Perkinshistoriaa KONEMIEHEN PALVELEVA TAVARATALO TARJOAA • Traktorin varaosat sekä vanhoihin että uusiin merkkeihin • Maatalousja yleistarvikkeet • Auran kulutusosat kaikkiin merkkeihin • Maanmuokkauskoneen osat • Laaja valikoima ammattitason työkaluja • Monipuoliset auto-, maalaus-, ja yleiskemikaalit • Valaisimet, majakat ja heijastimet • Lelut, pienoismallit, lahjatavarat ja paljon muuta Nämä kaikki näppärästi netistä WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! Fordin 4-sylinteriset puolimoottorit turbolla tai ilman alk. 3.500€ Kätevästi netistä! Kotiovelle! Tehdasuusi! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 02/2015 • Hinta 8,90€ TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 36 2 / 2015 • Allis-Chalmers B • BM-V olvo 840 • Cleveland Model 140 • Scania LB80 • Sisu K-26 SU • T akra • Zetor 7011 Juhamatti Henttosen BM-Volvo 840 ‘70 UUDENVEROINEN Monipuolinen monitoimimies JOKELAN ISÄNTÄ Harrastetraktori, joka ei työtä pelkää ZETOR 7011 TAKRA ‘53 745000-1502 • P AL VKO 2015-18 6 41 48 87 45 00 03 15 00 2 Viipale mediat S UO M A LAI ST A TYÖTÄ – M ADE IN F IN LA N D
Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. 4490 Tilaa lehti kotiin kannettuna: www.suomenhistoria.. Sähköposti info@trailerikeskus.fi . numer o • 1/2015 Suomen Historian 1. 03-2251 948 (avoinna ma-pe 8.30-16.00) Viipale mediat neuvolaan Suomen lapset Näin syntyi suomalainen neuvolajärjestelmä Suomen Historian 1. /suomela tai soita tilaajapalveluumme: puh. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Myynti: Sastamala Majava Group, 0400 598150, 040 1893077 Karhula Neste Kotka, 0400 552416 Turku Mantools, 0400 875526 Mikkeli Kärkimerkit, 0400 826957 Jyväskylä Mantools, 0400 875526 Pieksämäki Metsä-Säämänen Oy, 0500 373 420 Isojoki Rautakortes, 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan, 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice, 0500 366849, 0500 366848 Joensuu Maxlift Oy, 050 305 4143 Kaavi Rautia K-Maatalous 0400 792268 Kuopio Agrok Center 0400 792268 Oulu JL Machine Oy, 0440 381240, 0440 381244 Uutuuslehden löydät myös Lehtipisteistä kautta maan 17.3. Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. CLMalumiinirampit. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. 24,90€ Tutustumistarjous!. 64,90€ tai 8 numeroa + avaimenperä Tilaajalahjaksi upea metallinen Suomi-av aimenper ä! (arvo 14,90€) Sota-aika • Tekniikka • Muotoilu • Rikokset • Henkilökuvat • Jälleenrakennus • Yhteiskunta Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä 1990 3 numeroa + avaimenperä ovh. 0400 972 413. numero Hinta 8,90€ UUTUUSLEHTI! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ SOTAMUISTOT MAANTIELLÄ RIKOSTARINA SOTA-AJAN ARKI Kahvin salakuljetusta 40-luvun Lapissa Arvi Mäkisen raskas seikkailu Hollikyyti ja kestikievarit helpottivat matkantekoa 6 414887 400190 1 4 7 74 00 19 -14 07 PAL VKO 2014-50 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Sähköansoja rouvalle HENKILÖKUVA Olavi Virran tarina ovh
Eikä ihme, sillä muutama vuosikymmen sitten maatilan yleistraktorin virkaa teki 60-hevosvoimainen takaveto. 3 02/15 Pääkirjoitus. PERKINSSIN DIISSELI Meitä tekniikasta ja vanhoista ajoista kiinnostuneita on moneen lähtöön. Vaikka nippelitietoa ei muistilokeroistani paljoa löytynytkään, niin mielikuvia ja muistoja kuitenkin. Itselleni kävi näin viimeksi silloin, kun avustajamme ehdotti historiikki-tyyppistä artikkelia Perkinsistä. Kaveri yritti vakuutella moottorin järkevyyttä taloudellisilla seikoilla, mutta ammattikouluikäisiin nuoriin sellainen perustelu toimi aika kehnosti. Minkäs sille toisaalta mahtaa, kun luonne on sattunut sellaiseksi, että kaikki paukkuva ja pörisevä kiinnostaa aivan tavattomasti. Joillakin kiinnostuksen kohde on hyvin tiukasti rajattu, ja sitä kautta vuosien aikana kerätty kokemus tiivistyy tietyn merkin tai jopa yksittäisen mallin ympärille. Nykyajan ihminen on paremmin suunniteltu ja pidetty kuin vanhaan aikaan. Vaikkei aina uskoisi, sielun ja ruumin vaurioita on meissä vähemmän kuin koskaan. Mika Rassi toimittaja Tekijältä Joskus käy niin, että törmää jatkuvasti johonkin aiheeseen, josta ei kuitenkaan lopulta tiedä yhtään mitään. Itse kuulun siihen toiseen ryhmään, jonka tiedot ja taidot ovat pikemminkin yleispätevää laatua. Kuudetta vuosikymmentä salaojia kaivanut Ahti Palonen todistaa traktoreiden painon kolminkertaistuneen hänen työuransa aikana. Syystä tai toisesta maineikkaan moottorivalmistajan vaiheet ovat jääneet varsin etäisiksi ja jäin mielenkiinnolla odottelemaan artikkelin saapumista toimitukseen. Kehitys ei siis tarkoita sitä, että mikään muuttuisi. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Koneet ovat parissa sukupolvessa kehittyneet valtavasti. Sama iänikuinen äimistelyn aihe tuli taas mieleen lehtemme tämän numeron jutuista. Sellaisiakin dieselöintikohteita oli, joita ainakin minun oli hiukan vaikea ymmärtää. Ei kuulemma kannattanut ottaa, kun sellainen moottori kuluttaa niin paljon bensiiniä. Kun huomiota ja intoa suuntaa moneen eri suuntaan, niin muistiinkin tallentuu vähän sitä ja hiukan tuota, mutta tuskin paljoakaan aivan perin pohjin selvitettyä. Se saa kunnon ruokaa, sen on turvallisempi työskennellä, se elää pidempään. Nykyään taitaa naapurin tädin kauppakassissakin olla liki tuplasti hevosia. Sellaistakin sattuu, että törmää vuosikymmenien aikana lukemattomia kertoja johonkin aiheeseen, mutta siitä huolimatta kertyneet tiedot siitä ovat hyvin lähellä nollaa. Niistä päällimmäisenä tulee mieleen ammattikoulukaverin auto. Mutta annas olla. Olihan Perkins aikanaan monen pakettija henkilöauton voimanlähteenä, oli kyse sitten tehdasasetteisista tai jälkikäteen dieselöidyistä vaihtoehdoista. Mies kertoi ostaneensa isänsä kanssa ison, siis sellaisen ”täysikokoisen” jenkkiauton, joka oli maannut jonkin maatilan piharakennuksessa. Ennen rippilahjaksi tuli tekarit, nykyään mennään hautaan omalla purukalustolla. Varsinainen aallonpohja tarinassa saavutettiin tuoreen omistajan kertoessa, että alkuperäinen isolohkokasi automaattilaatikkoineen oli seissyt auton vieressä ja paketin olisi saanut nostaa kyytiin ilman eri veloitusta. Entisajan epäkelpo eläjä teki toisaikaisine koneineen tismalleen samoja asioita kuin uljas uusi ihminen ihmelaitteidensa kanssa: hankki leipää, mistä sai, kävi sotaa, kun pakotettiin, ja kerran kesässä hyvällä kelillä piti ehkä tovin lystiäkin. Koneiden käyttäjä on tehostanut paitsi koneita myös itseään. Kun sellainen moottori jonkun ajokin pellin alta löytyi, niin se muistettiin myös kahvipöytäkeskusteluissa erikseen mainita. Sen verran hyvässä maineessa moottoria pidettiin ja pidetään tietenkin yhä. Mitä pidemmälle kavein tarina eteni, sen kiinnostavammalta hankinta kuulosti – kunnes tultiin kohtaan, jossa paljastui, että konehuoneessa rouskutti Perkinsin dieseli
58 Haapamäen veturipuisto Haapamäellä sijaitseva, vuonna 1988 avattu veturipuisto on ollut Martti Vainion omistuksessa jo 12 vuotta. 12 18 40 46 4. 46 BM-Volvo 840 1970 Myllykoskella asuva Juhamatti Henttonen tekee lumityönsä 45-vuotiaalla BM-Volvolla. 34 Takra 1953 Kerppilän talon Takra oli melkein puoli vuosisataa poissa käytöstä, mutta raksuttaa taas uudelleen. 40 Sisu K-26 SU 1959 Viitalähteen kuljetusliikkeen pihassa Isojoella on mielenkiintoista kalustoa, mukaanlukien tämä Kontio-Sisu. 28 Zetor 7011 1981 Yli kolmikymmenvuotias Zetor paiskii töitä Antti Uusituvan komennuksessa vielä näinäkin päivinä. ARTIKKELIT 52 Perkinsin historia Moottorivalmistaja Perkinsin historia kerrotaan juurta jaksain. 62 Vanhat Valmetit Nurmijärveläisestä teollisuushallista on tullut yli tuhatjäsenisen Vanhat Valmetit-kerhon tukikohta. Nyt Ahdin kokoelmissa on samanlainen, ellei jopa sama kone. 22 Scania LB80 Aki Laukkasen Scaniasta tehtiin kauppoja monta vuotta, ja sen tarkkaan kunnostukseenkin hurahti melkoinen tovi. Tässä numerossa KANNESSA 12 Cleveland Model 140 Loimaalaisen Ahti Palosen lapsuudenmuistoihin kuuluu Clevelandin valmistama salaojakone 1950-luvun alusta. KONEET 18 Allis-Chalmers B 1952 Ylöjärveltä löytyy täysikuntoinen Allis-Chalmersin pienemmän malliston edustaja
Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 72 Kuorma-autot vuonna 1965 Olli J. 68 Jokelan kotiseutumuseo Moni Jokelan kotiseutumuseon traktoreista on Suomessa ainoa laatuaan. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin valokuviin on tällä kertaa päässyt rapistuneita Sisuja. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Olli J. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisissa vanha vinssi, Neuvostoliiton sähköistyminen, Lokomon ensimmäinen veturi ja muuta mullistavaa. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Materiaali: Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. TILAAJAPALVELU Puh. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Johanna Helin: 050-4147 550 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä.. Ojanen, Harri Onnila, Paula Tavasti, Aimo Tenni, Juha Riihimäki, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Tero Björklund, Thomas Backman, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Ojanen setvii maamme kuormuritilannetta puoli vuosisataa sitten. 64 Seppiä ja mestareita Jokelan kotiseutumuseon pitäjä, Erkki Jokela on ollut koneiden kanssa tekemisissä koko elämänsä. 52 64 62 Vanhat Valmetit -kerhon tiloissa on paljon Valmeteihin liittyvää ihmeteltävää. 5 02/15 58 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty
Vinssin sydän oli maastoauton perästä rakennettu. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Sammin kylätalo avattu Satakunnassa Siikaisten kunnan Sammin kylässä oli tammikuun viimeisenä päivänä aihetta juhlaan, sillä siellä pidettiin silloin uuden kylätalon viralliset avajaiset. Arvia kiinnostaa tietää, oliko moinen viritys yleistynyt koko maassa. Sammin mäkivetokisoista kerrottiin viime vuonna lehdessämme, ja kyläyhdistys järjestää lisäksi muun muassa jääratakisoja. Maaseutu autioituu, ja hiljainen on kylätie – vaan ei Siikaisten Sammissa. Pieni kylä on kuitenkin siksi vireä, että talossa on puuhattu virkistystoiminnan parissa jo ennen avajaisia. Virkeä kyläyhteisö rakensi itselleen kokoontumispaikan, ja jokunen vanha konekin on auttanut asiassa. Touhukas kyläyhdistys löysi pian sopivan tontin kylätalolle, ja Tapani-myrsky kaatoi yhdistykselle tukkeja rakennusaineiksi. Arvi Jutila Kalajoelta intoutui lähettämään kuvia harvinaisemmasta vetolaitteesta. Lisää lukijakuvia vinsseistä Viime numerossa lukijakuvissa komeili vanha kunnon Joutsa-vinssi. Hän kertoo, että 60-luvulla tukkihommissa kuvan mukainen vinssi torneineen oli kiinteästi kytketty traktoriin. Luontevaa onkin, että maaseutukylän oman talon taustalla kuuluu moottoreiden pärinä. Talon avajaisjuhlassa oli paikalla niin paikalliskuin valtakunnantasonkin silmäätekeviä, ja he antoivat puheissaan ansaittua kiitosta maaseudun elinvoimaisuutta ja välitöntä yhteisöllisyyttä edistävälle talohankkeelle. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tauno Jönkkäri kertoi vuosikymmenen alussa virinneen rakennusprojektin alkuvaiheista avajaisjuhlassa. Kylätaloprojekti on sikälikin mielenkiintoinen, että sitä on osittain rahoitettu kylässä pidettävillä ajotapahtumilla. Talosta toiseen tehty kyselykierros osoitti tuolloin, että Sammin kylällä oli kysyntää yhteiselle kokoontumispaikalle. 6
Kuljetuksissa oli kuitenkin paljon mutkia matkassa. Kun Indianapolisin moottorirata avattiin 14.9.1915, sormensa oli pelissä myös James A. Kajaani, Antiikkimessut, Kajaanihalli Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi ALLISONIN SADAS SILMÄÄN Allison Transmission, maailman suurin täysautomaattivaihteistojen valmistaja, on sitä mieltä, että nyt on syytä juhlaan. Allisonilla. Laaja voimalaverkko oli mahdollistanut jopa sähköllä toimivien traktoreiden ja muidenkin maatalouskoneiden käytön. Jyväskylä, Jyväskylän kädentaitomessut ja antiikkimessut, Jyväskylän Paviljonki HUHTIKUU 4.–5.4. Lahti, Lahden antiikkija keräilymessut, Jokimaan Ravikeskus 10.–12.4. Miksikäs ei, tekeehän pieni kilpaurheilupaja nykyään kauppaa 80:ssä maassa ja rahaakin kiertää kassassa vuosittain pari miljardia dollaria. Ruuskan kirjaa voi suositella, jos lukijaa ei pelota omakustanteen puolivillisti ryöppyävä teksti ja karu ulkoasu. 69 sivua. Ajotyöstä ansaitsi hyvin. Mustan pörssin kauppa rehotti. 2014. Rovaniemelle asti liikenne kulki kiskoilla, mutta 531 kilometrin matka Liinahamariin oli taitettava tunturimaastossa kulkevaa soratietä pitkin. Aluksi on taustoituksen vuoksi syytä lukea kirjan loppuun sijoitettu asiatietoaosio. Häkäpönttöihin ei tarvinnut turvautua, sillä Pohjolan Liikenne takasi bensiinin saannin. Helsinki, Helsinki Retro & Vintage Design Expo, Kaapelitehdas 18.–19.4. Helsinki, Model Expo, Helsingin Messukeskus 17.–19.4. Pentti Ruuska on kirjassaan Petsamon rahtirallissa 1940–1941 lähestynyt asiaa piristävästi pienen ihmisen näkökulmasta. NIIN KAUAS KUIN JOHTOA RIITTÄÄ Jenkkilehti Mechanics and Handicraft ällisteli vuonna 1936 sitä, kuinka Neuvostoliitto lisäsi jatkuvasti sähkön käyttöä maataloudessa. Vesivehmaa, Avoimet ovet, Antin automuseo 4.–5.4. Ajossa liikkui parhaimmillaan liki 1600 autoa, joista yksityisiä oli enemmistö. Markkinajohtajaksi kasvanut jenkkifirma juhlii siis pitkin vuotta omien laskujensa mukaan satavuotista taivaltaan. Rahtiralli Liinahamarin reitillä Välirauhan aikana 1940–1941 sekä Suomen että Ruotsin ainut vapaa kauppareitti ulkomaailmaan kulki petsamolaisen Liinahamarin sataman kautta. Pentti Ruuska: Petsamon rahtirallissa 1940–1941. Saattoipa olla koneenkäyttäjällä hunteeraamisen paikka, jos sattui ajamaan niin kauas, että töpseli irtosi eikä seuraavaan vielä ihan yltänyt. 7 02/15. Ruuska kertoo kuljetuksista niihin osallistuneen isänsä äänellä. Valtioneuvoston määräyksestä perustettiin Pohjolan Liikenne Oy, joka järjesti Suomen teillä ennennäkemättömän rahtioperaation: kesäkuusta 1940 kesäkuuhun 1941 aivan toisenlaiseen liikenteeseen tarkoitetulla Jäämerentiellä kuljetettiin noin 530 000 tonnia tavaraa. MAALISKUU 21.