TrakToriT · kuorma-auToT · maanrakennuskoneeT · TapahTumaT
Rautaista luettavaa · www.vanhatkoneet.fi · 01/2011 · Hinta 8,50
S.60
Mallas scania
Koeajossa lahtelaisen virvoitusjuomatehtaan maskotti
TäpäräsTi pelasTunuT
Isnäsin museon Bolinder-höyrykone
11001
SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND
6 414887 450003
745000-1101 · PAL VKO 2011-12
herra Presidentti Väsymätön sotakone jyhkeä kuormaaja
Morriksen moottorilla varustettu brittitraktori International TD-14 telatraktori vuodelta 1940 Lumiahon hieno Allis-Chalmers ´59
suomalaista alkuperää oleva kalusto sijoittui muutenkin listan kärkeen.
Tekijältä
Kävi kuin elokuvissa. Varmasti noihin aikoihin eli myös laiskoja ja kömpelöitä työmiehiä, mutta heistä ei sitten tarinoita kerrotakaan paitsi siinä tapauksessa, jos kaveri oli kehittynyt töiden vieroksumisessa erityisen eteväksi. Monipuolista lehteä on mukava tehdä ja kannustavan palautevyöryn myötä koko porukalla on entistä enemmän intoa ja energiaa tallentaa vanhoja tarinoita kotimaan koneista ja tekijöistä laadukkaan lukupaketin muotoon.
Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi
MatkaMallisisu oli lukijoiden mielestä viime numeron mielenkiintoisin juttu. Laivan selviytymistarina on ihmeellinen, pieniä ja suurempia onnellisia sattumuksia täynnä: alus selviää itänaapurin kymmenien vuosien kovasta käytöstä, suomalainen liikemies tunnistaa sen sotakorvausalukseksi, laivan ostoon Venäjältä saadaan lupa ja varakas yksityishenkilö rahoittaa hanketta. Moni lukijoista ei edes suostunut äänestämään ainoastaan yhtä juttua vaan he ehdottivat parhaaksi vaihtoehdoksi paria-kolmea artikkelia.
Vaikka jokainen meistä varmasti ymmärtää elävänsä tässä ja nyt, silti tarinat vanhoista ajoista vetävät puoleensa oudon voimakkaasti.
Lehden tekijöiden kannalta mukavinta näissä palautteissa oli se, että saman lukijan mielestä parhaan jutun tittelin ansaitsisi esimerkiksi Takra-traktori, Pikku-Jussi-kaivuri tai Sisun kuorma-auto. Tätä havaintoa tukee myös viime numeron parasta artikkelia kyselleen äänestyksen myötä toimitukseen saapunut palautevuori. Ongelmat ratkottiin siinä järjestyksessä kun ne eteen ilmaantuivat, ja niillä eväillä, joita juuri sillä hetkellä oli käytettävissä. Tämäntyyppisiä ajatuksia nousi mieleeni, kun minulle tarjoutui mahdollisuus tutustua satamajäänsärkijä Tursoon. Kotimaassa Turson pelastamiseksi perustettu yhdistys ottaa aluksen elvytyksen tosissaan. Harri Onnila Toimittaja
raskaan kuljetus kaluston parissa yleensä viihtyvä Harri Onnila kirjoitti tähän numeroon artikkelin satamajäänsärkijästä. 3. Auto- ja prätkäharrastajiin verrattuna konemiehet ja -naiset tuntuvat olevan vähemmän yhden merkin kannattajaksi tunnustautuvaa väkeä. Valmetmies saa näissä ympyröissä aivan vapaasti ihastella Zetoria ja päinvastoin. Pääkirjoitus
Koneita ja konemiehiä
N
ykyaikaa verrataan tämän tästä vanhoihin aikoihin. Tarinoita on paljon, ja minun mielestäni niistä jokainen on kertomus selviytymisestä ja tietyllä tavalla myös sankaruudesta. Meni kerrankin kuin Strömsössä. Vaikka jokainen meistä varmasti ymmärtää elävänsä tässä ja nyt, silti tarinat vanhoista ajoista vetävät puoleensa oudon voimakkaasti. Lukematon määrä yksityisiä, yhteisöjä ja yrityksiä auttaa entisöintiä innostuksella ja pyyteettömästi. Todellisuudessa, kun nostalgian kaiken kultaisiksi muistoiksi värittävät aurinkolasit riisutaan pois, reilu ja puolueeton vertailu eri aikakausien välillä lienee mahdoton ja hyvin pitkälti täysin turha tehtävä. Juttujen joukosta yksikään ei noussut selkeäksi ykkössuosikiksi vaan pikemminkin äänet jakautuivat suhteellisen tasaisesti eri artikkelien kesken. Tätä ei vähennä tieto, että se on tiettävästi ainoa säästynyt sotakorvausalus. Tässä kovenevien arvojen maailmassa vanhan ajan
01/11
talkoohenki elää vahvana. Turso palaa takaisin elävien kirjoihin, suomalaiseksi alukseksi Suomen vesille. Ja ne vanhat koneet, niissä riittää ihmeteltävää ja ihasteltavaa merkistä, mallista ja käyttötarkoituksesta riippumatta. Todellisuus on tarua ihmeellisempää. Vanhan pillarikuskin tai rakennusmiehen tarinoita jälleenrakennusvuosien vaikeista työskentelyoloista ja haastavista työmaista jaksaisi kuunnella loputtomiin. Turson pelastaminen on hieno asia. Toisinaan menneitä aikoja muistellaan niinä parempina, joskus taas päinvastoin. Työ piti tehdä ja se myös tehtiin. Turson paluu kotimaahan ja nousu alkuperäiseen loistoonsa lämmittää varmasti jokaisen laivoista, Suomen teollisuushistoriasta tai ylipäätään vanhoista koneista innostuneen mieltä. Tarinoiden takana on ihmisen loputon sitkeys ja kekseliäisyys aikana, jolloin jokaiseen hommaan ei ollut omaa erikoistyökalua eikä eri työvaiheisiin löytynyt varta vasten koulutettua erikoismiestä
