Vanhat Koneet 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

040 512 2500) PL 7, 39700 Parkano www.fincumet.fi Viipale mediat 745000-1303 . Volvo B58 . Kuorma-autot . / lava! 2 090 ? / kpl + a lv Fincumet Oy FINCUMETILTA SAAT MYÖS Laadukkaat rakennusjätelavat, koneenkuljetuslavat, mittatilauslavat, maalavat, rahtilavat ja keräilyastiat. TERVEISIN, Lavamiehet Joonas Järvensivu (puh. Hinta 8,50? Nelikko-T?ekki Joka kulmasta vetävä Zetor 3045 Kyläseppä Vesivehmaalaisen Leo Mäkelän tarina Siltapeikko Iso, karu ja erittäin maastokelpoinen Kraz. PAL VKO 2013-25 LIISAA Ka nista hollan 6 414887 450003 55 DAF seo -mu lustoa 13003 m m 00 Scania-Vabis L75 S ´60 SUOMALAISTA TYÖTÄ . Vammas?traktorikaivuri . 03/2013 . Volvo G89 . Maanrakennuskoneet . Tapahtumat KEVÄTTARJOUS! Yölinjan sankari 2,13 ?/pv + alv 2500 mm Leasing 36 kk, 0? lunastushinta 12 tyessä. sopimuksen päät OSTA 1 990 ?/ kp l + alv ( väh. MADE IN FINLAND 1200 mm Erä kovaa käyttöä kestäviä roskalavoja vahvistetulla etupäällä: Rautaista luettavaa . Normag K15 A . www.vanhatkoneet.fi . Kraz-255B . Kubota L245DT . 3 la va Kun tilaa n tilaus ) t kerralla 3, säästät Yksittäin 100 . Zetor 3045 LAVAMIESTEN Traktorit . Scania-Vabis L75 . 0400 222 162) Samuli Järvensivu (puh. 21 VOLVO 3 B58 ?7 300 lavaa v arast soita ja ossa, tilaa omasi! 3/2013
- 7.7. Jouni 0500 - 282 562 Jorma 050 - 5182 414 Tuula 040 - 5114 506 Rompetori: Martti Raudaskoski 044 - 345 4919 Tilaa Amerikan Rauta: www.wanhawoima.fi www.amerikanrauta.fi Viipale mediat. 2013 Perinnekeskuksen ja Törmänhovin alueilla Käpylän koulussa ?Räsymatot eri aikoina? wanhan-ajan koululuokka ym. Wanhan ajan hengessä järjestettävät konepäivät tarjoavat kokonaisvaltaisen kattauksen Wanhan Woiman historiasta konepäivineen. Koskelan pihapiirissä ?Jätkäperinne? Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry. Piipsjärven ympäriajo weteraanimopedeilla Uusi aikakauslehti Amerikanautoharrastajille. Nyt Lehtipisteissä kautta maan! Tule Oulaisiin koko perheen nostalgiseen elämystapahtumaan! Liput 10 päivälippu, 20 kolme päivää. Sotaveteraanit ja alle 15v. UU ODO TU TE US TT LE U HT I! ?Wanhaa woimaa - 20 wuotta? kuva: Marko Ilomäki 21. WALTAKUNNALLISET WETERAANIKONEPÄIVÄT 5. lapset ilman. Linja-autokuljetus Oulaisten keskustasta alueelle ja takaisin. PE: 10 - 17 LA: 10 - 17 SU: 11 - 17 Tied. esiintyy Auto-osastolla ?Kilpa-autot kautta aikojen? Maankuululla rompetorilla nyt iltajatkot Traktoripuistossa juhlitaan traktorikerhojen merkkivuosia Oulaisten museolla esitetään wanhoja filmejä Maamoottoripuistossa ?Kummalliset kuulapäät? 7
Vanhat Koneet -lehteä on alusta saakka tehty yhdessä lukijoiden kanssa . Moni portti olisi myös todennäköisesti jäänyt aukaisematta ilman mukana olevaa, isäntäväelle ennestään tuttua harrastajaa, sillä on varsin ymmärrettävää, että kalustosta kiinnostuneeseen outoon vieraaseen olisi muutoin suhtauduttu hienoisen varauksellisesti. Näin kesän kynnyksellä, kun kalusto on kaivettu talvisäilytyksestä, alkaa meillä toimittajillakin varsinainen jutuntekosesonki, joten tapaamisiin yhteisen intohimon, vanhojen koneiden, parissa! Iikka Kekko Toimittaja iikka.kekko@vanhatkoneet.fi 3. Pelkkä vanha traktori kertoo satunnaiselle ohikulkijalle lähinnä siitä, millaisilla laitteilla ennen vanhaan teh- tiin töitä, kun taas siihen liitetty tarina muuttaa kokonaisuuden palaksi historiaa. Ja tärkeää on myös se, että omistajat jaksavat päivystää koneidensa vierellä kertomassa ihmisille harrastuksesta ja omistamastaan koneesta . Viimeksi Lahden klassikkoautonäyttelyssä, jossa alan kalustoa oli ilahduttavasti esillä. Autonäyttelyn tai muun tapapahtuman yhteydessä koneet eivät aivan pääse oikeuksiinsa, sillä paras tun- Juttutuokiot vanhan kaluston omistajien kanssa ovat tapahtumien hedelmällisintä antia. nelma syntyy työnäytösten ja maamoottorien puksutuksen myötä. Samalla tavalla hienosti entisöity kuormuri ei sinällään kerro harrastuksesta paljoakaan, mutta jo kymmenen minuutin juttutuokio entisöintityöhön osallistuneen kanssa antaa jo hieman käsitystä siitä, mistä harrastuksessa on kyse ja kuinka paljon ajallista ja rahallista panostusta se vaatii. Tapahtumat ovat tärkeitä myös lehdenteon kannalta. Suuri osa toimituskunnan ajasta kuluu kirjoituspöydän äärellä tai jutuntekomatkoilla, eli toisin sanoen ?sorvin äärellä?, ja tapahtumaviikonloput ovat toimittajille ja valokuvaajille rentoutumisen aikaa samalla tavalla kuin muillekin alan harrastajille. Heidän suhteillaan on löytynyt monta mielenkiintoista juttukohdetta. 03/13 Tässä yhteydessä onkin hyvä lähettää kiitokset oppaille niistä monista hauskoista retkistä, jotka omin neuvoin olisivat varmasti jääneet tekemättä. Harrastuksen säilymisen ja kasvun kannalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että harrastajat tuovat laitteensa näytille sinne, missä ihmisiä milloinkin liikkuu. Sama kiertokulku jatkuu varmasti tulevaisuudessakin . ja näin tehdään myös tulevaisuudessa. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Tekijältä Eräs tuttu koneharrastaja kysyi kerran, että mistä te oikein kaivatte nämä kaikki jutut lehteenne. Hän kertoi kartoittaneensa jo pari vuosikymmentä erilaisia vanhoja koneita ympäri maata, mutta silti suurin osa lehdessä esitellyistä laitteista on hänelle täysin uusia. Samalla meille avautuu tilaisuus kerrankin rauhassa rupatella lukijoiden kanssa, ja usein nämä juttutuokiot ovat varsin hedelmällisiä. Tarinoita, ehdotuksia, juttuvinkkejä, risuja ja kehuja. Näitä kaikkia tarvitaan, jotta osaisimme tehdä juuri sellaista julkaisua, jota alan miehet ja naiset mielellään lukevat. Meille koneista intoileville se tarkoittaa muiden kesätouhujen ohella sitä, että lähes joka viikonlopuksi on tarjolla alan tapahtumia ympäri maata. useimmille meistä tarinat koneiden takana ovat vähintään yhtä kiinnostavia kuin itse kalusto. Aivan hiljaiseloa ei tapahtumarintamalla ole ollut kuluneen talven aikana, ja kevään mittaankin on päässyt ihastelemaan vanhoja traktoreita ja kuormureita. Täytyy tunnustaa, että alussa niitä kyllä kaivettiinkin kissojen ja koirien kanssa, mutta useimmat tässäkin numerossa esiteltävät autot ja koneet ovat löytyneet jonkin aikaisemmin esitellyn laitteen yhteydessä. Pääkirjoitus TAPAHTUMASTA TOISEEN V iimeistellessämme tätä numeroa painokuntoon alkavat viimeisetkin lumikinokset väistyä ja pitkä kesä saa taas alkaa. mikä ei tosin tarkoita, etteikö meitä saisi muistaa muualtakin tulleilla juttuvinkeillä. Lisäksi korvaamatonta apua uusien laitteiden löytymisessä tarjoavat tutut avustajat, joilla on tuttuja koneharrastajia maakunnissa. Näitä juttuja tehdessä olemme puolestaan löytäneet useita uusia mielenkiintoisia masiinoita tuleviin numeroihin
