269€ tuotenro 69175 Sikkikone 150mm Työsyvyys: 150mm. Paino: 162 kg 1480€ tuotenro 74332 849€ tuotenro 520053 Kutistus/ venytyskone TWIN Heavy Duty Laadukas kutistus/ venytyskone ammattikäyttöön. Paino: 4,3 kg. teräspelti: 1,0mm. Paino: 86 kg 729€ tuotenro 74332 U U TU U S! Epäkeskohiomakone ROS090 Moottorin teho: 350W. Oskillointi: 5 mm. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. alumiinipelti: 1,8mm Tuplakoneet helpottavat työskentelyä ja säästävät aikaa. Työsyvyys: 120mm. 189€ tuotenro 509658 U U TU U S! U U TU U S! Kylmävannesaha G5013W Yksi markkinoiden parhaista metallivannesahoista autotallille tai pienelle työpajalle. Kylmävannesaha G4017 Erittäin laadukas puoliautomaattinen vannesaha ammattikäyttöön. Mitat (PxLxK): 1280x430x1050mm Pakettiauton hylly, 4 laatikkoa Säilytysjärjestelmä pakettiautoon, joka pitää työkalut ja lisävarusteet paikallaan huoltoajossa. 1100W moottori ja säädettävä nopeus välillä 1000-3700rpm. teräspelti: 1,6mm. Moottori: 230V / 370W. pellin paksuus 2mm. Mitat (PxLxK): 1023x330x1202mm 849€ tuotenro 520055 Pakettiauton hylly, 6 laatikkoa Pakettiauton säilytysjärjestelmän osa jossa 6 laatikkoa, 3 pitkällä sivulla ja 3 päädyssä. Kitasyvyys: 700mm. 2,5mm teräspelti. Maks. Maks. Terännopeus: 40 tai 80m/min. Maks. Paino: 1kg. Sisältää 6 rullaparia mm. Terännopeus: 23 tai 54m/min. Teho 500W. Mukana 5kpl karkaistuja rullia. Mitat (PxLxK): 1280x330x1205mm U U TU U S! 1599€ tuotenro 511050 Englanninpyörä Laadukas ja vahva englanninpyörä ammattikäyttöön. Vaihdettava neliskanttinen terä. 1399€ tuotenro 511034 199€ tuotenro 513137 Lisähylly, avonainen Avonainen lisähylly / jatko-osa kalusteeseen 520053. 199€ tuotenro 511068 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 7/2021 • Hinta 9,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 89 PENTTI KOSKI Harrastekentän jokapaikanhöylä NOKKA JA HYTTI Lehtisen Scania-yhdistelmä 80-luvulta SEPON STEYRIT Komea kokoelma itävaltalaistraktoreita 74 50 00 -2 10 7 • PA L VK O 20 21 -4 8 6 41 48 87 45 00 03 21 00 7 7 / 2 2 1 • D e u tz D j a 5 -s a r j a a • S o m e ro n Li n j a n V o lv o B 2 2 • S ca n ia T1 1 2 H • S te y r-k o k o e lm a. Hiomapaperin mitta: 150 mm. Työkorkeus: 1200mm. Moottori: 400V / 0,75kW. U U TU U S! www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi Satinointikone 1100W Satinointikone on teräksien, alumiinin, puun ja muiden materiaalien pinnanmuokkaustyökalu maalin ja ruosteen poistamiseen, karkeaan puhdistukseen, hiontaan, satiinointiin, mattaukseen ja kiillotukseen. 85€ tuotenro 493647 Kaikki hinnat sis. Maks. Maks. rekisten kahdeksa n Deutzia Peltileikkuri 500W Sähkökäyttöinen peltileikkuri. kanttausta ja kutistusta varten. Pyörintänopeus: 4000-10000rpm
Tilaa ennakkoon! Tilaa uutuuskirja verkkokaupasta supermarket.fi Olympiavuoden klassikot Upea kirja 1952 automalleista! Olympiavuosi 1952 oli Suomen autoistumisen osalta poikkeuksellisen hieno. Pula-aikoina oli autoja tuotu maahamme niukalti, mutta Helsingin olympialaisten kunniaksi haluttiin maailmalle näyttää kuinka talous ja kansainväliset kauppasuhteet kukoistivat. Tuolloin tuotuja, uusia automalleja ihailtiin ja ihmeteltiin ja tämä kirja esittelee niistä tarinoiltaan mielenkiintoisimmat aina Bentleystä Rättisitikkaan ja Cadillacista Kansanautoon, Volkswageniin. Toimitukset alkavat 9.12.2021 Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi 37 90 212 sivua! Kiiruhda tilaamaan omasi! ODOTETTU ERIKOISJULKAISU ILMESTYY JOULUKUUSSA Tilaa ennakkoon verkkokaupasta supermarket.fi
YHTEISTÄ VIISAUTTA V anhoista koneista kirjoittaminen on samanlaista kuin vanhan koneen hankkiminen. Yksi keskustelukumppani huomaa jotain outoa, toinen apuri tekee omat tulkintansa, kolmas löytää arkistoistaan lisää tietoa. Esimerkki tällaisesta työstä on tämän lehden Volvo-linja-auton artikkeli. Lehtimiehen korvaamattomana apuna ovat ne monet asiantuntijat, jotka silkasta intohimosta säilyttävät vanhaa tietoa ja jakavat sitä auliisti. Älkää jatkossakaan arastelko kertoa omia näkemyksiänne tai tietojanne meille. Mitä se nyt noin tekee. Usean nelinja kaksinpelin tulosten yhteenlaskenta on vielä oma urakkansa. Tunnetun ja tutun auton tuntematon alkuhistoria kiihotti entusiasteja monenlaisiin villeihin päätelmiin ja ajatuksiin, joista lähdetietoihin perustuvina todennäköisyyksinä juttuun siivilöityi vain muutama toteamus. Kun monet ajatukset ovat ilmoilla, niistä tulee harrastajien yhteisiä päätelmiä, jotka ovat liki poikkeuksetta viisaampia kuin yhden tai kahden ihmisen pähkäilyt. Vaikka lehtijutun taustalla on aina paljon muitakin kuin toimittajan omia ajatuksia, ei se koskaan ole asian viimeinen sana, pikemmin keskustelun avaus. Mikä tuo ääni on. Niihinkin pätee sama totuus kuin kaikkeen ihmisen tietoon: se on horjuvaa ja epävarmaa ja sitä olisi hyvä saada lisää. Lukijoilta saammekin kiitettävästi yhteydenottoja lehden aiheisiin liittyen. Oletko tuommoista nähnyt. Lehtijutun aiheen historia voi olla ensisilmäykseltä joka kantilta hyvin tallennettu ja toimittajan homma vain asioiden kirjaamista ja järjestelyä. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Lopputulos ei ole painettu lehti vaan luettu lehti, josta ponnistavat uudet käsitykset ja oivallukset. Mistä tämä johtuu. Pitkät keskustelut ja päältä katsottuna vähätuloksinen yhteistyö on lopulta sitä tärkeintä työtä. Sitten kun päästään itse hommiin, tuleekin yllätyksiä aivan muualla. Aletaan purkaa jostain päästä ja pureudutaan tarkemmin yksityiskohtiin. 7/2021 3 Pääkirjoitus. Pian paikalle pitää hälyttää tietävämpiä. Ensin sitä katselee koko helahoitoa yleisesti ja arvioi, että tuosta kohdasta voi tulla ongelma, tuota täytyykin katsoa tarkemmin. Usein näillä ihmisillä on myös älyä, päättelykykyä ja vieläpä suhteellisuudentajua kaiken muun paitsi sen ajan suhteen, jonka he selvitystyölleen uhraavat. Tai sitten joku ohimennessään huomauttaa, että repsottaapa tuo vaarallisesti – jokin paha paikka, johon ei ollut kiinnittänyt lainkaan huomiota. Mutta sitten sitä ihmetellään yhdessä vaikkapa rekisteriotteita. Alkaa viestien ja puhelujen monipäiväinen turnaus. Lopputulos ei ole painettu lehti vaan luettu lehti, josta ponnistavat uudet käsitykset ja oivallukset. Lopputuloksena on todennäköisesti epäselvyys, ja koko sopasta saa uutettua virkkeen tai kaksi kolmen aukeaman juttuun
