Pituus (ilman terää): 240mm. Nostokyky: 2500kg. Sähköliitäntä: 230V. Maks. Käyttöpaine: 6,3bar. Toimituksessa 2kpl 250x20x20mm kiillotuslaikkaa ja apukarat pienempi reikäisten laikkojen kiinnittämiseen. Paino: 14,5kg. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi Kiillotuskone 750W Ammattitason penkkimallinen kiillotuskone. hitsauspaksuus: 1,5mm+1,5mm Leukojen syvyys: 140mm Koko: 480x100x200mm. Suurin vääntömomentti: 610Nm. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Kiristettävä kara 6mm:n akselille. 2950€ tuotenro 498004 Siirrettävä yksipilarinostin 2500kg Erittäin laadukas siirrettävä hydraulinen yksipilarinostin manuaalisilla lukituksilla. 599€ tuotenro 511083 79€ tuotenro 510970 Mutterinväännin 1/2” Komposiittirunkoinen paineilmatoiminen mutterinväännin 1/2” hylsyille. Mitat: 1740x1212x2510mm. Kolme momentinsäätöä eteen ja taaksepäin. Paino: 650g. Ilmankulutus: 170l/min. Sähköliitäntä: 1-vaihe 230V 16A. (tuumamitat) Työkaluvaunu 143-osaisella tuumamittaisella työkalulajitelmalla. Pyörintänopeus: 9000rpm. Paineilmasaha Laadukas paineilmasaha kestävällä rungolla. Tehokas 750W:n induktiomoottori. Kutistus/ venytyskone TWIN Toinen kone kutistusta ja toinen venytystä varten kitoja ei siis tarvitse vaihtaa työn aikana. U U TU U S! U U TU U S! U U TU U S! 99€ tuotenro 510994 Nauhahiomakone 20x520mm Paineilmatoiminen nauhahiomakone vaativaankin käyttöön. Säädettävä nopeus, enintään 20000rpm. Nostokorkeus: 1,8m. Työsyvyys: 25mm 420€ tuotenro 497361 39€ tuotenro 510976 249€ tuotenro 511962 Kaikki hinnat sis. Pituus: 360mm Paino: 1153g Hiomanauhan koko: 20x520mm Pyörintänopeus: 16000rpm Ilmankulutus: 113l/min Työpaine: 6,3bar Paineilmaliitäntä: 1/4” Sopiva letkun koko: 3,8” 259€ tuotenro 513137 Pistehitsauspihdit 230V Käsikäyttöinen/kannettava pistehitsauslaite. Työkaluvaunu 143-os. U U TU U S! U U TU U S! U U TU U S! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 7/2020 • Hinta 9,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT SÄKYLÄN VETOKON E TRAKTORIVELJEKSET Eemeli ja Ville Jokelan saksalaistraktorit TUTTU TYÖKONE Pulkkisen Eeron Ford 6600 PUIMUREISTA TEHTY Edvin Rajalan omatekoinen traktori 74 50 00 -2 00 7 • PA L VK O 20 20 -5 6 41 48 87 45 00 03 20 00 7 Viipale mediat 81 7 / 2 2 • La u ri S a rv o n a u to tr a k to ri • Fo rd so n D e x ta • Fo rd 6 6 • E M R -tr a k to ri • M o n i-S is u -p a lo a u to. Paineilmaliitäntä: 1/4”. Nosto-/laskuaika: 35/30sek. Autotallin sisustus (harmaa/musta) Toimitussisältö: 1kpl työkalukaappi / korkea, 3kpl yläkaapit kaasujousitetut luukut, 3kp alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x siirrettävä työkaluvaunu) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm 1kpl työkalutaulut Työtason korkeus: 946 mm Kokonaismitat: 2955x2000x460mm 1599€ tuotenro 513523 49€ tuotenro 510967 Karalaikkahiomakone 1/4” Kulmahiomakone / karalaikkahiomakone iskunkestävällä rungolla
Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.?. supermarket.fi Erikoisnumero vanhojen mopojen ystäville ILMESTYY JOULUKUUSSA Varmista, että saat omasi Ennakkotilaa! Jokaisella autolla on tarina
Vanhat Koneet -lehden alusta asti olemme tehneet juttusarjaa nimeltä Seppiä ja mestareita. Pirkka-Hämeen jätkäyhdistys on pitänyt yllä vanhaa savottaja tukkilaisperinnettä jo vuosien ajan. Oman työn juurista kasvetaan edelleen, mutta nyt ei tarvitse tuottaa rajuilla panoksilla kasvukaudessa isoa tähkää – riittää, kun monenkin vuoden hitaalla askartelulla syntyy kaunis kukkanen. Pieni harvennus tulee tehtyä hissukseen metsurintyönä, ja polttopuuhommissa käsisaha ja kirves toimivat luonnikkaammin kuin sähkökoneet. Mentiin kylään kerholle, joka pelasti palasen paikallishistoriaa ja kunnosti pahasti hapantuneen autotraktorin. Kai lihasmuisti on paras muisti koneharrastajallakin. 7/2020 3 Pääkirjoitus Ku va : El in ke in oe lä m än ke sk us ar ki st o / Ke sk o O y. Syy tuskin on vaatekaapissa. Se pätee muuhunkin kuin koneisiin. SAMOISSA HAALAREISSA K oneja urakkaihmisellä tahtoo olla samat haalarit päällä aina. Nuo perinteet ovat uhanalaisia jos mitkä: pirkkahämäläistenkin joukosta on lähtenyt jäseniä saappaat jalassa suureen ikuisuuden uittoon. Aika moni konehommista eläköitynyt jää tavalla tai toisella entiselle uralle. Sittenkin mestarispalstalla mentiin tällä kertaa työ edellä. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Ruumiilliseen työhön tottunut sukupolvi ei osaa jättää rehkimistä ja rasitusta sikseen. Työelämän loputtuakaan ei työhaalareita riisuta. Entisajan työtavoista on tullut tämän päivän harrastuksia. Työtä ja harrastusta sekoittavalla kentällä sattuu usein niin, että osaajista on runsauden pulaa. Se kyllä jäi mieleen, kun tehostamaton äestystraktori löi ratilla peukaloille kyntöpellolla. Löytyi vanha koneyrittäjä, joka purki puimureita osiin ja rakensi siitä kasasta traktorin. Vanhan ajan vaativat ja raskaat koneet tuntuvat nykyajan nippelinappeleihin verrattuna aika maukkailta. Lihasvoiman valta-aika jatkui pitkään koneellistumisen alettuakin. Hankalimmat lapset ovat rakkaimpia, eikä niistä malta päästää irti. Vanhakin tekniikka tuntuu heidän parissaan nuorelta, sillä porukan osaaminen yltää moottorikoneajan taakse pokasahojen maailmaan. Ruumiilliseen työhön tottunut sukupolvi ei oikein osaa jättää rehkimistä ja rasitusta sikseen. Tavallista on, että ruvetaan kunnostamaan tai keräämään oman lapsuuden tai työuran alkupuolen vehkeitä. Pikemminkin asia on niin, että työ ja harrastus menevät sekaisin. Niin kävi tässäkin numerossa. Tavattiin nuoret traktoriharrastajat, jotka tekevät raatoihin puuttuvat palaset kotiverstaassa, ja valmis kone on kuin tehtaasta tullut. Yhytettiinpä myös vanha kyntömestari ja metsäkonetekniikan tienraivaaja. Niin kauan kierretään kuin kynnelle kyetään, jätkäilijät sanovat. Siinä esitellään erikoisalojen taitajia, tietyn merkin harrastajia tai muulla leimallisella tavalla kiinnostavia tekijöitä