Tässä numerossa 12 KANNESSA 12 Scania-Vabis L75 Super ´60 60-luvun alkuvuosien pidetty työkalu, jonka mukavat muodot ja katolla loistava linjakilpi jäivät monelle öiseen aikaan liikkuneelle vastaantulijalle mieleen. KONEET 18 Zetor 3045 ´64 Kun puhutaan Zetorista, useimmille tulee mieleen vihreä ?kaksviitonen?, mutta oli niitä muitakin, kuten Jussi Kantin joka kulmasta repivä 3045. 24 Volvo G89 Yksi vuoden 1970 uutuksista oli eteen siirretyllä etuakselilla varustettu Volvo G89. yhdeksi niistä neljästä, jotka tulivat aikanaan uutena maahan. 44 32 50 4. Aikansa erikoisuus ei kuitenkaan yltänyt suureen suosioon. rikaivuri on yksi monista suomalaisista maansiirtoalan innovaatioista. Ja samalla yksi tunnetuimmista. 32 Volvo B58 ´73 Kuopion Liikenteen ?neljänelosta? voi hyvällä omallatunnolla kutsua aidoksi savolaiseksi, se kun ei ole koko elinkaarensa aikana liikkunut muualla kuin Kuopion ja Varkauden liikenteessä. kilän Arin maastokuormuriksi. 50 Kubota L245DT ´79 Veikko Jokisen pihalla on komeita vanhoja traktoreita, joiden joukossa yksi työssä patinoitunut Kubota. Traktorin merkistä ja ulkomuodosta ei heti arvaisi, että museoikä on ohitettu jo vuosia sitten. 26 Vammas-traktorikaivuri ´64 Riuku-Vammaksena tunnettu trakto- 44 Kraz-255B TMM-3M ´79 Konneveden metsissä saattaa törmätä isoon ja matalalta murisevaan, lähes hirviömäiseen näkyyn, jonka tuttavat tunnistavat jo kaukaa Heik- 54 Normag K15 A ´57 Pertti Airivirran matalasta tallista peruuttaa outo traktori, joka lähemmin tarkastellessa osoittautuu vuoden 1957 Normag K15 A -malliksi
Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. maanrakennuskoneeT . Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Zetor 3045 Rautaista luettavaa . Ojanen, Harri Onnila, Paula Tavasti, Aimo Tenni, Arttu Toivonen TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman, Meniina Lundström POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa 58 66 TAPAHTUMAT 72 Uittohommia 50-luvulla Olli J. Materiaali: Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Toimitus 21 TrakToriT . TapahTumaT VolVo B58 ?73 Scania-VabiS L75 S ´60 DaF eo -mus uStoa KaL niSta HoLLan 38 6 414887 450003 13003 745000-1303 . materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään 5 materiaalin lehdelle.. kuorma-auToT . kubota L245DT . www.vanhatkoneet.fi . 03/2013 . 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Kim Dahl: 050-4147 539 Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. Volvo G89 . normag k15 a . 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Antti Kautonen, Sami Korhonen, Johanna Helin, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Olli J. scania-Vabis L75 . Vammas?traktorikaivuri . Ojasen katsaus viime vuosisadan puolivälin uittohommista. 70 Techno Classica Essen, Saksa Maailman suurin klassikkoajoneuvonäyttely tuotti tällä kerralla pienen pettymyksen koneharrastajille, mutta jotakin sieltäkin toimittajan muistikortille tallentui. ARTIKKELIT 38 Harrastusta ikä kaikki Pekka Mustola on elävä esimerkki siitä, että miestä voi tituleerata kokeneeksi koneharrastajaksi vaikka iän puolesta voisi erehtyä luulemaan toisin. 58 Kyläseppä Leo Mäkelä Vesivehmaalainen Leo Mäkelä tunnettiin ahkerana ja taitavana kyläseppänä, jonka käsissä taipui niin metalli kuin puukin. 66 DAF-museo Eindhovenista löytyy DAF:n museo, jonka kätköistä löytyy mielenkiintoista katseltavaa tuntikausiksi. 03/13 VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia ja kuulumisia vanhojen koneiden maailmasta. 62 Seppiä ja mestareita Toivasen Heikillä riittää tarmoa harrastuksen parissa puuhasteluun. 71 Karin konekuvat Kari Suomalaisen koneaiheinen pilapiirros. 76 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin romuromanttisia valokuvia. 78 Markkinat Vanhojen työkoneiden sekä varaosien kauppapaikka. 80 Kuvalaari Lukijoiden konekuvia vuosien varrelta. KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. kraz-255B . PAL VKO 2013-25 Viipale mediat SUOMALAISTA TYÖTÄ . Hinta 8,50? Yölinjan sankari Nelikko-T?ekki Joka kulmasta vetävä Zetor 3045 kYläseppä Vesivehmaalaisen Leo Mäkelän tarina silTapeikko iso, karu ja erittäin maastokelpoinen Kraz TILAAJAPALVELU Puh. MADE IN FINLAND 3/2013 . lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Volvo B58 . Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen
Kymmenen hevosvoiman teholla auto saavuttaa kolmen-neljänkymmenen kilometrin tuntivauhdin. Tehtailija Lindström muun muassa heitti autolla merijäätä pitkin 50 kilometrin lenkin Turkuun, mikä lienee ollut melkoinen näky. Korvensuulle olisi ollut kaikkiaan viiden auton tilauskin olemassa, mutta autoja ei kuitenkaan koskaan tehty enempää. Kaikki pitäisi tehdä itse, aivan kuten autokin on alunperin valmistettu. Alkuperäinen Korvensuun synnyinpaikka, Lindströmin konepajarakennus, on muuten nykyisin museokäytössä, ja Korvensuun voimalaitos- ja konepajamuseon nimeä kantava rakennus sijaitsee Mynämäen Suorsalantiellä. Autoa pääsee jatkossakin katsomaan automuseolla, jossa Korvensuu on kunniapaikalla. Sillä ei ole enää vuosiin ajettu, yksinkertaisesti siitä syystä että ainutlaatuisena autona varaosien saaminen on mahdotonta. Ilmajäähdytteinen, kaksisylinterinen ja nelitahtinen rivimoottori valmistettiin sekin paikan päällä maataloustehtaassa, ja sen sylinterit ja kansi olivat yhtenäinen osa. Tarkoitus oli tuoda esille tehtaan työntekijöiden ammattitaitoa, ja mikäpä parempi taidonnäyte kuin mahdollisimman omavaraisesti valmistettu auton prototyyppi. Prototyyppi-Korvensuukin on muokkautunut aikojen saatossa hieman erinäköiseksi, sillä sitä on hiukan kolaroitukin ja alkuperäinen etumaski on jouduttu 1920-luvun puolella korvaamaan puimakoneen seulasta tehdyllä maskilla. Työn omalaatuisuudesta kertoo esimerkiksi se, ettei autoon ollut varsinaisesti piirustuksia, vaan se tehtiin niin sanotusti tuntumalta. Auton magneetto, sytytystulpat, taka-akselien laakerit, rasvapumppu ja renkaat oli ostettava muualta, mutta muut komponentit tehtiin itse. Alunperin autossa oli amerikkalaista tekoa ollut vaihteisto, mutta se on sittemmin 6 1940-luvun lopulla toteutettu tehtailijan vävyn itse suunnittelemalla vaihteistolla. Sisäverhoilut toteutti mietoislainen satulaseppä. Autoprojektissa mukana olleista neljästä miehestä yhdellä oli entuudestaan kokemusta auton ajamisesta. Kaksipaikkainen, pyöreämuotoinen auto pyrittiin valmistamaan mahdollisimman paljolti omatekoisesti. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Korvensuu 100 vuotta Mynämäkeläisessä Lindströmin maatalouskonetehtaassa rakennettu Korvensuuauto on suomalaisen autonvalmistuksen perustuskivi. Myös pyöräkoko on pienentynyt 16 tuumaan alkuperäisestä 28 tuumasta. Korvensuu-auton satavuotisen historian kunniaksi Uudenkaupungin automuseo järjesti Korvensuu-teemaisen kokoontumisajotapahtuman toukokuun alussa. Moottorin kampikammio toteutettiin kevytmetallivaluna, jonka kävi tekemässä kiertävä ammattimies. Ainoaksi jäänyt yksilö valmistui vapunpäiväksi 1913. M ynämäkeläisen tehtailija Frans Lindströmin maatalouskonetehtaassa päätettiin 1910-luvun alkuvuosina toteuttaa autonrakennusprojekti, eräänlaisena PR-tempauksena. Museo on auki sunnuntaisin kello 11?13.
