leveys: 3380mm. Ramppien mitat: 590x340mm. Kutistus/ venytyskone TWIN Laadukas kutistus/ venytyskone ammattikäyttöön. Pilarien etäisyys: 2830mm. korkeus: 3724mm. Paino: 88kg. hitsauspaksuus: 1,5mm+1,5mm Leukojen syvyys: 140mm Koko: 480x100x200mm. Käyttöjännite 230V. Pituus: 360mm Paino: 1153g Hiomanauhan koko: 20x520mm Pyörintänopeus: 16000rpm Ilmankulutus: 113l/min Työpaine: 6,3bar Paineilmaliitäntä: 1/4” Sopiva letkun koko: 3,8” 259€ tuotenro 513137 Pistehitsauspihdit 230V Käsikäyttöinen/kannettava pistehitsauslaite. U U TU U S! U U TU U S! 895€ tuotenro 512775 U U TU U S! U U TU U S! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 8/2020 • Hinta 9,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT LUONTEIKAS APURI Tšekkoslovakialainen Motorobot PF-61 KULKIJA ALPEILTA Saurer-kuormuri & Sig Neuhausen -kärry JUUASTA JYRÄHTÄÄ Konekerho Polovelan Papattajat 74 50 00 -2 00 8 • PA L VK O 20 21 -0 4 6 41 48 87 45 00 03 20 00 8 Viipale mediat 82 8 / 2 2 • A u st in 5 4 • In te rn a tio n a l M cC o rm ic k B -4 1 4 • M o to ro b o t P F-6 1 • S a u re r 2 D M + S ig N e u h a u se n. Työsyvyys: 120mm. Työkaluvaunu 277-os. teräspelti: 1,6mm Maks. Maks. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi Työkaluvaunu puisella työtasolla Siirrettävä työasema joka on valmistettu mustasta & harmaasta jauhemaalatusta teräslevystä sekä puupäällisestä, joka toimii työpöytänä. Vaatii lisäksi kompressorin. 599€ tuotenro 497975 499€ tuotenro 494628 Hydrauliset autorampit Nostokorkeus: 100-430mm. Säädettävä nopeus, enintään 20000rpm. Vaunussa on 4 pyörää, joista 2 on lukittavissa. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Paino: 153 kg. Teksti tähän! 2190€ tuotenro 506475 Lattiavapaa 2-pilarinostin 4000kg Erittäin laadukas hydraulinen lattiavapaa kaksipilarinostin itselukittuvilla nostovarsilla. Nostokorkeus: 1800mm. Sähköliitäntä: 1-vaihe 230V 16A. Nostoaika: 55sek. Paino: 14,5kg. Moottori: 2,2kW. Työkaluvaunu 277-osaisella työkalulajitelmalla. Vaunussa on yhteensä 10 kuulalaakeroitua lukittavaa säilytyslaatikkoa sekä lukittava säilytyskaappi, jossa on 2 säädettävää hyllyä. Maks. Pulverimaaliruisku Ammattimainen lopputulos kotona! Nyt voit jauhemaalata kotioloissa ja saada kestävän pinnan, joka ei irtoa tai lohkeile ja kestää paremmin kulutusta. alumiinipelti: 1,8mm 1290€ tuotenro 497378 169€ tuotenro 89343 Kaikki hinnat sis. Uusi malli! Nostokyky: 4000kg. Nostokyky: 1350kg/pari. U U TU U S! 99€ tuotenro 510994 Nauhahiomakone 20x520mm Paineilmatoiminen nauhahiomakone vaativaankin käyttöön. Koko: 1285x740x890mm. Kok. Autotallin sisustus (harmaa/musta) Toimitussisältö: 1kpl työkalukaappi / korkea, 3kpl yläkaapit kaasujousitetut luukut, 3kp alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x siirrettävä työkaluvaunu) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm 1kpl työkalutaulut Työtason korkeus: 946 mm Kokonaismitat: 2955x2000x460mm 1599€ tuotenro 513523 49€ tuotenro 510967 Karalaikkahiomakone 1/4” Kulmahiomakone / karalaikkahiomakone iskunkestävällä rungolla. Sähköliitäntä: 230V. Lisäksi siinä on 2 työkalulevyä sekä asiakirjateline. Kiristettävä kara 6mm:n akselille. Kok
Harvemmin sen sijaan tulee mieleen, että tässä vuollaan omiakin lastuja tarinoiden loputtomaan virtaan. 8/2020 3 Pääkirjoitus Ku va : SA -k uv a/ N ou si ai ne n. Laite ei ole harvinainen, eikä edes loistokuntoiseksi sepitettynä erityisen arvokas. Päivänvalo toisi takuulla lisää puutteita esiin. Sodankäynyt mies ei paljoa puhunut, mutta konetta hän käsitteli kuin mestari. Rompetorilöytö voi olla samanlainen kuin oli isällä aikoinaan, ja kun siihen rautaan isket kourasi, se saattaa tempaista hetkeksi aivan eri aikaan ja paikkaan – kuin aikakone konsanaan. Tarina tekee romusta aarteen. Ja sitten on tämä kone. Taskulampun valokiila maalaa esiin ruosteisen ja rasvaisen rautarakennelman kolhuista pintaa. Kehnossakin valaistuksessa laite vaikuttaa työläältä projektilta. Viisainta olisi kääntyä pois ja jättää sikseen koko suunnitelma koneen pelastamisesta ja kunnostamisesta. Tarinat jäivät elämään. Ehkäpä tulevat harrastajat iskevät tarinaa siitä, kuinka tuokin kone pelastettiin purkutuomion saaneen piharakennuksen kätköistä parempaan talteen. Ajankäytön ja rahanmenon kannalta ajatellen koko ajatuksessa ei ole alkuunkaan järkeä. