Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI JOKA LÄHTÖÖN Teemu Lehtimäen hupikoneet ja entisöinnit MASIINAT ESILLÄ Reilu kattaus kesän konetapahtumia NÄILLÄ KYNNETTIIN Valmet 502 oli 70-luvun pientilallisten suosikki 74 50 00 -2 50 6 • PA L VK O 20 25 -4 2 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 6/2025 • Hinta 12,50 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT UKKO-S AMPO 12 6 / 20 25 • Jo hn D ee re B R • S am p o 79 2 LP S • S ca ni a G 82 M L • V la di m ire ts T-2 5A • W ri g ht C -7. 0400 972 413. CLMalumiinirampit. Teksti tähän! Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. 0400 972 413. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. Sähköposti info@trailerikeskus.fi . Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. Sähköposti info@trailerikeskus.fi . Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. Sähkoposti: antti.siikala@trailerikeskus.fi Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Katso lisää ja jälleenmyyjät Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. CLMalumiinirampit. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Sähköposti info@trailerikeskus.fi . Sähköposti info@trailerikeskus.fi . Sähköposti info@trailerikeskus.fi . 0400 972 413. CLMalumiinirampit. CLMalumiinirampit. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. 0400 972 413. Sähköposti info@trailerikeskus.fi . Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6, 16300 Orimattila. Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. 0400 972 413. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. CLMalumiinirampit. 0400 972 413. CLMalumiinirampit. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Sähköposti info@trailerikeskus.fi . Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. CLMalumiinirampit. Kantavuudet 300 kg 28 000 kg TRAILERIKESKUS.FI Kuljeta ja lastaa mitä vain! Maahantuonti: Trailerikeskus Siikala Oy, Orivillentie 6 16300 Orimattila. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. Puh. Perän maahan kippaavia ja jäykkiä. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. Leveydet 170 200 210 220 247, pituudet 380 417 502 610 660 740 860 960. 0400 972 413. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. Fax (03) 752 4825 Myynti: Orimattila Trailerikeskus, 0400 972 413 Turku Finnsiirto 02 438 2900 Kotka Neste Karhula 0400 552 416 Kouvola Kaakon Maatalous 05 535 6000 Lappeenranta Kaakon Maatalous 05 544 2600 Pieksämäki Metsä-Säämänen 0500 373 420 Isojoki Rautakortes 0400 721 527 Kauhajoki Botnia Caravan 050 431 1100 Pedersöre Bröderna Granqvists Bilservice 0500 366 849, 0500 366 848 Joensuu Maxlift 050 305 4143 Kaavi Rautia 0400 792 268 Oulu Jorma Niemi 040 688 420 Agados perävaunut 2,5 3,0 3,5 tonnin kokonaismassoin. 0400 972 413
Sopii kaikille teräsja kevytmetallivanteille, lakatuille, kromatuille, kiillotetuille ja mattavanteille. Miellyttävä raikas tuoksu ja litran riittoisa pullo. Tutustu ja tilaa omat suosikkisi verkkokaupastamme www.sonax.fi Äärimmäisen tehokas vannepesu joka poistaa pinttyneimmänkin lian hetkessä. 8 00 Vanhat Koneet -pelikortit Varastossa lähes kaikki vanhat numerot! 19 90 Vanhat Koneet -muki. PETO LIKAA VASTAAN TEHOKAS VANNEPESU MIELLYTTÄVÄLLÄ TUOKSULLA EPÄONNISTUNUT PROJEKTI: Smyk-kääpiöauto MIKROAUTOMUSEO: Sauli Laihisen kokoelma NÄILLÄ MYYTIIN: Julkkikset automainoksissa TAITELTAVA MINIMOPO HONDA MOTOCOMPO ERIKOISEMPI BEMARI BMW LS LUXUS ’62 KUUMA KASARI PEUGEOT 205 GTI 6/2025 • Hinta 12,50 € • www.klassikot.fi VOLKSWAGEN 1303 S ’74 Kupla Kupla & kyytiläise t & kyytiläise t Kupla Kupla & kyytiläise t & kyytiläise t 6/ 20 25 BM W LS Lu xu s • H on da M oto co m po • Pe ug eo t 20 5 GT I 1.9 • Sm yk -k ää piö au to • VW 13 03 S 36 84 80 -2 50 6 • PA L VK O 20 25 -4 2 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoit a kame ralla ( V tilaa.viipalemediat.fi/klassikot Konemiehen verkkokauppa! Verkkokauppa Vanhat Koneet -lehden ystäville: supermarket.fi 14 90 Legendaarinen lippalakki 14 90 Vanhat Koneet kalenteri 8 90 Edelliset numerot alk
