Mukana 5kpl karkaistuja rullia. alumiinipelti: 1,8mm Tuplakoneet helpottavat työskentelyä ja säästävät aikaa. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Työkorkeus: 1200mm. Paino: 86 kg 729€ tuotenro 74332 U U TU U S! Epäkeskohiomakone ROS090 Moottorin teho: 350W. Paino: 1kg. Teho 500W. Hiomapaperin mitta: 150 mm. Paino: 4,3 kg. Terännopeus: 23 tai 54m/min. Sisältää 6 rullaparia mm. Maks. Kylmävannesaha G4017 Erittäin laadukas puoliautomaattinen vannesaha ammattikäyttöön. Moottori: 230V / 370W. 199€ tuotenro 511068 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 8/2021 • Hinta 9,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT SEPPIÄ JA MESTAREITA Mäen perheen koneet ja konemiehet MASIINAT VERKOSSA Timo Nurmela ja Konedata-sivusto GÖTEBORGIN RAUTAA Volvo-museon vanhat kuormurit 6 41 48 87 45 00 03 21 00 8 74 50 00 -2 10 8 • PA L V K O 20 22 -0 3 90 8 / 2 2 1 • C le tr a c-t ra k to rit • In te rn a tio n a l 5 8 5 X L • Jo h n D e e re 4 2 • K a n g a so ja n a u to tr a k to rit • Z e to r 7 4 5. teräspelti: 1,6mm. kanttausta ja kutistusta varten. Pyörintänopeus: 4000-10000rpm. Maks. 1399€ tuotenro 511034 199€ tuotenro 513137 Lisähylly, avonainen Avonainen lisähylly / jatko-osa kalusteeseen 520053. 1100W moottori ja säädettävä nopeus välillä 1000-3700rpm. teräspelti: 1,0mm. Maks. Työsyvyys: 120mm. 85€ tuotenro 493647 Kaikki hinnat sis. U U TU U S! www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi Satinointikone 1100W Satinointikone on teräksien, alumiinin, puun ja muiden materiaalien pinnanmuokkaustyökalu maalin ja ruosteen poistamiseen, karkeaan puhdistukseen, hiontaan, satiinointiin, mattaukseen ja kiillotukseen. 269€ tuotenro 69175 Sikkikone 150mm Työsyvyys: 150mm. Mitat (PxLxK): 1280x430x1050mm Pakettiauton hylly, 4 laatikkoa Säilytysjärjestelmä pakettiautoon, joka pitää työkalut ja lisävarusteet paikallaan huoltoajossa. Vaihdettava neliskanttinen terä. Mitat (PxLxK): 1023x330x1202mm 849€ tuotenro 520055 Pakettiauton hylly, 6 laatikkoa Pakettiauton säilytysjärjestelmän osa jossa 6 laatikkoa, 3 pitkällä sivulla ja 3 päädyssä. Paino: 162 kg 1480€ tuotenro 74332 849€ tuotenro 520053 Kutistus/ venytyskone TWIN Heavy Duty Laadukas kutistus/ venytyskone ammattikäyttöön. Reilusti vääntöä! Peltileikkuri 500W Sähkökäyttöinen peltileikkuri. Maks. Oskillointi: 5 mm. Kitasyvyys: 700mm. 2,5mm teräspelti. Moottori: 400V / 0,75kW. 189€ tuotenro 509658 U U TU U S! U U TU U S! Kylmävannesaha G5013W Yksi markkinoiden parhaista metallivannesahoista autotallille tai pienelle työpajalle. Mitat (PxLxK): 1280x330x1205mm U U TU U S! 1599€ tuotenro 511050 Englanninpyörä Laadukas ja vahva englanninpyörä ammattikäyttöön. Maks. Terännopeus: 40 tai 80m/min. pellin paksuus 2mm
Kiiruhda tilaamaan omasi! ODOTETTU ERIKOISJULKAISU LEHTIPISTEISSÄ 9.12. Pula-aikoina oli autoja tuotu maahamme niukalti, mutta Helsingin olympialaisten kunniaksi haluttiin maailmalle näyttää kuinka talous ja kansainväliset kauppasuhteet kukoistivat. Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi 37 90 212 sivua! Mainio lahjaidea !. Tilaa verkkokaupastamme supermarket.fi Uutuuskirja! Nyt tilattavissa verkkokaupastamme supermarket.fi sekä myynnissä hyvin varustelluissa kirjakaupoissa Olympiavuoden klassikot Upea kirja 1952 automalleista! Olympiavuosi 1952 oli Suomen autoistumisen osalta poikkeuksellisen hieno. Tuolloin tuotuja, uusia automalleja ihailtiin ja ihmeteltiin ja tämä kirja esittelee niistä tarinoiltaan mielenkiintoisimmat aina Bentleystä Rättisitikkaan ja Cadillacista Kansanautoon, Volkswageniin
Ensimmäinen reissu oli erityisen mieleenpainuva. Pienen Subarupakun pohjalta Suomes sa sähköautoksi muutettu Elcat oli kätevä laite lyhytkestoisessa kaupunkiajossa. Metsälöytöjen kuva palstamme Rauhassa ruostuvat täyttää kymmenen vuotta. useampi vuosikymmen aikaa, kun lankapuhelimeen sovitetun mo deemin avulla soitin toisessa kaupungissa sijaitsevaan palvelimeen ja pääsin sitä kautta käsiksi laajaan tietokantaan. Netistä on vuosikymmenien kuluessa muodostunut hyödyllinen väline vanhan raudan parissa painivalle. Tällaisen paketin avaamme vuodenvaih teen pyhiksi. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Moni keksintö on kuin varkain hiipinyt miehen ikään. Modernin tekniikan yhtäkkinen van heneminen ulottuu muuallekin. Tapaamme taas, kun vuosi on uusi ja koneet entistä vanhemmat. Atk tarvikkeita kierrättävästä firmasta sain sen vaihdossa vanhaan 127Fiatiin – niin kuin Hankkijalta hevosella puimurin. Äänettömyys tuntui erikoiselta, ja liikennevaloissa koko naan sammuva moottori hermostutti kovas ti. Siitä voi olla yllättävän pitkä aika, sillä Ko nedata viettää jo 20vuotissyntymäpäiviä. Vanhoihin romuihin tottuneelle moinen koneen vaikeneminen tiesi yleensä kiusallisia tilanteita vihreän valon vaihtuessa. NYKYAIKAISIA MUSEOVEHKEITÄ A ika kulkee ja kehitys kehittyy. Esimerkiksi tek nisiä tietoja hakeva suuntaa selaimellaan yleensä ensimmäisenä Konedatasivustolle. Taskukokoinen Nokia 101 mukamas jo museon vitriinissä. Pieni hyötyajokki on saa nut vanheta rauhassa ja huomaamatta. Internetsivustoilla notkuminen on on neksi silkkaa nykypäivää. Elcat olikin ensimmäi nen (ja tarkkaan ottaen ainoa) sähköauto, jolla on tullut ajettua. Siitäkin kau pasta on jo neljännesvuosisata, kun hankin Rytsölän veljesten DLCnettipaketin. Vaa san Automuseon yläkerroksen matkapu helinkokoelmaa katsellessa tuli hieman samanlainen olo. Eihän siitä ole kuin... Juttujen aikajanan vanhempi pää yltää yli sata vuotta vanhoihin moottorei hin ja maailmansotien välissä syntyneisiin vehkeisiin: Amerikan telatraktoreihin sekä suomalaisiin Sisuihin ja autotraktoreihin. Omatkin juhlivat. Milloin sielläkin tuli ensi kertaa vierailtua. Niihin ei kovin törmää sen enempää liikenteessä kuin ta pahtumissakaan. Sel laisella tuli heitettyä muutama keikka työn merkeissä 90luvulla. Menneen kesän Oulaisten Veteraani konepäivillä tuli pysähdyttyä toviksi Elcat sähköautojen kohdalle. Loput vieraamme ovat sitten perintei sempiä rasvanäppejä, taitavia romuista ra kentajia. Moni tuoreelta tuntuva keksintö on kuin varkain hiipinyt miehen ikään. 8/2021 3 Pääkirjoitus Kuva: Museovirasto/Helsingin kaupunginmuseo/Olof Sundström. Joona Hamm kaivaa sen kunniaksi isomman nipun kuvia synt tärikahvipöytään. hetkinen... Poikkesimme merkkipäivän kunniaksi si vuston isännän Timo Nurmelan juttusilla. Nyt mokoma on jo museoiässä
4 Tässä numerossa. 24 International 585 XL Pikaesittelyssä Mika Laitalan viimeisen vuosikerran hyvänä pidetty nelikko-Natikka. KONEET 18 Zetor 7045 Viidessadastuhannes vienti-Zetor lahjoitettiin uutena Järvenpään maatalousnormaalikoululle. MUSEOT 50 Volvo-museo, Göteborg Katsaus Volvon synnyinsijoilla olevan museon kuorma-autoja työkonetarjontaan. 68 Jääkarhu Arkistokuvia sotakorvauksena Neuvostoliittoon menetetystä isosta höyrykäyttöisestä jäänmurtajasta. Kävimme tapaamassa miljoonien klikkausten miestä. 12 18 24 26 KANNESSA 12 John Deere 4020 60-luvun Suomen maatalouden mittakaavassa kuusisylinterinen yli satahevosvoimainen vetäjä oli suuri ja kallis. Yhdysvalloissa se sen sijaan myi kuin häkä. Töitä sillä on tehty vähän, mutta asentajaharjoittelun alustana se on saanut palvella. 26 Sivulan omatekoinen Mika Sivula rakensi nurkkiin kertyneestä romusta pienen arjen apurin. Tapasimme koneen lumitöissä. Väliin mahtuu muun muassa työvuosia Neuvostoliitossa. 30 Metallija Porsche-mies Mauno Lindeberg ajelee edelleen samalla traktorilla, jolle suoritti sisäänajoa reilut 60 vuotta sitten. HENKILÖT 48 Kasvot Konedatan takana Timo Nurmelan luoma ja ylläpitämä Konedata-sivusto täyttää 20 vuotta
Juhlan kunniaksi muistelemme menneitä ruosteisia sivuja. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 76 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin punasävyisten valokuvien palsta täyttää kymmenen vuotta. 8/2021 54. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. TILAAJAPALVELU Puh. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Sota-ajan tarpeisiin perustettiin uusi yhtiö Yhteissisu, joka muuttui Vanajan Autotehtaaksi. Kantajilla on yhä vannoutunut käyttäjäkuntansa. 74 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Ennen hydrauliikkaa oli kuorman teko ja purku työlästä eikä kolhuilta säästytty. Caterpillar porskuttaa yhä. 34 62 ARTIKKELIT 34 Autotraktoreita Sievistä 30-luvulla sieviläiset Kangasojan veljekset rakensivat vanhoista autoista useita vetokoneita omaan käyttöönsä ja myyntiin. 54 Seppiä ja mestareita Mäen perheen miehet ovat raudan kimpussa töissä ja vapaa-aikana. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Dace Grisle POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Olli J. Ojanen luo katsahduksia Sisun ja Vanajan vaiheisiin. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Olli J. 38 Kantajatraktorit Työkoneenkantajat ovat traktoreiden alalaji, joita ei aina traktoreiksi lasketa. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Erikoisuuksia ja pieniä pilkahduksia vanhojen koneiden maailmasta. Yhtään ei ole säilynyt, mutta uutta ollaan rakentamassa. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Pääosassa Mäkien mittava moottorikokoelma. 44 Puunajoa ennen hiiaappia Puutavaran kuorma-autokuljetuksia on ollut teillämme yhtä kauan kuin kuorma-autoja. 70 Sisu ja Vanaja Ensi vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta ensimmäisten Sisu-autojen valmistumisesta. 62 Kaiken maailman traktorit: Cletrac Maailmansotien välillä USA:ssa oli kaksi merkittävää telatraktorien valmistajaa, Caterpillar ja Cletrac. Ne olivat 50ja 60-luvuilla suosionsa huipulla. Mutta miten kävi Cletracin
