PIENOISMALLI: Honda Monkey Benetton edition TULEVA KLASSIKKO: Omaperäinen Renault Avantime MP-ROMPETORIT: Lappeenranta & Forssa PERTTI SANEVUORI & SUNBEAM ALPINE GT HARRASTAJAN PAKEILLA AHDETTU PAINOS FERRARI GTS TURBO ’86 OPEL ON POP RALLIVÄKI SAPPEELLA 8/2024 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi BMW 320 ’82 UUTEEN LOISTOON 8/ 20 24 BM W 32 ’82 • Ca dill ac Se rie s 62 Se da n ’52 • Fe rra ri GT S Tu rb o ’86 • M erc ed esBe nz SL 30 ’93 • Su nb ea m Alp ine GT ’70 • Ho nd a M on ke y Be ne tto n Ed itio n -p ien ois m alli 36 84 80 -2 40 8 • PA L VK O 20 25 -0 4 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoit a kame ralla ( V tilaa.viipalemediat.fi/klassikot BELKUT PELLOLLA Maa musteni Belaruskerhon kyntöpäivässä MUSEOHINURI Ilkka Ala-Maakalan entisöity Scania L 111 NELOSTIETÄ TEHNYT Piilosen veljesten komea Kormikki 74 50 00 -2 40 8 • PA L VK O 20 25 -0 4 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 8/2024 • Hinta 11,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT KUMMAL LINEN KULTAMA HA 11 4 8 / 20 24 • Ch ev ro le t 36 09 • Fe rg us on 35 • In te rn at io na l M cC or m ic k T-6 • Ku lle rv o T.B . • M F 11 55 • Sc an ia L 11 1 • Te rm it
N O U SIA IN EN 70 VU O TT A 11 2 74 00 19 -2 40 8 PAL VKO 2025-04 Suomalaista työtä • www.raskaskalusto.fi 8/2024 • HINTA 11,90 € • WWW.RASKASKALUSTO.F I • ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI! R A SK A S K A LU ST O 8/ 20 24 Full send! Full send! NOUSIAINEN 70 VUOTTA KULJETUSL IIKE HINAUSAU TO ERITTÄIN ERILAINEN. Konemiehen verkkokauppa! Verkkokauppa Vanhat Koneet -lehden ystäville: supermarket.fi 14 90 Legendaarinen lippalakki 8 90 Edelliset numerot alk. SJ Ö BL O M IN FU LL SE N D -F M X • ER IH IN AU KS EN RE N AU LT TR U CK S K 52 8X 8 • KO LJ O ST EN M ER SU T • E. 8 00 Vanhat Koneet -pelikortit Varastossa lähes kaikki vanhat numerot! Rajoitettu erä! 19 90 Vanhat Koneet -muki tilaa.viipalemediat.fi/raskaskalusto TIEN PÄÄLLÄ • KOEAJOT • UUTISET • YRITYSESITTELYT • TAPAHTUMAT • HARRASTEET Uusin numero nyt lehtipisteissä! KENT BORG PERÄVAUNUT JA PÄÄLLIRAKENTEET + 358 (0)404 875 927 kent.borg@ntm.fi SIMO ISOHANNI PERÄVAUNUT JA PÄÄLLIRAKENTEET + 358 (0)400 378 855 simo.isohanni@ntm.fi SAMI WEGELIUS JÄTEAUTOT + 358 (0)503 484 038 sami.wegelius@ntm.fi KRISTER HINDERS VARAOSAT Perävaunut ja päällirakenteet + 358 (0)201 236 268 MATTIAS NORRHOLM VARAOSAT Jäteautot + 358 (0)201 236 248 KENT BORG PERÄVAUNUT JA PÄÄLLIRAKENTEET + 358 (0)404 875 927 kent.borg@ntm.fi SIMO ISOHANNI PERÄVAUNUT JA PÄÄLLIRAKENTEET + 358 (0)400 378 855 simo.isohanni@ntm.fi SAMI WEGELIUS JÄTEAUTOT + 358 (0)503 484 038 sami.wegelius@ntm.fi KRISTER HINDERS VARAOSAT Perävaunut ja päällirakenteet + 358 (0)201 236 268 MATTIAS NORRHOLM VARAOSAT Jäteautot + 358 (0)201 236 248 KENT BORG PERÄVAUNUT JA PÄÄLLIRAKENTEET + 358 (0)404 875 927 kent.borg@ntm.fi SIMO ISOHANNI PERÄVAUNUT JA PÄÄLLIRAKENTEET + 358 (0)400 378 855 simo.isohanni@ntm.fi SAMI WEGELIUS JÄTEAUTOT + 358 (0)503 484 038 sami.wegelius@ntm.fi KRISTER HINDERS VARAOSAT Perävaunut ja päällirakenteet + 358 (0)201 236 268 MATTIAS NORRHOLM VARAOSAT Jäteautot + 358 (0)201 236 248 Sjöbloms Tankservicen uusi Volvo FMX Tapahtumat: SYKSYN NÄYTTELYSATO Koeajo: RENAULT TRUCKS D 14 Tien päällä: TEKEMÄLLÄ OPPIMASSA Vetoa joka nurkassa Veljekset Koljonen Ay luottaa kuormaautokalustossa Mercedes-Benzeihin
Moottorisahoja on koettanut valmistaa yllättävän harva suomalaisfirma, vaan löytyy niitäkin. Armeijan huutokaupan lisäksi on monia muitakin koneilmiöitä, joiden rönsyt pilkahtavat esiin tuon tuostakin. Kuljetusyritysten muodostamalla yhtymällä oli paljon sen osasia enemmän voimaa rakentaa esimerkiksi liikenneverkostoa ulkomaille asti. Kun Suomea taas juhlitaan, on hyvä muistaa kotimaiset konevalmistajat. Yhtä vanha on eräs konehommiin olennaisesti liittyvä perinne, puolustusvoimien ylijäämätavaran huutokauppa. Tässä lehdessä pärähtää Lahden Rautateollisuuden eli Rauten Termit-saha. Siihen on talletettu entisajan maailma arvoineen päivineen. VA PR IIK IN K U VA -A R K IS TO / EI N O H IR VO N EN MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY I tsenäinen Suomi täyttää virallisen laskutavan mukaan 107 vuotta. Vaikka kuplaantumisesta ja poteroitumisestakin puhutaan, kelpaa meikäläistä rinnakkaiseloa edelleen katsoa myös ylpeydellä. Sillä on aikoinaan tehty pitkä pätkä tietä Keski-Suomessa, ja nyt koneen perineet miehet ovat kunnostaneet sen. Myös edellä mainittuun telatraktoriin on tehty Nummen kipistä terälevyn nostolaite. Sen lonkerot tuntuvat ulottuvan miltei jokaisen viime vuosisadalla polttomoottorin voimalla liikkuvilla vehkeillä leipäänsä tehneen ihmisen tarinaan. 3 Pääkirjoitus 8/2024. Asiasta kerrotaan enemmän artikkelissa paikan päältä. Tällainen työkuntoon pantu vanha traktori ei ole pelkkää ehostettua rautaa. Yksi tuhansista on tämän numeron mestarismies Esko Isotalus, yötä päivää rakennuksilla reuhannut kaveri, jonka tallista löytyy tornileimattua tarjousmyyntitavaraa. Kalkun tämänsyksyiseen panssarivaunujen huutokauppaan liittyen kuului vähän soraääniäkin harrastajakentältä. Koneesta näkee jo päälle, että työn saanto oli pientä mutta omana aikanaan riittävää. Siihen on talletettu entisajan maailma arvoineen päivineen. Kotivaltiomme alkutaival oli kuitenkin myrskyisä, ja olojen vakiinnuttua alkoi iso itänaapuri koetella tulivoimalla itsemääräämisoikeuttamme. Ainakin nykyhetkestä katsottuna vakaan Suomen valtion alkupiste voitaisiin yhtä hyvin ajoittaa jatkosodan loppuun, josta on tullut kuluneeksi 80 vuotta. Nämä ovat terveitä muistutuksia meille enenevän ylellisyyden ja jatkuvan kasvun keskellä eläville. Jos katsotaan vertailun vuoksi vaikka rapakon taa ja siellä vastavalittua valtionpäämiestä, ei voi kuin sanoa: Hyvä Suomi! Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Työkuntoon pantu vanha traktori ei ole pelkkää ehostettua rautaa. Yksi on Nummen tikapuukippi, joka on itseoikeutetusti esillä peräkärryhistoriaa luotaavassa jutussamme. Suomalaisesta yhteistoiminnasta kertoo Kaukokiidon tarina. Yksi niistä oli Turun Rautateollisuus, Kullervo-traktorista tuttu, mutta nyt esitellään sen harvinaisempi Kullervo-maamoottori. Se kertoo meille, että rintaman romutkin käytettiin jälleenrakennuksen aikaan tarkkaan hyödyksi. Tähän lehteen löysimme huutokaupan pyöreitä vuosia juhlistamaan myös telatraktorin, joka on huudettu Kalkun varikolta 50-luvulla. Moottorin tekijöitä oli meillä kerran tuhkatiheässä. Tässäkin tapauksessa erimielisyydet ilmaistiin puolin ja toisin perustellusti ja keskityttiin asioihin menemättä henkilökohtaisuuksiin
KONE-ESITTELYT 18 International McCormick T-6 Jatkosodan pioneeri rakensi rauhan aikaan itselleen penkkakoneen rintamatraktorista ja tikapuukipistä. Seisonta-aika venyi vuosikymmenien mittaiseksi. Sillä kertaa Ilkka ei aikaillut. 28 Ferguson 35 SKM deluxe Esa Mentula on entisöinyt isänsä uutena ostaman Fergusonin. Ulkolaisten tekijöiden kauppahauikset murskasivat tehoisan Termitin. Tämä vieläpä käy! 34 Termit Isojen puunkäsittelylaitteiden tekijä koetti onneaan moottorisahojenkin tehtailijana. Kymmenen vuotta myöhemmin sama auto ilmestyi uudelleen myyntiin. 32 Kullervo tyyppi T.B. Niistä ei löydy juuri muuta tietoa kuin vanhat lehti-ilmoitukset, eikä itse moottoreitakaan liene montaa tallella. Kultamahoja on Suomen tanhuat ja tallit piukassa, mutta petrolikäyttöisiä entisöintikilvan voittajia tulee vastaan harvoin. 4 Tässä numerossa. Nyt peli on jälleen loistavassa kunnossa. Pekka Ruulin Kullervo-maamoottori on melkoinen harvinaisuus. Sen kohtalo jäi vaivaamaan, mutta nyt malminen komistus hohtaa juhlatamineissa Liedossa. 12 18 24 28 KANNESSA 12 Chevrolet 3609 Uudesta saakka Lahdessa viihtyneen avolava-Letukan matka katkesi 70-luvulla moottorivaurioon. 24 Scania L 111 Ilkka Ala-Maakala mietti liian kauan nokkamallisen hinausauton ostoa. Tiemiehen pojat ovat kunnostaneet sen. 36 Massey Ferguson 1155 Möhkömoottorinen Hyper-Massikka piipahti Laukkasilla kauan sitten
Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 8/2024 48. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. ARKISTOJEN AARTEITA 42 Kolleille kyytiä 1950-luvulla kuljetusyritykset perustivat kimppa yhtymiä, joista vain Kaukokiito toimii edelleen. 72 Kärryjen jäljillä Traktori perävaunuineen alkoi liittyä suomalaiseen maaseutumaisemaan jälleenrakennusajan vuosina. TUTUT JA TURVALLISET 6 Pelit ja vehkeet Uutisia ja erikoisuuksia vanhan raudan puristuksista 68 Seppiä ja mestareita Loppilainen rakennusmies Esko Isotalus on säilönyt nuoruuden työmuistot tehdaspukuun rakennettujen Pettereiden ja Zetoreiden muotoon. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 60 Riian lentokonemuseo, Latvia Riian lento kentän likellä sijaitsee ilmailumuseo, jota voisi hyvin kutsua lentokoneiden hautausmaaksi. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Anne Ronkainen, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Taina Kiviniemi POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 52 Kalkun huutokaupat Varikolla vietettiin armeijan huutokaupan 80-vuotisjuhlaa ja myytiin lisäksi panssarivaunuja. 50 Vetkun loska-ajo Satakunta veteraaniautoa suhasi syysajossa Pirkanmaan maisemissa. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Monipolvista tarinaa säestää kuulapäämoottorin tasainen jyskytys ja sotien melskeet. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Lea Lahti, Aulis Lassila, Virpi Miettinen, Olli J. Näin syntyi iso traktorimuseo otolliselle paikalle Tanskaan. TILAAJAPALVELU Puh. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 76 Markkinat Vanha rauta vaihtaa isäntää 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia kuvia rautatiemuseosta. PITKIN POIKIN HISTORIAA 62 HSCS – eurooppalainen traktori Neljän kirjaimen taakse kätkeytyy traktorihistoriaa Englannista Itävallan kautta Unkariin. 52 56 KÄYTIIN KEKKEREILLÄ 48 Belarus-kerhon kyntöpäivä Belkkuklubin kyntäjät taistelivat tällä kertaa aurat kosteina. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. MUSEON OVET AUKI 56 Munkegårdin traktorimuseo, Tanska Eläimet pantiin pois ja traktorit tulivat tilalle. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle
6 8/2024 No _ . SUOMEN ILMAILUMUSEO / ATLE BLOMQVISTIN KOKOELMA SUOMEN ILMAILUMUSEO / ATLE BLOMQVISTIN KOKOELMA H ämeenlinnassa elokuussa 1904 syntynyt ja Helsingissä kasvanut Atle Ragnar Blomqvist kuuluu Suomen ilmailun pioneereihin, mutta hän ehti elämässään tehdä paljon muutakin. 114. 1930-luvun mittaan hän kiinnostui esoteriasta ja osallistui Suomen parapsykologisen seuran perustamiseen. Erikoislaatuinen Blomqvist harjoitti myös muita korkealentoisia ilmiöitä, kuten parapsykologiaa. Mystikon konesiivet kantoivat Lentokonemies Atle Blomqvistin arkistot on pengottu. Kevättalvella 1918 vain 13-vuotiaana hän osallistui Ratakadun miliisiaseman valloitukseen saksalaisjoukkojen vyöryessä Helsinkiin. 22-vuotiaana Blomqvist suunnitteli ja rakensi yhdessä ystävänsä Emil Nybergin kanssa lentokoneen, Suomen Ilmailumuseon kokoelmiin kuuluvan BlomqvistNybergin. Sen jälkeen hän opiskeli lentämistä ilmavoimissa, lentokoneen suunnit telua sekä rakentamista eri oppilaitoksissa ja työskenteli Svenska Aero Ab:n eli Saabin leivissä Tukholmassa. Blomqvist-Nyberg-lentokone, sen rakentajat Emil Nyberg (vas.) ja Atle Blomqvist sekä sääksmäkeläinen Gösta Rökman Vanajaveden jäällä huhtikuussa 1926. Niistä löytyi aivan uutta tietoa esimerkiksi Karhumäen veljesten puuhista
Isäni Urho Nieminen muisteli usein nähneensä tällaisen auton varusmiesaikanaan Rovajärven tykistöleirillä kesällä 1956. Merkistä oli sitten otettu selvää, vastaukseksi oli saatu DAF. Ensimmäiset lentokokeet suoritettiin Helkavuoren huvilan edustalla järven jäällä 19.4.1926. Sen historia on epäselvä. Atle Blomqvist jätti jälkeensä poikkeuksellisen kirjeenvaihtoja muistiinpanoaineiston, jota ei ole aiemmin käytetty historiantutkimuksessa. Oudonnäköistä ajoneuvoa oli porukalla ihmetelty. 1930-luvulla Blomqvist päätyi kehittämään Valtion Lentokonetehtaan puutavaran hankintaa, käsittelyä ja laadunvalvontaa. Lukijamme Timo Nieminen auton nykyisiltä kotinurkilta Sastamalasta kirjoitti meille toisen käden tietona, että DAF olisi ollut täällä jo aiemmin. Isälle oli jäänyt merkin lisäksi hyvin mieleen myös auton poikkeava akselistorakenne. Dosentti Panu Nykänen järjesti arkiston ja laati sen pohjalta laajan selvityksen Atle Blomqvistin elämästä ja verkostoista. SUOMEN ILMAILUMUSEO / VELJEKSET KARHUMÄKI OY SUOMEN ILMAILUMUSEO / ATLE BLOMQVISTIN KOKOELMA 8/2024 7 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA. Ennen kokeitako. Jutussa ounasteltiin, että se on voinut tulla Suomeen vuonna 1957 järjestettyä tykinvetokoetta varten. Näin Timo sanailee: ”Kyseinen DAF-yksilö on hyvin todennäköisesti ollut Suomessa jo ennen talven 1957 tykin veto kokeita. Blomqvistin kirjeenvaihdon ansioista Karhumäen veljesten pyrkimyksistä rakentaa todellinen kansanlentokone on löytynyt täysin uusia tietoja. Palattuaan Suomeen Blomqvist muodosti Karhumäen veljesten kanssa Tiira-yhtymän. Keljossa rakennettu kone lensi kesällä 1929 ja tallentui Blomqvistin kuvaamana filmille. Arkistosta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä Vantaalla sijaitsevan ilmailumuseon amanuenssi Aaro Sahariin puhelimitse 044 739 1081 tai sähköpostitse aaro.sahari@ilmailumuseo.fi. Mikäli muilla lukijoilla on varhaisia havaintoja tästä taatusti huomiota herättäneestä autosta, toimitus kuuntelee. Kone Helsingin Katajanokalla heinäkuussa 1929. Tavoitteena oli rakentaa kohtuullisen hintainen kansanlentokone. Viime numerossa esittelimme sotakäyttöön tarkoitettua DAF-kuorma-autoa. Isäni palveli tykistössä Suomen Kasarmeilla. Suomen ilmailumuseon hankkeen rahoitti Svenska kulturfonden. Lentokone irtosi helposti jäästä ja yllätti rakentajansa suurella tehollaan. joilla kaikilla oli olennainen merkitys Myrsky-hävittäjän rakentamisessa. DAFia hän ei ainakaan itse havainnoinut myöhemmin Hämeenlinnassa, joten se lienee kiertänyt eri joukkoosastojen koekäytössä.” Kiitos Timolle mielenkiintoisesta postista. Blomqvist suunnitteli ja rakensi yhdessä Karhumäen veljesten kanssa kansanlentokoneeksi tarkoitetun Tiira-lentokoneen
Mammutteja ei ole tiettävästi säilynyt kuin tämä kuvien yksilö, joka on jokin aika sitten palannut kotimaahansa ja majailee nyt eteläsavolaisessa harrastetallissa. WÄRTSILÄN VAASAN TEHTAAN KOEAJAJA BENGT QVIST KERTOO ISON JÄÄNMURTAJAMOOTTORIN KOEKÄYTÖSSÄ TAPAHTUNEESTA RÄJÄHDYKSESTÄ TEOKSESSA RAJATTOMALLA ENERGIALLA Tämä auto on tottunut olemaan piilossa kirkkaalta päivänvalolta. 8 8/2024 No _ . Kärryn lavakoko oli vain 40 kuutiota, mutta kuorma painoi osapuilleen 120 tonnia. Sellaista oli terveydenhoito vuona 1968. Lääkäri kirjoitti yhden päivän sairausloman, palkatta. Mammutin moottori on 19litrainen Cummins, josta lähtee 612 hevosvoimaa. Mammutissa on neljä kääntyvää ja kaksi vetävää akselia. Pienimmät haavat laastaroitiin. Seisoin lattialla käynnistysvipujen vieressä, vain 50 senttimetrin päässä räjähtäneestä venttiilistä, mutta selvisin pelkillä pintanaarmuilla, minkä lisäksi sain vasempaan kylkeen sirpaleita ja mustelmia koko kyljen alueelle. Jonkinmoinen kunnostusprojekti siis on edessä. Mammutit vetivät kaivoksissa sivulle kippaavaa puoliperävaunua. Iso Cummins vaatii elintilaa ohjaamon puoleltakin. Palaamme asiaan varmasti myöhemmin. Sisu toimitti vuosina 1993–94 Ruotsin valtion kaivosyhtiö LKAB:n rautamalmikaivokseen näpsäköitä pirssejä, joiden mallimerkintä oli SRH 450 10x4 Mammut. […] Ajoin omalla autolla sairaalaan otattamaan pois metallisirpaleet ja puutikut, jotka olivat menneet vaatteiden läpi. Yksi Ruotsiin lähteneistä mammuteista on palannut Suomeen. Kilometrejä ei ole kertynyt paljon, mutta työtä Sisu on tehnyt senkin edestä. Kuten merkinnästä voidaan päätellä, viisiakselisen auton akseleista kaksi vetää. Nokkamallisen auton hyttiin on pantu bulldog-mallin keskikonsoli ison koneen tähden. TEKIJÄN SUUSTA Lattian alla ollut 90 millimetrin sulkuventtiili räjähti ja sinkoutui lattialankkujen läpi kattoon, noin 10 metrin korkeuteen. Lisäksi niistä neljä on kääntyviä. Mammutin paluu Kolmekymmentä vuotta sitten Suomesta lähti isoja autoja töihin länsi naapurin uumeniin. 114
