Vanhat Koneet 1/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

8,50? Peltoa pelkäämätön Belarus 501 ´77 . 4 Järeämpi lukupaketti! 1/2013 . Fargo FK1050 . IORE veturit . Maanrakennuskoneet . 13001 ÄÄnTÄ pi nopeAm JA A T VoiT SUOMALAISTA TYÖTÄ . Mahtavat matkakohteet: Kuoleman louhos . Yliäänikone Tupolev Tu-144 . Napier Deltic . nostalginen harrastekone idästä Mörkömoottori 18-sylinterinen Napier Deltic pihakoristeena Viimeinen syksy Purkutuomion saanut Holmin saha Nelikko-MAN Häikäisevän hienosti entisöity saksalaistraktori. PAL VKO 2013-06 6 414887 400015 13001 Viipale mediat Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.fi Viipale mediat 745000-1301 . Kuorma-autot . David Brown 25D . Allgaier AP 17 . Hinta 8,50 Eur www.isotkoneet.fi Malmibaana . MADE IN FINLAND nUmeRo 5 Se JÄReÄMPI lukuPakettI 1/2013 . 01/2013 . Ford Teg 750 . Belarus 501 . 19 Traktorit . MAN Ackerdiesel . PAL VKO 2013-13 Yliäänikone 6 414887 450003 isoT koneeT 1/2013 144 Tu- Rautaista luettavaa . Tapahtumat teg Ford7 750 . Scania-Vabis LA83 Lehtipisteissä kautta maan! . Challenger traktori HUH , HUH! triä 700 me malmibaana Malmijuna kulkee halki naapurimaan Todella valt av kalustoa aa kuoleman Louhos Mahtavat matkakohteet Tilaa i is Challenger! i na johtamaan t ii o lm a k V i t leh en JoHToHURJA edullise uosi TRAkToRi keskUs v Suoritustehoa Palokunnan liikkuva 29.90?/ an! suuriin puhteisiin hermokeskus a t n i h 740001-1301
HARRASTEET Reissaa, tutkii, testaa. Kuljetus- ja konealan uutisten jäljillä aikaa ja vaivaa säästämättä. Seuraavassa numerossa: VANHAT KONEET 2/2013 ILMESTYY 28.3.2013 SAVOTALTA TUTTU Useimmat Rautajärven Vanhan Savotan tapahtumissa käyneet muistavat varmasti patinoituneen Valmet 872 -kuormatraktorin. Lue koneen esittely ensi numerosta! Vettä paikalle! n runsaasti Tulipalojen sammutus vaatii toisinaa i saatavilla, vettä. KOEAJOT . UUTISET . TIEN PÄÄLLÄ . TAPAHTUMAT . Jos paloposti ei ole helpost tolla. iöau säil täytyy vesi kuljettaa paikalle Yleiskone Kolmevitonen Ferguson oli aika naan haluttu ja pidetty työkalu . Sellaisen omistajalla eivät työ t jääneet ainakaan traktorista kiin ni. www.raskaskalusto.fi 83. YRITYSESITTELYT
Asiassa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Näiden pohjalle juttua voi sitten alkaa rakentaa. Marginaalinen ja massojen suosima vaihtavat keskenään paikkoja. Valikoiva purkaminen saa pohtimaan, kuinka totuuden mukaisen kuvan jätämme itsestämme jälkipolville. Onneksi kaikki karun kaunis ei ole katoamis uhan alla. Vanhat tehtaat, sahat ja konepajat, niiden viehätys piilee pitkälle viedyssä toiminnallisuudessa. Kiitos siitä kuuluu pitkälti alan har rastajille. Karu toi minnallisuus on miellyttänyt omaa silmääni aina enemmän kuin koukeroinen koristeellisuus. Saha sattui sijaitsemaan kauniilla paikalla järven rannalla ja nyt tonttia tarvittiin muuhun käyttöön ja se siitä. Vaikka itsellä ei ole ollut edes tietoa kysei sen paikan olemassaolosta ennen viime vuoden syksyä, tuli artikkelin kuvia katsellessa hieman surullinen olo. Rakennusten selviäminen ajan virrassa riippuu paitsi sen historiallisesta arvosta, myös sen ylei sesti hyväksytystä kauneudesta. Fiat Panda ja Tipparellu lukeutuvat suosikkiautoihini, harmaat hirsitorpat ja alkuperäisenä säilyneet vanhojen maatilojen pihapiirit miellyttävät sil määni enemmän kuin siististi tasatut ja kivetetyt tontit suihkulähteineen. Näiden ihmisten tarinat tuovat juuri tämän yksilön historian esiin ja saavat sen poikkea01/13 maan niistä mahdollisesti tuhansista linjalta valmistuneista samankaltaisista ja usein juoksevaa numerointia lukuun ottamatta identtisistä kappaleista. Jos teen juttua traktorista, etsin käsillä olevaa historiatietoa, suoritusarvoja ja muita vastaavia nippeleitä. Samalla tavalla kuin urheiluautojen romutusprosentti lähentelee nollaa ja vanhan käyttöauton sataa, kaunis huvila tai keskustan kivestä rakennettu pankkirakennus saa jäädä kun muut tilat ympäriltä raivataan ke hityksen tieltä. Kauneus, se taas on katsojan silmissä. Se, että säiliöitä, putkistoja, vaijereita tai muita yksityiskohtia ei ole viety koristepanee lien taakse piiloon, tekee rakenteista kiehtovia minun ja monen muun mielestä. Valikoiva purkaminen ja romutus saa pohtimaan, kuinka totuudenmukaisen kuvan jätämme itsestämme ja toimistamme jälkipolvil le. Ne ovat tärkeä ja värikkäin osa tallennettavaa historiaa. Juha Pokki Toimittaja juha.pokki@vanhatkoneet.fi 3. Sama pätee työkoneisiin. Tietty karuus, jokaisen käytetyn osan tarpeelli suus lopputuloksen kannalta yhdistettynä korut tomuuteen. Musiikin ja muun taiteen puolella vastaava valikointi on jo johtanut siihen, että korkeakulttuuriksi miellettyä toimintaa ylläpi detään