Ku va : M ar tti Sip ilä n ko tia lb um i 6 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Härkönen oli nimittäin sitä mieltä, ettei vanhoja koneita Brasiliaan viedä. Tourulassa keskeisinä henkilöinä olivat Eero Perälä ja teknikko Kaino Kujala, joiden järjestelykykyä saimme kiittää projektin joustavasta läpimenosta. • Ensimmäiseksi tehtäväkseni tuli selvittää, mitä Brasiliasta oli saatavissa. Brasilian hallitus vaatii viittä valmista traktoria vuoden loppuun mennessä, eikä Sipilällä ole vappuna näpeissään edes tehdasta. Sain Tourulasta osaluettelot, joiden muokkaaminen alkoi välittömästi. Piti luoda kontaktit brasilialaisiin alihankkijoihin kuten valimoihin, hammaspyörätehtaisiin, takomoihin sekä sähkötarvike-, laakerija pyörätoimittajiin. K un syyskuussa 1959 menin Brasiliaan traktorin huoltoja varaosakaupan järjestämiseksi, sain suurlähettiläs Martti Ingmanilta kuulla, että Brasilian hallitus suunnittelee traktoriteollisuuden luomista samaan tapaan kuin sinne oli luotu autoteollisuus – siis kansainvälisen kilpailun kautta. Kuitenkin MWM:n johtaja Albrecht von Sydow neuvoteltuaan Hanomagin johtajan Walther Weichin kanssa lupasi tulla mukaan Valmetin projektiin. Kun lopullinen tarjouskilpailu julkaistiin, esitin Härköselle, että hän lähettäisi Nils Björklundin täysin valtuuksin Brasiliaan. Ilomme oli suuri, kun vielä toisen tarjouskierroksen jälkeen Valmet hyväksyttiin toiseksi parhaana. Brasiliaan kilpailutetaan traktoritehtaita. Hänhän oli juuri taitavasti vetänyt Brasilian laivakaupat kotiin ja tunsi hyvin sen pelin. Oli tarkoin suunniteltava minkälainen konekanta Brasiliaan olisi hankittava ja suunniteltava vientiosien hankinta-aikataulut. Maassa oli tuolloin moottorien valmistuksessa ylikapasiteettia eikä näin ollen ollut viisasta perustaa omaa moottoritehdasta. Hän kertoi edelleen, että lopulliset ehdot julkaistaan piakkoin. Tehdas Brasiliaan Olavi Sipilän muistelmat jatkuvat. Tärkeimmät ohjeet tarjouksen laatimiseksi sain teollisuuskomitean pääsihteeri Sidney Latinilta. Peli käy kovaksi, mutta Olavi iskee neuvottelupöytään Valmetin ykkösnyrkin Nils Björklundin. Vähitellen kävi myös selväksi, että kulissien takainen peli muodostuisi yhtä tärkeäksi kuin traktorin teknillinen valmistus. Myöntävä vastaus tuli miltei välittömästi. Meille sopivin oli MWM:n noin 30 hv moottori, mutta tehdas oli jo tehnyt yhteistyösopimuksen Hanomagin kanssa. Sipilä maanittelee Valmetin mukaan kisaan. Tällä oli ratkaiseva merkitys, kun traktorin brasilialaisuus astetta punnittiin. Onnekkaasti juuri silloin oli Helsingissä työstökonemessut, josta saatoimme varata suuren osan koneista. Linnavuoren tehdas oli jo Tourulaan valmistanut monikaraOlavi Sipilä ja brasilialainen Valmet vuonna 1960, kun traktori suurin juhlallisuuksin luovutettiin paikalliselle maatalousyliopistolle. Sähkötin Valmetin pääjohtaja Aarne Härköselle tilanteesta ja esitin, että osallistuisimme tähän kilpailuun. Huhtikuussa Valmetin johto hyväksyi traktoritehtaan perustamisen Brasiliaan ja myönsi varat. Tilanteesta pidin vuorineuvos Härkösen ajan tasalla. • Koska Suomen päässä oli nyt runsaasti työtä, lähdin kotiin helmikuussa 1960. Keskeisenä asiana oli traktorin brasilialainen kotimaisuusaste, aluksi 60 % ja sen nostaminen neljässä vuodessa 60 %:sta 95 %:iin traktorin painosta
Oli kiire. Löysimme vanhan tekstiilitehtaan Mogi das Cruzes’sta. • Kun suomalainen henkilökunta oli paikalla, lähdin huhtikuun lopulla kotimaahan, missä uudet tehtävät olivat odottamassa. Meillä oli onnea mukanamme, kun Nissen vanhat ystävät, maatalous attashea Gerd ja Ingvar Onsten luovuttivat konttorinsa – Rua Senador Queirós 96 – meidän käyttöömme. automaatteja ja nyt se sai tehdä niitä lisää. Hankkimamme kiinteistön tehdas tilat olivat varsin pienet, joten laajennus töihin ryhdyttiin välittömästi. São Paulon teollisuusalueilla oli ruuhkaa ja työvoimasta pulaa. Siinä ohessa piti katsoa, löytyisikö sopivaa kiinteistöä tehdastamme varten. Palasimme Björklundin kanssa Brasiliaan heti vapun jälkeen. • Konehankinnat tuli tehtyä ja Tourulan työkalusuunnittelijat pääsivät heti töihin. Nousukauden takia konepajojen toimitusajat olivat pidentyneet ja aikaisempia suunnitelmia piti muuttaa. Ensimmäinen Brasiliassa tehty traktorimalli oli 360. Tavatessani Sandvikin johtajan Harald Juhlinin skandinaavisella klubilla hän painotti, että tärkeintä uudella tehtaalla on hyvät yhteydet, riittävä sähkön ja työvoiman saanti. Se