MERJAN ENSIAUTO AUTOBIANCHI BIANCHINA PANORAMICA ’67 HARRASTAJAN PAKEILLA: Sami Haavisto ja Cortinat TULEVA KLASSIKKO: Iso Ässä – MB W140 harrasteiässä VIIMEINEN ERIKOISKOE: Ammattikatsoja ruutulipulla VÄKEVÄÄ SALMIAKKIA RENAULT 11 TURBO ’88 BOKSERIN VETOA ALFA ROMEO 33 1.7 IE ’91 8/2023 • Hinta 10,90 € • www.klassikot.fi DATSUN 1600 SSS ’71 8/ 20 23 Alf a Ro m eo 33 1.7 IE ’91 • Au to bia nc hi Bia nc hin a Pa no ram ica ’67 • Da tsu n 16 00 De Lu xe & SS S ’71 • Fo rd Ta un us De Lu xe Ca bri ole t ’51 • Po rsc he 92 4 ’76 • Re na ult 11 Tu rb o ’88 36 84 80 -2 30 8 • PA L VK O 20 24 -0 2 Jokaisella autolla on tarina. Konemiehen verkkokauppa! Verkkokauppa Vanhat Koneet -lehden ystäville: supermarket.fi 216 sivua! 14 90 Legendaarinen lippalakki 8 00 Vanhat Koneet -pelikortit 37 90 Suuri Valmettraktorikirja Varastossa lähes kaikki vanhat numerot! Rajoitettu erä! 19 90 Vanhat Koneet -muki 8 90 Edelliset numerot alk. Lehtipisteis sä kautta maan! tilaa.viipale mediat.fi/k lassikot
Tuo kalusto ja nuo sitkeät ihmiset auttoivat rakentamaan sen, mitä nyt kutsutaan vauraaksi ja vahvaksi Suomeksi. Tapaamisiin ensi vuonna! Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Onneksi raskas rauta totteli suomalaista seppää. Maastokuorma-autoista muokattiin rahtiautoja ja työkoneiden alustoja, jeepeistä maatalouden monitoimikoneita. Toinen vanha armeijalaite on Willys MB -maastoauto perävaunuineen. Monen maan armeijoilla oli rauhan tultua valtavasti käyttöä vaille jääneitä kuorma-autoja ja maastoajoneuvoja, joita saatiin hankittua Suomeen tieliikenteen ja maatalouden kasvavaa tarvetta tyydyttämään. Entiset sotavehkeet olivat kovaan käyttöön suunniteltuja ja ominaisuuksiltaan monipuolisia, mutta usein ne eivät sellaisenaan sopineet rauhan ajan käyttötarkoituksiin. Joku saattaa ihmetellä, miksi jeeppi esitellään vanhojen työkoneiden julkaisussa. H A R R IV IR TA 3 Pääkirjoitus 8/2023. Kansikuvassa esiintyvä Opel Blitz on niistä toinen. Taisteluissa korjauskelvottomiksi vaurioituneista ajoneuvoista hyödynnettiin osia korjauskelpoisten kunnostukseen ja ylijäämäkaluston muokkaamiseksi siviilikäyttöön. SA -K U VA / H . Samanlaisia Opel-kuorma-autoja kunnostettiin sodan jälkeen Valtion lentokonetehtaalla sarjatuotannonomaisesti ja myytiin sitten tarvitseville. Toisaalla oli ylijäämää. Sadan vuoden takaa tapaamme autotehtailija Paavo Heikkilän, ja tässä päivässä tutustumme paremmin museolegenda Matti Jaskariin. Sodasta selviytymisen tarina ei kuitenkaan ole vain ihmisten vaan myös koneiden kertomus. Onneksi raskas rauta totteli suomalaista seppää. Suomalaisen sepäntaidon ja työn juhlaa kautta aikain on lehdessämme enemmänkin. Merkittävä osa armeijan käyttöön otetusta siviilikalustosta oli joko kokonaan tuhoutunut tai hädin tuskin ajokunnossa. Tämän numeron sivuilla esitellään kaksi toisesta maailmansodasta meidän päiviimme selvinnyttä ajopeliä. Auton historia vie kuitenkin suoraan Vanhat Koneet -lehden ytimeen: 40-luvulla maahan saatu Willys on yksi maatiloilla traktorin virassa palvelleista entisistä sotamaastureista. Löytyy Valmetia, Atomia, sorafirmaa, konepajaa ja palokunta-aktiiveja. Luovuus kukoisti yhden miehen pajoissa ja suuremmissa verstaissa. Näissä merkeissä toivotamme kaikille lukijoillemme mukavia vuodenvaihteen pyhiä. Niitä ominaisuuksia tarvittiin erityisesti siihen aikaan, kun maassamme koettiin sodan tuomia vaikeuksia. Sodan päättyessä Suomen työkoneja hyötyajoneuvokanta oli kurjalla tolalla. SODASTA PALANNEET H istoria on täynnä tarinoita sinnikkyydestä ja sopeutumiskyvystä. Auto palveli Suomen armeijaa jatkosodassa, ja se myytiin Kalkun huutokaupassa vuonna 1947 siviilikäyttöön
40 Volvo BM SM 868 Volvon metsäkoneilla on legendaarinen maine. KÄYTIIN KEKKEREILLÄ 50 Classic Expo, Salzburg, Saksa Itävallan klassikkoajoneuvonäyttelystä löytyi myös runsaasti traktoreita ja raskasta kalustoa. Kunnostamisen jälkeen alkoi tehdä mieli vetokoneeseen sopivia työlaitteita. KERHOLLA KYLÄSSÄ 56 Jokivarren VPK ja Volkkarit Linnassakin juhlinut salaperäinen vapaapalokunta ja sen ajokit paljastuvat niin sisältä kuin ulkoa. 34 Fiat 411C & Hymas Soikkelin miehet eivät säikkyneet, vaikka tiesivät ruotsalais-italialaisen kaivinkonekummajaisen työlääksi projektiksi. 22 Valmet 565 Finlandia Kun Suomi täytti 75 vuotta, kotimaisesta traktorista tehtiin juhlapainos. Pitkäaikaiset omistajasuhteet ja huolellinen entisöintityö ovat pitäneet veteraanin virkeänä. Matti Koljosella on yksi Finlandia-Valmeteista. Traktorinvirasta se palasi takaisin näyttelyvarsaksi. KONE-ESITTELYT 16 Oliver Row Crop 66 Jarmo Alitalo hankki puolivahingossa Oliver-traktorin. 12 16 28 40 KANNESSA 12 Opel Blitz Rintamalta elävien kirjoissa selvinnyt Opel Blitz ei siviiliin päästyään joutunut kiertolaiselämän runtelemaksi. Käydään katsomassa, kuinka Volvon klassikkomalli panee parastaan Pohjois-Savossa. 26 Atom Huutava vetovoiman tarve sodanjälkeisessä maataloudessa synnytti suomalaisen Atomsarvitraktorin. 28 Willys MB Olli Kaipiaisen amerikkalainen taistelujeeppi kesti sodan mutta melkein kuoli maataloustöissä. 4 Tässä numerossa