Yksisylinterinen, 6,5-hevosvoimainen BMW R39 seurasi jatkumoa, ja sillä huristi 250-kuutioisten sarjan voittoon Josef Stelzer vuonna 1925. Järj. 90 vuotta BMW-moottoripyöriä Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta BMW:n ensimmäisen moottoripyörän esittelystä. Kiikun kaakun menestyvä yritys oli myös toimittanut bokserimoottoreita muille moottoripyörävalmistajille vuodesta 1920, joten omanmerkkisen moottoripyörän kehitystyö kävi järkeen. R32 oli siitä erityinen, että se oli jo alunalkaen kehitetty moottoripyöräksi . Järj. Jo tuo vuonna 1923 esitelty R32malli oli varustettu nelitahtisella, kaksisylinterisellä ilmajäähdytetyllä moottorilla. Moottoripyörien kehitystyö ja myyntimenestys johti merkin ennen pitkää autoteollisuuden pariin. BMW:n R32-malli kehitettiin muutamassa viikossa teknisen johtajan Max Frizin ja hänen tiiminsä käsin. siinä missä aikalaiskilpailjoiden tuotteet perustuivat enemmänkin polkupyörämäiseen perusrakenteeseen ja geometriaan. Tuohon asti BMW oli keskittynyt ilmailu-, meri- ja kuormaautojen moottoreihin, mutta vuonna 1919 solmitun Versaillesin rauhansopimuksen myötä saksalaisvalmisteisten lentokonemoottoreiden kehitys tyssäsi. Opastus perille. Kilpailijoihin nähden jämäkämmästä tuotteesta saatiin näin hinnoiteltua premium-tuote, vaikka periaatteessa pyörä oli muutoin varsin vaatimaton. Jo ensiaskeleista lähtien moottoriurheiluun haluttiin panostaa BMW-moottoripyörien kehitystyössä. R32-malli pärjäsi kilpailuissa hyvin, ja sitä seuranneessa 1924 esitellyssä R37-mallissa oli kevytalumiiniset venttiilinkannet ensimmäisenä moottoripyöränä maailmassa. Wanhat Masiinat Ry Osoite: Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki | Tiedustelut: Mika Lönnrot 050 517 2026 03/13 7. Pyörän 494-kuutioisesta moottorista saatiin irti 8,5 hevosvoimaa, ja pyörää kehuttiin tanakaksi, suorituskykyiseksi ja luotettavuudeltaan vaikuttavaksi. auto, 2. Wanhat Masiinat Ry Osoite: Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki Syötävää ja juota Parkkimaksu 2 E. Kilpailumenestyksen myötä myyntiluvut nousivat näinä vuosina Kuva: Stahlkocher/Wikimedia 1640 myydystä pyörästä melkein kuuteen tuhanteen. Ernst Henne voitti Saksan mestaruuden vuonna 1926 ja Targa Florio-kilpailun 1928, ja kansainvälisessä Six Days Trialissa BMWtiimille tuli voitto kotiin vuosina 19331935. Näiden lisäksi Henne sai pyöränsä kiihdytettyä ennätyksellisen hurjaan 216,75 kilometrin tuntinopeuteen vuonna 1929, joka on tuolloin ollut todella kova vauhti. Opastus Osoite: Kiljavan Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran piha-alueella 2.6.2013 klo 9-16 Syötävää ja juotavaa tarjolla koko päivän. Parkkimaksu 5. Henne sai sittemmin nimensä 75 muuhun nopeusennätykseen BMW-pyörän puikoissa. XII MASIINA MEETING ROMPETORI ROMPETORI & VIII MASIINA MEETING Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran piha-alueella 31.5.2009 klo 9?16. MA RO Nurmijärv Työtehoseur 31.5.20 MUSEOAJONEUVONÄYTTELY Syötävää ja juotavaa tarjolla koko päivän. Parkkimaksu 2 E. 500-kuutioisten sarjassa R37:lla saatiin Saksan mestaruudet vuosina 1924 ja 1926-29. kaksipyöräiset ja myyntipuolelle 4x6m 20?. Opastus perille
Ilmailumuseo sijaitsee Helsinki-Vantaan lentokentän tuntumassa, ja lähettyville 2014 avautuva ke8 häradan asema tuonee museoon vipinää. Museon kokoelmissa on nykyisellään 80 lentokonetta. Trafiikki-museot ry:lle myönnettiin 81 250 euroa museokaupan kehittämiseen sekä viestintään ja markkinointiin, ja Rautatiemuseon Säätiölle myönnettiin 66 600 euroa museon uuden hallin rakentamiseen. Radio- ja tv-museosäätiö saa 12 000 euroa mastojen kunnossapitoon ja Forum Marinum -säätiö 10 400 euroa Merenkulun opetuksen historia ?näyttelyyn. Taulukossamme esillä pienemmät valtionapusummat ja niiden saajat. -Suomen merimuseo 6 000 ? -Haapamäen museoveturiyhdistys 5 750 ? -Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistys 5 000 ? -Suomen Autohistoriallinen Seura ry 5 000 ? -Pohjoismaiden tie- ja liikennefoorumi 4 000 ? -Liikennesuunnittelun Seura ry 2 400 ? -Lahtis-Siipiratas Höyrylaivaseura ry 1 750 ? -Espoon Automuseo ry 1 600 ? -Pasilan konepajan Perinneyhdistys ry 1 550 ? -Pro Rautatie ry 1 400 ? -Porvoon Museorautatie ry 1 341? -Petäjäveden vanhojen viestintälaitteiden museon tukiyhdistys ry 1 110 ? -Turvallisuusmuseo kannatusyhdistys ry 1 110 ? -Helsingin polkupyöräilijät ry 1 000 ? -Vaasan Veteraaniautoseura ry 934 ? -Kouvolan Putkiradio- museosäätiö 519 ?. Kyseinen hanke käsittää Ilmailumuseon rakennusten ulkonäön uudistamisen ja perusnäyttelyn parantamisen. Alkuperäinen Detroit Electric meni nurin 1930-luvun lamavuosina, vaikka saikin historiansa aikana myytyä 13 000 autoa ja 1910-luvulla noin 1000 ajopeliä per vuosi. Nykyinen, myöskin Detroitissa majaansa pitävä yritys, perustaa autonsa Teslan tavoin Lotuspohjaista suunnittelua olevaan urheiluautokoriin, eikä lopputulos muistuta vanhaa Detroit Electriciä muutoin kuin nimellisesti. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Detroit Electric palaa maailmankartalle Liekö sähköautovalmistaja Detroit Electric vielä tuttu. Museon rakennukset ovat nykyisellään peräisin 1980-luvulta, ja niitä on tarkoitus laajentaa ja modernisoida. Monelle nimi yhdistyy Mummo Ankan sähkökäyttöiseen 1900-luvun alusta peräisin olevaan ajopeliin, vaikka nimenomaisen auton innoittajaksi onkin sittemmin tarjottu useampaa mahdollista valmistajaa, esimerkiksi Bakeria. Mediamuseo Rupriikki saa 18 000 euroa Mediapolku viestinnän historiaan -verkkoportaalin kehittämiseen ja Museorautatieyhdistys ry 16 820 euroa Jokioisten rautatien matkustajavaunun kopion rakentamiseen. No, joka tapauksessa Detroit Electric on taas nousussa uuden sähköautovalmistajan hankittua oikeudet nimeen. Toki Lotuksen Elise-perusrakenne on pian 20 vuotta vanha, eli ikää on jo silläkin. Tämä vuoden 1916 Detroit Electric on näytillä Brysselin Autoworld-museossa. Kuva: Asterion/Wikimedia Liikennealan museoille ja yhdistyksille myönnettiin valtionapua Liikenne- ja viestintäministeriö on huhtikuisella päätöksellään myöntänyt yhteensä 385 000 euroa eri liikenne- ja viestintäalan museoille, sekä 25 000 euroa liikennealan yhteisöille rakennushankkeiden ja muiden kehittämisinvestointien tukemiseen, ja tiedotustoiminnan sekä kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen. Tukea annetaan kaikkiaan 18 museolle ja seitsemälle yhteisölle, ja suurimman avustuksen saaja on Suomen Ilmailumuseosäätiö. Säätiölle myönnettiin 112 292 euroa Lentoon 2015 -hankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen. Oulun Seudun Mobilistit ry saa 42 534 euroa Oulun automuseon korjaustöihin sekä uudisrakentamiseen
erityisesti kiinnostavat isommat mallit ja telivedot (6x4/8x4) Ota yhteyttä: -renkaat 0400-666 875 / Jari Kauppila tai jari@kah-trucks.? Varaosat jo 60 vuoden kokemuksella numerosta 06-456 8800 kah@kah-trucks.? www.kah-trucks.? Meillä hyvä valikoima renkaita ja sisärenkaita myös entisöitäviin koneisiin. NDI Finland Oy e-mail: somero@somero-trading.fi 03/13 Ilvesjoentie 425, 61760 Ilvesjoki www.somero-trading.fi 9. Matka gondolibussilla kesti puolisen tuntia. TAPPEJA JA HOLKKEJA KAIVINKONEISIIN . 1980?2008 . Ei ihme, että verrattain edullisilla käyttömaksuilla ei käyttökustannuksia saatu kasaan. Laukkanen Oy Pyhällöntie 41, Lieto . Vaijeritien kannatintornit purettiin vuonna 1961. Deeren alkuperäisvaraosat ja lisävarusteet Myös vanhemmat ja erikoisemmat mallit, purkuosat, PartsCountry varaosat, JD oheistuotteet ja Castrol öljyt. Konehuolto T. Hillittömän näköinen, ilmassa kulkeva bussi jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi kulkupeliksi, sillä Mount Hoodin seudun teitä parannettiin piakkoin ja ihan tavallisia teitä pitkin kulkeva bussilinja oli käyttäjille halvempi: 50 senttiä matka, kun Skiway pyysi linnuntiestä 75 sentin hintaa. Puh. Bussilla ilmojen halki Laskettelusäät alkavat olla näin toukokuun helteissä ohi, mutta esittelyn arvoinen lienee kuitenkin tämä 50-luvun Skiway-bussi. 0500-226 028 www.konehuoltolaukkanen.fi OSTAMME! . Volvo-, Scania-, M-B-, Sisu-kuorma-autoja . PYÖRÄKUORMAAJIIN NOSTUREIHIN ym. Pintakarkaistua pyöröterästä määrämittaisena. WWW.AURAOSA.FI 0400 828 460 Bussit itsessään olivat Kenworthin T-216 -mallin koulubusseja, jotka kumpikin kasattiin tätä tarkoitusta varten kahdesta etupäästä . vm. Käytössä oli kaksi bussia, joiden kappalehinnaksi tuli 40 000 tuolloista dollaria. Stanley Kubrickin ohjaaman ja Jack Nicholsonin tähdittämän Hohto-elokuvan ulkolavasteena sittemmin toimineen Timberline Lodge -hotellin ja Government Camp -kohteen välillä Oregonin Mount Hood -vuoren tuntumassa kulki kolmen vuoden ajan erikoisvalmisteinen gondolibussi, joka oli nostettu vaijereiden varaan. Kummassakin päässä oli busseja varten ?laituri?. kääntyminen kun ei ollut mahdollista. Bussissa oli yhä moottori normaalilla paikalla, ja takapyöristä kulki veto vaijereilla kulkeviin pyöriin
Mikkeli St. Tapahtumassa palkitaan hienoin kilpapyörä ja paras retrohenkinen ajoasu. Mobilian museoajoneuvoT Mobilia järjestää perinteisen, picnic-henkisen museoajoneuvotapahtuman kesäkuun 8. Aura väärän vetotavan valintaan artikkelissa. Mielenkiintoista olisikin tietää, mikä on ollut Countyn osuus tämän takavetoisen traktorin valmistuksessa, kun yrityksen tavaramerkkinä ollut neliveto ei ole lopputuotteeseen päätynyt. Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi Lc Forssan auto-, mopedi-, mp- ja antiikkirompetori, Pilvenmäki Vaasan veteraaniautoseuran Roinamarkkinat Wanhat Wehkeet ja rompetori, Lempyyn Seurantalo Ranskalainen Visiitti Akaan Viialassa Päijät-Hämeen Rompemarkkinat, Jokimaan ravirata Rompetori, Wanhan ajan markkinat, kirpputori, Hiukanpiha Vanhojen autojen näyttely ja markkinat, Storen Värin piha- alue, Indola Auranmaan mopedi- ja ajoneuvoharrastajien rompetori, Nuortentalo KESÄKUU 8.6. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Uusi ilme Rautatiemuseolle Hyvinkäällä sijaitseva Suomen Rautatiemuseo on uusinut logonsa toukokesäkuuksi, museon 115-vuotisjuhlan kunniaksi. päivänä. Vuosittainen tapahtuma pidetään Mobilian ulkoalueella Kangasalla kello 10?14, ja alueella on paljon nähtävää ja koettavaa. Michel OldTimer Run, Visulahden matkailukeskus. Osoitteessa www.sa-kuva.fi on tarjolla yli 100 000 valokuvaa, ja erityisesti sodanaikaisista ajoneuvoista ja koneista kiinnostuneille se tarjoaa mielenkiintoista katsottavaa ja tutkittavaa. Forssa 18.5. Keskuspaikkana on Vaasan auto- ja moottorimuseo (Myllykatu 18), joka toimii myös lähtö- ja maalipaikkana tapahtuman noin 65 ja 32 kilometrin pituisille yhteislenkeille. Ajon jälkeen museolla on esillä vanhoja polkupyöriä, sekä käynnissä on rompetori. Tunnistettavalla punaisella höyryveturilla varustettu logo on aikaisempaa näkyvämpi, ja sen käyttöönoton myötä myös Rautatiemuseon nettisivut uudistetaan ennen kesäkautta. Logon on suunnitellut hyvinkääläinen Intro Design. Retrokilpurit 2013 vaasassa Vaasassa 25. Oulu 26.5. Kokkola 26.5. Vaasa 18.5. Vuoden ensimmäisessä Vanhat Koneet -lehdessä esitelty TEG-metsäkone ei lopulta ollutkaan County-pohjainen, vaikka koneessa ollut valmistajalaatta antoi niin ymmärtää. Esimerkiksi traktoreita ja kuormaautoja löytyy mielin määrin tunnistettavaksi, ja kuvat on päivätty. Korjausta metsäkoneesta Aina voi oppia uutta . vaikka kantapään kautta. Lempyy 18.5. Yleisöä kuljetetaan vanhoilla linja-autoilla, ja Vanhat Velot ry:ltä tuodaan paikalle isopyöriä ajonäytöstä varten sekä vanhoja fillareita koeajettavaksi. Isopyörän lisäksi kokeilemaan pääsee ainakin tandemia ja nojapyörää. Ekoautoilijat ry:ltä puolestaan tuodaan paikalle häkäpönttöautoja. Mobilialle tutulla tavalla, vanhoilla tietyökoneilla pidetään työnäytös, ja vanhoilla kaksipyöräisillä järjestetään ajonäytöksiä: historiallista motocrossia ja mantsaa. Mopojen lisäksi esillä on vanhoja TT-pyöriä, ja niillä pidetään ajonäytös legendaaristen Eläintarhan ajojen päättymisestä kuluneen 50 vuoden kunniaksi. 10 Puolustusvoimien kuvat netissä Puolustusvoimat on avannut kuva-arkistonsa vapaasti selailtavaksi internetiin. toukokuuta järjestettävä Retrokilpurit 2013 on perinteinen vanhojen kilpapolkupyörien valtakunnallinen kokoontumisajo. Tapahtuman tarkoituksena on koota yhteen yli 25 vuotta vanhat kilpapyörät ja niiden harrastajat ei-kilpailuhenkisen ajelun ja rennon yhdessäolon merkeissä. Viiala 25.?26.5. Sorsakoski Rompetori ja Vanhat Vehkeet -tapahtuma 8.6. Kangasala Mobilian museoajoneuvotapahtuma 8.?9.6. Jämsä Suur-Jämsän perinnepäivät & ajot 15.6. Järvenpää Perinne Pörinät 2013, Rantapuisto (sirkuskenttä) 15.6. Karkkila Rompetori Harjunkentällä 29.6. Lahti 25.?26.5. Tuo merkintä johti toimittajan väärille jäljille ja sitä myöten myös Tapahtumakalenteri Toukokuu 18.5
Viimeiset neljä vuotta olemme kasvaneet vähintään +30% vuosittain. Pysyt sovituissa aikatauluissa sekä haluat kehittää osaamistasi jatkuvasti. Tarjoamme vauhdikasta työtä mielenkiintoisten koneiden keskellä ja kilpailukykyisen korvauksen ajastasi. GM SUMMERMEET SAPPEE PÄLKÄNE GM-CRUISERS MOPAR MEET 2013 LOMA- JA KOKOUSHOTELLI HEIMARI RISTIINA FMA 43. KV KOKKO-TREFFEN (MP) SAUTINKARI HIMANKA 040 -554 7063 8.6. KANSALLISEN MUSEOAJONEUVOPÄIVÄN PÄÄTAPAHTUMA KLO 11-14 MOBILIAN AUTOKYLÄ KANGASALA 044- 090 66461 PIENOISMALLIPÄIVÄ KLO 11-16 VEHONIEMI KANGASALA 03-376 7795 IV MAISEMATIE.FI-AJELU NOKIA-HÄMEENKYRÖ KLO 17 KOKOONTUMINEN NESTE NUIJAMIES NOKIA 050 -310 0899 SUUR-JÄMSÄN PERINNEPÄIVÄT & AJOT SUUR-JÄMSÄN MOOTTORIKLUPIN RATA POMONA JÄMSÄ 050 -322 0160 ROMPETORI JA VANHAT VEHKEET KLO 9 -16 SORSAKOSKENTIE 12 SORSAKOSKI MRHOKEMA@GMAIL .COM MUSEOAJONEUVONPÄIVÄ VAASAN VETERAANIAUTOSEURA TURKU CRUISING METSÄMÄEN RAVIRATA TURKU HELSINKI BIKE SHOW TAIVALSAAREN KENTTÄ HIETANIEMI HELSINKI MODIFIELD MOTORCYCLE ASSOCIATION OF FINLAND, ALIENS MC ISO LÄNSI-UUSIMAA CRUISING TANHUHOVI LOHJA . Osaat pukea tietämyksesi ja alan kiemurat mukaansa tempaavaksi luettavaksi. ROMPETORI KLO 9 -15 TANHUHOVI LOHJA 050 -320 8484 ROMPETORI JA WANHAT WEHKEET-NÄYTTELY KLO 9 -15 KYLÄSAARENKOULU MÖRTINTIE 4 PORI 0400 -226 234 8.-9.6. PERINTEINEN ROMPETORI OULUN AUTOMUSEO OULU POWERPARK WEEKEND ALAHÄRMÄ 020 743 0750 9.6. AHS:N 9. Tiimiimme kuuluu tällä hetkellä 19 kokopäivätoimista sekä iso joukko avustajia. Tutustu lehtiimme: www.raskaskalusto.fi www.vanhatkoneet.fi www.isotkoneet.fi www.tuning.fi Lähetä hakemuksesi työnäytteineen: rekry@viipalemediat.fi tai perinteisellä postilla: Viipalemediat Oy / Rekry PL 350, 65101 Vaasa MOBILIAN AUTOKYLÄ KUSTAA KOLMANNEN TIE 75 (KISARANTA), KANGASALA PUH. Pääpaikkamme on Vaasassa, mutta tuotteemme ovat valtakunnallisia. FACEBOOK/MOBILIA.FI. TORPARRIAN TENHOLA SPORTCAR BREAKFAST CLUB MOOTTORIKAHVILA NIKKILÄ SIPOO HEMA SHOW . (03) 3140 4000 . 8.-9.6.2013 LÄHDE LIIKKEELLE OMAN AUTOTALLISI AARTEELLA! MUS-3O KANSALLINEN PÄIVÄ MUSEOA JONEUVO 7.-8.6. SAHK:N VALTAKUNNALLINEN RETKEILYAJO HÄMEENLINNAN SEUTU HÄMEEN MOBILISTIT 7.-9.6. CCOF SUMMERMEET (CADILLAC) HIMOS JÄMSÄ CADILLAC CLUB OF FINLAND XVI LOHIRANNAN ROMPEPÄIVÄT JA SUVIAJOT LOHIRANNAN LOMAKYLÄ SUKEVA 044- 088 3988 OLETKO RAUTAINEN OSAAJA? Etsimme laajaan ja asiantuntevaan avustajakaartiimme konealan erikoisosaajaa. Toivomme sinun olevan aidosti kiinnostunut työkoneista ja maanrakennus- sekä metsäkonealasta. YOUNGTIMERAJOT 0400 -317 082 MUSEOAJONEUVONPÄIVÄ DYNASET OFFROAD AREENA YLÖJÄRVI MANSEN MASINISTIT KESÄHEIKKI MOBIILIMÄEN PIHA-ALUE HITSARINKATU TURKU 02-238 5775 KATSO AJANTASAINEN TAPAHTUMAKALENTERI: WWW.MOBILIA .FI Viipalemediat Oy on tekemisen meininkiin sitoutunut pienkustantaja. HARRASTEAJONÄYTTELY VOIMAKATU 1 LOIMAA 040-585 7397 HARRASTEAJONEUVOTAPAHTUMA RAGNAR GRANITIN AUKION P-ALUE RIIHIMÄKI RIIHIMÄEN HOT ROD ASSOCIATION OPEL-HARRASTAJIEN KESÄTAPAHTUMA KLO 9 -15 TEOLLISUUSTIE 7 HARTOLA AUTOLIIKE RAIMO ASIKAINEN 040 -715 1765 AHS:N 24. WWW.MOBILIA.FI
12