Jos ikävästä asiasta etsii jotain hyvää, alan harrastajat ovat näkyneet sen yhteydessä toimeliaana ja asiantuntevana väkenä. 9. Y len tietojen mukaan rautatieharrastajat olivat panneet kalustoromutukset merkille ja ilmoittaneet niistä lokakuun alussa Suomen rautatiemuseolle. 8. Toinen niistä, vuoden 1940 olympialaisia varten Suomeen Saksasta hankittu puinen perävaunu, oli todennäköisesti ainoa säilynyt yksilö sarjastaan. 8/2024 9 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA Vanhaa && visaista visaista. Samoin kaksi ilmeisesti yksityisomistuksessa ollutta raitiovaunua on romutettu ilman lupaa. Museolta tieto oli mennyt VR:lle. Poliisi tutkii sekä Ristojen että raitiovaunujen romutusta. Mitä tämä touhukkaaksi muuttunut puhde varsinaisesti tarkoittaa. Romutuksen perusteet on kuitenkin kyseenalaistettu, sillä Joutsen oli suuri veturi ja harvinainen näyttelyesine. 1. 2. Loka kuussa uutisaiheeksi nousivat raideliikenteen museoesineet. Kun sanotaan, että rahkeet riittävät, puhutaan tarpeellisesta määrästä mitä hyvänsä voimavaroja. Mikä kuukausi oli 1600luvulle asti yhdeltä nimeltään kylvökuu. Puiston yrittäjät ovat vaihtuneet visiittimme jälkeen. 5. Kun skoolataan, kohotetaan malja. Tunnistatko nämä aataminaikuiset asiat. Ruotsin skålasanalla on toinenkin merkitys, ja myös se on lainattu arkisuomeen hyvinkin esikuvansa kuuloisena. 7. Asia on edennyt poliisitutkintaan. 6. Silloin tämä komea Joutsen-veturi oli vielä ehjä. Huono julkisuus tahtoo levitä: Haapamäellä toimii myös museoveturiyhdistys, joka on kokonaan oma toimijansa eikä liity höyryveturipuistoon. Mitä ovat sapilaat eli hamilaat. Mutta mikä on härkin eli hierin ja mitä sillä on tehty. Keuruulla oli romutettu kahta Tr1eli Risto-höyryveturia, jotka VR on ilmoittanut edelleen omistavansa. Puhde käsitetään jo suurin piirtein samaksi asiaksi kuin puuha, kun ihmiset askartelevat iltapuhteina sitä sun tätä. Vierailimme Haapamäen höyryveturipuistossa numerossa 2/15. Vempelettä on nimitetty ainakin LänsiSuomessa myös sanalla, joka nykyään liittyy läheisemmin koulumaailmaan. Mitä välinettä rahje varsinaisesti tarkoittaa. Vempele merkitsee nykypuheessa kutakuinkin samaa kuin vempain tai vekotin. 4. Useat tiedotusvälineet kertoivat Keuruulla sijaitsevan Haapamäen höyryveturipuiston romuttaneen kalustoa, jonka omistussuhteet olivat epäselviä. Härkkiminen voi tätä nykyä tarkoittaa monenlaista häiritsemistä tai sorkkimista. Varppina on, voi ainakin joku nuorempi henkilö sanoa tarkoittaessaan varmaa asiaa. Joskus voi käydä toisinkin päin: vaikkapa ajankohtaa tarkoittava sana alkaa tarkoittaa tuona aikana tehtäviä askareita. 3. Millä alalla pidetään pohjantervajaiset. 10. VR ei ollut antanut lupaa romutukselle. Mikä on vempele tai vemmel toiselta nimeltään. Moni vanhan ajan työhön liittyvä sana tarkoittaa nykyään jotain muuta tai on kokonaan kadonnut arkikielestä. Mutta mikä on uiton maailmasta tuttu varppi. Mikä sen perinteinen tarkempi merkitys on. Joutsen oli höyryveturipuiston omaisuutta, joten sen romuttamiseen tuskin liittyy oikeudellisia epäselvyyksiä. Höyryveturipuiston romutukset Rauhallinen rautakin kuumenee joskus. Rautatieharrastajat olivat lisäksi huomanneet Ylen romukuvissa todennäköisesti neuvostoliittolaisvalmisteisen Joutsen-höyryveturin osia. Mistä on kyse
Luokka tai luokki 5. Toimitusjohtajan päätehtäviin kuuluu valtakunnallisena vastuumuseona toimivan Auton ja tien museo Mobilian johtaminen ja kehittäminen. Työvaljaissa hevosen niskan yli kulkeva kaari, jolla länget yhdistetään rahkeiden avulla aisoihin 4. Tervetuloa mukaan! Ottakaa asiassa empimättä yhteyttä Sarka-museon Elsa Hietalaan joko sähköpostilla elsa.hietala@sarka.fi tai puhelimitse 02 7637 7012. Lisätietoja asiasta voi kysyä toimintaa Varkauden päässä vetävältä Jaakko Räisäseltä joko sähköpostitse osoitteesta jaakko.raisanen@wippies.fi tai puhelimitse numerosta 041 467 1207. Pesti herätti rutkasti mielenkiintoa. 10 8/2024 No _ . Kolmen vuoden välein haetaan ja valitaan kohteita Suomen kansalliseen luetteloon, jossa tällä hetkellä kohteita on 86. Koneharrastajat ovat monesti suomalaiseen tapaan vaatimatonta porukkaa, eikä omilla saavutuksilla enemmälti pröystäillä. Harrastajien mukana kulkee kuitenkin valtava määrä koneisiin ja maatalouden koneellistumiseen liittyvää tietoa, jota ei pelkästään kirjoja lukemalla voi saavuttaa. Tietotaito vanhojen maatalouskoneiden kunnostuksesta ja käytöstä on nyt jo monen sukupolven aikana siirtynyttä elävää kulttuuriperintöä. Yhtiön perustamiskokous on tämän lehden ilmestyessä jo pidetty. Hallin tiloihin kaavaillaan museota. Autoharrastus ja moottoriurheilu ovat otollisesti lähellä Hautalan sydäntä. Verkoston tarkoituksena on kerätä tietoa koneharrastuksesta ja harrastajista sekä viestiä Sarka-museon aiheeseen liittyvästä toiminnasta. Tähän mennessä näissä luetteloissa maatalouteen liittyvät teemat ovat olleet vahvasti aliedustettuina. Hautalalla on pitkä kokemus erilaisista asiantuntijaja johtotehtävistä, ja hän on toiminut Parolan Panssarimuseosäätiön hallituksessa. Koska kyseessä on seuran suurin hanke, sitä tukevaa toimintaa epäilemättä tarvitaan jatkossakin. Uittotavaran hinauksessa käytetty köysi tai vaijeri 7. Louhintatyössä, kun kaivos on edennyt syvimpään kohtaansa tai eri suunnista louhitut tunnelin osat ovat kohdanneet Vanhaa Vanhaa && visaista visaista MIKA HAUTALA MOBILIAN JOHTOON Marraskuun alussa Mobilia-säätiön uutena toimitusjohtajana aloitti diplomi-insinööri Mika Hautala Hämeenlinnasta. VASTAUKSET 1. Jatkuvassa haussa ovat paikat elävän perinnön wikiluettelossa, johon on tähän mennessä tallennettu yli 400 muun muassa kulttuuriin, käsityötaitoihin, suullisen perinteeseen ja luontoon liittyvää kohdetta. Nuoren männyn latvasta tehtyä sekoitinta, jolla on hämmennetty vaikkapa taikinaa 9. Elokuu, toiselta vanhalta nimeltään mätäkuu 6. Sarka toivoo saavansa tähän asiaan muutosta. Seuran haltuun tuli nyt siis monen museobussin synnytyslaitos. 