Kohta kuusikymmenvuotias pieni traktori on säästynyt raskaimmilta töiltä. 26 EMR-traktori Edvin Rajala teki puimurin ja traktorin purkuosista uuden koneen. 32 Sisu SB 127A Moni-Sisu-alustalle tehtyjä paloautoja on sinnitellyt tähän päivään asti vain muutama kappale. ARTIKKELIT 38 Alustasta aloittaen Moni-Sisu oli Suomen Autoteollisuuden rohkea ajatus modulaarisesta alustasarjasta, jonka päälle voisi rakentaa hyvin monenlaisiin käyttötarkoituksiin sopivaa autokalustoa. Veto on tismalleen kuin vanhassa Sammossa. KONEET 12 Lauri Sarvon autotraktori Sepän taidonnäyte kärsi vuosikymmenet taivasalla, kunnes viisihenkinen kunnostajaporukka teki siitä jälleen soivan pelin. 62 18 12 26 KANNESSA 62 Veteraanitraktoreiden kyntöpäivä, Nurmijärvi Arto Jussila ja Reijo Elg panivat pystyyn vapaamuotoisen kyntötapahtuman. 22 Ford 6600 Eero Pulkkinen myi neliveto-Fordinsa pois ja osti sen epähuomiossa takaisin. Intoa ja kyntäjiä piisasi niin, että pelto loppui kesken. 18 Fordson Dexta Kyntömestari Reijo Elgin kotitilalla on ollut Dexta uudesta asti. 4 Tässä numerossa. 48 Suurpetojen sukua Fiat-kuorma-autot olivat suomalaisessakin katukuvassa normaali näky 1970–1980-luvuilla. 58 Itä-Saksan metsätyökoneet Karsintakone EA-20 oli yksi vastaus DDR:n tiheiden ja ohuiden mäntymetsien huutoon
Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Tutustuimme yrityksen perustajan Lauri Ketosen metsäkonejuuriin. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. TILAAJAPALVELU Puh. 76 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia nosturiautosta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila, Thomas Backman POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 72 Sahra katosi perunamailta, kun nostokoneet rymistivät mukuloiden kimppuun. 38 7/2020 66. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Olli J. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia ja erikoisuuksia vanhojen koneiden maailmasta. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 60 Armeijan harmaat Valtion Pukutehtaan toimintaa kesällä 1941. 72 Potut korjuun koneellisesti Perunan nostokoneita alkoi ilmestyä Suomeen toissa vuosisadan vaihteessa. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 44 Seppiä ja mestareita Pirkka-Hämeen jätkäperinneyhdistys levittää savottojen ja uittojen ilosanomaa. Huonokuntoisetkin traktorit kursitaan omassa pajassa kuntoon. Perinteinen heittopyörä kelpasi ja kelpaa yhä monelle potaattimaalle. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 66 Saksalainen kasvatus Jokelan traktoriveljekset ovat saaneet verenperintönä taipumuksen saksalaisiin koneisiin. 54 54 Vakaasti teloillaan: Lauri Ketonen Kone-Ketonen alkoi 80-luvun alussa valmistaa telasyötöllä varustettuja harvesteripäitä
Puitu vilja voitiin nykytyyliin kipata suppiloon. Niissä Anor oli sijoitettu kokonaan sisätiloihin. Niinpä Anorissa voitiin kuivata vaikka kuuden tilan viljoja samaan aikaan. Kuivausilman lämpötilaa hallittiin sekä puhaltamalla ilmaa kamiinan ohi kuivuriin että säätämällä kamiinan vetoa. L apinjärveläinen Björkellin konepaja valmisti 1950-luvulla Anor-merkkistä eräkuivuria. Eräs 50-luvun suomalaisista kuivureista oli Anor. Rummussa oli sisäkkäin kaksi verkkolieriöitä, ja vilja tuli niiden väliin. Ilma painettiin kamiinan läpi kuivuriin sähkömoottorilla toimivalla puhaltimella. Kuivuri pyörivällä rummulla Viljankuivaamot ovat taas puhisseet peltojen liepeillä pitkin syksyä. Vakola testasi Anoria vuonna 1953, ja totesi sen kohtalaisen sopivaksi Suomen olosuhteisiin. Kuivaustila oli osastoitu niin, että Anor kelpasi monen tilan viljojen samanaikaiseen kuivaukseen. Vilja voitiin pitää kuivauksen aikana liikkeellä lisävarusteena saatavilla olleella moottorilla, joka pyöritti rumpua jatkuvasti. Sillä voitiin kuivata viljan lisäksi ainakin puna-apilan ja rypsin siemeniä. Siinä olevia luukkuja voitiin käyttää sekä täyttöön että tyhjennykseen rumpua kääntämällä. Puhallinlaite oli Vakolan mukaan kehittymätön ja vaati siksi paljon tehoa. Anor ei vaatinut rakennusta tai suojaa. Jyvistä on meillä poistettu kosteutta monenlaisissa kuivauslaitoksissa. Nämä säädöt tapahtuivat automaattisesti mekaanisen termostaatin avulla. Ilmeisesti tällaisenkin suurlaitoksen sai Björkelliltä tilattua. Kokonaisuuteen kuului muun muassa viljansiirtoputkisto, jossa vilja kulki puhaltimen avulla, siilo, mylly ja lajittelija. Toki sen ympärille saattoi koota hyvin monipuolisen viljankäsittelylaitoksen, kuten vanhat esitekuvat osoittavat. Kuivaus tapahtui metalliverkosta tehdyssä rummussa, joka oli vaakasuorassa. Esimerkiksi 628 kilogramman kauraerän kosteus laski 18 prosentista 13,1 prosenttiin vain hieman yli tunnin kuivauksella. Anorin lämmönlähde oli kuumailmakamiina, eli polttoaineena käytettiin puuta. Rumpu pyöri akselinsa ympäri. Polttopuita kului 20–27,5 kilogrammaa tunnissa. 6 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Lisäksi rummussa oli väliseinin erotettu kuusi osastoa, joiden viljaerät eivät sekoittuneet keskenään