YÖLINJAN SANKARI SCANIA-VABIS L75 SUPER ?60 Scania-Vabiksen ?Seitenviitonen. Linjakilpi puolestaan kertoi, millä linjalla oltiin liikenteessä. Teksti ja kuvat: Iikka Kekko Kuopio 13. oli 60-luvun alussa erityisen mielekäs työkalu pitkillä rahtilinjoilla. Öisellä maantiellä sen tunnisti muista vastaantulijoista ohjaamon yläkulmissa olevista kulmavaloistaan
Se on paljon, vielä kymmenen vuotta sitten näistä lukemista nähtiin unta. Kyllä nyt kelpaa. Pynnösen kuljettaja ottaa kiitotirsoja rattia vasten, sillä matka on pitkä ja tie kivinen. Lahdessa Vabis pysähtyy Kärpäsenmäen alla olevan Gulfin eli Jaskan baarin eteen. Polttoainetta valuu tankkiin jokaisella Kesoilin tankkauskolikolla 50 litraa kuun ja neonkyltin loisteessa. Seuraavaksi kuppi kahvia Heinolasta Unioninmäeltä ja Lahden läpiajot. Rekkavalo eli kulkurin iltatähti loistaa himmeästi illan hämärtyessä ja vastapestyn vetoauton pölykapselit 14 kimaltelevat vastaantulijoiden valokiiloissa. Forssan Autokeitaan yöbaarin jälkeen alkaa loppukiri, tasaista ja suoraa tietä tylsine peltoaukeineen. Reissun tiukin mäki on Heinolan ja Vierumäen välillä oleva Evätmäki, jossa kädet käyvät vaihdekepeillä useampaan kertaan. Yöbaarin myyjä näkee jälleen tutun valvoneen silmäparin tiskin takana. Kahvinmaku suussa maantie maistuu jälleen, ja vastaantuleva Joensuun Kiitoautojen Pulloposki-Scania saa vilkulla tervehdyksen yöhön. SCANIA-VABIS L75 Kuljettajien mielestä puurunkoinen ohjaamo oli teräksistä mieluisampi. N uori rahtimies ei ole pysyä nahoissaan työntäessään linjakilven tyhjälle puolelle läpikuultavaa Turku-kylttiä toisella puolella jo olevan Kuopio-kyltin vierelle huhtikuisessa alkuillassa. Mikkelissä olisi mahdollista käydä vielä kahvilla ennen puoltayötä rautatieaseman kahvilassa. Kierrokset vedetään loppuun asti ennen kuin vaihdetaan isommalle vaihde kerrallaan. Nokkamallin Scania-Vabis kiitää tiellä ilmavirran yrittäessä tarttua tiukasti pressutettuun avorekkaan. Seuraavaksi taaemmasta vaihdekepistä iso kolmonen. Viitostien risteyksessä käsi käy molemmilla kepeillä ja kierrokset nousevat, kun kiitolinjan nokka kääntyy valtatielle. Konepellin alla käydä rohisee tyhjäkäyntiään Scanian kymppilitrainen kuutoskone. Mäki mennään kierroksilla kaistojen väliin jäävän kirkon ohi. Huhuja on tosin kuultu, että Lähemäkeenkin avattaisi yöbaari. Vihantasalmessa pyörät pysähtyvät Kesoilin dieselmittarille. Päivät ovat jo jatkuneet kevään myötä, mutta aurinko laskee lopulta nopeasti iltakahdeksan maissa. Vieressä käy myös tyhjäkäyntiään Hämeenkiidon Lahti?Kuopiovälin Volvo Titan lastinaan oululaisen leipomon leipää. Kävelyvauhtia ylös ja pressut hulmuten alas. Juha ?Watt? Vainion laulun sanat ovat suoraan elävästä elämästä: ?yössä kylät läpi jyrään melkein nolottaa?. Tuolloin ei lähdetty ammattioppilaitokseen lukemaan logistiikan perustutkintoa vaan notkuttiin muun muassa paikallisen Peso & Siilin kuljetusliikkeen. Tunti Turkuun ja perillä parin tunnin unet punkalla ennen uutta päivää kuorman purkuineen ja lastauksineen. Apumiehestä kuljettajaksi Kohta 45 vuotta on kulunut siitä, kun kuopiolainen Hessu Halonen aloitteli kuljettajan uraansa. Tienvarressa on parkissa vastaavanlainen Raine Pynnösen Helsinki?Oulu-välin Seitenvitonen Kanikka, järjestysnumeroltaan 4. Sitten valkopäisestä vaihdekepinnupista kolmoselle. Maskissa oleva punapohjainen Super-merkki paljastaa moottorin turboahdetuksi 195-hevosvoimaiseksi. Savon Dieseliltä ajoparin kanssa omilla rahoilla ostetut lisäkaukovalot syttyvät valaisten kuivaa asvalttitietä. Myös omilla rahoilla ulkomaille ajavalta kollegalta hankittu Blaupunkt Frankfurt -radio tuo piristystä pitkään iltaan Tapio Rautavaaran laulaessa yölinjan kuljettajasta: ?on mulla raskas työ ja pitkä yö, kun ajan vain, yölinjallain?. Mikkelin läpiajo on yksi etappi matkalla. Porrassalmenkadulle vasemmalle ylämäkeen käännyttäessä käyvät molemmat kädet vaihdekepeillä yhtä aikaa, minkä jälkeen valkoinen norsunluuratti pyörähtää vielä pari kierrosta rekan taittuessa mukulakivikadulle. Avorekassa on kappaletavararahtia Turun Kiitoliikenteen terminaaliin, jossa purku on heti aamulla, joten tie kutsuu kulkijaa. Kuopiosta Turkuun 1969 Kakkonen jo silmässä rämpsähtää mekaaninen käsijarru pois päältä kuutoskoneen raklatuksen voimistuessa
Tuolloin apumiehiä kulki mukana myös pidemmilläkin linjoilla, joilla ei ollut lainkaan tavatonta, että kuljettaja kömpi jo alkumatkasta punkalle nukkumaan ja kansakoulua päivät käyvä innokas apumies siirtyi ratin taakse. Intoa uhkuva rekkamiesalokas pääsi näin lähemmäs totuutta ja kuljettaja sai levätä. Halonen kertoo hauskan tapahtuman Heinolasta, jossa yöllä oli juuri meneillään erikoiskuljetus. Raskas kone oli jouduttu ottamaan pois lavetilta ja ajamaan erikseen sillan yli. Hän muistaa, kuinka Peso & Siili hankki uusia ja hyviä autoja joista muutamat olivat olleet Scan-Auton esittelykäytössä vetäen tyylikästä esittelyperävaunua, jonka esittelimme tämän lehden numerossa 8/2012. Poliisi oli pysäyttänyt alaikäisen ja ilman korttia ajaneen Halosen antaakseen tälle neuvoja vallitsevasta liikennetilanteesta. Päivisin kuljettajat kävivät purkamassa isompia eriä suoraan asiakkaille ja lastaamassa vastaavasti isompia lähteviä eriä kyytiin. Opintosuunnitelma muokkautui innokkuuden mukaan. Linja-autojen varusteista haettiin usein mallia kuorma-autojenkin ehostamiseen, mistä esimerkkinä punamusta linja-autoplyyssi. 