukselle riittävästi.” Kerran vuodessa GAZ joutuu vielä oikeaan työhön. Vajaat puolitoista vuotta työ otti, mutta onneksi ehdin saada kuorma-auton valmiiksi ennen kuin kolhoosi vuonna 1992 lopetettiin.” Sen verran Arvi Löppe entisöintityössä oikaisi, että ei vajavaisilla työkaluilla yrittänytkään tehdä pyöristettyjä lokasuojia, vaan otti malliksi sota-ajan kulmikkaammat versiot. Moottorille ei tarvinnut tehdä mitään muuta kuin uusia vesipumppu. Ääni yllättää laheudellaan - eikä ylimääräisiä rahinoita, puhumattakaan kolinoista - kuulu. Eikä ole tietoa milloin sitä on aiemmin remontteerattu, mutta nöyrästi se heti ensi startilla käynnistyy. Soeran Maatalousmuseolla on loppukesästä työnäytös ja silloin tämä Kolhoosin Kaunotar kiskoo viljakuorman puimakoneelle
Kangasala 14
60-luvun TVH:n hinausautoksi se on puolestaan jopa tyypillinen. 15. JYRY-HINURI JYRY-SISU K40BP/4X4/4150-63 Tieliikennemuseo Mobilian varastohallista löytyvä Tie- ja vesirakennushallituksen vanha Jyry-Sisu on tutusta merkistä huolimatta poikkeuksellinen hinausauto maassamme
van määrän yksityistä kalustoa. S uomessa teiden rakentaminen ja sekä olemassa olevien teiden rakentaminen oli erityisen vilkasta 60-luvulla, jolloin autojen ja liikenteen kasvu sai aikaan sen että vanha tieverkosto alkoi käydä auttamattomasti ahtaaksi. Moottorina tässä autossa oli Sisun paljon käyttämä Leylandin 0.680 moottori eli 11,1 litrainen ahtamaton rivikuutonen joka tuotti tehoa mehevät 210 SAE-hevosvoimaa. 60-luvun alkupuolelle ajoittuu niin ensimmäisten moottoriteiden rakennus Suomeen kuin lukuisten, niin sanottujen poikittaisväylien muuttaminen sivuteisteistä valtateiksi, joiden ansiosta autolla kaupungista toiseen Etuakselille jouduttiin siirtyminen nopeutui. Nämä kahdeksan vuonna 1962 tilattua ja vuosina 1962 ja 63 toimitettua autoa olivat mallimerkinnältään Jyry K-40BP/4X4/4150-63. Tie ja vesirakennushallitus eli TVH vastasi myös teiden kunnossapidosta, kuten esimerkiksi aurauksista ja hiekoituksista talvisin. Kyseessä oli siis nelivetoinen K-sarjan Jyry kaikessa lyhykäisyydessään. JYRY-SISU HINAUSAUTO Amerikkalaiset hinauslaitteet ja vetävä etuakseli Englannista. Neliveto-Jyry Kotimaiselle autonvalmistajalle kahdeksan auton sarjan tilaaminen oli vuonna 1962 merkittävä tapaus, mitä ei luonnollisestikaan voida verrata vuosikymmenen puolessavälissä toteutuneeseen, Maailmanpankin rahoittamaan tilaukseen joka käsitti yli neljäsataa Sisu kuorma-autoa. Auton varustelu kesti oman aikansa kuten myös varusteluun pääsyn odottelukin. Sisun tekniikka varusteineen oli varsin kansainvälistä tuotantoa vielä 50 vuotta sitten, mutta tilanne muuttui kun Suomessa ryhdyttiin tuottamaan ulkomaisia paremmin toimivia komponentteja. Mallimerkinnän lopussa olevat viimeiset numerot viittaavat mallivuoteen mutta papereiden mukaan jutussa esiintyvä auto valmistettiin vuoden 1962 puolella mutta rekisteröitiin vasta Toukokuun toisena päivänä vuonna 1963. Tuolloin myös lentokenttien auraukset kuuluivat TVH:n vastuulle, joten kyseisiin tehtäviin oli myös sijoitettuna ”hallituksen” kalustoa. Voimalinja jatkuu moottorin jälkeen synkronoimattomalla 6-nopeuksisella ZF-vaihteistolla sekä etu ja taka-akseleille voimaa välittävällä jakovaihteistolla.. Uusien väylien