114. Tämä on talonpoikaisjärjelläkin tärkeä tallennuskohde, mutta elävää, aineetonta kulttuuriperintöä suojelemaan ja tallentamaan on tehty myös tärkeitä kansainvälisiä päätöksiä, kuten Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimus. Yhteistyöstä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Sarkaan. Säätiön toimitusjohtajan tehtävään oli liki 70 hakijaa. Aisoja länkiin yhdistävää hevosvaljaiden hihnaa 2. Sen toimintaa pyörittämään seura perustaa osakeyhtiön, jonka osakkeita seuran jäsenet ovat saaneet etukäteen merkitä 500 euron kappalehintaan. Hämärää 10. Perinne elää maatalouskoneharrastuksessa Suomen maatalousmuseo Sarka on toteuttanut vuoden 2024 aikana Museoviraston rahoittamaa hanketta, jonka avulla muun muassa järjestettiin ensimmäistä kertaa Loimaalla elokuussa KoneSarka -tapahtuma. LINJURIMUSEOTA PUUHATAAN VARKAUTEEN Suomen linja-autohistoriallinen seura on ostanut Kuopion Liikenteen vanhan koritehtaan hallin Varkaudessa. Heinäpaarit, yksinkertaisimmillaan kaksi salkoa, joiden varassa kannettiin heinäkasaa 3. Hankkeeseen liittyen Sarka on perustanut harrastajaverkoston, johon kaikki alan harrastajat, yksityishenkilöt ja yhdistykset ovat tervetulleita. Tapahtuman ja koko hankkeen takana on ollut ajatus nostaa maatalouskoneharrastuksen merkitystä ja arvostusta sekä yleisön että harrastajien itsensä keskuudessa. Käytännön hakuprosessi hoituu museon kautta, mutta idean taakse ja museoviraston valitsijaraadin vakuuttamiseksi tarvitaan mukaan saman ajatuksen jakavia harrasteyhteisöjä. Kesäinen konetapahtuma Sarka-museolla oli yksi osa Museoviraston rahoittamaa hanketta, jonka tarkoitus on nostaa harrastusta esille. Tietojen tallettaminen ja harrastuksen pitäminen elinvoimaisena ovat tärkeitä asioita, joihin kaikilla on nyt mahdollisuus osallistua. Suomessa sopimuksen toteutumista valvoo Museovirasto, joka valitsee säännöllisesti omille listoilleen uusia tallennuskohteita. Toimitusjohtajan tehtävä tuli auki, kun aiempi toimitusjohtaja Heidi Rytky valittiin Tampereen historiallisten museoiden johtajaksi lokakuun alusta. Esimerkiksi seinän kantavan rakenteen eli koolingin tekemisestä, koolauksesta 8. Unescon kansainvälisessä luettelossa suomalaisia kohteita on nyt neljä: saunomisperinne, kaustislainen viulunsoitto, pohjoismainen limisaumaveneperinne ja käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, taito ja perinne. Toiveena on hakea maatalouskoneharrastusta elävän perinnön wikiluetteloon mahdollisimman pian, ja mukaan hakijoiksi museo toivoo saavansa muutamia alan yhdistyksiä
M U SE O VI R A ST O / H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A / VA LO K U VA A M O PI ET IS EN KO KO EL M A 8/2024 11 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA 11. LUNTA AJETAAN MEREEN HELSINGIN KESKUSTASTA JOULUKUUSSA 1933. SAMA TOUHU JATKUU EDELLEEN
Seisonta-aika venyi vuosikymmenien mittaiseksi, mutta nyt peli on mittavan entisöintiurakan jäljiltä jälleen loistavassa kunnossa. HUUSKOSEN OLLIN LETUKKA CHEVROLET 3609 1951 Uudesta saakka Lahdessa viihtyneen avolava-Chevrolet’n matka katkesi 70-luvulla moottorivaurioon. Lahti 12
Omakotitaloissa asuvat työntekijät ottivat mielellään työpaikaltaan ilmaista puutavaraa. Hakkaraisella ei ollutkaan käyttöä kuormurille, ja häneltä auto kulkeutui Huuskosen tuttavalle ja tuttavalta vielä saman vuoden kuluessa Huuskoselle. Ollin kaverina kunnostuksessa ahkeroi Heikki Kaukanen. Teksti: Lea Lahti · Kuvat: Virpi Miettinen V uonna 1951 Lahdessa sahaustoimintaa harjoittanut Lahti Oy hankki kuljetusautoksi tuliterän Chevrolet-kuormaauton. Maksoin siitä 150 markkaa. Häneltä Chevrolet siirtyi vuonna 1975 samassa kaupungissa asuvalle Hakkaraiselle. Huuskosen naapurissa asuvat kaverit purkivat auton ja hiekkapuhalsivat rungon. Lokakuisena aamuna säätiedotus lupasi kiristyvää pakkasta. Otin hanankin irti, mutta jokin kohta oli tukossa, ja vedet jäivät sisään. Pitkän harkinnan jälkeen Huuskonen haki kuormurin sääsuojaan vuonna 2009 ja ryhtyi suunnittelemaan kunnostusta. Muutaman vuoden suunnittelun jälkeen tallilla ryhdyttiin tositoimiin. Kun Huuskonen tuli ruokatunnilla tarkistamaan tilannetta, oli kymmenen astetta pakkasta ja koneesta lohko halki. Kolme vuotta myöhemmin Lahti Oy siirtyi Rauma-Repolan haltuun, Chevrolet sai uuden omistajan, mutta työmaa pysyi samana. ”Olin Lahden keilahallilla töissä vuonna 1967 ja Chevrolet seisoi usein siinä vieressä Jalkarannan Teboililla. Ollilla on tarkoitus ottaa jousipakasta vielä muutama lehti pois, jotta perä laskeutuisi alemmaksi. Ajo-ominaisuudetkin todennäköisesti paranisivat hieman. Siellä Letukka saikin seistä kolmisenkymmentä vuotta. Lavan puuja