Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 08/2016 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 50 8 / 20 16 • Fo rd 66 00 Ta nd em & M ar a 18 55 • In te rn at io na l Lo ad st ar 16 00 19 66 • K ub ot a L2 45 D T 19 80 • Vo lv o F8 9 19 76 • Ze to r 25 A 19 56 Roosa Ehrola teki traktorista söpön KARKKI-KUBOTA Ojitushommia kunnostetulla kurppalaisella TANDEM-MARA Kerkonkosken konevelhon verstas ja kokoelmat SEPPÄ SAHLBERG WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi TILAA KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTAMME • Maatalouskoneiden varaosat ja tarvikkeet • Luotettavaa verkkokauppaa jo yli 10 vuotta • Nopea toimitus vaikka kotiovelle asti Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! Joulun parhaat toivelahjat! Monipuolisesta valikoimastamme löydät www.kiertokanki.com lelut! laadukkaat ja Loput pienoisma llit -15% 74 50 00 -1 60 8 • PA L VK O 20 17 -0 3 6 41 48 87 45 00 03 16 00 8 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D
ALFAMER Vesa Rohila Nostalgiset polkupyörät Polkupyörien varhaishistoria ja merkittävimmät suomalaiset valmistajat sekä pienempiä, polkupyörien kokoonpanoa harjoittaneita yrityksiä. 66 90 8 numeroa/vuosi Kestotilaus www.vanhatkoneet.. Arttu Käyhkö Maanrakennus koneita Suomessa Ristikko puomisia laahakauha konei ta, hydraulisia kai vu rei ta, vaijerikoneita, pusku koneita, tela raksoja, tiehöyliä, kuormaajia, traktorikaivureita ja ojakoneita. Konemiehen toivelahjat alfamer.. ALFAMER Jukka Vesterinen Aikamatka, nostalginen vuosikirja 1956•1966•1976 Toivelahja tänä vuonna pyöreitä vuosia juhliville. KARISTO Osta omasi kirjakaupasta tai verkkokaupoistamme tai soita (09) 774 2810. netkirja.. TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT RAUTAISTA LUETTAVAA MENNEIDEN VUOSIKYMMENIEN TYÖKONEISTA Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.vanhatkoneet.. ALFAMER Ashlee Vance Elon Musk Visionääri Teslan, SpaceX:n ja Solar Cityn takana. ALFAMER A tt Kä hkö Anssi Siukosaari Jorma Valkjärvi Solifer – meidän mopedi Solifer-mopedin historia ja kaikki eri vuosina markkinoille tulleet mallit tunnistetietoineen. ALFAMER Juha Vartiainen Sähkön vuosisata Keksinnöt ja keksijät, joita ilman maailma olisi tänään kovin erilainen. Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@vanhatkoneet.?
Tuosta ilmiöstä juontuu sana korvata. Jos tuli pyrki karkaamaan kaskettavalta alueelta, sitä pidettiin aisoissa huitomalla märällä luudalla eli hosalla. Muinainen työsanasto on meidän puheemme ja sitä myöten ajattelumme ja toimintamme, meidän työmme perusta. Juhlitaan siis tulevana vuonna Suomen rinnalla suomen kieltä, vanhaa työn kieltä, joka on elänyt ja kukoistanut kauemmin kuin moni valtio. Siitä tulee sana pohtia. Ihminenkin on sittemmin voinut joutua ikeen alle. Myös sukunimissämme kaikuvat kaskiaikojen halmeet, laihot ja rasit. Samoihin aikoihin, kun nuori tasavalta otti ensimmäisiä askeliaan, ilmestyivät ensimmäiset moottorikoneet maaseudullemme joskin vielä tuolloin hyvin harvalukuisina. Sotakorvausten myötä muodostettiin Valtion Metallitehtaat, ja näin sai alkunsa myös Valmet-traktorien tarina. Mika Rassi toimittaja mika.rassi@vanhatkoneet.fi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä katseet kääntyvät kansakuntamme vaiheikkaaseen menneisyyteen. Se on suomen kieli. Mutta yhteenpä varastoon on talletettu paljon jälkiä vanhan ajan työstä. Kutakuinkin samaa tarkoittava ajatella-sana on peräisin ajamisesta, ehkä jonkin työeläimen ajattamisesta oikeaan suuntaan tai vaikkapa saaliin jahtaamisesta, takaa-ajamisesta. Millaisen tarinan tämän päivän koneet kertovat tuleville sukupolville. Käsillä tehtävää työtä tarkoittavat sanat ovat siis muuttuneet tarkoittamaan ihmisjärjen raksutusta. Pian kotimaiset tehtaat innostuivat uudenlaisten koneiden valmistuksesta. Muutaman sadan vuoden takainen esivanhempamme tuskin tunnistaisi nykyaikaista maanviljelystä siksi samaksi puuhaksi, jota hän kaskea viertäessään harjoitti. Unohtaa ei sovi myöskään maatalouden ja sen myötä maatalouskoneiden roolia kansakuntamme rakentajina. Sen alkuperä on tukinuitossa, jossa puita ohjataan piikkikärkisellä seipäällä nimeltä keksi. Tuosta puuhasta on peräisin sana hosua. Otetaan vaikkapa hosuminen. Kehitys huipentui traktorien osalta 1950ja 1960-luvulla, jolloin Hankkijan erään pitkän linjan myyntimiehen mukaan traktoreita meni kaupaksi kuin vappuneulaa. Vajoissa, konehalleissa ja museoissa eläkepäiviään viettävät vanhat koneet peilaavat omaa aikaansa. Myös muut hankalasti kuvailtavat asiat on nimetty kouriintuntuvan työn sanoin. Ensin