Ojanen luo katsauksen Fordin ja Fordsonin alkutaipaaleeseen Suomessa. 8/2023 60. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Sami Järvisen kuvissa näemme kuorma-autoja, pyöräkuormaajia ja seuloja. 56 50 52 Oja-Lassi oli tarkoitettu lähinnä sarkaojien tekoon ja kunnostukseen. ARKISTOJEN AARTEITA 46 Sorahuolto Hilari Heikonen Paimiolaisen Sorahuolto Heikosen konekantaa valokuvattiin 70-luvulta asti. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 52 Oja-Lassi 60 vuotta sitten Fiskarsin omistama Oulun Rautateollisuus teki ojajyrsimen prototyyppejä. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruostekuvissa on tällä kertaa kohottavia kohteita. 60 Seppiä ja mestareita Etelä-Pohjanmaan traktorimuseon isännän Matti Jaskarin konekokoelma alkoi syntyä rengasliikkeen sivutuotteena. PITKIN POIKIN HISTORIAA 66 Kaiken maailman traktoreita Oliverin aurat valloittivat preerian ja mahdollistivat kasvun maatalouskonealan moniottelijaksi, myös traktorintekijäksi. TUTUT JA TURVALLISET 6 Pelit ja vehkeet Uutisia ja erikoisuuksia vanhan raudan maailmasta. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Anne Ronkainen, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 72 Ford 120 vuotta Fordin juhlavuoden kunniaksi Olli J. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. TILAAJAPALVELU Puh. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Tehtailua ei kestänyt kuitenkaan kauaa. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 54 Finlandia Paavo Heikkilän unelma autotehtaasta kävi toteen. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Lea Lahti, Aulis Lassila, Virpi Miettinen, Olli J. 76 Markkinat Käytettyä kaupan. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen
Palkinnon tavoitteena on edistää korkealaatuisen historiatiedon tuottamista, kansantajuistamista ja julkaisemista tieliikenteen alalta. Mukana on Vanhoista Koneista tuttu tekijä. Kirjan on kustantanut Vanhoja Koneita julkaiseva Viipalemediat. Palkinto jaetaan Mobilia-päivänä tiistaina 30.1.2024. KILPAILUTEOKSET OVAT: Mikko Paaso, Helena Ruhkala ja Ari Toivanen: Touring Finlandia matkamotoristikerhon puoli vuosisataa – Touring Finlandia 1972–2022 (Touring Finland Moottorikerho ry, 2023) Valtteri Pyötsiä: Nyt puhtaampaa bensiiniä: Polttoaineiden sanomalehtimarkkinointi 1960-luvulla (Helsingin yliopisto, 2022) Olli Blomberg ja Tuulia Hakala: Rahtarit 50 vuotta tiellä (Rahtarit ry, 2023) Raul Valkila ja Mika Jaakkola (moderaattorit): Kampiveivi-blogi (vuodesta 2014) Christoffer Holm ja Merja Laaksonen (käänt.): Tankki täynnä tulevaisuuteen. 106. Palkinto voidaan myöntää tutkijalle, tutkijaryhmälle, opiskelijalle, toimittajalle tai muulle henkilölle, joka on julkaissut tieliikenteen alalta kirjan, tutkimuksen, opinnäytetyön, dokumenttiohjelman tai muun paperitai sähköisessä muodossa julkaistun teoksen elokuun 2021 jälkeen. Sen lahjoittavat Mobilia-säätiön taustayhteisöt. 6 8/2023 No _ . M obilia-säätiö jakaa 4 000 euron arvoisen tieliikennehistorian Mobilia-palkinnon joka toinen vuosi. Mobilia-palkintoa tavoittelee tusina Tieliikennehistorian Mobilia-palkinnon voittaja valitaan 12 eri ehdokkaasta, joista yhdeksän on painettuja kirjoja, yksi on dokumentti, yksi blogisivusto ja yksi opinnäytetyö. Powder-Trans 1972–2022 (Powder-Trans (Libraria Ab Oy), 2022) Tuulia Hakala: Kiviä polkimen alla – Vantaan Taksiautoilijat ry 60 vuotta (Vantaan Taksiautoilijat ry, 2023) Timo Laitinen: Auto 80-luvulla – arkiautoja ja erikoisuuksia (Alfamer, 2022) Marjatta ja Vesa Rohila: Ajattomat ajopelit (Alfamer, 2023) Jan-Erik Laine: Olympiavuoden Klassikot – Tarinoita 1952 automalleista (Viipalemediat, 2021) Studio Pelisalmi Oy: Vanhojen moottori pyörien näytösajo 16.7.2022 (Veteraanimoottoripyöräklubi ry, 2022) Juha Partanen: Totuuden torvet. Autoja liikennetoimittajien yhdistys AuLin ensimmäiset 50 vuotta (Autoja liikennetoimittajat ry AuLi, 2021) Jouni Koskiniemi: Kuljetuselämää Porissa (Kostre Oy, 2021) LE A LA H TI Vanhojen Koneiden kuvaajana ja toimittajana työskennellyt Jan-Erik Laine on nykyään SAHKin toiminnanjohtaja ja Automobiililehden päätoimittaja. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimii Suomen historian dosentti Marko Tikka ja jäseninä FT Tiina Miettinen, toimituspäällikkö Harri Domonyi, ajoneuvoharrastaja, DI Juhani Intosalmi, pitkäaikainen matkailualan järjestötoimija Timo Piilonen sekä yrittäjä Tommy Oesch. Laineen teos olympiavuoden klassikkoautoista on Mobiliapalkintoehdokkaana