–22.3. Ra-Terveys Oy. Pysähdyksissä ollut puutavaran vienti piti saada pyörimään, ja tuontielintarvikkeita sekä -koneita tarvittiin kipeästi. Tie ja autot eivät aina kestäneet, ja kokemattomat kuljettajat joutuivat usein onnettomuuksiin. Lisäksi väliaikaiset parakkikylät synnyttivät viinaan, prostituutioon ja sairauksiin liittyviä ongelmia. Kaikesta huolimatta Liinahamarin rahti oli valtionhallinnon onnistuneesti toteuttama suuroperaatio, johon Suomen ajoi sotaa käyvien suurvaltojen kauppaväyläsulku. Tampere, Keräilymessut, Tampereen Messuja Urheilukeskus 18.–19.4. Turku, Turun taideja antiikkimessut, Turun Messukeskus 28.–29.3. Mies oli mukana useissa kilpatalleissa, ja kun moottorirata saatiin valmiiksi, mies perusti konepajan ja tutkimusyrityksen kilpapyrintöjensä edistämiseksi. Laaja sai voimalaverkko totta vie ollakin, sillä riittihän entisessä itänaapurissa lääniä. Tien päältä tarinoidaan niin autoista, ajamisesta, tytöistä, kortinpeluusta kuin salakaupasta. Reitin varrella vaani rosvoja, eivätkä kuskitkaan poikkeuksetta rehellisiä olleet
Jäänmurtaja Voiman vesillelasku Helsingissä 27.11.1952. ”Tämä on siinäkin mielessä hauskaa, että jos suunniteltu kuntaliitos toteutuu, niin tämähän on aivan uuden Lahden keskellä!” Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia 8. Kotkassa Suomen merimuseossa on vastikään auennut Voimalla liikkeelle! -näyttely. Paraatipaikalla on vuoteen 2013 asti maakuntamuseon laivastossa palvellut höyryhinaajavanhus Ahkera. Suomen merimuseo sijaitsee merikeskus Vellamossa, osoite on Tornatorintie 99. Rekkaparkki Laivanäyttelyitä monessa suunnassa Vesiliikenteen ja telakkateollisuuden historiaa esitellään nyt näyttelyissä niin idässä, etelässä kuin lännessä. Höyryt Saimaalla -näyttely on avoinna 15.11.2015 asti. Täällä on myös tarkoitus pitää erilaisia pop-up-myynti-tilaisuuksia ja kirpputoritapahtumia.” Saario on mielissään vanhan rakennuksen uudesta elämästä ja tiloihin ripeästi kertyneistä uusista yrittäjistä. Näyttelyn keskiössä ovat laivanrakentajat ja heidän tarinansa. Toimitalon uudeksi nimeksi on annettu liikekeskus Kori, ja Saario kertoo, että tavoitteena on monen alan yrittäjistä koostuva täyden palvelun keskus. Lahden Autokorin Villähteentehtaalla jälleen kuhinaa Viime vuonna konkurssiin menneen Lahden Autokorin omistaja Juhani Saario osti syksyllä yhtiön vanhan kiinteistön Nastolan VIllähteeltä. Tältä saralta meillä on tarjota lvija sähköasentajaa, saneeraajaa sekä laattaja parvekelasifirmaa. Rakennettu Raumalla -näyttely jatkuu aina vuoden 2020 tammikuuhun asti. Tavoite on lyhyessä ajassa jo alkanut toteutua. Savonlinnan maakuntamuseossa pääsee jo tutustumaan museolaivojen juhlavuoden näyttelyyn nimeltä Höyryt Saimaalla. raumalaista telakkateollisuutta esittelevä näyttely Rakennettu Raumalla – Laivanrakennusta viidellä vuosisadalla. Esittelyssä ovat matkustajalaiva Savonlinna, maailman ainoa aito tervahöyry Mikko sekä höyrykuunari Salama. Rauman merimuseossa aukeaa 19.3. ”Valmistushallipuolella on niin henkilö-, kuormakuin linja-autojen korjaukseen, huoltoon ja maalaamiseen liittyviä osaajia. Perinteikkään rakennuksen kohtalo oli hetken auki, mutta nyt monet linja-auton korit maailmalle laittanut tiilikomistus on taas lämmin ja valaistu. Tiilirakennuksen puolella on käsityöläisiä ja yrittäjiä, jotka myyvät tavaraa, ja lisäksi sieltä löytyy hierojia ja kotisairaanhoitajia. Se esittelee 50-luvulla rakennetun jäänmurtaja Voiman, joka on edelleen töissä mukana, ja Neuvostoliitolle sotakorvauksena luovutetun satamajäänsärkijä Turson, joka hankittiin takaisin Suomeen vuonna 2004 ja entisöitiin asialle omistautuneiden yhteisponnistuksin. Rauman merimuseo löytyy Raumalta osoitteesta Kalliokatu 34. Siellä toimii myös aivan uutta luova Linkker, joka tekee nyt ensi vaiheessa konversioautoja ja kehittää siinä samalla uutta täyssähkölinja-autoa. Maakuntamuseon näyttelyt pidetään Riihisaaressa. Kuva Suomen merimuseo. Vielä yksi ryhmä ovat rakennusten korjausja siivousosaajat, jotka myyvät palveluita niin yrityksille kuin yksityisille. Tervahöyryjen historiaan voi tutustua dokumenttielokuvan kautta ja Salaman vaiheista kertoo animaatiofilmi. Telakkatyö on 2010-luvulla myllerryksessä, ja näyttely tahtoo tehdä rakennemuutoksen keskellä välitilinpäätöksen työn luonteesta. Näyttely päättyy 23.8.2015