ihmetystä ja jopa epäluuloja herättäneistä maatalouskoneista muodostui ajan myötä viljelijöiden uskollisia ystäviä. Ikivanha maatalous voi kuitenkin tuntua hyvin etäiseltä ja siksi mielenkiinnottomalta. Kun maatalouden vetojuhtina olivat vielä härät, niiden sarviin kiinnitettiin ikeet, eräänlaiset sarvilänget. Monien tavanomaisimpien sanojemme alkuperä on savessa ja mullassa. Kun työn tekijät kuolevat, myös elävä suhde työtapoihin kuolee. K un vanhat työmenetelmät jäävät pois käytöstä, niiden mukana katoaa kokonainen maailma. Esimerkiksi Venäjän vallankumous lopetti itänaapurimme markkinoille suunnitellun Kullervon tarinan lyhyeen. Sota ja jälleenrakennusaika näkyi pelloillamme paitsi häkäpönttötraktorien muodossa myös metallija konepajateollisuuden ennennäkemättömänä kasvuna. Hosuminen on siis aikoinaan tarkoittanut aivan kunnon työtä. Mari Immonen Toimittaja Tekijältä Hosuminen on aikoinaan tarkoittanut aivan kunnon työtä. Tukinuittajiakaan ei enää ole joukossamme ruuhkaksi asti. Härkäparissa heikommalle piti antaa enemmän vipuvartta eli korvantilaa. Nykyihmisellä on periaatteessa hyvät mahdollisuudet ymmärtää esivanhempansa työtä. – Se jää nähtäväksi. MITTEES TYÖ HÖPÄJÄTTE. Syykin on selvä. 3 08/16 Pääkirjoitus. Enää ei ole elossa vaikkapa vanhanaikaista kaskiviljelyä harjoittaneita ihmisiä. Turun Rautateollisuus & Vaunutehdas Oy aloitti kotimaisen traktorivalmistuksen Kullervo-moottorivetäjän prototyypillä vuonna 1918. Vanhaan aikaan vilja puhdistettiin puisella viljaseulalla, jonka nimi on pohdin. Oikein hyvää ajattelua ja pohtimista tai niiden toivottua lopputulosta on keksiminen. Vanhoja välineitä on säilynyt jonkin verran, tietoa entisajan työtavoista peräti runsaasti. Jokaiselta vuosikymmeneltä löytyy omat merkkihenkilöt ja tapahtumansa, jotka varmuudella nousevat juhlavuoden riennoissa esille. Entisajan ihmisen koko elämänpiiri pyöri nykyhetkestä katsottuna yksinkertaisten käsityötekniikoiden ja apulaitteiden ympärillä
62 Scania LBFS 111 70-luvun lopun neliakseliselle uutuus-Scanialle ei odotusten vastaisesti ollut markkinoita. 40 14 22 28 4. Juho Järäinen on kunnostanut vanhan Maran ja rakentanut sen kaveriksi sorakärryn. 28 International Loadstar Nimensä veroinen kuorma-auto on sekoitus kolmen valtakunnan teollisuustaitoa. 54 Viikinkien bussit Tanskan uunituore bussimuseo antaa näkökulmaa maan autoteollisuuden virkeämpään puoleen. KONEET 14 Ford 6600 Tandem & Mara 1855 Kurpan konepajan salaojakoneiden hittimalli tavataan töissä Nousiaisissa. 22 Kubota L245DT Roosa Ehrola somisti Kubotansa vaaleanpunaiseksi. Molemmat ovat saaneet vuosien mittaan toisiltaan niin hellyyttä kuin kolhuja. Kerrankin traktorista voi liioittelematta sanoa, että se on makea kuin karamelli. Tässä numerossa KANNESSA 40 Zetor 25A 1956 Jukka Laakson ja Zetorin yhteinen taival alkoi, kun traktori oli uusi. 34 Volvo F89 Juhani ja Erkki Mäkijärven vanha rehunkuljetusauto entisöitiin viimeistä piirtoa myöten. 58 Konekauppaa saviseudulla Hankkijan konemyyjäkonkari Matti Aro muistelee vuosiaan alalla. Ismo Nousjoen entinen paloauto on sähäkässä kunnossa. ARTIKKELIT 46 Vielä kerran Zetor Merkin juhlavuoden päätteeksi katselemme kuvia Zetorin eri malleista vuosien varrelta maailman turuilta
lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. TAPAHTUMAT 52 Veterama, Mannheim, Saksa Lokakuun alussa Saksanmaalla oli pystyssä vanha ja valtava rompetori. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 74 Maatalousnäyttelyt 1936 Nousukauden Suomessa iso kävijämäärä palasi konekaupoille. 78 Markkinat Vanhat koneet kulkevat omistajalta toiselle. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 68 Seppiä ja mestareita Kerkonkosken konevelho Hannu Sahlberg sai masiinakipinän jo vauvaiässä. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 80 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia – mutta mitä niissä on. 52. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 46 54 74 Sukkela-lapiorullaäes oli vuonna 1936 kovaa valuuttaa maanmuokkauksessa. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 5 08/16 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. 64 Kirjurin kokoelma Vanhat Valmetit -yhdistyksen Jari Stenbergin traktorit syynissä. TILAAJAPALVELU Puh. VAKIOPALSTAT 8 Rekkaparkki Uutisia, erikoisuuksia ja kuulumisia kentältä. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta
Tutustu ja tilaa lehti kotiovellesi: www.mitensetoimii.fi Tutustu ja tilaa lehti kotiovellesi: www.mitensetoimii.fi 66 90 8 NUMEROA VUODESSA KESTOTILAUS Uutuuslehti, joka TIEDE Tieteen uutuudet ja salaisuudet paljastuvat!
