Kultamaha DEUTZ F4L WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi TILAA KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTAMME • Maatalouskoneiden varaosat ja tarvikkeet • Luotettavaa verkkokauppaa jo yli 10 vuotta • Nopea toimitus vaikka kotiovelle asti Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! Tehokkaat led-valot työpariksi! LED257 lumen 1400 29€ LED250 tai LED204 lumen 1080 • lumen 900 9,90€ LED253 lumen 720 39€ Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 07/2016 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 49 7 / 2 1 6 • Fe rg us on 35 • D eu tz F4 L • D od ge 10 • Vo lv o F8 8 • Ty rw ää n se ud un ze to ris tit • H ar ry Fe rg us on in ta rin a Kyntökisaa ja puintinäytöstä SYYSTAPAHTUMIA Tyrwään seudun zetoristit KERHOESITTELY Kari Käyhty teki työstökoneensa itse SAVITAIPALEEN SEPPÄ 74 50 00 -1 60 7 • PA L VK O 20 16 -4 9 6 41 48 87 45 00 03 16 00 7 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D
Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. Puhelimitse: puh. kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Tuning.. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.?. Tiedoksi Vanhat Koneet -lehden tilaajille: Vanhat Koneet kulkee nyt pussitettuna! Viipalemediat Oy pussittaa jatkossa kaikkien tilaajiensa Vanhat Koneet -lehdet. Näitä menneisyyden tarinoita Suomen Historia tarjoilee asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa muodossa. Pussitus aloitetaan tästä numerosta alkaen. Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Klassikot kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Amerikan Rauta kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Raskas Kalusto kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Vanhat Koneet kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Isot Koneet Maailman mahtavimmat Isot Koneet on erilainen aikakausilehti. Suomen Historia Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Suomen historiasta löytyy loputtomasti kiinnostavia tapahtumia, hämmästyttäviä faktoja, mielenkiintoisia henkilöitä sekä elämänkohtaloita. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Isot Koneet kestotilaus 32.90 €, 4 numeroa Isot Koneet määräaikaistilaus 34.90 €, 4 numeroa Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.. Toivomme tämän uudistuksen takaavan sinulle jatkossakin nautinnolliset lukuhetket lehtemme parissa! Terveisin, Vanhat koneet -lehden toimitus Meneekö näin vai pistetäänkö pussiin. Näin haluamme varmistaa, että lehti saapuu perille moitteettomassa kunnossa. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. pussiin, kiitos! Ehjänä perille! Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Koneurakointi kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Tuning.. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Nimensä mukaisesti sen sivuilta löytyy toinen toistaan suurempia ja mielenkiintoisia koneita, joiden yhdistävänä tekijänä on täysin arkipäivästä poikkeavat mittasuhteet. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Etkö ole vielä tilaaja. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. on lehti tuningharrastajille. Suomen Historia kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Suomen Historia määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.suomenhistoria.
Oikein sitä itsekin ihmetteli, kuinka monessa eri paikassa ihminen ehtii käydä muutaman kuukauden aikana: oli autonäyttelyitä, konetapahtumia, cruisingeja, kilpailuja ja perinnepäiviä sekä useampi museovierailu. Pari vuosikymmentä kytkentätapoja suunniteltiin, testattiin ja kehitettiin. Tarvittiin kehitystyönkin sinnikkyydessä voittavaa markkinointia. Jokin hanke on ehkä saatu siihen pisteeseen, että on jotakin omaa esiteltävää. Suunnittelematonta oli se, että reissujen määränpäät päätettiin usein vasta viime tipassa säätietojen ja senhetkisen innostuksen perusteella. Tässä oli jo tasauspyörästön lukko, tuohon tulivat levyjarrut, siihen sai voiman ulosoton. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Mikään ei synny tyhjästä. Kun järjestelmä alkoi olla nykymuodossa, se ei tahtonut kelvata uutuuksien suhteen epäuskoisille ostajille. Kun käyttää nostolaitetta, käyttää yhden miehen elämäntyötä. Kenties se kuuluu meidän luonteeseemme, että vietettyään pitkiä aikoja kovin sosiaalisissa merkeissä suomalainen haluaa vetäytyä hämäräiseen touhutupaansa tekemään töitä käsillään ja mietiskelemään syntyjä syviä. Kenestä tulisi tarinoida seuraavaksi. Eikä Fergusonkaan nostolaitetta yksin tehnyt. Tuosta irlantilaisesta kerromme tässä numerossa. Vinkkejä kaivataan, sillä ei lehtikään synny tyhjästä. Mika Rassi toimittaja Tekijältä Suomalainen haluaa vetäytyä hämäräiseen touhutupaansa vietettyään pitkiä aikoja ihmisten ilmoilla. Vaan rajansa yksin puuhastelullakin. Aktiivinen kiertely oli puoliksi suunniteltua. Keväällä päivien pidetessä ja valon lisääntyessä kasvaa polte päästä taas tien päälle ja tapahtumiin. Myös kolmipistenostolaitteesta ajattelee helposti, että sehän oli hyvä, kun se tuli. Syksy on mukava vuodenaika. 3 07/16 Pääkirjoitus. Suunnitelmallista oli taas se, että kalenterin viikonloput oli jätetty merkinnöistä vapaiksi ja kaikki keväällä aloitetut projektit siihen tilaan, mihin ne olivat talven kuluessa edenneet. HARRASTAJAN NELJÄ VUODENAIKAA S ateisena syyspäivänä kävin läpi kesän aikana otettuja valokuvia. Sitä jatkettiin, vaikka omat ja vieraat koirat purivat. Kerro meille, kenestä konemaailman sankarista – maailmanmiehestä tai kyläsepästä – tahtoisit lukea. Alkusysäyksenä oli närkästys kömpelöitä reikärautaliitoksia ja hevosvetoisiksi tarkoitettuja työvälineitä kohtaan. Iltojen pimetessä ja kelien viilentyessä reissaamisinto rauhoittuu itsestään ja lämmin talli alkaa tuntua houkuttelevalta paikalta. Hänen kaltaisiaan on historia väärällään. Noin vain se ei kuitenkaan tullut. Esimerkiksi traktoreiden ominaisuuksista tulee usein puhuneeksi siihen tapaan, että jokin mullistava laite on vain tulla tupsahtanut koneeseen. Alkukesän kuvista piti tarkistaa päivämääriäkin uudemman kerran, kun aloin epäillä, olisiko osa sittenkin ollut edelliseltä kesältä. Ja jos ei ole, ainakin pitkän talven aikana sattuneista kommelluksista riittää tarinoitavaa kesän riennoissa