Hiihtoa Larvenilla ajaminen oli kuitenkin vain tietyin varauksin. Lisätietoja antaa Jukka Timonen SKS:n arkiston Joensuun toimipisteestä puhelimitse numerosta 040 730 1739 ja sähköpostitse osoitteesta jukka.timonen@finlit.fi. Kerro, kuinka koneet kulkivat siellä jossakin. Se oli eräänlainen lehmäkaruselli, pyörivä alusta, johon mahtui kerrallaan 50 lehmää. MUISTOJA NIILTÄ AJOILTA KERÄTÄÄN Nyt otetaan talteen varuskuntamuistoja kaikilta, jotka ovat sotilasalueilla joko palvelleet, työskennelleet tai asuneet. Larvenia alettiin tehdä vuonna 1965, ja niitä tehtailtiin 80-luvun loppuun asti. Oletko suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Nykyään Lenko valmistaa lumitykkejä. Pieni koko oli myyntivaltti, mutta omintakeinen mainontakin saattoi purra. Larveneissa käytettiin pariakin eri moottoria. Ruotsalaista Larven-moottorikelkkaa mainostettiin aikoinaan kokonaan uutena tapana hiihtää. Lenko valmisti sittemmin pientä metsäkonetta nimeltä Skogis. Vanhat Koneet kannustaa lukijoitaan kirjoittamaan muistoja varuskunnista. Lehmää lypsettiin 12 ja puoli minuuttia, missä ajassa alusta teki kokonaisen kierroksen. Rotolactoria olisi voitu jo tuolloin sanoa robotiksi, sillä tšekkiläinen kirjailija Karel ?apek oli keksinyt tuon sanan kymmenen vuotta aiemmin eli vuonna 1920. Ne ovat luoneet ympäristöihinsä taloudellista ja sosiaalista toimeliaisuutta, ja siksi niiden lakkauttamiset on koettu paikkakuntia heikentävinä iskuina. Niinpä sen kuljettajalla piti olla sukset jalassa. Operaatio oli osin automatisoitu, eikä maitoon tai utareisiin tarvinnut koskea käsin. Keruun tuloksista tiedotetaan keväällä 2021. Kelkkaa valmisti Lenko-niminen yhtiö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää kaikkiin Suomen varuskuntiin liittyviä muistoja. On paikallaan, että rekkakenttien kutsu kaikuu myös jälkipolville. Erityisesti armeijan monenlaisten koneiden kanssa palvelleita kehotetaan osallistumaan keruuseen. Larveniin tehtiin myös erilaisia lisälaitteita kuten latukonetta. Entä onko perheessäsi säilynyt varuskuntamuistoja aiemmilta vuosikymmeniltä tai onko sinulla muistoja lakkautetusta varuskunnasta. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkiston Joensuun toimipisteeseen. Millaisia muistoja sinulla on varusmiesajasta, varuskunnasta tai sotilaskodista. Niillä kelkan kulkua koetettiin säädellä. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkintoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Ali-, Toimija Opistoupseerien Perinneyhdistys, Sotilasperinteen Seura, Suomen Sotahistoriallinen Seura, Suomen Sotilassosiologinen Seura ja Maanpuolustuskorkeakoulu järjestävät Varuskuntamuistot-muistitietokeruun 1.10.2020–28.2.2021. Hiihtämisen vallankumous Lylyn lykintääkin on koetettu koneistaa. Automaattilypsyn historia on kuitenkin paljon vanhempi. Oletko työskennellyt varuskunnassa, asunut varuskunta-alueella tai varuskuntapaikkakunnalla. LYPSYÄ JA ROBOTTEJA Viime numerossa kerroimme, että ensimmäiset suomalaiset lypsyrobotit ovat nyt kaksikymmenvuotiaina jo museoiässä. Vastausohjeet löytyvät nettiosoitteesta www.finlit.fi/varuskuntamuistot. Robotti viettää siis tänä vuonna satavuotisjuhliaan. Muistatko sotkun munkit tai sotaharjoitusten paukkeen. 7/2020 7. Yksi niistä oli Valmetin kaksitahtinen bensiinimoottori, josta lähti kymmenen hevosvoimaa. Sadan vuoden ajan varuskunnat ovat olleet paitsi asepalveluksen suorituspaikkoja myös työpaikkoja ja asuinyhteisöjä, joita ovat muovanneet sodan ja rauhan ajat, sotilasammattien muuttuminen ja yhteiskunnan rakennemuutos. Suomen varuskuntajärjestelmä vakiintui 100 vuotta sitten, kun tilapäisesti sijoitettuja ja rajalla olleita joukkoja alettiin sijoittaa pysyviin varuskuntiin. Larven oli telavetoinen laite, jossa ei ollut mitään ohjauslaitetta. Larvenia myytiin yllättävän paljon: noin 4500 kappaletta. Eräs virstanpylväs oli 90 vuotta sitten 13.11.1930 Yhdysvalloissa käynnistynyt Rotolactor