Tutustu ja tilaa lehti kotiovellesi: www.mitensetoimii.fi Tutustu ja tilaa lehti kotiovellesi: www.mitensetoimii.fi 66 90 ruokkii aivojasi! Miten Se Toimii tekee faktasta hauskaa aivan jokaiselle. TEKNOLOGIA Hämmästyttäviä ideoita ja mielenkiintoismpia keksintöjä! LIIKENNE Näin meitä palveleva liikenne todella toimii. UPEAT JA HAVAINNOLLISTAVAT KUVITTUKSET YKSITYISKOHTAISET LÄPILEIKKAUSGRAFIIKAT ENSILUOKKAISET VALOKUVAT LEHTIPISTEISSÄ 8.12.2016 KAUTTA MAAN. Luvassa on syväluotaavia ja laajoja artikkelikokonaisuuksia, tiedeuutisia eri puolilta maailmaa sekä ajankohtaisia haastatteluja. HISTORIA Menneisyys ei ole todellakaan kuivaa kanssamme! AVARUUS Mitä ympäröivään äärettömyyteen kuuluu. Se on lehti täynnä hyödyllistä ja mielenkiintoista lukemista koko perheelle vastaten kysymyksiin, joita ette ole tulleet aiemmin edes ajatelleeksi! Miten Se Toimii tekee tieteistä hauskaa kertomalla eri alojen faktoja – avaruudesta, ympäristöstä, teknologiasta, liikenteestä ja historiasta. Upeat läpileikkausgrafiikat esittelevät, miten asiat toimivat ja ensiluokkaiset valokuvat puolestaan tuovat nähtäväksi mitä uskomattomampia yksityiskohtia. TIEDE Tieteen uutuudet ja salaisuudet paljastuvat! YMPÄRISTÖ Maailma avautuu nyt aivan uusin silmin
Esimerkiksi Pariisin Grands Boulevards, yksi Euroopan vanhimmista kehäkaduista, alkoi muodostua 1600-luvun loppupuolella. Alkujaan Kehä III:sta suunniteltiin 7 metriä leveää soratietä, jolla olisi vain pari liittymää. Kirja esittelee aluksi eurooppalaisten kaupunkiväylien muodostumista keskiajalta nykyaikaan. Jussi Iltasen tuore Kehä III -historiikki johdattelee lukijan aiheeseen hyvin. Kuninkaantie on Norjasta Venäjälle kulkeva vanha valtareitti, jonka Suomen-osuus tunnetaan myös nimillä Turun–Viipurin valtatie ja Suuri Rantatie. Ohikulkutai yhdystien ajatus on siis yllättävän nuori, vain muutamia satoja vuosia vanha. Eräs mies päästi hevosensa vapaaksi kehätien varteen syömään heinää ja humma loikkasi pahaa-aavistamattoman kehätieautoilijan konepellille. Kehä III:n ensimmäiset osuudet avattiin liikenteelle vuoden 1965 loppupuolella. Sillä nähtiin olevan merkitystä vain paikallisliikenteen kannalta. Silti ensimmäisiä Kehä III:n suunnitelmia on laadittu jo 1940-luvun lopulla. Suuri osa Kehä III:n ympäristöä oli rakennustöiden alkaessa metsää tai maaseutua. Päähuomio kiinnittyi tällöin – ja vuosikymmeniä myöhemminkin – kaupungeista suoraan pois johtaviin moottoriteihin. Liikenneonnettomuuksia tapahtui. Sen vaiheilla on kuitenkin ollut liikennettä jo vuosisatoja. Ohikulkutiet ovat olleet jossain määrin lapsipuolen asemassa. Näiden kahden maailman törmäystä Iltanen kuvittaa monilla herkullisilla tarinoilla. Ennen asemakaavojen aikaa kaupunkien tiet johtivat säteittäin keskusaukiolta pois. Kuva: Erkki Laitila / Lehtikuva 8. Iltasen kirjassa osoitetaan tekstin, valokuvien ja karttojen avulla, kuinka merkittävä muutos kehätien seudulla ja tiessä itsessään on vuosien varrella tapahtunut. Kun liikennemäärät kasvoivat rajusti 1950-luvulla, Etelä-Suomen keskusten ympärille syntyi painetta parantaa tiestöä. Kaupunkien kasvaessa näitä sädeteitä yhdistäville reiteille tuli tarvetta. Tuo kapea ja sorapäällysteinen tie oli ennen Kehä III:n rakentamista käytännössä ainut pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteen väylä. Se ei kuitenkaan soveltunut valtatieksi, ja esimerkiksi kaukoliikenne joutui kulkemaan Helsingin keskustan kautta. Kehä III:n suunnitteluvaihetta ja rakentamisen alkua kuvatessaan Iltanen osoittaa, kuinka nopeasti oletetut tiestötarpeet muuttuivat ja kuinka piinallisen hitaasti linjauksia saatiin kuntien johtoelimissä läpi. Monin paikoin sen reitti käy yksiin vanhan Kuninkaantien kanssa. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia P ääkaupunkiseudun poikittaisja ohitusliikenteen valtaväylä on hyvin nuori tie. Paikallisten piti sopeutua heidän reviirilleen tunkeutuvaan suurkaupunkimaiseen valtaväylään. Rakentamisen alku viivästyi, tultiin 60-luvulle, ja suunnitelmat pantiin koko lailla uusiksi. Myöhempiä aikoja kuvaava on tapaus alle kymmenen vuoden takaa, kun VantaanIkiaikainen reitti, nuori tie Eräs Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä teistä on tullut miehen ikään. Tuusulan eritasoliittymässä kahden maatilan talousrakennuksen jäivät loukkuun ramppisilmukan sisään