58 Kalettoman konepäivä, Keuruu Kalettoman asemalla nautittiin höyrykoneiden puhinasta ja maansiirtonäytöksistä. TAPAHTUMAT 40 Rauta ja Petrooli, Riihimäki Syksyn suuratapahtumassa perehdyttiin pula-aikaan pelkkää konehistoriaa laajemmin. Millä traktorilla mahdettiin karauttaa voittoon. 32 Volvo F88 1976 Seppo Hakkaraisen Kasipari on yhä mukana tavarankuljetuksessa, vaikka kiihkeimmät ajoajat ovat jo ohi. 54 Perinnekonepäivä, Huittinen Kaharilassa pellolla kulki jos jonkinlaista konetta. 28 Dodge 100 Pientä Dodge-kuormuria koetettiin kaupitella Suomessakin. 52 Sammin mäkivetokisat, Siikainen Kymmenvuotias vetokisa houkutti jälleen vanhaa ja pientä mutta hitusen isonnettua vetäjää mäkeen. 50 Hytittömien olumpiakynnöt, Urjala Savi halkesi Halkivahan kylässä toista kertaa. KONEET 22 Deutz F4L 1952 Mäkilän traktorimuseon 50-luvun suuri Deutz on vetänyt Suomen Tivolin vaunuja. Tässä numerossa KANNESSA 12 Ferguson TE35 Paavo Puheloisen Kultamaha on uutteran isännän ansiosta päältä kaunis ja sisältä iskussa. 12 22 28 32 4. Lisäksi opittiin muun muassa kattotiilten valmistusta. 60 IAA:n veteraanikalusto, Hannover, Saksa Kuljetusalan suurtapahtumassa muisteltiin perinteiseen tapaan myös takavuosikymmenien rahtivehkeitä. Kotimaisuusastetta lisättiin Valmetin moottorilla. Seipään varjoa pelännyt traktorimalli saapui Eurooppaan 60 vuotta sitten, Suomeen vuotta myöhemmin
44 Tanskan traktorisavut Kävimme kierroksella perinteikkään maatalousmaan tapahtumissa ja museoissa. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Dieseltraktoreita saatiin odottaa sotavuosiin asti. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 44 64 70 Diesel kärysi Suomessa ensin teillä, sitten vasta pelloilla. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 64 Seppiä ja mestareita Kari Käyhty korjaa koneen kuin koneen. 75 Markkinat Anna vanhan raudan kiertää. ARTIKKELIT 18 Harry Ferguson – jääräpäinen uudistaja Tarina miehestä, joka naitti traktorin ja työkoneen vallankumouksellisella tavalla yhteen. 62 Lastbil, Jönköping, Ruotsi Myös Ruotsin kuorma-automessuille oli koottu hallillinen entisajan ajokkeja. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 5 07/16 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Jos työstö ei muuten onnistu, hommaan rakennetaan tarvittava laite. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. TILAAJAPALVELU Puh. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia, lukijain löytöjä, erikoisuuksia, merkkipäiviä. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 40. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia. 70 Ensimmäiset dieselit 1930-luku toi dieselmoottorit Suomen kaduille ja teille
Majakkasaarten menetyksen myötä monissa paikoissa loppui kokonainen elämäntapa. Suomalaisille jäi vain muistoja – ja kiehtovia kuvia. Jotta Vanhat Koneet kolahtaisi laatikkoon ehdassa kunnossa, toimitetaan lehdet tilaajille tästedes muovikääreeseen pakattuna. Ne olivat muodostaneet tiiviitä pienoisyhteiskuntia eristyksissä muusta maailmasta. Vanhojen Koneiden tilaajakappaleet muoveihin Meneekö näin vai pistetäänkö pussiin. Krimin sodassa mellastus majakkasaarilla jatkui. Miesten töissä ja vähän hevostenkin Kun sotarintama ennen vanhaan nieli miesväen, oli naisten otettava ohjat kaikissa maatalouden töissä. Aiemmin julkaisemattomat valokuvat tuovat historian lähelle lukijaa. pussiin, kiitos! Uutuuskirja menetetyistä majakoista Johanna Pakolan ja Seppo Laurellin Menetetyt majakat (Docendo 2016) kertoo entisillä ja nykyisillä merialueillamme ja Laatokalla sijainneiden ja yhä sijaitsevien majakoiden ja majakkasaarten sotavuosista. Toivomme tilaajilta yhä tietoja siitä, missä kunnossa lehdet heille saapuvat ja kuinka uusi muovitusratkaisu toimii. Monet tilaajamme ovat kuitenkin lähettäneet toimitukselle hätäviestejä jakelussa vaurioituneista lehdistä. Jokainen sota on jättänyt jälkensä majakoihimme. Nämä kolme Lectures pour tous -lehdessä vuonna 1917 esiintynyttä äkeen edessä astelevaa emäntää olisivat varmasti tervehtineet uutta vetovehjettä ilolla. Sodassa niin viholliset kuin omatkin tuhosivat majakoita. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Vanhat Koneet postitetaan lukijoillemme aina virheettömänä ja painotuoreena. 6. Saarilla oli jopa satojen vuosien perinteet, usein omat lakinsa ja tapansa. Oli astuttava raskaimpaankin rooliin. Toisen maailmansodan rauhanehtojen seurauksena Suomi menetti kokonaisia kaupunkeja, kyliä, kuntia, vesistöjä ja majakkasaaria. Mutta jos taisto tarvitsi hevosetkin, ei auttanut pelkkä ohjastaminen. Esimerkiksi Glosholmenin majakka, Muumitalon esikuva, määrättiin räjäytettäväksi, jotta vastapuolen lentokoneet eivät pystyisi suunnistamaan sen avulla. Sota ehti loppua ennen tuhotyötä, mutta käskyä ei ehditty peruuttaa. Majakoita on menetetty paljon aikaisemminkin. Tässä numerossa kerromme Harry Fergusonin elämäntyön kautta siitä, kuinka hitaasti maatalous viime vuosisadalla koneistui muun muassa uusien keksintöjen vastustuksen tähden. Suomen sodassa tuhottiin Utön vuonna 1753 rakennettu majakka