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Sodankäynyt mies ei paljoa puhunut, mutta konetta hän käsitteli kuin mestari. Kun käsiin osuu ajan patinoima ja käytössä kolhiintunut värkki, sitä alkaa oitis kuvitella, missä ja millaisessa käytössä vempele on saattanut vuosikymmenien varrella olla. Hän oli sitkeä mies, ja tienasi masiinalla leivän pöytään, vaikka ajat muuttuivat ja uudenaikaisemmat laitteet valtasivat alaa. Kylän varttuneempi väki muistaa vielä ajat, jolloin kone oli käytössä. Tarinan ja vanhan raudan liitto on siksi erikoinen, että toisen voi irrottaa ja liittää seuraavaan. Nyt miestä ei enää ole. Tässä vehkeessä on kuitenkin jotakin erityistä, eikä sen arvo ole euroilla mitattavissa. Että sama mies teki muitakin urotekoja kerätessään talteen niitä aarteitaan, joiden kohdalla useimmat muut olisivat panneet tarinalle pisteen ja toimittaneet koko romppeen viimeiselle matkalleen sulaton kuumaan kitaan. Monesti tarina syntyy omassa päässä aivan tyhjästä. TAIKAA TARINASTA K atselemme porukalla sähköttömän piharakennuksen hämärässä sinne vuosikausia sitten unohtunutta masiinaa
Kävimme syynäämässä kahden papattajan masiinat. MUSEOT 66 Korvensuun konepajamuseo Mynämäen Korvensuussa on säilynyt konepaja 50-luvun asussa. 18 Austin 504 Österbyn vapaapalokunnan Austin on ainutlaatuinen tapaus. 48 Polovelan Papattajat Pohjois-Karjalan Juuassa puksuttaa reipas perinnekonekerho. 4 Tässä numerossa. 24 Saurer 2DM ja Sig Neuhausen Simo Hellman hankki sattumalta sveitsiläisen kuorma-auton, jonka perään piti saada ajanmukainen kärry samasta maasta. Kotisahalla huitelee OK-trukki. HARRASTAJAT 36 Kipinä korjaamolta Jorma Virtasen traktorikokoelma on eurooppalainen värisuora. 62 Koneet käytössä Harri Niemisen Ara-kaivuri ja kuutosFordson hikoilevat sorakuopalla. Alueella on ollut monenlaista teollisuutta, ja sähköä siellä tuotetaan yhä. KONEET 12 Motorobot PF-61 Mikael Peltonen pelasti tšekkoslovakialaisen sarvitraktorin romukasasta. Tämä yksilö löysi kodin SMK:n vanhan huoltomiehen Jorma Virtasen luota. 32 12 18 24 KANNESSA 32 International McCormick B-414 60-luvun britti-Natikka oli kilpailijoidensa veroinen vetokone
ARTIKKELIT 44 Laiva oli lastattu Kun kyläpuodin pihaan kaartoi Pirkka-maantielaiva, oltiin sodanjälkeisessä Suomessa silmät pyöreinä ihmeiden äärellä. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia ja erikoisuuksia vanhan raudan maailmasta. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 40 Seppiä ja mestareita Seppo Hannula on harrastanut taontatöitä parikymmentä vuotta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 76 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka. 8/2020 48. Perinnetapahtumien työnäytöksissä on usein mukana poika Markku. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 62 44 40 Tuttavalta kyselin neuvoja, ja niiden avulla rakensimme poikani kanssa oman ahjon. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. TILAAJAPALVELU Puh. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila, Thomas Backman POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 58 Itä-Saksan metsätyökoneet Juttusarjan viimeisessä osassa pääsemme pois metsästä kokorunkojen katkontaasemalle. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Olli J. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 72 Maatalousautoja 1950-luvulla Willys Jeep, Land Rover ja Unimog yrittivät tunkeutua maanviljelystöihin, mutta Suomen pelloille ne olivat liian kalliita
Patenttia ei kuitenkaan herunut, eivätkä isot pojat kuten Henry Ford suostuneet Ricardon leikkiin mukaan. Amerikassa Waukesha teki Ricardon kannet tunnetuiksi. Nakutuksen poistamiselle, tehonlisäykselle ja kulutuksen vähentämiselle oli ilmeisesti käyttäjien mielestä todellista tarvetta. Kerroimme muun muassa, että noita amerikkalaisia moottoreita käytettiin erityisesti traktoreiden varhaisina vuosikymmeninä lukemattomissa eri traktoreissa. Sittemmin Ricardo tutki erityisesti polttomoottoreiden nakutusta eli lähinnä ennenaikaisesta syttymisestä johtuvaa ilmiötä, jossa seoksen palamishuippu ei ajoitu ihanteelliseen vaiheeseen. Tulta ilman savua Brittiläinen insinööri Harry Ricardo oli puuhannut polttomoottoreiden kimpussa jo nuoresta saakka. Kiitos ja terveisiä Waukeshan kaupunkiin Yhdysvalloissa! 