TULEVA KLASSIKKO: Smart Roadster Coupé MAINIO MINIRAHTIAUTO: Fiat Fiorino ’84 POSETIIVARIN PELI: Volvo PV 544 Favorit ’64 ERIKOISAUTOMIES JUHA LIUKKONEN HARRASTAJAN PAKEILLA KAIKEN KOKENUT FORD TAUNUS 17M ’64 TAPAHTUMIEN KESÄÄ ROMPETORIT JA KOKOONTUMISET 6/2024 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi Kuutosku pee Kuutosku pee Kuutosku pee Kuutosku pee TRIUMPH GT6 ’73 6/ 20 24 Fia t Fio rin o 90 ’84 • Fo rd Ta un us 17 M Tu rn ier ’64 • La m bo rg hin i Ur rac o P2 50 ’74 • Triu m ph GT 6 ’73 • Triu m ph He ral d 13 /6 ’71 • Vo lvo PV 54 4 Fa vo rit ’64 36 84 80 -2 40 6 • PA L VK O 20 24 -4 1 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoit a kame ralla ( V tilaa.viipalemediat.fi/klassikot MASIINAT NÄYTILLÄ Kesän kokoontumiset ja perinnepäivät SOKERITEHTAAN TUOTE Omintakeinen Esa-Tume-pyöröpaalain LUHTIKYLÄN NIXON Ford 951 Powermaster D 1959 74 50 00 -2 40 6 • PA L VK O 20 24 -4 1 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 6/2024 • Hinta 11,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT SCANIA L50S 11 2 6 / 20 24 • Fo rd 95 1 • H yr y P S 91 C • M as se y Fe rg us on 18 7 • S ca ni a L5 0S • Tu m e -p yö rö pa al ai n
PIDETTÄVÄKSI HANKITTU MOHEDA M121 JA M51T Suomen ensimmäinen Komatsu 951XC -hakkuukone 72 00 11 -2 40 6 PAL VKO 2024-41 6/2024 • Hinta 11,90 € • www.koneurakointi.fi N U M ER O 86 K ON EU RA K OI N TI 6/ 20 24 • KO M AT SU 95 1X C • PM C-H ER N EP U IM U RIT • M O H ED A M 12 1 JA M 51 T • Ö SA N H IS TO RIA A • FO RD TR AN SIT CO U RIE R SUOMALAINEN PAKASTEHERNE ON HALUTTU VIENTITUOTE, JONKA PUINTI VAATII ERIKOISKALUSTOA. UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! tilaa.viipalemediat.fi/koneurakointi. deere.fi FORD TRANSIT COURIER ÖSAN HISTORIAA MECALAC REVOTRUCK JOHN DEERE H-KIERTUEELLA FINAVIAN KUNNOSSAPITO ENERGIAKOURA KOVEROLAISITTAIN HERNEIDEN PERÄSSÄ SCORPION K iller . H-SARJA – uusi suorituskyvyn ja tuottavuuden standardi. Konemiehen verkkokauppa! Verkkokauppa Vanhat Koneet -lehden ystäville: supermarket.fi 14 90 Legendaarinen lippalakki 8 90 Edelliset numerot alk. Tervetuloa suorituskyvyn uudelle tasolle. 1000 tunnin huoltoväleillä voit työskennellä keskeytyksettä pidempään. Aktiivinen runkolukko tarjoaa vakautta ja suuremman työalueen. 8 00 Vanhat Koneet -pelikortit Varastossa lähes kaikki vanhat numerot! Rajoitettu erä! 19 90 Vanhat Koneet -muki Tehokkaan moottorin, voimakkaiden puomien ja parannetun hydrauliikan ansiosta H-sarjan koneet tarjoavat vertaansa vailla olevan tuottavuuden ja polttoainetehokkuuden. Ohjaamon suurempi, 220 asteen kääntökulma tarjoaa erinomaisen näkyvyyden työskentelyalueelle