26 Scania T112H Erkki Lehtinen löysi harrastekuormuriksi nokalla ja pitkällä hytillä varustetun kakkossarjan Scanian. Kahdeksan traktoria on työja näyttelykunnossa, yhdeksättä maalataan paraikaa. TAPAHTUMAT 46 Syyskyntö, Maalahti Maalahden veteraanitraktoriyhdistyksen kyntöpäivä paikkasi koronan tähden väliin jäänyttä heinäkuun traktori näyttelyä komeasti. 55 Vanhan ajan kyntönäytös, Loimaa Onkijoen tutussa kyntö tapahtu massa on aina jotain uuttakin nähtävää. Entisöinti on yhä hyvässä kunnossa. Esittelyssä Havel-yhtiöstä tutun Seppo Hassisen komea traktorikokoelma. KONEET 20 Volvo B22 70-luvulla Someron Linja rakensi 30-luvun Volvo-linjurin romusta kokonaan uudestaan. Vaanon kärry perässä on huomio tien päällä ja tapahtumissa taattu. 32 Steyr-kokoelma Itävaltalaistraktoreiden henkeä vaalitaan Ilomantsissa. 14 20 26 32 KANNESSA 14 Deutz Dja 05-sarjaa Tyrnäväläiset Rekisen miehet ovat keränneet 50–60-luvun Deutzeja kaikki moottorimallit. Tilan Deutz-historia alkaa vuodesta 1960. Nivomme auton ja yrityksen historiaa yhteen. 52 Aurojen kiillotuspäivä, Virttaa Kyntökonkari Heikki Tenkanen piti kyntöpäivän nyt ensi kertaa omilla maillaan. 50 Heinämaan konekerhon kyntöpäivä, Orimattila Viime vuonna Nurmijärveltä liikkeelle lähtenyt kyntöpäivä laski tänä syksynä siivet saveen Orimattilassa. Syksyn tapahtuma oli jo viidestoista lajissaan. 4 Tässä numerossa
Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Pellonraivaus Oy oli alan pioneereja. Toista oli ennen. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 46 38 42 Tuottajain Maidon Petteri kulki latkimassa tilasäiliöitä tyhjäksi vuonna 1968. 72 Viljan kuivaus koneellistui 50-luvulla sähkön ja erityisesti leikkuupuimureiden yleistyminen kasvattivat koneellisen viljan kuivauksen mahdollisuuksia ja tarvetta. 64 Kaiken maailman traktorit: Lindner Traktorivalmistajien pudotuspeli on niittänyt armotta pieniä pajoja ja vahvoja valtamerkkejä. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia ja erikoisuuksia aataminaikuisten romujen isosta loorasta. Kuinka edelliset sukupolvet valjastivat konevoiman saadakseen lisää viljelymaata. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Juha Pokki, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila, Dace Grisle POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 7/2021 58. 76 Markkinat Lukijoiden myynti-, ostoja vaihtoilmoituksia. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Olli J. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 58 Seppiä ja mestareita Kun Pentti Koski pääsi eläkkeelle ratin takaa, moottoriharrastus pääsi valloilleen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia nostureista. 42 Maitotonkista tankkiautoihin Meijereiden ja maitotilojen harveneminen ja keskittyminen on vaikeuttanut maitoautojen bongausta. TILAAJAPALVELU Puh. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Mutta perheomisteinen Traktorenwerk Lindner takoo edelleen traktoreita alppikylässä vuorten kainalossa. Vanhan kansan tervaskannon laanilla on paljon erikoistakin, mutta ei mitään uutta. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 70 Automiesten löylyt Armeijan varikon alainen Härmän autokorjaamon väki rakensi sotaaikana saunan, jonka yksityiskohdissa paistaa luovuus ja huumori. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. ARTIKKELIT 38 Suo, Cat ja Jussi Peltojen raivaaminen puhuttaa taas
Tämä traktorimalli ei ole Valko-Venäjältä vaan venäläiseltä Lipetskin traktoritehtaalta kotoisin. Esimerkiksi kyntöpäiviä sikisi pitkin valtakuntaa kuin sieniä sateella. Muutoin helppoon kyntöön toi hieman haastetta se, että lohkolla on monenlaista maalajia. Paikalle löysi kuitenkin useampi kymmenen kävijää. Edellisten vuosien tapaan pari vierailevaa tähteä saatiin kynnöille nytkin mukaan. Työlaitteet Belkkuihin ovat tulleet toisesta ilmansuunnasta. Belarus-kynnöt Kiuruvedellä Vaikka syksyn isoimmat perinnetapahtumat peruttiin, pieniä kokoontumisia pidettiin paljon. Juhalla ja Matilla on kuusi Belarusta ajossa ja kaikkiin aurat, joten aika paljon päivässä saa kynnettyä jo omalla kalustolla. Belarus-kyntöjen perinne jatkuu Kiuruvedellä ensi vuonna tuttuun tapaan syyskuun viimeisenä lauantaina. Kyntöpeltona oli 12 hehtaarin salaojitettu tasamaan nurmilohko. ”Joka vuosi tämä on pidetty täällä paitsi kerran oltiin Nivalassa”, Juha kertoo. Kyntäjistä mainittakoon nuori iisalmelainen Mila Ryynänen, jonka traktorina oli 526 HX. Vaikuttavimpia näkyjä oli perus-820, joka veti viisisiipistä auraa. Riu’uista ja kevytpeitteestä syntyy kelpo sääsuoja. Periaatteessa tässä ollaan Savon kivisillä mailla, ja lisäksi meillä on paljon suoviljelyksiä, joissa on puuta ja kantoa. Ku va t: A ar o Pa rt an en Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia 6. Yksi pienemmän mittakaavan kyntötapahtuma pidettiin Kiuruvedellä. Pari ensimmäistä vuotta kynnöt olivat vain kaveripiirin kokoontumien, mutta sitten kynnöistä alettiin ilmoittaa Belarus Gruppa Finljandijan eli Suomen Belaruskerhon kautta. Nokipannukahvit Belarus-kynnöillä tarjotaan, mutta muutoin kävijöitä kehotetaan ottamaan omat eväät mukaan. ”Ei olla pitkään aikaan hyväksytty oikeastaan muita kuin Kvernelandin automaattiauroja. Edelleenkään kyntöpäivästä ei liiemmin pidetä melua. 60-heppainen 426 veti urheasti kolmisiipistä. Kvernelandin lehtijousi on ehdoton.” Paikalla oli kyntämässä seitsemän traktoria, ja niistä kolme oli vierailevia tähtiä. Mila Ryynänen kynti komeasti 526 HX:llä, jota oli reipastettu pikku ratastempulla. Siivet ovat sentään vain 14-tuumaiset. J uha ja Matti Pennasen mailla Kiuruvedellä on järjestetty pienimuotoinen Belarusten kyntötapahtuma jo vuodesta 2007 alkaen. Viisisiipiset hinattavat näyttävät rajuilta 820:n perässä