6 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Erityisesti Fordsoneihin 1920-luvulla tehdyt Ricardo-kannet saivat legendaarisen maineen. Ricardo huomasi, että ilmiötä voidaan hallita sekä palotilan koolla ja muotoilulla että tuottamalla pyörrettä palotilaan. Amerikkalainen ystävä 1910-luvun lopulla Harry Ricardolla oli patenttiongelmia. Hän koetti saada erikoismuotoillulle sylinterikannelleen patenttia Yhdysvalloissa ja sitä kautta tuloja lisenssimyynnistä. Myöhemmin näiden oivalluksien pohjalta syntyi dieselmoottorin pyörrekammio, jonka avulla dieseleistä saatiin kevyempiä ja taloudellisempia. Yhdistykseltä saimme myös materiaalin taannoisen Takra-jutun Waukesha-osuuteen. V anhojen Koneiden toissa numerossa vietimme Takra-traktoreiden seitsemänkymppisiä. Lisäksi Waukesha valmisti vaihtokansia muiden amerikkalaisten valmistajien moottoreihin. Englantilaisen keksintöä lainailtiin surutta. Aiempien vaunujen moottorit olivat savuttaneet niin, että vihollinen äkkäsi brittien lähestyvän ties kuinka kaukaa. Koko ongelmaa tämä järjestely ei ratkaissut, mutta ainakin Waukesha sai hyvällä omallatunnolla mainostaa käyttävänsä moottoreissaan Ricardon kansia. Waukeshan esitteen meille lähetti Waukesha-moottoreiden historiayhdistys WEHS. Sen ymmärsi sata vuotta sitten britti-insinööri Harry Ricardo, joka paransi polttomoottoreiden toimintaa suunnittelemallaan sylinterikannella. Ricardo onnistui kehittämään paitsi savuttamattoman myös tehokkaan ja taloudellisen moottorin. Samalla palotapahtuma nopeutui ja tehostui. Waukesha tuli hätiin: yhtiö sopi Ricardon kanssa patentoivansa tämän keksinnöt ja hoitavansa lisensoinnin USA:ssa ja tilittävänsä sitten osuuden Ricardolle. Waukeshan historiaan kuuluu myös ansiokas yhteistyö erään polttomoottoritekniikan suurnimen kanssa. Ensimmäisen maailmansodan aikaan kolmikymppisen Ricardon yritys suunnitteli Yhdistyneen kuningaskunnan armeijalle uuden panssarivaunumoottorin Mark V -menestysvaunua varten. Sivusimme samalla Takroissa käytettyjä Waukesha-moottoreita. Waukesha valitsi Ricardon kannen Vahvakin lato on huono, jos katto vuotaa
Näissä traktoreissa oli neljä yhtä isoa pyörää ja runko-ohjaus. Kuljettajan paikka oli takavaunussa toisin kuin useimmissa linkkutraktoreissa. Pakka on myynnissä Pohjolan Liikenteen verkkokaupassa osoitteessa pohjolan-liikenne.myshopify.com. Sittemmin Lammin laitoksen tiloissa toimi päihdeongelmaisten kuntoutuskeskus, jossa peräkärryjen teettäminen ei enää kuulunut hoitomenetelmiin. 8/2020 7. Työlaitoksen tarjoamien tuotteiden ja palvelujen lista oli kuitenkin kuin paremmallakin teollisuuslaitoksella. Oli myös enemmän sääntö kuin poikkeus, että käyttäjä itse teki itselleen kärryn vanhasta akselista ja muusta käsillä olevasta ylijäämätavarasta. Pohjolan Liikenteen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi yhtiö on pannut myyntiin linja-autokorttipakan. Kärryt olivat esitteen mukaan huolella tehtyjä ja vankkoja, mistä laitoksen kova kuri epäilemättä piti huolen. Mutta aina eivät vaunut syntyneet silkasta vapaaehtoisuudesta. Bussipelikorteista löytyy muun muassa risteilylaiva Estonian mukana Suomenlahden pohjaan uponnut AOJ-170 sekä jalkakontilla varustettu seka-auto LHK-159. Lammin paraatituote taisi olla peräkärry, joka komeili työlaitoksen esitteessäkin. Kortteihin on valittu Pohjolan Liikenteen bussimalleja 1940-luvulta lähtien. Lisäksi huollettiin ja korjattiin monenlaisia koneita. Korttipakka on suunniteltu ja toteutettu Suomen Linja-Autohistoriallisen Seuran ja Suomen Linja-autoharrastajien kanssa. Natikka sai pitkän nenän International Harvester hätkähdytti Amerikan traktorikansaa vuonna 1979, kun se esitteli hyvin pitkänokkaiset 2+2-traktorit. Puutyöhuoneella ja korjaamolla tehtiin asuntovaunuja ja parakkeja, kesämökkejä, saunoja, puutarhakalusteita, mattotelineitä, ikkunaja ovitöitä peltioviinkin. Pitkänokkaisia Natikoita tehtiin useampia malleja aina Case IH -yhdistymiseen eli 80-luvun puoliväliin asti. Niihin määrättiin työhön muun muassa irtolaisia, päihdeongelmaisia ja prostituoituja sekä lasten elatusavun laimilyöneitä. Viime vuosisadalla Suomessa toimi useita työlaitoksia. Pohjolan kortit Kärryjä yhteiskunnan laidalta Aikoinaan moni isompi ja pienempi paja rakenteli traktoreiden peräkärryjä. Hämeen työlaitoksessa Lammilla toimi myös erikseen alkoholistihuoltola, jonne tuotiin pahimmin viinan kiroista kärsivät ihmiset