Kiitämme vuosittaiseen tapaamme Heikki Seppäkoskea, joka jälleen toimi toimituksen ja Joulupukin välisenä viestinviejänä. Näihin täryperiaatteella toimiviin isoihin amerikkalaisiin maantiivistäjiin Suomessa harvemmin törmää. 8/2023 7 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA. Juha lähetti meille Haariksen tiivistäjästä pari kuvaakin. Täryllä tasoittava Juha Mattila Mäntsälästä oli äkännyt Järvenpään Haarajoella tien 140 varressa Haaris Roadhousen pihassa Lima Roadpackerin. Kiitoksia Juha! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Vanhojen Koneiden lukijoille! Pukki juuresmaan vartijana Tänä vuonna Joulupukki ja pukin muori nostivat punajuurta muorin joulurosollia varten 70-luvun koneilla, jotka ovat joka vuosi aktiivikäytössä
Matkahuolto alkoi heti perustamisensa jälkeen laajentaa asemaverkostoa. Pian liitto sai myös edunvalvojan roolin, jota se toteuttaa tänäkin päivänä. Kotitilalla tein ensimmäisiä kokeitani traktoreilla, ja kerran olin palveluksessa tehtailijalla, joka valmisti höyrytraktoreita — suuria, raskaita höyryjyriä ja puimakoneita. Siitä johtui, että käytännöllisesti puhuen lakkasin askartelemasta traktoripuuhissa, kunnes automobiilituotanto oli käynnissä. Sekä liikennöijien etujärjestö että tavaraja matkustajaliikenteen huoltoliike kolkuttelevat sadan vuoden rajapyykkiä. Myös tavaraliikenteen eli bussirahdin järjestäminen lankesi Matkahuollon harteille. 106. Alan sisäisestä kehityksestä se vastaa esimerkiksi tarjoamalla jäsenilleen koulutuksia. Minä olin kuitenkin tullut siihen päätökseen, että suurilla traktoreilla ei ollut mitään tulevaisuutta. S uomalaisen onnikkamaailman järjestely ja järjestäytyminen eivät enää ole lapsenkengissä. HENRY FORD TEOKSESSAAN ELÄMÄNI JA TYÖNI LINJA-AUTOLIITTO JA MATKAHUOLTO Vuonna 1956 Lammin Matkahuollon kyljessä oli luonnollisesti myös ravintola. 8 8/2023 No _ . Joka tapauksessa halusi yleisö mieluummin ajaa autolla kuin käyttää auraa; hevoseton ajopeli vaikutti voimakkaammin mielikuvitukseen. ... Suurimmillaan Linja-autoliitto ja Matkahuolto olivat onnikoiden kulta-aikaan 60-luvulla. Liiton perustamisen tärkein syy oli luoda yhteisin säännöin järjestystä kaoottiseen ja veriseenkin kilpailuun eri liikennöijien välillä. Alkuunpanijana molemmissa, sekä Linja-autoliiton että Matkahuollon perustamisessa, oli Juhani Korpivaara, joka järjestötoiminnan ohella tunnetaan Suomen varhaisen autokaupan voimahahmona. Matkalippujen ja aikataulujen koottu tarjoaminen on sekin Matkahuollon heiniä. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / PEKKA KYYTISEN KOKOELMA lähenevät sataa lähenevät sataa Tänä vuonna Linja-autoliitto täytti 95 ja Matkahuolto 90 vuotta. Sen jäseniksi pääsivät siis linja-autoliikennettä harjoittavat yritykset. Yhteiskunnan tasolla liitto huolehtii jäsenyritystensä toiminnan edellytyksistä. Sillä silloin oli maanviljelijä tutustunut koneliikuntaan. Tuolloin liittoon kuului enimmillään 554 jäsentä ja Matkahuollolla oli parhaimmillaan 464 asiamiestä. TEKIJÄN SUUSTA Itse asiassa on traktori aikaisemmin suunniteltu kuin automobiili. Matkahuolto perustettiin liikennöitsijäliiton paikallisosastojen rakentamien linjaautoasemien huoltamista ja toiminnan pyöritämistä varten. Linja-autoliiton nimi oli ensin Linja-autoliikennöitsijäin liitto. Mutta automobiilien käytäntööntulo maatiloilla teki moottoriauran välttämättömäksi
Ösa n eli Öst ber gs Fab rik sin 3. Retroa vai romua – elektroniikan elinkaaria on Mastolassa esillä kaksi vuotta. 197 6 6. Mastolan näyttely muistuttelee koteihin kertyneistä elektroniikan hautausmaista, jotka ovat sekä raakaainevarasto että turvallisuusriski. Minkä maalaisia ovat Telescreenmerkkiset soranlajittelulaitteet. Fin lan dia 7. Mikä toinen ajoneuvovalmistaja teki Opel Blitziä lisenssillä natsihallinnon käskystä. VASTAUKSET 1. 044 416 4830 avoinna ti–pe 9–17 ja la–su 11–16 8/2023 9 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA Vanhaa && visaista visaista. Näyttelyssä tarkastellaan elektroniikan kulutustapojen käännekohtia. Radioja tv-huoltoalan ammattilaisten määrä on siis pienentynyt elektroniikan mukana. Ennen soitettiin paikalle korjaaja, mutta nyt korvataan rikkinäinen nopeasti uudella. ”Näyttelyn teema löytyi luontevasti, sillä kaappeihin kertynyt elektroniikkaromu koskettaa meistä monia. Kuinkahan moni vaihtoi puhelinta tai televisiota kahden vuoden välein 80-luvulla. 3. Elektroniikan tuotantomäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, ja samalla laitteiden elinkaaret ovat lyhentyneet muutamiin vuosiin. 5. 9. Sähköja elektroniikkalaiteromusta on tullut EU:n nopeimmin kasvava jätelaji. 