Mutta kuten mainostekstissä runoiltiin, Hiabin hydraulisesti toimiva kourajärjestelmä soi mahdollisuuden mitä moninaisimpiin töihin, esimerkiksi pinotavaran, tukkien, maan, soran, kivien, lumen, jään, romun ja juurikkaiden entistä nopeampaan kuormaukseen. Sen työkyky oli 1?200 kg, kun varsi oli lyhimmillään eli 1,5 metriä, ja 500 kg, kun varsi oli pisimmillään eli 3,5 metriä. Hiabin vaijerinosturi oli vuonna 1961 vielä hyvin samanlainen kuin vuonna 1947, jolloin sen sarjavalmistus alkoi. Hän perusti vuonna 1944 Hydrauliska Industri -yhtiön eli Hiabin, joka valmisti aivan alkuun esimerkiksi hydrauliprässejä. Elefant nosti 2?500 kg, kun varsi oli 1,6 metriä, ja 1?000 kg, kun varsi oli neljä metriä. Eric Sundin oli aloittanut teollisuusuransa 1920-luvulla Arbråssa Keski-Ruotsissa suksien tekemisellä. Alan ruotsalainen pioneeri Hiab tarjosi jo useamman sorttisia hydraulisia kuormaimia. Nestepainetoimiset kuormaajat olivat monelle vielä saavuttamattomia ylellisyyksiä. 360 astetta pyörähtävä MetsäElefantti on asennettu vetoauton perään niin, että sillä voi lastata sekä auton että perävaunun. 190 astetta kääntyvän autonosturin sai hintaan 285 500 markkaa, mutta täydellisestä traktorinosturista piti pulittaa 325 000. Mekaaninen koura oli lisävaruste. Tarjolla oli myös Metsä-Elefantti, jonka nostovarren suurin pituus oli 5,5 metriä ja nostokyky näin pisimmillään 750 kg. 7/2021 7. Sitä mainostettiin etupäässä jakelutoiminnan ja rakennustoiminnan kappaletavaranosturiksi. Hiiab! 60 vuotta sitten Suomessa tehtiin puukuormat ja muut kuormaustoimet yhä käsin tai kokonaan mekaanisten vinssien ja kuormaajien avulla. Erikoistilauksesta sai myös 5,7 metriä pitkän varren. Vuonna 1961 tällainen Metsä-Elefantti, jossa oli hydrauliset tukijalat ja hydraulinen koura, maksoi 985 000 markkaa. Nostovarren pituus oli 1,9–3,5 metriä ja nostokyky 500–1?000 kg. Nostokorkeus oli seitsemän metriä. Kokemustakin niiden tekemisestä oli. Bimbo oli 60-luvun alussa uusin Hiab-kuormaaja. Elefant oli järeämpi kuormaaja. Hydraulisella kouralla ja kääntäjällä varustettu Hiab Elefant syöttää siirrettävää kuorimakonetta. Jo 1945 tehtiin ensimmäiset hydrauliikkaa hyödyntäneet kuormaimet. Bimbon sai nopeasti työasennosta kuljetusasentoon, jossa se oli ainakin esimerkkiauton ohjaamoa matalampi
Kilpailijat väittivät, ettei kotimainen traktori ole laadullisesti ulkolaisen – englantilaisen – veroinen eikä se pärjäisi kansainvälisillä markkinoilla. Niin aloitin jälleen Tourulan tehtaalla uuden traktorimallin suunnittelutyöt. Huhtikuun alussa oli Pariisissa maatalouskoneiden näyttely ja sinne matkustimme Wrede, Linnavuoren isännöitsijä T. Sarjavalmistukseen päästiin 1957. TEKIJÄN SUUSTA Lähdimme Ossin kanssa viemään kuormaa Kemiin. Hän ohjasi autonsa rekan kyljen läheltä. Keskusteltiin Takran lopettamisaikeista ja mitä tulevaisuuden suunnitelmia minulla on. Olimme Alakorkalon kohdalla, kun tunsin pienen nykäyksen ja näin kuinka rekan perä putosi tiehen kiinni ja samalla kuoritut kuusipöllit alkoivat lennellä kuormasta. Espanjassa sikäläisen yliopiston koelaitos hyväksyi traktorin, mutta sopivaa maahantuojaa ei löytynyt. Ne edistyivät ripeästi ja Wrede piti huolen siitä, että osat valmistuivat nopeasti, suorastaan ennätysvauhtia ja ensimmäinen prototyyppi valmistui jo joulukuussa. M yöhäissyksyllä 1954 Työtehoseura oli järjestänyt kyntönäytöksen eri traktorimerkeille. Sipilä on ensimmäisen Valmetin suunnittelun jälkeen ollut töissä Takralla. Siellä olin tavannut paroni Wreden, Valmetin uuden pääjohtajan, jolloin keskustelimme muun muassa Takran tulevaisuudesta ja ylipäänsä suomalaisen traktorin kehittymisestä. Hän sanoi ensimmäiseksi: ”Kuulkaa miehet, minä olen viisi vuotta ollut rintamalla etulinjassa, mutta koskaan kuolema ei ole ollut näin lähellä.” JAAKKO JOUTI OLI RENKINÄ PÖLLINAJOSSA KEVÄTTALVELLA 1963 ROVANIEMELÄISELLÄ OSSI SAVIAROLLA. Kaipainen ja minä, nimenomaisena tarkoituksena tutkia keskiluokan traktoreiden ominaisuuksia. M. Vuoden 1955 maaliskuun lopulla paroni Wrede soitti minulle hotelli Tammerista ja pyysi lounaalle. Kuva: Elka / Valmetin arkisto / Tourulan arkisto 8 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Brasiliassa joulukuussa 1958 sain viime tipassa traktorin hyväksytyksi, sillä vuoden 1959 alusta vain Piratiningan koelaitoksella hyväksytyt traktorit saivat tuontiluvan. Samanaikaisesti tuli henkilöauto vastaan. Traktorin markkinointi oli kovaa taistelua. Sen jälkeen alkavat vientiponnistelut. Vanha Valmet ihmettelee uuden dieseltraktorin mallikappaletta. Miltei kaikilla merkeillä oli jo dieselvaihtoehdot. Keväällä 1955 hän palaa Valmetille tekemään dieseltraktoria. OTE ON JORMA NYKÄSEN TEOKSESTA LAPIN PUUTAVARA-AUTOKULJETUSTEN TOIMINTAHISTORIAA (2018). Myös Kiinassa traktori saatiin hyväksytyksi ja vientiä aloitettiin – 350 kpl – mutta Kiina aloitti oman valmistuksen. Hän kertoi samalla, että Valmetilla on aikomus tulla Takran tilalle keskiluokan traktorilla. Minä vedättelin tasaisesti ja koetin pitää rekan suorassa. Meni aikaa noin 2 viikkoa, kun Kaipaisen kanssa saatoimme ilmoittaa, että 410–415 000 mk olisi mahdollisuuksien rajoissa. Vienti alkoi ja Suomesta meni 1 200 kpl. Palattuamme kotiin Wrede kysyi, voinko saada 30–35 hv ja 1 400 kg painavan traktorin syntymään 400 000 mk hintaan. Häkinvaaraa lähestyessä kehotti Ossi ottamaan kunnon vauhdin. Pysäytettyä autoni hyppäsin pöllien yli ja juoksin katsomaan, mitä vastaantulevan auton kuljettajalle kuului. Vastaantulija osoittautui taitavaksi kuljettajaksi. Ja lopuksi: ”Ostakaa sieltä, jotka ostavat meiltä!” Niinpä päätimme Toivo Piitulaisen kanssa, joka oli traktorien markkinoinnista vastaava kaupallinen johtaja, että on lähdettävä vientiin ja etsittävä meille sopivat neitseelliset markkina-alueet, kuten Espanja, Kiina ja Brasilia. Jälleen Valmetilla Traktorisuunnittelija Olavi Sipilän muistelmat jatkuvat