15. Kiitoliikenteelle puolestaan tuli enemmän käytettyä kalustoa, joka toki pidettiin hyvässä kunnossa. Kuopiosta ajettiin tuolloin esimerkiksi Tampereelle, Helsinkiin, Turkuun ja Ouluun, jonne Kiitoliikenteellä oli linjaluvat. Tuolloin kappaletavararahtia kuljettavat autot liikkuivat yöllä. Päivällä terminaaliin kerätyt tavarat lastattiin päivän päätteeksi oikean suunnan autoihin, jotka kuljettivat ne aamuksi määräpaikkakunnan terminaaliin. Ääntään möristäen ja aikuisemmaksi tekeytyen oli tilanteesta selvitty ilman ongelmia. Lopuksi auto täytettiin kappaletavaralla, minkä jälkeen öinen tie kutsui jälleen kulkijaa. Halonen muistelee, että Kiitoliikenteen aikaan Kuopiosta lastattiin esimerkiksi Saastamoiselta levyä, Sasmoxilta talokuormia, Nilsiästä kvartsihiekkaa ja Savon Sellulta Fluting-rullia sekä Lihakunnalta lihaa, joiden lisäksi terminaalilta tuli pienempää kappaletavaraa. 03/13 Valkoinen norsunluuratti ja harmaa peltinen kojelauta kromikehyksisin mittarein ja valkoisin katkaisimin olivat 60-luvulla arkea, nykyään jopa juhlallista. Joskus kuljettajaa vaihdettiin vauhdissa, kun nähtiin poliisin pysäytysmerkki: kaukovalot häikäisivät sen verran pysäyttäjää, ettei kuskin vaihtoa lähestyvässä autossa huomattu. Kuopiolaiset rahtia kuljettavat kuljetusliikkeet, Peso & Siili, Puijonkyyti ja sittemmin Kuopion Kiitoliikenne, tulivat Hessulle varsin tutuiksi 60-luvun lopulla. terminaalilla ja saman yrityksen Esso-huoltoasemalla, josta löytyi kesätöitä nuorelle automiehelle ja josta lähdettiin apumieheksi niin kaupungin ympäristöön kuin pidemmillekin reissuille. Nämä liikkeet käyttivät samanlaisia Seitenvitosia Scania-Vabiksia kuin mitä hänen kunnostamansa auto edustaa. Kiitoliikenne oli puolestaan Turkulaisen Kiitoliikenne Helbergin Kuopion toimipiste ja terminaali, jonne Halonen siirtyi kuljettajaksi saatuaan ajokortin
Auto syttyi palamaan akkujen oikosulusta johtuen 70-luvun puolessa välissä. Nykyinen KOE?34 Otin Turbolla tämän, Hessu toteaa nykyisestä Seitenvitosestaan huumorinpilke silmäkulmassa, kuten automiehet aikoinaan kommentoivat valitessaan turbomoottorilla varustetun auton. Kymppilitrainen rivikuutonen antoi kyytiä 195 hevosvoiman edestä. Käsijarru ottaa vaijereiden välityksellä takapyöriin. 16. Suomessa kyseiset varusteet olivat hinnoissaan eikä ollut mikään itsestäänselvyys, että isot kuljetusliikkeet niitä olisivat autoihinsa hankkineet. Kuplavolkkarin pölykapseli myös oli näyttävän näköinen varuste, kun se laitettiin etupyörännavan päälle. Tilauksesta Be-Ge rakensi vielä pidempiä ja korkeampiakin ohjaamoita. Be-Gen puurunkoinen ohjaamo oli kuljettajien mielestä mukavampi kuin vastaava teräsrunkoinen ohjaamo, jota pidettiin kylmänä ja meluisana. Hessu muistaa, että auto oli kaikin puolin hyvässä kunnossa ja siisti peli, johon oli asennettu muun muassa työkaverin kanssa ostetut lisävalot ja Blaukkarin radio. Aikaa nukkumiseen jäi yleensä pari tuntia aamuyöstä. Alkuperäinen KOE?34 Hessu Halosen ensimmäinen oma ajokki Kiitoliikenteellä oli väriä lukuun ottamatta lähes kuvan kaltainen ScaniaVabis L75 Super. eli koko vanteen peittävän bussinkapselin. Niin teki Heikkikin muutamaa vuotta myöhemmin pysyäkseen ajan hermolla. Kyseinen KOE?34-kilpisen Vabiksen tarina päättyi Lahden ja Vierumäen välillä olevan huoltoaseman, Tuulantuvan pihaan. Tuolla tunnuksella varustettu L75 oli juuri se Heikin ensimmäinen kuittiauto. Volkkarin kapseli nimittäin kävi juuri pyöränpulttien väliin pysyen siinä napakasti. Aikansa huikeinta rahtiauton koristelua oli, kun joku laittoi etupyörille ?Kutterinkapselit. Puu- ja metallirunkoisia ohjaamoita valmistettiin 60-luvun alkuvuosista muutaman vuo- den ajan yhtä aikaa, kunnes ScaniaVabis osti oskarshamnilaisen Be-Gen ohjaamotuotannon vuonna 1966 ja toi heti kohta sen jälkeen vain Scaniaan suunnitellun teräsohjaamon. Muita lepo-ohjaamomalleja olivat 1600, joka siis oli vielä 15 senttiä Heikin Scanian ohjaamoa pidempi, sekä 1080, jossa ei ollut varsinaista vuodetta eikä pientä sivuikkunaakaan. Kyseinen yksilö oli ostettu Kiitoliikenteelle Löfgrenin Mansalta Nurmijärveltä. Teräsrunkoisia BeGejä toimitettiin muun muassa Ruotsin Tielaitokselle sen ollessa yksi pakollinen varuste heidän käyttämissään autoissa jo tuolloin. Vabiksen keulalla oleva KOE?34-rekisterikilpi on muisto Kiitoliikenteen ajoilta. Be-Gehän oli toimittanut itsenäisenä tehtaana ollessaan ohjaamoja eri autonvalmistajille ja maahantuojille. Sillä erotuksella, että tämä nykyinen auto on varustettu suomalaisittain harvinaisella Be-Ge 1450 -hytillä, mikä tarkoittaa että takaseinän ja tulipellin väli on 1?450 milliä. Yleisin meillä käytetyistä lepohyttimalleista oli 1350-malli jossa oli lähes samanlainen neljännesympyrän muotoinen takasivuikkuna