metalliosat on valmistettu tarkasti alkuperäisen mallin mukaan. Omistajalta toiselle ja kolmannelle Vuonna 1962 Rauma-Repola päätti luopua autosta ja myi sen Lahdessa Heinlam mintiellä asuvalle Elorannalle. Melkein unohdettu Ensimmäisen kerran Chevrolet oli tarkoitus kunnostaa vuonna 1980. Huuskonen on kuullut, että pienikokoinen kuorma-auto oli ollut RaumaRepolalla vain vähäisessä käytössä, lähes pelkästään klapin kuljetuksessa. ”Sillä tavoin tämä vähän ajettu Letukka tuli liikennelupineen minulle. Alkajaisiksi runko hiekkapuhallettiin uudelleen ja maalattiin saman tien. 13. Olli yritti töihin lähtiessään valutella varmuuden vuoksi vesiä pois kuorma-autonsa moottorista. Lahtelainen pitkän linjan harrastaja Ol li Huuskonen ihaili amerikkalaista kuormuria jo sen aktiiviajon aikaan 1960-luvun lopulla. Hiekkapuhalluksen suoritti auton edellisen omistajan Hakkaraisen poika. Mitään isompaa kuljetustarvetta ei minullakaan ollut, ihan vaan terveisiä ajettiin”, Huuskonen tarinoi. Puolisen vuotta ajelin autolla. Takalaita lukkiutuu tukevasti paikalleen metallisalpojen avulla. ”Vedet eivät tulleet millään pois. Laitoin lämmittimen auton alle ja sanoin tallille jäävälle kaverille, että laita johto kiinni, jos pakkanen kiristyy.” Pahaksi onneksi kaveri unohti asian. Se oli silloin autoilija Elorannan ajossa”, Olli kertoo. Rauma-Repolan omistusaikana lavan harvaan laudoitukseen oli lisätty välilaudat, jotta klapit ja pienet puunkappaleet pysyivät kyydissä. Autolla sitten kuskattiin sahalta tulevaa pientä hukkapätkää polttopuuksi työntekijöille. ”Oli vähän erikoinen tilanne, kun nuorempi Hakkarainen sanoi auton nähdessään, että auto on hänen omaisuuttaan, isä on aikoinaan luvannut sen hänelle.” Letukan perä on hiukan liian korkealla. Projekti jäi kuitenkin kesken, ja muutaman vuoden kuluttua Huuskonen vei puoliksi puretun auton metsän laitaan odottelemaan päätöstä jatkosta
Veivi on molemmilla puolilla, joten raskaampaa kuormaa voi nostaa kaksi veivaajaa. ” Hannu Harjanti Kirkkonummelta omistaa 1951 punaisen Chevrolet-avo lavan, ja hän on antanut minulle vaihdelaatikon, maskin ja pieniä pisteosia”, Huuskonen kiittelee. Aikoinaan purettuja osia löytyi myös maasta metsän laidasta läheltä auton säilytyspaikkaa. Yritettiin moneen kertaan eikä onnistuttu. ”On kyllä niin kyläsepän tekemän näköinen, kuka lie rakennellut”, Olli arvioi. ”Kuorman kanssa se on kyllä raskas, polttopuukuorman kanssa on kokeiltu. Kun lava saadaan yläasentoon, se ei lukkiudu automaattisesti vaan se on käsin lukittava. Olli ja Heikki Kaukanen valmistivat laitteen, jonka avulla lavaan työstettiin listat haponkestävästä teräksestä. Amerikasta saatiin korjausosat myös oven alareunoihin. 14 CHEVROLET 3609. Etulokasiipiin tilattiin Amerikasta etupuolen alareunat, loput rakenneltiin itse. ”Siinä meiltä meinasi Hessun kanssa mennä hermot. Muutoin lava tulee vauhdilla alas ja veivi sinkoutuu ties minne. ”Puolessa vuodessa tekee helposti 130-neliöisen talon, mutta tämmöinen projekti vie monta vuotta.” Veivillä pystyyn L etukassa on veivikippi, jonka valmistajasta ei ole tietoa. Konepellissä ja kaikissa ovissa on nyt kohdistusreiät. Peltitöiden haastavin homma oli saada suuri konepelti istumaan paikoilleen. Kaikeksi onneksi kaupanteosta löytyi mustaa valkoisella ja projekti pääsi jatku maan. Muun muassa oven saranat olivat hukassa. Suoran lattian tekeminen uusiksi onnistui helposti, mutta hytin kaareva nurkka olisi ollut melko työläs tehdä, joten siihen kohtaan tilattiin valmiit peltiosat. ”Jos joskus joutuu purkamaan, osat saa helposti kohdistettua takaisin pai koilleen.” Lava ja laidat tehtiin mahdollisimman tarkoin alkuperäisen mallin mukaan. Sitä on osattava käyttää: helposti lyö veivi leukaan kokematonta käyttäjää, jos lipeää ote”, Huuskonen varoittaa. Olli Huuskonen epäilee, että kippi on asennettu autoon Rauma-Repolan omistusaikana. Auton alkuperäisen kolhiintuneen maskin oikomisessa olisi ollut melkoinen työ. Huuskonen sai kirkkonummelaiselta Hannu Harjantilta hyväkuntoisen maskin. ”Kun purin yhtä rakennusta, pahnakasan alta löytyi laatikko, jossa saranat olivat”, mies naurahtaa. Kipin mekanismia. Koska kunnostus oli aloitettu purkamalla jo reilut 30 vuotta aiemmin, osat olivat vuosien saatossa hajaantuneet eri puolille maatilan rakennuksia. Mittavat korityöt Hytin pohja oli hapertunut ohueksi kuin hämähäkin seitti. Osia oli sikalan vintillä, kuivurilla ja monessa muussa rakennuksessa mitä erikoisimmissa paikoissa. Joitakin osia Olli on saanut samanlaisen auton omistajalta. ”Olisi ollut kallis rahti, jos olisi tilattu Amerikasta pitkät listat lavan pohjalle. Mutta kerran kun olin yksin tallilla ja otin vielä kerran pultit löysälle, silloin se loksahti paikalleen”, Huuskonen hämmästelee vieläkin
Muun muassa tuliterät ovenkahvat on tilattu ison veden takaa. 8/2024 15. Ei ennen vanhaan tarvittu montaakaan vipstaakia kuorma-auton kuljettamiseen. Chevrolet on suosittu harrastuskohde Yhdysvalloissa, ja sikäläisiltä varaosa markkinoilta löytyy kunnostajalle runsaasti varaosatarjontaa. Naapurin nuori mies teki penkkien ja ovipahvien verhoilun työpaikallaan. Ohjaamo on rekisteröity kuljettajan lisäksi kahdelle henkilölle. Vanhan kuormurin kojelauta on koruton