8. Missä sijaitsee Etelä-Pohjanmaan traktorimuseo. Minkä ruotsalaisyhtiön pitkäaikainen johtaja oli Martin Östberg. Kodin viihdeelektroniikka on muutamassa vuosikymmenessä kehittynyt kookkaista kuvaputkitelevisioista taskukokoisiin kosketusnäyttöihin. 192 6 VISIITTIVINKKI: Retroa vai romua Mastolassa Lahdessa sijaitsevassa radioja tv-museo Mastolassa on marraskuun lopussa auennut uusi näyttely Retroa vai romua – elektroniikan elinkaaria. Mistä kahdesta sanasta Terexmaansiirtokoneiden nimi on johdettu. Entä mitä kaikelle ylijäävälle sähköja elektroniikkaromulle tapahtuu. Esimerkiksi älypuhelimista arviolta 80 prosenttia jää kierrättämättä. Vanhat laitteet päätyvät pahimmassa tapauksessa väärään lajitteluastiaan tai ne jäävät laatikon tai varaston perälle lojumaan. 6. Siitä vain 40 prosenttia päätyy kierrätykseen. Lat ina n san ois ta ter ra (m aa) ja rex (ku nin gas ) 2. Dai mle r-B enz 10. Minä vuonna Ford perusti tytäryhtiön Suomeen. Radioja tv-museo Mastola Radiomäen katu 37 15100 Lahti Puh. 2. Irl ant ila isi a 8. Ato m-s arv itr akt ori 4. 10. Mikä suomalainen traktori on tiettävästi saanut nimensä Olavi Mäkiseltä ja tämän yhtiöltä Auto-Taidolta. Nur mos sa 9. Mikä oli vuosina 1922–23 markkinoille ilmestynyt suomalainen automerkki. Mastolassa pureudutaan myös toiseen tämän kehityksen tai paremminkin muutoksen huolestuttavaan puoleen. 4. Retroa vai romua kertoo kiertotalouden tärkeydestä. 7. Näyttely esittelee harvaksi käyneen radioja tv-mekaanikkojen ammattikunnan työn muutosta. Milloin tehtiin viimeinen Oliver-traktori. Will ysi n ja For din val mis tam a sot aje epp i 5. Mikä oli Enzo Ferrarin mielestä ainoa oikea amerikkalainen urheiluauto. Mitä enemmän elektroniikkaa korjataan ja kierrätetään, sitä vähemmän tarvitaan uutta”, näyttelyn kuratoinut museoamanuenssi Riikka Huuskonen toteaa. Milloin elektroniikasta tuli kertakäyttöistä. 1. Sama aika on nykyään matkapuhelimen keskimääräinen elinkaari
Maantieliikenteen kulkuvälineiksi luokitellaan henkilö-, paketti-, kuorma-, linjaja erikoisautot, kilpa-ajoneuvot, mopot ja moottoripyörät, polkupyörät ja hevosajoneuvot. Museovirasto tekee päätökset huhtikuussa 2024. Lisätietoja liikenteen kulttuuriperintöavustuksista antaa Museoviraston erikoisasiantuntija Hannu Matikka, 0295 336 273 tai hannu.matikka@museovirasto.fi Museoviraston avustukset on tarkoitettu tavallisia kuolevaisiakin varten, ei vain isoja yhteisöjä. Haku alkaa tammikuun alussa ja jatkuu helmikuun loppuun. Vuosittain Museovirastolle tarkoitusta varten asetettu määräraha on ollut noin 330 000 euroa, josta jaetaan avustukset kaikille liikennemuodoille (maantie-, ilma-, raideja vesiliikenne). Kurssi on maksuton ja vapaasti käytettävissä rekisteröitymällä Verkkopajan käyttäjäksi. 10 8/2023 No _ . Poikkeustapauksissa avustusta voidaan myöntää 75 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista myös • kulkuvälineiden käytön vaatiman liikenneverkon tai sen osan kunnostukseen • perinteisiä kunnostuspalveluja tarjoavan veistämön, telakan, korjaamon tai konepajan toiminnan kannalta merkittäviksi arvioitujen vanhojen koneiden, laitteiden ja laitteistojen kunnostukseen • erityistä asiantuntemusta ja osaamista vaativan restauroinnin, rekonstruoinnin ja konservoinnin suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin • näyttelyja julkaisutoimintaan silloin, kun hanke tuottaa hyviä malleja ja lisää tai säilyttää työalan osaamista ja tunnettuutta. Näiden lisäksi myös tienpidon työkoneet ja sellaiset maatalouden moottorikäyttöiset koneet, joilla voidaan liikennöidä tiellä, ovat avustuskelpoisia, kuten myös moottorikelkat tai sotilaskäyttöön tehdyt erikoisajoneuvot. Auton ja tien museo Mobilia tukee hakijoita avustusten verkkokurssilla digitaalisessa Verkkopaja-oppimisympäristössään. Avustuksista päätettäessä etusijalle asetetaan Suomessa rakennetut vähintään 50 vuotta vanhat kulkuvälineet. Myöhässä tai hakuajan ulkopuolella tulleita hakemuksia ei oteta huomioon. Yksittäinen avustus voi vain poikkeustapauksessa olla suuruudeltaan yli 30 000 €. L iikenteen kulttuuriperintöavustusta voivat hakea yksityishenkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt. Avustus voidaan myöntää vain sellaiselle kulkuvälineelle, joka on rekisteröity Suomeen tai jonka kotipaikka on Suomessa. Lisätietoa Verkkopajasta antaa Mobiliassa kehittämispäällikkö Anni Antila, anni.antila@mobilia.fi tai 040 900 6640. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta mobilia.fi/fi/museo/verkkopaja. Avustusten käyttöaika on myöntämisvuosi ja sitä seuraava kalenterivuosi, eli 2024–2025. 