42 BMB President ´51 Brittiläistä traktorivalmistajaa ei voi syyt-
tää yrityksen puutteesta, sillä firman liukuhihnalta pukattiin vuosien varrella niin venemoottoreita kuin kääpiöautojakin. 20 Volvo FB88 ´68 Sälinkääläisen Perttilän Arin hienosti entisöity Torni-Volvo edustaa mallikkaas-
ti tyypillistä rahtiautoa 60-70-lukujen taitteesta. 16 Champion-maamoottori ´14 Harvinainen maamoottori oli ehditty tuomita kunnostuskelvottomaksi romuksi, kunnes periksiantamaton harrastaja loihti sen liki uudenveroiseen kuntoon. tässänumerossa
6
6
kannessa
Scania L-50 S/48 ´68 Mallasjuoman jakeluautot ovat kadonneet Lahden katukuvasta aikoja sitten. 34 International TD-14 ´40 USA:n armeijan ylijäämävarastosta Suomen puolustusvoimille aikoinaan hankittu telatraktori on palvellut monella raskaalla työmaalla toisesta maailmansodasta lähtien. 62 Satamajäänsärkijä Turso ´44 Harvalla laitteella on takanaan yhtä värikäs ja mielenkiintoinen selviytymistarina kuin tällä sympaattisella jäänsärkijällä. Perässä vedettävä sauna on myös mukava lisä. 26 Allis-Chalmers TL20D ´59 Lumiahon oranssi Allis-Chalmers on mainio esimerkki siitä teknisestä etevyydestä, jota amerikkalaismerkki tarjosi vaativille asiakkaille 50-luvun lopulla. Päijät-Hämeen Mobilistien ansiosta ainakin yhteen hienoon yksilöön voi vielä törmätä maakunnan maisemissa.
koneet
12 Fordson Super Major Manuel ´62 Komea nelivetoinen Fordson on kokenut pientä parantelua vuosien varrella, mutta se ei suinkaan vähennä sen arvoa harrastekohteena. 60 vuoden sotakorvauskomennus on nyt ohi ja entisöinti loppusuoralla.
Artikkelit
40 Nelivetotraktorit Suomessa Toimivia nelivetoratkaisuja on ollut markkinoilla kauan, joskin asiakkaat eivät vuosikymmeniin kokeneet järjestelmästä olevan lisähintaa vastaavaa hyötyä.
12
4
20
34
Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. elomp miehetpaksuin
47 Mikkosen veljekset Mikkoset aloittivat autoilun vuonna 1928 ja perheyritys jatkoi toimintaansa 70 vuoden ajan. 66 British Commercial Vehicle Museum Saarivaltion kuljetuslaitteiden pitkään historiaan sekä muihin vanhoihin laitteisiin pääsee tutustumaan poikkeamalla Leylandin kaupungissa sijaitsevaan museoon. 72 Mikon matka-albumi Mikko Hiitun retket vievät meidät tällä kertaa Stuttgartin maatalousmuseoon. 77 Markkinat Näiltä sivuilta löydät tekemistä talviilloiksi. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Susanne Laine: 050-4147 553 Peppe Haapala: 050-4147 559 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti Sähköpostit muotoa toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi Painopaikka UPC Print, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä.
Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. 70 Rekkaparkki Uutisia ja kuulumisia vanhojen koneiden maailmasta. Istahdimme Teppo Mikkosen kanssa kahvikupin ääreen muistelemaan menneitä. 60 Scaniat pienoiskoossa Kaiken ei aina tarvitse olla suurta ja raskasta, esimerkiksi vanhoja kuormureita voi harrastaa myös pienoiskoossa. Ojasen artikkeli pureutuu kuorintalaitteiden lyhyeen evoluutioon. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalekustannus Oy:lle. Ilmoitukset Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Viipalekustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. 74 Isnäsin höyrykonemuseo Täpärästi pelastunut höyrykone on nykyään mielenkiintoinen museokohde Loviisan Isnäsin kylässä.
VAkiopAlstAt
50 Seppiä ja mestareita Kari Siikasen käsissä puu muokkautuu niin hyöty- kuin koristekäyttöönkin. 79 Kuvalaari Vanhoja ja uusia valokuvia komeista työkoneista meiltä ja muualta.
Tilaajapalvelu Puh. Materiaali Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi www.vanhatkoneet.fi > Tilaajille Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Iikka Kekko, Jan-Erik Laine, Arttu Toivonen Avustajat Matti Hiittu, Mikko Hiittu, Olli J. 76 Kolumni Iikka Kekko pohtii, olisiko sittenkin viisaampi taltioida ajoissa. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ojanen, Janne Riikanen, Johanna Helin, Lea Lahti, Tuukka Erkkilä, Harri Onnila Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman Postiosoite Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa Käyntiosoite Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. 55 Konepetkeleet Olli J. toimitus
62
66
74
istettuja 0-luvu llava lm 60 Nykyisin6 oitsevat im leikkiautojah ijaanaikuiset pikkupoikiens akkoineen. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalekustannus Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle.