Myös metalliosat lavan laitoihin on tehty itse. Ensin kansi vietiin Keravalle, jossa lupailtiin kunnostusta. Tähän mennessä autolla on ajeltu vain pieniä reissuja lähialueella. Tosin alla olevat renkaatkaan eivät ole parhaat mahdolliset.” ”Tehtiin kone, jolla ajettiin haponkestävästä teräksestä listat lavaan.” 16 CHEVROLET 3609. Siinä mielessä Chevrolet oli helppo projekti, että kaikkia pisteosia sai Amerikasta, vieläpä suhteellisen edulliseen hintaan. Nyt on syytäkin myhäillä tyytyväisenä, Lahdessa sahan käytössä aikoinaan palvellut Chevrolet on palannut tien päälle. Kun homma ei hoitunut, osa haettiin pois ja vietiin kunnostettavaksi Lahteen. Tehtiin kone, jolla ajettiin haponkestävästä teräksestä listat lavaan. Siinä oli kuitenkin kansi rikki, ja sen kanssa tuli tehtyä huonoja ratkaisuja. ”Onhan tämä tukeva, mutta vähän raskassoutuinen ajettava. Vääksyn Kanavalla Mobilisti-illassa on ehditty käydä jo useamman kerran. Mäkelän aseman tapahtumaan Huuskonen kuljetti Letukan lavalla maamoottorin. Vanhan kuorma-auton ajo-ominaisuudet eivät ole kovin kummoiset, eikä pitkän matkan ajo houkuttele. Sillä on vie railtu Lahden satamassa, Moottori pyörämuseolla ja Jokimaan Rompemarkkinoilla. Nyt alla on 205/75 x 17,5 -renkaat. Olli Huuskonen sai vuosikymmeniä seisseen projektin valmiiksi pitkän urakan jälkeen. Entisöinnin valmistuttua vuonna 2017 Letukka hyväksyttiin museorekisteriin. ”Sitten Hessu meni käymään Esko Rahkosen laanilla Ämmälässä, ja sieltä löytyi valmis koneistettu kansi 70 eurolla.” Monen talon mittainen Letukka on tullut Suomeen punaisena, mutta maalautettu sitten Rauma-Repolan vihreään väriin, ja siihen asuun auto haluttiin palauttaa nytkin. Työ tuli maksamaan 600 euroa, mutta kansi ei tullut vieläkään kuntoon. Letukkaan on vaikeaa löytää käytettyjä renkaita, sillä siinä on ollut hieman harvinaisempi 17 tuuman rengaskoko. Timo Ylönen maalasi auton aluksi osittain, ja J-L Autohuolto Oy:n Jarno Lappalainen taikoi lopullisen värin pintaan. Nyt onnistuu kyllä tehdä toisillekin, jos joku tarvitsee”, mies lupaa. Forssasta löytyi Letukkaan sopiva moottori. Toki kolmen vuoden aikana pidettiin pitkiäkin taukoja, kun piti muun muassa olla veljelle taloa rakentamassa. ”Haluaisin vielä Rauma-Repolan logon oveen”, Huuskonen haaveilee. Kolmen vuoden sinnikkään uurastamisen sekä monen osan ja työkalun valmistamisen jälkeen mahdottomalta tuntunut projekti oli vihdoin valmis. ”Puolessa vuodessa tekee helposti 130neliöisen talon, mutta tämmöinen projekti vie monta vuotta”, Huuskonen vertailee
Liikkeelle piti päästä heti kun se oli mahdollista. 8/2024 17. Projektin lähtökohta oli huonossa hapessa. Chevrolet’n ensimmäinen koeajo suoritettiin kirpeässä pakkaskelissä ja ilman koria. K U VA T: O LL I H U U SK O N EN CHEVROLET 3609 1951 MOOTTORI kuusisylinterinen nestejäähdytteinen bensiinimoottori sylinterin halkaisija 88,9 mm, iskun pituus 95,2 mm, iskutilavuus 3 550 kuutiosenttiä teho 92 hevosvoimaa 3 400 kierroksella VOIMANSIIRTO 3+1-nopeuksinen manuaalivaihteisto, vaihdevalitsin ohjauspylväässä, kuivalevykytkin RENKAAT 205/75 x 17,5 ALUSTA JA KORI teräspalkkirunko, teräskori, rumpujarrut, lehtijouset, simpukkaohjaus PÄÄLLIRAKENNE puurakenteinen lava, lavan sisämitat 2 220 mm x 1 780 mm x 740 mm, veivikippi MITTOJA pituus 5 250 mm, leveys 1 960 mm, korkeus 1 920 mm, akseliväli 3 180 mm, raideväli edessä 1 450 mm, raideväli takana 1 570 mm, takaylitys 1 280 mm, omapaino 2 100 kg, kantavuus 600 kg, kokonaispaino 2 700 kg. Letukka palautui liikenteeseen Ollin (vas.) ja Hessun yhteistyöllä. Vuosikymmennien ulkosäilytys teki hallaa peltiosille. Alkuperäistä moottoria ei elvytetty, vaan konehuoneessa kehrää harrastajakaverilta saatu lohko liikkuvine osineen ja Rahkosen laanilta löytynyt sylinterikansi
NELOSTIEN TASOITTAJA INTERNATIONAL MCCORMICK T-6 1940 Jatkosodan pioneeri rakensi rauhan aikaan itselleen penkkakoneen rintamatraktorista ja tikapuukipistä. Kävimme Piilosen telaketjukoplan metsästysmajalla ja tutkimme traktorin luodinreikiä myöten. Tiemiehen pojat ovat nyt kunnostaneet sen. 18
Sotien jälkeen Matti teki monenlaisia hommia. Ja olihan veljistä jokainen ollut jo aikanaan isänsä kanssa työmaalla Natikkaa huoltamassa ja ajamassa. Muihin huoltoihin kuului muun muassa harjateräksen hitsaaminen kuluneisiin terälappuihin. Tiekone oli syntynyt. Hän palveli niin talvikuin jatkosodassa pioneerina. Saattoivatpa silloin vanhat sotamuistot palata mieleen, sillä Matti oli epäilemättä nähnyt rintamalla McCormickin pieniä telatraktoreita tykkejä tai miksei lentokoneitakin kiskomassa. Yksi esimerkki tästä löytyy Ääne kos kelta, jossa eräs nokkela mies takoi 50-luvulla miekasta tietyökoneen. 80 vuotta täyttävä armeijan ylijäämäkaluston huutokauppa oli vuosikymmenten ajan tilaisuus, josta haettiin edullista sotakonetta arkityöhön asetettavaksi. ”Aamulla se aina lämmitti karjakeittiössä kuuman veden kannuun ja täräytti moottoripyörällä Pihtiputaalle”, Seppo muistelee, ”Teki kahta vuoroa, joskus kolmeakin.” Sittemmin tela-Natikoita haettiin huu to kau pasta lisää. Sel lai sestahan saisi helposti pillarin tapaista konevoimaa tietyöhön. Vain istuimen nahka ja jotkin peltiosat ovat aivan uusia. Sama peli raudan kanssa on jatkunut meidän lähihistoriaamme asti. Mutta ei mitään uutta auringon alla. Isä sanoi vain, että on aika ohkaisia palasia.” Tekijä ja viisi neuvojaa Matin poikakuusikko päätti jokunen vuosi sitten kunnostaa yhden tällaisen tientekokoneen, koska tarpeita sellaiseen lojui edelleen nurkissa. Oli tämä ajatusten kulku tai ei, Matti suuntasi pian veljiensä Antin ja Kallen kanssa Kalkun varikolle armeijan huutokauppaan ja osti sieltä Natikan-raadon. Erityisaloja hallitsevat muutkin, esimerkiksi Olavi on tehnyt työuransa instrumenttimiehenä ja tuntee sähkölaitteiden salat. Jos epäonnistuu, palaute tulee välittömästi”, ukot vakuuttavat. ”Joka hommaan on erikoismies ja viisi neuvojaa. Aänekoski 19. Hänen kuusi poikaansa ovat yksissä tuumin kunnostaneet sen. Kerran se tippui jyrän alle. ”Kaksi moottoria löytyi. Sitten Matti ja Antti kunnostivat traktorin ja tekivät siihen terälevyn nokalle. 