Kun joku pitää menneitä aikoja ja niiden tuotteita arvossa, hän saattaa vaikkapa haluta entisöidä jotakin. Pilallahan teknisesti ja ulkoasultaan huolellisesti tehty kone ei ole vaan hyvinkin käyttökelpoinen. Ylientisöinnistäkin puhutaan. Mutta uskokaa tai älkää, tekoälyn varassa toimivan nykyihmisenkin muistiin painuu takuuvarmasti jonkinlaisia jälkiä. Yksi ohikulkija voi sanoa, että eivät ne tuollaisia olleet, ja toinen ihmettelijä samasta vehkeestä, että tuollaisia niiden olisi pitänytkin olla. Jopa vähemmän virkeä tajunta valpastuu, kun se panee merkille, että jokin on muuttunut tai kadonnut ajan saatossa. Tämän lehden seppäpalstalla tavataan toisen laidan tapaus. Kipatako vasta koneistettuun perään hieman metallilastuja ja unohtaako muutamat tiivisteet pois. Votka mielessä ja huolimattomasti vailla intohimoja. 6/2025 3 Pääkirjoitus. KOVA IKÄVÄ V anha kansa kaivoi tiedon muististaan, tämän päivän porukka etsii sen tietoverkosta. Se, ovatko ne muillekin mieleisiä, on vähän toissijaista mutta toisaalta myös mielenkiintoista. Miltei kaikki osaavat ihmiset tekevät koneista mielensä mukaisia, mieleisiään. Ihminen entisöi, ja siksi entisöinnissä tapahtuu samaa kuin ihmisen pääkopassa. Entisaika tahdotaan muistaa parempana, kauniimpana ja ihanteellisempana kuin se todellisuudessa olikaan. Mutta kuinka suunnitelmatalouden maanantaikappaleita sitten pitäisi entisöidä. Aika usein perinnepäivillä kuulee viimeisen päälle puleerattujen vehkeiden vierellä kommentteja, etteivät nuo olleet noin hienoja uutenakaan. Luultavasti hyvin harvat harrastavat omien romujensa entisöintiä tai kunnostusta muilta kiitosta tai arvostelua saadakseen. Teemu Lehtimäki on joskus kuullut muuntelemastaan Fergusonista kommenttia, ettei olisi saanut mennä traktoria pilaamaan. Tässä numerossa huomataan virheettömässä alkuperäiskunnossa säilyneestä venäläistraktorista, ettei se esimerkiksi pintakäsittelyn puolesta ole aivan virheetön. Pilaamisen ajatus liittyy siihen, ettei se enää muistuta Fergusonia sellaisena kuin se on kaupasta lähtenyt. Tuntuu järjenvastaiselta. Eihän toisaalta pieteetillä remontoitu ja kaksikomponenttimaalilla kaunistettu itätraktorikaan ole enää aivan syntymämuotonsa kaltainen. No, asianlaita ei taida tulla pahimmallekaan nostalgikolle täytenä yllätyksenä. Kumpi siinä sitten on enemmän oikeassa… Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Kuinka suunnitelmatalouden maanantaikappaleita pitäisi entisöidä. Tosin ne ihmiset käyvät vähiin, jotka voivat enää edes erehtyväiseen muistiinsa vetoamalla vannoa, millainen oli uusi Täystuho. Todennäköinen seuraus tällaisesta havainnosta on menneen ikävöinti, josta on lyhyt matka menneen ihannointiin. Menneiden ihannoinnille immuunejakin ihmisiä on
36 Sirpistä puimuriin, Isokyrö Kyrönmaan Maatalousosuuskunnan ohrapellon satoa korjattiin perinteisin menetelmin ja vanhoja koneita apuna käyttäen. Ei muuta kuin vauhtipyörästä kiinni ja käyntiin. 26 Scania G82 ML Pelastuslaitosten ajoneuvoja on ajettu vähän ja huollettu hyvin. Suomessa tutuin niistä on BR, joka ennätti meille ennen sotia. 58 Wright C-70 Wright muistetaan parhaiten edestakaisin liikkuvan terän sahoistaan. 14 18 22 26 KANNESSA 14 John Deere BR John Deere teki piikkipyöräaikaan monia traktorimalleja. KONE-ESITTELYT 18 Vladimirets T-25A Kotajärven autoja traktorimuseon kokoelmista löytyy traktori, jonka alkuperäisyys hakee vertaistaan. Se teki myös perinteisiä ketjusahoja, kaatamiseenkin sopivia. Siksi ne ovat haluttuja harrastekäytössä, kuten Matti Kallion sammutusautokäytöstä eläköitynyt pikku-Scania. KÄYTIIN KEKKEREILLÄ 30 Wanhan woiman päivät, Oulainen Oulaisten suurtapahtumassa kohdattiin niin arvaamattomien säiden kuin taitavien masinistien voimannäytteitä. Rohkenemmeko jättää sormenjäljet tehtaan rasvoihin. 4 Tässä numerossa. 22 Sampo 792 LPS Aikanaan suureksi mainostettu Ukko-Sampo saatteli puimakoneet hautaan. Muistellaan suomalaisen leikkuupuimurin varhaishistoriaa Markku Seppälän museokoneen äärellä
46 Jäähdyspohjan konepäivä, Virrat Ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma keräsi harrastajaperheen pihapiiriin komean konenäyttelyn. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. TUTUT JA TURVALLISET 6 Pelit ja vehkeet Uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia vanhojen koneiden maailmasta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 42 Okra-maatalousnäyttely, Oripää Isoon maatalousnäyttelyyn mahtui koneuutuuksien lisäksi perinnevehkeitäkin. Nykyään pikkukakkoset ovat mökkivehkeinä arvossaan. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. PITKIN POIKIN HISTORIAA 60 Kaiken maailman traktorit Jugoslavia oli kultakautenaan merkittävä traktorituottajamaa. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Lea Lahti, Aulis Lassila, Virpi Miettinen, Olli J. TILAAJAPALVELU Puh. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. ARKISTOJEN AARTEITA 54 Tällä kynnettiin 70-luvulla Valmet 502 oli passelin kokoinen kone, kun elettiin pientilojen viimeistä suurta vuosikymmentä. 72 Servoletin mahtiaikaa Chevrolet oli neljännesvuosisadan ajan mahtimerkki Suomen kuormaja linja-autoliikenteessä. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 6/2025 30. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Ari Perttilä, Juha Pokki, Anne Ronkainen, Kari Ruusunen, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Taina Kiviniemi POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 76 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka. Belgradissa kymmenen kilometrin päässä toisistaan toimi kaksi traktoritaloa – IMT ja IMR. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 42 48 40 Noitakäräjien konepäivä, Ruovesi Toista kertaa järjestetty tapahtuma keräsi yhteen alueen vanhat ja uudet traktorit, työkoneet sekä menneiden vuosikymmenten menopelit. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia kuvia pinnan alta. 66 Seppiä ja mestareita Teemu Lehtimäki on tehnyt toimivia hupikoneita ja entistänyt vakavaa rautaa sen ydintä myöten. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 44 Simon sauhut, Loppi Perinteinen vanhojen työkoneiden tapahtuma Simon sauhut sai jatkoa, kun Lehtosen perheen nuorempi polvi otti päävastuun järjestelyistä. 48 Siuron mörinät, Nokia Mörinät kokosi idylliseen maalaismaisemaan tuoretta sekä veteraani-ikäistä koneja kuljetuskalustoa nyt kolmannen kerran. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta
Juhla-autoon Lassi Eskeli ja Janne Ikuli olivat hankkineet Matin isän ensimmäisessä Volvo N86:ssa olleen rekisteritunnuksen, joka oli vapaana ja sattumoisin sen numerotkin osuivat juhlan teemaan. M atti Välikangas on syntynyt ja kasvanut kuorma-autojen parissa, mutta työura johti miehen maaja vesirakennuksen johtotehtävien pariin. Välikankaan mielessä onkin aina ollut punaisen Volvo N88:n hankinta harrasteajoneuvoksi. Matti Välikankaan Volvo N88 vuodelta 1970 aloitti uransa pylväsautona Kiteellä. Matti Välikankaan mielestä Volvon ohjaamo oli viidessä vuosikymmenessä muuttunut aiempaa ahtaammaksi. Tästä innostuneena Lassi alkoi etsiä sopivaa Volvoa, jonka voisi hankkia ja aikanaan Matille sopivasti myydä. Lassin löytämä valmis museoauto luovutettiin uudelle omistajalle kesäisessä juhlatilaisuudessa varsinaissuomalaisten museokuorma-autoharrastajien seurassa. Välikankaan Matille sellainen tuli vähän yllättäen 60-vuotissyntymäpäivien aikaan. 6 6/2025 No _ . Matti kertoo lapsuusajan muistojaan kesäisenä iltana museokuorma-autojen äärellä Liedossa oman Volvonsa vierellä. Vuonna 1965 taloon tuli ensimmäinen Volvo N86, jonka kaveriksi hankittiin vuonna 1971 kolmiakselinen Volvo N88 Tyllin rakentamalla kippilavalla. 120. Kiinnostus lapsuusvuosien autoja kohtaan ei kuitenkaan ole kadonnut. Entisöitynä se on ollut jo parin harrastajan silmäteränä, ja nyt punainen Volvo ilahduttaa omistajaansa Paltamossa. Näillä autoilla olen opetellut ajamaan.” Matin työnantajan, Geosynt Oy:n Lassi Eskeli ja Janne Ikuli huomasivat Matin kiinnostuksen vanhoja kuorma-autoja ja erityisesti Volvo N88 -mallia kohtaan. Kun Matille Volvo tuli Museokuorma-auton voi hankkia monella eri tavalla. Isäni aloitti uransa vuonna 1956 GAZilla, jonka jälkeen hänellä oli muutama Bedford J6. ”Isälläni ja hänen veljillään oli kotipuolessa Haapajärvellä sora-autoja
Miellyttävä raikas tuoksu ja litran riittoisa pullo. Tutustu ja tilaa omat suosikkisi verkkokaupastamme www.sonax.fi Äärimmäisen tehokas vannepesu joka poistaa pinttyneimmänkin lian hetkessä. Sopii kaikille teräsja kevytmetallivanteille, lakatuille, kromatuille, kiillotetuille ja mattavanteille. PETO LIKAA VASTAAN TEHOKAS VANNEPESU MIELLYTTÄVÄLLÄ TUOKSULLA EPÄONNISTUNUT PROJEKTI: Smyk-kääpiöauto MIKROAUTOMUSEO: Sauli Laihisen kokoelma NÄILLÄ MYYTIIN: Julkkikset automainoksissa TAITELTAVA MINIMOPO HONDA MOTOCOMPO ERIKOISEMPI BEMARI BMW LS LUXUS ’62 KUUMA KASARI PEUGEOT 205 GTI 6/2025 • Hinta 12,50 € • www.klassikot.fi VOLKSWAGEN 1303 S ’74 Kupla Kupla & kyytiläise t & kyytiläise t Kupla Kupla & kyytiläise t & kyytiläise t 6/ 20 25 BM W LS Lu xu s • H on da M oto co m po • Pe ug eo t 20 5 GT I 1.9 • Sm yk -k ää piö au to • VW 13 03 S 36 84 80 -2 50 6 • PA L VK O 20 25 -4 2 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoit a kame ralla ( V tilaa.viipalemediat.fi/klassikot