ja kasvatetaan suurella rahalla ja se, mikä vähemmän vaikutusvaltaista kansanosaa kos kettaa, se saa pärjätä omillaan. Kun saadut ja luotettaviksi arvioidut faktat sijoittaa tekstiin, voi pyhästi uskoa ja toivoa saavansa kasaan paikkaansapitävän tarinan. Loppujen lopuksi kyse on tällöin kuitenkin lähinnä aiemmin tiedetyn kertauksesta. Siksipä pelkän konetiedon lomasta on hyvin antoisa siivilöidä esiin myös kyseisen laitteen omistaja, käyttäjä tai vaikkapa entinen korjaaja. Pääkirjoitus Karu on kaunista T ässä lehdessä on neljän sivun mittainen artik keli Padasjoen lähellä sijaitsevasta sahasta, joka sai väistyä vuosikymmenien tyhjillään olon jälkeen omakotitalon tieltä. Usein omia tarinoita pidetään kuitenkin liian vähäpätöisinä kiinnostaakseen ketään. Toivonkin hartaasti ihmisten kertovan haastatteluissa ne pienemmätkin sattumukset tai kuulopuheet, jotka koneeseen liittyvät. Niille, jotka omalla kustannuksellaan ja työllään säilyttävät työnteon historiaa kun nostamalla, taltioimalla, dokumentoimalla ja valokuvaamalla. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Tekijältä Vanhat Koneet -lehteä tehdessä ajatus, katse ja näkökulma kiinnittyy usein käsiteltävänä olevaan aiheeseen
Kuten 6 tonnia painavan 36-mäntäisen hirviömoottorin. 40 David Brown 25D ´56 Sumujen saarilta tuli Suomeen 50-luvulla hyviä traktoreita, niin varmoja 54 Scania-Vabis LA83 ´61 Moni 50-vuotias työkone on viettänyt eläkepäiviään jo pitkään, mutta Lähivaaran Muurahaiskarhu-Scania jaksaa vielä puurtaa. 28 46. Belarus hoitaa hommansa harrastuskoneena muiden mielipiteistä piittaamatta. KONEET 16 MAN Ackerdiesel AS 440 A ´54 MAN on tuttu kirjainyhdistelmä kuormuripuolelta, mutta merkin historiasta löytyy muutakin kalustoa ? kuten tämä, uskomattoman upeasti entisöity nelivetotraktori. 22 Fargo FK1050 ´74 Helsingin palolaitos hankki 70-luvulla amerikkalaisia Fargo-paloautoja. Yksi sammutusauto on museoituna alkuperäisellä palvelusseudullaan pääkaupungissa. 22 4 28 Ford Teg 750 ´74 Kari Alamännistö on tehnyt pitkään töitä tällä metsätraktorilla. Kone tuli miehen omistukseen vuoden ikäisenä 1975, eivätkä työt Fordilla ole taakse jäänyttä elämää vieläkään. 34 Allgaier AP 17 ´51 Merkkinä Allgaier kuuluu tuntemattomampien ja lyhytaikaisempien joukkoon, mutta tarina merkin takana on sen menestystä suurempi. ja vakaita, että moni niistä palvelee vieläkin harrastekelpoisena käyttö traktorina. 46 Napier Deltic Kun tavallinen väki hankkii pihakoristeeksi tontun tai suihkulähteen, konemies sovittelee tontille jotakin aivan muuta. Tässä numerossa 10 KANNESSA 10 Belarus 501 ´77 Neuvostoliitossa kehitelty tekniikka jakaa mielipiteitä, oli kyseessä sitten auto, moottoripyörä tai maatalouden kone
Materiaali: Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Toimitus 58 TILAAJAPALVELU Puh. Berliinissä sijaitsevan museon tiloissa riittää esimerkkejä aiheesta. 62 Holmin saha Padasjoen liepeillä sijaitseva Holmin saha purettiin omakotitalon tieltä. Kävimme dokumentoimassa tilat ja koneet ennen puskukoneiden saapumista. 72 Energiakriisin kuormurit Olli J. Poikkesimme halleilla katsomassa, mitä miehen harrastukselle kuuluu tänään. 58 Saksan tekniikkamuseo, Berliini Saksalaista insinöörityötä on kehuttu pilkuntarkaksi, joskin toisinaan hieman tylsäksi. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään 5 materiaalin lehdelle.. Ojanen, Harri Onnila, Paula Tavasti, Aimo Tenni, Arttu Toivonen 62 66 tyi 70-luvul la okauppa keskit 72 Kuorma-aut pärille. ikkimerkin ym muutaman suos voittajista. n li pe tä män Volvo oli yksi ARTIKKELIT 51 Merkityksellisiä hankintoja Kolmisen vuotta sitten esittelimme Terho Viiasen tiehöylän. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Ojasen artikkeli pureutuu energiakriisin aikaan kuljetuskaluston näkökulmasta. 01/13 VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia ja kuulumisia vanhojen koneiden maailmasta. 66 Seppiä ja mestareita Antero Kyllösen harrastus vei vaneriautoista vanhaan rautaan. 76 Rauhassa ruostuvat Romuromanttisia valokuvia armeijan vanhasta kalustosta. 78 Markkinat Osta ja myy kaikkea harrastukseen liittyvää. 81 Kuvalaari Vanhaa kalustoa lukijoiden kuvaamana. TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman, Meniina Lundström POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Kim Dahl: 050-4147 539 Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Antti Kautonen, Sami Korhonen, Johanna Helin, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Olli J. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen
Vanaja on siis tarkoitus tuoda takaisin lähemmäksi linja-auton ilmiasua, retkeilyautovuosien jälkeen. Kuvat: Jari Kannosto 6. Esittelemämme Ajokki-korinen, VLB 5700-alustainen Vanaja oli artikkelimme kuvissa saanut sinisen värin ylleen, ja pinta muistutti vuosikymmeniä pidettyjä työfarkkuja. Kuvissamme Vanaja oli jo olemukseltaan sangen kauhtunut, mutta saimmekin pikapuoliin uutta tietoa auton omistajalta: Vanaja on taas postinvärinen ja entistä ehompi. K oskenkorvalaisen Jari Kannoston kokoelmissa on monen monituista raskaan kaluston ajopeliä. Mukavaksi kulunut, mutta ei edustuskuntoinen. Artikkelin päästyä lukijoidemme käsiin asti kolahti toimitukseen postiin infoa valokuvien kanssa, ja kuvissa Vanaja komeilikin tutussa postinoranssissa värissä kuten kuuluukin. Jari Kannosto kertoo vaihtaneensa Vanajan pellit toisesta, tiluksillaan lepäilleestä varaosabussista, ja paikkamaalanneensa ne kuntoon. Auto oli aikanaan poistettu käytöstä ja rekisteristä vuoden 1975 tienoilla ja huutokaupattu, mutta siihen alun alkaen kuuluneet LJ?173-kilvet siihen vielä nyt saatiin. Ulkokuoriremontin lisäksi Vanaja sai osakseen käyttökunnostusta varmuuden varmistamiseksi, ja kuluneena kesänä Vanajalla ajettiin noin tuhannen kilometriä ympäri itäistä Suomea. Kannosto kertoo, että tulevanakin suvena Vanajalla on tarkoitus ajella retkeilyreissuja, ja että sen ulkoista olemusta remontoidaan vieläkin pidemmälle alkuperäisyyden saavuttamiseksi. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Posti-Vanaja aidossa kuosissa Edellisessä numerossa esittelimme retkeily-Vanajan, joka aikanaan oli palvellut postibussina. Peltien tunnusnumero päivitettiin vastaamaan auton oikeaa alkuperäistä tunnusta, ja myös rekisteritunnuksena ollut YB?582 vaihtui siihen aitoon alkuperäiseen Lapin läänin tunnukseen
Vaasa 10.3. Tuulos 23.3. Kokkola 23.3. Valmet-trukkitietäjät hoi! Lukijamme Pasi pelasti veljensä kanssa vanhan Valmetin trukin joutumasta romutettavaksi. Taskulamppujen ja valaisimien kanssa tulee pelattua vielä pitkään, ja siksipä valolaitteiden tulisikin olla mahdollisimman hyvät ärräpäiden vähentämiseksi. Kunnollinen käsivalaisin onkin sitten esimerkiksi käteväksi osoittautunut alumiinirunkoinen, IPX8-vesisuojattu Olight S80 Baton, jossa on sisäänrakennettu, pistokeladattava 4000 mAh:n akku, jota ei tarvitse irroittaa latausta varten. Valotehoa S80:sta lähtee enimmillään 750 lumenia, ja valokeilan ns. hotspot kantaa jopa 260 metrin etäisyydelle. Netistä ei ole löytynyt apuja kunnostamiseksi, trukki kun kuitenkin tahdottaisiin takaisin ajokuntoon. Selvitystyö on edennyt siihen pisteeseen, että valmistajaksi on selvinnyt Valmetin lentokonetehdas ja trukin malli on B2532-A2530, valmistuskuukausi ja vuosi puolestaan 12/58. Maalin alta paljastuva sininen väri saattaisi johtaa tämän koneen jäljet aikaisempaan VR:n käyttöön. Mikäli tämänkaltaisesta laitteesta löytyy joltakulta lisäinfoa, Pasille voi laittaa trukinkunnostusvinkkejä ja vetoakselitietoutta. Hänen sähköpostiosoitteensa on corollakarhu@hotmail.com. Forum Marinumissa ahkerasti kävijöitä Elokuun puolivälissä 2012 merikeskus Forum Marinumissa rikottiin rajoja, kun miljoonas sisäänastellut asiakas kirjattiin kävijöihin. Rautajärvi 10.3. Merkitys on sama, mutta nimeä on viilattu modernimmaksi. Ruotsinkielisessä kirjeenvaihdossa liiton nimi on Finlands fordonshistoriska centralförbund rf. 7. Jos siis haluat työskennellä harrastelaitteesi parissa 260 metrin päästä, tällä se onnistuu. Valoteho on myös tasainen koko toiminta-ajan ajan, eli se ei hiivu pikkuhiljaa olemattomiin. S80 Batonin svh-hinta on 139 euroa, ja sivuilta saa selville lähimmän jälleenmyyjän. SAHK HIOI NIMEÄÄN Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi HELMIKUU 9.2. Valmetin kone käy hyvin, mutta vetoakseli on poikki. Turku 8-10.3. Joensuu 9-10.3. Tampere 3.3. Akun säästämiseksi lamppuun saa myös kytkettyä päälle näppäinlukon. Olightin tuotteista saa lisätietoa valmistajan suomenkielisiltä sivuilta, osoitteesta www.olight.fi. Tampere Pienoismallipäivä, Tampereen kauppaoppilaitos Talvi-Heikki, Turun Messu- ja kongressikeskus Veteraanikelkkakerhon talvikokoontuminen, Linnunlahti Vanhan Ajan Metsäperinnepäivät / 12. Merikeskus avasi ovensa yleisölle kesäkuun lopussa vuonna 1999, ja loppuvuoden 1999 aikana keskuksessa vieraili 12?000 kävijää. Veljekset raapivat päätään ja pohtivat, mistä kummasta saisi tästä laitteesta lisätietoja, että oikeanlainen vetoakseli saataisiin peliin hankittua. Kone Savotta Vaasan Veteraaniautoseuran Talviajot Maalissaalis-prätkäromppari, Tuulonen Kokkolan Automobiilikerhon Museotarkastuspäivä, Indola Winter Swap Meet, Teivon ravirata 01/13 VALOA VUOTEEN OLIGHTILTA Lyhenne SAHK viittaa tästedes Suomen ajoneuvohistorialliseen keskusliittoon, vanhan Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi -nimen