numer o • 1/2015 Suomen Historian 1. Oy Lokomo Ab oli perustettu vuonna 1915 kilpailemaan veturien valmistuksesta paikallisen veturivalmistaja Tampereen Pellavaja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiön (Tampellan) kanssa. helmikuuta 1921. Tuona aikana sen on laskettu kulkeneen noin 3,5 miljoonaa kilometriä. Ensimmäinen omavalmisteinen höyryveturi, H8-tyyppinen ”Heikki”sarjan veturi luovutettiin VR:lle vuonna 1920. Lehti ilmestyy tänä vuonna kuusi kertaa ja jatkossa kahdeksan kertaa vuodessa. Tämä veturi palveli liikennekäytössä aina vuoteen 1965 saakka. Lehti on valtakunnallisessa irtonumeromyynnissä. Vanhoja Koneita julkaiseva Viipalemediat Oy on tuonut kauppojen hyllylle uuden Suomen Historia -nimisen aikakauslehden. Veturitilausten vähyys ja epäsäännöllisyys pakottivatkin yhtiön johdon miettimään tuotantoon muita tuotteita, joita olivat muun muassa erilaiset kuljetusvaunut, laivan potkurit ja kivenmurskaimet. Aluksi se liikennöi Viipurin piirissä ja myöhemmin Riihimäellä, Pasilassa, Tampereella ja Seinäjoella. Nykyisin museoitu veturi seisoo kunniapaikalla Lokomonkadulla, Tampereen Metson kaivosja maanrakennuksen tuotantorakennuksen edessä. Veturi ehti palvella VR:n käytössä 45 vuoden ajan. Messinkinen konekyltti löytyi Hyvinkäältä VR:n työntekijöiden asuntona toimivan taloyhtiön kellarista, ja löytäjä lahjoitti sen veturin nykyiselle haltijalle. Uusi lehti Suomen historiasta kiinnostuneille neuvolaan Suomen lapset Näin syntyi suomalainen neuvolajärjestelmä Suomen Historian 1. Kotiin Suomen Historian voi tilata tästä lehdestä löytyvällä kupongilla tai uusia koneita käyttämällä osoitteesta www.suomenhistoria.fi. Yhtiön toimitusjohtajaksi kutsuttiin insinööri Werner Ryselin, joka oli aiemmin toiminut juuri Tampellan veturipajan teknillisenä johtajana. Viime vuonna veturivanhus sai 49 vuotta kadoksissa olleen konekylttinsä takaisin. Veturituotanto Lokomolla aloitettiin kokoamalla Yhdysvalloista tilatut viisi K4tyyppistä tavaraliikenneveturia vuonna 1918. Tarjolla on sotakokemuksia, rikostarinoita, henkilökuvia, pula-ajan niksejä ja paljon muuta. Tuore aviisi nostaa esiin katoavaa paikallishistoriaa ja etsii raikasta näkökulmaa kansallisiin ilmiöihin. Lokomon ensimmäinen veturi täyttää pyöreitä Lokomon veturitehtaan ensimmäinen höyryveturi valmistui 25. numero Hinta 8,90€ UUTUUSLEHTI! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ MAAMME PUOLUSTAJAT VIINA VAPAAKSI RIKOSTARINA SOTA-AJAN ARKI Kahvin salakuljetusta 40-luvun Lapissa Arvi Mäkisen sotamuistot Kansa äänesti kieltolain kumoon 6 414887 400190 1 4 7 74 00 19 -14 07 PAL VKO 2014-50 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Sähköansoja rouvalle HENKILÖKUVA Olavi Virran tarina TUTUSTUMISTARJOUS! 4,95€ 4,95€ 9 02/15. 100-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävän Lokomon tehtaan ensimmäinen höyryveturi paraatipaikallaan pääportin läheisyydessä. Koneet sekä materiaalit olivat jääneet lähtösatamiinsa. Kyltti oli ilmeisesti irrotettu veturin jäätyä pois liikennekäytöstä. Ensimmäinen numero on ilmestynyt 17.3. Lokomon tehtaan ensimmäiset vuodet olivat vaikeita, sillä ensimmäisen maailmansodan johdosta tilauskanta oli jäänyt oletettua pienemmäksi
Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Fordsonin lisälaitteet ja muunnelmat Traktorin alkuaikoina erilaisten sovellusten kehittäminen oli villiä ja vapaata. Koska maanviljelijät olivat vielä tuolloin tottumattomia traktoreiden käyttöön, joissain vastaavissa apupaketeissa oli pidennetyn ohjauspyörän asemesta ohjat. Eräs merkittävä lisäasennustyyppi oli Dearborn Tractor Control. Tätä pakettia myytiin tietysti valmiina muunnoksena. Akseleiden väliin sijoitettu terä on oikeastaan hyvin nykyaikaisen näköinen. Snow Motor eli Lumikone vasta erikoinen Fordson-sovellus onkin. Tiettävästi näillä ainakin jaettiin postia hankalampiin paikkoihin Oregonissa 20-luvulla. Puolitela on ollut tarjolla Fordsoniin niinkin varhain kuin 20-luvun alkupuolella. Wehrin tiehöylä on toinen esimerkki siitä, kuinka hienosti yksi mies pystyy hallitsemaan sekä ohjauksen että työtä tekevän koneen. Mainoksessa etsitään jälleenmyyjiä ja asentajia Steel Crawlerille eli Teräsryömijälle, ja luvassa on totta kai isot rahat. Sen avulla traktoria saattoi ajaa alunperin hevoskäyttöiseksi tarkoitetun vedettävän lisälaitteen pukilta. 1920-luvun alussa Jenkkilässä kaupattiin jos jonkinlaista lisäosaa ensimmäiseen Fordson-malliin. 10. Lisäksi markkinoilta löytyi työkoneita, joissa Fordson palveli vain voimaa tuottavana osana. Peräkärryä ja etukuormaajaa mielenkiintoisempi on oikealla ylhäällä näkyvä raidesovellettu Fordson. Pyörät on korvattu kahdella hieman valtavaa ruuvinterää muistuttavalla sylinterillä, jotka pyörivät koneen molemmilla sivuilla ja kuljettavat sitä valmistajan lupauksen mukaan syvimmilläkin lumilla. Vieläköhän Pohjolassa näitä rullaa. Näin työtä pystyi hevosaikojen malliin yhä tekemään yksi ihminen kahden sijasta. Pehmeäänhän moinen sopineekin. Uuden-Seelannin tukkeja metsistä kuljettavilla korpiraiteilla traktorimuunnelmat korvasivat 20-luvulla nopeasti hevoset. Tilauksia Lumikoneille tuli ilmeisesti myös Norjasta ja Ruotsista