rakenvaihtamaan suuremmat tamisesta ja vanhojen kunnostamisesta vasrenkaat tasaamaan tasi tuolloin TVH, joka vetoakselistojen toimi tieurakoissa pääurakoitsijan roolissa erilaisia työllistäen huomattavälityssuhteita. Monet juuri näistä lentokentillä palvelleista autoista ovat säilyneet meidän päiviimme Teksti: Iikka Kekko Kuvat: Tapio Mäntyniemi 16 asti kohtuullisten ajokilometriensä vuoksi, kuten esimerkiksi muutamat Maailmanpankki-Sisut ja kuvissa esiintyvä auraus- ja hinausvarusteinen Jyry-Sisukin. Tienhoidossa TVH käytti enemmän omaa kalustoaan kuin teiden rakentamisessa
Taka-akseli puolestaan on Sisun omaa osaamista. Ongelma ratkaistiin vaihtamalla eteen suuremmat 11 tuuman renkaat kymppituumaisten tilalle, jolloin moinen pieni epäkohta saatettiin pyyhkiä pois päiväjärjestyksestä. Juttumme Sisulla varusteiden asennus oli edessään kevättalvella 1963. Hinauspuomien säätö niin sivuttais- kuin pystysuunnassakin tapahtuu käsin veivaamalla, vinsseille voima välitetään moottorilta. TVH:lla Koneteknikon vakanssilla vuosikymmenet työskennellyt Reijo Kurkinen kertoo että keskuskorjaamolla tehtiin TVH:n kalustoon ne isommat remontit mitä matkan varrella tuli eteen. Lisämaksusta mittariston sai myös ohjauspylvään yläpuolelle, mutta sellaiseen ei valtion kalustossa sijoitettu. Toinen kahdeksan tonnin vinssi on asennettu etupuskuriin, Laukaassa valmistetun aurauspuskurin yhteyteen. Muutamat Internationalit joita TVH:lla oli ollut käytössään, olivat puolestaan tulleet Amerikan mantereelta Suomeen valmiina hinausautoina kyseiset Holmesit selässään. Aurahinuri Mittaristo on sijoitettu vielä keskelle kojelautaa. Kurkinen kertoo että kahdeksan samanlaisen Sisu-alustan tulevaisuudesta tehtiin sellainen päätös, että osa autoista saisi hinaus- ja aurausvarustuksen ja osa lavetinvetovarustuksen. Lentokentillä oli myös usein paremmat tilat joissa autoja säilytettiin sään suojassa, mikä 17. Laukaan korjaamolla alkoivat Sisun kohdalla työn äänet kuulumaan kun sen rungolle ryhdyttiin sovittelemaan amerikkalaista Holmes 650 -hinauslaitteistoa. Laitteisto ei tullut Sisuun uutena, vaan se oli ollut aiemmin TVH:n International-hinurin varusteena. Kesällä se oli hinausvarustuksensa ansiosta lähtövalmiudessa uupuneen kaluston noutotehtäviin. Kuvien alustanumerolla 20803 kastettu Jyry kuului hinaus/aurausautoksi varusteltaviin yksilöihin. Brittiläistä etuakselia asennettaessa tehtaalla kohdattiin pieni ongelma: etu- ja taka-akselissa oli eri välitykset, mikä ilmeni siten että etupää jarrutti menoa. Sisun valmistamat alustat toimitettiin TVH:n keskuskorjaamolle Laukaaseen, jossa varsinainen varustelu suoritettiin autojen ollessa tässä vaiheessa vielä tavallisia neliveto-Jyryjä. Laukaan keskuskorjaamo Ohjaamo on onnistuttu säilyttämään sisältä hyvin pitkälle alkuperäisessä asussaan, mihin luonnollisesti vaikuttaa auton maltilliset ajokilometrit siistissä lentokenttäajossa. 03/14 Hinaus- ja aura-auton yhdistämiselle oli järkevät perusteet – etenkin kun kyseessä oli lentokentän auraukseen tarkoitettu auto. Lentokentillä tarvittava aurauskalusto olisi muuten ollut tarpeettomana yli puolet vuodesta jopa Oulun lentoasemalla, jossa tämä Sisu uransa palveli. Hinauslaitteet näyttävät aluksi amerikkalaisilta rimpuloilta, mutta niillä pystyy kuitenkin ottamaan kuorma-autonkin etuakselista kantoon, kunhan on ensin asentanut erinäisiä tukirautoja paikoilleen. Vaikka Sisu onkin tunnettu vetävien etuakseleiden valmistaja, tässä mallisarjassa käytettiin Kirkstalin akselia. Valtionlaitosten omistuksessa olevissa aura-autoissa käytettiin suorilla tuulilaseilla varustettua hyttiä pidempään kuin yksityispuolella