sijaan. Jyväskylä SAHK Talwiajot, Killeri MAALISKUU 2.3. Kevyimmän valotehon asetuksella valaisin toimii yhtenäisesti jopa 80 tuntia. Valmistajan mukaan laitteella on tällä hetkellä markkinoiden paras hyötysuhde. Vuodenvaihteessa 2012?2013 kävijöitä oli kaikkiaan ollut 1 040 215. Seuraavina vuosina kävijöitä oli vajaat 50?000 per vuosi, ja alkuvuosien huippulukema 78?653 Tapahtumakalenteri asiakasta kirjattiin vuonna 2002, kun merikeskuksen lippulaiva Suomen Joutsen täytti komeat 100 vuotta. Vuoden 2012 aikana Forum Marinum -merikeskuksen näyttelyissä, museoaluksilla ja merikeskuksen järjestämissä tapahtumissa vieraili kaikkiaan 122?634 kävijää, joten nousua on. Illat ovat vielä pimeitä, vaikka juhannukseen päin tässä taas mennäänkin
heinäkuuta. Galleriaan kuvan lähettänyt lukija Jaakko ei ollut päässyt selvyyteen Saksassa kuvaamastaan ajokista, mutta Joukon mielestä kyseessä todennäköisesti on 1900-luvun alusta oleva Hansa-Lloyd Electro-Lastwagen. Jouko vertaa kuvan Hansa-Lloydia toisaalla näkemänsä automuseokuvaan vastaavasta sinisestä sähkökuormaautosta, ja toteaa seuraavaa: ?Joitakin pieniä eroja on, väri, lavanreuna, tuulilasi kehyksineen jne, mutta näitä on ilmeisesti valmistettu joitakin vuosia, joten eroja voisi olla. syyskuuta. Sähkökuorma-autoko Hansa-Lloyd? Pietarsaarelainen Jouko Kärkkäinen uskoo selvittäneensä numeron 08/2012 kuvagallerian (sivu 80) sähkökuormaauton mysteerin. Täysin eri merkki se ei voine olla, ellei ole kopio.? 8. Alunperin museo sijaitsi Helsingin rautatieasemalla, josta se muutti Hyvinkäälle vuonna 1974. Höyryjunilla pääsee myös heinäkuun viimeisenä lauantaina 27.7. Kaksipäiväisessä tapahtumassa festivaalialueella riittää nähtävää: esillä on muun muassa vanhoja maataloushöyrykoneita ja niihin kytkettyjä laitteita, maamoottoreita, vanhoja ajoneuvoja ja tietenkin vanhoja kapea raiteisia höyryjunia. Vuonna 2013 höyryjunat liikennöivät Humppilan ja Jokioisten välistä 14 kilomet- rin kapearaiderataa kaikkiaan kolmenatoista sunnuntaina kesä-, heinä- ja elokuussa. Näiden lisäksi liikennöidään perinteinen dieselveturivetoinen juhannusjuna Entun lavan juhannusjuhliin Humppilaan torstaina 20.6. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Suomen Rautatiemuseo 115 vuotta Suomen Rautatiemuseo täyttää kunnioitettavat 115 vuotta 16.3.2013. Merkkipäivän kunniaksi, kyseisenä päivänä Suomen Rautatiemuseo tarjoaa ilmaisen sisäänpääsyn ja on avoinna klo 12-17. Ilmainen yleisöopastus alkaa klo 13. Suomen Rautatiemuseon historia juontuu 1800-luvun loppupuolelle, jolloin rautatievirkamiehet alkoivat kerätä rautateihin liittyvää materiaalia, mielessään idea museon perustamisesta. Museo perustettiin 16.3.1898 Suomen Rautatievirkamiesyhdistyksen kokouksessa Helsin- gissä. Liikennekausi alkaa jo perinteisesti Minkiön mobiilipäivällä, joka pidetään Minkiön asemalla sunnuntaina 2. kesäkuuta. Juhla pidetään museorautatien Minkiön asema- ja varikkoalueella heinäkuun viimeisenä viikonloppuna eli 27.-28. Museon sijainti on kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen Hanko-Hyvinkää-rautatien asema- ja varikkoalue, joka on peräisin 1870-luvun alusta. Museota ylläpitää Rautatiemuseon Säätiö, jonka taustavaikuttajia ovat VRkonserni, Hyvinkään kaupunki ja Ratahallintokeskus, ja toimintaa tukee myös Rautatiemuseon ystävät ry. Museorautatien tapahtumia 2013 Jokioisten Museorautatie on julkaissut tapahtumakalenterinsa vuoden 2013 liikennekaudelle. järjestettävän Höyryfestivaalin yhteydessä. Liikennekauden päättää perinteinen syysajo lauantaina 14. Museorautatieltä tiedotetaan, että juhlapäivänä ohjelmassa ei ole pitkiä puheita, vaan päivän täyttävät Minkiön asemalle saapuvat vanhat autot ja radalla puuskuttavat höyryjunat. Liikennekauden päätapahtuma on Minkiön Höyryfestivaali, joka järjestetään vuon- na 2013 jo yhdeksännen kerran
Lea Lahti sanookin autoharrastamiseen usein liittyvän pyyteettömän auttamisen ja yhdessätekemisen. Tapahtuma on monena vuonna ollut yksi suosituimpia kesätapahtumia Asikkalassa. Esitelmiin osallistujilta peritään museon sisäänpääsymaksu. Viimeisimmänkin tapahtuman ohessa kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen, tällä kertaa sydänsairaiden lasten hyväksi. Kettusenkin mukaan tapahtuma osoittaa, että erilaisia ihmisiä yhdistävä autoiluharrastus voi olla kulttuuria parhaimmillaan. Suomen ilmailumuseon uudeksi museonjohtajaksi on valittu insinööri Markku Kyyrönen. Ilmailumuseo asiaa Mobilisti-illat palkittiin kunniakirjalla Asikkalan Vesivehmaalla sijaitsevan Antin Automuseon Antti Vähälä ja Lea Lahti ovat järjestäneet perinteisesti Mobilistiiltoja jo vuosien ajan. Lahden kirjoittamat jutut ovat varmasti monelle Vanhat Koneet -lehdestä tuttuja. Monelle autoihmiselle autoharrastus onkin ollut eräänlainen kulttuurimuoto jo sen suuremmin asiaa pohtimatta; aikaa, vaivaa ja rahaakin vaativa harrastaminen ilahduttaa sekä itseä että kanssaihmisiä projektin valmistuttua esiteltäväksi. päivä on puolestaan Ilmailumuseon Messerschmitt Bf 109 -teemapäivä. Päätapahtumapäivä on lauantai 9. Maksuttomat illat ovat olleet monelle tapa ja mahdollisuus kokoontua autojen ja muiden vanhojen kulkupelien merkeissä ja turista niitä näitä, usein hyvästä syystä. päivä, ja koko tapahtumaan on yleisölläkin vapaa pääsy. Lauantain tapahtumapäivä alkaa aamuyhdeksän jälkeen, ja koneiden käynnistelyn jälkeen järvelläpäin on kelkkasafari. 