Aivan ovat kuin aito asia – Jussi-bussia saa varmasti käydä työntämään ylämäessä. Calle Larssonin kanssa oli näissä harjoituksissa hauskaa. Joskus olimme suossa niin syvällä, että moottori hörppäsi suovettä ja sitä suihkusi pakoputkesta kuin vesiputouksesta. Myös Jukka-merkkiset puulelut ovat monissa pienissä näpeissä kuluneet. Siinä sitten kamppailtiin ja koetettiin saada kone vetämään itsensä ylös. Näiden ajoneuvojen lisäksi Jukka-leluihin kuului vuonna 1944 niin työkaluja, tykkejä kuin juniakin. Traktorin pelastaminen kuivalle maalle oli jännittävää ja veti yleisöä. Kerran ajoimme Callen kanssa BM-10:n etupyörät ja moottorin syvään silmäkkeeseen. Kenties niiden viehätys on sekä ajattomuudessa että ajanmukaisuudessa. Vai mitä sanotte näistä jatkosodan aikana markkinoiduista häkä-autoista. Parhaiten tehdas tunnetaan Fortunaja Korona-peleistä. TEKIJÄN SUUSTA Suossa oli paljon lähteensilmiä. – Silloin oli Calle vihainen! MARTIN ÖSTBERG KERTOO ÖSAN PUOLITELATRAKTORIN ENSIMMÄISISTÄ ESITTELYISTÄ VUONNA 1952 Puisia puukaasuttimia Juho Jussilan leluverstas Jyväskylässä viettää kolmen vuoden päästä satavuotisjuhliaan. 8 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Calle asettui tiukasti istuimelle eli saippuakupille, otti moottorista täydet kierrokset ja nosti kytkintä, ja traktori nousi muutaman sentin. Mutta Calle härnäsi moottoria niin, että se vaihtoi käyntisuuntaa, kuten kuulapäämoottorin kanssa voi käydä, ja BM ryömi takaisin suonsilmään
Eri tyi ses ti rei ssä käy tet ty mek ani sm i, jol la vet äjä ja kuo rm a saa daa n liik kee lle enn en jal aks ia. 6. 2. Minkä merkkisissä traktoreissa oli Select-O-Speed-vaihteisto. 7. 9. 4. Vaikka Old Machines on joutunut heti alkumetreillään elämään seuraelämän kannalta vaikeita hetkiä, myös onnistuneita tapahtumia on jo pidetty. 8. 6. Tan ska lai nen . Nyt käl lä irr oite tti in jää tyn eet jal aks et tai saa tiin eri tyi sen ras kas kuo rm a liik kum aan . Minkä automerkin lempinimi on Suomessa ollut Petteri. Sen ja yhden tai kahden puhalluslampun avulla moottori lämpeni nopeasti käynnistyslämpötilaan. 7. Raahelainen Old Machines on lokakuussa täyttänyt vuoden päivät. 5. 2. For dei ssa . VASTAUKSET 1. 3. Valtion lentokonetehdas Tampereella valmisti koneiden lisäksi varusteita ja apukalustoa. Mitkä ne ovat. Mikä on luukka. 10. Mihin vuoteen asti tehtiin AllisChalmers-merkkisiä traktoreita. Mikä on nytkä. 9. B edf ord in. 10. Kerhoa perustamassa oli noin kymmenen henkeä, ja nyt jäseniä on jo yli sata. Tämä pätee myös taivaalle nouseviin voimanpesiin. Vaikka yhdistyksen kotipaikka on Raahessa, toiminta-alue on koko Suomi ja jäseniä löytyy Helsingistä Utsjoelle. Esimerkiksi Ruukin pienessä kylässä pidetty rompetori ja ajoneuvoparaati onnistuivat. Kerho toimii Saloisten vanhalla Myllymäen koululla, jossa on kahvilaja korjaamotilat. Old Machinesin sihteeri Marko Anttila kertoo, että toiminta on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Ukk oPek koj a ova t ain aki n sot ila ski vää ri m/3 9 ja höy ryv etu ri Hr1 . Suomessa on tehty ainakin kaksi teknistä laitetta, jotka ovat Pehr Evind Svinhufvudin lempinimikaimoja. 1930-luvulla repertuaariin kuului muun muassa moottorin lämmityslaite. Lisäksi kerho vuokraa mopojen ja moottoripyörien säilytystilaa. Mitä ovat rahkeet. 7/2020 9. Minkä maalainen traktori oli Bukh. Vanhaa ja visaista 1. K ään töa ura n eli viil ua kää ntä vän aur aty ypi n ven älä isp erä ine n nim ity s, käy tös sä pää asi ass a Ete läKar jal ass a. 198 5. Sihteeri Anttila kiittää vanhoja jäseniä ensimmäisestä vuodesta ja toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi. 5. Mikä kone oli Terhi 10. A iso ja län kiin yhd ist ävä t val jai den osa t. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää kaikenlaisten vanhojen moottoriajoneuvojen harrastusta, vahvistaa harrastajien verkostoa ja tallentaa koneperinnettä. Kuinka vanha on vanhin tunnettu kampiakseli. 8. Hänet tavoittaa numerosta 040 596 7185. 196 0–7 0-l uku jen tai tte ess a val mis tet tu suo mal ain en moo tto rik elk ka. Ant iik in Roo man aja lta , myö häi sin tää n 250 -lu vul ta aja nla sku n alu n jäl kee n. 4. 3. Jos toiminta kiinnostaa, ottakaa epäröimättä yhteyttä Markoon. LIEKILLÄ LENTOON Meidän koleilla kolkillamme moottorien lämmittämisen keinot ovat olleet monet. Vanhojen kerho täytti vuoden Uusia veteraanikoneisiin vihkiytyneitä kerhoja syntyy aina vain
Valokaari hiilipuikoilla Aluksi paikallinen asentaja teki projektorihuoneeseen sähkötyöt. Asukasmäärään suhteutettuna katsomiskertoja oli 4–5 asukasta kohden. Vuonna 1968 Punkalaitumella kävi teatterissa enää 1541 katsojaa. Bauer B5 jäi uinumaan 45 vuodeksi. Projektorihuoneen ovi lukittiin ja sinne johtavat portaat purettiin. Elokuvateatteri oli suosiossa aina 1960-luvulle asti, sitten tv alkoi viedä salista väkeä. Tämä kuvannee projektin mittasuhteita. Erinäisten selvittelytöiden ja varaosien hankinnan jälkeen Bauerin herättelyä voitiin jatkaa. Yhdistys anoi ja aikanaan saikin Kulttuurirahaston Pirkanmaan piiriltä 12 000 euron avustuksen. Vanha Bauer heräsi eloon Vuonna 1938 valmistunut Bauer B5 -elokuvaprojektori näytti Punkalaitumella elokuvia vuodesta 1941 aina 70-luvulle saakka. Pintapuolisen tutkimisen jälkeen projektorin elvytys alkoi vaihtamalla koneeseen kinoöljy. Aloitusvuodesta tasainen nousu jatkui vuoteen 1944, jolloin huikeat 34 141 silmäparia näki jännitystä ja romantikkaa valkokankaalla. Talvisodan jälkeinen jännittynyt aika rasitti ihmisiä, ja elokuva toi raskaaseen elämään hetken armahduksen. Ovi lukittiin, sähkö bunkkerista katkaistiin ja myöhemmin sinne vievät portaatkin purettiin. Koneenkäyttäjän tyhjä savukeaski jäi pöydälle täyden tuhkakupin viereen. Otettiin yhteyttä Helsingin Studiopalvelu Osakeyhtiöön. Lisätutkimisen jälkeen päätettiin