Radio käy puukaasulla Yleisradion ääniautoissa oli sodan aikana hyvin hienostuneen näköiset puukaasuttimet. Tien kulttuurista merkitystä, sen vedenjakajaroolia maaseutu-Suomen ja urbaanin pääkaupunkiympäristön välillä ei juuri pohdita. joesta siirrettiin tuhansia uhanalaisia simpukoita turvaan pois kehätien uuden siltatyömaan alta. Myös huonekaluliikkeiden hyökkäystä tien varteen käsitellään hyvin. Valtaväylä ja susiraja on yhden tien ja tietyypin historiikki. Tiisselijätkä kirjoitti lehteemme kahteen otteeseen muistelmiaan savotoistaan ja koneistaan. Tiisselijätkä on poissa Jälleen yksi vanhan ajan souvari on päässyt viimeiseen lepoon. Toimitus ottaa osaa Laurin poismenon johdosta. Puute on ymmärrettävä, sillä tältä osin vaihtuvuus on epäilemättä ollut suurta ja historiatietojen tallennus vajavaista. Lauri ”Tiisselijätkä” Hiltunen eli Hiltu-Late jätti maalliset työmaat lopullisesti taakseen 2.10.2016. Vanhojen aikojen haikailijaa lämmittänee erityisesti Iltasen kokoama kehätien huoltoasemien historia. Tämän alan historiikki kirja ei toisaalta väitäkään olevansa. Kirjan nimi – Valtaväylä ja susiraja – on kuitenkin liian laaja. Niissä Lauri kertoo värikkääseen sävyyn muun muassa nikkelikaivoksen pintamaan poistosta ja tietöistä rajan takana. Iltanen, Jussi 2016: Valtaväylä ja susiraja. Muistetaan kuitenkin surunkin keskellä, kuinka ”Kainuun korvessa turpot vihelteli makiasti.” Ku va t: Yle Ar kis to / Flic kr 9 08/16. Se on tarkkaa paikallishistoriaa, jolla on Suomen kokoisessa maassa laajat ulottuvuudet: päälentoasemalle ja tärkeimpään satamaan johtavaa kehäväylää on moni suomalainen joskus kulkenut. Vanhat karttaotteet ovat selkeitä, hyvin havainnollistettuja ja – harvinaista kyllä – kauniita. Teollisuuden merkitystä kehätielle selostetaan kyllä suunnittelutasolla, mutta tarkkaa esittelyä Kehä III:n varrella toimineista pienistä ja isommista pajoista ei kirjassa ole. Vantaa. Lähteet ovat vakuuttavia lukuun ottamatta kehäteiden yleiseen historiaan käytettyjä Wikipedia-artikkeleita; ne olisi ilman muuta pitänyt korvata aiheen historiateoksilla. Laurin lähdön kunniaksi on syytä kaivaa esille vuoden 2013 numerot 4 ja 5. Kellastupa. On tietysti pieni pettymys, ettei rakentamisessa mukana olleita koneita, rakennustekniikoita tai urakoitsijoita ole juuri esillä. Kehä III 50 vuotta. Iltanen esittelee tunnollisen pikkutarkasti tien suunnittelua, toteutusta, muutoksia ja pieniä yksityiskohtia kuten numerointia ja viitoitusta. Tästä ei kuitenkaan muutoin hyvin perehtynyttä teosta voi liiaksi moittia. Kirjan lopussa tien jokaisen liittymän historia käydään läpi. Varsinaista käytännön tietyötä kuvataan vain muutamassa valokuvassa, ja tekstissä sitä ei käsitellä lainkaan. Teos on hyvin toimitettu niin sisällön kuin ulkoasun puolesta. Kirja on sopiva sekoitus byrokratiaa, suunnittelutyötä, rakentamista, tien julkisuuskuvaa ja yleisiä ongelmia viitoituksesta ja nimeämisestä lähtien. Kirjan aiheena on tien rooli valtaväylänä, ei susirajana. Kirjassa esitellään tarkasti tien rakennusja muutosvaiheita. Hietalahden telakan työntekijät ihastelevat radioihmisten häkäajokkia
Marius Berliet’llä oli kuitenkin suurempia suunnitelmia kuin pelkän tehtaan rakentaminen: ”Perimmäinen motivaationi kovaan työhön on viimeinkin toteuttaa elinikäinen unelmani: luoda suuri kukoistava teollisuuskaupunki.” Tämän vision pohjalta ”Cité Berliet” sai alkunsa vuonna 1917. Renault Trucksin pääkonttorin ja globaalin johdon lisäksi Lyonissa sijaitsee useita muitakin toimintoja, kuten moottorien kokoamistuotantolaitos, varaosien logistiikkakeskus ja tutkimuskeskus, jossa työskentelee 1 300 henkilöä. 