11:30 on paraatiajo leirintäalueella, ja kisailurataan tutustumista. päivän luennon aiheena on ?Operointi Malmin lentoasemalla nuoren lentäjän silmin?. 12:30 puolestaan alkaa kellotettujen ratakierroksien ajaminen, ja tähän pyydetään paikallisia kelkkailijoita mukaan ajamaan kerholaisia vastaan. Tiedotteen mukaan kelkanpärinää ja sankkaa savua on tiedossa, joten näistä pitäville on kokoontuminen varma nakki. Kisailun jälkeen kelkkakerho pitää vuosikokouksen, jonne yleisökin on tervetullut tutustumaan kerhon menneeseen ja tulevaan toimintaan. 01/13 Lopuksi kerho julistaa tiedotteessaan: ?Kaikki mukaan tutustumaan moottori- kelkan alkutaipaleen yksilöihin 1960-luvulta alkaen!? 9. maaliskuuta. Odotettavasti Bf 109-simulaattorille, joka museosta löytyy, on tällöin käyttöä. Museon suositun Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä -näyttelyn aukioloaikaa on jatkettu syyskuulle 2013 asti. Näyttely sulkeutuu vasta sunnuntaina 29.9.2013. Veteraanikelkkakerho kokoontuu Joensuussa Veteraanikelkkakerhon vuoden 2013 TelaHumpa-kokoontuminen järjestetään Joensuussa Linnunlahti Campingin alueella 8.-10. Kyyrönen aloitti museonjohtajan tehtävässä 1.1.2013 alkaen, ja on työskennellyt Suomen ilmailumuseolla Lentoon 2015 -uudistushankkeen projektipäällikkönä toukokuusta 2012 lähtien. Kyyrönen seuraa tehtävässä FM Matias Laitista, joka siirtyi keväällä 2012 museon kokoelmista vastaavan intendentin tehtäviin. Ilmailumuseon keskiviikkoiltojen luentosarja on nimeltään Studia Aviation. Studia Aviation -illat tarjoavat vierailevien asiantuntijoiden mielenkiintoisia esitelmiä ilmailusta ja ilmailuhistoriasta, ja näitä iltoja järjestetään syyskaudella noin kerran kuussa, keskiviikkoiltoina kello 18-20. Lea Lahden mukaan autoharrastaminen on puhtaasti arkielämän kulttuuria, ja se on helposti jokaista lähellä. Nyt Mobilisti-illat ovat osoittaneet autoharrastuksen kulttuurillisuuden virallisestikin, sillä Asikkalan kunta ojensi itsenäisyyspäivänä Vähälälle ja Lahdelle Vuoden 2012 kulttuuriteko -kunniakirjan. Asikkalan kunnan vapaa-aikapäällikkö Matti Kettunen kehuu vuolaasti Mobilisti-iltoja, sillä ne tuovat Asikkalaan pilvin pimein autoihmisiä, pojasta isään ja ukkiin, antaen samalla kunnalle hienoa positiivista mainosta. Seuraavan, helmikuun 27. Luennoijana on Olli Talso. Maaliskuun 12
10
Peltoa pelkäämätön Belarus 501 ?77 Hieman karrikoiden voidaan sanoa, että edesmenneen Neuvostoliiton maailmalle tuottamat Belarus-traktorit jakavat yleisön kahtia. Tämän merkin lausuminen sointuu erilailla kuulijoiden korvaan, riippuen siitä, mitä ryhmää satutaan edustamaan. Yhtä kaikki, kuuluisa ja tunnettu se on. Haapajärvi 11
Maahan tulleet traktorit käytännössä purettiin ja kasattiin Konelan saapumistarkastuksen ja käyttöönottohuollon yhteydessä uudestaan, ja niinpä niistä saatiin karsittua suurimmat kokoonpanotoleranssit ennen asiakkaalle luovuttamista. Belaruksissa oli alkuperäisestä MTZ:stä poiketen aluksi ruotsalainen Fernmon valmistama hytti, ja vuonna 1977 kajuutta vaihtui kotimaisen Maaseudun Koneen valmistamaan. belarus 501 Teksti: Juha Pokki Kuvat: Sami Korhonen J ohdannossa mainittua karrikointia jatkaakseni, voin hieman tarkemmin, mutta kieli poskessa määritellä nämä valkovenäläisen maatalouskoneen jakamat ihmistyypit. Hän onkin ?noin seitsemän Belaruksen? mies. Kotimaassaan ja siihen aatteellisesti nivoutuneissa ympärysvaltioissa sitä myytiinkin tuolla Minskin traktoritehdasta tarkoittavan lyhenteen koruttomalla jämäkkyydellä. Toisin sanoen muutama kokoelman koneista ei vielä ole aivan täysissä sielun- ja ruumiinvoimissaan, 12 mutta tämänkertaisena aiheenamme oleva Belarus 501 vuodelta 1977 kyllä kuuluu vahvasti käyvään ja kukkuvaan kastiin. Vientituote Belarus 501 eli viralliselta malliltaan MTZ-501 kuului MTZ-traktoritehtaan tuotantoon. Totuus lienee se, että jokainen on muodostanut oman suhteensa Belarus-merkkiin jonkinlaisen kokemuksen pohjalta. Sen sijaan läntisempää kaupankäyntiä silmälläpitäen lanseerattiin nimi Belarus, joka