01/11
5
6
Oulussa lähinnä lyhyiden matkojen jakelussa ei Scanian mittariin mahdottomia kertynyt. Keskellä kaupunkia sijainnut, 1930-luvun lopulla rakennettu juomatehdas elää Malskin korttelina enää vain kaupunkilaisten muistoissa ja paikalle rakennettujen uusien kerrostalojen nimissä. Tilaussopimus tästä autosta ruotsalaismerkkiä edustaneen Scan-Auton kanssa tehtiin 24.10.1968. Malskin maskotti
Scania L-50 S/48 ´68
Juomatehtaan oma korjaamo piti Scanian valmistamasta jakeluautosta huolta ensin aktiivipalveluksessa ja myöhemmin nostalgisiin väreihin maalattuna mainosautona. Mallasjuoman autoilla ei tarvinnut juuri ulkopuolisia korjaamoita vaivata, sillä useamman kymmenen auton kunnossapidosta vastanneessa omassa korjaamossa tehtiin kuljetuskaluston pesujen ja huoltojen lisäksi aina moottori-, vaihdelaatikko-, ja peräremontitkin itse. Vuotta aikaisemmin Mallasjuoma oli ostanut runsaan sadan vuoden historian omaavan Toppilan Mallasjuomatehtaan Oulusta, ja Lahdenkomennuksen jälkeen se siirtyi juomajakeluun Toppilan toimipisteeseen. Saavuttuaan auto maalattiin yrityksen muun kuljetuskaluston kanssa yhteneväisiin ruskean sävyihin ja se ryhtyi jakeluajoon Lahden tehtailla. Kun Mallasjuoman logot katosivat pullojen kyljistä, ei maskottiakaan enää tarvittu. Scanian paluun vanhaan kotikaupunkiinsa muistaa hyvin tuolloin Mallasjuoman korjaamopäällikkönä toiminut Jussi Salmijärvi, jolla oli vahvasti sormensa pelissä, kun käytössä jo hiukan rähjääntynyttä Scaniaa ryhdyttiin ehostamaan mainoskäyttöön. Vanhoja aikoja henkivän puulavan arveltiin olevan myös huomiotaherättävämpi sekä käytännöllisempi autolle kaavaillussa mainoskäytössä. Tekniikan osalta autoon katsottiin tarpeelliseksi uusia sekä jarrut että tiensä päähän tullut kytkin, mutta muilta osin autoon riitti lähinnä perusteellinen huolto. Kotiseudustaan ylpeä yritys nosti toimipaikkaansa koko kansan tietoisuuteen käyttäen Lahtea näkyvästi mainoslauseissaan. Panimotoimin-
Lahti nan loputtua Oulussa vuonna 1979 jäi alueelle yrityksen varastotiloja, ja Scanian omistuskuvioissa sen uudeksi omistajaksi merkattattiin vuonna 1984 jälleen Mallasjuoman Lahden toimipiste. Uudesta asti umpikopilla varustettua jakeluautoa päätettiin tuolloin "vanhentaa" puulavalla, johon malli ja maalausteemat napattiin yrityksen vanhemmista jakeluautoista. Yhden merkin suosinnassa vaikutti sekin seikka, että kahdeksan hengen korjaamomme oli merkkiin tottunut, vaikka kyllähän mallit aina uudempiin vaihtuivat", muistelee Salmijärvi. Jostain syystä oli se toisinaan pois rekisteristäkin, sillä auton dokumenteista löytyy sille Toppilan tehtaiden vuosista muistona neljä eri O-alkuista rekisteritunnusta. Juomateollisuushistoriaa ei kaupungin katukuvassa enää näe, ellei sattumoisin bongaa nykyisin Päijät-Hämeen Mobilistien omistuksessa olevaa, Malskin jakeluautona ikänsä juomia rahdannutta ja yrityksen loppuaikoina mainoskäyttöön kunnostettua Scaniaa.
Mallasjuomia oululaisille
Päästessään Mallasjuoman maskotiksi oli kuormurilla monen kaltaisensa tapaan takanaan pitkä päivätyö yrityksen jakeluautona. "Scaniat olivat hyviä autoja. "Ei oo Lahden voittanutta.." ja "Moi lahtelaista!" -mainoslauseet tulivat aikanaan tutuksi kaikille ja jäivät sanontoina elämään vielä senkin jälkeen, kun yhdistyminen toisen perinteikkään juomavalmistajan, Hartwallin, kanssa siivosi Mallasjuoman kertaheitolla historiaan. Scanian kunnostus tehtiin Malskin omassa korjaamossa ja Malskin jakeluautojen alkuperäisteemaan toteutetusta maalauksesta vastasi yritykselle muitakin maalaushommia tehnyt Jorma Lyytikäinen.
Pätevä merkkikorjaamo
Scania oli tullut Malskin korjaamolle varsin tutuksi, sillä merkkiä oli suosittu yrityksessä jo vuosikymmenet, ja rekkapuolella Scanioiden rinnalle tuli vasta loppuvaiheessa jokunen Mersu. Onneksi uusi koti löytyi lähiseudun mobilistien huomasta.