106. Vanhoista Koneista tutuista harrastajista viime vuonna avustusta saivat muun muassa kapearaiteista rakentava Leo Saha ja höyrylaiva Vänniä ylläpitävä Arto Juva. Avustusta voidaan myöntää 50 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista ajoneuvon konservointiin, restaurointiin tai rekonstruointiin. Liikenteen kulttuuriperintöavustusten haku alkaa 2.1.2024 kello 9.00 ja päättyy 15.2.2024 kello 15.00. Ulkomailla rakennetulle kulkuvälineelle voidaan myöntää avustusta, jos se on ollut Suomessa käytössä vähintään 50 vuoden ajan. Museoviraston liikenteen kulttuuriperintöavustukset Taas on jaossa rahaa ajoneuvojen entistämiseen, liikenneverkon kunnostamiseen tai alan näyttelyja julkaisutoimintaan. Poikkeustapauksissa avustusta voidaan myöntää myös alle 50 vuotta mutta yli 30 vuotta vanhalle Suomessa rakennetulle kulkuvälineelle, jolla on huomattava historiallinen merkitys, ja jonka käytöllä on laaja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Hakemuksia arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota ajoneuvon hoitoon ja käyttöön, jonka edellytetään olevan • aktiivista, yhteisöllistä, osallistavaa, saavutettavaa ja tasa-arvoista • työalan osaamista ja ymmärrystä ylläpitävää • vastuullisen kuluttamisen ja kestävän talouskasvun tavoitteiden mukaista • vaikuttavan liikenteen kulttuuriympäristöjen säilymiseen • kestävää kulttuurimatkailutoimintaa kehittävää ja ylläpitävää
O . EL IN K EIN O EL Ä M Ä N K ES K U SA R K IS TO / K ES KO N A R K IS TO / I. Yksi jälkimmäisistä oli Aunuksen mylly, joka on kuvattu vuonna 1942. N U R M EL A 8/2023 11 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA 8/2023 11. Kauppojen, ravintoloiden, majoitusliikkeiden ja ruokaloiden lisäksi Vako omisti muunkinlaisia liikkeitä ja tuotantolaitoksia. AUNUKSEN MYLLY Jatkosodan aikana Itä-Karjalassa teki vähittäiskauppaa Vako Oy, jonka omistivat yhdessä Kesko, OTK, SOK ja Tuko
12. Pitkäaikaiset omistajasuhteet, aikanaan tehty huolellinen entisöintityö ja taannoinen laaja huolto ovat pitäneet veteraanin virkeänä. ISÄNMAAN PUOLUSTAJA OPEL BLITZ 1940 Rintamalta elävien kirjoissa selvinnyt Opel Blitz ei siviiliin päästyään joutunut kiertolaiselämän runtelemaksi
Auto näytti aina hyvältä. Tekst ja kuvat: Kari Ruusunen 13. Unohtunut ostotarjous Sastamalalainen Ari ”Appu” Haapaniemi muistaa Vammalassa liikkuneen Opelin pitkältä ajalta. Appu kysyi leskeltä suoraan, mikä olisi Opelin hinta. Appu jätti autosta tarjouksen Mikon leskelle. ”Olin ihmeissäni. Puolustusvoimien omistajuudesta kertoo vuodelta 1947 peräisin oleva tieto auton siirtymisestä yksityisomistukseen Kalkun huutokaupasta. Hän entisöi auton, ja se museorekisteröitiin syksyllä 1993. Mutta hetken kuluttua selvisi, että kyse ei ollut mistään Kadetista vaan nyt jo edesmenneen Mikon vanhasta kuormurista.” Vävyn kanssa käytiin hetimiten Opelia katsomassa. Uusi omistaja löytyi Valkeakosken kupeesta Sääksmäeltä. Auto on tullut uutena Suomeen todennäköisesti suoraan Puolustusvoimien käyttöön. Koska ostohalukkuudesta oli käyty keskustelu vuosikymmeniä aiemmin, asia ei ollut enää Appun muistissa. Eivät minua mitkään Opelit kiinnostaneet, koska olin aina harrastanut Volvoja. Se osallistui jatkosotaan vuosina 1941–44. Kaupat syntyivät, kun molemmat tulivat tarjouk sissaan puoliväliin vastaan. Pari vuotta sitten paikallisen Shellin kahvipöydässä vävy yllättäen kysyi Appulta, ostaisiko hän Opelin. Sanoinkin joskus Mikon vävylle, että jos Opel joskus tulee myyntiin, voisin sen ostaa”, Appu kertoo. Sääksmäellä Opel oli lähes kolme vuosikymmentä ennen kuin se vuonna 1975 sai uuden omistajan vammalalaisesta Mikko Eerilästä. ”Kun 1980-luvulla aloin ajaa kuorma-autoilla, Eerilän Mikko tuli usein Opelilla vastaan ja morjesteli. Sastamala P unamustan Opel Blitzin tarina alkaa runsaan kahdeksankymmenen vuoden takaa. Pitkän ajan kuluttua leskeltä tuli kielteinen päätös ostosummasta
PÄÄLLI RAKENNE kappaletavaralava JARRUT nestejarrut, käsijarru takapyörille SÄHKÖ JÄRJESTELMÄ 12V 14 OPEL BLITZ. Huomiota se kuitenkin uudelta omistajalta vaati. Samalla kojelautaan syttyy merkki valo suunnan näyttimen käyttöön otosta. Appun Opel on 4,2 metrin versio, joita valmistettiin runsaat 14 000 kappaletta. Puita sahauttaneet isännät hoitivat puunkuljetuksia myös omilla traktoreillaan, joten välitöntä tarvetta kuorma-autolle sahalla ei tuolloin ollut. Sen maalasi paikallinen automaalari Miika Haapanen. Varsinaisia peltitöitä ei sentään tarvinnut tehdä, mikä kertoo Eerilän huolellisesta kunnostustyöstä aikoinaan. Lokasuojat olivat ovien ohella pahiten kokeneet ajan hampaan puraisun. Tyyliin ja aikakauteen sopivat renkaat löytyivät paikallisen rengasliikkeen valikoimista. Mukavuussyistä ja tietysti myös höyrystyvän polttoaineen aiheuttamasta tulipalovaarasta johtuen Appu siirsi tankin rungon kylkeen repsikan puolelle. Takarenkaat vaihdettiin. Eero Kumanto suunnitteli ja maalasi ovissa olevat Haapaniemen Sahan logot. Sahaustoiminnan aikana Haapaniemessä ei kuitenkaan ollut omaa kuorma-autoa. 