180 hehtaarin kokoisella alueella, joka ulottuu Vénissieux’n ja SaintPriestin kuntiin työskentelee nykyään yli 4 000 henkilöä. Tehdas piti suunnitella, rakentaa ja saada valmiiksi tuotannon aloittamista varten ennätysajassa. Nykyään Lyonissa sijaitseva pääkonttori toimii Renault Trucksin hermokeskuksena. Satavuotispäivän kunniaksi Renault Trucks järjestää Lyonissa erilaisia tapahtumia: avoimien ovien päiviä, historiaa esittelevän valokuvanäyttelyn ja ilman kuljettajaa toimivan kuljetusauton esittelyn. Kun tästä haasteesta oli selviydytty ja tehdasalue laajennettu 387 hehtaarin kokoiseksi, toinen maailmansota oli ovella. Rekkaparkki Renault Trucks juhlii Lyonin-pääkonttorin 100-vuotismerkkipäivää M arius Berliet päätti vuonna 1915 ostaa suuren maa-alueen Lyonin itäosasta Vénissieux’n tehdasta varten. Alueella oli asuntoja, koulu, päiväkoti ja maatila, ja se rakennettiin palvelemaan tuotantolaitosta. Berliet tarvitsi tilaa kunnianhimoisten projektiensa toteuttamiseen, kuorma-autojen vilkkaan kysynnän tyydyttämiseen ja sotaponnistuksiin osallistumiseen tehtailemalla Ranskalle ensimmäisessä maailmansodassa tarvittavia aseita. Tätä Kansainvälistä suunnittelijaryhmää saadaan kiittää vuonna 2013 esiteltyjen Renault Trucks -kuorma-autojen aikaansaamisesta sekä siitä, että Renault Trucks T-sarja valittiin vuoden International Truck of the Year 2015 –tittelin voittajaksi. Vuoden 2016 aikana Renault Trucks on kunnioittanut perustaja Marius Berlietin elämää ja juhlistanut niiden miesten ja naisten historiaa, jotka tekivät Ranskan Lyonin lähistöllä valmistetuista kuorma-autoista kuuluisia. Tutkimuskeskuksessa kehitetään lähinnä keskisuuria kuorma-autoja ja moottoreita, sekä kuljetusratkaisuja kaupunkialueiden jakelutarpeisiin. 10. Marius Berliet kohtasi vaativan haasteen. Renault Trucksin kotiseudulla Lyonissa suunnitellaan ja kootaan edelleen kuljetusratkaisuja tulevaisuutta varten. Suuri osa Volvo Groupin tuotantotiloista ja koko maailmaa palvelevista teknisistä toiminnoista sijaitsee Lyonissa. Renault Trucksista tuli Volvo Groupin osa vuonna 2001. Juhlinta huipentui 10.11. järjestettyyn seremoniaan, johon osallistuivat henkilöstön lisäksi Volvo Groupin johto sekä Renault Trucksin pääjohtaja Bruno Blin
Legenda kertoo, että elokuviin tottumattoman yleisön valtasi pakokauhu, kun se luuli junan syöksyvän valkokankaalta heidän päälleen. Elokuvassa on vain yksi otos, jossa asemalla seisova kamera kuvaa junan saapumisen ja matkustajien hyörintää. Valokuva voidaan skannata museolla, joten alkuperäistä kuvaa ei tarvitse kokoelmiin luovuttaa. museon kokoelmiin kuuluvaan Lättähattuun pääsee tutustumaan aitojen lättäkuskien opastamana. Voit tuoda mukanasi myös omia muistoja ja valokuvia Lättähatusta. Lättähattuloppiainen on osa Rautatiemuseon Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Toiveena on, että muistot ja tiedot valokuvista, esimerkiksi kuvausajankohta, olisi kirjoitettu ylös jo etukäteen, jolloin niiden tallentaminen museon kokoelmiin on helppoa. H yvää matkaa Lättähattu -näyttely on osa Suomen Rautatiemuseon Lättähattu-tapahtumaa loppiaisviikonloppuna, jolloin museossa muun muassa esitetään vanhoja Lättähattu-mainosfilmejä. Muista myös vanhan rautatieaiheisen kirjallisuuden myyntipäivät Rautatiemuseolla 17.1.–29.1.2017. Lättähatun loppiainen Kuva: Aarne Alameri 11 08/16. Nostalginen ja koko kansan rakastama Lättähattu-moottorivaunu eli Dm7 saa Suomen Rautatiemuseossa oman näyttelyn loppiaisviikonloppuna 6.-8.1.2017. Hyvää matkaa Lättähattu -näyttely on avoinna 6.–8.1.2017 klo 12-17. Varhaisten ranskalaisten elokuvantekijöiden Auguste ja Louis Lumièren 50 sekunnin mittainen elokuva Juna saapuu asemalle esitettiin ensi kerran tammikuussa vuonna 1896. Juna saapuu asemalle Lättähatun mainosfilmien vanavedessä on paikallaan muistella yhtä junan ensimmäisistä esiintymisistä valkokankaalla. Näyttelyn avajaispäivänä 6.1. Päivän aikana pidetään esitelmiä Lättähatusta. Elokuvapioneerien tekninen jippo piilee siinä, että kamera ei liiku, mutta kokokuva muuttuu elokuvan mittaan lähikuvaksi, koska kohde eli juna tulee kameraa kohti
Rekkaparkki Veturinkuljetusta sotavuosilta Puolustusvoimien nosturialus Mursu toi useimmiten pintaan veteen tarkoitettuja uponneita kulkupelejä. Joskus se onki muutakin kalustoa. Kuvat: SA-Kuva 12. Kuvat on ottanut luutnantti Pauli J. Wiro 2.8.1942 Hangossa. Veturi lienee nokan tähdestä päätellen naapurimaalainen