Me saimme kokeneelta kuskilta työnäytöksen Tumen paalaimella. Pimeinä vuodenaikoina Moisio on tehnyt kierrätysosista koneita. Kun 70-luvulla Tumella kaivattiin uutta tuotetta, sitäkään ei lähdetty keksimään tyhjästä. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi M U SE O VI R A ST O / K A N SA TI ET EE N K U VA KO KO EL M A / SU U R TA LK O O T R Y: N KO KO EL M A / IS TV Á N R Á C Z 6/2024 3 Pääkirjoitus. Tavoite saavutettu. Onko Moisio keksijä. Keksiä-sanan alkuperä löytyy keksistä, koukkupäisestä työkalusta, jolla voidaan kuokkia tai tarttua kiinni. Pekka kertoi rehevänsorttisesti siitä, kuinka koneen amerikkalainen keksijä hitsaili luomustaan suomalaisen tunkion kupeessa ennen näytösajoa. Tuhansia vuosia kielenpuhujat ovat tarkoittaneet keksimisellä nimenomaan kajoamista käsillä oleviin asioihin tai piileskelevien asioiden löytämistä. Näistä tämän Vanhat Koneet -numeron jutuista havaitsemme, että kyllä Amerikan hehkulamppumies oli oikeassa. Menestystä siitä ei tullut mutta tulipahan loistava tarina. Toisaalta Esko on myös muuttanut koneiden käyttötarkoitusta haluamaansa suuntaan: vanhasta leikkuupuimurista mies taikoi hieman Triumfin viskuria muistuttavan lajittelijan. Aika pian häntä kuitenkin alkoi kiinnostaa rikkojen hallinta ilman myrkkyjä, siemenen puhdistus ja tehokkaat mutta kevyet työvälineet. Useimmissa muissakin kielissä keksimistä tarkoittavan teonsanan juuret ovat etsimisessä, löytämisessä tai tavoittamisessa. Parhaina aikoina viivan allekin on jäänyt jotain tulontapaista. Hän on toteuttanut itseään vapaasti sen rautahäkissä. Totta kai. Lisäksi pääsimme koneen millimitoille soveltaneen ja sitä vähän uudestaan keksineen Pekka Alaspään juttusille. Jumalallinen luomistyö, jossa tuotetaan jotain uutta ja uskomatonta aivan tyhjästä, ei liity keksimiseen oikein mitenkään. Mikä tärkeintä, maat ovat keventyneet, rikat pysyneet aisoissa ja sadot olleet hyviä. Kylvökonefirmalle se istui hienosti siksikin, että se otti työvoimansa omalta ajopyörältään kylvinkoneiden tapaan. Moni Eskon vehkeistä on iso yhdistelmä pieniä. Sitäkään hän ei tyhjästä tempaissut, mutta se on jo toinen tarina se. Yli nelimetrinen kylvölannoitin syntyi hitsaamalla kaksi nostolaitekonetta yhteen, ja leveä maanmuokkain panemalla usean kapean äkeen lautasrullia uuteen leveään runkoon. INNOITUSTA JA HIKEÄ T homas Alva Edison sanoi aikoinaan, että keksimisessä yksi prosentti on inspiraatiota ja 99 prosenttia perspiraatiota – siis hikoilua. Tuo mies oli muuten Vernon J. Sivumennen sanoen Esko on hyvän keksijän tapaan ottanut luomun sääntöjärjestelmästäkin kaiken irti. Tuon patenttinikkarin lisäksi moni muukin keksijäksi julistettu on korostanut sitä, että uusia oivalluksia syntyy pääasiassa vanhoja ideoita yhdistämällä ja jo tunnettuja ratkaisuja soveltamalla. Hän on tarttunut saatavilla olevaan, useimmiten muiden mäelle viskaamaan roinaan ja löytänyt siitä käyttökelpoisen ytimen, aihion toimivaksi koneeksi ja tuottavan työn tekijäksi. Mutta vaikka kuinka arvostamme kovaa työtä, joudumme myöntämään: yhtä tärkeä ainesosa keksimisessä on se yhden prosentin inspiraatio. Hikeä keksiminen vaatii. Jämijärveläinen Esko Moisio on ollut luomuviljelijä 90-luvulta lähtien. Sen sijaan otettiin erikoislaatuinen mutta melko yksinkertainen amerikkalainen pyöröpaalaaja ja hankittiin sen lisenssi. Moisio ei hurskastele vaan sanoo lähteneensä luomuun rahan perässä. Lundell, joka on keksinyt myös niittosilppurin. Siirrytään isompaan teollisuuteen ja KantaHämeeseen