50-luvun jälkipuoliskolla hän meni Nelostien Mämmensalmen siltatyömaalle töihin aluksi hevosen kanssa. Ja öljyt oli sisässä. Öljypumppu on miesten mukaan hyvin tehokas. Pojat saivat jo varhain osallistua koneiden remonttiin. Pienten kuormien aikaan pienelle penkkakoneelle riitti työtä. Paljon työtä oli keräämisessä, kunnostamisessa ja kasaamisessa. Ohutta penkalla ”Vuonna 1956 lähti tämä kone tuonne päin tekemään Nelostietä. Sillä tavoin saatiin aina vakavamman huoltotarpeen yllättäessä kone ajoon, kun otettiin varastosta toimintakuntoinen ja heitettiin sille levysysteemit niskaan. Sieltä jostakin Matti Piilonen oli syntynyt vuonna 1919. Vetolaitteessa on vedetty työmaalle täryjyrää. ”Me olimme myös työmaalla remonttikavereina, kun siellä piti vaihtaa mitä milloinkin, sivukoteloita tai jousipakkoja.” Levy ei ollut ainoa työkalu. Tämä oli niin hyvä, että se vain aukaistiin, putsattiin ja vaihdettiin siihen muutama männänrengas. Vaikka osat pitikin haravoida esiin ja vähän kaivaa mullan altakin, kaikki tarvittava löytyi itse traktoriin. Koneurakoijana toimineelta Erkiltä löytyy sorvit ja jyrsimet ja muut konepajakalut. Jokainen osaa siis vähän kaikkea. Nyt piipahdetaan Seppo, Erkki, Pentti, Jorma, Olavi ja Hannu Piilosen jutulla Äänekosken piilopirtillä. Isä oli siinä Pihtiputaan Elämäjärvelle asti”, Erkki Piilonen sanoo. Käyrät aisat piti suoristaa, kytkeä kippi traktoriin ja levyrunkoon ja sitten panna koneisto ulosottoakseliin kiinni. Se oli ollut katoksessa mutta maata vasten. Yksi oli jumissa. ”Olin 12tai 13-vuotias, kun tein yhteen Natikkaan moottoriremontin viikon aikana iltaisin koulusta päästyäni”, Erkki kertoo. Veljeksistä Pentti ja Jorma olivat aiemminkin entistäneet ajoneuvoja. Nippuun vain Onnea oli siinäkin, että nurkista paljastui hyväkuntoista tavaraa. Kun ne laskettiin ulos, kirkasta vettä tuli ensin varmaan litra.” Lopulta pahimmat käyntiongelmat johtuivat kaasuttimesta ja huonokuntoisista uimureista, mutta kelvolliset löytyivät lopulta. Yhtä nerokas oivallus kuin hakea halpa ylijäämäromu työkoneeksi oli rakentaa sen etulevylle nostolaite Nummen mekaanisesta tikapuukipistä. Teksti:ja kuvat: Mika Rassi H e takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi. Sitten pantiin kasaan. Tähän tapaan kuvailtiin aseiden muuttamista työvälineiksi kauan sitten kaukana täältä. Se sopi tehtävään miltei sellaisenaan. ”Tankin kupeessa oli koukku, jossa isä piti eväsreppua. Eikä pelkästään maaja metsätalouteen, vaan ylipäänsä kaikkiin hommiin, joiden päämäärä oli tuottaa leipää pöytään
Vakiokeppien lisäksi oikeanpuolei simpana levyn nosto ja lasku. Siinä on ensin pienempi pumppu, joka tankkaa isompaa pumppua. T-6-telatraktoreita saatiin Suomeen välirauhan aikana Itämeren laivareitin kautta. Hienosti rakennettu.” Voimansiirtoonkin oli osia kosolti. Ajokytkin on muutoin normaali yksilevykytkin, mutta tässä on sellainen rakenne, että se laukeaa kiinni ja auki. Nekin ovat pääosin sotaaikaisia, tosin monet kerrat vahvistettuja. Loput hallinta laitteet ovat käsikäyttöisiä. ”Joka hommaan on erikoismies ja viisi neuvojaa. Telalaput purevat Erkin mielestä aika lujasti lumeen. Kytkin siis pysyy siinä asennossa, mihin se laitetaan.” Telaketjukopla vasemmalta lukien: Seppo, Erkki, Jorma, Pentti, Hannu ja Olavi Piilonen. Imuputki on asennettu niin, että jos se vain on pystyssä, se vetää aina öljyä. ”Vaihteisto purettiin ja vaihdettiin sinne kuluneita rattaita. Penkkakone käy lumenluontiinkin. Milloinkaan se ei käy kuivana. Pakan ympärillä on pantajarrun kengät. Kerran koeajossa jo ajettiin kaksi vaihdetta päällä, siinä tuli hammasremonttia. Esimerkiksi T-6-telatraktoreissa oli sama moottori kuin Farmall M -mallissa. Nyt Farmalleissa ja telatraktoreissa oli yhteisiä osia. ”Molemmilla puolilla on oma levypakkansa, joka irrottaa vedon. Kääntösuunnasta kytketään veto pois, ja jos tahdotaan jyrkempää käännöstä, asiaa autetaan kääntöjarrulla. Mutta ei se mitään, haettiin varastosta rattaat ja taas kasaan.” Kytkintä kaivamassa Kormikin ajaminen on samanlaista kuin muidenkin kampiohjattavien telavehkeiden. Jaloille ei ole muuta poljettavaa kuin ohjausjarrut. 30-luvun lopulla markkinoille tulivat uudet International-mallit. Varsinainen läpimurto tällä saralla tapahtui 1920-luvun alkupuolella, kun se pani markkinoille korkeamaavaraiset ja moneen työhön sopivat Farmall-traktorit. Ensimmäiset telatraktorit IH teki 20-luvun loppupuolella. Jos epäonnistuu, palaute tulee välittömästi.” Natikat lyhyesti A merikkalainen International Harvester alkoi tehdä pyörätraktoreita vuonna 1906. 20 INTERNATIONAL MCCORMICK T-6 1940. Tarkemmin T-6-mallista on kerrottu Vanhojen Koneiden numerossa 2/24. ”Se on niin sanotusti kaksivaiheinen. Ne passitettiin pian rintamalle tykinvetäjiksi ja muihin huoltotehtäviin