ottaa riski ja kokeilla sähköllä. Kun kansa alkoi istua televisioidensa äärellä, teatteri jäi tyhjilleen. Tämä entisistä elokuvannäyttäjistä koostuva porukka otti vahvistukseksi elokuvaparoni Jari Mäkelän Salosta ja lähti katsomaan paikan päälle. Remontti paljasti yllätyksen Mäenpään työväentalo kunnostettiin vuosina 2015–2016. Öljyn pitää olla ohutta, sillä projektori ei kehitä lämpöä kuten polttomoottori. Miten hiilikaaripuikot ovat 10 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. E lokuvien esittäminen aloitettiin Punkalaitumella vuonna 1941 saksalaisella koneella. Yleisömenestys oli taattu. Valo Bauerista sammui ja projektorihuone tyhjeni. Tässä yhteydessä rakennettiin portaat projektorihuoneeseen, josta löytyi varsinainen aikakapseli. Tuona jatkosodan aloitusvuonna katsojia kertyi liki 15 000. Tappiolliseksi kääntynyt toiminta täytyi lopettaa vuonna 1973. Sen jälkeen uudemman ajan projektoreihin perehtyneillä riitti pähkäiltävää. Savua ja rätinää ei ilmennyt, vaan moottori hurahti käyntiin. Tässä vaiheessa asia jätettiin hautumaan. Alkuhämmästelyn jälkeen tekijäihmiset alkoivat miettiä, saisiko vanhan elokuvakoneen vielä käyntiin. Sitten pyöräytettiin kammesta, ja Bauer lähti pyörimään
Vahvistin toimitettiin Helsinkiin Antennija TV-Apuun huoltoon. Projektorin hiilipuikkoja ei tarvinnut lähteä etsimään, sillä niitä oli aikanaan varastoitu projektorihuoneen kaappiin runsaasti. Niihin johdetaan vaihtovirtaa, joista se siirtyy valokaarena elohopean lämmettyä elohopeahöyryä pitkin anodiin. Siellä sanottiin näiden äänikennojen kestävän jopa 6–7 vuotta. Niitä vaihdeltiin ilman merkittävää tulosta. Suomesta löytyi muutama kenno. Sen säätäminen tuotti ongelmia, ja tiimi kysyi Kino-Fotosta apua. Tämä kehitys johti lopulta elokuvaprojektoriin, jonka avulla voitiin katsella eläviä kuvia. Talossa on vuodesta 1941 majaillut Bauer B5 -elokuvaprojektori. Vaahtosammutin käteen ja virrat projektoriin, tuumasi porukka ja otti muutaman taka-askeleen... Puikot kuluvat kuten hitsauspuikotkin. Edelleen on toiveissa, jos kenties joku onnistuisi täyttämään kennon kaasulla. Äänentoisto on ruotsalaisen valmistajan AGA Baltic. Talon ja elokuvaprojektorin kunnostusurakka huipentui heinäkuun lopulla vuonna 2019, jolloin Bauer B5 vuodelta 1938 näytti jälleen runsaslukuiselle yleisölle kotimaisia elokuvia, nekin sopivasti tuon ajan tuotteita. Tasasuuntaajan toimiessa huoneeseen hohkaa sinertävä valo. Vahvistimessa on nimittäin voimakkaan äänenvahvistimen lisäksi myös äänilampun tasasuuntaaja sekä äänikennon 100 voltin säädettävä imujännite. Jos viivat etääntyvät liikaa, valokaari sammuu pian. Siellä erikoista laitetta ihmeteltiin aluksi. 7/2020 11. Miten ne keskitetään, jotta valopiste on kohdallaan. Talo on peruskorjattuna vaikuttavan näköinen, ja sitä arvostetaan lajissaan näyttävimpänä maassamme. Aikamoinen monitoimipaketti pienessä laatikossa! Monista turvallisuusnäkökohdista johtuen elohopeatasasuuntaaja on erillisessä kaapissa. Koneenkäyttäjän täytyy osata varautua tarpeeksi pitkillä valokaaripuikoilla, jotta ne eivät lopu kesken kelan. Minä näitä sitten 80-luvulla purin, joten en nyt ihan heti muista kaikkia säätöjen yksityiskohtia. Esitysten elävyys parani huomattavasti. Bauer B5 -projektorissa ei ole automatiikkaa, eli koneen käyttäjän pitää puolen minuutin välein siirtää puikkoja lähemmäs toisiaan, jotta otollinen kärkiväli valokaarelle säilyy. Olipa sille annettu Punkalaitumella paljosta lämmöntuotannosta lempinimeksi saunakiuas. Filmin sivussa juoksee ääniraita, josta lukija valon avulla muuttaa raitaa ääneksi. Riittävän kuuluva ääni oli ratkaistava muilla keinoin. kestäneet säilytystä. Sieltä Lassi Biström vastasi: ”Poijjat, poijjat, vaarini näitä asenteli, isäni huolsi ja korjasi. Jos ne vuorostaan lähestyvät liikaa, kuva himmenee. Siinä plusja miinusnapaisten hiilipuikkojen väliin synnytettiin sähkövirtaa käyttämällä valokaarta. Seinällä näkyvä vanha putkivahvistin on erityisesti elokuvateattereita varten suunniteltu. Kun tähän keksintöön lisättiin linssi, voitiin heijastaa esimerkiksi teatterin lavalle erinäisiä värejä ja valokuvioita. Mäenpään työväentalo valmistui Punkalaitumen kirkonkylän länsilaidalle vuonna 1908. Epäiltiin äänikennossa apuna olevan kaasun purkautuneen, sillä saatu ääni oli hyvin vaimea. Moottorin vetohihna oli pahoin kulunut ja niiteillä korjailtu. Paljon pähkäiltävää Philipsin tasasuuntaajassa kolme tyhjiöputkea sisältää pohjalla elohopeaa. Vaan nyt ikää oli reilut puolisataa vuotta. Käyttöönottoa valmisteltaessa kävi selväksi, ettei kenelläkään ollut elohopeatasasuuntaajasta tietoja. Mutta Bauer pyöri ja tasasuuntaajakin pelitti odotetusti. Filmin näyttäjän apuna projektorin valokammiossa on aukko, josta kaksi viivaa heijastaa valoa seinällä olevaan rastiin. Ensimmäinen sähköllä toimiva valaisin oli hiilikaarilamppu. Se muistuttaa vanhempien autojen laturin remmiä, kiristetäänkin täsmälleen samalla lailla. Mutta katson varastosta, mitä on jäänyt talteen.” Varastostaan Biström löysi elokuvakoneen käyttäjän käsikirjan vuodelta 1946