4 Tässä numerossa. 24 Tume-pyöröpaalain Turengin Sokeritehdas valmisti omintakeista Tume-pyöröpaalainta 45 vuotta sitten. Siinä samalla muistellaan hieman Hankkijan ja Massikan yhteisen puimuritaipaleen alkua. 40 Kuivurinmäen moottoripäivät, Asikkala Uusi paikalliskoneilla pyöritetty tapahtuma pidettiin myös kaupankäyntiä varten. KONE-ESITTELYT 16 Scania 50 S Ei ole Jukka Piipon pikku-Scanian oma syy, että taival autokouluajojen jälkeen ei kerännyt kehuja. 44 Army truck meet, Menkijärvi Vihreisiin koneisiin hurahtaneiden safarilla rypi taas monenlaista kalustoa. 36 Puhoksen perinnepäivät Kiteen Vanhan Puhoksen alueella vietettävän koneja kulttuuritapahtuman teemana oli tänä vuonna perinnerakentaminen. 20 Ford 951 Amerikasta Moskovan kautta Orimattilaan kulkeutunut Ford 951 vuodelta 1959 on melkoinen harvinaisuus, todennäköisesti ainoa laatuaan maassamme. Vielä se Vieremällä viipottaa. 46 Torassiepin vanhat koneet, Muonio Käsivarren tyveen on juurtunut pieni konenäyttely. 30 Hyry PS 91 C Suomessa on tehty käsittämättömän vähän moottorisahoja. KÄYTIIN KEKKEREILLÄ 32 Vetkun Kalajoen keikka Vetku kesäkeikkaili Pohjois-Pohjanmaalla ja kokosi ison näyttelyn rantakaupungin raviradalle. Ensimmäinen moderni kotimainen konesaha oli vuonna 1958 käyntiin hörähtänyt Hyry. Saimme paikan päältä kuvaterveiset ja kuulumiset. 12 16 24 20 KANNESSA 12 Massey Ferguson 187 Salmen veljekset käyvät kaurapellon kimppuun hyvin säilyneellä leikkuupuimurilla. Pekka Alaspää piirsi sen, ja Komun veljeksillä on sellainen. Uusiakin osallistujia nähtiin. Sille vain annettiin liian vaativa tehtävä
Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Anne Ronkainen, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila, Outi Mentula POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 50 Wanhan woiman päivät, Oulainen Keskikesän suurtapahtumassa oli teemana 50-luku. 54 KoneSarka, Loimaa Maatalousmuseo järjesti ensi kertaa konekokoontumisen. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 78 Rauhassa ruostuvat Valokuvaaja Joona Hamm on sairastunut lavantautiin. Pröystäilevänpuoleinen firma aiheutti harmaita hiuksia myöhemmälle presidentille. 50 32 48 Vuolenkosken vetokisat Vuolenkoskella vietettiin seitsemän vuoden tauon jälkeen Veteraanitraktoreiden Vetokisoja. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 56 Tractor fest, Yorkshire, Iso-Britannia Koillis-Englannissa Yorkshiressa tuikkii Euroopan traktoritapahtumien alkukesän valopilkku. TILAAJAPALVELU Puh. TUTUT JA TURVALLISET 6 Pelit ja vehkeet Uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia vanhojen koneiden maailmasta. HISTORIAA PITKIN JA POIKIN 66 Kaiken maailman traktorit Marshall oli yksi harvoista brittiläisistä höyrykonetehtailijoista, joka onnistui luomaan nahkansa ja menestymään myös traktorivalmistajana. 6/2024 36. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. 