Välillä aikuiset ihmiset tekevät karkeita piloja toisilleen – kuten tarinassa, jossa mies sitoo kaverin Amazonin kiinni tolppaan kostoksi mopedinsa hilaamisesta lipputankoon. 6. 5. Minkä merkin suosittu kyntöauramalli oli Hydrein. Tarinoissa juopotellaan, tehdään typeryyksiä ja välillä paiskitaan töitäkin. 2. 8. Kuormaajat olivat nelipyörävetoisia. VASTAUKSET 1. 10. Kiusallinen kömmähdys, sillä muutoin elokuva on todenmukainen kuvaus arkeologin työstä. Minkä nimistä traktoria Haldin Oy valmisti sodan jälkeen. Ku va : B ill La rk in s 7/2021 9. Edustaja oli helsinkiläinen Grönblom. Hulinapaikat-kirja löytyy useimpien kirjakauppojen valikoimista vajaan kahdenkympin hintaan. Tähän kirjaan Aimo on koonnut hauskoja juttuja ja sattumuksia, joita mies on kirjoittanut muistiin vuosikymmenien saatossa. 3. I lm ala iva LZ 129 Hin den bur gis sa. Mikä yhtiö valmisti Lokkerinimisiä metsäkoneita. Moottoreina Chaseside käytti sekä Leylandia että Fordia. V aas a 9. H ike ä Ennen huomiovärejä Brittiläisen Chaseside-merkin Super Loadmaster -kuormaajia markkinoitiin Suomessakin 60-luvun alussa. K ver nel and in 2. Aimo hulinaa Vanhojen Koneiden avustaja Aimo Tenni on taannoin julkaissut juttukokoelman nimeltä Hulinapaikat. Kadonneen aarteen metsästäjiin haluttiin kuvata kohtaus, jossa päähenkilö lähtee lennolle Nepaliin Boeing 314 Clipper -lentoveneellä. Missä kaupungeissa Suomessa on ollut raitioliikennettä ennen 2000-lukua. Short Solent Clipperinä Elokuvissa ihmiset useimmiten esittävät jotakin roolia, mutta kyllä konekin niin voi tehdä. Kuka Suomelle tärkeä teollisuus mies syntyi 1831 Porissa. L oko mo 4. Suomen teollisuuden isä tuli Suomeen levittääkseen raamattuja. Mistä keksinnöstä on kyse. Kenestä on kyse. M oot tor ity ypp i, jos sa syl int eri t on ase tet tu täh tim äis est i sät eit täi n kam pia kse lin ym pär ille . K uul ala ake ris ta 10. Mikä on tähtimoottori. Harvinaista kuin tielaitoksen... 5. 7. Kolmessa eri mallissa kantokyvyt vaihtelivat noin paristatonnista kolmeen ja puoleen tonniin. Tästä kaikesta seurasi tosin tarkimmille katsojille rutkasti ajoittamispäänvaivaa. 4. Asiahan on niin, että vuoden 1946 lentoalus esittää vuoden 1938 alusta tarinassa, joka sijoittuu vuoteen 1936. 7. Walesiläinen tehtailija Philip Vaughan sai vuonna 1794 ensimmäisenä maailmassa patentin keksinnölle, joka on vielä paljon vanhempi. J am es Fin lay son ist a 8. Vaan mitäpä luulette, olisiko entisajan Englannin herrasmieskuljettaja vetänyt mukisematta ylleen nykyaikaiset huomiovärivaatteet. Clipperiä ei elokuvan budjetin ulottuvista löytynyt, joten sen roolin sai esittää Short Solent, hieman uudempi nelimoottorinen lentovene. Short Solent III esitti vanhempaa lentokonetta Indiana Jonesissa. Esimerkkinä tästä toimii ensimmäinen Indiana Jones -elokuva Kadonneen aarteen metsästäjät, joka täyttää nyt jo neljäkymmentä vuotta. Vanhaa ja Vanhaa ja visaista visaista 1. H els ing iss ä, Tur uss a ja Viip uri ssa 6. 9. Mitä vanhan piikikkään sanonnan mukaan pidettiin julkisten väylien kunnossapidon harvinaisuutena. Missä vuonna 1936 valmistuneessa aluksessa oli voimanlähteenä neljä DaimlerBenzin V16-dieselmoottoria. F red rik Wilh elm Ros enl ew 3. Ihmetyksen aiheina ovat menneisyyden uutuudet kuten nelivetotraktorit
Tämän energiapihin kulkuvälineen kanssa Kaario askaroi vuosikymmeniä. Valmet ja Kaario sopivat, että Kaario voi kehittää alustaan yksityishenkilönä Valmetilla ja Valmet kustantaa koneen rakentamisen. Sotien välissä Kaario oli töissä Valtion Lentokonetehtaalla. Vaikka Kaario oli tästä ilmeisen katkera Valmetille, hän jatkoi töissä Linnavuoressa vuonna 1970 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Pintaliitäjä törmäsi koeajoreitille yllättäen tulleeseen perämoottoriveneeseen. Staattinen paine siiven alapuolella kasvaa, ja nostovoima voi jopa kaksinkertaistua. Yksi veneessä olleista sai surmansa, toinen loukkaantui vakavasti. Valmet pesi kätensä tapauksesta, ja Kaario jäi vastaamaan siitä yksin. Mies olikin koko elämänsä tekemisissä eri ilmailulajien kanssa niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Toinen pulma oli suuri voimantarve liikkeelle lähdettäessä, sillä maavaikutus syntyy vasta kun ajoneuvo on liikkeellä. Jos siipi liikkuu hyvin lähellä maan pintaa, ilmavirtaus sen alla ei pääse vapaasti alaspäin vaan osuu maahan. Myös kellosiiven toimiva pienoismalli tehtiin jo 30-luvulla, toimiva koekappale syntyi seuraavalla vuosikymmenellä. Vene ja patosiipialus tuhoutuivat. Kellosiipi oli pohjaton laatikko, jonka päällä on reikä. 