Alas taakse kulkeva pakoputki on varmasti pelastanut moottorin täystuholta. SARVOTRAKTORI SÄKYLÄSTÄ LAURI SARVON AUTOTAKTORI Säkylän kenties ensimmäinen vetokone riutui vuosikymmenet taivasalle hyljättynä ja happani huonoon kuntoon. Säkylä 12. Paikallisen moottoripyöräkerhon ÄmSee Säkylän miehet tarttuivat pari vuotta sitten härkää sarvista ja herättivät haaskan henkiin. Etupyörärakennelma lienee jostakin valmiina kokonaisuutena otettu
Se on tehty pääasiassa Ford AA -kuorma-autosta, mutta muistakin ajoneuvoista ja koneista on otettu osia. Teksti: Mika Rassi · Kuvat: Mika Rassi ja Börge Kjeldsen Traktori ja kyntöaura viettivät vuosikymmeniä ulkosalla, ja niiden kunto oli sen mukainen. Börge Kjeldsen, Erkki Lempiälä, Antti Aaltonen, Timo Peltonen ja Raimo Marttila. Ranskalaismerkki komeilee myös jäähdyttäjän otsassa. Etupyörä kiinnityksineen on huoliteltua ja komeaa työtä. Antti taas pitää todennäköisenä, että pyörärakennelma on tehdastekoinen. Tärkein tähän liittyvä työ on ollut vetää lämmitysputki pakosarjalta imusarjalle. Kuljettajan istuin on lainattu jostakin Turun rautateollisuuden tuotteesta. Lisäksi monille ovat tuttuja sokeritehtaan kylkeen kasvaneen konepajan tuotteet, etupäässä kaivurikuormaajat. Antti Aaltonen, Börge Kjeldsen, Erkki Lempiälä, Raimo Marttila ja Timo Peltonen ovat ensi sijassa moottoripyöräharrastajia, joilla on asialle vihkiytynyt epävirallinen yhdistyskin ÄmSee Säkylä. Aivan sama se ei kuitenkaan ole kuin tässä säkyläläisessä. Nyt he esittelevät meille kunnostamaansa autotraktoria. Vaan rakenneltiinpa sitä Säkylässä koneita jo kauan ennen Lännen Tehtaiden kaivureita. Traktorin on rakentanut 30tai 40-luvulla säkyläläinen Lauri Sarvo. S atakunnassa Varsinais-Suomen rajalla sijaitseva Säkylä tunnetaan ainakin sotilaista ja sokerista. ”Esimerkiksi ohjauslaitteet ja simpukka ovat ilmeisesti Sitikasta”, Raimo sanoo. Lauri Sarvon kootut teokset Säkylässä vastaamme marssii viiden hengen osasto. 13. Seppä on muuntanut bensiinimoottorin bensiini-petrolikäyttöiseksi. Vanhojen Koneiden numerossa 2/18 esiteltiin Wallis Cub Junior -traktori, jossa esimerkiksi on hyvin vastaavanlainen eturengaslaite. Paikallisen kyläsepän 30tai 40-luvulla tekemä autotraktori on pienemmän mittakaavan manufaktuuria. Traktorissa on todennäköisesti ollut kierroslukusäädin, sillä lohkon kyljessä oli siihen viittaava kannake. Timo uskoo, että taitava kyläseppä on voinut askarrella sen vaikkapa jonkin mallin mukaan. Miehet vaalivat kuitenkin syrjimättä kaikenlaisia vanhoja koneita
”Se ei ole Säkylän kunnan mutta ei oikeastaan kenenkään yksityisenkään. Purkutöissä huomattiin kuitenkin, että perän pikkuratas oli vaurioitunut. Timo epäilee, että Sarvon traktori olisi ollut Säkylän ensimmäinen vetokone. Huhtikuussa sopiva ratas vihdoin saatiin Risto Höylältä. Kunnostettuun moottoriin lisättiin laturi ja startti. Perän ratasta ei tahtonut löytyä irto-osana eikä sen paremmin vanhoista kärryistä, vaikka miehet konttasivat ties kuinka monien rattaiden alla polvet märkinä. Vielä yksi sepän käsistä syntynyt kiintoisa ominaisuus on käsijarru, joka vaikuttaa vain toiseen takapyörään. Tällainen takapään tarina on tuttu monelle. Käytännön työ alkoi 16. Traktori oli vuosikausia ulkosäilytyksessä ja tuhoutui sinä aikana melko pahoin. ”Yhtään vanhaa valokuvaa tästä ei löytynyt, vaikka haettiin kissojen ja koirien kanssa”, Peltonen harmittelee. 14 LAURI SARVON AUTOTRAKTORI. Traktori kunnostettiin säkyläläisille ja kaikille kiinnostuneille ilman taloudellisen hyötymisen tarkoitusta”, puuhakerho kertoo. Pienempiä pulmia kuten rungon karsastus korjattiin omin voimin vääntämällä ja hitsaamalla. Siellä miehet havaitsivat ilokseen, että moottori ja takapyörät pyörivät. Traktoriin kuuluvat kyntöaurat ovat myös kunnostusporukan hallussa, ja se tiedetään varmasti, että Lauri Sarvo on omien kyntöjensä ohella urakoinut ahkerasti paikallisilla pelloilla. Börge on tarkistanut, että moottori on sarjanumeron perusteella vuodelta 1931. Myös moottoriremontissa oli mutkansa. Antti sai rattaan sopimaan paikalleen laakeritöiden teettämisen jälkeen. ”Se oli kuin tippaleipää”, Antti muistelee. Suuri murheenkryyni kunnostajille oli perän pikkuratas. Lauri Sarvon veljenpoika on kertonut, että traktorissa oli aikoinaan puukaasulaitteet. ”Tässä on ollut lisävesisäiliö. Todennäköisesti sitä on käytetty peltotöissä päisteillä kääntöjarruna. Ohjauslaitteet ovat kunnostajien käsityksen mukaan Citroënin tekoa. tammikuuta 2018, kun traktori ja sen aura siirrettiin tallille. Myös jäähdytystä on tehostettu. ÄmSee Säkylän miehet pitävätkin todennäköisenä, että traktori on rakennettu jo 1930-luvulla. Kun kunnostustöihin päätettiin ryhtyä, epäselvät omistussuhteet eivät onneksi haitanneet. Kone on varmaan ollut aika kovilla, kun se on auraa vetänyt”, Raimo sanoo. Kannen vesilähdön on seppä ammoin pannoittanut. Siihen oli ilmeisesti traktorin käyttö aikoinaan päättynyt. Lauri Sarvon lähin omainen ja Säkylän kunnanjohtaja antoivat luvan viedä sen pois, ja tehtiin hallintasopimus. Märät polvet ja tippaleipää Moottoripyöräkerholaisten kesken oli ajan oloon tullut usein puhetta vanhasta autotraktorista, joka lepäsi kotiseutumuseolla. Vetokone on jäänyt pois käytöstä ilmeisesti 50-luvulla perärikon vuoksi. Kampiakselia oli jo aiemmin koneistettu alikokoon, ja uutta laakeriakin oli joku muinainen remontoija yrittänyt valaa. Sen jälkeen Sarvon suku lahjoitti traktorin Säkylän kotiseutumuseolle. Ohjaus on hyvin kevyt. Muita isoja ongelmia olivat moottorin laakeroinnit ja vuotavan jäähdyttäjän kennosto