Tylsästä yrityshistoriasta tuli muokkauskertojen myötä romaani, jotain muuta kuin tietokirja – ja jotain sellaista, mitä Ponsse epäilemättä on tilannut. Ajan ilmiöistä ja vaikkapa metsätöiden muutoksesta 50–60-lukujen taitteessa Heikkinen onnistuu näin ehkä saamaan paremmankin otteen kuin tilastoja ja lukuja listaamalla. Kokouksen ainoaksi päätelmäksi jäi puheenjohtajan nuijan napautuksen saattelemana: ”Belarus on hyvä traktori.” ESKO AHO MUISTELEE KIRJASSAAN MUSTIEN JOUTSENTEN VUOSI JOHANNES VIROLAISEN JOHTAMAN KESKUSTAPUOLUEEN TYÖVALIOKUNNAN TOIMINTAA. Samalla kannattaa varoa menestystä: sillä on aina kääntöpuolensa. Vaikka se nykyään tahtoo unohtua, Vidgrén oli aikoinaan tunnettu hevosmies – tästäkin saamme kirjassa lukea. Einari ei ehkä ole ensisijaisesti yritystarina, mutta kaikki Ponssen vaiheet kyllä käsitellään: perustaminen, koneenrakennuksen yritykset ja erehdykset, menestys, Ponssen myynti ja sen ostaminen takaisin. Pian Heikkisen luonteva teksti kuitenkin tempaa mukaansa. Se on kuitenkin varmaa, että niiden markkinoinnissa on onnistuttu, sillä maailman parhaankin koneen myymisessä voi epäonnistua. Omissa esisanoissaan kirjailija Antti Heikkinen antaa ymmärtää kirjoittaneensa käsikirjoituksen monta kertaa uusiksi. Hän puhuu ymmärrettävästi sekä Ponssen että Einarin perheen suulla. Yksi työvaliokunnan kokous päätyi keskustelemaan hallituksessa ratkaistavan hankalan asian sijaan neuvostoliittolaisvalmisteisen Belarus-traktorin ominaisuuksista. Helsinki. Hän on nuoren polven kirjailijoista kenties epäkaupunkilaisin tai ainakin ilmiselvästi maakuntien eläjien asialla. Lisäksi Heikkinen on julkaissut viisi romaania. O vatko Ponssen metsäkoneet ”mua liman parraita”. Ponssen Einari Vidgrén ymmärsi ainakin Suomessa ensimmäisten joukossa, että menestyvä yritys tarvitsee kasvot ja tarinan. Se on yhtä aikaa sekä huolettoman tuttavallinen ja lämmin että huolellisen suunnitelmallinen ja viimeistelty. Sitten puheenjohtajan täytyikin jo kiirehtiä seuraavaan tapaamiseen. WSOY. Hän on kirjoittanut elämäkerrat muun muassa Juice Leskisestä, Kari Tapiosta ja Kalle Päätalosta. Savolainen totuudellisuuden vaatimus on hauskasti läsnä: Esipuheessaan Heikkinen kirjoittaa, ettei ole keksinyt kirjaan mitään omasta päästään. Alle nelikymppinen Heikkinen on uutterana tekijänä jo taltuttanut useammankin suurmiehen kansien väliin. Heikkinen, Antti 2020: Einari. 8 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Einari Vidgrénin elämäkerta on saman omintakeisen ja toimivan markkinoinnin jatkumoa. Runsaan huumorin ja reippaan työelämäkuvauksen rinnalla kirjassa on monta Einarin yksityiselämän synkkää lukua, kuten Esa-veljen kuolema, vainoharhainen selkäänpuukottajien pelko, viina ja avioero. Ja toden totta: yritysjohtajien elämäkerrat ovat yleensä toisenlaisia kuin Einari. Einaria voi myös lukea rohkaisuna unelmointiin ja määrätietoiseen päämäärien tavoitteluun. Harvan muun kirjailijan kynästä olisi irronnut yhtä luettavaa ja hallittua savon murretta kuin mistä Heikkisen Einarissa saamme nauttia. Lapsuuden ja nuoruuden pitkä kuvaus on myös epätyypillistä suurmiesten elämäkerroille. Aluksi lukijan voikin olla vaikea lukea ilmiselvää romaania eli sepitettä. Kielitaidoton metsätyömieskin voi luoda kansainvälisessä kaupassa markkinajohtoa hätyyttelevän teollisuusimperiumin. Silti kirjassa on pitkät pätkät esimerkiksi kulkukoiran ajatuksia, joista tuskin on ensi käden tietoa kellään. VALTIONEUVOKSEN SUUSTA Kun eteen tuli puheenjohtajalle hankala asia, hän johdatteli keskustelun taitavasti sivuraiteelle. Esipuheessaan Einarin poika Juha Vidgrén kertoo, millainen kirjasta on haluttu tehdä. Vaikea sanoa. Melekonen jullikka Kirja metsäkoneyhtiö Ponssen perustajasta on huolellisesti tehty epätyypillinen elämäkerta