vastasi muutoin suomalaista 359:ää, mutta moottori oli MWM:n paikallisen tehtaan tekosia. Se oli melko japanilainen kaupunki 60 km São Paulosta, Rion valtatien varrella, sähkölinjat São Pauloon ja valimo lähellä. São Paulon teollisuusalueet Santo Amaro, São Caetano ja São Bernardo olivat täynnä yrityksiä ja paikkakunnalla oli kova pula työvoimasta. Siitä se lähti. Brasiliaan en halunnut jäädä, koska en halunnut lapsista brasilialaisia. Brassimoottorin avulla traktorilta vaadittu kotimaisuusaste oli helppo saavuttaa. Hieman etäämmälle Mogi das Cruzesiin tehdas saatiin käynnistettyä pikavauhtia. Kuvat: Elka / Valmet Oy Tourulan tehdas Ku va t: Elk a / Va lm et O y To ur ula n te hd as 8/2021 7. Alihankintojen avulla saimme kasaan vaaditut viisi traktoria joulukuun puoliväliin mennessä. Valtralla on yhä tehdas samalla paikalla. Yhdestä tosin puuttui kytkin, muuten ne olivat ehtojen mukaisia. Myöhemmin Valmet perusti oman moottoritehtaan Brasiliaan. Tästä sai alkunsa Linnavuoren tehtaan työstöautomaattien valmistus. Lopullisen hyväksynnän ehtona oli, että vuoden 1960 loppuun mennessä oli Brasiliassa valmistettava viisi traktoria, joiden painosta 60 % oli brasilialaista työtä eikä meillä ollut minkäänlaista tietoa tehtaasta
Mopon tarakalla kulkivat silloin postit ja nuohousvehkeet, ja ajeli moni rakennusmies ja metsurikin hommiin mopolla työkaluineen päivineen. Kaikki tiesivät, kuka oli kova kuski ja kenellä kylän nopein Solikka. Olipa mopo monella työajokkinakin. Kokonaisvaltaisesta paneutumisesta asiaan kertoo osaltaan sekin, että Laine on kunnostautunut myös teoksessa esiteltävien ajoneuvojen valokuvaajana. Meno on hauskaa ja värikästä, kuten mopopiireissä aina. Erikoisjulkaisun voi tilata itselleen kustantajan verkkokaupasta osoitteessa supermarket.fi. Mopolla päristeltiin työmatkat, käytiin kaupassa ja sillä heitettiin kyläreissut. Näyttävä 212-sivuinen uutuusteos on tilattavissa kirjan kustantajan Viipalemediat Oy:n verkkokaupasta osoitteesta supermarket.fi. 8 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Mopo-lehden kansien väliin on koottu monta hauskaa tarinaa mopedien historian varrelta. Mopoilla kisattiin ja niitä viritettiin. Kirjan tekijä, ajoneuvoharrastaja ja Vanhat Koneet -lehden avustaja Jan-Erik Laine on tehnyt teoksen eteen valtavan määrän työtä kartoittaessaan vuoden 52 Suomi-autoja ja tavoittaessaan niiden entisiä ja nykyisiä omistajia ajoneuvoihin liittyvien tietojen ja tarinoiden taltioimiseksi. Nuoret ottivat kaksipyöräisen omakseen. Autojen yleistyessä mopon merkitys muuttui. Nyt aukko Helsingin olympialaisten historiankirjoituksessa saa kuitenkin arvoisensa täydennyksen, kun aiheesta julkaistaan teos Olympiavuoden Klassikot – tarinoita 1952 automalleista. Lehtipisteiden hyllyille Mopo ilmestyy 9.12. TEKIJÄN SUUSTA ”Tämä on noin 99,5-prosenttisesti oikein.” ”Mikä siinä puolessa prosentissa on pielessä?” ”No, me ei pidetty sitä koskaan näin siistinä.” THOMAS EDISON KERTOO HENRY FORDILLE MIELIPITEENSÄ FORDIN RAKENNUTTAMASTA EDISONIN VANHAN LABORATORION KOPIOSTA Automatka Helsingin olympialaisiin Vuoden 1952 Helsingin olympialaisia on vuosikymmenien aikana muisteltu urheilullisten tapahtumien lisäksi monesta muusta näkökulmasta, kuten tapahtuman merkityksestä sodasta toipuvalle kansakunnalle niin henkisellä kuin aineellisella puolella. Artikkeleiden joukossa on niin entisöinnistä kuin virittämisestä ja kilvanajosta kertovia juttuja. Mopojen tyyli ja ulkonäkö alkoi merkitä yhä enemmän. Mopolehti tulee taas! Takavuosina mopo oli tärkeä kulkupeli. Niiden lisäksi lehden sivuilla esitellään nostalgisia mopomalleja ja mopoharrastusta tämän päivän näkökulmasta käsin. Kyseessä ovat olympiavuoden 1952 uudet henkilöautot, joita tuotiin maahamme poikkeuksellisen runsaasti, jos määrää verrataan vuosiin juuri ennen Helsingin olympialaisia tai heti niiden jälkeen. Eräs osa-alue on kuitenkin jäänyt vaille kokonaisvaltaisempaa käsittelyä, vaikka tätäkin aihetta on toki sivuttu aiemmissa yhteyksissä. Kirjassa taustoitetaan olympialaisten merkitystä ja niihin liittyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä, mutta pääroolissa ovat tuona vuonna maahamme tuodut uudet ajoneuvoyksilöt historiatietoineen