Mistä yhtiön tekeleestä tämä istuin lienee. Börge Kjeldsen toimi ryhmän salapoliisina internetissä ja metsästi tarvittavat tavarat maailmalta. Monet kerrat mentiin yrityksen ja erehdyksen kautta. ”Siellä oli kuulemma niin kuuma mies, ettei se lähtenyt lainkaan kotiin, kun teki tätä”, Timo turisee. 7/2020 15. Polttoainesäiliön lisäksi traktorissa on lisävesisäiliö kovasta työstä vilvoittumista varten. Jo Sarvo oli aikoinaan jättänyt vaihteistosta rattaita pois, ettei vauhti vahingossakaan kohoa vaarallisen kovaksi. Takapyörät on pultattu jarrurummusta läpi. Etupyörän pystyakseliin hankittiin uusia osia ja etupyörä asennettiin paikoilleen. Åjmab, Åbo järnmanufaktur Ab eli Turun rautateollisuus teki muun muassa Kullervo-traktoreita ja -lokomobiileja. Esimerkiksi ohjauslaitteistoa koottiin, purettiin ja sorvattiin pariinkin otteeseen. Kunnostajaviisikko teki vetokoneeseen lokasuojat turvallisuussyistä. Syksyllä traktoria alettiin hiljalleen koota. Antti oli koonnut onnistuneesti taka-akselin ja vaihdelaatikon. ”Sen verran sitten muutettiin moottoria uudenaikaiseksi, että se koneistettiin ja pantiin sinne nykyajan liuskalaakerit”, Erkki sanoo. Sopivaa koneistamoa ei heti tullut vastaan, mutta syksyllä Hämeen Dieselistä löytyi innokas eläkeläinen moottoria montteeraamaan. Suuri murheenkryyni kunnostajille oli perän pikkuratas. Joskus traktorissa on ilmeisesti käytetty levikepyöriäkin. Porin moottorimies Ari Palomäki lupautui valamaan uudet laakerit, mutta muotin hankaluuden vuoksi valuhankkeesta luovuttiin
Olisiko sisuksissa jäätä. Lisäksi tehtiin perävaunu, jolla traktoria voidaan kuljettaa. Männät näyttivät hyvältä, nokka-akseli oli miltei kuin uusi. Toukokuussa traktori siirrettiin omaan vitriiniinsä Säkylän K-marketin pihaan. Moottori ja vaihdelaatikko nostettiin paikoiltaan, takasiltakin irtosi erikseen. Lisäksi lokasuojat tehtiin turvallisuussyistä. Antti rakensi uuden akkutelineen, sillä vanhaan ei akku sopinut. Traktorissa oli akkuteline, mutta on epäselvää, onko siinä ollut myös startti ja laturi. Puhdistusta. Moottori ei pyöri ympäri. ”Kysyin K-kauppias Jussi Tainiolta, onko hänellä paikkaa traktorille. Traktoriin kuuluvassa aurassa on mekaaninen nostokoneisto ja jopa laukaisin. Etupyörän pystyakseliin tarvittavat osat saatiin ja etupyörä asennettiin paikoilleen. Kun vuoto oli korjattu, traktorilla päästiin ajamaan huhtikuun puolessavälissä. Vetokone pärähti käymään viime vuoden maaliskuussa. 29.1. Kolmipyöräinen vehje vaatikin aivan omanlaisensa trailerin. Käyntiin! Kun projekti täytti vuoden, traktori alkoi olla kasassa. Vetokoneeseen kuuluvat kyntöaurat kunnostettiin. 18.1. Vetokone pärähti käymään 28. Nyt ne kuitenkin hankittiin. Ohjauslaitteet irrotettiin. Jo kasattuja osia kuten ohjauslaitteita piti purkaa ja korjata. Antti oli viikonlopun aikana purkanut moottorin. Hankkeessa rakennettiin muutakin kuin traktori. maaliskuuta 2019. Lattiavanerit hankittiin. Nyt se on jo talviteloilla, mutta palaa huhtikuussa vitriiniinsä. Senkin jälkeen riitti huolia muun muassa vuotavasta kaasuttimesta. Raimo Marttila kirjasi siihen tunnollisesti hankkeen etenemisen, ja Börge Kjeldsen otti tallilla runsaasti valokuvia. Juhlien ulkopuolella traktori on edelleen kesäajat K-marketin pihassa näytillä. Tässä muutamia otteita Raimon tekstistä ja Börgen kuvista. Jos tienne vie kevään tullen eteläiseen Satakuntaan, käykää ihailemassa eilisen ja tämän päivän seppien kätten töitä. Tulpat irti, löpöä reikiin. Osien irrottelua. 6.9. 3.2. 16 LAURI SARVON AUTOTRAKTORI. ”Kolme tuntia katsastusmies sitä tutki”, Timo naureskelee. Virranjakajaan kurkattiin, hyvältä näytti. Miesten tekemästä työstä tähän mahtuu vain murto-osa. Etupään tolpassa on 120 kiloa painoa. Sähkömies Antti johdotti traktorin. Vielä oli tekemistä. Myöhemmin ne painettiin kirjaksi. Hän pyysi tuomaan sen tänne”, Timo Peltonen sanoo. Päiväkirjan sivuilta K unnostusporukan ensimmäinen hankinta autotraktoriprojektissa oli päiväkirja. Vitriinistä traktori on otettu pariin otteeseen erilaisia näytösajoja varten, ja niissä se on kerännyt ansaittua huomiota. Muun muassa nestesäiliöt puuttuivat vielä. Erkki Lempiälä esittelee kolmipyöräistä traktoria varten tehtyä erikoiskuljetusvaunua. Kokonaan uusia osiakin asennettiin
7/2020 17. Pientä vääntöä, mutta saatiin paikoilleen ja pultit kiinni. Vesija polttoainesäiliöiden kannakkeet asennettiin, ja säiliöitä soviteltiin. 27.12. Hyvin sopi. 11.10. Sen jälkeen asennettiin takapyörät paikoilleen. 11.4. 13.12. Öljypohjan proppu vuosi, täytyy tehdä uusi. Vaihdelaatikko paikoilleen. Virranjakaja paikoilleen ja haettiin ajoitukset. Osallistuttiin kuhinakulkueeseen. Ahtaaseen paikkaan vaikea asentaa. 29.11. 17.1.2019 Kaasari asennettiin. Ohjauslaitteet ja simpukka paikoilleen. Asennettiin vesipumppu ja tuulettimen siivet. 18.10. 28.3. Antti ajoi ja neljä äijää istuivat kärrykyydissä. Bensaputki asennettiin. 28.2. 8.11. Moottorin asennus. 6.12. Antin kotonaan kokoama takaakseli sovitettiin paikalleen. Suuri päivä: moottori hyrähti startista käyntiin. Kone käynnistettiin ja traktorilla ajettiin ensi kertaa. Kerran jouduttiin ottamaan uusiksi, kun jotain meni pieleen. 14.6. Sen kunniaksi kilisteltiin. Sorvarilla oli teetetty takapyöriin uudet laakeripuslat, ne asennettiin paikoilleen. Antti teki akseleihin peltiset kartioholkit ja asensi jarrukengät