Armeija-autosta löytyy sieltä täältä pikku erikoisuuksia, kuten 12 voltin pistokkeita. 120. Moottori oli käyty läpi jo velimiehen eläessä. Tomi Laakkonen Kangasalta ajoi reitillä Ruotsin ilmavoimien käytössä olleella Jeep J20 Truckilla vuodelta 1981. 8 6/2025 No _ . Aiempina vuosina kokoontuminen ja ajo on pidetty Alajärvellä, joten nyt inttikamppeet pääsivät paljon mäkisempään maastoon. ”Tämä on tribuuttiauto broidille”, Tomi sanookin. Moniko niistä lienee tuliaisia Ruotsista. Jeeppi on palvellut Pohjoispohjan lennostossa. Tomin velivainaa osti auton vuonna 2011 ja pyysi ennen poismenoaan kolmisen vuotta sitten Tomia panemaan Jeepin liikenteeseen. Pari kuukautta auto silti vietti pajalla ja odotteli vaihto-osia Yhdysvalloista. Tomi kertoo juuri ennen Keuruulle lähtöä tarkastaneensa, että Suomessa on tätä mallia tieliikenteessä kolme kappaletta. Ei paljon kannattanut yrittää ohjailla, Tomi toteaa. Marssilla mukana Armeija-ajoneuvojen harrastajien tapaaminen ja safari järjestettiin tänä kesänä Keuruun maisemissa. Kauppojen parkkipaikoilla autolla kuulemma saa helposti kavereita, erityisesti nuorempaa väkeä. Tomi Laakkonen täytti edesmenneen veljensä Jarmon viimeisen toiveen ja pani Jeepin liikenteeseen. Maastossa kuusilitraisella V8-bensakoneella varustettu neliveto kulki kuulemma kuin itsestään
Kristuksen käskynhaltija maan päällä tarvitsi tietysti tonnikaupalla kantavuutta, joten tehtävään valittiin Star 660. Paavin vierailun jälkeen Puolan kommunistijohto päätti hävittää auton, jottei siitä tulisi minkään sortin pyhäinjäännöstä. Nykyään se on esillä Puolassa Otr. Kaikki moottorit olivat suoria kuutosia. 3. Minä vuonna Cugnot’n höyryajoneuvo liikkui ensi kerran. 5. Mikä oli keksijän nimi. Joseph keksi myös erään nerokkaan pumppulaitteen. V. Mitä hän tuolloin kehitti. 7. busyn moottorija tekniikkamuseossa liki Varsovaa ja tuottaa iloa niin roomalaisille kuin koko maailmalle. P uolalainen kuorma-autotehdas FSC Star teki erityisesti maastokelpoisia ajoneuvoja sekä kotimaan armeijan käyttöön että jonkin verran vientiinkin. 8. Eräs suomalaiskeksijä kehitteli vuosikymmeniä pintaliitäjiksi kutsuttuja ilmatyynyaluksia, joiden kehitykseen osallistui Valmetin Linnavuoren tehdaskin. Eräs klassisista malleista oli vuosina 1965–83 valmistettu kolmiakselinen ja jokapyörävetoinen Star 660. Kun puolalaissyntyinen paavi Jo hannes Paavali II tuli vierailulle entiseen kotimaahansa vuonna 1979, hän halusi allensa puolalaisen pirssin. Minkä alan uranuurtajana saksalainen Hugo Junkers muistetaan. Missä maassa McKay asui ja työskenteli. Kuka hän oli. Työssä auttoi alkuperäistä autoa tekemässä olleitakin ihmisiä. Mietintämyssy päähän! 1. Auton replika valmistui 2008. 2. Elonkorjuukoneiden pioneeri H. Tällä kertaa kyselemme keksijöistä, keksinnöistä ja eri alojen uranuurtajista. Vuonna 1800 englantilainen Henry Maudslay otti tärkeän askeleen työstökoneiden alalla. Tätä Puolan-Ziliä tehtiin ensin vain bensiinikoneella, mutta diesel tuli vaihtoehdoksi pian. 9. Mitä yhteistä on bendixillä, seegerillä, srapnellilla ja zeppeliinillä. Mutta Herra oli virvoittava Starin sielun, sillä 2006 asialle vihkiytynyt porukka löysi auton rungon ja alkoi rakentaa paavimobiilin kopiota. 10. Minä vuonna brittiläinen Francis Thomas Bacon rakensi ensimmäisen toimivan polttokennon. Mikä se on. 1600-luvun ranskalainen ihmelapsi keksi muun ohessa hydrauliprässin, laskukoneen ja julkisen liikenteen. Polttokennotekniikka on tapetilla, vaikka ei se mitään uutta ole. 6/2025 9 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA Vanhaa && visaista visaista. Urbi et orbi! Katolisen kirkon päämiehen alla kaikki pyörät vetävät. McKay myi tuotteitaan nimellä Sunshine. Päällirakenne tuhottiin, ja auto päätyi kollektiivitilalle töihin. Ranskalainen Nicolas-Joseph Cugnot mainitaan ensimmäisenä konevoimalla liikkuvan maa-ajoneuvon tekijänä. Siitä loihdittiin aurinkosuojalla varusteltu paavimobiili, josta Vatikaanin johtajan kelpasi tervehtiä ennen umpikatolista mutta sittemmin kommunistista kansaa. 6. Pyhä kone Paavi sai varusmiestason kyytiä valtiovierailullaan Puolassa. Joseph ja Étienne Montgolfier muistetaan kuumailmapallon keksijöinä. Vastaukset seuraavalla sivulla. Minkä ajoneuvojen voimansiirtoon liittyvän koneen keksi Ilmari Louhio. 4