symboloi valkovenäläisyyttä kansainvälisemmin ymmärrettävässä muodossa. Suomeenkin tulleet minskiläiset kantoivat Belarusmerkkiä ja Konela myi traktoreita jälleenmyyntiverkostonsa kautta läpi Suomen. Takavetoisen 501:n ja sen nelivetoisen sisarmallin 521:n valmistus pyöri vuodesta 1973. Ennen kuin kukaan pahoittaa mieltään, täytyy ennättää muistuttamaan, että mukana on tietysti ripaus huumoria. Toinen puoli ihmisistä on niitä jotka pitävät traktorista, ja toinen puoli on niitä jotka eivät ole sitä käyttäneet. Aina se ei ole omakohtaista vaan ehkä kahvipöydässä kuultua, mutta äkkiseltään ei tule mieleen toista merkkiä, jonka puolesta tai vastaan oltaisiin yhtä selkeästi. Suurimmat kokoonpanotoleranssit karsittiin traktoreista Konelan saapumistarkastuksen yhteydessä. Haapajärvellä asuva Timo Tuomaala kuuluu ehdottomasti ryhmään, joka ajattelee Belkuista positiivisella mielellä
Toisaalta ominaisuudet eivät välttämättä noudattaneet samaa kerrointa, vaan kolminkerroin kutistetulla hinnalla saattoi kuitenkin saada aivan käypää tavaraa vastineeksi. -kysymykseen myyjä vastasi ykskantaan ?se on sinun uusi Belarus?. Eihän moisesta tarjouksesta voi kieltäytyä ja vaihtokauppaa käytiin tekemään siinä samassa. Karkeasti arvioiden yhden Massey Fergusonin hinnalla sai kolme saman kokoluokan Belarusta. Timo ynnäilee, että Belaruksen korjaamisen kustannustehokkuus on huippuluokkaa. Korjaustarpeen ilmetessä eivät varaosatkaan olleet hinnan kiroissa. Lisäksi neuvostoaikaan tehdyille laitteille oli ominaista suorastaan erinomaiset korjausmahdollisuudet kenttäoloissa. Huonosta maineestaan huolimatta eivät nämä itätraktorit olleet mitenkään katastrofaalisen kestämättömiä käytössä. Päinvastoin, näillä tehtiin paljonkin työtä ja aivan urakkahommiakin. 13. Alkoi kotimatka, joka suoritettiin komeasti ajamalla Belarus uusille asuinsijoilleen. Halpa ja huollettavissa Kyseinen valkovenäläisyksilö oli ollut aikaisemmin vain yhdellä omistajalla. Suoraan ?mikä se tuo on?. Vanhat Koneet-lehti esitteli Belarus 521:n numerossa 6/2011. Vaihtamalla onneen Timo Tuomaala hankki tämän viisnollaykkösen kokoelmiensa jatkoksi vuonna 2006. Poikettuaan maatalouskoneliikkeeseen asioimaan aivan muissa kuin traktorinostoaikeissa, mielenkiinto harhautui vaihtopihalla nököttävään kiinnostavan näköiseen traktoriin. Konemyyjä kysyi, minkälaista vaihdokkia olisi tarjolla, ja sopivia kaupankäynnin välikappaleita selattiin Timon kännykän näytöltä. Jos kävisi niin ikävästi, että jopa puolet traktorin osista hajoaisi, olisi korjaaminen silti järkevää ja taloudellista. Ja jos niitä ei saada ajamalla rikki, ne korjataan rikki?, hän kiteyttää itätraktorien yleisen eläkkeellejäämiskunnon. Halpahan Belarus aikanaan oli, ja eipä ole neuvostorauta juuri rahallista arvoaan vuosien varrella nostanutkaan. Uudesta asti palvellut Belkku oli sittemmin päätynyt vaihtoriviin vieläpä oikein hyväkuntoisena. Kun molemmat olivat mielestään tyytyväisiä, oli Belarus niin sanotusti vapaasti varastosta -tavaraa. Alkuperäiset osat ovat kestäneet vuosikymmenien ajan matkassa mukana. Sen kummempaa remonttia saati sitten entisöintiä ei tälle traktorille ole tehty. Jopa alkuperäiset tarrat ovat kestäneet ilmastonvaihtelut ja öljyhikoilun sinnikkäästi. vuoteen 1977. Timo toteaakin, että asiantila on käytettyjen Belarusten kohdalla melkoisen harvinaista laatua. 01/13 ?Jostain syystä Belarukset ovat lopussa vain käryäviä raatoja. Juuri mikään huoltokohde ei ollut niin monimutkainen, etteikö sitä yleisellä järjenjuoksulla varustettu kuljettaja tai muu koneen sielunelämään hiemankaan vihkiytynyt asianosainen olisi saanut jollain tavalla selvitettyä. Kesäkuumalla länsitraktoreiden välissä ketjut päällä hikoillut Belarus oli sen verran seisauttava näky, että siitä oli pakko tiedustella hieman lisää myyjältä. Ilmeisesti ne ovat niin halpoja, että niihin on tapana kostaa kaikki paha olo
belarus 501 Yhden länsitraktorin hinnalla saattoi saada vaikkapa kolme saman luokan Belarusta. 14
Jos homman osaa kaiken lisäksi ottaa sopivalla huumorimielellä eikä lannistu heti ensimmäisen neuvosto-ominaisuuden edessä, on Belaruksessa potentiaalia vaikka mihin. Belarus oli aikanaan osa suomalaista maalaismaisemaa. Lopulta ainakin tässä yksilössä ohjauspuoli on paremmissa kantimissa ja monta kertaa alkuperäistä mukavampi. Hytti on Fernmon laadukkaampaa mallia, joka on sisältä varustettu paikoitellen jopa toppauksin. Nyt myöhemmin niiden arvo on saanut yllättävää ja aikanaan ennaltaarvaamatonta nostetta harrastekoneiden asemassa. Helppo korjattavuus, halvat varaosat ja traktorin halpa hankintahinta ovat varmasti hyviä syitä hankkia nostalginen itäpeli harrasteaihioksi. Tähän ei koskaan