59 Wanhan kaluston päivät, Sääksjärvi Mäntsälän pienessä tapahtumassa perehdyttiin tänä vuonna viljan seulontaan ja jauhatukseen. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 60 Seppiä ja mestareita Esko Moisio rakentaa tehokkaita maatalouskoneita yhdistelemällä vanhoja pikkuruisia vehkeitä. 76 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Lea Lahti, Aulis Lassila, Virpi Miettinen, Olli J. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 72 Konekaupan tähdenlento Lyhytikäinen Aatra oli suomalaisen maatalouskaupan lyhytikäinen menestyjä sata vuotta sitten
Puimurin kuusisylinteristä bensiinimoottoria käytettiin myös International-kuorma-autoissa. Pellossa ja sadossa pantiin paremmaksi ja todettiin puintituloksen olevan parhaimmillaan 7 000–8 000 kiloa tunnissa. Kuvia ei ole ajoitettu, mutta ne on ottanut 30–60-luvuilla ammattikuvaajana työskennellyt Jussi Kangas. Kone on yhä olemassa, ei tosin puintikunnossa. Massey-Harrisin mallia 726 on totuttu pitämään ensimmäisenä tänne tuotuna ajopuimurina. Näissä kuvissa näemme, kuinka konehirviölle syötetään seipäillä kuivattua viljaa. Kiitos Laukkoon Liisa Lagerstamille kuvien käyttöoikeudesta. Puimuri noteerattiin paikallisessa Aamulehdessä ja IH:n maahantuojan SMK:n lehdessä Pelto ja sato. S uomessa nähtiin ensi kertaa itsekulkevia leikkuupuimureita 50-luvun alussa. Valtava ja varhainen Laukon kartanoon Vesilahdelle hankittiin 50-luvun alussa leikkuupuimuri. Laurin aikana myös tilan koneellistuminen eteni ripeästi. 112. Pian tuon britti-Massikan vanavedessä on meille kuitenkin uinut amerikkalainen Natikka. Sen leikkuuleveys oli 12 jalkaa eli 3,6 metriä, huimasti Massey-Harriksen kahta ja puolta metriä enemmän. Laukon kartanon pitkäaikaisen tilanhoitajan Olavi Sollan tytär Anneli Solla on lahjoittanut Laukkoon kolme kuvaa puimurista töissä. JU SS I K A N G A S 6 6/2024 No _ . Löysimme aikansa tehokoneesta pari tuoreeltaan ilmestynyttä lehtimainintaa. Jo Rafael oli panostanut merkittävästi esimerkiksi tilan peltojen kasvukunnon parantamiseen. Laukon kartanoa Vesilahdella isännöi tuolloin diplomi-insinööri Lauri Haarla, kartanon ostaneen paperitehtailija Rafael Haarlan poika. Vuoden 1951 loppukesästä Laukon mailla sitten pui uunituore leikkuupuimurimalli, International McCormick Deering 125 SPVC. Ensimmäisessä sanottiin muun muassa, että päivän tulos on ollut 15 000 kiloa kauraa. Säkkimiehen kiireestä puhuttiin aivan syystä. Lehdissä sitä kuvailtiin jättiläiskokoiseksi, Suomen suurimmaksi ja konehirviöksi
Yrityskuvaajana aikoinaan tunnettu Jussi Kangas on käynyt Laukossa taltioimassa suuren amerikkalaisen työskentelyä. Puinneille sillä ei ilman isompaa remonttia pääse, mutta onpahan se sentään katon alla suojassa enemmiltä vahingoilta. Nelisen metriä leveä puimuri oli kuitenkin kömpelö ahtaissa nurkissa ja sarkaojamailla. Viimeksi puimuri on ollut työssä aivan 70-luvun alussa, kun Mikkolan appi Arto Uotila pui sillä. Ja on meillä tuoreitakin kuvia Natikasta. Tuolloin oli vielä isossa maakuntalehdessä maaja metsätalouspalsta. Kovasti se Arton muistin mukaan