Viimeksi ihmettelimme Rekkaparkissa rovaniemeläisen Tauno Evilehdon Massey Ferguson 65:stä muokkaamaa kulmikasta traktoria. Suomessa se kuulemma kuitenkin on. Lasejakaan ei ole rikottu. Saimme jutun julkaisemisen jälkeen kuvapostia Heikki Linnalta Rovaniemen Sinetän kylästä. Auto on Markon mukaan kohtalaisen ehjä ja osiltaan melko täydellinen. Markon mielestä paras keino suojella autoa on olla kertomatta sen sijaintia kenellekään. Suojelukohde Massikkamuokkaus löytyi Marko Miettisen kamera tallensi elokuun puolivälissä tämän Scania-Vabiksen, joka on seissyt jo useamman vuoden samoilla renkaansijoilla. Kiitos Heikille tuoreesta Massikka-kuvasta. Kiitoksia Markolle syyshavainnosta. Tauno epäili, että kone olisi yhä jossain käytössä. Hiomapaperille ja pensseleille vain olisi Heikin mielestä jo käyttöä. Heikki oli kumppaneineen pitkään ihmetellyt kylällä majailevaa oudon näkösitä traktoria, jota on veikkailtu milloin minkäkin merkkiseksi. Omatekoiseksi sitä ei ole komean ulkomuodon vuoksi uskottu. 7 07/16. Heikki antaa Taunolle muutoinkin tunnustusta muodonmutoksesta
K un sveitsiläissyntyinen Andreas Stihl perusti vuonna 1926 Stuttgartiin oman insinööritoimiston, uurasti hän vielä etupäässä höyryvoiman kimpussa. Sittemmin se on vallannut Suomen markkinat rinnan Husqvarnan kanssa. Suomessa Stihl oli yhä tuolloin pohjoismaisten merkkien varjossa. 8. Stihl oli nyt hivuttautunut Euroopan sahavalmistajien kehityksen kärkeen. Valmetin ja Stihlin yhteistyö jatkui 60-luvun alussa, kun Jyskässä alettiin koota uutta Contra-mallia. Vuonna 1929 Stihl toi markkinoille polttomoottorisahan, ja loppu onkin historiaa. Meillä tutumpi 50-luvun Stihl on kuitenkin Valmetin Jyskän tehtailla lisenssillä koottu BLK, jossa kahvat olivat jo perinteisemmän malliset. 90-vuotiaat yritykset Tuotantoa Stuttgartin Bad Cannstattissa sota-ajan liepeillä. Stihlin hihnalla 60-luvulla. Uusia paranneltuja malleja tehtiin säännöllisesti. Tuo saha oli vielä sähkökäyttöinen yli 40-kiloinen kahden miehen saha, eikä se saavuttanut mainittavaa menestystä. Stihl on osannut vastata harrastesahojen kysyntään, ja yritys onkin kehittänyt muun muassa akkutekniikkaa pienissä sähkösahoissaan. Kehityksen kärjessä Stihlin sodanjälkeiset mallit eivät kuitenkaan vielä kulkeneet. Kuitenkin jo samana vuonna Stihl rakensi ensimmäisen ketjumoottorisahansa. Vuonna 1959 esitelty Contra oli teknisesti edistyksellinen: siinä oli muun muassa suoraveto ja automaattinen teränvoitelu. 40-luvun vaikeiden vuosien jälkeen valoa alkoi näkyä tunnelin päässä vuonna 1950, kun Stihlin yhden sahurin malli BL päästettiin metsään. 30-luvulla alkoi sahojen vienti muun muassa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan suurille metsätyöapajille. Myöhemmin Contraan sai myös tärinänvaimennuksen. Vaikka sodan pommit tuhosivat Stihlin tehtaan, yritys kasvoi rutiköyhien vuosien jälkeen alan edelläkävijäksi. Tänä vuonna ainakin kaksi merkittävää yritystä juhlii 90-vuotissyntymäpäiviään. Kaarevakahvaista BL-mallia eli sarviStihliä myytiin Suomessakin. Andreas Stihl kokeili sodan jälkeen kannuksiaan myös traktorituotannossa ennen kuin keskittyi varsinaiseen leipälajiinsa eli moottorisahoihin. Rekkaparkki STIHLIN KETJU PYÖRII Andreas Stihl ja yksi yhtiön menestystarinoista, Contra-saha. 1968 Stihl otti sahoissaan käyttöön sähköisen sytytsjärjestelmän 70-luvulla Stihl vakiinnutti asemansa yhtenä maailman suurimmista moottorisahavalmistajista. Toinen maailmansota katkaisi Stihlin viennin ja tuhosi sahatehtaan. Ulkomainen juhlakalu on eräs maailman moottorisahajättiläisistä. Kuvat: Andreas Stihl AG & Co
Paikkoja autossa on 34 matkustajalle. Se painaa 8170 kiloa, pituus on 10,25 metriä, ja leveyttä löytyy 2,20 metriä, Akselivälikin on 6,15 metriä. Paunu oli tuonut paikalle esimerkin sekä vanhasta että uudesta kalustostaan. Yhtiön perustaja Väinö Paunu kuoli vuonna 1979, ja sen jälkeen Paunun johdossa ovat jatkaneet hänen poikansa. Auto oli uutena poikkeuksellisen suuri. kesäkauden päättäjäisiä. Tämä sopimusliikenne kattaa liki puolet yrityksen toiminnasta. Vakioja pikavuoroihin panostanut Paunu on tällä vuosituhannella palannut siinä mielessä juurilleen, että se on alkanut ajaa myös Tampereen kaupungin sisäisiä linjoja. 60ja 70-luvuilla Paunulla oli parhaimmillaan reippaasti yli 400 työntekijää ja yli 100 linja-autoa. 50-luvulla yritys kuitenkin kasvoi ja kehittyi. Kelirikko saattoi katkaista liikenteen tykkänään moneksi viikoksi. Paunu ei kuitenkaan lannistunut. 1920-luvun lopulla Paunu pani autonsa Tampere–Jyväskylä-linjalle. Paunu otti ensimmäisenä Tampereella käyttöön säännölliset aikataulut, ja tehdastyön kaupungissa luotettavalla liikennöinnillä oli tietysti suuri merkitys. Paunulle kävi hieman samoin kuin Stihlille. Linjan tie oli ilmeisesti hyväkuntoinen, sillä auton suuren koon ja painon vuoksi sitä ei saanut käyttää muilla reiteillä. Siksi autoa ei myöskään otettu sota-aikana armeijan käyttöön. 9 07/16. 147-hevosvoimainen bensiinimoottori nielee 47 litraa sadalla kilometrillä. Linja-autoja Paunulla on tätä nykyä 140 ja työntekijöitä 310. Toinen 90-vuotias sankari on suomalainen Väinö Paunu Oy. Niinpä auto säilyi entistämiskelpoisena, ja uuteen uskoon se saatettiin työpalveluksen jälkeen vuonna 1976. Stihlin tapaan 50–60-luvun taitteessa voimaa kerännyt yhtiö oli taas kehityksessä mukana, kun busseihin alkoi ilmestyä ilmajousia ja tehostettuja ohjauksia. Vudoen 1939 Pitkä-Sisu vetikin väkeä liki yhtä hyvin kuin mikä hyvänsä huvipuistolaite. Nuori yritys ymmärsi ensimmäisenä säännöllisten aikataulujen merkityksen työläiskaupungissa. 30-luvulla uusia linjoja aukeni muun muassa Mänttään, Lahteen ja Kuhmoisiin. Kilometrejä karttuu vuosittain noin 13 miljoonaa. Kaipio-korinen Pitkä-Sisu starttasi vappuna 1939 Tampere–Nokia-linjalla. Paunun pyörät rullaavat V apunpäivänä 1926 tehtiin suomalaisen joukkoliikenteen historiaa, kun liikennöitsijä Väinö Paunu nosti kytkintä Tampereen Keskustorilta eli silloiselta Kauppatorilta kohti länttä ja Epilää. Tuohon aikaan kaupunkien välinen tie oli aivan toista maata kuin nykyään, ja linjan aloittamista pidettiinkin uhkarohkeana temppuna. Ennen sotaa busseja oli nelisenkymmentä, mutta sota nieli niistä noin puolet. Sodassa kärsinyt yhtiö ei palannut oitis teräkuntoon, vaan vuosia kitkutettiin kehityksestä jäljessä. PAUNUN PITKÄ-SISU Särkänniemen huvipuistossa vietettiin 3.9. Uusia linjoja avattiin jälleen