3. K ark kila ssa 9. Minkä niminen oli vuosina 1952– 1968 yhtiö, jonka automerkkejä olivat tuolloin Austin ja Morris. Tønsbergin kaupunki sijaitsee Etelä-Norjassa nykyisen Vestfoldin ja Telemarkin läänin alueella. R ans kas sa 10. Missä maassa valmistettiin Massey Ferguson 25 -traktoria. Kaupungin harppuunatehdas teki ainakin 50-luvulla myös puoliteloja. Minkä maalainen konemerkki oli Saurer. U nim ogi n 4. Minkä valmistajan traktoreissa oli Speed Amplifier -niminen pikavaihde. Missä sijaitsee Högforsin ruukki. Vanhaa ja visaista 1. 5. B riti sh Mot or Cor por atio n 6. Mistä nimestä ARA on lyhenne. K orv ens uun teh taa lla Myn äm äel lä 191 3 7. 9. Vanhat Koneet toivottaa lukijoilleen tervettä joulua! 8/2020 9. Au ran rau tat eol lis uus Puolitelat Vestfoldista Traktoreiden puoliteloja on tehtailtu myös Norjassa. Missä ja milloin on tehty ensimmäinen meidän päiviimme saakka säilynyt suomalainen auto. P irk ka 3. 7. Mikä oli nimeltään Keskon 50ja 60-luvuilla kiertänyt, laivan muotoiseksi rakennettu mainosauto. 2. 8. Minkä traktorikerhon kotipaikka on Juuka. 4. VASTAUKSET 1. Minkä ajoneuvon on suunnitellut länsisaksalainen insinööri Albert Friedrich. 6. S vei tsi läi nen 8. 10. Int ern atio nal Har ves ter in 2. Se olikin tavallaan sopivaa, sillä tehdas oli aloittanut hevosenkenkäpajana. P olo vel an Pap att ajie n 5
10. Ajank uvaa Massey Fergus on 350 kaivaa Lapissa vuonna 1972
Ku va : El in ke in oe lä m än ke sk us ar ki st o / H an kk ija 8/2020 11
Asikkala ROMUSTA SILMÄTERÄKSI MOTOROBOT PF-61 1956 Toisen romu on toisen aarre. 12. Kaikeksi onneksi tarkkasilmäinen nuori mies äkkäsi sarvitraktorin hetkeä ennen romumetallikasan noutajaa. Sanonta tuli jälleen kerran todettua oikeaksi, kun Mikael Peltosen ja Motorobot PF-61:n tiet kohtasivat
13
Ulkoasuun ei kosketa Laite oli täynnä vettä eli ei käyntikunnossa. 14 MOTOROBOT PF-61 1956. Puuttuvan puolan tilalle lainattiin sopiva osa autosta, ja virransaannin takeeksi Mikael haki kaupasta tuliterän pikkuakun. Mies on saanut pari vinkkiä siitä, että samanlainen olisi joskus jossain ollut, mutta todistusaineisto puuttuu. Toista samanlaista ei tiedossa Kovinkaan paljon tietoa Motorobotista ei omistaja ole löytänyt. Liekö laite ollut ahkerassa käytössä vai huolimattomalla pidolla. Toista Suomessa olevaa Motorobot-sarvitraktoria ei ole vielä Peltosen eteen ilmaantunut. Hän lisäsi rattaisiin materiaalia, ja Peltonen viilasi itse hampaat sopivaksi. Kärryä kaupittelevalla isännällä oli iso rautaromukasa pihallaan. ”Jos olisin mennyt seuraavana päivänä, Motorobot olisi jäänyt näkemättä”, Peltonen toteaa. Saatuaan Motorobotin kotiin uusi omistaja purki sen osiksi, kuivatteli ja putsasi osat. ”Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, kuka sen on uutena ostanut ja mistä ja kenellä se on aikanaan ollut käytössä”, Mikael virkkoo. Mikaelin huomio kiinnittyi välittömästi kasan päällä lojuvaan mielenkiintoisen näköiseen vanhaan sarvitraktorin raatoon. Konetta purettaessa kävi ilmi, että ykkösvaihteen ratas oli pahasti kulunut. Sarvitraktori otettiin alas kasan päältä. Työkoneessa edelleen kiinni olevan laatan perusteella selvisi, että kyseessä on vuonna 1956 Tšekkoslovakiassa valmistettu Motorobot PF-61 Omistajalla ei ollut enää muistikuvaa siitä, mistä sarvitraktori oli hänelle kulkeutunut. Suomenkielinen mainos Motorobot PF-6 -mallista ja muutamasta siihen liitettävästä työkoneesta on ollut painettuna Zetor 25K -mallin esitteen kääntöpuolelle. Upeasti patinoitunut laite saa jäädä nykyiseen kuosiinsa, jossa ikä ja käyttövuodet ovat esillä. Historia hukassa Mikael osui paikalle viime hetkillä, sillä romumies oli jo kutsuttu hakemaan metallikasaa pois. ”Kysyin heti, mikä se on ja saisinko ostaa sen”, Peltonen muistelee. Laite oli kauttaaltaan ruostunut ja kulunut. ”Yksi henkilö tuli juttusille ja kertoi, että heillä on ollut samanlainen käytössä. Ulkonäölle uusi omistaja ei ole tehnyt mitään. Mies oli syksyllä 2017 ostamassa itselleen peräkärryä. Se on jo kauan sitten myyty Teksti: Lea Lahti Kuvat: Kari Mattila ”Jos olisin mennyt seuraavana päivänä, Motorobot olisi jäänyt näkemättä.” Karunkauniin Motorobotin pelastaja Mikael Peltonen on rakennellut puutarhatraktoriinsa istuinkärryn, jonka avulla laitetta on perässäkävelyn sijaan kätevä liikutella. Ilmeisesti Motorobot-satvitraktoria kuitenkin on uutena Suomeenkin myyty tai ainakin markkinoitu. Koneen pellit olivat painuneet lommolle, kun se oli heitetty metsäkuormaajalla kasan päälle killumaan. M ikael Peltosen ja Motorobot-sarvitraktorin tiet kohtasivat sattumalta. Apu voimansiirto-ongelmiin löytyi läheltä, sillä Peltosen naapurissa asuu hitsari. Laakerit ja stefat vaihtuivat uusiin. Vanhan työkoneen historiasta ei siten ole mitään tarkempaa tietoa. Alkuperäinen mäntä ja sylinteri olivat kunnossa ja saivat jäädä paikoilleen