Vesioinas eli pumppu, joka toimii virtaavan veden liike-energialla. VASTAUKSET 1. Jos siis ensi talvena ei muuten polille pääse, tällä pääsee. Ne ovat kaikki keksintöjä tai tuotteita, jotka on nimetty keksijänsä mukaan. Koneharrastaja Jouko Muhosen mailta löytyy Družballa moottoroitu potkukelkka, häijyn näköinen värkki ruuvinastoja myöten. Ruuvisorvin, jonka myötä kierteistä tuli standardeja. Ajoneuvo kulkee kuulemma pelottavan nopeasti. Toivo Kaario Vanhaa Vanhaa && visaista visaista Liukas ystävä Aiemmin tänä vuonna tarinoimme neuvostoliittolaisesta Družbamoottorisahasta. KURUN JÄNISOJAN SAVOTALLA 40-LUVULLA TYÖNJOHTAJANA TOIMINUT ONNI LAHTINEN OIKAISU Viime lehden raportissa Raudasta ja Petroolista olimme panneet traktorin taitoajokisan voittajat väärään järjestykseen . Pahoittelemm e virhettä. Sisu-nestemoottorin 6. 1769 4. Blaise Pascal 7. Saivat siinä häävieraat seuraavana päivänä päätään parannella halkoja mieskeluilla keräillessään. Sattui kuitenkin niin, että kun Suokonahon Onnin häitä vietettiin Riuttakorven Hakolassa, olivat yhtiön lauttavahditkin siellä – sillä seurauksella, että 10 000 pinokuutiometrin halkolautan puomi aukaistiin ja halot levisivät ympäri Kurunlahtea. 10. Vaan osataan sitä meilläkin. Ykkönen oli Heikki Matikainen (kuvassa keskellä), hopeaa hankki Valtteri Komu (oikealla) ja pronssisijalle ponnisti Allan Mõttus. 8. Ilmailun ja metallisten lentokoneiden 5. Australiassa 2. 3. Sivusimme myös niitä monia muita sovelluksia, joita entisen ison itänaapurin alueella on näistä sahoista tehty. Jouko kertoo, että kelkan on rakentanut Petri Rantanen. 120. 1932 9. TEKIJÄN SUUSTA Lauttojen kokoamispaikoilla oli tuolloinkin esiintyvän ilkivallan takia pidettävä lauttavahti öin, päivin. 10 6/2025 No _
Yhtä eriskummaisia ovat olleet Unimogin monet sovellukset ja lisälaitteet. Inkeroisten Mobiilihallin avoimet ovet ja ajokauden päätös klo 10–15. Yksi sellainen oli Unimogiin asennettava vetopöytä, jonka kautta puoliperävaunuun kulki myös mekaaninen veto kardaaniakselilla. Syyskyntö klo 10–14, Helgea?vägen 31, 66160 La?nga?minne, www.malaxveterantraktor.fi 20.9. Sotilasajoneuvot Etelä-Karjalan Automuseolla, Harmaakalliontie 5, Rauha Lokakuu 11.–12.10. Edellispäivän myrsky oli laantunut ja regatasta saatiin nauttia leppoisassa säässä.” Kiitoksia Juhalle. Elokuu 30.8. Kuhmalahti Pulling klo 11–16, Kivisalmentie 1, Kuhmalahti, kuhmalahti.pulling@gmail.com, 0400 731 083 6.9. Loska-ajo, Hämeenlinna, Veteraanikuorma-autoseura ry Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi 6/2025 11 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA tapahtumakalenteri. Vintaakimarkkinat klo 11–15 Mommilan kyläpuodilla, Kordelinintie 64, Mommila, Hietoinen 13.9. 050 092 6722 Syyskuu 6.9. Veteraanitraktoreiden kyntöpäivä klo 10 alkaen, Vierojantie 409, Orimattila. Kainuun Mobilistien peräkonttikirpputori, A-Katsastus, Varistie 8, Kajaani, Kainuun Mobilistit ry 13.–14.9. Masinistin Kulttuurj’päevät Rautalammilla, museoautonäyttely, rompetori ja Pestuuajot (13.9.), Sisä-Savon Mobilistit ry, sisasavonmobilistit@gmail.com 20.9. Klassikkomopojen retkeilyajo, ABC Karjaa, AHS, Börje Skogberg, 040 563 9329 LUKIJANKUVA Juha Pitkänen jaksaa joka kesä lähettää meille maakravuille terveisiä Itä-Suomen vesialus kokoontumisista. Jokipellontie 1, Inkeroinen, Kymen Automobiilikerho ry, 040 716 7659 13.9. Jukka Nikula / Nikke Areena 040 502 4916 27.9. Pargas Retro Cars, ajoneuvonäyttely ja rompetori klo 9–15. Mukana regatassa oli parikymmentä Saimaan alueen vanhaa höyryalusta. Matkustaja-aluksista mukana olivat S/S Heinävesi ja S/S Karjalankoski. Rompemarkkinat Vaasan autoja moottorimuseolla, Vaasan veteraaniautoseura 13.9. Paraati Paraisten läpi klo 13.30. Systeemi tuli tarjolle vuonna 1953, mutta järin suosittua tai pitkäikäistä siitä ei ilmeisesti tullut. On hyvä muistaa, että Suomessa veteraanikoneet voivat kyntää muutakin kuin savea. Näin Juha meille nyt kirjoittaa: ”Suomen Höyrypursiseuran Saimaan Regatta höyrysi tänä kesänä Savonlinnassa heinäkuun viides päivä. 13.9. Vetoa vaunuun Mercedes-Benzin Unimog on omalaatuinen traktorin ja kuormaauton risteytys. Skräbbölentie 7, Parainen
120 12. KUVASSA WELLAMON 2 190-HEVOSVOIMAINEN TRIPPELIHÖYRYKONE TELAKAN TILOISSA. SUOMEN HÖYRYLAIVA OY:N TILAAMA MATKUSTAJALAIVA S/S WELLAMO RAKENNETTIIN VUONNA 1927 KÖÖPENHAMINALAISELLA TELAKALLA. M U SE O VI R A ST O / SU O M EN M ER IM U SE O N K U VA KO KO EL M A / FÅ A – SI LJ A 12 6/2025 No _