haaskasikin viljaa. A H TI M IK KO LA 6/2024 7 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA. 12-jalkainen pöytä on ollut ihme vuonna 1951. Tällä paikalla on hiki virrannut. Arto ei kovin mairittelevaa arviota puimurista anna. Kauraa, jopa lakokauraa, sillä sen sijaan saatiin puitua. Puimuri on kuitenkin kankeahko, sillä variaattoria siinä ei ole missään. Rukiin puinti ei kuulemma sujunut lainkaan, vilja kietoutui niin pahasti kelan ympäri. Tamperelainen Aamulehti raportoi 29.8.1951 Laukon pelloilta otsikolla Suomen suurin, vaikka tämäkin juttu oli vaatimaton laajuudeltaan. Suomen Maanviljelijäin Kaupan eli silloisen IH-maahantuojan Pelto ja Sato -lehdessä Laukon iso puimuri esiintyi tuoreeltaan mutta suhteellisen vaatimattomasti yhdessä kuvassa ja kuvatekstissä. Säkki on täyttynyt kolmessa minuutissa. Aikansa sankari on nimittäin edelleen olemassa Ahti Mikkolan suulin suojissa. Eikä jättiläinen ole karannut aivan mahdottoman kauas Laukon mailta. Kuvat puimurin viimeisimmältä matkalta parinkymmenen vuoden takaa. Tuolloin se toimi pelkkänä puimakoneena, tosin näpsästi liikkuvana sellaisena
TEKIJÄN SUUSTA Sirkkeliä oli aiemmin pyöritetty jollakin toisella voimakoneella, mutta tapaturman sattuessa pyöritti sitä erikoisen korkeakierroslukuinen sähkömoottori, joka antoi sirkkelille kierroslukuja noin 8 kertaa enemmän kuin aikaisemmin. Se pidettiin 20. NIMIMERKKI ”VAHINGOSTA VIISASTUNUT” KIRJOITTAA KULLEKIN KONEELLE TARKOITETUN KIERROSLUVUN TÄRKEYDESTÄ KÄYTÄNNÖN MAAMIEHESSÄ JOULUKUUSSA 1932 REGATTA HEINÄVEDELLÄ Juha Pitkänen Kontiolahden Lehmosta lähetti meille kuvatervehdyksen Saimaan Wanhojen Laiwojen kesäregatasta. Kiitoksia Juhalle näistä tunnelmista! 8 6/2024 No _ . Joukossa oli myös yksi höyryalus, s/s Parsifal Kuopiosta. Laivoja oli regatassa mukana yli neljäkymmentä. 112. Tällöin terä halkesi lentäen lautaseinästä läpi. Helteinen sää suosi regattaa, ja yleisöä paikalla oli useita satoja. Tämä onnettomuus ei sillä kerralla vaatinut ihmishenkeä, mutta aiheutti eräässä henkilössä säikähdyksen, josta on ollut seurauksena jatkuva sairaus. heinäkuuta Heinäveden satamassa
Boxer ja Bison – minkä traktorimerkin mallinimiä. 1. kertaa viikateniiton mm-kisat. Se oli väärin: niitä on vain jonkin matkaa yli sata. 10. Mutta vielä tulee lisää, kuten Wanhan woiman päivien jutusta nyt huomaamme . 3. Missä maassa valmistettiin Bukh-merkkisiä traktoreita. 8. 2. Mitä lambda tarkoittaa ja mitä anturi tekee. Mikä on Sisu SA-150 -kuorma-auton tuttavallisempi nimitys. Bosch keksi 60-luvulla lambda-anturin. 7. 4. Missä pidettiin tänä vuonna 31. 6/2024 9 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA Vanhaa && visaista visaista. Mitkä olivat ensimmäiset intialaisen Mahindran valmistamat ajoneuvot. Millä lennettiin ensi kerran 26.6.1936. OIKAISU Viime numerossa sivulla 50 väitimme, että Teuvo Joensuulla olisi yli 140 traktoria. 6. 9. Minkä merkittävän moottoritekniikkaan liittyvän laitteen Donát Banki ja János Csonka patentoivat vuonna 1893. Millä tavalla toimii erityisesti metsäperävaunuissa käytetty robson-veto. 5. Henry Fordin kerrotaan sanoneen, että auto voi olla minkä värinen vain, kunhan se on…