3,6 litran moottorilla varustettuja Opel Blitz kuormaauton alustoja valmistettiin neljällä eri pituisella akselivälillä: 3,45, 3,6, 4,2 ja 4,65 metriä. Suuntamerkki näytetään esiin ponnahtavalla ja valolla varustetulla vinkkarilla. Teippaus ei liian modernina keinona tullut kysymykseen. Kesäkuumalla ohjaamossa haisi bensa usein. Vanhaa aikaa henkivät Haapaniemen Saha -logot oviin suunnitteli ja maalasi Eero Kumanto. Kesä helteillä voimakkaasti bensalta tuoksunut hytti ei ollut miellyttävä eikä turvallisen tuntuinen paikka istuskella, joten Appu siirsi tankin ulos rungon kylkeen. ”Isä oli yrittäjyyden lisäksi sodan käynyt mies. Isän muistolle Appu kertoo, että ajatuksena oli tehdä Opelista perinneauto ja vaalia siten perheessä vuodesta 1958 jatkunutta yritystoimintaa, joka alkoi puun sahauksella maatalouden ohessa. Koska Opel oli myös palvellut rintamalla, tästä syntyi sopiva yhteys. Sahateema liittää asiat hyvin yhteen. Alunperin Opelin polttoainesäiliö on sijainnut ohjaamossa penkin alla. Välttämättömät kuljetustarpeet hoituivat Steyr-merkkisellä traktorilla. Tämä ei kuitenkaan muodostunut esteeksi tehdä Opelista sahan historiaan liittyvää ajokkia. Pääasiassa puutavara sahalle ja sieltä pois liikkui ulkopuolisten autoilijoiden ajamana. Opelista irrotettiin lava sekä pyörät. Maalaustyöt tehtiin itse hyttiä lukuun ottamatta. Tässä yhteydessä runko siistittiin ja se sai uuden värin yllensä. Appu kertookin, että suunnitelmissa on etsiä Opeliin hieman harvempi perävälitys, jotta matkanteko olisi joutuisampaa. Auton hytti vaati eniten huomiota. OPEL BLITZ 3,642 VUOSIMALLI 1940 MOOTTORI kuusisylinterinen neste jäähdytetty bensiinimoottori sylinterimitat 95 x 90 mm, iskutilavuus 3?626 cm 3 teho 86 hevosvoimaa 3?200 kierroksella VOIMAN SIIRTO kuiva yksilevykytkin, vaihteisto 5+1, takaveto MITAT pituus 6?700 mm, leveys 2?190 mm, akseliväli 4?200 mm, omapaino 2?500 kg, kokonaispaino 6?300 kg. Taas pajalle Opelin entisöinnistä oli kulunut jo vuosikymmeniä. Auto oli edelleen varsin siisti ja hyväkuntoinen. Samoin lava ja vanteet maalattiin uudelleen. Polttoainejärjestelmään tehtiin turvallisuutta edistävä muutos. Tämänhetkiseen yritystoimintaamme en kokenut Opelin ikänsä puolesta oikein sopivan, sillä kuljetukset ovat meillä alkaneet vuonna 1990.” Tien päällä Opel kulkee aikalaisiensa tavoin varsin rauhallisesti. Se ei houkuta lähtemään isoimmille teille muun liikenteen tulpaksi. Vaikka auto oli aikanaan nopea 85 kilometrin huippuvauhdillaan, on kuusikymppiä käytännöllisin matkanopeus. Polttoainetankki sijaitsi hytissä penkin alla. Niistä Appu hioi maalit pois paljaalle pellille saakka
Karamäen huoltokeskuksessa 29.4.1944 kyytiin on lastattu 55 laa tikkoa 155 millimetrin kranaatteja, joista kuormaa kertyi 3?245 kiloa. Samalla siitä tuli mainio perinneauto Haapaniemen ammoisen sahaustoiminnan muistoksi. Lukema sisältänee myös linja-autoalustat. Jopa nelivetoista valmistettiin selkeästi enemmän, kaikkiaan 24 981 yksilöä. Sota-ajoneuvoksi tehty Ennen toista maailmansotaa Opel oli Saksan suurin kuorma-autovalmistaja. Opel tunnustettiin luotettavaksi ja etenemiskykyiseksi autoksi kelirikkoisilla korpitaipaleilla. Kaksiosaisen konepellin alla on pehmeästi hyrisevä 3,6litrainen bensakuutonen. Autoa sai erittäin hankalia olosuhteita varten myös puoliteloilla varustettuna, näitä tehtiin nelisentuhatta kappaletta. Akseliväliltään 4,2-metrinen versio oli huomattavasti harvinaisempi. Kuvassa ammuskolon nan Opelit ovat palaamassa tyh jinä rintamalta. Jos Opel Blitz oli suosittu Euroopan ja Afrikan rintamilla, koettiin se kelpoiseksi myös Karjalankannaksella ja muilla maamme taistelukentillä. Nyt Ari on käyttöentisöinyt auton. Ari Haapaniemi muistaa Mikko Eerilän entisöimän Opelin vuosi kymmenten takaa. Sodan päätyttyä Valtion lentokonetehdas Tampereella kunnosti muutaman vuoden aikana 360 Opel Blitziä. 3,6-litraisella bensiinimoottorilla ja kolmen tonnin kantavuudella varustetun kuorma-auton yleisin versio oli 3,6 metrin akselivälin malli. Blitz-lisänimi lisättiin ensimmäisen kerran marraskuussa 1930 esiteltyyn malliin. Lattialla kaasupolkimen oikealla puolella on käynnistyspoljin. Niitä valmistettiin vuosina 1937–44 yhteensä 82 356 kappaletta. Vuosina 1941–43 Opeleita tuli maahan ja samalla puolustusvoimille 790 kappaletta. Siviilikäytöstä pakko-otettuja Opeleita rintamalla palveli noin 140 kappaletta. Kyseisen vuosikymmenen alku lienee Euroopassa ollut jo sotaa aistivaa, jännitteistä aikaa. Sellaisia tehtiin 14 122 kappaletta. Opel Blitz todet tiin sodan aikana erittäin hyväksi etenijäksi vai keissa olosuh teissa. Opelin käyttöarvo sotilasajoneuvona oli omaa luokkaansa, sillä jopa Mercedes-Benz pakotettiin keskeyttämään oma sotilaskuorma-autotuotantonsa vuonna 1942 ja valmistamaan Blitz-mallia. ”Kun 1980-luvulla aloin ajaa kuorma-autoilla, Eerilän Mikko