Oikealla puolella hankea haukkaa saksalainen linko, jossa on tavanomaisen ruuvin asemesta eräänlainen rumpurakenne. Vallinheimo ja H. Roivainen / SA-kuva 10. Huhtikuussa 1942 Petsamossa talven valkeaa tavaraa putsasivat saksalainen ja italialainen linko. Kuvat: A. Yläkuvissa työskentelee italialainen lumilinko. Rekkaparkki Lumilingot Petsamossa Pian lunta saa taas luoda
Ensimmäinen Heidelberg-tiikelipainokone, Original Heidelberg Tiegel, esiteltiin yleisölle vuonna 1914. Museokirjapainon Heidelberg on valmistettu vuonna 1960, ja se on palvellut Lauttakylän Lauttapainossa. Rajalan apuna ja oppipoikana työnäytöksessä toimi Ville Palkinen. Toimintaperiaatteeltaan Heidelberg-tiikelipainokone muistuttaa Gutenbergin painokonetta, mutta edeltäjästään poiketen se on sähkökäyttöinen ja tehty metallista. Werstaan museokirjapaino on Rajalalle tuttu paikka. Painotyötä perinteitä vaalien Lokakuun alussa vietetyn Tampereen päivän kunniaksi vanha Heidelberg-tiikelipainokone raksutti ja puuskutti työväenmuseo Werstaan museokirjapainossa. Hän oli aikoinaan mukana museopainon perustamisessa. Esimerkiksi koneen imuja puristusvipuja on käytettävä tietyssä järjestyksessä ja juuri oikeaan aikaan. Tiikelipainossa painopaperia ei tarvitse taivuttaa, joten se soveltuu erinomaisesti paksujen kartonkipaperienkin painamiseen. Tiikelipainokoneita on yhä käytössä pienissä kirjapainoissa. Minkkisen alkutaival kirjapainoalalla kertoo osaltaan kirjapainoalan käsityömäisyydestä ennen vanhaan. Heidelbergin tiikelipainokoneet olivat luotettavia ja helppoja huoltaa, joten niistä tuli suosittuja painokoneita. U teliaat silmäparit seurasivat, kun kirjaltaja Raimo Rajala esitteli yleisölle perinteisen käsinladonnan ja kohopainotekniikan saloja. Viimeiset tiikelikoneet valmistuivat tehtaalta 1970-luvun alussa. Mestarin opit ovat kullanarvoisia, sillä vuosisatoja vanhaan tekniikkaan perustuvan tiikelipainokoneen käyttö vaatii omat niksinsä. Näin minut laitettiin latojaksi”, Minkkinen kertoo. HEIDELBERG-TIIKELIPAINOKONE ELI SIIPIHEIKKU Tiikelipainokone on kohopainokone, jossa painoväri painetaan laakapinnalta suoralle paperitai kartonkiarkille. Rajalan käsissä postikorttien painaminen sujuikin kuin tanssi. Ikänsä kirjapainoalalla työskennellyt Erkki Minkkinen oli saapunut seuraamaan työnäytöstä. ”Olin Lokomolla yhden kesän, mutta ei minusta ollut metallimieheksi, joten otin työn vastaan kirjapainosta. 11 07/16. Vuonna 1978 Minkkinen perusti oman kirjapainonsa. Aluksi olin päivän kaksi painopuolella työssä, mutta sitten työnjohto katsoi todistustani ja huomasi suomen kielen arvosanani olevan 9. Heidelberg-painokoneet tulivat tuolloin tutuiksi, sillä ne olivat vielä silloin yleisiä useissa painotaloissa. Kyseisiä painokoneita on käytetty erityisesti kutsuja käyntikorttien painamiseen. Monet työvaiheet vaativat tarkkuutta ja kädentaitoja. Yleisön joukosta löytyi muitakin kirjapainoalan veteraaneja, joissa Heidelbergin tasainen raksutus herätti muistoja menneiltä vuosikymmeniltä
12
KONE KULTA-AJALTA FERGUSON 35 1957 13. Työvuosiensa jälkeen Kultamaha on kokenut täydellisen kunnostuksen omistajansa Paavo Puheloisen taitavissa käsissä ja viettää nyt eläkevuosiaan kevyiden pihatöiden parissa. Sotkamo Vuosimallin 1957 Ferguson 35 tuli sotkamolaiselle tilalle käytettynä 1970-luvun alussa
Fergusonin vetovastustunnustelulla varustettu nostolaite on helppokäyttöinen ja tarkka. Kolmipistenostolaite oli tarkka ja helppokäyttöinen, ja esimerkiksi kynnettäessä Fergusonin hyvin toimiva vetovastustunnustelu helpotti huomattavasti etenemistä hankalissa olosuhteissa. Uutena 35 oli ollut kallis hankinta, mutta puolikuntoisen ja toistakymmentä vuotta vanhan koneen hinta asettui varsin kohtuullisiin lukemiin. 14. Kunnostuskohteena se oli siinä mielessä ihanteellinen, että liki kaikki osat olivat tallessa. Teksti: Lea Lahti Kuvat: Jan-Erik Laine FERGUSON 35 Puheloisen idyllinen pihapiiri pysyy kunnossa Kultamahan avulla. Pellonvaraussopimus valtion kanssa velvoitti viljelijää kuitenkin hoitamaan peltojaan niittämällä ja huolehtimaan siitä, ettei ojanvierustojen vesakko levinnyt pellolle asti. ”Tämän Fergun kohdalla huoltoautoista tuskin yksikään oli pannut vilkkua päälle”, Paavo arvelee. Traktorista tuli siten myös luotettava käyttöpeli, vaikka olikin jo selvää, että vastedes se olisi enemmänkin harrastuskäytössä. Toki työvuodet olivat jättäneet siihen jälkensä. Ei siinä sitten muuta kuin lyötiin kättä päälle.” Alkuvuosinaan maahantuoja Farming Oy mainosti yli 80 huoltoauton verkostoaan. P aavo Puheloisen kotitilalla Sotkamossa pantiin pellot pakettiin vuonna 1969 voimaan tulleen pellonvarauslain myötä. Kun tilan työjuhta vaihdettiin uudempaan, Kultamaha kulkeutui vaihtokoneena iisalmelaiseen koneliikkeeseen. Paavo oli töissä Iisalmessa ja poikkesi paikalliseen Ford-liikkeeseen katsomaan löytyisikö sopivaa. Pakettipellolla sai viljellä muun muassa perunaa ja juureksia omaan käyttöön. Löytyihän sieltä. Omistaja avasi koneen, uusi siihen kaikki kuluvat osat ja kävi koko tekniikan perusteellisesti läpi. Avo-ojapelloilla kierreltävää riitti. Tilapäisesti korjattuja, rikkinäisiä ja runsaasti kuluneita paikkoja ei tosiaan tarvinnut etsiskellä. Useimmat niistä taisivat olla harmaita aaltopeltikylkisiä Citroën Camionetteja, olihan Farming Oy Citroënin maahantuojan Korpivaara-yhtiön sisaryhtiö. Fergusonin edistyksellinen tekniikka nostolaitteineen ja kaksoisvoimanottoineen sujuvoitti työntekoa ja lisälaitteiden käyttöä. Pikku-Fergu oli mitä mainioin työkone niittohommiin: sorminiittokoneella niittäessä avotraktorista oli hyvä näkyvyys, ja traktori oli muutenkin kaikin puolin näppärä käyttää. Ostetaan, jos lähtee käyntiin Vuosimallin 1957 Ferguson 35 oli palvellut toistakymmentä työvuotta