Sen todettiin soveltuvan erityisesti perunan, sokerijuurikkaan, nauriin ja muiden juurikasvien viljelyyn, mutta voitiinpa sillä suorittaa muutkin traktorityöt. Viime numerossa kimalteli Kultamaha, ja Harmaa-Fergun kimppuun käymme myöhemmin. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme 30 euron arvoisen paketin CRC-tuotteita. Lähetä vastauksesi 31.12.2016 mennessä jompaankumpaan seuraavista osoitteista: Vanhat Koneet PL 350 65101 Vaasa kilpailu@vanhatkoneet.fi Laita postilähetykseen tunnukseksi tai sähköpostin aiheeksi ”Ferguson”. Mainoksessa painotettiin, että juurikasvitraktori oli huokein maanviljelystraktorimalli. Vanha tuttu Harmaa on keitetty monessa liemessä. Keitä on kuvissa. 30-luvun lopulla kuitenkin mainostettiin uutta tulokasta Fordson-traktorien sarjassa. Entä kuka on valkohattuinen mies, joka kuvassa 2 seuraa Ferguson-esittelyä istualtaan. Juurikasvitraktori Fordsonin riviviljelyversio on meillä ja muuallakin harvinainen. Esimaistiaisena pidämme pienen kuvavisan. Mallia kutsuttiin nimellä juurikasvitraktori. Nyt arvuutamme, keitä kuvissamme esiintyy klassikon kanssa. 1 2 Ku va t: Th e Fe rg us on Clu b 13 08/16. Kuka suojakaistoista piittaamaton herra työskentelee Fergusonilla kuvassa 1. Parikin Ferguson-traktorimallia on tänä vuonna juhlinut pyöreitä vuosia
Nousiainen 14
AJETAAN TANDEMILLA FORD 6600 TANDEM & MARA 1855 15. Juho Järäisen moinen hullutus ajoi ostamaan ja korjaamaan vanhan salaojakoneen sekä rakentamaan kaivukoneelle kaveriksi sorakärryn. Ne ryntäävät joka vuosi urakkahommiin. Avo-ojapeltojen ostaminen voi olla kohtalokasta. Mennään mukaan ojitustyömaalle. Omaan käyttöön vehkeet eivät suostuneet jäämään
”Koneessa on nyt yksi pieni ratas edessä tukemassa ketjua. Salaojakoneessa suurin työ oli rungossa. Kaivukoneen kimpussa Järäisen kaivukone on mallia 1855. Niin niistä oli kulunut yksi kylki sileäksi, ja päälle oli hitsattu rautaa sitä mukaa kuin edelliset kuluivat pois. Kuljetinta liikuttaa traktorin nokalla oleva pumppu. 1855 on ketjukaivukone, eli ojasta maata ylös tuovat kauhat on kiinnitetty pyörivään ketjuun. Juhon koneesta ei enää sarjanumeroa löydy, mutta 70-luvun loppupuolen koneita se melko varmasti on. Yläpää oli vääntynyt, sitä piti oikaista. Vuonna 2007 ostettu kone vietti vuoden päivät remontissa, ja seuraavana vuonna sillä ojitettiin. Juho on kuitenkin itse kunnostanut Maran ja ajanut sitä. Yhdistelmä vaati kuitenkin melkoisesti kunnostamista. Toinen Kurpan konepajan valmistama konetyyppi oli pyöräkaivukone Ukko-Mara, jossa kauhat olivat kiinni rautaisessa pyörässä. Samalla kylällä perunaa viljelevä Vesa Virtanen lähti Juhon hankkeeseen mukaan. Matto heittää nostetun maan syrjään. Tämä malli oli Kurpan salaojakoneiden suurin menestys valmistusmäärillä mitattuna, sillä vuonna 1976 niitä oli valmistettu jo 500 kappaletta. Siinä oli aika iso työ perata kaivupäästä kaikki hitsaukset pois ja rakentaa uudet laakerit. Ne olivat jossain vaiheessa lakanneet pyörimästä, mutta koneella oli silti ajettu. Etupuolella ketjua tukevia rattaita on ollut alun alkaen kaksi. K ymmenisen vuotta sitten nousiaislainen karjankasvattaja Juho Järäinen osti naapuristaan 18 hehtaaria avo-ojapeltoa. Se on muutoin sama kone kuin 1855, mutta siinä on vain yksi ketjupyötä, kun 1855:ssä on kaksi. Piti ostaa pari uutta rengasta, ketjut, rattaat ja kauhat ja sen sellaiset. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Jan-Erik Laine Kolmionmuotoiset vahvikepalat tukevat kauhoja. Ensimmäinen kurppalainen ketjukaivukone, joka oli tehty tandem-traktorilla vedettäväksi, oli 1185. Toinen nostoaisoista oli myös vääntynyt niin, että kone tuli perässä vinossa.” Juho korvasi puuttuvat tai kelvottomiksi vioittuneet osat omatekoisilla osilla. Hintaa tuli väkisinkin”, Juho kertoo. Kaupan jälkeen mies tuumi, että hankintavelan päälle tulee aika paljon lisäkuluja, jos urakoija ojittaa pellot. Juho kuitenkin tiesi samassa pitäjässä majailevan vanhan Mara-salaojakoneen, joka ei ollut omistajilla enää aktiivikäytössä. KURPAN SALAOJAKONE 16. Alunperin niitä oli kaksi. ”Kone ei ollut kovin kallis, mutta sen kunnostamiseen meni reilusti kauppahintaa enemmän. Niin Marasta tuli Vesan ja Juhon yhtymäkone. Tein sinne ylös kokonaan uuden haarukan