KUBOTA KX085-5 OKRA 2025 KAJAANIN ROMU Nurmela Kiinteistöpalvelut Oy:llä on 12 Delta-Willeä SIISTI TUSINA PUHDAS VARUSTELU KYSYMYS UNIMOG U530 JA TRILETY TK56 KONEPALVELU VIRTANEN JOHN DEERE F8 JA F9 SERLACHIUSISTUTUSKONE SANDVIK UUDISTAA ARITRAC OY URAKOI JOUTSAN SEUDULLA UUDELLA KUBOTALLA 72 00 11 -2 50 6 PAL VKO 2025-42 6/2025 • Hinta 12,50 € • www.koneurakointi.fi N U M ER O 94 K ON EU RA K OI N TI 6/ 20 25 • N U RM EL AN W IL LE T • O KR A 20 25 • KA JA AN IN RO M U • KU BO TA KX 08 5-5 • SE RL AC H IU S-I ST U TU SK O N EE T 80+4 > 3,5 mm 88+4 > 3,7 mm 96+4 > 4,0 mm 104+4 > 4,2 mm 112+4 > 4,5 mm UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! tilaa.viipalemediat.fi/koneurakointi
Huittinen HARVOISTA YLEISIN JOHN DEERE BR 1937 John Deere teki piikkipyöräaikaan monia traktorimalleja. Ehkä käynnistymisessä auttaa sekin, että traktori on kahden mestarin, Arne Åvallin ja Jani Jokelan, kunnostama. Otamme lakit päästä, sillä edessämme pärisee aivan ensimmäisiä Suomeen tuotuja Jontikoita. Vuosikymmenten mittaan kyläsepän pajasta kasvoi suuri maataloustyövälineiden valmistaja. Ei muuta kuin vauhtipyörästä kiinni ja käyntiin. Dainin traktori oli valmis 1917. Voidaan sanoa, että kaikki traktoriosaaminen tuli Deerelle yritysostojen kautta. Suomessa tutuin niistä on BR, joka ennätti meille ennen sotia. Siinä oli kaksi etupyörää ja yksi takapyörä, jotka kaikki vetivät. Mutta jo ennen sarjan valmistumista Deeren traktorisuunnitelmat ehtivät muuttua. Kyllä näin nöyrällä palvelijalla on kelvannut niin amerikkalaisen kuin suomalaisenkin viljelijän aikoinaan ajaa. Rautapyöräinen vuoden 1937 John Deere BR on ollut Mikalla jo useamman vuoden, mutta tulille sitä on laitettu vain harvoin. 14. Tätä ensimmäistä John Deere -nimellä myytyä ja suorituskykyiseksi sanottua traktoria tehtiin sadan kappaleen sarja. Kyllä pitäisi diesel olla”, Peippo manaa, lorauttaa bensaa tulpanreiästä, pyöräyttää vauhtipyörää – ja kone käy heti. Kone ei ollut turhan ronkeli ruuastaan. Traktoreiden pariin Deere lähti seuraavalla vuosisadalla. Kolme vuotta myöhemmin Joseph Dain pantiin vetämään Deeren oman traktorin suunnittelua. Vuonna 1911 Deere oli hankkinut Joseph Dainin maatalouskonetehtaan naapuriosavaltiosta Iowasta. Rahalla saa Vuonna 1837 seppä John Deere perusti Yhdysvaltojen Illinois’n osavaltion pieneen Grand Detourin kylään oman verstaan. ”Nämä bensavehkeet ovat vähän hengettömiä. Teksti ja kuvat: Mika Rassi J ontikka-harrastaja Mika Peippo muistelee polttoainehanan oikeaa asentoa
Niinpä Deerekin alkoi suoltaa kovasti Farmallien näköisiä korkeita riviviljelymalleja, joissa oli kapeat etupyörät aivan liki toisiaan traktorin keskellä. Parin koesarjalaisen jälkeen vuonna 1923 syntyi John Deere D -traktori, jossa oli jo nykyaikaisempi ulkomuoto. 15. Natikalta kopioitiin myös sivuohjaus joihinkin malleihin. Jo D-malliin oli suunniteltu voiman ulosotto. Firman perustaja John Froelich oli tehnyt ensimmäisen traktorinsa jo 1892, eli Deere hankki alan pioneeripajan. A:n ulosottoteho oli noin 25 hevosvoimaa ja B:n noin 16. BR on niin sanottu standardiversio mallista B, korkeasta kolmipyöräisestä riviviljelytraktorista. Traktori käynnistetään pyöräyttämällä käsin vauhtipyörää. Kolmipyöräiset olivat ensin IHC:n Farmallit olivat JD-traktoreiden kovia kilpailijoita. Erityisen suosittuja John Deere -riviviljelytraktoreita olivat 30-luvun alkupuolella esitellyt mallit A ja sitä noin kolmanneksen pienempi B. Vuoden 1918 alussa Deere osti iowalaisen Waterloo Gasoline Engine Companyn, joka tunnettiin Waterloo Boy -merkkisistä paikallismoottoreista ja traktoreista. 20-luvun mittaan vaihteita alkoi löytyä peräti kolme. Deere jatkoi karunpuoleisen Waterloo Boy -traktorin tekemistä. Sen palkkirungolla lepäsi vaakamoottori lisälaitteineen ja nesteastiat ilman konepeittoa. Istumapaikka on niin matalalla ja takana, että näkyvyyden takia tekee mieli seistä. Ratissa omistaja Mika Peippo. Jontikat kehittyivät hiljakseen
Internationalin tapaan myös Deere teki riviviljelymalleistaan meikäläisittäin tavalliset leveän etuakselin matalat versiot. Waterloo Boyn makaava kaksisylinterinen pantiin edelleen käyntiin sen kyljellä komeilevaa vauhtipyörää pyöräyttämällä. Kytkin on käsikytkin. Molemmissa moottoreissa oli termosifonijäähdytys eli pumputon järjestelmä. Moottoritekniikka pysyi kaikkien muutosten keskellä pitkään ennallaan. Kääntöjarruja ei ole, vain pysäköintijarru. BR:n rinnakkaismallissa, hedelmätarhoille tarkoitetussa BO:ssa sen sijaan oli jarru kummallekin takapyörälle erikseen. Sittemmin katras on kasvanut. Toisen maailmansodan kynnyksellä BR:n varusteiksi tulivat sähköstartti ja valo vehkeet. Mika Peippokin ajelee piikkipyöräänsä seisaaltaan, kun haluaa