Melkoisesti Fordia muistuttavan ajoneuvon kyydissä ei oikeaa kahvia liikkunut, mutta näyttää se korvikekultakin paremman puutteessa maistuvan. Kanttiini kiertää vuonna 1944 Uusi kiertävä kanttiini jakaa pojille korviketta ja mehua Rukajärven suunnalla vuonna 1944. Kiertävän kanttiinin eli sumppijunan vierailulla lienee kuitenkin ollut sotilaisiin hyvin piristävä vaikutus. Kuvat SA-kuva. Jatkosodan aikana oli rintamalla joillekin ajoneuvoille varattu suhteellisen kevyitä ja kepeitäkin tehtäviä. 11 02/15
URANUURTAJA CLEVELAND MODEL 140 Loimaa 12. Salaojien kaivamisesta tuli miehen ammatti, ja nyt 54 vuoden kaivukokemuksen omaavan yrittäjän konekokoelmasta löytyy vuoden 1953 Cleveland Model 140, samanlainen, johon hän 50-luvulla ihastui. Ahti Palonen näki pikkupoikana pellolla salaojakoneen, joka painui visusti hänen mieleensä
13
Salaojitusta ympäri Suomea urakoi pääosin valtion omistama vuonna 1940 perustettu Pellonraivaus Oy, jonka tehtävänä oli tehostaa sodanjälkeisen Suomen maanviljelystä ja olla mukana Karjalan siirtolaisille perustettavien asutustilojen raivaamisessa. Ainakin kone oli juuri tämän mallinen.” Punainen Cleveland Model 140 kuopi tuona kesänä loimaalaiseen peltoon salaojakaivantoa omaan verkkaiseen tahtiinsa. Lapion varressa heiluivat hiekoitusmiehet, ja tiiliputkien asettelu oli sekin ammattimiesten tarkkaa puuhaa. Ojaa ei kuitenkaan peitelty samassa tahdissa, vaan se osa urakkaa jätettiin pellonomistajan omille harteille. Valmistuakseen oja tarvitsi amerikkalaisvalmisteisen koneen lisäksi kymmenkunta työmiestä. Kun vaijerein säädettävä kaivupyörä lasketaan alas, syntyy syvimillään 1,7 metrin kaivantoa. Kun maidonajon tulevaisuus vaikutti epävarmalta, valitsi hän ojitushommat, ja salaojanteosta on siitä lähtien tullut toimeentulo hankittua. Ahti Palosen käsityksen mukaan Pellonraivaukselle tuli kaikkiaan kolmisenkymmentä Clevelandia. Pellonraivaus Oy:n Clevelandien pääpaikka oli Hämeenlinnassa, josta koneet kuormurin vetämillä laveteilla lähtivät työmiehineen urakoimaan milloin minnekin päin maata. Ihastuttava ojakone Ahti Palosen uravalinta tuli linjattua jo varhaisessa vaiheessa, kun vaihtoehtoina oli joko lähteä isän jalanjäljissä meijerille maidonajoon tai kaivamaan elanto salaojituksen parista. Aurinkoisen sänkipellon laidalla kiiltelee komea punainen työkone. Oletettavasti niitä tuli maahan myös isompien talollisten yhteishankintana, ja omien peltojen ojittamisen jälkeen niillä urakoitiin muiden peltoja. 14. Jokaisella oli oma osuutensa työnjohdossa, koneen käytössä ja säätämisessä, tähtäysmerkkien asettelussa ja mittailussa, ojakaivannon perkaamisessa ja pohjan tasailussa. Työmiehet muonitettiin ja majoitettiin urakan tilanneessa talosTeksti ja kuvat: Jan-Erik Laine ”Tämä saattaa olla se sama kone, jota minä pikkupoikana näillä pelloilla ihailin. Hämeenlinnasta tuotu ehjä moottori voitiin neljä pulttia irrottamalla vaihtaa paikoilleen vaikka pellolla. Sellaisen näkeminen ensimmäisen kerran teki Ahti Paloseen lähtemättömän vaikutuksen, niin lähtemättömän, että vuosikymmeniä myöhemmin oli sellainen hankittava. ”Se saattoi olla kesä -57. Työpäivät olivat pitkiä ja yhdessä päivässä päästioin ehkä kahteen kilometriin valmista ojaa. Että tuommoista kun pääsisi joskus ajamaan.” CLEVELAND MODEL 140 Cleveland Model 140 on komea näky. Että tuommoista kun pääsisi joskus ajamaan”, muistelee Ahti ihastustaan. Hämeenlinnassa koneita huollettiin ja peruskunnostettiin, mutta jos työkohteessa Clevelandin moottoriin tuli huolia, ei koko kapinetta tarvinnut kuskata korjaukseen. Punaisen ojakaivurin näkeminen vuosia aiemmin on ehkä vaikuttanut sekin urasuunnitelmiin: ”Tämä saattaa olla se sama kone, jota minä pikkupoikana näillä pelloilla ihailin. Tiiliputkien kanniskeluun ojan penkalle rekrytoitiin vielä itsensä tärkeiksi hommassaan tuntevia pikkupoikia
Ihan pienestä puutarhajyrsimestä ei ole kysymys. Rippikoulu tuli juhannuksena käytyä ja sen jälkeen alkoivat hommat”, laskeskelee Ahti Palonen salaojitusvuosiaan. Vaikka ensimmäinen oma kone isolta investoinnilta tuolloin tuntuikin, näytti ojitustöiden tulevaisuus valoisalta. Kesäkuussa -65 ojitushommiin tuli pakollinen tauko armeijan vuoksi. Pitkässä työurassa on ehtinyt näkemään myös yläja alamäkiä. Pellonraivaus Oy muutti myöhemmin nimensä Perusyhtymäksi. Hiljaisemmat ajat karsivat markkinoilta liiallista tarjontaa. Moni yrittäjä joutui lopettamaan ja myymään kalustonsa. Vuonna -60 lähdin viidentoista vanhana. Valmista ojaa ei pelkillä koneilla syntynyt, vaan parhaimmillaan yrittäjien touhu työllisti jo kymmenkunta renkiäkin. Vuonna -86 Palonen hankki muoviputken upottamiseen sopivan kaluston, eikä muoviputken osalla ole muutoksia näköpiirissä. Sen jälkeen jäivät renginhommat, kun Ahti serkkupoikansa kanssa ryhtyi vuonna -66 itsenäiseksi yrittäjäksi. Palosen käsityksen mukaan pitkää päivää raataneista Clevelandeista