Klassikkomopojen retkeilyajo. Avoimet ovet -tapahtuma, Mobiilihalli, Paattilammintie 8, Noormarkku, Satakunnan Mobilistit ry 7.9. Limingassa Vanhaa Vanhaa && visaista visaista 50 vuotta sitten Porissa Vuonna 1964 Porin konepaja satsasi maatalouskonetehtaaseensa. Avojalakasten ajot, Oulun automuseo, Oulu, Oulun seudun mobilistit ry 7.9. Anturi mittaa jäännöshapen määrää polttomoottorin pakokaasussa. Tanskassa 6. Sekä auroihin että äkeisiin tarvittavat valut tulivat Rosenlewin omasta valimosta. Masi 5. Mobilisti jamboree, Suomen moottoripyörämuseo, Lahti, Ace cafe Lahti 040 071 2310 31.8. Rompetori, kauppakeskus Kompin piha-alue, Ikaalinen, Parkanon Mobilistit ry 14.9. Kokoontuminen klo 9, lähtö klo 10. Volvo-rompetori, Läyliäinen, Suomen Volvokerho, 040 079 7544 31.8. Telipyörien väliin painetaan vetävä kitkarulla 7. 10 6/2024 No _ . Tehtaan avajaisissa yleisöä hämmästytti esimerkiksi porakone, jolla voitiin porata 24 reikää samanaikaisesti. BM-Volvon ja Volvo BM:n 3. Lisätietoja 040 022 3081 Lokakuu 5.10. Mega romppeet Raahen Pimiät, Museonrannan nurmikenttä, Raahe, Classic Car Motorcycle Club ry 31.8. 4. Valutuotteita työstettiin tehtaalla noin 200 tonnia vuosittain. Äesja auratehdas sai tuolloin uudet tilat, tai tarkemmin sanoen vanhoja tiloja oli järjestetty uudestaan niin, että oli voitu luoda uusi tehokkaampi tuotantolinja. Osapuilleen samanlainen panostus oli tehty vuotta aikaisemmin, kun yksi vanha teollisuusrakennus oli pyhitetty yksinomaan leikkuupuimurien valmistukseen. Noihin aikoihin leikkuupuimurit syrjäyttivät konepajan tuotannossa puimakoneet lopullisesti. Masinistin Kulttuurj’päevät, Pestuuajot (14.9.), rompetori, Rautalampi, Sisä-Savon Mobilistit ry, sisasavonmobilistit@gmail.com 14.9. Belarus-kerhon kyntöpäivä, Lavapurontie 140, 74740 Aittojärvi. Veteraanitraktoreiden kyntöpäivä kello 10, Karjusillantie 140 16600 Järvelä Lisätietoja Saku Uotila 040 084 6602 tai Antti Storck 050 084 3509. 112. Inkeroisten Mobiilihallin avoimet ovet ja ajokauden päätös. Maalahden veteraanitraktorikerhon syyskyntö kello 10–14, Helgeåvägen 31, Långåminne 21.9. 1961 oli esitelty toinen leikkuupuimurimalli, Ukko-Sampona tunnettu 792. Jokipellontie 1, Inkeroinen, Kymen Automobiilikerho, 040 716 7659 14.9. Juupajoki-/Orivesi-ajo (kokoontuminen ja ajotapahtuma), Ylä-Pirkanmaan Mobilistit ry 14.9. 28.9. Lambda (?) on kreikkalaisen aakkoston kirjain, jolla merkitään ilman ja polttoaineen suhdetta. Lähtöpaikka Perniön ABC, Haarlantie 10, 25500 Perniö. Työtahti oli nopea: tunnissa valmistui keskimäärin neljä auraa. Kaasuttimen 2. Rompetori, Kartanonkuja 5–6 Pori, Veteraanimoottoripyöräklubi, Satakunnan aluekerho, 040 532 8340 31.8. Pargas Retro Parad ja rompetori, Parainen pargasretrocars@gmail.com / 050 092 6722 Syyskuu 7.9. Helikopterilla 9. Rompemarkkinat, Vaasan Automuseo, Vaasa, VVAS ry, 050 526 1144 14.