Käsijarru on puolestaan räikkämallia, jota räikätään noin viisi kertaa ennen kuin vetopyörät ovat tiukasti lukossa. Nykyinen KOE?34 on ollut uutena Ruotsissa, kuten Scaniat yleensäkin valmistuttuaan, mutta tämä yksilö on myös toimitettu synnyinmaassaan toimineen kuljetusliikkeen käyttöön. Samassa yhteydessä D10/DS10moottorit jäivät tuotannosta ja ne korvattiin D11- ja DS11-moottoreilla. Hatarien tietojen mukaan sillä olisi vedetty uutena jonkinlaista bulkkivaunua. Ohjaamon pääväriksi Heikki valitsi harmaan, jota höystettiin ajalleen tyypillisillä kikoilla maalaamalla lokasuojat ja puskuri mustiksi. Lisäksi maski, konepeiton sivu, ajovalojen ympärykset sekä lokasuojan ja vanteiden reunat maalattiin kermanväriseksi. Niin jarrut kuin moottorikin ovat olleet auki ja saaneet uutta osaa 03/13 sisuksiinsa. Puurunkoinen ohjaamo oli säilynyt runkonsa osalta kohtuullisen hyvässä kunnossa pohjaa lukuun ottamatta, mutta peltiä saatiin begeläiseen toki hitsailla. Heikin auto on varustettu ohjaustehostimella, joka tuolloin oli vielä lisävaruste. Halosen Hessu tutulla paikalla Seitenvitosen ratin takana. 75-malli on varustettu DS10-moottorilla. Tunnuksen taakse on kätketty seuraavanlaista faktaa: 6-sylinterinen ja 10,26-litrainen ahdettu dieselmoottori, josta on luvattu 195 hevosvoimaa 2?200 kierroksella minuutissa. Vielä autosta uupuvat 75-merkit konepeiton sivusta on korvattu toistaiseksi 76-mallin merkeillä. Hessun autoa katsellessa ja hänen tarinoitaan kuunnellessa ei ole vaikea tehdä mielikuvitusmatkaa aikaan, jolloin hytin runko oli puuta mutta rekkamiehet terästä. SCANIA-VABIS L75 S46 VUOSIMALLI 1960 MOOTTORI Scania-Vabis DS10, 6-sylinterinen ahdettu dieselmoottori, teho 195 hv /2?200 rpm, iskutilavuus 10?260 cm3 VAIHTEISTO 10 vaihdetta, 5-nopeuksinen perusvaihteisto sekä puolittaja omalla vaihdekepillä OHJAAMO Be-Ge 1450 makuuohjaamo. ALUSTA Akseliväli 4?600 mm, täyspaineilmajarrut, mekaaninen käsijarru takapyöriin, kokonaispaino 15 tonnia OMISTAJA Heikki Halonen, Kuopio Yleisimmin Suomessa käytetyt Be-Gen makuuohjaamot olivat 10 senttiä lyhyempiä, eron huomaa hieman pidemmästä hytin takakulmasta. 17. Heikki sai tiedon autosta edesmenneeltä kaveriltaan Teuvo Vuortiolta, jonka kanssa auto käytiin hakemassa Ruotsista 2000-luvulla. Suomessa Scania on käyty kauttaaltaan läpi useamman vuoden kestäneen kunnostuksen aikana. Vaihdekeppejä on kaksi: toisessa on viisi perusvaihdetta ja toisessa puolittaja. 75 oli tuotannossa Södertäljessä vuodesta 1958 vuoteen 1963, jolloin sen korvasi 76-malli. Vapaastihengittävästä mallista hevosia löytyi 165 kappaletta. Osa ohjaamosta verhoiltiin aikakaudelle tyypillisellä linja-autoplyyssillä
Mutta kyllä T?ekkoslovakiassa muitakin malleja tehtiin. Luopa 18. HARVINAISEN HYVÄ NELIKKO-ZETOR ZETOR 3045 ?64 Mielikuva vanhasta Zetorista on yleensä se keltavihreä kaksvitonen, joita Suomessakin nähtiin aktiivikäytössä melko tiheästi, nykyisestä harrastusviehtymyksestä puhumattakaan
19
Monella olisivat entisöintihaaveet saattaneet jäädä raadon nähdessään ajatuksen tasolle ja siitä unholaan. Oli kaksisylinterisellä dieselillä varustettu 2011, kolmisylinterinen 3011 ja luontevana jatkona nelipyttyinen 4011. Kone kuntoon ja sillä selvä. Harppaus eteenpäin Siinä missä Zetor 25 oli saanut alkunsa sotien jälkeen, oli 3045 jo liki 15 vuotta tuoreempaa tekniikkaa. Unified Range eli jotakuinkin suomennettuna Yhdenmukaistettu Valikoima piti sisällään aluksi kolme erilaista mallia, jotka erosivat eniten moottoreil- taan. Esimerkiksi etuperä kärsi vakavasta osakadosta. Kyseessä on todellakin harvinainen laite . Ympyrä sulkeutuu tässä vaiheessa siten, että palaamme Jussi Kantin omistaman nelivetoisen, kolmisylinterisen yksilön pariin. Lähes tuhoon tuomittu Kuten jo alkumetreillä mainittiin, eivät lähtökohdat Zetorin ehjäämiseksi saati sitten tehdasuutta vastaavan yksilön luomiseksi olleet kovinkaan auvoisat. Se oli päätynyt jopa kahteen otteeseen saman purkuosakauppiaan hoiviin ja sitä mukaa palikkaa oli kadonnut maailman tuuliin. Jussilla on kuitenkin hyppysissään taito elvyttää toivottomimpiakin tapauksia, ja niinpä työhön käytiin turhia kursailematta. ZETOR 3045 Teksti: Juha Pokki Kuvat: Tuukka Erkkilä On oikeutettua sanoa, että Zetorista tuli pienintäkin yksityiskohtaa myöten uutta vastaava. niin harvinainen, että Suomeen niitä tuotiin aikanaan tasan yksi kappale. Tämä vuoden 1964 mallia oleva traktori on nykyään luopalaisen Jussi Kantin omistuksessa. Molem-. Näistä kaksi viimeistä oli mahdollista saada myös nelivetoisena, jolloin mallinumerona oli joko 3045 ja 4045. Uusi traktori tunnusti työnimeä tai pikemminkin sarjatunnusta UR-I. Aikanaan traktori oli varsinaisesta palveluksesta poistuttuaan viettänyt melkoista kiertolaisen elämää lähinnä osanluovuttajana. Olihan siinä paljon yhteistä hyvää Zetor 3011:n ja myöhemmän 3055:n kanssa, joten hyödyntäminen näiden hieman yleisempien mallien osapuutteisiin oli ilmiselvää. Harvinaisuus oli vähällä kuolla tässä maassa suorastaan sukupuuttoon, niin huonossa kunnossa se hankittaessa oli. Lopputuloksena oli se, että kun traktori tai pikemminkin sitä muistuttava torso sitten Jussin huomaan päätyi, ei siinä käytännössä toimivaa kokonaisuutta ollut. Alkusysäyksen jälkeen Kun Zetor-pähkinää alettiin sitten puremaan, oli toisinaan hyvinkin onnekkaiden sattumien aika käsillä. Tällaista näkyä ei moni ole aikanaan tässä maassa päässyt todistamaan. 20 S yy siihen, että monen koneista kiinnostuneen tai muuten vain niiden kanssa tekemisiin joutuneen henkilön verkkokalvolle ja muistin syövereihin piirtynyt kuva Zetorista on vihertävä, johtuu markkinoista. Zetor 25 oli Suomessa suvereenisti yleisin malli tätä t?ekkitraktoria ja niinpä muut tehtaan tuotteet jäivät vähemmälle siinä maisemassa, missä traktoreita tavattiin. Yksi näistä vähemmän tavattuja traktoreita on Zetor 3045