14-vuotiaana Kaario päätti ryhtyä lentokonesuunnittelijaksi. Kaario suoritti työryhmineen Valmetin määräämää koeajoa Linnavuoren lähellä Jokisenjärvellä. Aiemmin tällaista ajoneuvoa ei ollut patentoitu. Hän oli mukana valmisteluvaiheen suunnittelussa ja työskenteli sittemmin tarkastamon päällikkönä ja lentomoottoriosastolla eri tehtävissä. Yksi oli vakaus: alus ei säilyttänyt vakaata kulkukorkeutta, ja se saattoi helposti kellahtaa nurin. Kitkavastus ja tehontarve pienenevät. Lukuvinkki Toivo Kaariosta ja pintaliitäjästä kiinnostuneille jatkolukemiseksi sopii Pertti Korhosen kirjoittama ja Lentovarikon Killan toimittama kirja Toivo Kaario 1912–1970 – patosiivestä pintaliitäjään (2007). Sen tarkoituksena on saada alus leijumaan paikallaan. Vuonna 1944 Kaario siirtyi tekeillä olevaan Linnavuoren moottoritehtaaseen. Kaarion pintaliitäjä herätti kiinnostusta Yhdysvalloissa, ja Valmet oli jo hieromassa kauppoja siitä. Patosiipialuksessa oli kaksi ongelmaa. Laatikkoon saadaan näin riittävä ylipaine, joka kannattelee laatikkoa ilmassa. Historiankirjoihin diplomi-insinööri Kaario on jäänyt pintaliitäjäksi kutsutun eli ilmassa hyvin lähellä maan tai veden pintaa liikkuvan ajoneuvon keksijänä ja kehittelijänä. Kaario päätteli, että jos kelkan runkorakennelma olisi lentokoneen siipiprofiilin muotoinen, se saisi aikaan tarvittavan nostovoiman. Hän sai lievähkön tuomion kuolemantuottamuksesta. V uonna 1912 Helsingissä syntynyt Toivo Kaario tiesi jo varhain, että hänen tulevaisuutensa on ilmassa. Reiän päälle on sijoitettu moottori ja potkuri, joilla tuotetaan ilmaa laatikon sisään. Lisäksi Kaarion mukaan sovittiin, että jos hanke epäonnistuu, siitä vaietaan. Toivo Kaario hyödynsi ajattelussaan ilmiötä nimeltä maavaikutus. Kaikki päättyi kuitenkin 8.7.1961. 10 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Jälkimmäisen ongelman ratkaisuksi Kaario teki toisen keksinnön nimeltä kellosiipi. Pintaliitäjän kaupallinen kehitys ei kuitenkaan enää jatkunut. Hädin tuskin ilmassa Suomalainen Toivo Kaario oli uranuurtaja liki maan pintaa liikkuvien ilma-alusten kehittäjänä. Kaario nimesi ideansa patosiiveksi ja sai sille patentin vielä 1930-luvulla. Kaario sai idean ilmavirtauksen hyödyntämisestä jalaksilla liikkuvan kulkuneuvon kuorman keventämisessä ja liukuvastuksen pienentämisessä matkustaessaan moottorireellä vuonna 1932. Vuosikymmenten haave kariutui pahaan onnettomuuteen 60 vuotta sitten. Kun nopeus kasvaa riittävän suureksi, siiven nostovoima kantaa koko ajoneuvon painon. Toivo Kaario kokeilemassa kellosiipeään. 50-luvulla Kaario sai työnantajansa kiinnostumaan leijumaan ja liitämään kykenevän pintaliitäjän kehittämisestä
Kun Tšekkoslovakia vuonna 1948 liittyi itäblokkiin, myös Svobodan tehdas kansallistettiin. Se oli periaatteessa kymmenhevosvoimaisen traktorin paranneltu versio. Niin tai näin, tuohon aikaan traktoria sai ajaa ilman ajolupia tai veroja, joten helppokäyttöinen ja vähäkulutuksinen traktori kelpasi tieajoihinkin. Kumirenkainen traktori oli edistyksellinen: neliakseliseen sai lisävarusteena jo tasauspyörästön lukonkin. Yhä kiistellään siitä, oliko moottori Svobodan omaa suunnittelua vai Deutzilta lisensoitu tai mukailtu. Vaihteita oli aiempien traktoreiden kahden sijasta kolme eteen ja yksi taakse. Svobodan suosituin malli oli vuonna 1939 esitelty DK 12. Vuoden 1936 DK12 löytyy Pauenhofin traktorimuseosta Saksasta. Vuonna 1926 perustettiin yritys Svoboda Motor, jonka tuotteita olivat edelleen moottorit ja maatalouden koneet ja työvälineet. Vuonna 1949 kommunistijohto päätti lopettaa tehtaan toiminnan ja Svoboda-traktorien valmistuksen. Svobodatraktorit Zetorin kotonurkilta on ponnistanut muitakin traktoreita. Vuonna 1912 Svoboda alkoi sitten valmistaa omaan piikkiin maatalouskaluja. Sodan jälkeen Svoboda teki vielä yhden uuden traktorimallin. Ennen oman konepajan perustamista tšekkiläinen Václav Svoboda oli nimittäin työskennellyt Lauren & Klementillä. Yksi niistä on synnyinsijoillaan kovaa kulttimainetta nauttiva Svoboda. 30-luvun lopulla Saksassa ja sen miehittämissä maissa alettiin rationalisoida ajoneuvotuotantoa. Svoboda valmisti myös amerikkalaislisenssien turvin moottoreita eri kumppanien kanssa. Sen jälkeen koitti jälleen lyhyt tuotantorationalisoinnin aika, jolloin valmistettuihin Svoboda-traktoreihin sopivat muun muassa tietyt Zetorien ja Škodien osat. Traktorin erikoisuus oli tietysti yksisylinterinen nelitahtinen dieselmoottori. Ku va : A uli s La ss ila Ku va : A uli s La ss ila 7/2021 11. Svoboda oli 30-luvun puolivälissä edistyksellinen traktori, joka kelpasi tieliikenteeseenkin. Svobodaa ei kuitenkaan ole unohdettu. Se oli aluksi kolmiakselinen, joko viisitai seitsemänhevosvoimainen, mutta vielä samana vuonna siitä tehtiin neliakselinen kymmenen hevosvoiman versio. Vuonna 1934 esiteltiin Svoboda Diesel-Kar -traktori. 25G taas oli Deutzin häkäkaasumoottorilla varustettu traktori, joka jäi harvinaiseksi. Viimeinen Svoboda-malli DK15 jäi lyhytikäiseksi, kun Zetorista tehtiin 40-luvun lopulla Tšekkoslovakian ainoa traktori. Myös tämä vuonna 1947 tehty traktori on Pauenhofin museossa. Kuten aiemmissakin malleissa, voima välitettiin moottorilta vaihdelaatikolle kiilahihnoilla. Ne saatiin kiristettyä siirtämällä moottoria runkoa pitkin. Niinpä Svobodakin joutui valmistamaan kahta traktorimallia, joita muutkin kolmannen valtakunnan tehtaat tekivät. Tšekissä toimii Svoboda-kerho, ja useita traktoreita on kunnostettu ja museoitu. S vobodan juuret kietoutuvat Škodan sukujuuriin. DK 15 oli teknisesti edeltäjiensä kaltainen, mutta eräs uutuuksista oli jousitettu etuakseli. Ainoaksi kansalliseksi traktoriksi valittiin Zetor. D 22 oli Deutzin kaksisylinterisellä dieselillä varustettu traktori, jonka tekemistä Svoboda jatkoi omalla moottorillaan sodan jälkeenkin