–15.9. Perinteisten puimakoneiden valmistus oli loppunut jo vuonna 1960, mutta traktorivetoista Teräs-Sampoa tehtiin vuoteen 1966 asti. Vuonna 1964 halmeille heilahti taas uusi Sampo, malli 892, keskisuurille ja suurille tiloille tarkoitettu kone, jossa oli kahdeksan jalan leikkuuleveys. Tarkoitettu ensisijaisesti 70-lukua vanhemmille hytittömille traktoreille. Rompetori, Terminaalinkatu 3, Lappeenranta, 045 319 1164 tapahtumakalenteri VASTAUKSET 1. Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi Elokuu 29.8.–1.9. AHS, Vastuuhenkilö Börje Skogberg 040 563 9329, borgeskogberg@hotmail.com 21.9. Rompetori, Fennokatu 1, Parkano, Parkanon Mobilistit ry 7.9. Musta 8. Mopojen luotettavuusajo, Botniaring, Jurva, mopotesti@gmail.com 31.8. Willysin lisenssillä kootut jeepit 10. Näsijärviajo, Tammob 60 vuotta, lähtö Härmälän leirintäalueelta, Tampereen seudun mobilistit, 045 666 3111 14.9
M U SE O VIR A ST O / H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A M U SE O VIR A ST O / H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A / VA LO K U VA A M O PIE TIS EN KO KO EL M A 6/2024 11 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA 6/2024 11. VUOSI ON JOKO 1923 TAI 1924. TIEKARHU LAPUA–ALAJÄRVI-TIETYÖMAALLA MUSTANEVAN KOHDALLA. PÄREHÖYLÄ JÄRVEN RANNALLA KUUSAMOSSA VUONNA 1936
NUMEROA ISOMPI MASSEY FERGUSON 187 Massikan saksalaiset puimurit olivat 50–60-luvulla Suomessa kovaa valuuttaa. Kaivellaan Hankkijan ajopuimurihistorian alkuvaiheita ja tutustutaan yhteen viimeisistä sakemanneista. Ypäjä 12
Mutta eivät leikkuupuimurit suinkaan täyteen lapsipuolen asemaan jääneet. Salmien hyväkuntoisessa puimurissa on tämäkin herkkä kohta pysynyt kunnossa. Saksassa luotettiin vielä paljon myöhemmin lihas voimaan. Sauli Salmi ruuveja yhdistämässä. Puimurimyynnin ensi vuosikymmenet olivat juhlaa niin Hankkijalle kuin MF:n saksalaiselle puimuritehtaalle. Käsin käännettävä torvi on puinnin aikana tyhjennys asennossa ja sen myötä alttiina reunapuuston, rakennusten tai sähkötolppien iskuille. Brittiläisissä Massikan puimureissa oli jo 60-luvun alussa hydraulisesti kääntyvä tyhjennys torvi. Turusta lähtevä liikenne olikin tovin tappurikolonnasta aika lailla sekaisin. Kun MH ja Ferguson yhdistyivät 50-luvulla, Farming jäi Massey Fergusonin traktoreiden tuojaksi ja Hankkija puimureiden. Teksti ja kuvat: Mika Rassi V uonna 1950 Hankkija tuotti Suomeen ilmeisesti ensimmäisen täällä nähdyn itsekulkevan leikkuupuimurin. 13. Parin seuraavan vuoden aikana Hankkijan myymien Harris-puimureiden määrät mitattiin jo sadoissa. Alusta lähtien Ensimmäiset Hankkijan tuomat MasseyHarris-leikkuupuimurit olivat brittivalmisteista 726-mallia. Niiden myynti kasvoi heti, ja Massikasta tuli pian Suomen suosituin traktorimerkki. Toukokuussa 1961 Turun myyntikonttori luovutti kertarysäyksellä 72 kappaletta 630-Massikkaa. Hankkijalle tärkein 50-luvun puimuri oli kuitenkin saksalainen Massey-Harris 630, joka esiteltiin Suomessa vuonna 1956 ja jota myytiin kymmenen vuoden aikana yli 3 600 yksilöä. 