Teksti: Jan-Erik Laine Kuvat: Jan-Erik Laine ja Kari Mattila
P
erinteikäs Mallasjuoma oli jakeluautoineen aikanaan jokapäiväinen näky lahtelaisessa katukuvassa, sijaitsivathan panimon toimitilat keskellä kaupunkia ja jakeluliikennettä kulki joka suuntaan. Korjaamo vastasi raskaan kaluston lisäksi
Mainoskäyttöä varten jakeluautoa "vanhen nettiin" puulavalla, johon malli napattiin Mallasjuoman vanhemmista jakeluautoista.
01/11
7
Scania L-50 S/48
NAPPULAA on rivissä monenlaista, sillä Scania on vielä ajalta, jolloin kojelauta koottiin tarjolla olevista osista. 8
Malskin lopunalun järjestelyissä auto siirrettiin joksikin aikaa ensin Malskin kiinteistöyhtiön nimiin ja loppuvuodesta 1994 oli auto jo siirtynyt Hartwallin omaisuudeksi.
Uusi isäntä
Kuten historia aina, on se myös liike-elämässä pääsääntöisesti voittajien kirjoittamaa. Kunnossapito jäi uuden isännän aikana vähemmälle ja Salmijärvi kuvailee, että Mallasjuoman keräämät vanhat mainosautot jäivät hiukan heitteille, mutta onneksi niiden säilytykseen löytyi Hartwallin aikanakin sisätiloja. Silloin ajossa oli vielä isompien joukossa 50 Super Scanioita. Eniten näkyvyyttä se taisi kotikaupungissaan saada suosittuna penkkariautona lava täynnä opiskelijoita, ja ajoipa Salmijärvi sillä samaa tehtävää hoitaen joskus Vääksyssäkin. ScanAuto teki koneeseen täysremontin ja nykyisellä ajolla tulee voimanlähde kestämään pitkään.
yrityksen omista henkilöautoista kuten myöhempien leasing-autojenkin huolloista. Salmijärvi muistaa, kun kerran ´38 Fordin varaosia ostaessaan oli Malskin Scanian taustat tuntenut myyjä kysellyt huolissaan,
9. Ensin Malskin Scania jäi varsin vähälle käytölle, kunnes ajatus kehittyi sen valjastamisesta uusilla maalauksilla Hartwallin mainosautoksi. "Kyllä kuskit tykkäs ja sanoivat, että nyt uskaltaa painaa jarrua kun ei kärry lähde perästä mihinkään."
01/11
Muutaman vuoden perästä absit sai sitten autoihin jo tehtaalta. He olivat Malskilta käytetyn auton lunastaneita renkejä, jotka jatkoivat ajoa omaan lukuunsa. Vakioajossa olevilla autoilla ajoivat useimmiten määrätyt kuskit, mutta vaihteluakin esiintyi, eikä sama kuski autoa uudesta vanhaksi ajanut. Mainos-Scania rekisteröitiin uudessa asussaan kesällä 1987, mutta varsinaisia juomakuljetuksia sillä ei enää tehty. Autot olivat aiemmin kaikki olleet Mallasjuoman omistuksessa, mutta vuonna 1975 taloon korjaamopäälliköksi tullut Salmijärvi muistelee, että 70-luvulla kuvioihin tulivat myös "pikkurahtarit". Hartwall siivosi Mallasjuoman tehokkaasti näkyvistä ja kiinnostus sen entisen toiminnan
mainosmateriaaliin oli jokseenkin olematonta. "Kyllä sillä aina jotakin haettiin ja vietiin", muistelee Salmijärvi, joka itsekin toisinaan ajeli Scanialla. Kaverinaan Scanialla oli yhtälailla mainoskäyttöön kunnostettu ´38 Ford-kuormuri sekä pari vielä vanhempaa paloautoa, jotka olivat esiintyneet torvisoittokunta kyydissään Mallasjuoman Palma-limonadin mainoksissa. Oman korjaamon tärkeimpänä tehtävänä oli pitää kuljetuskalusto kunnossa, mutta huollon ja korjaamisen ohella autoihin tehtiin myös kaikenlaista omaa kehitystyötä. Työ korjaamolla oli mielenkiintoista, sillä siinä sai läheltä seurata tekniikan kehitystä milloin autoihin tuli uudet akselipainot ja sitten nämä luistonestot, kuvailee Salmijärvi. Vanhoja malskilaisia ei ajatus juurikaan ilahduttanut ja ideaa ei koskaan lähdetty toteuttamaan. MainosScania rekisteröitiin uudessa asussaan kesällä 1987, mutta varsinaisia juomakuljetuksia sillä ei enää tehty.
5,2-LITRAINEN neloskone tuottaa turboineen 130 hevosvoimaa. Pian sellaiset jo viriteltiin tavallisten jarrujen tilalle yhteen perävaunuista. Salmijärven mieleen muistuu, kuinka raskaankaluston kohdalla alettiin puhumaan ABS-jarruista, niin korjaamolla ryhdyttiin heti selvittämään aihetta
Moderneihin auto
ysuorassa.
10. neljää Malskilta rrasteystävällisee Mobilisteille ha
illa riittää voimia, joten on hyvä että ruor OHJAUS vaatii reippaasti käsi
ihin verrattuna se on lähes pyst halkaisijaa. tarjosi kaikkia lla 2003 Hartwall n Kevättalve toaan PäijätHämee jäänyttä mainosau n hintaan
Jäätyään 2002 pois työelämästä kehotti hän vielä lähtiessään etsimään autoille arvoistaan museokäyttöä, ja suurin kunnia seuraavasta omistajavaihdoksesta kuuluu malskilaiselle ja myöhemmin hartwallilaiselle Timo Tenholle, joka Salmijärven sanoin "vänkäsi" autot Päijät-Hämeen Mobilisteille.