pyhäntäläisellä tilalla. ”Kaupan ehtona oli, että traktorin pitää lähteä käyntiin”, Paavo muistelee. Kolmipistekiinnitykseen saa vaivattomasti liitettyä tarvittavat työkoneet. Maalipintaa oli uudistettu muutamaan otteeseen, ja käytön jälkeäkin oli tullut vähän joka puolelle. ”Hieman vetoapua tarvittiin, mutta lähtihän se. Tilan työt oli aiemmin hoidettu hevosen ja hevosvetoisten laitteiden sekä naapurien traktorien voimin. Traktoria ei tilalla siis viljelyn aktiiviaikaan ollut, mutta 1970-luvun alussa Puheloiset päättivät hankkia käytetyn työkoneen helpottamaan pakettipeltojen ja pihapiirin hoitoa. Uusi omistaja huolsi ja kunnosti traktorin, ja se osoittautui pian onnistuneeksi ostokseksi. Käytetty traktori siirtyi pian Sotkamoon, sillä Ford-myyjä halusi eroon vaihtokaupassa tulleesta vanhasta Fergusta. Edessä oli siis saman tien peruskorjaus. Työkoneesta harrastetraktoriksi Lopulta vuonna 2000 Paavo päätti saattaa traktorin alkuperäiskuntoon, ja siinä yhteydessä Kultamahan valmistusajankohdaksi varmistui lokakuu 1957
”Ajovalon umpion kromikehä ei ole ihan oikeanlainen”, omistaja tunnustaa. Paavo on korvannut ne yhdellä 12 voltin akulla ja poistanut toisen akun telineen. Pinnoilla vallitsi melkoinen värien kirjo: Dextan-oranssia etupyörän levyissä, punaista takavanteissa, harmaata rungossa ja punaista pelleissä. Hieman vetoapua tarvittiin, mutta lähtihän se.” Polttoainesäiliön ja jäähdyttimen täyttöaukot ovat suojassa kannen alla, ja sieltä löytyy myös akku. Peltitöitäkin piti luonnollisesti tehdä ennen kuin päästiin maalaushommiin. Ferguun ei ole tehty suurempia muutoksia, ulkoasu on lähes sellainen kuin se on uutena ollut perunanviljelijän myrkyttäjää eli traktorin alle puhaltavaa pakoputkea myöten. ”Kaupan ehtona oli, että traktorin pitää lähteä käyntiin. Omat alkuperäiset kehät ovat tallessa nekin, mutta ne olivat sen verran vaurioituneet, että tilalle vaihdettiin uudet ja siistimmät. Mittarivarustus on oman aikansa vakio. Öljynpaine-, lämpö-, kierroslukuja tuntimittari sekä ampeerimittari näyttävät tarvittavat lukemat traktorin käyttäjälle. Istuimen pehmustesarjakin löytyi LH-Osalta Iisalmesta. ”Ainakin kolme maalikerrosta oli päällekkäin peltiosissa”, Paavo ynnäilee ja aprikoi. Alkuperäisen kaltainen istuinpehmuste löytyi varaosaliikkeen hyllystä. Alun perin traktorissa on ollut kaksi kuuden voltin akkua, toinen pellin alla ja toinen rungon sivussa ulosoton vivun vieressä. Kultamahan alkuperäisvärit olivat peittyneet lukuisten maalikerrosten alle. 15 07/16. ”En osaa sanoa, oliko ensimmäinen punaharmaa maalaus tehty jo Englannissa vai vasta Suomessa.” Välivaihe Fergujen punaharmaaksi siirtymiseen on ollut jo käsillä Puheloisen Kultamahan valmistumisen aikoihin
Tämä johtui muun muassa siitä, että Brittein saarten Ferguson-insinöörit olivat jo pitkään kehittäneet uutta isoa traktoria, Fordson Majorin haastajaa, ja vanha johtaja tunsi lukkarinrakkautta oman maan projektia kohtaan. ”Pieni suutinreikä tahtoo karstoittua aikojen saatossa tukkoon, ja käynnistysongelmat alkavat, vaikka kone muuten olisikin kunnossa.” FERGUSON 35 16. Uuden suuryrityksen johtajat uskoivat Kolmeviitoseen, ja Yhdysvalloissa uusi malli kiirehdittiin markkinoille vuonna 1955. Rapakon takana traktorin väritys oli muuten toisenlainen. Jenkki-35 oli aluksi kokonaan harmaa, ja vielä ennen Massey Fergusonin puna-harmaaksi muuttumista konepelti ja vanteet ehtivät olla tovin kermanvärisiä. Englannissa 35:n valmistus aloitettiin seuraavana vuonna, ja niin Kultamahat levisivät Eurooppaan. Myös moottoreissa oli eroa: bensakoneena amerikkalaisissa pyöri Continental, kun Euroopassa kaikki moottorivaihtoehdot – bensa, petroli ja diesel – olivat Standardin valmistamia. Britannian päässä yhtiön johtaja Harry Ferguson suhtautui ristiriitaisesti uuden mallin suunnitteluun. KULTA VUOLTIIN AMERIKASTA Ferguson 35:n suunnittelutyö alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1953 Hermann Klemmin johdolla. Samana vuonna Ferguson kuitenkin myi yrityksensä Massey-Harrisille
”Tässä mallissahan on vain yksi imusarjaan sijoitettu hehkutulppa ja CAV:n Pintaux-malliset suuttimet, joissa on kaksi avautumispainetta. Vuokatin aseman lastaussilta on todettu käteväksi paikaksi kuormaukseen. Pehmeällä ja liukkaalla kyntöuralla tulee esiin traktorin pahin miinus, tasauspyörästön lukon puute. ”Olen ollut liikenneturvallisuustyössä mukana lähes koko ikäni, ja vaikka tiellä ajo onkin varsin vähäistä, pidän huolta siitä, että traktorissa on kiinnitettynä hitaan ajoneuvon kolmio”, Puheloinen kertoo. Fergusonille on oma pieni talli pihan laidalla, jossa se on sääsuojassa aina ajojen ulkopuolella. Käynnistyksen helpottamiseksi suunniteltu alhaisemman avautumispaineen pieni suutinreikä tahtoo karstoittua aikojen saatossa tukkoon, ja ongelmat alkavat, vaikka kone muuten olisikin kunnossa”, Paavo selventää. Puheloinen kertoo, että käyntiinlähtö parani merkittävästi, kun traktoriin uusittiin suuttimet kuluneiden tilalle. ”Alkuperäinen harmaa on todella tuollainen vaalea harmaa, mutta sävy voisi olla ehkä aavistuksen tummempi”, omistaja pohtii traktoriaan katsellen. Esillä ollessaan Kultamaha kirvoittaa katselijoista aina paljon nostalgisia muistoja. ”Ajot on nykyisin jääneet sen verran vähiin, että tankkaan aina dieseliä. ”Epätasaisessa maastossa, esimerkiksi metsässä puita hakiessa, on eteenpäin pääsy arvailujen varassa”, Paavo tunnustaa. FERGUSON FE–35 1957 MOOTTORI Standard 23 C, nelisylinterinen nestejäähdytteinen dieselmoottori, tilavuus 2,3 litraa, teho hihnapyörästä 36 hevosvoimaa VAIHTEISTO 6+2, huippunopeus 24 kilometriä tunnissa RENKAAT takana 11x28, edessä 6x16 MITAT paino 1429 kg, pituus 297 cm, korkeus 137 cm, raideleveys takana 122–188 cm ja edessä 122–203 cm MUUTA rumpujarrut, ajovoimanotto, kolmipistenostolaite VALMISTUSPAIKKA Coventry, Englanti Puheloinen on valinnut Kultamahaansa mahdollisimman alkuperäisen kaltaiset sävyt alimmaisen maalikerroksen sekä Fergusonia maahantuoneen Farmingin myyntiesitteiden perusteella. Puheloisen pihalla on komea polttopuukuorma peräkärryssä, joka liikkuu helposti Fergun voimin. 