ainakin parhaat koneet myytiin 60–70-lukujen taitteessa niitä käyttäneille työporukoille, jotka jatkoivat urakointia itsenäisinä yrittäjinä. Pellosta nouseva savi tipahtaa kaivupyörältä ensin kuljetinhihnalle ja jatkaa siitä ojakaivannon penkalle. sa, ja sateiden haitatessa touhua oli vain odoteltava. Huonoimmat saattoivat jo tuolloin mennä varaosiksi tai romuksi, mutta ainakin 70-luvulla ja ilmeisesti vielä 80-luvun puolellakin on 50-luvun ojituskalustoa vielä ilmeisesti käytetty. Ahti Paloseen peltoa kaivava jättiläinen teki vaikutuksen lähes 60 vuotta sitten. Ensimmäinen oma työkone oli Fordson Super Major, jonka jatkona salaojakaivantoa kuopi Kurpan Konepajan valmistama Mara. Palosen toinen ojakone jouti myyntiin, ja kolmisen vuotta kestäneen hiljaisemman ajan jälkeen kasvaneeseen kysyntään on pystytty yhdellä Ukko-Maralla vastaamaan. Salaojituksen tulevaisuus on yhtä 15 02/15. Ahti muistaa, kuinka 80–90-lukujen taitteessa alkoi ojituspalvelun kysyntä ensin hiipua ja hetkittäin näytti jo siltä, että salaojittaminen oli Suomessa tullut tiensä päähän. Ojituskausi on toukokuulta loka-marraskuulle, ja periaatteessa ojittaa voidaan tiloilla koko ajan: toukokuussa vljelysmaita ennen kylvöjä, kesällä kesantomaita ja nurmia, ja syksyllä päästään ojittamaan puituja peltoja. Muutaman vuoden kuluttua oli aika kasvattaa liiketoimintaa jo toisella koneella. Itse ojassa suurin muutos tapahtui muoviputken syrjäyttäessä perinteisen savesta poltetun tiiliputken 80-luvun puolivälissä. Suuren yhtenäisen kaivupyörän sijaan ketjukaivukone Mara leikkasi ojauraa ketjullaan kuin jättimäinen moottorisaha. Ahti, ojankaivaja ”Viiskymmentäneljä kesää on tullut oltua näissä hommissa. Peltojen salaojien toimintaperiaate on pysynyt samana, vaikka ojaa tekevä kalusto onkin ajan mittaan kehittynyt ja muuttanut muotoaan
Lähinurkilla ei tiedossa ollut ainuttakaan joutilasta konetta. Vaikka koneet purkamolla olivatkin, ei niitä ollut sinne paloiteltavaksi tuotu, vaan purkamoyrittäjät olivat aikanaan itse urakoineet Clevelandilla Kurikan seudulla salaojia. Internationalin valmistaman moottorin toiselta kyljeltä löytyvät kaikki bensiinimoottorin tarpeet kuten kaasutin, magneetto ja sytytystulpat. Mukana olleiden kaasuttimen, sytytystulppien ja bensakannun avulla heräsi uinunut kone hetkessä pörisemään. Tiivistynyt maa ja veden virratessa salaojien hiekkaan vuosikymmenten aikana sekoittunut multa ja savi tukkivat ojia nekin. Palosen matkassa ollut Clevelandien sielunelämään perehtynyt kaveri todisti toisin. Käynnistysajatuksiin purkamon omistaja totesi, että koettaa toki sopii, mutta lisäsi, että kyseessä on kinkkinen kone, joka tuskin lähtisi vuosikymmenten seisotuksen jälkeen käymään. valoisa kuin maanviljelyksen yleensä. Muilta osin Cleveland on varsinainen mekaniikan riemuvoitto. Kun bensiinillä käynnistetty kone on aikansa pörissyt, kytketään moottori vauhdissa dieselkäyttöiseksi. ”Minulla oli lehdessäkin ilmoitus, että halutaan ostaa tällainen kone, eikä yhtään soittoa tullut. Oma hommansa oli kaivaa ostokset moottorisahan avulla esille. Ahti Palosen pitkän työuran ansiosta tulee vastaan tuttuja paikkoja, joita hän on ojittamassa jo toiseen kertaan. Harvakäyntisen, vain 1600 kierrosta minuutissa pyörivän moottorin tehoiksi Ahti Palonen arvioi 70 hevosvoimaa ja otaksuu, että ainakin 30-luvun Caterpillareissa olisi vastaavaa voimanlähdettä käytetty. ”Niinpä aikoinaan 17 metrin välein tehtyjen ojien puoliväliin kaivellaan uudet ojat, ja taas pellot toimii kuten pitääkin”, Ahti Palonen toteaa. Sitten olin kerran Kurikassa puimuripurkamossa hakemassa osia ja siellä näin metsän reunassa tämän ja äkkiä ne puimurinosat siinä kohtaa unohtui”, hän muistelee. Osaa taloja isännöi kolmas sukupolvi, ja samassa ajassa ovat peltotilojen traktorien painot kolminkertaistuneet. Ympärille kasvaneista männyistä saattoi päätellä, ettei Clevelandilla ollut ainakaan pariinkymmeneen vuoteen ojia tehty. Sekä etenemiseen että kaivupyörään löytyy vaihteistoista useita lähekkäin olevia työnopeuksia ja koneen vauhdikkaampaan siirtelyyn löytyy vielä 16. Clevelandin ostomahdollisuuksia tiedusteltaessa selvisi, että kyllä kone kaupan on ja löytyisi purkamosta vielä toinen varaosiksikin. Löytö puimuripurkaamosta Ajatus lapsuudenmaisemissa möyrineen Clevelandin hankkimisesta taltiointimielessä alkoi Ahti Palosen kohdalla konkretisoitua vuosituhannen vaihteessa. Niinpä metsästysreviiriä oli laajennettava. Jos maata viljellään, on ojitus ja sen ajoittainen uusiminen peltojen peruskunnossapitoa. Moottorin jatkona olevan normaalin levykytkimen jälkeen voimaa välitellään erinäisten vaihteistojen, ketjujen, vaijereiden ja vetoperien kautta muun muassa kaivupyörään, sen korkeussäätöihin, mullan sivulle heittävälle hihnalle ja konetta liikutteleville teloille