Kerhotallin suojissa
Kevättalvella 2003 Hartwall tarjosi kaikkia neljää Malskilta jäänyttä mainosautoaan PäijätHämeen Mobilisteille kerralla ostettavaksi varsin harrasteystävälliseen könttihintaan. Nykykuorkkeihin verraten varsin pystyssä oleva ohjauspyörä on iso eikä suotta, sillä käsivoimia auto kaupunkiajossa vaatii. RAKENNE: Teräspalkkirunko, jäykät akselit, lehtijouset ja paineilmajarrut. Niistä hommista nappasimme Scanian kuvitteelliselle juomajakelulenkille Orimattilan keskustaan. Renkaat varmaan palautuisivat jälleen pyöreään muotoonsa, jos suuntaisimme pidemmälle kiertueelle, mutta nyt saa pari kierrosta kortteliajoa riittää. Kerho halusi auton olevan myös tekniikaltaan paraatikelpoinen, joten se aloitti koneremontin suunnittelun. Ylläpitohuoltoina autosta korjattiin aluksi vain nestevuotoja ja moottoriin tehtiin suutinremontti. MITAT: Kokonaispituus: 7,55 m, lev. 2,54m, akseliväli 4,8m, takaylitys 1,85m. Kytkin ja vaihteisto ovat kiitettävän helppokäyttöiset. Paikoittain Scania tuntuu jopa isolta, varsinkin kun ängemme sillä ympyrää pörisevien mopoautojen sekaan. LAVAN ULKO/SISÄPITUUDET: 521/515 cm, laidat 64 cm + 40 cm. Kumma on, jos ei kuskin mieleen ole ainakin kesäkuumalla tullut napata toisinaan hiukan kuormasta.
SCANIA L-50 S/48
KÄYTTÖÖNOTTOVUOSI: 1968 OHJAAMO: Teräsrakenteinen HL 11 MOOTTORI 4-syl. KOKONAISPITUUTTA nykyisellä mainoslavallaan autolla on runsas 7,5 metriä ja kantavuutta 7,5 tonnia. 2,38m, kork. KORIMALLI: Avolavakuorma-auto, ohjaamossa kuljettajan lisäksi 2 paikkaa. Autoa itseään ei pidä seikasta syyttää, mutta aika pompottavaa meno on, kun lavalla ei ole kuin terveisiä ja alla pitkään paikallaan varastoidun renkaat. Laitoihin löytyy korokekaiteet, jolloin riehakas penkkarinuorisokin pysyy kyydissä.
että onhan Scania hyvällä hoidolla ja jatkuuhan sen ylläpito vielä senkin jälkeen kun Salmijärvi jää eläkkeelle. diesel, 5,2 l (317 cu in), tyyppi DS 5 R01, poraus 115 mm, isku 125 mm, puristussuhde 16:1. Tarkempi perehtyminen kuitenkin paljasti, ettei moottori enää ollut ihan voimissaan. Vakituisena säilytyspaikkanaan sillä on lämmin kerhotalli ja harvat todelliset kuljetustehtävät ovat lähinnä rompepäivien järjestelyissä tarvittavien tavaroiden kuskausta. Kerhohan nappasi paikallishistoriaan kuuluvat autot, ja vain viikkoa myöhemmin pienten kunnostuksen jälkeen Scania oli jo museokatsastettu. Voi vain kuvitella, millaista Scaniaa on ollut veivailla päivät pitkät hankaliin purkupaikkoihin, kun alustan päällä on ollut korkea umpikontti kattoonsa asti janojuomia täynnä. MASSAT: Oma massa 4 500 kg, kantavuus 7 500 kg, kokonaismassa 12 000 kg, takaakselimassa 8 000 kg RENKAAT: 9.00-20" ja 2 x 9.00-20", vanne, 7,00-20" VARUSTEET UUTENA: SA-vetokoukku, aurinkolippa, lohkolämmitin, Triplextuulilasi, ajopiirturi ALKUPERÄINEN VÄRI: Punainen POLTTONESTESÄILIÖ 100 l REKISTERITUNNUS: HXX-502
11. Teho 130hv/2400rpm, vääntömomentti 44kpm/1600rpm, pakokaasuahdin. Vihjeiden perusteella kerhon sihteeri Reino Wallenius jäljitti moottoriin sopivat sylinteriputket ja männät, ja vaikka kerhotallissakin olisi monta remonttivaihetta voitu toteuttaa, katsottiin viisaammaksi antaa koko urakka osaaviin käsiin. VAIHTEISTO: ZF S5-35, R + 5 TAKA-AKSELI: RT 500, i = 5,13/7,06, tasaupyörästön lukko. ScanAuton korjaamo teki lopulta täydellisen moottoriremontin varsin kerhoystävälliseen hintaan, ja voidaan olettaa, ettei vuonna 2006 remontoitua konetta tarvitse nykyisillä ajomäärillä aukoa vielä pitkään aikaan.