oikein eteensä nähdä. Lisää kansaa ja koneita M ika Peipon Deere-perhe tavattiin ensi kerran numerossa 7/19. Tarhamallia varten kuljettajan paikka sijoitettiin matalalle ja taakse. Vaakamoottorissa männän liikesuunta on horisontaalinen. Käynnistys tapahtui bensiinillä, varsinainen ajo petrolilla tai jollain muulla halvemmalla polttoaineella – kone ei ollut turhan ronkeli ruuastaan. Jyrrytteli omia aikojaan AR ja BR olivat myös ensimmäiset John Deere -traktorit, joita Suomeen tuotiin. Vaihteita tässä Mika Peipon traktorissa on neljä eteen, myöhemmin niitä ilmaantui BR:ään kaksi lisää. BR:n ohjastaminen on aikamoista keppileikkiä. Termosifonijäähdytyksessä on vapaa kierto, eli neste nousee höyrystyessään jäähdyttäjään ja laskee siellä jäähdyttyään takaisin moottoriin. Alusta asti lisävarusteina sai il ma kumipyörät. Vuoteen 1938 asti BR:ssä oli 2,4-litrainen moottori ja siitä eteenpäin isompi 2,9-litrainen. BR:ssä istuin on samalla sijalla, vaikka se ei olekaan näkyvyydeltään aivan ihanteellinen. Tehoa tuli viitisen hevosvoimaa lisää. Ainut poljin on jarru, kaikki muut toiminnot hoidetaan käsivivuilla. Alemmassa kuvassa Heli, Heikki ja Matti sekä Helin synttärilahja JD 510 kuusi vuotta sitten. Yllä sama porukka ynnä uudet tulokkaat Kaisa ja BR nyt. 16 JOHN DEERE BR. Näiden traktorien mallimerkinnät olivat AR ja BR
Siinä pörräsivät nykyajan tekniikan luomat kone-hevoset kuin metiäiset ja maa kääntyi kuin saippua. JOHN DEERE BR 1936–1938 MOOTTORI nelitahtinen kaksisylinterinen kipinäsytytteinen moottori termosifonijäähdytys, jäähdytysnesteen tilavuus 22,7 litraa sylinterin läpimitta 108 mm, iskun pituus 133 mm, iskutilavuus 2,4 litraa suurin kierrosnopeus 1?150 minuutissa TEHO traktorin vetoteho 11,84 hevosvoimaa, voimanottoteho 16,01 hevosvoimaa, VAIHTEET 4+1 PYÖRÄT edessä 24 x 5, takana 40 x 8 LEVEYS leveys 1?327 mm, pituus 2?991 mm, korkeus jäähdyttimen kohdalla 1?283 mm, paino 1?310 kg VARUSTEET hihnapyörä ja ulosottoakseli Keskusosuuskunta Labor aloitti niiden edustuksen 30-luvun puolivälissä. Aivan ensimmäisissä BR-malleissa ei vielä ollut veden lämpömittaria. Takana alla varjoissa vaanii ulosotto. Tuossa harvassa joukossa oli mukana BR-mallia, jota tehtiin vuoteen 1947 asti. Samansuuntaisia havaintoja esitti nimimerkki V. Aikalaishavaintojakin on kirjattu juuri siitä. Mutta se on sitten jo toinen tarina. Jos nykyään perinnekonenäyttelyssä johonkin Deeren rautapyörään törmää, todennäköisesti se on juuri BR. Nimimerkin lennokas kynä kirjoitti: ”Traktorien kyntökilpailu oli jämerää näkemistä. Mika meinaa panna sen varta vasten tehdylle lavetille ja kierrättää sitä näyttelyissä. 6/2025 17. Ilmajokelaisen Maan Jaskan pieni John Deere mennä jyrrytteli omia aikojaan, jäi suuremmista aika tavalla, mutta jälki tuli hyvää ja polttoainetta ei tietenkään kulunut läheskään niin paljoa kuin suurilta hirviöiltä joista varsinkin se iso Farmall mennä möyrysi pellolla kuin ilmestyskirjan peto.” Sodan jälkeenkin Epäilemättä valtaosa Suomeen ensi vaiheessa tulleista Jontikoista on ollut juuri BR-mallia. Vaasa-lehdessä 16.9.1937 Laihian Jokikylän maatalousnäyttelyn kyntökisasta. Sodan jälkeen 40–50-luvuilla Jontikoita tuli Suomeen vain joitain kymmeniä. 60-luvun alussa JD:n suomalainen maahantuoja vaihtui, kun Tuko alkoi edustaa lähinnä länsisaksalaisia uutuuksia eli John Deere-Lanz -traktoreita. R. Muulloin se pitää majaa Peipon Jontikka-museossa. Jontikan työsaavutus oli siitä huolimatta melko vähäinen, mutta työn laadussa se oli huippu. Testin pienimpänä John Deere BR:lle oli annettu helpotusta niin, että sen kyntösyvyydeksi määrättiin 20 senttimetriä muiden 23 sentin sijasta. Ennen sodan syttymistä Suomeen ehdittiin tuoda nelisensataa Deereä. Tällä BR:llä ei vähään aikaan ajeta uudestaan. Ennen sodan syttymistä Suomeen ehdittiin tuoda nelisensataa Deereä. Peipon traktorista sellainen jo löytyy öljynpainemittarin viereltä. Kuljettajan housunpuntit ovat hyvin suojassa pyörivältä akselilta. Vuosi 1937 oli markkinoinnin mahtivuosi. Silloin sen korvasi uusi malli M, jossa moottori oli jo pystyssä. Useissa lehdissä, esimerkiksi Turun maassa ja Aamulehdessä, kerrottiin marraskuussa 1937 Varsinais-Suomen maanviljelysseuran Aurassa Kuuskosken kartanossa pidetystä kyntökokeesta. Lisäksi se oli hyvin taloudellinen. Piipahdetaan siellä, jahka se valmistuu
Sastamala TEHTAAN RASVOISSA VLADIMIRETS T-25A 1991 Kotajärven autoja traktorimuseon kokoelmista löytyy kone, jonka alkuperäisyys hakee vertaistaan. 18