Eri piireissä olevan kaluston omisti Tie ja vesirakennushallitus, mutta rekisteriotteeseen tuolloin merkitty haltija oli kyseinen tiepiiri jonka kirjoilla kyseinen auto tai kone oli. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että kyseessä oli vain TVH:n oman kaluston hinauksiin tarkoitettu auto ja sitä käytettiin useimmiten teknisen vian vuoksi liikuntakyvyn menettäneiden autojen ja koneiden hinauksiin. 60-luvulla, jolloin hinuri-Jyrykin hankittiin, olivat kotimaiset kuorma-autot miltei itsestäänselvyyksiä valtionlaitosten käytössä. Ideana oli se, ettei autojen korjauskulut söisi kohtuuttomasti joidenkin tiepiirien määrärahoja, vaan että niitä voidaan käyttää suunnitellusti eri hankintoihin ja kuluihin ilman yllättäviä remonttilaskuja. 18 Sittemmin yksityiset maanrakennusliikkeet ovat hankkineet tarkoitukseen sopivaa kalustoa niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Kurkisen mukaan tiepiirejä oli kaikkiaan kolmetoista ja jokaisella oli oma kalusto alueen teiden hoitoa varten. Kaluston ylläpidon talouspuolesta vastasi sitä varten perustettu Konepankki. olikin hyvä vaihtoehto hinausautolle jonka tuli olla lähtökunnossa mihin kellonaikaan hyvänsä ja kelillä kuin kelillä. Kurkisen mukaan etenkin Fullerin synkronoimaton vaihteisto oli yksi merkittävä tekijä sen aikaisissa aura-autoissa joissa ei ollut sellaisia tehoja ja vääntöjä kuin nykyään – Fullerilla vaihde vaihtui esimerkiksi ylämäessä pienemmälle ilman kytkimen polkaisua, jolloin veto ei katkennut juuri lainkaan. Kurkikin oli todennut, ettei Sisuilla ole pakko ajaa, muttei meille muun merkkisiäkään autoja tule. Konepankki piti kunnossa Varsin merkittävänä toimijana tunnettu TVH eli suuruuden kauttaan juuri 60- ja 70-lukujen suurten tieurakoiden aikaan. Lopulta myös ruotsalaismerkkejä tuli silloiselle Tielaitokselle, mutta pian huomattiin etteivät ne olleet esimerkiksi auraushommissa Sisun veroisia ja pian kuljettajat halusivatkin ajaa taas kotimaisella autolla. Poikkeuksena olivat lentokenttien hoitoon käytettävä kalusto joka oli keltaista punaisine alustoineen, joka väritys sitten otettiin muuhunkin kalustoon. Toiset tajusivat vasta myöhemmin mitä sillä tarkoitettiin. JYRY-SISU HINAUSAUTO Yhdysvaltojen Tenneseen Chattanoogasta kotoisin olevaa Ernest Holmesia pidetään hinausautojen keksijänä. Toisin oli ruotsalaisissa autoissa joiden moottorin. Vastaavasti taas voidaan miettiä sitä, että usein lumisade työllistää myös hinausautoja. Brittiläisen auto- ja moottoriimperiumin helmiä edustava Leylandin 11,1-litrainen suorakuutonen oli yksi Sisun perusmoottoreita vielä seuraavallakin vuosikymmenellä niin R-sarjan Jyryissä kuin M-sarjassakin. Piireissä oli myös omat korjaamot joissa tehtiin pienemmät remontit ja huollot ennen kuin turvauduttiin Laukaan keskuskorjaamon apuun. Kurkinen muistelee kuinka jotkut kuljettajat inttivät esimerkiksi koulutuksissa, että haluaisivat ajaa Scanioilla Volvoilla. Reijo Kurkinen kertoo, että monille itsestäänselvyytenä oleva TVH:n autojen keltainen väri tuli kaluston viralliseksi väriksi vasta vuonna 1964, tätä ennen kalusto oli punaruskeaa. Holmesyhtiön valmistamat hinauslaitteet kuuluvat myös TVH:n Sisun varustukseen. Sotien jälkeen tilanne oli toinen, joten työt jäivät valtion kalustolla hoidettavaksi jotta tieurakoita pystyttiin ylipäätään suorittamaan