17 07/16. ”Vasta Kolmeviitosen X-mallissa joulukuusta 1962 alkaen tuo lukon puute poistui.” Puheloisen komea Kultamaha on ollut esillä muutamissa kesänäyttelyissä ja harrasteajoneuvotapahtumissa Kuhmossa, johon se on viety tuttavan kuorma-auton lavalla. Pientä ajoa Viime vuosina Kultamaha on päässyt jo kovin helpolla. Paavon ja Kultamahan yhteistyö on jatkunut saumattomasti jo yli 40 vuoden ajan. ”Olen käynyt muutaman naapurin pottumaata kyntämässä, jotta auran vantaat pysyisivät kiiltävänä”, Paavo hekottaa. Sehän näitä kaikkia taitaa vaivata.” Kultamahaa tuntevat muistanevat ivailun kylmäkäynnistysongelmista: jos Kolmeviitonen unohtuu heinäseipään varjoon, sitä ei enää saa kirveelläkään käyntiin. ”Eivät nuo Fergujen harmaat sävyt yleensäkään näytä olleen oikein helppoja valintoja, kun katselee niitä noissa tapahtumissa.” Puheloisen 35 ei ole museorekisterissä, joten sävyn suhteen ei ole mitään syytä pilkunviilaukseen. Eipähän tule sanomista”, omistaja toteaa. Kuvauksen ajaksi ruuvaamme kuitenkin näkyvälle paikalle kiinnitetyn kolmion irti. ”Käyntiinlähtö tässä on iänikuinen ongelma. ”Traktori maalattiin oikeassa automaalaamossa automaaleilla, ja pinta on kestänyt hyvin aikaa ja kulutustakin”, omistaja toteaa tyytyväisenä. Työuransa korjaamoilla sekä katsastusmiehenä tehnyt Puheloinen on tarkka siitä, että tien päällä noudatetaan voimassa olevia määräyksiä. Traktori on Sotkamossa ollessaan toiminut kaiken kaikkiaan hyvin, mitään isompaa remonttia ei ole tullut yllättäen eteen. Pitkän linjan autoja koneharrastajan idyllisessä ja siistissä pihapiirissä Kultamaha on omiaan ja sille riittää sopivia työtehtäviä. CAV:n jakajapumppu syöttää polttoaineen Kolmeviitosen pehmeäkäyntiselle nelisylinteriselle moottorille. Työlistalta löytyy pientä puunajoa, pientareiden niittoa sekä kasvimaan möyhennystä. Fergun ajonopeus on noin 24 kilometriä tunnissa, eikä sillä viitsi ajamalla lähteä pitkään matkaan
Kuinka hän ja Ford ajautuivat oikeusriitaan. Britannia oli perinteisesti ollut riippuvainen maahantuodusta ruoasta, ja saksalaiset alkoivat häiritä meriteitse tapahtuvia elintarvikekuljetuksia. Fergusonin yhtiön palkkalistoilla oli liki sen alusta asti mies nimeltä Willie Sands, jonka rooli maatalouskoneiden parissa oli aivan ratkaiseva. Harry Ferguson (vas.) ja Henry Ford lyövät kohta kättä päälle. Fergusonin uran suunnan määritti ensimmäinen maailmansota. Hän piti maatöitä vastenmielisinä ja alkoi uskoa, että paljon hoitamista ja ruokaa vaativa kömpelö hevonen sekä sen kiskomat alkeelliset työaseet pitäisi korvata kunnon koneilla. Tuolloin Ferguson oli tosin hankkinut jo hieman nimeä myös jääräpäisenä luonteena, jolle ei auttanut väittää vastaan. V uonna 1884 syntynyt Harry Ferguson oli irlantilainen maatalon poika, joka joutui auttamaan tilan töissä pienestä pitäen. Maan oli siis lisättävä omaa ruoantuotantoaan. Suunnittelijana hän oli kuitenkin periaatteiden ja kokonaisuuksien ihminen, joka tarvitsi taitavan käsityöläisen hiomaan yksityiskohtia. Hän oli siisti ja pikkutarkka mies, ja viimeistelemättömät tekniset tuotteet saivat hänet raivon partaalle. Asiaa ei auttanut viljelijöiden ylenkatse muuta kuin hevosvetoista maataloutta kohtaan. Harry pakeni maatilan töitä 1900-luvun alussa ja pestautui veljensä autokorjaamoon oppipojaksi. Miksi hän inhosi Kultamahaa. Ensi patenteista auran taontaan Fergusonin keksijänura alkoi vuonna 1913. 18. Vieressä Ferguson A -traktori, joka tunnettiin paremmin nimellä Brown-Ferguson. Harry Ferguson JÄÄRÄPÄINEN UUDISTAJA Millainen mies keksi liittää työkoneet traktoriin vallankumouksellisella tavalla. Samaan aikaan Harry opiskeli konetekniikkaa ja solmi myöhemmän uransa kannalta keskeisiä ystävyyssuhteita. Teksti: Mika Rassi Kuvat: The Ferguson Club Vuosi on 1938. Hän alkoi pian lyödä veljensä laudalta polttomoottorien käsittelemisessä, ja korjaamo kukoisti. Harry ei ollut erityisen roteva, mutta hän oli teknisesti lahjakas ja omapäinen. Miehiä ja hevosia tarvittiin rintamalla, joten edes vanhan tuotantotason ylläpitäminen ei ottanut onnistuakseen. 10-luvun alussa Harry perusti oman autokorjaamon, joka oli heti menestys miehen osaavan maineen vuoksi. Ferguson teki kaasuttimiin muutamia parannuksia, joihin hän sai patentit
Se oli huomattavan kallis verrattuna esimerkiksi aikansa Fordsoniin, ja siihen sopivat työkoneet tekivät nekin aimo loven maanviljelijän kukkaroon. Siitä seurasi pakko lisätä painoa traktorin etupäähän ja näin muodoin syntyi painavia traktoreita. Vuonna 1936 Ferguson oli suunnitellut uuden kevyemmän traktorin, jossa kolmipistekytkentää oli jälleen parannettu ja moottori vaihdettu hitusen tehokkaampaan Coventry Climaxiin. Ferguson päätti, että oli tehtävä oma traktorin prototyyppi, jossa olisivat kaikki nämä kytkentälaitteet. Joulukuussa 1917 valmistui ensimmäinen aura. Nykyaikaisen nostolaitteen työntövartta vastaavalla kiinnityksellä auran työntövoima johdettiin traktorin takaosassa sellaiseen pisteeseen, josta se suuntautui kohti traktorin etuosaa. Rahoille sai toki vastinetta. Se oli suunniteltu Ford Eros -traktoriin, joka oli T-Fordin sarjamuunnos vetokoneeksi. Tämä David oli yrityksen perustajan David Brown vanhemman pojanpoika. Ellei kuljettaja kytkenyt vetoa nopeasti pois, traktori pyörähti ympäri hänen päälleen. Lisämaata piti raivata, ja konevoimalle luotiin kysyntää. Myyntivelho oivalsi, että kaupantekoa edistäisivät parhaiten työnäytökset. Fergusonin tuomio oli tyly. Jos aura osui vaikkapa isoon kiveen mutta traktori veti yhä, voima pyrki nostamaan auran takaosaa ylös ja niin vetokytkentäkohtaan eli traktorin taka-akselin lähelle kohdistui alaspäin painava