Kun siitä ilmoitettiin viranomaisille, eivät nämä suuria toiveita löytymisestä antaneet. Menettelytapa vain osoittautui vääräksi. Suoviljelykset pehmenivät, ja Zetoria piti kaivaa suosta. Kun apuja ei ollut saatavissa, muutama kerta sitä lajia riitti. Teksti ja kuvat: Aimo Tenni Hovi takana ja lantalan seinä edessä. Kesällä huomattiin traktorin kadonneen. Martti lähtee ja sitten Zetor Martti alkoi rakentaa elämäänsä Karhilantaipaleen kylään. Zetor 25 A Ulkomuodosta ei uskoisi, kuinka vähän käytetty tämä Zetor on ja kuinka paljon sitä on haluttu. Eloa ja eloja saaressa Traktorin saareen tuonti ratkaistiin seuraavasti: Kaksi uitoissa käytettävää raskastekoista keluuvenettä liitettiin rinnakkain yhteen. Traktori jouti paikallismoottoriksi. Niiden päälle poikittain laitettiin tukevat kärräyslankut. Laiturin korkeuskin oli sopiva, ja kun sitäkin lankuilla vahvistettiin, oli traktori valmis saareen ajettavaksi. Kevättalvella 2009 joku siirsi Zetorin omin lupineen 20 kilometriä Outokummun suuntaan. Joskus akussa ei riittänyt virta käynnistykseen mutta sillä saattoi vielä hehkuttaa, ja kesäaikaan riitti, kun hehkutuksen jälkeen pyöräytti moottorin vauhtipyörästä käyntiin. Käyntituntien kertyminen jäi vähäiseksi, sillä moottori on elinaikanaan syönyt kaikkiaan vajaan 200 litran tynnyrillisen dieselöljyä. Saaressa ei ollut sähköjä eikä siten latausmahdollisuuttakaan. Tuo kuulakuumennuksella käynnistettävä moottori oli alkanut temppuilla, ja puimakone sekä mylly tarvitsivat konevoimaa. Räsäsen perheen traktorihankintaan vaikutti ratkaisevasti vanha maamoottori. Traktori jäi saareen eikä enää ottanut osaa muun maailman kiireisiin. Vaikka lankkujen päät silloin tällöin hipoivat vettä, saareen päästiin onnekkaasti. Zetorin nykyinen omistaja, silloin 14-vuotias Martti Räsänen, oli innolla kannattamassa auran, hankmon ja niittokoneen ostoa. Heinähommat alkoivatkin sujua mukavasti, mutta keväisin ja syksyisin kohdattiin pelloilla suuria vaikeuksia. Hänestä tuli taksikuski. Sanomalehden ilmestymispäivän aamuna poliisilaitos sai traktorin löytöön johtavan puhelun. Näitä löytyi helposti, sillä tuolloin halkolotjia kuormattiin kottikärryjen kanssa. Sitten siitä kiinnostuttiin. Jäljetkin olivat häipyneet keväällä jäiden mukana. Kovia Kovia kokenut kokenut V uonna 1957 Heinäveden Juojärvelle Luutsalon saareen hommattiin Zetor 25 A -traktori. Ei muuta kuin traktorin matkassa saarelta raastupaan. Martin isästä jätti aika jo 64-vuotiaana. Sinnikäs Räsänen kuitenkin vaati poliisia ilmoittamaan tapauksesta lehdessä. 12 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Zetor oli hyvä käynnistymään. Zetor ajettiin lankuille, eikä varalaitaa jäänyt kuin pikkusormen pituuden verran
Käräjätuvasta kuului kummia Myöhemmin asiaa puitiin vielä oikeudessa. Aiemmin Räsänen suunnitteli alkavansa entisöimään niin Zetoria kuin Fordson Majoriaankin. Käräjäoikeus katsoi Martin hylänneen traktorinsa yli 20 vuotta sitten, eikä sen poisvientiä näin ollen arvioitu lain vastaiseksi. Mutta kun ajaa taksia 75-vuotiaaksi, tukka saavuttaa lopullisen värinsä, niin entisöintiajatukset jäävät vähemmälle. Joten jos kellä aikaa ja kiinnostusta on, Martti Räsäselle voi soittaa numeroon 0400 372 386. Zetor on hieman karun näköinen. Vastoin traktorin omistajan luuloa oikeudenkäynti ei ollutkaan läpihuutojuttu. Erikoinen käänne oikeudenkäynnissä oli ollut se, kuinka vastapuoli vaati Räsäseltä korvausta suorittamastaan rengastyöstä. Tänään tuo Zetor 25 A on aika raisun näköinen. ”Koska Räsänen omistaa edellä mainitun maa-alueen, hän ei voi lain mukaan hylätä omalle maalleen tavaraa. Asian käsittely kääntyi oitis Räsäsen hyväksi. Räsänen oli tyytymätön käräjäoikeuden päätökseen ja vei jutun hovioikeuteen. Tämä sentään kaatui kysymykseen, oliko Räsänen tilannut heiltä renkaanvaihdon. Martti Räsänen ja Fordson uusinen syöttöpumppuineen. Räsänen kertoo, että Zetor kuljetettiin saaresta ilmeisesti jonkinlaisella telalavetilla, jolloin se on putoillut kyydistä ja kolhiintunut. Kova kohtelu näkyy. 7/2021 13. Zetorilla hoviin Vuosi vaihtui ja tammikuun kolmaskymmenes oltiin Kuopion hovioikeudessa. ”En ole tilannut renkaanvaihtoa enkä varastamista”, oli Räsänen todennut. Nyt olikin jo toiset sävelet. Siitä oli viety jo aiemmin lamput, laturi ja muuta irrotettavaa. Vieraalla maalla asia voisi olla oikeansuuntainen”, tuumasi asianajaja. Zetorin viennistä ei siis koitunut rangaistusta
Matkalle mahtuu heinätyötä, tulipaloa ja kilvanajoa. Rivistön jokainen malli on nyt pikaesittelyssä. Isä ja pojat ovat keränneet jo kahdeksan kunnostettua 60-luvun Deutzia. 14. REKISTEN DEUTZIT DEUTZ DJA 05-SARJAA Rekisen tilalla Tyrnävällä on ollut Deutz-traktoreita yli 60 vuotta
”Seipäät olivat suorassa rivissä ja pellot avo-ojassa. Tyrnävä P ohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Tyrnävä tunnetaan perunapitäjänä. Arvo Rekinen kertoo talon konehistoriasta: ”Ensimmäinen traktori hommattiin vuonna 55, kun minun isäni ja naapurin isäntä ostivat uuden K-Zetorin porukassa. Aivan lähellä on Arvon syntymäkoti, jossa hän kertoo paitsi panneensa poikansa alulle myös kasvattaneensa heidät. Sinne on kasvanut siistiin riviin kahdeksan kaunista 60-luvun Deutz-traktoria, ja yhdeksännestäkin on jo naatti näkyvissä. Mukulakasvien kuningas saapui Suomeen 1700-luvulla saksalaisten peltiseppien mukana. Sitten kun käskin lähteä liikkeelle, Hannu veti käsikaasun takaisin ja nosti starttinapista, ja traktori lähti taas mennä jolkottamaan”, Arvo kertoo. Miten homma pääsi näihin mittoihin. Meni vielä vuosia ennen kuin Hannu ylettyi painamaan kytkintä. Vuodesta 1960 meillä on ollut työhommissa olevat Deutzit.” Pojat pudotettiin Deutzin taikajuomapataan koko lailla suoraan kapaloista. Näin käy ainakin, jos matka vie Jokisillan kylään Rekisen suvun maille. ”Heinänläjäämisessä isä nosti minut rattiin. Teksti ja kuvat: Mika Rassi 15. Vuonna 1964 minä vaihdoin sen ensimmäiseen kolmisylinteriseen. Isä oli kärryssä kuorman päällä, minä