Käyttötunteja on takana ainoastaan 36. Mistä koneesta oikein on kyse. Vladimiretsin käyttötuntimäärä on 36, joista viimeiset kaksi tuntia on kertynyt museon omistusaikana. Myös Vakolan osuutta käyttötunteihin on arvel tu, mutta Vladimiretsia tai Belarus 250:tä ei Vakolan koetusselostusluetteloissa mai nita. Kotajärven museolla on tieto, että Vladi miretsejä on tuotu maahan kaksi kap paletta. Suomessa tätä pienehköä itätraktoria on lähdetietojen mukaan esitelty maata lousnäyttelyissä 1970 ja 1990lukujen lo puilla. Viimeistelyn osalta tietyissä toimenpiteissä on men ty suurpiirteisellä tasolla. Entisöimätön Täysin tehtaan jäljiltä olevan koneen tut kiminen on kiinnostavaa. Kota järvi säätiön hallituksen jäsen Timo Lehto epäi lee, että maahantuojana olisi ollut vuon na 1979 toimintansa aloittanut Agroma Oy, joka oli Hankkijan, Valion, TLK:n ja Muna kunnan omistama yhtiö. T25A ei kuitenkaan täyttänyt koti maisia vaatimuksia ohjaamon osalta, joten mallia ei ole ollut mahdollista saada täällä rekisteröityä. Maalia on muun muassa hydrauliikkaletkuissa. Kuusi vuotta myöhemmin val mistus siirtyi Venäjälle Vladimirin traktori tehtaalle ja samalla mallimerkinnäksi muut tui T25A. Mikäli lukijoiltamme löytyy havaintoja Vladimiretsin ja sen mahdollisten toverei den varhaisista liikkeistä niin Kotajärvi museo ottaa tiedot kiitollisena vastaan. Tiimalasin aiempi hiekka lienee valunut esittelykäytössä. pintakäsittelyvaiheen suojaukset on tehty paikoin huolimattomasti. Museota pyörittävän Seppo J. Minkäänlaisia merkki ja mallitietoja ei valmistaja ole kat sonut tarpeelliseksi koneen pelteihin stans sata tai teipata. 19. Esimerkiksi Kaksisylinterinen ilmajäähdytteinen 2,1-litrainen dieselmoottori tuottaa 25 hevosvoimaa tehoa ja 110 newtonmetriä vääntömomenttia. Ainoat johtolangat masiinan alkuperään löytyvät akkukotelon kylkeen sekä mootto rin lohkoon niitatuista tyyppikilvistä, joissa niissäkin teksti on useimmille hankalasti tulkittavilla kyrillisillä kirjaimilla. Nämä eivät käyt töä sinällään haittaa, mutta jos kyseessä oli si entisöity traktori, tekijä todennäköisesti saisi työn jäljestä palautetta. Hytin oikealla sivulla ei ole ovea, ainoastaan avattava ikkuna. Hämärän peitossa Alkuperä T25traktoreilla on Ukrainan Harkovassa, jossa mallia alettiin valmistaa vuonna 1966. Teksti ja kuvat: Kari Ruusunen M useon näyttelytilasta ulos päivänva loon siirretty kulmikas, punahopea musta traktori ei ensisilmäyksel lä paljasta identiteettiään. Takavanteiden maalipinnassa on huomat tavan kokoiset valumat. Valoisaan ohjaamoon pitää asettua hallintalaiteviidakkoa väistellen. Sen teh tävä oli neuvostoliittolaisten työkoneiden ja Belarustraktoreiden maahantuonti ja myynti Suomessa
Suomessa harvinaista Vladimiretsia meille esittelivät Seppo J. Keppeihin ja vipuihin pitää erikseen perehtyä. 20 VLADIMIRETS T-25A. Tekniikkaosastolla on näkyvissä voiteluaineiden tihkumisia, sel keitä vuotoja ei kuitenkaan ole esiintynyt. Ohjaamosta löytyy avuksi vaihdekaavio ohjeineen. Ikääntyneellä työkoneella onkin aistit tavissa elämän mukanaan tuoma sielu, Vladimiretsissa se lienee ollut vakiovarus teena jo tehtaalta saakka. Viimeistelyn pienet huo limattomuudet tuovat koneelle aimo an noksen yksilöllisyyttä ja persoonallisuutta sekä tunteen, että ihminen on sen tehnyt toiselle ihmiselle. Traktori on siroudessaan kau nis, monet tekniset ratkaisut ovat oivaltavia ja yksinkertaisia. Runsaat kolme vuosikymmentä nä kyvät kuitenkin halkeiluna etenkin takaren kaiden sisäpuolilla. Jalkahallintalaitteet ovat tutuilla paikoillaan. Takalasi ei ole avattava. Mittarivarustus on niukka, jopa kierroslukumittari puuttuu. Kotajärvimuseon Vladimirets on erään lainen aikakone 80–90lukujen taitteeseen sekä itänaapurimme työkoneiden rakennus kulttuuriin. Kapea ja korkea. Kotajärvi -säätiön hallituksen jäsenet Kari Suhonen (vas), Jari Vuorijärvi, Tapani Matintalo, Lari Hakanen sekä kesätyöntekijät Neela Haavisto ja Maija Nurminen. Polttoainemittarin vasemmalla puolella on moottorin käynnistysnappi. Taulu kertoo senkin, että oikealla keskellä olevat ryömintävaihteet vievät aina vain eteenpäin, oli suunnanvaihtaja missä asennossa tahansa. Vladimiretsin renkaat ovat alkuperäiset ja lähes kulumattomat kaikkine karvoi neen. Varmatoimista takalasin pyyhintä liikuttelee kuljettaja manuaalisesti omalla kädellään Vaihteisto on käyttäjien mielestä hieman vaativa. Huurteenpoistoa varten lasin alareunassa on erillinen lämmitysvastus