voima. Ferguson ja Sands kiersivät huoltamassa ja säätämässä lähinnä amerikkalaisperäistä kalustoa ja pitämässä työnäytöksiä. Niinpä Irlannin maataloushallinto pyysi Fergusonia parantamaan maan traktorien tehokkuutta keväällä 1917. Lisäksi yksipistekytkentä traktoriin oli hengenvaarallinen. Varsilla voitiin aiempaa paremmin hallita myös lisälaitteen syvyyttä, joten auroja voitiin keventää. Näiden avulla apulaite saatiin kulkemaan samassa linjassa traktorin kanssa. Sekä aura että Eros olivat huomattavan kevyitä, ja mikä tärkeintä, kiinnityspiste sijaitsi traktorin alla eikä takana. Traktoritkin olivat monesti kovin painavia ja kömpelöitä, mutta lisälaitteet – etupäässä aurat – olivat hänestä kelvottoman monimutkaisia ja raskastekoisia. Fergusonin ja Shermanin aurabisnes kuivui kasaan, ja omassa firmassa alettiin jälleen epäillä työkonekytkennän kehittelyn järkevyyttä. Tosin kehittelytyön jatkamiseen rohkaistiin. Ferguson oli aiemmin edustanut paria automerkkiä, ja nyt hän ryhtyi amerikkalaisen Overtime-traktorin kauppamieheksi. Kun aurojen valmistus oli saatu käyntiin, Fergusonin oman yhtiön johdon epäluulot maatalouskoneita kohtaan hälvenivät ja tutkimusta niiden parissa jatkettiin. Alkoi kahdenkymmenen vuoden itsepintainen kehitystyö. ”Jotkut pelaavat golfia, toiset kalastavat, minä käyn oikeutta.” 19 07/16. Oma traktori Fordin jälkeen Ferguson teki aurastaan valmistussopimukset parinkin eri jenkkifirman kanssa, mutta molemmilla kerroilla suunnitelmat kariutuivat. Kytkennän erilaisista toteutustavoista päädyttiin hydrauliikkaan, ja pitkä kehitysja koetustyö alkoi. Vaikka hevosmiehet tulivat näytöksiin lähinnä nauramaan traktoriauran epätasaiselle kyntöjäljelle, Ferguson ja Sands saivat mainetta kovina traktorikyntäjinä. Suivaantunut Ford pani Fergusonin auroineen matkoihinsa. Kun Fergusonin ja Sandsin kiertuerupeama maatiloilla oli ohi, Ferguson päätti, että hän suunnittelee peltotyökoneet kokonaan uudelleen. Nuoren herran isä oli yhä aktiivisesti yrityksessä mukana, ja hän vastusti traktoritehtailua henkeen ja vereen. Ferguson vaati, että traktorissa sai käyttää vain kahta kantaMusta Ferguson on yhtiön ensimmäinen oma traktorimalli 30-luvun alusta. Seuraus oli, että traktorin etupää nousi pystyyn. Jo 1926 patentoitiin vetovastustunnustelu, jonka käytännön toteuttaminen oli vielä kaukainen haave. He saivat hyvän kuvan maanmuokkausvälineistä yleensä. Ferguson jatkoi silti päättäväisesti. Aluksi Mustaa Traktoria valmistanut yritys ajautui riitoihin Fergusonin kanssa, ja rattaidensa käyttötarkoitusta esittelyissä innolla seurannut nuori David Brown tarjosi perheyritystään tilalle. Duplexille haettiin patentti, ja uutta auratyyppiä lähdettiin esittelemään Yhdysvaltoihin Henry Fordille. Ford päätti lopettaa Fordson-traktoreiden valmistamisen Amerikassa. Sands loi auraa osittain kannatelleen syvyyspyörän tilalle kelluvan jalaksen, joka laski ja nosti auraa tarpeen mukaan. Traktorin vetävät takapyörät eivät päässeet sutimaan tyhjää, mutta yhdistelmä ei myöskään päässyt liikkumaan eteenpäin. Harry Ferguson törmäsi nyt ensi kerran vastustukseen oman yhtiönsä johtoportaassa, jossa vakaamaineisen autoyhtiön haparoivaa tuotesuunnittelua maatalouslaitepuolella pidettiin turhana rahareikänä. Sillä välin läntinen taivas synkkeni jälleen. Aura kuitenkin kehittyi edelleen. Tämä saattoi olla vaarana ilman kiviä tai muita esteitäkin, sillä kovaa maata kyntävä aura välitti jo sellaisenaan paljon painoa traktorin takapäähän ja vaikeutti eteenpäin pääsemistä. Fergusonilla ryhdyttiin suunnittelemaan uutta auraa varta vasten Fordsonia varten. Moottoriksi asennettiin amerikkalainen 18-hevosvoimainen Hercules. Eros ei kelvannut enää kenellekään. Musta Traktori valmistui 1933. Seuraavassa auratyypissä oli Duplex-kaksipistekiinnitys, eli alaja yläkiinnitys. PIINKOVA MYYNTIMIES Markkinointi ja myynnin edistäminen ovat nykyään omia oppialojaan. Järjestelmä oli vielä kaukana täydellisestä, mutta sen kaatoi Fordsontraktoreiden maahantuonti ja valmistus Irlannissa Corkin tehtaalla. Ferguson rakensi muuten Iso-Britannian ensimmäisen lentokoneen – ja vieläpä lensi sillä. Tämä harmaa traktori tunnettiin yleisesti nimellä Brown-Ferguson. Hän patentoi yhteen suuntautuvat kääntyvät vetovarret ja niiden pallonivelkytkennän. Vuonna 1925 Amerikasta lopulta löytyi myös sopiva valmistaja, Shermanin veljesten yhtiö, joka oli myös Fordin traktoreiden jälleenmyyjä New Yorkin osavaltiossa. Näin etupäähän saatiin kohdistettua painoa, eikä keula noussut enää järin herkästi. Esityksestä vakuuttunut Ford tarjoutui palkkaamaan Fergusonin, mutta uppiniskainen irlantilainen etsi vain auralleen valmistajaa ja kieltäytyi. Kauan ennen kuin noita asioita ymmärrettiin ajatella järjestelmällisesti, Harry Ferguson käytti viekkaasti niiden keinoja. Vaihteisto ja ohjaus tilattiin David Brownilta, joka oli tuolloin suurin voimansiirtolaitteiden valmistaja Britanniassa. Moottoriurheilu ja lentokoneet kiinnostivat häntä harrastuksina, mutta hän ryhtyi ajamaan kilpaa ja rakentamaan omaa lentokonetta yhtä lailla siksi, että näin saatu julkisuus palveli taloudellisia päämääriä. Siksi David perusti oman yrityksen nimeltä David Brown Tractors