Mistä maasta olivat kotoisin traktorimerkit Bison, Energic ja MAP. Mikä suomalainen yhtiö on valmistanut Alfa-merkkistä moottoria. Valmet osti Volvon traktoreiden mukana myös metsäkoneet. Mikä kone oli Wiljam. 5. Kom ats ulle 4. 7. Mutta mikä yrityksiä yhdistää. Ora svu on kon epa ja 10. Lännen ja Tume eivät tee samanlaisia koneita. 2. 8. 3. Vila kon een pie nku orm aaj a 6. 10. Mikä yhtiö valmisti OK-trukkeja. Tuk inn ipu tta ja 3. Milloin Hankkija alkoi viimeksi edustaa John Deere -traktoreita. 9. Mikä on kiramo. Ran ska sta 7. Mar sha ll 2. Vanhaa ja Vanhaa ja visaista visaista 1. Mille yhtiölle Valmetin metsäkonedivisioona sittemmin myytiin. Vuonna 1969 Nuffieldista tuli Leyland. Mutta mikä tuli Leylandista vuonna 1982. Mol em mat ova t alk uja an sok eri teh taa n kon epa joj a. 4. VASTAUKSET 1. Ku va t: U PM :n ke sk us ar kis to Ku va t: U PM :n ke sk us ar kis to Ku va t: U PM :n ke sk us ar kis to 8/2021 9. Ket jul la toi miv a tuk kie n nos tol aite 5. 6. 9. Mikä oli Pääskyniemen Telakan ja Konepajan rakentama Helvä. Bor gå Båt var f 8. Vuo nna 199 2 Konetehoa Kainuussa Vuonna 1950 Kajaani Oy:n työmaalla nähtiin tehoa, kun Caterpillar D6 veti 130 kuution kuormaa
Tämäkin oli väärin: nokkamallinen ja makuuohjaamolla varustettu kuorma-auto ei ollut vuosikymmeniin ollut tavanomainen rahtiauto-alusta. Sisu Afrikassa Muutamia numeroita sitten näimme ison Valmetin mekaanisine kuormaajineen puunajossa 80-luvulla Afrikassa. Sivulla 29 todettiin lavan sovittamisen yhteydessä, ettei auto ”ollut vuosikymmeniin ollut tavanomainen rahtiauto”. Artikkelia varten selvitettiin hieman auton varhaishistoriaa, mutta vain osa tiedoista mahtui juttuun mukaan. 10 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia Jouluterveiset Pukilta ja Muorilta Nykyaika syrjäyttää perinteelliset tavat lopulta kaikkialla. Sivulla 45 esiintyi valokuvassa Eelu Piki vastaanottamassa Suomen tuhannetta M-H-puimuria. Claas Compact on vuodelta 1975, ja Massey Ferguson 165 on kymmenen vuotta vanhempi. Samassa hommassa oli muitakin suomalaisia. Kiitoksia Heikille! Hyvää joulua !. Niin on käynyt jopa Joulupukille ja hänen muorilleen. Lukijat muistanevat, että vielä vuonna 2015 pariskunta pui mustaa Kalott-kauraa Teijon puimakoneella. Lehti tulee vain seuran jäsenille, mutta Ventusta kiinnostuneiden kannattaa ensi vuonna käydä kysymässä tuoreita numeroita vaikkapa omasta kirjastosta. Volvon suomalasien bussihistorian tuntija Tom Rönnberg on jatkanut tutkimustyötä. Suomen linja-autohistoriallisen seuran jäsenlehden Hetkun tulevissa numeroissa on mukana Rönnbergin yksityiskohtaista tutkimusta Ventun vaiheista. Nyt Pukki on siirtynyt leikkuupuimurin pukille ja muori ajaa viljakärryä. Pukin ja muorin jouluterveiset välitti meille tuttuun tapaan Heikki Seppäkoski Honkajoelta. Ilmeisesti se on Petteri Punakuonon mielestä vuodesta toiseen yhtä maittavaa. Kuvatekstissä sanottiin Pikin olleen Mommilan kartanon tilanhoitaja. OIKAISUJA Numerossa 6/21 oli artikkeli Massey-Harris-leikkuupuimureista. Eelu Piki oli kuitenkin kartanon omistaja. Tekstissä mainittiin sivulla 26 ”huittislaisen Vaano Ky:n kärry”. Jyry-Sisuista puretaan kuormaa sahalla Mombossa Tansaniassa, ja tällä kertaa kuormaimet ovat hydraulisia. Tämä on väärin, sillä kärry oli Vaano Oy:n tytäryhtiön Auto ja Rengasvaano Ky:n kärry. Viime numeron Scaniakuormaauton artikkelin tekstiä oli toimituksessa tiivistetty, mikä muutti parin virkkeen merkitystä kirjoittajan tarkoittamasta. Pahoittelemme virheitä. On sentään vielä jotain pysyvää tässä maailmassa: kauran lajike on edelleen sama. VENTUN TUTKIMINEN JATKUU Viime numerossa kerroimme Someron Linjasta ja sen maskotista, täysentisöidystä 30-luvun Volvo-linjurista eli Ventusta
Kertomukset ovat elettyä elämää, metalliteollisuutemme todistusvoimaista suullista historiaa. Se oli rautaa kertoo vanhoista työmenetelmistä ja edesmenneiden ruukkiyhteisöjen elinympäristöstä. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1990. Paikalla oli tietysti paikkakunnan entisiä ylpeyksiä. Töihin Kärppä pääsee pian, ja toivon mukaan me pääsemme mukaan. Joutsan yhdistyksen vinssiä esitteli Mikko Pylvänäinen. Vanha lukuvinkki: Se oli rautaa Reilut kolmekymmentä vuotta julkaistiin kirja, johon oli kerätty Suomessa metallin perustuotannossa työskennelleiden ihmisten kertomuksia. Se oli rautaa ja terästä, se oli myös nikkeliä, rikkiä, kuparia ja muita alkuaineita – muistoissa hiukan kultaakin. Tämän Joutsa-tuotteen tapasimmekin aivan taannoin. 8/2021 11. Markku Liukkosen Kärppä keräsi voimia, kun uudemmat metsäkärryt esittelivät vieressä hauistaan. Tuolloin yhdistyksen ja lehtemme tiedossa oli vain toinen vastaava toimintakuntoinen vinssi. Toimittaneet Juha Nirkko, Pekka Laaksonen ja Antti Rassi. Myös tätä ajoneuvoa pääsemme toivottavasti pian tutkimaan tarkemmin. Mutta nyt niitä on löytynyt enemmän. Joutsan suuressa näyttelyssä Joutsassa Huttulassa aivan viitostien varressa pidettiin lokakuun viimeisenä lauantaina konenäyttely. Kirja kuvaa yhtä hyvin tuotantolaitoksen kuin yhden työntekijän elämänkaarta, piirtää nostalgisia muistikuvia unohtumattomista työtovereista ja tallentaa unhoon painuvaa ammattisanastoa. Yhdistykseen taas otettiin yhteyttä Mäntästä, jossa on myös toimiva Joutsa-vinssi. Toimituksellemme ilmiannettiin Pertti Hiltunen Lieksasta, joka on kunnostanut aivan jumiutuneen vinssin täyteen työkuntoon. Paikalla oli lähinnä uutta raskasta autokalustoa, mutta muutama veteraanikonekin mahtui mukaan. Joutsan kotiseutuyhdistyksen kunnostamasta vinssistä kerrottiin pari numeroa sitten. Se oli rautaa – kertomuksia masuuneista ja sulatoista. Teos on kunnianosoitus raskaan työn raatajille ja siitä kertojille. Joutsa-kuormaajalla ja puoliperävaunulla varustettu Vanaja ei saanut siunaaman rauhaa näyttelyssä