pystytty, mutta toisaalta täytyy muistaa hinnan pysyneen murto-osassa ja laadun olleen siihen nähden kohdallaan. Tuohon hintaan ei ostaja saanutkaan aivan krantuimmasta päästä olla. Harrastepeliksi ?Pelastus?? net kokeilemaan, olisiko pidemmän rajan takaa tuleva kone käyttökelpoinen. Tarina opettaa, että paljon hyvää työtä niillä saatiin aikaan, mutta maine kulki usein liian paljon edellä. Edullinen hinta laittoi mo- Halpa ja mitä muuta? Kun näin halvasta ja helposti korjattavasta, mutta samalla vähävikaisesta koneesta on vaikea keksiä mitään moitittavaa, täytyy ihmetellä mistä negatiiviset kommentit Belarusta kohtaan yleisesti kumpuavat. Sitä vain ?kuuluu. Pieniä kosmeettisia korjauksia koneen punaiselle pinnalle suoritettiin ja yhtenä näkyvimmistä oli konepellin asennon hienoinen muuttaminen. Perusvakio Koska Timon mukaan tämä Belarus oli ollut aktiivivuotensa maatalouskäytössä ?ilmeisesti niin huonossa talossa, että oli jätetty Belarukseksi näin hyvään kuntoon?, sille ei tarvinnut tehdä mitään suurempia remontteja. Traktori oli varsinkin pienemmillä takarenkailla varustettuna melko hidas. Orbitrol-ohjaus tuli tavallisen ja varsin heikkolaatuisesti toteutetun tehostetun simpukkaohjauksen tilalle. Alkuperäinen ohjaus oli toisinaan melkoista hehtaariammuntaa ja varmasti osasyynä siihen, että monelle konetta kokeilleelle on jäänyt Belaruksen ohjastaminen tasan kahteen kertaan . ensimmäiseen ja viimeiseen. Vakiona pelti on hyttiin päin kallellaan ja se muistuttaa hieman kuin traktori olisi lentoon lähdössä. Tämä ei kaikkien silmään sovi, joten asentoa muutettiin hieman normaalimpaan suuntaan. Lähes neitseellinen tekniikka sai olla rauhassa. Asiaa Timon kanssa pohtiessani tulemme siihen tulokseen, että erinäisistä syistä johtuen iso osa mainetta saattaa muodostua pelkistä ennakkoluuloista. Ominaista ruotsalaiselle hytille oli ikkunajako, joka on Timon mukaan toteutettu niin, että pienat sijaitsevat tasan tarkasti juuri siinä kohdalla, mistä pitäisi katsoa ulos. Monelle on ollut suoranaista myrkkyä joutua itäkoneen penkille, kun tarjolla olisi samaan aikaan ollut tiukkaa länsirautaa. Moniruutuinen lasitus takasi sen, että raamit peittivät myös näkyvyyttä varsin tehokkaasti. Silti vajaan kolmenkympin tuntinopeus tuntui Timon sanojen mukaan alkuperäisellä ohjauksella vähintään 70 kilometrin loikotukselta. Myös monessa muussa eri alan jos toisenkin piirissä vallitsevassa merkkiväittelyssä esiintyvä 01/13 Ruotsalaisvalmisteinen Fernmo-hytti oli vakiona Suomeen tulleissa 500- ja 800-sarjan Belaruksissa vuoteen 1977 saakka. Myöhemmässä suomalaisessa hyttimallissa on ruutujen kokoa ja yhtenäistä pintaalaa kasvatettukin juuri käyttäjäpalautteen johdosta. piirre on se, että pahimmilla haukkujilla ei ole omakohtaista kokemusta haukkumastaan tuotteesta. Ratti sijaitsi keskilinjan oikealla puolella. Belarus 501 Valmistaja: MTZ (Minskij Traktornyj Zavod) Valmistusvuodet: 1973-1977 Moottori: 4-sylinterinen esikammiodiesel D60 Iskutilavuus: 4750 cm3 Teho: 67 hv Vaihteisto: 9+2 Huippunopeus: 27 km/h Lisäksi: Tehostettu ohjaus, levyjarrut 15. moittia, koska näin on aina tehty. Ilman muuta Belaruksessa oli omat ongelmansa, ja mitä lähempää esimerkiksi työn ja materiaalien laatua tarkastellaan, oli näillä osa-alueilla paljon kiinniotettavaa länsikilpailijoiden kastiin pääsemiseksi. Joidenkin kirvelevimmin mielensä pahoittaneiden ajatuksissa Minskin traktoritehtaan kalenterissa jokainen päivä on ollut vapun jälkeinen maanantai ainakin laadusta päätellen
Luopa 16
Nelistävä eekkeridiesel MAN ACkerdiesel AS 440 A ?54 MAN on monelle tuttu kirjainyhdistelmä. Aivan jokainen ei kuitenkaan tiedä, että tämän merkkisiä traktoreitakin on ollut olemassa, varsinkaan Suomessa. 17. Se on totuttu näkemään kuorma-autojen keulassa yhdessä leijonalogon kanssa
50-lukuinen ilme korostuu kiiltävän keulakoristeen sekä suuren, valkokehyksiseen ritilään kiinnitetyn logon ansiosta. 18 ti moottoritekniikan historiaa merkittävästi vuonna 1897, kun hänen neljä vuotta aiemmin patentoimansa dieselmoottorin prototyyppi valmistui. Jussin hankkiessa traktorin, oli kyseessä pikemminkin kasa romua. ?Vuoteen en viitsinyt katsoakaan siihen päin?, muistelee mies ensiaikojaan MANin omistajana. Moottoria alettiin välittömästi kehittämään eteenpäin ja loppu on niin sanotusti historiaa, ainakin koneharrastajan näkökulmasta. Saksalainen konepajajätti sai alkunsa periaatteessa jo 1700-luvun puolivälissä ja siitä lähtien kulku oli nousujohteista. Teollisuus kasvoi ja sitä mukaa kun tuotantoa lisättiin, liittyi kompleksiin mukaan uusia yrityksiä. on lyhenne sanoista Maschinenfabrik Augsburg-Nürnberg. Jopa vaihdekepin nuppi vastaa alkuperäistä. MAN on komeaa