tuli usein Opelilla vastaan ja morjesteli.” Kojelautaa hallitsee kaksi isoa mittaria, joissa on näytöt polttoaine määrälle, öljynpaineelle, nopeudelle ja matkalle. Ensimmäiset Opelit tulivat puolustusvoimien käyttöön jo ennen talvisotaa. Mittareiden ympärillä on merkkivaloja sekä ryyppyvipu. Tehdas valmistikin runsaat 130 000 Opel Blitziä vuoteen 1944 mennessä. Autot myytiin ostajaehdokkaille suoraan sekä huutokaupalla. Taustalla oli natsihallinnon pyrkimys turvata Opel Blitz -kuorma-autojen saanti Wehrmachtin sotavoimien käyttöön. Yksi viittaus tähän oli marraskuussa 1935 avattu, Brandenburgiin seitsemässä kuukaudessa valmistunut Adam Opel AG:n autotehdas. Opeleita oli Suomessa jonkin verran myös normaalikäytössä ennen sodan syttymistä. Sitkeävetoinen Opel oli myös 85 kilometrin huipputuntinopeudella nopeimpia sota-ajoneuvoja maassamme. Mercedeksen tiloissa Opeleita tehtiin 2?500–3?500 kappaletta, eri lähteissä on hieman eri tietoja. SA -K U VA 8/2023 15
KOLME OLLIA OLIVER ROW CROP 66 KD OLIVER 7-A OLIVER NTDH-6 Jarmo Alitalo tuli hankkineeksi puolivahingossa Oliver-traktorin. 16. Sen kunnostamisen jälkeen alkoi tehdä mieli vetokoneeseen sopivia työkoneita
Kun komea Oliver-traktori tuli viime vuosikymmenen lopulla tarjolle, Jarmon oli pakko tehdä tarjous epäselvän kunnon uhallakin. Teksti ja kuvat: Mika Rassi Kaksi nopeusaluetta ovat samassa kepissä hieman sekaisin. Noormarkku 17. Ihmettelin, että olinko katsonut ihan väärin ja että onko moottori noin kulunut.” Jarmo sammutti moottorin ja tutki sitä. Sitten piti tietysti hankkia saman valmistajan muokkausvälineet traktorin perään. Korjaus vaati traktorin etupään purkamisen. Sitten piti vielä tehdä säätölevyjä ennen kuin ulosoton sai pelaamaan”, Alitalo kertoo. Moottori kuitenkin vaikutti ehjältä. Hän on traktorin kolmas omistaja. Ostohaluja herätti traktorin ulkoinen hyvä kunto ja se, että sen historia oli selvillä ja tallella alkuperäistä ostokuittia myöten. Hankinnassa piti ottaa riski, sillä bensiiniä oli mennyt öljyn sekaan eikä traktoria uskaltanut käynnistää. Niittiliitoksen korjaamisen myötä ylimääräiset kolinat loppuivat.” Traktorissa on lisävarusteena voiman ulosottoakseli. Toisin kuin Suomessa, traktorin kotimaassa leveä etuakseli oli lisävaruste. ”Toin traktorin kotiin, päästelin öljyt pois ja tein paljon yleishuoltoa. Uusia hankintoja Alitalo on tehnyt melko maltillisesti. Tuulettajan hihnan kiristys on toteutettu variaattoriperiaatteella. Puola ja sytytysjohtoja täytyi uusia.” Koneen kuntoa piti kuitenkin vielä epäillä. ”Niitä oli Jenkeissä myynnissäkin, mutta tein vivun valokuvan perusteella. Uuteen kotiin Jarmo osti traktorin kuolinpesältä Kankaanpäästä vuonna 2019. Kampiakselilla olevasta kiilahihnapyörästä oli niittiliitos löystynyt, ja se aiheutti ylimääräiset äänet. Alitalosta tuli Oliverin kolmas omistaja. ”Ihan vahingossa otin jäähdyttäjän propellista kiinni. ”Sain sen käymään, mutta pelästyin heti. Oliverin historia on tallessa alkuperäisiä ostokuitteja myöten. L ehtemme uskollisille lukijoille noormarkkulainen Jarmo Alitalo on vanha tuttu. Siellä oli klappia. Edestä alkoi kuulua kauheaa kolinaa. Vuosina 2015 ja 2016 esittelimme Jarmon silloista harrastekalustoa, kuten Valmetin ja Mersun osista syntyneen omatekoisen traktorin. Ensimmäinen omistaja oli ollut Veneskosken kylässä hyvin tunnettu maanviljelijä Kustaa Dahl, toinen Dahlin sukulaismies Antti Santanen. Se oli paikallaan ja kunnossa, mutta käyttövipu puuttui. Sitä myytiin lähinnä rinnemaille, joilla kolmipyörä oli kiikkerä
Jarmo laittoi mekaanisen nostolaitteen kuntoon mutta pettyikin sen toimintaan. Luulin, että laitteessa on jonkinlainen jarrukytkin, joka on kulunut tai puuttuu kokonaan. Mekaaninen nostolaite saa voimansa vaihdelaatikolta. Vetovarret Pentax sai Valmetista. Siitä oli kuitenkin purettu käyttöosat pois, ja ajan saatossa ne olivat kadonneet. Oliverin lautasäes kuljetusasennossa eli lautaset suorassa. Totesin, että koko nostolaitteella ei tee yhtään mitään.” Jarmo olettaa, että nostolaite on paremmin sopinut traktorin alle sijoitettaville koneille. Sitten kun testasin sitä, huomasin, että se on kaksiasentoinen, ylhäällä ja alhaalla. Pehmeä nousu, kova lasku Toinen lisävaruste on mekaaninen nostolaite, joka saa voimansa vaihdelaatikosta. Jarmo laittoi mekaanisen nostolaitteen kuntoon mutta pettyikin sen toimintaan. Traktoriin on nimittäin asennettu nokka-akselilta voimansa saava hammaspyöräpumppu ja hydraulinen Pentax-nostolaite, samanlainen, jollaisia on aivan taannoin nähty lehdessämme Ritscherja Güldnertraktoreissa. Lautaset säädetään ottavaan asentoon veivillä. 18 OLIVER ROW CROP 66. Ylös se menee hienosti ja tasaisesti, mutta alas se rojahtaa vapaasti. Laakeripesissä on vanhojen puulaakerien sijasta nyt nykymateriaalia, mutta eiväthän laakerit sieltä näy. Mutta sain selville, että ei siellä semmoista ole. ”Tein kynkät ja laitoin ne paikalleen. Ennen Jarmon tekemää remonttia lautasäes oli melko huonossa kunnossa. Alitalo on tehnyt siihen kynkät itse Matti Jaskarin traktorin mallin mukaan. Olin yhteydessä USA:n Oliver-harrastajiin. Ne on varmaankin voinut tiputtaa maahan. Mutta takana olevaan kolmipistesysteemiin sellainen ei sovi.” Ensimmäinenkin omistaja on epäilemättä todennut nostolaitteen epäkäytännölliseksi. Myös sen Jarmo otti pois paikaltaan, purki ja herkisteli. ”Tämähän on riviviljelytraktori ja tarkoitettu sellaisille työkoneille, jotka ovat olleet traktorin keskellä