Kaasuttimen putsaus ja vaijereiden herkistely riittivät huoltotoimenpiteiksi. Vuonna 1989 valmistettu 62 kiloa painava Kymppi E-931 on hiukan toisenlainen laite kuin monta kertaa painavampi Motorobot. Toinen vinkki tuli Youtube-videon kommenttina yksilöstä, josta olisi muokattu traktori. 8/2020 15. Mikael on itse rakennellut sarvitraktoriin pienen peräkärryn sekä istuimen traktorivetoisen haravakoneen penkistä. Maassamme myytyihin lisättiin jostakin syystä Kymppi-sana merkin ja mallimerkinnän väliin. Yhteys tšekkiläisiin Motorobot-harrastajiin antaa mahdollisuuden varaosien tilaamiseen, mikäli siihen tulee tarvetta. Nyt laitteessa on kylvökoneen pyörät, jotka ovat suurin piirtein alkuperäisen näköiset. Peltoselle tullessaan Motorobotissa oli pakettiauton rengas toisella puolella ja toinen näytti ralliauton renkaalta. Fortschritt valmisti myös pieniä traktoreita – vai pitäisikö oikeammin sanoa puutarhajyrsimiä. Keväisin laitteeseen kiinnitetään jyrsinterät kasvimaan muokkausta varten. Mitään varsinaista vikaa ei koneessa ollut. Sarvarin varustelua Peltonen pelasti romukasasta Motorobotiinsa yksisiipiset kääntöaurat, mutta muita laitteita siihen ei löytynyt. Mikael Peltonen löysi tämänkin laitteen sattumalta. Kyytiin mahtuu helposti olkikuorma kanalaan tai halkokuorma metsäladolta kotiin. Lisäksi vaihteistoon on vaihdettu yksi stefa. Motorobotin on tehnyt tšekkoslovakialainen maatalouskonevalmistaja Agrostroj Prost?jov, teksti näkyy vielä himmeästi laitteen kyljessä. ”Toinen oli kokonainen ja toinen oli pikkupoikien purkamana pahvilaatikoissa”, Peltonen kertoo. Agrostroj Prost?jov -nimisen maatalouskonevalmistajan tuotantoa olevaan Motorobot-sarvitraktoriin on aikanaan ollut saatavana melkoinen määrä lisälaitteita kylvökoneista, kultivaattoreista, myrkkyruiskusta ja niittokoneesta sirkkeliin ja aidanseiväskairaan. Valokuvia ei sitäkään kautta löytynyt. Kaupat syntyivät molemmille mieleiseen hintaan: Peltonen sai Fortschritt Kymppi E931:n korvauksena ruohonleikkurin huoltoja korjaustyöstä. Kyseisiä puutarhakäyttöön tarkoitettuja laitteita myytiin Suomessakin. ”Oli tietenkin pakko kysyä, olisiko se myynnissä”, Peltonen naurahtaa. Mallia istuimeen ja kärryyn on otettu netistä löytyneistä kuvista. Kotipihan moottoroitu kottikärry FORTSCHRITT KYMPPI E-931 1989 Vuonna 1951 suuri osa itäsaksalaisista maatalouskonevalmistajista niputettiin yhteen kansanyhtiöön, jonka nimeksi tuli Fortschritt eli suomeksi ’edistys’. Yhtään valokuvaa laitteesta ei ole, joten on epäselvää, onko laite ollut juuri Motorobot. Ikäeroa koneilla on yli 30 vuotta, joten ihmekös tuo. ”Olisi kyllä hienoa, jos jollain olisi kokonainen Motorobot tai edes varaosia tai lisälaitteita”, omistaja toteaa toiveikkaana. Tarpeen tullen varaosia ei siis tarvitse etsiä kaukaa. Itse asiassa kauppaan kuului kaksi samanlaista. pois, eikä ole enää muistikuvaa ostajasta tai ostajan paikkakunnasta”, Mikael tarinoi. Kun Mikael meni erääseen taloon huoltamaan ruohonleikkuria, huomio kiinnittyi autotallin nurkassa nököttävään pieneen puutarhatraktoriin. ”Kärryn olen tehnyt itse vanhasta pyykkikärrystä ja sairaalasängyn nousutuesta”, omistaja kertoo. Ketterä Fortschritt Kymppi toimittaa moottoroidun kottikärryn virkaa Peltosen pihapiirissä, ja se onkin ajossa lähes päivittäin