nakkelin hangolla seipäältä. Kun käskin pysähtyä, Hannu pukkasi käsikaasun kiinni ja Deutz sammui. Isän oppi on mennyt perille miltei kaikille lapsille, sillä Deutz-rivissä on kahden muunkin veljen traktoreita. Nostin sen Deutzin istuimelle ja sanoin, että pidä suorassa tämä traktori ja panin pienimmällä vaihteella menemään. Hannu oli kaksivuotias. Yli 50 vuotta on ajettu traktoreilla.” Arvo muistelee samaa tilannetta. Miehet ovat kaikki olleet tai ovat edelleen viljelijöitä, milloin päätoimisesti, milloin vähemmän. Vuodesta 1960 Tyrnävällä tavataan vanha isäntä Arvo Rekinen ja hänen kuudesta pojastaan Hannu ja Heikki Rekinen. Sen jälkeen kumpikin isäntä osti kaksipyttyisen Deutzin mallia 25, jossa oli jousilla etuakseli. Viisi vuotta se oli kahden talon yhteisenä traktorina. ”Olen ollut kaksivuotias, kun ensi kerran ajoin sillä palaneella Deutzilla”, Hannu sanoo. Sitten 1968 ostin uuden kolmisylinterisen Deutzin. Vaan Tyrnävälläpä voi nähdä runsain mitoin Saksan seppien muitakin aikaansaannoksia
Syynä oli tämän kokoluokan traktorin kysynnän hiipuminen. Tuli syttyy Varsinainen keräilyvimma alkoi onnettomuudesta. Rekisten pikku-Deutz on hankittu Saksasta. ”Kun tietyn rajan yli mennään, silloin voi antaa mennäkin yli.” Nykyään Rekisillä on 50–60-luvun pyöreällä peltimallilla tehtyjä Deutzeja kaikkia moottorikokoja, joitain kaksoiskappaleitakin. Pienten loppu D eutzin viimeinen yksisylinterisellä moottorilla varustettu traktori oli vuonna 1959 esitellyn D-sarjan pienin D 15. Kaikkia Dja 05-sarjan Deutzeja siis ei Rekisillä ole – vielä. Mutta pahalta näyttää. 68-mallin Deutz paloi reilut kymmenen vuotta myöhemmin. Merkittävin ero oli se, että oman tehtaan 6+3-vaihteisto oli vaihtunut ZF A 4 -vaihteistoon, jossa oli pykäliä 6+2. Myyjä sanoi, että et varmasti raaski panna. Muitakin traktorimalleja on kuitenkin näistä sarjoista olemassa. Se oli hyvin samanlainen kuin edeltäjämallin F1L712 viimeiset versiot. Ehdotin, että myyjä ajaa sen junanvaunuun ja lähettää Liminkaan – jos traktori ei ole mieluinen, panen sen lähettäjän laskuun takaisin. ”Sanoin, että en viitsi sinne asti lähteä katsomaan. ”Se on sitten valtautunut käsistä se homma”, Hannu toteaa. ”Pukkien päällä odottaa maalaajan inspiraatiota 3005, joka tuli Hollannista toissa äitienpäivänä. Konesuojan mukana paloi vuonna 1968 uutena ostettu Deutz. 16 REKISTEN DEUTZIT. DEUTZ D 15 MOOTTORI Deutz F1L712, yksisylinterinen ilmajäähdytteinen dieselmoottori, iskutilavuus 850 cm³, teho 14 hevosvoimaa 2400 kierroksella minuutissa VAIHTEET ZF A 4 6+2 JARRUT rumpujarrut RENKAAT edessä 4,00-16, takana 8-24 MITTOJA pituus 2?645 mm, leveys 1?545 mm, korkeus 1?500 mm, akseliväli 1?690 mm, omapaino 920 kg Deutz on kironnut Rekiset kohta neljänteen polveen. Päätin, että tilalle pitää saada uusi, vaikka meillä silloin jo oli Majoreita.” Lehti-ilmoituksen perusteella Arvo soitti Hämeenlinnaan. Se on aika harvinainen Suomessa”, Heikki kertoo. Vasemmalta Arvo, Hannu, Heikki Rekinen ja Heikin lapset Maija, Paavo ja Mauno. Mukana tuli koneeseen kuuluva niittokone. D 15:ttä tehtiin vuoteen 1964 asti. Rekisellä traktorista purettiin hytti päältä pois ja rakennettiin nokalle laatikko ja myöhemmin maalattiinkin. ”Vuonna 1982 oli tulipalo. En raaskinut”, Arvo muistelee
”Nostolaitteen pumppu on riippumaton kaikesta, eli se pelaa koko ajan kun traktori käy”, Hannu sanoo. Rekisillä ei ole jäähdytysongelmia ollut. Traktorissa on erikoisuutena kaksi istuinta matkustajille. Kun Torniossa konenäyttelyssä sellaista käytettiin, oli mahtavat sävelet.” Ja nyt me nautimmekin Rekisten konserton kahdeksalle puhaltimelle. Afrikan kaivoksillakin käytetään pumpuissa ja kompressoreissa Deutzin ilmajäähdytteistä konetta, koska kuuma ilma jäähdyttää mutta kiehuva vesi ei.” Samalla Hannu alkaa haaveilla ison soittimen nuoteista. Saksalaistyylinen etupään jousitus oli eduksi myös nuoruuden kilvanajossa. Kevyet kolmoset V uonna 1962 Deutz lykkäsi markkinoille kevennetyn version kolmisylinterisestä traktorista. Mallinimet antoivat osviittaa tehoerosta. Tyrnävän Deutz-klaanilla on kolmisylinterisiä traktoreita eniten. Isompi kakkonen D eutzin D-sarjassa oli parikin kaksisylinteristä mallia, D 25 ja D 30. Molemmissa oli myös sama moottori, mutta D 30:een oli löydetty muutama sata kierrosta ja sen myötä jokunen hevonen lisää. Meillä oli serkuksia, ja Deutzilla saatiin aina parhaat ajat, kun ajettiin kuja päästä päähän. Suosittua traktoria tehtiin yli 23 000 kappaletta, mikä Saksan ylikuumentuneilla traktorimarkkinoilla oli mahtava määrä. Peltotie kulki keskellä peltoa. Kummassakin mallissa oli Deutzin oma vaihteisto. Oikeanpuoleinen traktori taas on alkujaan tyrnäväläinen, mutta Rekisille se tuli Hailuodosta. Sen terässä on mukavasti mittaa, ja niinpä sillä edelleen siistitään ojanvieriä. ”Deutzin V12:ssa on hienot saundit. Rekisten kaksimukisessa on siinäkin traktorin oma niittokone. ”Näistä ei tule tietokoneisiin vikakoodeja. DEUTZ D 40 L MOOTTORI F3L712, kolmisylinterinen ilmajäähdytteinen dieselmoottori, iskutilavuus 2,6 litraa, teho 35 hevosvoimaa 2?150 kierroksella minuutissa VAIHTEET Deutz T35 8+2 JARRUT rumpujarrut RENKAAT edessä 5,50-16, takana 12,4-28 MITTOJA pituus 3?210 mm, leveys 1?560 mm, korkeus 1?600 mm, akseliväli 1?950 mm, omapaino 1?450 kg 7/2021 17. DEUTZ D 30 S MOOTTORI F2L712, kaksisylinterinen ilmajäähdytteinen dieselmoottori, iskutilavuus 1,7 litraa, teho 28 hevosvoimaa 2?300 kierroksella minuutissa VAIHTEET Deutz T25 8+2 JARRUT rumpujarrut RENKAAT edessä 5,00-16, takana 10-28 MITTOJA pituus 3?040 mm, leveys 1?600 mm, korkeus 1?590 mm, akseliväli 1?900 mm, omapaino 1?280 kg Tuulta liekkeihin Rekiset kehuvat Deutzien aikalaisiin verrattuna traktorien