Tarkastusnumero on auton numerosarjan ensimmäisen, kolmannen ja viidennen numeron yhteenlaskettu summa. Tarkistusnumeron perusteella tietokone huomasi jos koneelle näpyteltiin vahingossa väärä esineen tai erikoisesineen numero. Se on tarkastusnumero joka otettiin käyttöön 70-luvulla jolloin TVH:n kirjanpito muuttui atk-aikaan. Numeroiden 03/14 tarkoitus on ainoastaan identifioida yksittäiset autot omistavan tahon luetteloissa ja kirjanpidossa. TVH:n nelivetoinen Jyry-Sisu on varmasti yksi tuon ajan hienoimpia TVH:lta säilyneitä erikoisesineitä ainakin automiesten mielestä. Seuraavat kolme numeroa ovat puolestaan juoksevan numerosarjan kohdalle sattunut numero joka ei siis kerro sen enempää. Itse asiassa auton numero siis on viisinumeroinen luku, joka kertoo sen sen olevan Oulun tiepiirin auto numero 105. Ensimmäiset kaksi numeroa kertovat minkä tiepiirin kirjoilla auto on. Erikoisesinenumerolla merkittyjä esineitä saattoi puolestaan olla vain yksi kyseisellä numerolla. Sisu oli myös alustaltaan vankka ja pidetty auto myös maansiirtotöissä, pitkänlinjan TVH:lainen muistelee. Esimerkiksi kirjoituspöytiä saattoi olla vaikka 15 kappaletta samalla esinenumerolla samassa tiepiirissä. Hinausvarusteet ovat kehittyneet yksinkertaisempaan ja toimivampaan suuntaan kun hydraulisella nostopuomilla varustetut laitteet yleistyivät hinureissa. Näillä kuitenkin pärjättiin vuoteen 1982 asti, jonka jälkeen Sisu jäi TVH:lta eläkkeelle. Mielenkiintoisin numero on kuitenkin viimeinen, eli tässä tapauksessa numero 9. Virallisesti puhutaan esinenumerosta sekä erikoisesinenumerosta. 30 kertoo sen kuuluvat TVH:n Oulun tiepiiriin. Sisu on nykyään Liikenneviraston omistuksessa ja Mobilian säilytyksessä monen muun vanhan valtionyhtiön ajoneuvon kanssa. Kylkinumerot ovat normaalille ohikulkijalle usein jopa huomaamattomat eikä niiden tarkoitus ole kertoa muille automiehillekään mitään erityistä. Postin ja esimerkiksi TVH:n autojen numeroinnin perusteet ovat hieman erilaiset, TVH:n autojen numerointi perustuu hyvin yksinkertaiseen logiikkaan; Sisun ovessa oleva numero 301059 jakaantuu kolmeen eri osaan. 19. Esinenumerointi TVH:n kuten postin ja muidenkin valtionlaitosten kalusto on ollut numeroitua ja luetteloitua. jatkeena oli hitaat synkronoidut vaihteistot. Esinenumeron ja erikoisesinenumeron ero oli se, että samalla esinenumerolla saattoi olla useita esineitä. Lentokenttähommissa kilometrejä tuli maltillisesti ja väliajat Sisua säilytettiin hallissa säänsuojassa. Eli tässä tapauksessa 3+1+5=9
TULIAINEN DEUTZ F1L ’51 Jokelan kotiseutumuseon kokoelmista löytyy jos jonkinlaista konetta takavuosikymmeniltä. Yksi niistä on eräs Deutzin historian merkkipaaluja, valmistajan ensimmäinen ilmajäähdytteinen dieseltraktori. Ruotsinpyhtää 20