Mielestäni yhdet isot pyörät on parempi ratkaisu kuin pieni teli. Sylinterit olivat vähän kärsineet, joten hoonasin niitä. Niin huonoja olosuhteita ei vielä ole ollut, että liikkumisen suhteen olisi tullut ongelmia. Ne korjattiin. Jo 50-luvun puolella Kurpan konepajan johtaja Mauno Kurppa ymmärsi maataloustraktorivetoisen salaojakoneen edut, sillä yhdistelmä oli edullinen ja kevyt. Kaikkien takavanteiden takana on samankokoinen ratas, eli välitys on yksi yhteen.” Perässä on muutakin kurppalaista. ”Säiliön pohjassa on Maran tyyliin ruuvi, josta on nousu kahteen suuntaan. Katsoin siitä, millainen osan suunnilleen kuuluu olla ja kuinka se pitää kiinnittää. Pihalle tuli kerran romukuormassa kolme suunnanvaihtajaa, ja sorakärryssä on yksi niistä. ”Salaojakoneen rungon etupää on kaavelin kyljessä kiinni, ja sieltä oli joitain kierteitä lähtenyt. Kurppa patentoi tandem-koneen 1964. ”Esimerkiksi rattaan takana oleva yläpään iso laakeri vaatii paljon voitelua. Aivan järkyttävillä keleillä on tietysti syytä pysyä kokonaan poissa pellolta.” 17 08/16. Se ottaa siis soran keskeltä. Osia uupui paljon: esimerkiksi kauhanpuhdistaja puuttui kokonaan.” Koneen käyttöhuollon Juho on oppinut kantapään kautta. ”Tässä on isot ja kantavat pyörät. 1185 oli ensimmäinen kaivukone, joka tehtiin tandem-traktoria varten. ”Pohjaruuvit on tehty poltetuista kiekoista hitsaamalla ja venyttämällä ruuvi akselin ympärille. Sitä on rasvattava niin usein, että vaseliini syrjäyttää saven laakerista.” Vetäjän kunnostus Salaojakoneen vetokoneena on Ford 6600, josta on tehty tandem. Kun Juho Järäinen hommasi itselleen salaojakoneen, täytyi sen kaveriksi tehdä oma sorakärry. ”Taka-akseleissa on kahden tuuman rullaketjut. Kuljetinmatto on kuitenkin erilainen, samoin maton nostosysteemi.” Omatekoisuusprosentti on kärryssä korkea. Nostosylintereihin sorvattiin uudet männät. Juholla oli kärryn mallina vanha kurppalainen Sora-Mara. En osannut sitä aluksi voidella tarpeeksi ja jouduin vaihtamaan sen pian. Olisi saanut hoonata enemmänkin, sillä jonkin verran ne vieläkin syövät tiivisteitä.” Lisäksi traktori maalattiin, sähköt laitettiin kuntoon ja renkaat uusittiin. ”Traktorin perän ja vaihdelaatikon välissä on alennusvaihde. ”Katsoin varaosakirjasta, millainen osan suunnilleen kuuluu olla ja kuinka se pitää kiinnittää.” OMASTA PAJASTA: SORA-JÄRÄ Karjankasvattajalle käy usein niin, että yksi asia poikii toisen. Juho antaa esimerkin. Traktorin runkoa on jatkettu taaksepäin ja takapyörien taakse on lisätty toiset samankokoiset vetävät pyörät. Tandem-ratkaisu lisäsi merkittävästi kantavuutta ja vetokykyäkin. Siellä oli pakkatiivisteet, jotka eivät pitäneet. Silloin kun tuota tehtiin, ei uusia kärryjä ollut edes saatavilla. Aika hyvän palkan siinä sai, sillä uutena tuollainen kärry taitaa olla parikymmentä tonnia. Juho esittelee tandem-tekniikkaa. ”Siinä työssä oli iso ilo ja riemu varaosakirjasta, joka tuli koneen mukana. Käytetyt taas ovat paljon maailmaa kiertäneet, ja niistä on usein juuri matot ja ruuvit lopussa.” Vaikka kärryyn on käytetty kierrätysosia, sen ratkaisut ovat harkittuja. Se alentaa nopeuksia aika paljon, luullakseni alle sataan metriin tunnissa.” Vetokoneessa oli kaivukonetta vähemmän korjaamista. Yksikään Juhon kärryn osa ei kuitenkaan sovi Kurpan konepajan kärryihin. Uusien mäntien myötä sinne pantiin nykyaikaiset tiivisteet, ja nyt pitää hiukan paremmin. Kalleimmat hankinnat olivat seulaverkko, matto, pyörät ja neljä hydraulisylinteriä. Kärryä tehtiin yksi talvikausi aina silloin, kun sattui verstastyöhön sopiva ilma. Tiivisteet eivät tahdo kestää
Kolme hydrauliikkasylinteriä nostaa ja säätää konetta. ”Latvasihti tulee ojan yläpäähän, yksi sihti kokoojan luo ja yksi kokoojan taakse.” Kun peltosihdit ovat paikoillaan, kaivetaan aloituskuoppa kokoojan luo. Salaojakone ajetaan kuopalle, liitetään putki kokoojaan ja putken lasku alkaa. ”Toinen ketju on menossa ja kolmas hankittuna. ”Ajettaessa latvasihti osoittaa vain suunnan ja syvyys mitataan koneen taakse jäävien kahden sihdin mukaan. Sillä käytetään niitä kolmea sylinteriä, joilla hallitaan salaojakonetta. Ojituksesta tulee tiheä, koska pellolla on ollut kosteusongelmia. Sen jälkeen taitavat tämän koneen aamut olla täynnä.” ”Nostolaitepumppu on Fordin oma mutta vaihdettu. Se pyörittää kuramattoa, joka kuljettaa kauhojen kaivaman maan syrjään. ”Se riippuu vähän siitä, kuinka usein sihtejä jaksaa siirtää. Näiden täytyy pysyä