Tšekkiläisten Motorobot-harrastajien keskusteluryhmässä oltiin kuitenkin sitä mieltä, ettei ainakaan Motorobotin alkuperäinen kone ole Jawa-tehtaan tuote.” Keskusteluryhmän kautta Peltonen sai vinkkiä varaosien hankintaväylistä. Kyntökokeilua ja postin hakua Motorobot on pariin otteeseen ollut esillä Vääksyn Mobilisti-illassa yleisön hämmästeltävänä. Mikael on huomannut, että Motorobotin moottori on samankaltainen kuin Jawan moottori. Vanhan ajan sarvitraktorilla ajamisessa on vasta-alkajalle omat konstinsa. Jawan sukua Motorobotissa on yksisylinterinen kaksitahtinen kipinäsytytteinen moottori. ”On tämä siinä mielessä ihan kunnollinen työkone, että tässä on tasauspyörästön lukkokin”, Mikael esittelee. ”Jos ei yllä kytkimelle, saattaa käydä niin, että kone lähtee viemään miestä eikä mies konetta.” Kyntöaurojen kanssa meno on erityisen jännittävää. ”350 kiloa painava kone on vähän pelottavakin ajettava.” Motorobot käynnistetään irrallisen vetonarun avulla edessä olevasta moottorin vauhtipyörästä. ”Enimmäkseen ajo on ollut hupiajelua pihassa. 16 MOTOROBOT PF-61 1956. ”Dieselkoneella oleva Motorobot saattaisi olla ihan toimiva”, Peltonen arvelee melko tehottoman koneen äärellä. ”Jossain mielessä tämmöinen 350 kiloa painava laite on vähän pelottavakin ajettava”, omistaja tunnustaa. Vivuista toimivat vaihteet, kaasu ja jarru. ”Oletin, että tässä olisi Jawan paikallismoottori, jossa on erilainen kytkinkoppa kuin moottoripyörän moottorissa. Posti tulee joskus haettua laatikolta tällä.” Pientä hyötykäyttöäkin on ollut: kivien kerääminen pellolta sujuu hyvin omatekoisen kärryn kanssa. Mikael on testannut myös kyntämistä Motorobotilla. Kovin paljon töitä omistaja ei ole laitteellaan tehnyt. ”Jos kompastuu peruuttaessa, on mahdollista että kone jyrää päälle”, Peltonen toteaa. Tšekkiläiset harrastajat ovat keränneet paljon tietoa Motoroboteista, mutta osia ei ole valmistettu pitkään aikaan, joten niiden hankkiminen vaatii suhteita koneen kotimaahan. Esimerkiksi kaasutin ja moottorin komponentit kuten kansi, sylinteri ja mäntä ovat hyvin samanlaisia. ”Ei ollut ihan helppoa”, mies naurahtaa. Myös dieselversiota on valmistettu
Patinoitunut Porilainen varusteineen on hyvässä sääsuojassa pienessä vartavasten rakennetussa mökissä. Työrupeama polkupyörähuollon ja pienkonekorjauksen parissa toi lisäoppia. Mikaelin vanhemmat pyörittivät pitkään puutarhatilaa. Sen myötä tutuksi tullut Belarus valikoitui suosikkimerkiksi. Laite lienee kaikin puolin täysin alkuperäiskuntoinen. Tilaa on, mutta vuosien myötä se on täyttynyt monenlaisilla varaosilla, joita ehkä joskus tarvitaan. Porilaista on koemielessä käytetty viimeksi muutama vuosi sitten, mutta ilmeisesti suuttimessa ja syöttöpumpussa on jonkinnäköistä ongelmaa. ”Tämän kanssa minulla olisi tarvetta osaavalle kaverille, joka neuvoisi vähän” Mikael toivoo. Muistona työvuosista mökin seinällä roikkuu eri mittaisia hihnoja. Viisiheppainen porilainen paikallismoottori on ollut Peltosen tilalla pitkään. Siitä esimerkkinä olkoon Peltosen tilalla pitkään puimakoneen pyörittäjänä ollut Reon moottori. Tästä Belarus 525 -traktorista löytyy artikkeli Vanhojen Koneiden numerosta 2/2016. Kaikkea ei kannata heittää pois. Pieni nurkkaus entisestä puimalasta on verstaskäytössä. Asikkalan kunnan entinen Massey Ferguson 165 on palvellut Mikaelin vanhempien pyörittämän puutarhatilan ahkerana apulaisena. Omalla tilalla koneiden parissa puuhaillessa tuli siinäkin oppia koneiden käytöstä ja niiden korjauksesta. Isän ja sedän yhteinen Belarus-metsätraktori oli pitkä oppimäärä yhden konemerkin saloihin. Katon alla sääsuojassa on tilan vanhin kone, viisiheppainen porilainen paikallismoottori. Katonalustilaa löytyy toki nytkin takapihan rakennuksista. Harmittavasti yhteystiedot Reo-harrastajalle ovat kadonneet. Edellinen omistaja oli rakennellut sen motoksi, mutta Mikael muutti sen takaisin maatalouskäyttöön. 8/2020 17. Ensimmäisen oman Belaruksen Mikael hankki jo 18-vuotiaana. Aluksi remonttia on tehty asuintiloissa, mutta jatkossa haaveena on kunnostaa piharakennuksiin pajaja säilytystilaa työkoneille ja harrastekalustolle. Vuosimallin 1983 Belarus 820 on ehtinyt kokea muutoksen motoksi ja taas takaisin maatalouskäyttöön soveltuvaksi. Maatalousoppilaitoksen maaseuturittäjälinja oli päivänselvä valinta opiskelupaikaksi peruskoulun jälkeen. Belarus 820 vuodelta 1983 tuli taloon nelisen vuotta sitten. Porilaisella on todennäköisesti aikanaan annettu voima monenlaisille koneille puimakoneesta sirkkeliin. ”Aikomuksena on ottaa kaikki ulos ja lajitella säästettävät ja pois heitettävät”, Mikael suunnittelee. ”Olisi kiva tietää onko projekti jo valmis ja joko se on liikkeellä”, Mikael