12
VIHREÄN PEURAN LEPOKOTI JOHN DEERE 4020 POWER SHIFT 1968 Traktori saattaa päätyä kodittomaksi siinä missä lemmikkieläinkin. Molempia voi onni potkaista uuden hoivan muodossa. Mäntsälä 13. Niin kävi Juha Vainion käsiin päätyneelle John Deere 4020:lle
Sisarmalli 4620 antoi samasta lohkosta ahtimella 30 hevosen verran lisätehoa. Hyvät eväät homehtuvat John Deeren päämajassa koettiin meduusamaista hyvänolontunnetta vielä 1950-luvun alussa. Mutta juuri näitä 4020 Power Shift -versioita on tuontiryppäässä vähänlaisesti. Synnyinmaassaan siitä kuitenkin muodostui ikoni. Sillä ei ollut valmistusta keskeisillä markkinoilla Euroopassa. J uha Vainio Ohkolan kylästä Mäntsälästä on luopunut aktiiviviljelystä jo vuosia sitten. Todellinen tarve sille on saman moottorin ahdetuissa versioissa. Tosin sen tuontiluku nousee useisiin kymmeniin toisin kuin vielä isomman edellistä mallisarjaa edustaneen 5010:n, jota tuotiin tiettävästi vain kolme yksilöä. Malli 4020 nosti vihreän valmistajan Yhdysvaltain myyntitilastojen ykköseksi heti vuonna 1963, eikä se paikka ole muuksi sen jälkeen muuttunutkaan. Aika oli ajanut vaakapyttypapattajasta ohi. Iowan Waterloon sekä Meksikon ja Saksan tehtaat tuuppasivat näitä maailmalle vuosina 1964–72 lähes 185 000 kappaletta. Juhan pihassa syksyillassa patsasteleva vihreä amerikkalaiskomistus John Deere 4020 vuosimallia 1968 oli ja on Suomessa harvinaisuus. Kahden museopajan yhteenliittymä toi markkinoille aikansa moderneimmat traktorit. Pahin kilpailija ja alan pitkäaikainen myyntiykkönen International Harvester, meikäläisittäin Natikka, oli perustanut pajan Eurooppaan ja Saksaan jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Vihreä vallankumous Suomen maatalouden ja kuusikymmenluvun mittakaavassa kuusisylinterinen yli satahevosvoimainen vetäjä oli muille kuin kartanoille kovin suuri ja tolkuttoman kallis. Teksti ja kuvat: Kauko Ollila Juha Vainion 4020:n takarenkaat ovat kokoa 18,4-34 ja etuset 10,5-18. Esimerkiksi 4020:n seuraajaa eli mallia 4320 tehtiin noin 35 000 kappaletta vuosina 1972–77. Mutta jostain alkoi kuulua toisinaan narinaa yleisestä vanhanaikaisuudesta, höyrykonemaisen moottorin vaatimista ylijäreistä voimalinjarakenteista, olemattomasta käyttömukavuudesta… Narina muuttui rutinaksi vähän kaikesta. Ne tulisivat olemaan kanssamme maailman tappiin, eikö vain! Toki, sillä umpirautaisen luottokapineen suosio tuntui vahvalta. Pienessä kuvassa vasemmalla näkyvä pysty lieriö on moottori öljyn jäähdytin. 14 JOHN DEERE 4020 POWER SHIFT 1968. Poikkeuksellisen lujan maineen saanut traktori oli tilastokärki koko valmistuskaarensa ajan. Kaksipyttyiset makaavasylinteriset sytytystulpalliset ja -tulpattomat ”Johnny Popperit” olivat olleet vakaa rahapuu vuosikymmeniä. Myös Ford oli alkanut tehdä traktoreita Irlannissa jo hyvissä ajoin vuonna 1919. Traktoreiden osalta hänen viljelijän uraansa viitoittivat ennen muuta kaksi merkkiä: David Brown ja John Deere. Deere Co oli muutenkin pudonnut kelkasta. Menestyksekkäitä miehennimiä Britanniasta ja Yhdysvalloista
Vasemmalla lyhyt hahlo peruutusja oikealla pidempi hahlo eteenpäin ajon vaihteille. Oikealla ylhäällä on vaihteistoöljyn lämpömittari ja alempana polttoainemittari. Ratin toiselta puolen löytyvät vielä vaihteiston öljynpaineen sekä moottorin jäähdytysnesteen lämpömittarit. JOHN DEERE 4020 POWER SHIFT MOOTTORI 106-hevosvoimainen diesel, iskutilavuus 6,64 litraa, RoosaMaster-jakajapumppu, suorasuihkutus VAIHTEISTO 8+4, 3,3–31 kilometriä tunnissa, hydraulinen monilevyinen tasauspyörästön lukko VOA hydraulisesti kytkettävä voiman ulosotto JARRUT öljykylpyiset nestevälitteiset levyjarrut HYDRAULIIKKA suljettu työhydrauliikka säteismäntäpumpulla, tuotto 76 litraa minuutissa, maksimipaine 156 baaria, nostovoima 2700 kiloa, vetovarsitunnustelu PYÖRÄT edessä 10-16, takana 18,4/15-34 MITTOJA pituus 3 830 mm, akseli väli 2 450 mm, paino vakio varustein 4 360 kg 8/2021 15. Ohjauspyörän vasemmalla puolella on nostolaitteen ja ulkopuolisen hydrauliikan hallinnat, jotka muuttivat mallin valmistusaikana oikealle istuimen viereen. Ratin alla näkyy tunti-kierroslukumittaria, jonka keskellä on vaalea kapea suorakulmio. Oikealla se kuuluisa power shift -vipu, joka on nyt park-asennossa. Se kertoo ajonopeudet kilometreinä ja maileina tunnissa