01/11
Kerhoautona Malskin Scania saa harvakseltaan liikuntaa, ja onpa sitä käytetty harjoitusautonakin uusien museotarkastajien koulutuksessa. Kunhan sisään kiivetessään muistaa kääntää kuskin penkin alta päävirrat päälle, pärähtää 5,2-litrainen neloskone terhakkaana käymään. Tyhjäkäynnillä auto ei täristele itseään juuri nimeksikään, mutta jahka päästään tielle, on tunnelma kuin vanhassa kuormurissa kuuluukin
12
Mahtava Majori
Fordson Super Major Manuel ´62
Toni Viikilän Fordson edustaa vanhaa työ- ja harrastekäyttöön soveltuvaa traktoria parhaimmillaan. Työkoneita on paranneltu kautta historian vastaamaan paremmin käyttäjän tarpeita. Työkäytön vaatimat muutokset ovat joskus välttämättömiä, vaikka ne eivät edustakaan laitteen valmistusvuoden aikaista kehitystä. Asikkala
13
Fordson Super Major Manuel
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
N
ettikonetta selatessa Toni Viikilän silmiin osui myynti-ilmoitus nelivetoisesta Fordsonista, joka tarkemmin tunnetaan Super Major Manuel -mallina. Perillä selvisi, että kyse ei ollut ihan alkuperäisestä yksilöstä, mutta sen ei annettu haitata konetta ei suinkaan oltu hankkimassa museoesineeksi vaan harraste- ja osittain työkäyttöönkin. Isopyöräinen ja jatketulla keulalla varustettu Fordson on varmasti ylvään näköinen aurojen edessä pellolla.
Isopyöräinen ja jatketulla keulalla varustettu Fordson on ylvään näköinen nelisiipisen auran edessä pellolla.
Liikkuva projekti
Tonin mukaan projekti on siinä mielessä mukavassa vaiheessa, että traktorilla pystyy ajelemaan ja tekemään jonkin verran hommia. Moottorinvaihto ja sen yhteydessä toteutetut muutokset vaikuttavat ehkä hätäisesti tehdyiltä, mutta Toni kertoo kunnostavansa traktoria pikku hiljaa siten että sitä voisi tulevaisuudessa hyödyntää tilan töissä. Ilmoituksessa hehkutettiin, että jos lumityöt ei kiinnosta eikä kola kulje, niin nyt olisi tarjolla nelikko-Fordson linkoa vetämään. Kasvu alkuperäisestä 3,6-litraisesta ja 52-hevosvoimaisesta nelosesta kuusimukiseen ja 6,2-litraiseen Ford Cargon 130-heppaiseen moottoriin on melko huomattava. Kardaani ja muitakin uusia osia on jo hyllyllä odottamassa asennusta. Rengaskoon muuttamisella on haluttu parantaa Manuelin kykyä liikkua huonoissa olosuhteissa, mihin moottorin puolesta on jo olemassa hyvät edellytykset eikä mahtavampi ulkonäkö ainakaan lannista omistajan intoa laitettaan kohtaan. Ilmanpuhdistimen pohja oli ruostunut puhki, joten uusi ja vahvempi valmistui vanhasta kahtia sahatusta vaahtosammuttimesta,
14. Esimerkiksi kardaani on vaihdettu runkoa jatkettaessa vääränlaiseen, minkä vuoksi Toni ei ole käyttänyt etuvetoa lainkaan, ettei Roadlessin valmistama etuperä vahingoittuisi.
dettu parempiin ja astetta suurempiin niiden ollessa nyt takana kokoa 13.6/38 ja edessä 11.2/24. Nelisiipiset aurat odottavatkin jo konehallissa Fordsonia ja pellolle pääsyä. Jotain tallissa on jo tehtykin: esimerkiksi renkaat vanteineen on vaihMyös ajovalot Toni on vaihtanut paremmin Fordsonin aikakauteen sopiviksi, ja maskista puuttuneet rivat on saatu pelastettua toisesta huonokuntoisemmasta yksilöstä. Kyseinen traktori iski nuoren konemiehen ajatusmaailmaan niin rajusti, että myyjälle oli soitettava heti ja varattava kone ennen kuin joku toinen ehtii edelle. Ohjauspyörä oli korvattu jossain vaiheessa modernilla muoviruorilla, mutta senkin tilalle on jo hankittu alkuperäinen ratti. Jatkon jäljet ja hitsaussaumat sekä pensselillä uudelleen maalattu pinta erottuvat vielä selvästi. Operaation yhteydessä runkoa oli jouduttu jatkamaan noin
40 senttimetrillä kuten myös konepeittoa. Sovittiin että traktoria lähdettäisiin hakemaan jo huomenna Hämeenkyröstä, mikä rauhoitti kovasti mieltä. Välillä voi sitten siirtyä tallin lämpöön rakentelemaan ja kunnostelemaan laitetta. Suurin muutos traktorin olemuksessa oli alkuperäisen neloskoneen tilalle jossain vaiheessa vaihdettu väkevämpi kuutosmoottori. Toni ei kertomansa mukaan kerennyt vetämään edes saapasta vasempaan jalkaan, kun löydöstä piti juosta isälle navetalle kertomaan
Se muistuttaa lähinnä korkealaitaista henkilöauton vaunua, jossa on istumapaikat neljälle grillaajalle. jonka sisälle suodatinpatruuna sopii juuri niin kuin pitääkin. Grillivaunu perässä on mukava kurvata vaikka toisten traktorihenkisten kavereiden kanssa uimarannalle grillaamaan ja nauttimaan ilta-auringon laskusta. Dagenham, Essex, Englanti VUOSIMALLI: 1962 MOOTTORI: 6-sylinterinen dieselmoottori, iskutilavuus 6,22 litraa, 130 hv VAIHTEISTO: 6+2 RENKAAT: Edessä 11,2/24, takana 13,6/38
ROADLESSIN vetävää etuakselia ei löytynyt jokaisen Majorin mahan alta, se oli harvojen herkkua. Idea alkoi saada tuulta purjeisiin, kun kaveriporukassa mietittiin missä kaikkialla voisikaan käydä saunomassa", Toni kertoo projektistaan. Myyjä muisteli sen olevan peräisin vanhasta armeijan Zil-kuorma-autosta. Saunan ja terassin välisen pukuhuoneen koosta tosin on jouduttu hieman tinkimään sen ollessa parhaimmillaan yhdelle hengelle soveltuva. Manueliin on asenneltu kaikkea tarpeellista varustetta tulevaa käyttöä silmällä pitäen varustelun ja kunnostuksen päätteeksi koko laite on tarkoitus maalata alkuperäiseen väritykseen, jolloin asennetut varusteet eivät pistä silmään kuin tarkkaan katsomalla. Asiaa helpottaa, jos sauna on varustettu pyörillä, kuten Tonin ja hänen kavereidensa Antti Takalan ja Vesa Upolan rantasauna on. Aurojen sijaan perään voi kytkeä vaikka liikkuvan saunan.