toteaa. Tilalla töitä tehtiin muun muassa Asikkalan kunnalta käytettynä ostetun, vuosimallin 1965 Massey Ferguson 165:n voimin. Opiskelupaikka löytyi omassa kunnassa sijaitsevasta Koulutuskeskus Salpauksen toimipisteestä. Etupihan puolella kumarrumme kurkistamaan vielä pieneen mökkiin. Menneenä kesänä Mikael osti tilan vanhemmiltaan yhdessä puolisonsa Annin kanssa. ”Myytiin se harrastajaystävälliseen hintaan miehelle, jolla oli Reo-kuorma-autoprojekti meneillään”, Mikael kertoo. Se on käyntikunnossa, mutta Mikael epäilee suuttimessa tai syöttöpumussa olevan jotakin hämminkiä. Kukaan ei oikein tiedä, kuinka kauan se on ollut tilalla – ainakin niin pitkään kuin Mikaelin isä jaksaa muistaa. Koneiden korjaus kiinnosti, ja Mikael oli innolla mukana kaikenlaisissa koneremonteissa sukulaisten ja kylän miesten verstailla. Alkuperäinen puhalluslamppukin on vielä tallella. Mikael pyrki innokkaasti koneiden kyytiin ja rattiin siitä lähtien kun kynnelle kykeni. Sukuvikana vanhat koneet K iinnostus koneisiin lienee Peltosen suvun geeniperimässä. Puutarhan pidosta luovuttiin Peltosen perheessä muutama vuosi sitten. Toiveena olisi saada asiantunteva maamoottoriharrastaja vilkaisemaan laitetta
Tammisaari 18
19. SYDÄMEN ASIALLA AUSTIN 504 KULMALA 1959/1961 Brittikuorma-autot ja niihin perustuvat paloautot olivat aikanaan hyvinkin yleinen näky suomalaisessa maisemassa. Sellaisen näkeminen nykypäivänä muualla kuin brittiläisessä televisiosarjassa onkin melkoista herkkua. Nokaton Austin 504 sen sijaan oli harvinaisempi ilmestys
Venytetyn alustan päälle rakennettiin hytistä erillinen kori. E letään 1960-luvun alkua. Jonkinlaista kulta-aikaa elettiin 60-luvulla, sillä esimerkiksi vuonna 1961 saarivaltiosta lähtöisin olevia uusia kuorma-autoja rekisteröitiin peräti 2886 kappaletta. Hieman omintakeista brittiläistä muotoilua ja kuorma-autoeleganssia huokuva punainen Austin 504 -paloauto kiiruhtaa palopaikalle. Se on valmistunut vuonna 1959 Adderley Parkin tehtailla Birminghamissa, samana vuonna kuin päätös uuden auton hankinnasta Tammisaaren maalaiskuntaan tehtiin. Pitkässä ylämäessä samaan suuntaan tirraavat mopot kuitenkin päästelevät Austinista ohitse. 20 AUSTIN 504 KULMALA 1959/1961. Alusta tuli linjalta alkujaan 160-tuumaisella, niin sanotulla pitkällä akselivälillä. Puhelin on soinut Tammisaaren maalaiskunnan paloasemalla ja päivystäjälle on kerrottu maastopalon syttyneen noin parinkymmenen kilometrin päässä. Teksti: Juha Pokki Kuvat: Juha Pokki, Pauli Söderholmin arkisto, Risto Lehtinen Veljekset Kulmala Oy:n korittama Austin rakennettiin normaalia akseliväliä pidentämällä. Alusta puolestaan oli tuolloin noin kahden vuoden ikäinen. Sireeni vonkuu kilpaa kuusisylinterisen bensiinimoottorin kanssa. Auto astui palvelukseen syksyllä 1961. Lähdetään katsomaan, mitä tälle kyseiselle yksilölle tänä päivänä kuuluu. Tämä 4,06 metriä ei tämän autoyksilön tarpeisiin kuitenkaan riittänyt. Kulmalan kalustoa Tammisaaren maalaiskunnan palolaitoksen vanha Austin 504 on nykyään yhä Tammisaaressa, ja se kuuluu Österby FBK:n eli Österbyn vapaapalokunnan kalustoon. Sana on kiirinyt myös muualle, ja yleisöä siirtyy tapahtumapaikan suuntaan ihmettelemään nousevaa savupatsasta. Kun Austinia alettiin heinäkuussa 1961 korittaa paloautoksi Veljekset Kulmala Oy:n tehtaalla Helsingin Pitäjänmäessä, oli yksi ensimmäisiä toimia pidentää akseliväli 4,5 metriin. Vuonna 1961 kilpiin vietiin 225 Austin-kuorma-autoa mutta vain yksi paloauto. Se on suuri lohkaisu tuon vuoden kuorma-autojen kokonaiskakusta, sillä ensikilvityksiä tehtiin silloin kuorma-autoihin kaikkiaan 6409 kappaletta. Olihan niitä meilläkin Isossa-Britanniassa valmistetut kuorma-autot olivat Suomessa sodan jälkeen ja aina 70-luvulle saakka suosittuja kamppeita. Sammutusauton koriksi valittiin ohjaamosta erillinen malli. Se sai ensirekisteröinnissä Uudenmaan rekisteritunnuksen ZT-53, joka on virallisesti jo vuoden 1962 sarjaa. BMC:n 3,9-litrainen kiuas antaakin kaikkensa, jotta matka taittuisi sukkelasti. Oman lukunsa tähän päälle toivat vielä paloautot, joissa brittikaluston suosio oli tänä valittuna esimerkkivuotena 21 kappaletta 78 paloauton kokonaisrekisterimäärästä. Tässä erottiin yleisestä suuntauksesta