18. Nurmijärvi UUDESTA SAAKKA FORDSON DEXTA 1961 Fordson Dexta on ollut Elgin sukutilalla Nurmijärven Perttulassa liki kuusikymmentä vuotta. Hyvin palvellut työjuhta viettää nyt Reijo Elgin hoivissa eläkepäiviä lämpöisessä tallissa ja on ainoastaan kevyessä harrastekäytössä
”Vesipumppu siihen kerran vaihdettiin, ja toki kulutusosia, muun muassa vesiletkuja ja tuulettajan remmiä uusittiin”, Elg toteaa. Vaikka raskaammat työt hoidettiin toisilla koneilla, tuli joskus arvioitua nostovarsien kesto yläkanttiin, ja niitä jouduttiin korjaamaan. Heinäntekoaikaan Dextalla kuljetettiin heinäseipäät pellolle, ajettiin heinät latoon ja lopuksi korjattiin taas seipäät pois. Siitä se on kätevä ottaa käyttöön tarvittaessa. Eikä hän sinne niin kovasti halunnutkaan, hevosilla kun oli tottunut työt tekemään. Uusi traktori hankittiin ensisijaisesti kevyempiin hommiin, muun muassa kylvötöihin ja apulannan levitykseen. Muutenkin traktoria huollettiin säännöllisesti. Nuorempi veli Reijo pokkasi puolestaan Suomen nuorten kyntömestaruuden vuosina 1964 ja 1965. Teksti ja kuvat: Lea Lahti E lgin tila siirtyi traktoriaikaan vuonna 1946, kun Martti-isäntä ajoi Helsingistä kotiin uutuuttaan kiiltelevän petroli-Majorin. Innokkaita traktorinkäyttäjiä löytyi 12 hengen lapsikatraasta, eikä Martti itse sittemmin ehtinyt ratin taakse kovin usein. Vanhemmalla ja isommalla koneella hoidettiin edelleen raskaammat maanmuokkaustyöt. ”Traktoria oli helppo ja kätevä siirtää pieniä matkoja. Kyytiin ja sieltä pois oli helppo kulkea”, Reijo Elg muistelee. Dextan nokkaa koristaa Oiva Elgin 1950-luvun lopulla englanninkielisessä Euroopassa voittama kilpakyntömitali. Mitään isompaa remonttia ei koneelle sen vuoksi ole ollut tarvetta tehdä. Toisinaan sidottiin puunrankoja kettingillä kiinni renkaisiin ja päästiin sillä konstilla omin voimin pois”, Reijo muistelee. Kyläseppä Eino Piironen rakensi Majoriin kuorma-auton rungosta perävaunun 1950-luvun puolivälissä. Dextan työntövarrelle on tehty teline kärryn etulaitaan. Tilan vanhin poika Oiva osallistui ahkerasti kyntökilpailuihin 1950-luvulla ja menestystäkin tuli, muun muassa kolme suomenmestaruutta. ”Toki joskus oltiin jumissa pellolla ja tarvittiin hinausta. Elgin tilalla hoidettiin työt jämptisti, ja koneiden kunnossapidon lisäksi esimerkiksi siisti kyntöjälki oli tärkeä ja arvostettu asia. ”Monttu tiessä tai ojan ylitys painavan kylvökoneen kera oli liikaa nostovarsille, ja muutamaan kertaan jouduttiin hitsaushommiin”, Reijo muistelee. ”Traktoreita ei silloin vielä ollut paljon, ja nuoremman polven innostus ja hinku koneen käyttöön oli suurta”, Reijo toteaa. Piironen valmisti peräkärryyn myös kaikki puuja rautaosat. Koko aktiivikäyttöaikansa ajan Fordsonia säilytettiin katoksessa hyvässä suojassa sateelta ja tuiskulta. Dexta tuli taloon Huhtikuussa 1961 Elgin tilalle ostettiin kakkoskoneeksi Fordson Dexta. Oiva edusti Suomea ulkomailla asti ja saavutti yhden kerran myös Pohjoismaiden mestaruuden. Mitään isompaa haaveria ei avotraktorilla sattunut. Kaikki Fordsonilla osallistuneet saivat tämän merkin. 19. Edistysaskel modernimpaan tilanpitoon oli huomattava, kun Dextan myötä kylvöt hevosvetoisella koneella jäivät historiaan
Reijo haki lisätuloa ajamalla soraa kuorma-autolla vuonna 1966 heti armeijasta päästyään. Töitä riitti, ja pian mukaan tuli myös maanrakennus. Pienestä viljelystilasta ei kuitenkaan riittänyt elantoa kahdelle, ja niinpä 1970-luvulla Oiva jäi viljelemään tilaa ja Reijo alkoi urakoida kokopäiväisesti sorakuljetuksia kuorma-autollaan. Reijo jätti maatilan työt ja kyntämisen toistaiseksi. FORDSON DEXTA 1961 MOOTTORI kolmesylinterinen Perkinsdieselmoottori, sylinterin halkaisija 89 mm, iskun pituus 127 mm, Iskutilavuus 2360 cm 3 , teho 32 SAE-hevosvoimaa 2000 kierroksella minuutissa HYDRAULIIKKA tuotto 18,6 litraa minuutissa, nostovoima 900 kg MITAT pituus 301 cm, akseliväli 187 cm, korkeus 138 cm RENKAAT edessä 6,00-16, takana 12,4/11-28 20 FORDSON DEXTA 1961. Kaikki työvaiheet maalaus mukaan lukien on tehty itse omassa tallissa. Lypsykarjan pidosta luovuttiin ja laidunpellotkin vapautuivat viljelykäyttöön. Yrityksestä kasvoi vuosien mittaan mittava maansiirtoyritys. Merkki oli aina sama: Ford. Dextasta ei viljelijä kuitenkaan luopunut. Reijo Elg on omin käsin kunnostanut kotitilansa Dextan. Fordson Dextan polttoaineensyötöstä vastaa Simms-rivipumppu. Peltotöistä kuorma-auton rattiin Jonkin aikaa Reijo Elg hoiti maatilaa yhdessä Oiva-veljensä kanssa. Kyntömestaruuksista ja kilpakyntöharrastuksesta johtuen suhteet maahantuojaan olivat hyvät ja käytössä oli usein uutuusmalleja. Oiva isännöi tilaa 40 vuotta ja hankki uudempia traktoreita tilan käyttöön