korkeatasoista ja kestävää tekniikkaa. ”Meillä oli kaksi Majoria ja Deutz. Majori lähti hyppimään, mutta Deutzilla pystyi ajamaan kovempaa jousien takia”, Hannu ja Heikki muistelevat. Mallimerkinnän L viitannee sekin saksan sanaan leicht eli kevyt. D 30 S:ssä oli kaksoiskytkin, ja lisäksi näihin traktoreihin oli saatavana ajovoimanotto. Silti Deutzit ovat miellyttävän yksinkertaisia. ”Samanlaisella puhaltimella on jäähdytetty vielä V6, V8 ja V12. D 40 L painoi muutaman sata kiloa vähemmän kuin D 40, ja sitä mainostettiinkin erityisen hyvällä teho-painosuhteella. Hannu ei usko sellaisia ilmaantuvankaan. Kuvan vasemmanpuoleiseen traktoriin on tehty suurin koneremontti, sillä keskimmäinen pytty oli jäätynyt ja jumiutunut. Lisäksi talossa on ollut kolmipyttyinen Deutz jo vuodesta 1964 asti. Näitä D 40 L -mallejakin löytyy kaksi. Vakiona sekä yksiettä kaksisylinteriset Deutzit kulkivat enintään noin 20 kilometriä tunnissa. Mukavuuksiakin löytyy. Vika on melkein aina istuimen ja ratin välissä.” Deutzin ilmajäähdytteiset moottorit ovat paitsi helppoja huoltaa myös varmatoimisia
Suurimmat erot 5505:n ja 6005:n välillä ovat vaihteistossa ja moottorissa. 40-mallit korvannut 4005 oli hieman edeltäjiään nopeampi – se kulki 25 kilometriä tunnissa. Muutokset olivat pieniä, sillä jo viimeisissä D-sarjan traktoreissa oli ollut uusia FL812-moottoreita. ”Ruumenia oli tuulitunnelissa”, Hannu ja Heikki naureskelevat. Lisäksi 6005 oli tarjolla myös nelivetona ZF:n akselilla. Kammioton nelonen N elisylinterisistä Deutz-malleista D 6005 oli lyhytikäisin, sillä sitä tehtiin vain vuonna 1967. Kun pojat sen ostivat, siinä oli punainen moottori. Ensin mainitussa oli ZF:n 8+4-laatikko, uudessa mallissa taas Deutzin oma uusi vaihteisto, jossa oli 9+3 vaihdetta. Näistä kahdesta etulaatikolla varustettu traktori on ollut talossa 80-luvun alkupuolelta, kun se ostettiin korvaamaan tulipalossa tuhoutunutta vastaavaa traktoria. Saksalaisten suomen taito tuntui uuden mallisarjan myötä huononevan. DEUTZ D 4005 MOOTTORI F3L812S, kolmisylinterinen ilmajäähdytteinen dieselmoottori, iskutilavuus 2,6 litraa, teho 35 hevosvoimaa 2?150 kierroksella minuutissa VAIHTEET Deutz TW35.1 8+2 JARRUT rumpujarrut RENKAAT edessä 5,50-16, takana 12,4-28 MITTOJA pituus 3?430 mm, leveys 1?520 mm, korkeus 1?600 mm, akseliväli 1?995 mm, omapaino 1?780 kg 18 REKISTEN DEUTZIT. Näitä suomalaisia tekstejä ei enää saa mistään, mutta onneksi Rekisten traktoreissa niitä on säilynyt. DEUTZ D 6005 MOOTTORI F4L812D, nelisylinterinen ilmajäähdytteinen dieselmoottori, iskutilavuus 3,4 litraa, teho 58 hevosvoimaa 2?300 kierroksella minuutissa VAIHTEET Deutz TW55 9+3 JARRUT rumpujarrut RENKAAT edessä 6,00-19, takana 16,9-30 MITTOJA pituus 3?670 mm, leveys 1?890 mm, korkeus 1?980 mm, akseliväli 2?150 mm, omapaino 2?565 kg Palaneen tilalle V uonna 1965 D-sarja korvattiin 05-sarjalla. Sillä ei ole paljon ajettu, eihän puimuriin juuri tunteja tule”, Arvo sanoo. D-malleissa luki konepeitossa ”ilmajäähdytetty” mutta 05-sarjassa ”ilmajäähdytetti”. Rekisillä on 05-sarjan kolmisylinterisiä 4005-mallejakin kaksin kappalein. Vanhan mallin moottori oli vielä ollut kammiokone, mutta uutuudessa oli suorasuihkutteinen moottori. Deutzin oma vaihteistokin oli saanut uudistetun nimen TW 35.1, vaikka perusratkaisu oli siinäkin entinen. Pienempi neljän sylinterin malli, 45-hevosvoimainen D 5005 säilyi tuotannossa, mutta D 5505 putosi D 6005:n tieltä pois. ”Tähän traktoriin oli pantu Fahrin leikkuupuimurista nelipyttyinen moottori
7/2021 19. Numerot vaihtuivat nopeasti. Jo seuraavana vuonna mallisarja uudistettiin ja isoimmasta traktorista tuli D 8005. Tekniset muutokset olivat vähäisiä kuten muissakin malleissa. Pienemmissä Deutzeissa konepeitto taittuu saranoilla ylös, ja moottoriin pääsee helposti käsiksi. Kantikkaammassa 06-sarjassa ensimmäinen kuutonen oli 9006, johon sai jo synkronoituja vaihteita ja muita uusia herkkuja. Rekiset odottivat kuutostaan kärsivällisinä, kunnes vanha omistaja malttoi siitä hellittää. ”Se on aika työläs huollettava”, Hannu Rekinen toteaa. Seuraavan sarjan kulmikasta kuutosmallia 8006 näkee jo enemmän.” DEUTZ D 8005 MOOTTORI F6L812S, kuusisylinterinen ilmajäähdytteinen dieselmoottori, iskutilavuus 5,1 litraa, teho 80 hevosvoimaa 2?300 kierroksella minuutissa VAIHTEET ZF A 230 8+4 JARRUT rumpujarrut RENKAAT edessä 7,50-18, takana 18,4-30 MITTOJA pituus 4?090 mm, leveys 1?970 mm, korkeus 1?788 mm, akseliväli 2?450 mm, omapaino 3?720 kg ”Tankin joutuu purkamaan pois, jos haluaa säätää venttiilit.” Deutzin hihnakäyttöinen puhallin jäähdyttäisi isommankin myllyn. ”Tankin joutuu purkamaan pois, jos haluaa säätää venttiilit.” Työläs tai ei, traktori on melko harvinainen. Kölnin suurin E nsimmäinen Kölnissä valmistettu Deutzin kuusisylinterinen traktori oli ollut vuonna 1964 tehty D 80. Traktori matkasi Tyrnävälle Mäntsälästä asti. ”Ei näitä paljon Suomessa ole. Kuutosessa pelti on ruuveilla kiinni, ja lisäksi moottorin päällä on 80 litran polttoainetankki. Vuotta myöhemmin koko mallisarja uudistettiin taas. Tästä mallista Deutz teki ensimmäisen sarjavalmisteisen nelivetoversion vuonna 1966. Kerran Alavudella oli nelivetoinen versio myynnissä, mutta en tiedä, mihin se päätyi. 8005:n tilalle tuli suorasuihkutteisella kuutosmoottorilla varustettu 9005 jo vuonna 1967. Tätä mallia tehtiinkin vain alle 3?000 kappaletta
Tampere SOMERON VENTTU VOLVO B22 1937 Someron Linjan vanha linja-auto rakennettiin huonokuntoisesta aihiosta kokonaan uudestaan 1970-luvulla. Muistelemme eteläisen Suomen suuren linja-autoyhtiön tarinaa ja ihailemme työkuvia Volvon jälleenrakennuksesta. Museoikäinen entisöinti on tehty huolella, sillä auto on yhä huippukunnossa. 20