katsottavaa myös keulasta. Tämä mies muut- Tämä MAN-yksilö tuli Jussille niin huonossa kunnossa, ettei hän vuoteen viitsinyt katsoakaan sitä! Kaikki on prikulleen kuin alkuperäisessä traktorissa konsanaan. Juuri mikään kone ei kuitenkaan ole niin harvinainen, etteikö sitä Suomestakin löytyisi. Motivaatio kuitenkin lisääntyi ajan kanssa ja lopulta raato joutui käsittelyyn.. MAN ACkerdiesel AS 440 A Teksti: Juha Pokki Kuvat: Tuukka Erkkilä M AN tai M.A.N. Tätä Suomessa vähemmän nähtyä herkkua valmistettiin reilut 2?600 kappaletta vuosina 1952?1955. Koska suurella toimijalla on tunnetusti paljon resursseja, niitä voidaan käyttää myös kilpailukyvyn kannalta elintärkeään tuotekehittelyyn avokätisemmin. MANin tehtaalla Augsburgissa työskenteli muuan keksijä nimeltään Rudolf Diesel. Yksi näistä oli MAN Ackerdiesel AS 440 A. Otetaanpa suunta Pohjanmaalle, Luovan kylälle. Romusta parsien Jussi Kantti on vuosimallia 1954 olevan MAN AS 440 A -traktorin onnellinen omistaja jo neljättä vuotta. Vuonna 2009 hankitun koneen historia ei kuitenkaan ole ollut pelkkää hymistelyä. Rudolf Diesel kuitenkin menehtyi dramaattisesti vuonna 1913 eikä koskaan saanut nähdä edes murto-osaa siitä, mihin hänen keksintönsä tulisi päätymään. Diesel muuttaa maaseudulle Muutaman vuosikymmenen kokeilujen ja parannusten jälkeen dieselmoottori alkoi 1950-luvulla olla jo siinä vaiheessa kehityskaartaan, että se muuttui yhä yleisemmäksi ja käytännöllisemmäksi voimanlähdevaihtoehdoksi tavallisessa maataloustraktorikäytössä. MAN oli pysynyt tiukasti kehityksen kelkassa ja esitellyt traktorimalliston, joka kantoi nimeä Ackerdiesel. Acker tarkoittaa sananmukaisesti kenttää, tai eekkerin alaa, mutta hyvällä omallatunnolla se voitaneen myös kääntää pelloksi. MAN valmisti peräti 41 eri variaatiota traktoreistaan vuosien 1938 ja 1963 välillä. MANilla oli luonnollisesti eräänlainen aitiopaikka dieselmoottorin kehitykseen ja hyödyntämiseen omissa laitteissaan
Sopivaa ei kuitenkaan aivan ensihätään tullut vastaan, kunnes autopurkamolla majaileesta vanhasta Mercedes-Benz-pakettiauton löytyi sopivankokoinen ja muutenkin passeli akseli. Ensimmäisenä piti yrittää saada moottori käyntiin. Iskutilavuutta on liki kolme litraa, tarkalleen 2?925 kuutiosenttiä. eli takapyöräajo. Vähä vähältä projekti eteni ja tätä nykyä eroa on enemmän kuin yöllä ja päivällä! 19. MAN panosti kuitenkin vahvasti nelivetoisuuteen, mikä näkyy tämänkin mallin valmistustilastoissa. Ensimmäinen nelonen kun kertoo sylinterimäärän ja loput kaksi numeroa hevosten voimasta. siis suoraan suomennettuna jokapyöräajo. Kantti kertoo vaihteiston olevan alkuperäisessä kunnossaan ja avaamaton, mutta etukardaani piti vaihtaa. Koneene erotti juuri ja juuri MANiksi. Lisäksi mainittu nelivedon karsastaminen tai ainakin sen tuoman hyödyn Alkuasetelmat eivät olleet kovinkaan kummoiset. Suomessa saksalaiset traktorit olivat kuitenkin pääsääntöisesti hirvittävän kalliita verrattuna vaikkapa englantilaisiin vastaaviin, itäkoneista puhumattakaan. Niinpä yksi myyntiä haitannut syy oli jo pelkkä raha. . Aikanaan 50-luvulla nelivetotraktoria ei Suomessa mielletty maatalouskäytössä aiheelliseksi, vaan takaveto nähtiin jo pelkän edullisemman hintansa vuoksi kustannustehokkaampana ratkaisuna. Suomi oli kuitenkin erittäin huono myyntimaa MANtraktoreille. MANin pelto Suomessa oli kivinen Aluksi MAN-traktoreita maahantoi Oy Laatuvaunu Ab. Takavetoisia Hmalleja valmistui vain 282 kappaletta, kun A malleja myytiin yli kahdeksankertainen määrä, 2?385 traktoria. Voimansiirto traktorissa on toteutettu kuusi eteen ja yhden taakse tarjoavalla ZF:n A 15 V-vaihteistolla. Neliveto sai merkikseen A eli ?Allradantrieb. 2?100 kiloa painava traktori kuului kokoluokassaan MANin traktoreiden järeämpään päähän. Se oli valmistajan ajatuksien mukaan suunnattu paitsi suuremmille maatiloille, myös metsään ja varsinkin Keski-Euroopassa tuohon aikaan yleiseen käyttöön, raskaisiin maantiekuljetuksiin. Toisin sanoen vaikkapa erikoiskuljetusten vetäjäksi. Neljän pyörän vetoa AS 440:aa valmistettiin kahtena eri mallina. Kourallinen traktoreita valmistettiin myös tunnuksella H, ?Hinterradantrieb. MAN D9214 Gf-tyyppinen moottori oli hukannut aikojen saatossa osia johonkin, mutta puuttuvat palikat Jussi teki itse ja kun kone oli lopulta nipussa, se myös käynnistyi. Sen koommin ei moottori olekaan vaatinut huoltoa, vaan käynti ja käynnistys ovat olleet varmoja asioita. Nelisylinterinen diesel tuottaa 40 hevosvoimaa, mikä selviää myös traktorin mallinumerosta
MAN on hyvin suosittu Euroopassa harrastekohteena ja tämäntasoinen kone on erittäin arvokas. 20. MAN ACkerdiesel AS 440 A Omistajan on helppo poseerata komean koneensa vieressä