MERKKI: Fordson Super Major Manuel VALMISTAJA: Ford Motor Co. Jarrut sekä sähköt on tarkoitus käydä läpi ennen ensi kesää. Sauna on
enää viimeistelyä vaille valmis: räystäslaudat ja jotain muutakin pientä puuttuu, mutta löylyt on keretty jo testaamaan ja toteamaan riittoisiksi. Vetokoukku, jolla on vedetty esimerkiksi saunakärryä, löytyi rompetorilta. Kekseliäisyydestä tämän koneen liikkuminen tuskin jää kiinni. Toni näpräsi tallissaan sen toimintakuntoon ja asensi traktoriin paineilmasäiliön, johon kompura puskee ilmaa seitsemään baariin asti. Tällöinhän tulen voi laittaa pesään jo kotoa lähtiessä, jolloin saunassa alkaa olla mukava lämpö kanavalle saavuttaessa. Näin hyvä kompurakin pääsi vielä hyötykäyttöön. Alun perin idea liikkuvan saunan rakentamisesta syntyi juuri kaveriporukan kesken viikonlopun viettoa suunnitellessa. Ehkäpä saamme pistäytyä ensi kesänä löylyissä Vääksyn kanavalla järjestettävässä Vanhat Koneet -kokoontumisessa, sillä Toni asuu tapahtumapaikan lähistöllä. RUNGOSSA ovat vielä hitsausaumat näkyvissä jatko-operaation jäljiltä. Kaverukset rakensivat viime kesänä Fordsonin perään kahdeksan hengen saunakärryn terasseinen. Asennettaessa moottori traktoriin oli kompressori poistettu käytöstä tarpeettomana, mutta jätetty onneksi paikoilleen. Näin Fordsonista saadaan siisti käyttökunnostettu työkone talon John Deeren kaveriksi vaikka tosi töihin.
Saunamajori
Aurojen vedon vastapainoksi Manuelille on tarjolla myös hivenen kevyempää käyttöä siirryttäessä tilan arkiaskareista vapaa-ajan viettoon. Voidaan sanoa, että Tonilla ja hänen traktoreita ennakkoluulottomasti harrastavilla kavereillaan ei tekeminen lopu mielikuvituksen puutteeseen koneiden harrastamisen ei tarvitse olla vakavaa ja kurttuotsaista puuhaa.
FORSON palvelee Viikilän Tonia niin huvissa kuin hyödyssäkin. Myös traktoriin harvinainen ilmakompressori kuuluu vaihtomoottorin mukanaan tuomiin varusteisiin.
01/11
15. "Niinpä syntyi ajatus traktorin perään kiinnitettävästä saunasta. Liikuttaessa saunan kanssa kylillä on jonkun perässä ajavan traktorin vetoon hyvä laittaa jo aiemmin valmistunut grilliterassivaunu. Varustukseen kuuluu luonnollisesti aurinkovarjo, radio sekä juomapullotelineet. Omia rantoja oli olemassa, mutta rakennuslupien sun muiden haku tuntui työläältä. Tarvittiin vain ripaus huumoria ja muutama ruokalusikallinen talkoohenkeä, ja niin sauna oli jo viimeistelyvaiheessa. Koska moottori on peräisin kuorma-autosta, siitä löytyi luonnollisesti kompressori joka on tuottanut ilmaa ajoneuvon jarrujärjestelmään. Jos rakennusoikeutta ei myönnetä kahden metrin päähän rantaviivasta, voi Manuelin avulla siirtää saunan sopivan lähelle rantaa juuri oikeaan asentoon, jossa ilta-aurinko paistaa mukavasti terassille
16
Lähes jokainen pikkuosa on tehty tyhjästä.
firman tiloihin puuhailemaan omien projektiensa pariin. Pyörien välinen puuristi lukitsee pyörät tarvittaessa.
PROJEKTI oli lähtökohtana sieltä surkeimmasta päästä, eikä edes koneen nykyiseen kuntoon saattanut mestari uskonut aluksi sen tulevan koskaan käyntikuntoon. Moottorivanhuksia on herkistelty sorvin avustuksella, traktorin hihnapyörällä, sähkömoottorilla ja ties millä, mutta tämän koneen käynnistysavuksi Perälä valitsi tyylikkäästi Wickströmin maamoottorin, joka sai rauhassa puksuttaa toveriaan vetreäksi. Näin
18
onkin, sillä esimerkiksi vauhtipyörillä on painoa noin 400 kiloa per kappale. Esimerkiksi kampiakselia pois nostettaessa apuna käytettiin tavallista moottorinosturia sekä ketjutaljaa. Aivan pienellä ranneliikkeellä ei 14-litrainen yksisylinterinen starttaa, varsinkin kun kyseisestä mallista ei liiemmin ole kokemusta ja itse tehtyjen osien
myötä säätöjenkin on syytä olettaa olevan aluksi hieman metsässä. Niinpä iltapuhteina syntyi useita valurautaisia, teräksisiä ja messinkisiä osia jokaisen kadonneen tilalle. Myös luisti on valurautaa, männän ja luistin välinen kanki sekä varsinainen, kampiakselia pyörittävä kiertokanki ovat terästä.