tietyissä rajoissa suhteessa peltosihteihin, ettei esimerkiksi takapää nouse liikaa ja vähennä kaivusyvyyttä.” Kun kaivaminen etenee, etäisyys sihteihin kasvaa, eikä syvyyttä enää saa kunnolla mitattua. Yhteensä ojaa on kaivettu ainakin yli viisi kilometriä. Halpa vilja kuitenkin pidättelee isäntiä investoimasta ojituksiin. Se tehdään niin, että latvasihti siirretään koneen taakse oikeaan korkeuteen kahden muun sihdin mukaan.” Kaivusyvyyden tarkkuuden pitäisi Järäisen mukaan olla 2–3 senttiä. Jokaisen vanhan salaojan väliin tehdään yksi uusi ja parhaimpiin väleihin kaksikin. Kokooja pitäisi ajaa hyvin huolellisesti, mutta imujen latvoissa voi ottaa vähän rennommin.” Järäinen sanoo, että Nousiaisten seudulla on tarvetta korjausojituksille. Kuskin sivusuuntainen asema on pakon sanelema. Eli hihna käy nokkapumpulla ja traktorin hydrauliikka nostaa ja säätää.” Työmaalla Kuluneena vuonna Juho on tehnyt uusia ojituksia noin kaksi kilometriä. Traktorin nokalla on lisäksi toinen pumppu. Tämän jutun kuvissa Järäisen koneella tehdään täydennysojitusta. ”Jos viljan hinta nousisi jonkin verran, ojituksia tehKURPAN SALAOJAKONE 18. Loput ovat olleet täydennysojituksia. ”Silloin sihtiä pitää siirtää lähemmäs. ”Työmaa on paalutettu. Työ alkaa laskuojan eli kokoojan päästä, josta lähdetään ajamaan uusia ojia. Koneessa on yläosassa yksi keltainen tähtäin, jonka nimi on konesihti, ja takaosassa on toinen valheenpaljastimeksi kutsuttu. Poikkeuksellisen kuivan syksyn ansiosta hommia sai tehdä marraskuun alkuun asti. Salaojateknikko on käynyt laittamassa peltoon kepit, joista käy selville ojan sijainti ja syvyys.” Niiden mukaan asetetaan kolme puna-valkoista sihtikeppiä samaan korkeuteen
Molempien hiipumisen merkkipaalu oli Kurpan salaojakoneiden valmistuksen loppuminen vuonna 1991. Ojituksiin saa tukea, mutta se vaatii hieman paperisotaa ja ojitussuunnitelman. ”Toinen ketju on menossa ja kolmas hankittuna. Kahta nivelakselia yhdistää välilaakeri. Viimeinen kone myytiin vuonna 1995. Monet isännät pystyisivät toki itsekin tekemään suunnitelman.” Myös ojittaja arvostaa suunnitelmaa. ”Suurin osa täydennysojituksista tehdään ilman suunnitelmaa niin, että lähdetään vain kokoojasta ja laitetaan kaatoja. Sen jälkeen taitavat tämän koneen aamut olla täynnä.” Dinolift on tänä vuonna lopettanut salaojakoneiden varaosahuollon. FORD 6600 MOOTTORI nelisylinterinen diesel, tilavuus 4,2 litraa, teho 77 hv, 2 100 kierrosta minuutissa. Kaivukone 1855 on muisto salaojituksen ja Kurpan konepajan suuruuden vuosilta 70-luvun lopulta. Kaivukoneen päässä on ylikuormakytkimenä toimiva kitkakytkin sekä kulmavaihde. Syksyllä pidettiin huutokauppa, jossa loput varaosat myytiin. Tandemin taaimmaiselle pyörälle tulee veto rullaketjulla. ”Kun saa laittaa kepeistä sihdit paikalleen, työ käy nopeasti.” Kolmas ketju ja eläkkeelle Juho Järäinen luuli, että salaojakoneella ojitetaan omistajien pellot ja sitten se myydään pois. täisiin varmasti enemmän”, Järäinen arvelee. Kone on kuitenkin saanut urakoida joka vuosi. 19 08/16. ”Voisin tehdä enemmänkin ojituksia, ellen olisi sidottu karjanhoitoon.” Juho uskoo, että uuteen kalustoon on siirryttävä, jos ojitustöitä aikoo pitkään jatkaa. VAIHTEISTO 8+2, kaivukäyttöön lisätty alennusvaihde RENKAAT edessä 7,50–18, takana 13,6–38 VETOTAPA nelipyöräveto MARA 1855 -KETJUKAIVUKONE VOIMANSIIRTO mekaaninen KAIVUSYVYYS 185 cm KAIVULEVEYS 160 mm Kaivuketju saa voimansa traktorin voiman ulosotosta. Paraikaa Dinoliftillä kerätään vanhoja kuvia uusien varaosatuottajien käyttöön. Silti peltojen vesitalous on nykyään yhtä tärkeää kuin Järäisen koneen syntyaikaan
20. Ensi sorat putoavat putken päälle... Koneen etupäässä oleva keltainen konesihti ja takaosan kelta-punainen valheenpaljastin on pidettävä linjassa peltoon asetettujen sihtien kanssa. Täydennysojituksen valmistelut ovat käynnissä. Ojan ajo alkaa. Täydennysojitusta tekemässä Kokoojaputki on rapsuteltu kuopan periltä käsipelin esiin, ja siihen on tehty uusi liitospala. Sihdit asetetaan keskenään linjaan ja salaojateknikon paalutuksen mukaan oikeaan korkeuteen. ...ja soranohjaussuppiloon. Metrintarkkaa hommaa. Aloituskuoppa tehdään kaivurilla. Kone lasketaan aloituskuoppaan kokoojan luo