Brown-Ferguson ei juuri menestynyt. Oikeus määräsi Fordin maksamaan korvauksia 9,25 miljoonaa dollaria. Elettiin vuotta 1938, kun Brown-Fergusonia esiteltiin muokkaustöissä rouva Clara Fordin kasvimaalla ja sitten hieman rajummalla pellolla. Ford vastaisi traktorin rakentamisesta Amerikassa. Patenttioikeudenkäyntiä ounasteltiin lehdissä. Fordyhtiön johtoon oli noussut Henry Fordin pojanpoika Henry nuorempi. Ford näki Fergusonin traktorin tekevän työtä vaivatta ja oman Fordsoninsa juuttuvan samassa paikassa niille sijoilleen. Syy oli sama kuin aikoinaan Brownin kanssa: uusi traktori ja sen vaatimat uudet koneet olivat kalliita ja herättivät epäilyksiä. Kättä päälle Sillä välin Ferguson oli junaillut itselleen uuden audienssin Henry Fordin luo Yhdysvaltoihin. 1949 Ford nosti vastakanteen Fergusonia vastaan, mutta pian osapuolet saatiin tapaamaan toisensa sovittelun merkeissä. He olivat sitä mieltä, että valtava teollisuussopimus oli herrasmiesten kesken sillä hyvä. Valmistajaosapuoleksi löytyi pian Standard Motor Company, jonka kanssa Ferguson teki väen vängällä samanlaisen paperittoman sopimuksen kuin Fordin kanssa. Peli koveni. Ferguson lähti loppuvuodesta takaisin Britanniaan ja jätti Shermanin veljekset hoitamaan myyntityötä sekä vanhat suunnittelijansa johtamaan työkoneiden tehtailua. Silmitön raivo puhkesi, kun Ford esitteli vuonna 1947 uuden traktorimallin 8N, jossa oli Fergusonin nostolaite. Ensin hän alkoi tuoda USA:han Englannissa valmistettuja Ferguson-traktoreita ja pani sittemmin tehtaan pystyyn Detroitiin. Tilikirjoja tutkailtiin, ja traktorituotanto havaittiin pahasti tappiolliseksi. Fergusonin vimmainen kilpailuoikeuskanne tuli kuitenkin yllätyksenä Fordillekin. Sen ohella hän perusti koulun traktorinkäyttäjiä varten, jossa pidettiin kahden viikon kursseja. Ferguson ottaisi myynnin vastuulleen, ja Ford toimittaisi hänelle tarvittavan määrän traktoreita rahtivapaasti. Fergusonilta tuli huutia, mutta asiat rullasivat taas. Brown ehdotti isompaa traktorimallia, mutta Fergusonin mielestä vieläkin pienempi malli olisi järkevämpi. Nuorille myönnettiin stipendejä vuoden mittaiseen maatalouskoulutukseen, josta osa suoritettiin Dearbornissa. Ferguson käytti saamaansa julkisuutta hyväkseen. Mainosmiehen temppu jos mikä. Keväällä 1938 pidetyn vakuuttavan esityksen jälkeen norjalaiset tilasivat traktoreita melkoisen määrän. Ford pyysi tuomaan pellolle pöydän ja kaksi tuolia. Kun kaikki osapuolet kärsivät, Ferguson taipui sovitteluratkaisuun. Julkisuutta riitti. Kun Yhdysvallat vielä lähti mukaan sotaan loppuvuodesta 1941, tarvittiin koneita pitämään yllä maataloustuotantoa pienemmällä työvoimalla. Ferguson oli hänkin saanut Amerikassa todelliset voittonsa lisälaitteiden myymisestä. Ferguson otti tapauksesta totta kai julkisesti kaiken hyödyn irti ja julistautui voittajaksi. Brown päätti suunnitella uuden mallin ja alkaa valmistaa sitä Fergusonin mielipiteistä piittaamatta. 20 HARRY FERGUSON. Huono myynti koetteli Brownin ja Fergusonin välejä. Se oli monen pienviljelijän onni. Myynti otettiin omiin käsiin, ja Fergusonille tarjottiin uudesta firmasta kolmasosaa. Koska Dagenhamissa ei ruvettu tekemään Ford-Fergusoneja, Ferguson päätti 40-luvun alussa, että herrasmiessopimus raukeaa Englannin osalta ja että hän ryhtyy valmistamaan traktoreita saarivaltiossa itse. Fordilla tuumittiin, että epäedullisesta kumppanista oli parasta päästä eroon. Hän koetti saada uutta traktoria tuotantoon myös Englannin Dagenhamissa, mutta sikäläiset Ford-johtajat eivät suostuneet vaihtamaan tuotetta keskellä sotaa. Ferguson kiinnitti kiihkomielistä huomiota myös markkinointiin ja huoltokoneistoon. Fordin lakimiehet tuntuivat pelaavan aikaa, jotta patentit vanhenisivat. kokoa, jotta traktorin mukana toimitettavalla avaimella pystyi tekemään kaikki tarvittavat säädöt ja kiristykset. Suoranaista aivopesua koulutus ei ollut, mutta koska siellä opeteltiin muun muassa Ferguson-järjestelmän käyttöä, uskollisia opetuslapsia syntyi. Miehet istuivat pöydän ääreen, ja Ferguson esitteli traktorinsa toimintaperiaatetta jousivetoisella pienoismallilla. Yhtiöltä vaadittiin yli 251 miljoonaa dollaria paitsi Fergusonin patenttien kopioimisesta myös sen jälleenmyyntiverkoston valtaamisesta. Henry Ford nuorempi ja Harry Ferguson istuivat alas, Ford tarjosi kymmentä miljoonaa dollaria, Ferguson kieltäytyi, nousi ja lähti kotiin. Brownin ja Fergusonin sopimus purettiin 1939, kun Fergusonin ja Fordin uutta traktorimallia jo taottiin täyttä häkää. Paperia asiasta ei laadittu. Molemmat osapuolet saattoivat purkaa sopimuksen halutessaan. Traktori näkyi lehdissä ja valkokankailla ja kuului radiossa. Lisäksi Fergusonin keskeisiin patentteihin perustuvia ratkaisuja ei enää saanut löytyä Ford-traktoreista, ja kaikki kanteet molemmilta puolilta oli hylättävä. Tuttuun tapaansa Ferguson päsmäröi Fordilla prototyyppisuunnittelua niin, ettei yhtään pulttia tai mutteria saanut lisätä ilman hänen suostumustaan. Pahemmitta kahnauksitta selvittiin, ja vielä samana vuonna USA:ssa esiteltiin uusi Ford-Ferguson 9N. Sopimus koskisi myöhemmin myös Fordin Englannin-tehdasta. Ferguson-yhtiön Fordilla oppinsa saanut varajohtaja Philip Page teki itsemurhan 1950. Syynä oli tietysti hinta, mutta myös viljelijöiden epäilykset hyvin uudenlaista, outoa ja pieneksi kokemaansa traktoria kohtaan. Oikeusjuttu jatkui vuodesta 1948 vuoteen 1952, ja sen mittaan todistajille ja asianomistajille pidettiin läkähdyttävän pitkiä kuulemisia. Ford oli myös palannut traktorisuunnittelun pariin mutta laihoin tuloksin. Ferguson ja uusi nokkela markkinajohtaja Roger Kyes löysivät toimivia lääkkeitä. Kun erimielisyydet alkoivat miltei välittömästi, Kyes riensi hätiin ja laati kirjallisen sopimuksen. Mutta 50-luvulla kilpailu maatalouskoneFerguson-yhtiön John Chambers muokkaa Brown-Fergusonilla vähän hankalampaa kappaletta Norjan Kleppessä. Amerikassakin myynti oli tyrehtynyt hyvän alun jälkeen. Ford yritti taas ostaa Fergusonin patentteja, mutta lopulta sopimukseen päästiinkin yhteistyöstä. Näistä ehdoista sovittuaan miehet nousivat pöydästä ja paiskasivat kättä päälle. Raastuvasta yrityskaupoille Samaan aikaan Amerikassa kuohui. Mitään patenttimaksuja ei Fordilta tietenkään kuulunut, ja lisäksi traktori muistutti Fergusonin mielestä muutenkin liikaa hänen harmaataan. Irlantilainen hyppi jo tästä syystä seinille. Ford-Ferguson menestyi jälleen. Aivan vuoden 1946 lopulla Coventryn kaupungin Banner Lanen tehtailla valmistettiin ensimmäiset Ferguson TE20 -traktorit, kuuluisat harmaat Fergut