Kolmisen vuotta kunnostuksen alla ollut Cleveland sai varaosakoneesta muun muassa rullaston ja telojen osia sekä moottoriin polttoaineen syöttöpumpun. Ainakin muutama niistä kykenee edelleen tarvittaessa kaivunäytöksiin. Kuljettajan penkiltä näkee paljon liikkuvaa mekaniikkaa. 17 02/15. Vaikka UkkoMaran pyörä onkin halkaisijaltaan kymmenisen senttiä alkuperäistä pienempi, ei eroa juuri huomaa. Ojakaivuri kääntyy telajarruja polkiessa. Hiekkapuhallukseen ei turvauduttu, sillä kun tehdään koneiden arkoihin kohtiin helposti enemmän vahinkoa kuin hyötyä. ”Viisikymmentäneljä kesää on tullut oltua näissä hommissa”, laskeskelee Ahti Palonen salaojitusvuosiaan. ”Nyt kone on sentään jälleen taas toimiva”, Ahti perustelee ratkaisua. Ahti tunnustaa, ettei itsekään ole Clevelandin kaikista hienouksista täysin perillä, minkäänlaista koneen ohjekirjaa hän kun ei omista. Molemmista koneista oli kuitenkin varsinainen kaivupyörä ajettu jo tiensä päähän – ne olivat jo liian huonoja edes kunnostettavaksi. Koneen pinnat viimeisteltiin teräsharjalla, painepesurilla ja maalilla. Vaikka Ahti Palosen Clevelandilla tarvittaessa salaojakaivantoa syntyisikin, ei 170 sentin kaivuusyvyyteen yltävää konetta enää oikeilla töillä vaivata, vaan se on aikomus säilyttää nykyisellään. Vastaavia Clevelandeja tiedetään maamme koneharrastajille tallentuneen eri kuntoisina noin kymmenkunta. maantievaihteet teloille. Paikalle sovitettiin Ukko-Marasta napattu kaivupyörä, johon Ulvilasta löytyvä metallipaja askarteli tarvittavat rattaat
18
Allis-Chalmersin B-malli pyöri markkinoille vuonna 1937. Se oli valmistajan päänavaus pienten traktoreiden saralla. Menestys toi koneelle pitkän iän. ALLIS TALLISTA ALLIS-CHALMERS B Ylöjärvi 19
Jo 30-luvun alussa yhtiö oli tuonut markkinoille ilmatäytteiset renkaat traktoreissaan. Merritt meinasi, että nyt jää polle pilttuuseen, kun pientilallisille kaupataan pientä traktoria. Kaupaksi meni yli 127 000 B-Allista. Siinä oli runsas maavara, ja niin traktorin alle voitiin kiinnittää erilaisia työkoneita. Lempinimi lienee kuitenkin isompien mallien hintalapun ansiota. Elettiin 1930-luvun alkua, kun Allis-Chalmersin traktoriosaston johtaja Harry Merritt oivalsi, että yli puolet Yhdysvaltojen maatiloista oli pinta-alaltaan alle 40 hehtaaria. Uuden mallin markkinointi oli suunnattu täsmäiskuksi kauramoottoreita vastaan, ja ilmeisesti aika moni viljelijä uskoi, että B-Allis tulee pidemmän päälle halvemmaksi kuin hevonen. Pienillä tiloilla vetäjinä olivat yhä hevoset. Lyhyt suosio Suomessa Merkin ensimmäinen suomalainen maahantuoja Allis Oy ehti mainostaa B-mallia vielä ennen sotia. Kolme ensimmäistä olivat nelisylinterisiä bensiini-petrolimoottoreita. Runko oli kapea, joten kuljettaja näki hyvin työskennellä. Se oli ketterä: kääntösäde jäi alle kolmeen metriin. Esimerkiksi mekaaninen nostolaite vaihtui loppuvuosina hydrauliseen. Allis-Chalmersin B-mallissa hurisi vuosien mittaan neljä erilaista moottoria. Verrattuna samana aikana niin sanotuilla markkinoilla olleisiin traktoreihin hintaa on pidettävä melko kohtuullisena. B oli monipuolinen traktori. Koneen lisäksi markkinointi toimi sutjakkaasti, ja Allis-Chalmersin myyjät olivat tottuneet haasteisiin. Ensimmäistä Waukesha-moottoria asennettiin tosin vain alle sataan ensimmäiseen B-malliin. Moottorin lisäksi mallia kehitettiin muillakin tavoilla. AllisChalmersin B-mallia valmistettiin kaksikymmentä vuotta, ja se on minä hyvänsä aikana ollut traktorille pitkä ikä. Vakolan koetusselostuksessa vuodelta 1952 vakiovarusteilla varustetun B-mallin hinnaksi mainitaan 330 000 markkaa. Bee vei hummalta hommat Yksinkertainen suunnitelma onnistui hyvin. Kaksi eniten käytettyä bensa-petrolimoottoria oli traktorivalmistajan omasta pajasta lähtöisin, ja jälkimmäisessä, vuonna 1943 pyörittäjäksi hypänneestä moottorista saatiin ulos hieman päälle parikymmentä hevosvoimaa ja 1500 kierrosta minuutissa. Laukausten vaiettua edustus vaihtui Keskolle, mutta uusia Allis-Chalmerseja ei Suomeen merkittävissä määrin tullut ennen kuin 1950-luvun alussa. Liki kaikki maan maataloustraktorit, joita tuolloin oli noin miljoona, paiskoivat kuitenkin töitä suurimmilla tiloilla. Näitä dieselversioita loikki ulos ainoastaan IsonBritannian tehtaalta, jonne B-Alliksen tuotanto oli vuonna 1947 Jenkkilän Milwaukeesta laajentunut. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Jan-Erik Laine ALLIS-CHALMERS B 20. Niiden kauppaamisessa jääräpäisille ja epäileville maajusseille oli ollut työsarkaa kerrakseen. Myöhempien aikojen dieselvaihtoehtona pöhisi Perkins. Meillä A-C opittiin tuntemaan suomalaistetulla nimellä Kallis-Jalmari sen suhteellisen korkean hinnan tähden