16 JOHN DEERE 4020 POWER SHIFT 1968. Aivan uutta maataloustraktorissa oli säteis mäntäpumpulla varustettu hydrauliikka, jonka eurooppalaisversion nostovoima oli 2 700 kiloa. Tuote osui tarpeeseen Malli 4020 edusti vuonna 1964 uuden sarjan toista aaltoa ja korvasi siitä mallin 4010. Kaksi aikansa moderneinta maataloustraktorimallistoa. Euroopassa nähtiin vihreä satasarja aivan 60-luvun alussa. Sen massiiviset hehkukuulamoottorit polttivat lähes kaikkia mahdollisia hiilivetyjä. Vetokalujakin piti petrata. Vetovarsitunnustelu, hydro staattinen ohjaus, valinnainen power shift -vaihteisto kahdeksalla pykälällä, hydrauliset öljykylpyiset levyjarrut ja muuta kivaa. Pitkien varsien päästä toljottavat pallovalonheittimet olivat Suomi-määräysten seurausta ja muuttivat koko Deere-komeuden ilmeen. Se oli vastaus paitsi Deere Co:n, myös amerikkalaisen maatalouden muutos tarpeeseen. Kuutos-Peuran ajovalot ovat alun perin jenkkityyliin takalokasuojissa, mutta Suomessa se ei käynyt. Juttelua on kehkeytynyt, koska laitos poikkeaa konetapahtumien keskivertokalustosta. Sivuroolissa Juha Vainion uudesta omistama työn sankari David Brown 990, josta myöhemmin enemmän. Hydraulikäyttöinen tasauspyörästön lukkokin tuli mukaan vähittäin. Uusien tuotelinjojen malleja suunniteltiin salassa, komponentteja sukkuloitiin ristiin rastiin, asioita peiteltiin ja ihmisiä huijattiin niin, että suuri osa yhtiön omasta väestäkin yllättyi täysin entisestä poikkeavan mallisarjan ilmestymisestä. Vainio on ulkoiluttanut viheriäistään esimerkiksi Rauta ja Petrooli -tapahtumissa. Erityisesti sitten, kun traktorikantaan ilmestyivät SG2-hytilliset, tynnyrikoppeina tunnetut versiot. Niin isoihin vihreisiin kuin vaikkapa Mommilan kuuluisien isojen Allisten maskien reunoihin piti ruuvata hörökorvalamput, jotta koneet sai papereihin ja maantiekelpoisiksi. Mitä voidaan saada aikaan, kun kaksi museolaitosta lyödään yhteen. Vuonna 1956 sitten posahti: amerikkalaisyhtiön tähtäinristikkoon juuttui toinen museotekeleisiin rakastunut putiikki, Heinrich Lanz AG Saksanmaalta. Hydrauliikan hallinta muutti ohjauskonsolin vasemmasta laidasta oikealle normipaikalle istuimen viereen. Mutta ne ovat oman kertomuksensa paikka. Sekä JD että HL olivat tuottaneet kymmenien vuosien ajan makaavasylinterisiä äärimmäisen yksinkertaisia peltovetäjiä ja paikalliskäytön voimalaitteita. Traktorimies kun rekisteröi poikkeamat perustavaroista muistikerrosten syvempiin lokeroihin. Perheviljelmät olivat jäämässä 1950-luvun lopulta alkaen paljon suuremmiksi kokonaisuuksiksi kasvavien liiketoimintatilojen varjoon, ja sanan ”farming” sijaan ilmestyi termi ”agri-business”. Aiempaa aktiivityöajan kokemusta Juhalla on muun muassa sellaisista malleista kuin 2130, 3130, 3040, 3140, 6400 ja 6610. Lanzin Bulldogit olivat, jos mahdollista, vielä JD:täkin simppelimpiä möhköfantteja. Umpivanhanaikaisten valmistajien outo liitto onnistui muuttumaan yhdessä rysäyksessä. Useimmilla muilla markkina-alueilla pärjättiin lokasuojien etureunan ajovaloilla. Valkeasta vihreään Juha Vainion David Brownit eli Melthamin valkut vaihtuivat ajan oloon vihreiksi peuroiksi. Yhdysvalloissa niiden rinnalle ilmestyivät isommat tonnisarjalaiset. Osa ominaisuuksista tuli koneeseen päivityksinä sen valmistuskaaren aikana. ”Kyllä siinä kohdassa tapahtui selvä harppaus kuljettajaystävällisempään suuntaan”, Vainio sanoo. Jämerä 4020 olikin omiaan vetämään yhteen kytkettyjä lautasäes-kylvökoneyhdistelmiä ja muutenkin valmis eri tason työsuoritukseen kuin valmistajan edelliset mallit. Juha Vainion vanhemman Jontin seurana on paljon uudempi saksanhirvi, 3350, kuutonen sekin. Ja pitkä loikka se olikin. Myöhempi konehistoria tietää monta tarinaa Deeren maahantuojien käymistä SG2-hytin ovija kattoluukkuväännöistä viranomaisten kanssa