Wickströmillä käyntiin
Koneen kunnostus sujui ripeässä tahdissa, sillä ensikäynnistyksen vuoro koitti jo puolen vuoden kuluttua projektin aloittamisesta. Korjaus- ja huoltotoimien kannalta tämä tarkoittaa sitä, että kaikkeen täytyy varautua asianmukaisin nostolaittein. Erilaisia säätöjä ja hehkukuulan lämpötiloja kokeillen moottoria yritettiin herättää henkiin, ja lopulta kuuluikin lupaavaa paukahtelua. Moottorin toimintaperiaate on kaksitahtinen, ja avokampirakenteesta johtuen mäntä tarvitsee taakseen vielä kampikammion korvaavan luistijärjestelmän. "Tämä ei muutenkaan ole kovin herkkä käynnistymään, sillä hehkukuulasysteemi ja palotila on varsin alkeellinen. "Siinä samassa ympäristöön levisi valtava rasva- ja savupilvi, kun sisäosiin ja äänenvaimentajaan kertyneet liemet lensivät ilmoille käynnistyksen hetkellä. Eihän sitä sitten raskinut sammuttaa, kun se lopulta oli lähtenyt käyntiin. Tämä osaltaan kertoo rakenteen vanhanaikaisuudesta", Perälä tarkentaa. Champion-maamoottori
CHAMPIONIN markkinoima maamoottori on ulkoasultaan tyypillinen 1800-1900-luvun taitteen malli, jolloin makaavasylinteriset ja avokampiset koneet olivat yleisiä. Asentaja ei pääse helpolla edes sisuskalujen kanssa, sillä 250 milliä halkaisijaltaan oleva mäntä on sekin valmistettu valuraudasta. Käsintehtyjen osien lista on pitkä, sillä ruiskutuspumppu oli kadonnut kokonaisuudessaan, vesipumpusta ja keskusvoitelulaitteesta oli jäljellä pelkät kuoret ja niin edelleen. Kohta koko kylän väki ihmetteli mustaa savupilveä.". Koneistushommien lisäksi työvaiheisiin kuului muun muassa halki jäätyneiden valurautaosien hitsausta.
Ensikäynnistyksen vuoro koitti jo puolen vuoden kuluttua projektin aloittamisesta.
2 300 kilon painosta johtuen moottorin siirtely paikasta toiseen onnistuu käytännössä vain kuorma-autolla, mutta pyörien ansiosta pienemmät siirtymät onnistuvat vaikkapa traktorilla vetäen. Hieman myöhemmin ruotsalaiset muuttivat palotilan rakennetta, jonka tuloksena teho nousi 18 hevosvoimasta 25 hevosvoimaan. Yksinkertaisesta rakenteesta johtuen Kristdalan moottorissa ei ole kovinkaan montaa osaa, mistä voisi taas päätellä yksittäisten osien olevan melkoisen raskaita
(arvo 14.90 ) Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.vanhatkoneet.fi Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948
herra Presidentti Väsymätön sotakone jyhkeä kuormaaja
Morriksen moottorilla varustettu brittitraktori International TD-14 telatraktori vuodelta 1940 Lumiahon hieno Allis-Chalmers ´59
Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@vanhatkoneet.fi
www.vanhatkoneet.fi. UUTUUSLEHTI!
Tilaa rautaista luettavaa suoraan kotiisi!
TrakToriT · kuorma-auToT · maanrakennuskoneeT · TapahTumaT
S.60
11001
745000-1101 · PAL VKO 2011-12
SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND
6 414887 450003
5
1/2011 · Fordson super major manuel ´62 · Champion-maamoottori ´14 · Volvo FB88 ´68 · allis-Chalmers TL20D ´59 · international TD-14 ´40 · BmB president ´51 · satamajäänsärkijä Turso ´44
Rautaista luettavaa · www.vanhatkoneet.fi · 01/2011 · Hinta 8,50
44
Kestotilaus
90
6 numeroa/vuosi
Mallas scania
Koeajossa lahtelaisen virvoitusjuomatehtaan maskotti
TäpäräsTi pelasTunuT
Isnäsin museon Bolinder-höyrykone
Tilaajalahjaksi LippaLakki!
1490
ARVO
Kun tilaat heti, saat Vanhat Koneet -seinäkalenterin vuodelle 2011
Torni-Volvo
Volvo FB88 ´68
Kesätyöpaikan pihassa käynyt Torni-Volvo teki ajokortti-iän kynnyksellä olevaan nuoreen mieheen niin lähtemättömän vaikutuksen, että autosta oli ruvettava hieromaan kauppaa omistajan kanssa. Nyt yli viisitoista vuotta myöhemmin auto on entisöity edustamaan aikansa tyypillistä rahtiautoa.
Sälinkää
20. Kesän kestänyt kaupanteko tuotti lopulta syksyllä tulosta