Edellisen omistajan tekemät tekstit ovat persoonalliset, mutta Jarmo ei ole lähtenyt niitä poistamaan. Vetovarret Jarmo nappasi Valmetista. Se on kuitenkin mekaanisen nostolaitteen käyttöpoljin. Oikealla jalalla olevaa poljinta erehtyy ensi vilkaisulla ajattelemaan kaasuksi. Jarrupolkimia on kolme, siis kääntöja ajojarru. Pitkä ulosoton kytkin vipu on kokonaan Jarmon omaa käsialaa. Pieni Pentax-nostolaite on asennettu siististi perän päälle. 8/2023 19. Se kaipasi uutta jousta. Nostolaitteen sisällekin piti kurkata. Niiden käyttö on tosin nostolaiteasennuksen tähden nyt hankalaa. Osa omistushistoriaahan ovat nekin
Äkeen omistushistoria on tiedossa. Suomesta löytyi muun muassa virranjakajan kansi. Aurat on tehty traktorikäyttöisiksi. Tietoja ja tulosteita Jarmolla on vielä hieman työsarkaa Oliverinsa kanssa. Jonkin aikaa kuuden jalan äkeellä on saanut maanmuokkaaja tuotakin alaa ajella. Parlamentaarikon pelloilta Kun Jarmo oli saanut traktorin kuntoon, hänen alkoi tehdä mieli saada jokin sopiva työkone sen perään. ”Oletan, että nostolaiteasennus on tehty jo 50-luvulla. Siirtoajoa varten lautaset säädetään kulkemaan suorassa. Hinattavissa auroissa on kaksi 12-tuumaista siipeä ja leikkurit. Jarmo on tehnyt leikkureihin uudet laakerit. Vanhojen Koneiden myyntipalstalta löytyikin pian ilmoitus Oliver-lautasäkeestä. Laakereita vaille valmiit Toinen Oliver-työkone löytyi sekin hieman sattumalta. Omistushistoriaa ne ovat Jarmon mielestä nekin. Tein sinne uudet punametallista.” NTDH-6-äes on jonkin verran traktoria vanhempi. Aurat olivat hyvässä kunnossa, vain leikkurien laakerit on Jarmo niihin tehnyt. 20 OLIVER ROW CROP 66. ”Laakeripesän yläpuoliskossa oli puiset liuskat. Täytyy selvittää, keitä kyläseppiä Kankaanpäässä on silloin ollut ja kuka heistä olisi voinut asennuksen tehdä. Sen ensimmäinen omistaja oli laihialainen kansanedustaja Emil Tarkkanen. Äkeessä on neljä tukkia, joiden kulmaa toisiinsa nähden säädetään veivillä. Lautasäkeen tapaan nekin ovat vanhemmat kuin traktori. Auramallia on valmistettu 20–30-luvuilla. ”Tekstit ovat vähän persoonalliset, mutta en minä lähtenyt niitä korjaamaan”, Alitalo sanoo. Siellä oli kaksi samanlaista Oliver 7 A -kyntöauraa, joista toiset joutivat myyntiin. Aurojen nostolle voima välittyy vasemmalta pyörältä, joten nostettaessa auraa on oltava liikkeellä. Pentaxin hän aikoo antaa olla paikallaan, sillä se kuuluu traktorin käyttöhistoriaan ja sitä paitsi asennus on huolellista työtä. Näitä äkeitä valmistettiin 1920-luvun lopulta 1940-luvun alkuun. Tark kasen tilalla oli 30-luvulla peltoa noin 50 hehtaaria. Jarmolla on ajatuksena tehdä se 3D-tulosteena lasikuitulujitteisesta muovista. Ne ovat entisen omistajan käsialaa. Oliver 66:n tekniikka on normaalisti peltien piilossa, mutta siistiä on täälläkin. Käytännössä samaa auraa on tehty myös Fordson-traktoria varten. Ohjausakseli kulkee kiemuraista tietään monen nivelen kautta. Myös ensimmäisellä omistajalla on tiettävästi ollut oma paja.” Toinen puuttuva rengas on Pentaxnostolaitteen korkeussäädön vipu. Äes on tehty traktorin hinattavaksi, mutta kuljetuspyöriä ei ole. Muutoin komeassa traktorissa pistävät hieman silmään krouvit mallitekstit molemmilla sivuilla. Jarmo oli kesällä 2020 käymässä Somerolla Mäkilän veljesten traktorimuseolla. Tällaista nykytekniikkaa on traktorin entrauksessa jo hieman käytetty, sillä kaasuvipu on 3D-tuloste sekin. Äkeen takatukit ovat oma kokonaisuutensa, jonka saa irti erikseen. Kahtena kappaleena äkeen siirtely käsin on melko helppoa. Kyntöaurojen nosto ottaa voimansa vasemmanpuoleisesta pyörästä. Toisaalta pitkä suora on tällaisille äkeille otollinen, sillä niillä peruuttaminen ja nurkkien muokkaaminen on hankalaa. Jarmo on ostanut Amerikasta kaasuttimen osat, ilmanpuhdistimen ja pakoputken. Seppo Saloniemi Laihialta on jo jonkin aikaa myynyt vähitellen konekokoelmaansa, ja sen kätköistä löytyi myös tämä melko huonokuntoinen äes. Aurojen historia ennen museota ei ole tiedossa. ”Kunnostin sen, mutta en ruvennut tekemään puulaakereita”, Jarmo sanoo. Peruuttaminen äkeellä on myös hankalaa