John Deeren väki oli huolissaan Fordin jämäköistä otteista vaihteistokehityksen tuulenhalkaisijana. Fordin kallis vaihteistoharjoitus oli Deeren onni V aikka kytkimettömän vaihtamisen liikkeellä ollessa sallivat power shift -vaihteistot olivat käytössä raskaassa maansiirtokalustossa jo 1950-luvulla, traktoreissa ne ottivat 60luvun alussa vasta ensiaskeliaan. 8/2021 17. Fordin suunnittelulegenda Harold Brock oli keskeisin vaikuttaja SoS-vaihteiston takana. Toisen maailmansodan aikaan Brock muiden lailla työskenteli sotakalujen parissa, sellaisten laitteiden kuin Ford Jeep ja Shermanpanssarivaunu. Mies tunnettiin siellä, missä piti. Valmistajan ja Brockin sukset menivät täysin sekaisin, kun yhtiö ilmoitti kaikesta huolimatta tönäisevänsä kuusitonnisen markkinoille kymmenvaihteisella power shiftillä. Brock sanoi, että nyt teidän sitten täytyy hakea uusi pääinsinööri, olkaa hyvät. Tuo traktori loi sapluunan kaikille niille laitteille, joita maataloustraktoreiksi tänään kutsutaan. Erityisen ongelmallinen oli hivutuspoljin, jota käytettiin kuin kytkintä ikään, vaikka ei olisi saanut. Brock lohdutti vihreän vaalijoita: ”Niin no, se vaihteisto ei kylläkään toimi. Keräilyerät johtuivat paljossa yhtiön lanseeraamasta SelectO-Speed-vaihteistosta mutta myös muusta hätäilystä. Fordin hienostunut, paperilla perin nerokas vaihteisto ei kuitenkaan pärjännyt vaaditulla tavalla edes yhtiön omissa rasituskokeissa. Mutta me täällä Deerellä voimme tehdä sellaisen, joka toimii.” Sanottu ja tehty. Loppu on vihreää historiaa. Pitkä hedelmällinen suhde miehen ja firman välillä päättyi kyyneliin, erityisesti Fordin kulmahuoneessa. Mies oli ollut tärkeässä roolissa myös Ferguson-yhteistyön ensihedelmän, mallin 9N kokonaissuunnittelussa. Mutta herra Brockin ei työhakemuksia tarvinnut tehdä. Ford oli 6000-mallillaan niin etukenossa, että sen ensimmäisen erän kappaleet päätyivät takaisin tehtaalle täysremonttiin. Vaihteistonkaan ongelmat eivät olleet yksinomaan konstruktiossa, sillä ostajia olisi pitänyt kouluttaa sen käyttöön paljon syvällisemmin kuin markkinointiväen ehdoilla toteutetuissa suunnanvaihtoesityksissä
18
Mäntsälä 19. JUHLAKALU ZETOR 7045 1983 Nelivetoinen Zetor 7045 oli 80-luvun alussa sen hetkisen UR1-pikkusarjan suurin malli. Vuonna 1983 yksi näistä traktoreista oli Zetorin 500 000. vientiyksilö, kun lasketaan kaikki ulkomaille päätyneet Zetorit yhteen. Juhlakalu tupsahti tietysti Suomeen, joka oli ollut 25-mallin varsinainen kenttälaboratorio 1950-luvulla
Poikkeavia ratkaisuja Unified Rangen eli yhtenäisen malliston ajattelun ytimessä on erillisin sylinterikansin toteutettu märkäputki-suorasuihkumoottori rivipumpulla. Kauniin eleen kohteeksi valittiin maatalousalan oppilaitos. Aiemmassa numerossamme oli juttua Erkin omistamasta harvinaisemmasta 60-luvun 3511-yksilöstä. Alla säilyi vuonna 1960 esitelty ensimmäinen UR1-perusratkaisu, ja jotkin 2000-luvun alun pikkumallit tehtiin edelleen samalle pohjalle. Malli edusti kunnianhimoista irtiottoa vanhanaikaiseksi käyneestä 25-mallista. Pikkusarjaankin sommiteltiin akvaariomainen ohjaamo isoveli Crystalin eli UR2-malliston kuuluisan lasipalatsin mallin mukaan. K un viidessadastuhannes vienti-Zetor tuli Suomeen, se päätettiin lahjoittaa. Teksti: Kauko Ollila Kuvat : Kari Mattila Kuvitelkaa tämä vihreäksi, vanteet keltaisiksi ja tekstilogoksi John Deere. 20 ZETOR 7045 1983. 7045 on samaa, pienin askelin jatkuneen kehityksen jatkumoa. Merkin maahantuoja Motozetor, tšekkiläinen vientiyhtiö Motokov ja Kesko luovuttivat traktorin silloiselle Järvenpään Maatalousnormaalikoululle. Merosen traktorin olemus ja varsinkin hytin nykyinen sisikunta on uuden veroinen ja varsin alkuperäinen. Takalokasuojat ja -vanteet on Meronen maalannut. MallisKymppisarja sai riippupolkimet lattian lävistävien tilalle. Kiitospuheessaan oppilaitoksen rehtori Veikko Autio mainitsi laitteen pääsevän koululle tarpeelliseen harjoituskoneen osaan. Oven lasin läpi paistaa Erkin asentama päävirtakytkin. Se oli oiva julkisuustemppu, sillä vuonna 1981 alkanut Zetorin Kesko-avioliitto oli onnellinen ja merkki menestyi Suomessa loistavasti. Ohjauksessa on vielä mekaaninen kytky etupyöriin, tehostin on vasemmalla alhaalla hytin edessä. Asuinyksiössä on tilavuutta, ja pienimmät kolmipyttyiset ovat ylikokoisen mökkinsä alla jopa koomisen näköisiä. ”Jos jokin osa on ollut mahdollista asentaa väärin päin, tuossa on järjestään käynyt niin”, hymähtää Erkki. Hiukan myöhempää mutta paljossa samaa Zetorin mallistoa myytiin 1990-luvulla näillä tunnuksilla joillakin markkina-alueilla. Oikeita traktorin töitä sillä on toimitettu ilmeisen vähän. Vähittäisiä uudistuksia tehtiin 3–5 vuoden välein ja mallinumerointia suurennettiin. Isännän lasipalatsi 7045:n hytti oli taas tehdasasenteinen edellisen mallisarjan kotimaisen ohjaamon sijasta, mutta kattopala lämmitysja tuuletuslaitteineen oli suomalaista tekoa. Muuta päivitystä edustavat kaksi kaksitoimista sähköohjattua hydraulilohkoa, täysimittainen apumiehen penkki ja kokonaan uusi kääntyvä kuljettajan istuin. Mäntsäläläiselle Erkki Meroselle mutkan kautta päätynyt kone onkin palvellut mitä ilmeisimmin elävänä mallina oppilaitoksen huoltoja korjaushallissa. Mutta jostainhan ne on asentajantyötkin aloitettava. Tunteja on mittarissa reilut 2 200, mutta mittari oli Erkille tullessaan tiedoton