1960–70-lukujen taitteessa puimurikauppaa käytiin edelleen hyvin vilkkaasti. Tuolloin traktorit ja puimurit lähtivät liikkeestä pääsääntöisesti ostajan ajamina. Hankkija edusti Massey-Harriksen koneita, mutta Fergusonin traktoreita toi maahan Korpivaaran tytäryhtiö Farming. Hankkija myi vuoteen 1987 mennessä yhteensä 17 200 Massey Ferguson -puimuria. Merkki oli Massey-Harris ja innostus välitöntä. Esimerkiksi vuonna 1969 Tampereen Hankkija luovutti kerralla 64 puimuria, ja samana vuonna oli pienempiä joukkoluovutuksia useilla paikkakunnilla. 2,2 kuution säiliö on ollut 70-luvun pienille lohkoille vielä riittävä, mutta nykyään se tuntuu täyttyvän nopeasti. Kolmikohliminen puintikoneisto on prikulleen sama kuin 186:ssa. Vuonna 1961 MF:n traktoreidenkin edustus tuli Hankkijalle. Eturenkaat ovat 187:ssa melkoisesti 186:n kumeja muhkeammat
Saksasta niiden valmistus siirtyi Ranskaan. MASSEY FERGUSON 187 MOOTTORI Perkins A4.236, nelisylinterinen diesel, iskutilavuus 3,86 litraa, teho 68 hevosvoimaa VAIHTEET 3+1 RENKAAT edessä 20x20, takana 8,5x12 LEIKKUULEVEYS noin 300 cm PUINTI KELA halkaisija 56 cm, leveys 81 cm KOHLIMET kolme kohlinta, pinta-ala 2,55 m² SEULASTO ruumenseulan ala 0,91 m², siemenseulan ala 0,77 m², yhteensä 1,68 m² VILJA SÄILIÖ tilavuus 22,1 hehtolitraa MITTOJA pituus 749 cm, leveys noin 350 cm, korkeus 306 cm, paino noin 3?500 kg LISÄVARUSTEET niputtaja, silppuri, ohjaamosuoja, säkityslaite, lakokynnet, viljatankin suojapeite, vaahtosammutin 50-luvun suurta tarvetta varten Massikka oli avannut Eurooppaan kolme puimuritehdasta. Fergua jäljestämässä Vanhojen Koneiden numerossa 4/23 pärisivät Kormikkeineen ypäjäläiset veljekset Jani ja Sauli Salmi. 187 haukkaa miltei puoli metriä leveämmältä kuin pikkuveli 186. Se löytyi kotopitäjästä – mutta aivan sattumalta. ”Kaveri pyysi mukaan ohi ammuttua peuraa jäljestämään”, Sauli kertoo saalisreissustaan. Nuorehkot miehet harrastavat vanhahkoa maatalouskalustoa ja sitä vetreänä pitääkseen myös maataloutta. ”Heti kun tultiin pihalle, sanoin, 187:ssä puintikelan nopeutta pystyy säätämään portaattomasti kammella istuimelta. Muutkin 50ja 60-lukujen Suomessa suositut Massikan puimurit olivat saksalaista tekoa, kuten 685S ja veljespari 86 ja 87. Puimurivalmistus Saksassa loppui kuitenkin 1970-luvun alussa. Niitä oli esimerkiksi suurin osa aiemmin jo mainitun vuoden 1969 Tampereen massaluovutuksen puimureista. Clipperin olkisilppurin saa pois pelistä kääntämällä sen alas, eikä sitä tarvitse vanhempien mallien tapaan ottaa kokonaan pois. Ruotsalainen Rekordverken on pysynyt puimureiden silppurivalmistajana ykköskastissa 50-luvulta asti. Erityisesti ensin mainittu on Suomessa tuttu kone. Tehtaita kysyntään Massey-Harris 630 oli valmistettu LänsiSaksassa Eschwegen kaupungissa sijaitsevassa tehtaassa. Eschewegessä tehtiin myös pieniä 30ja 31-malleja. Elonkorjuukoneena Salmilla on pari vuotta sitten riviin saatu saksalaisperäinen MF 187. 186:ssa nopeuksia on kaksi, ja valinta niiden kesken tehdään ketjupyöriä vaihtamalla. Eschwegen viimeiset uutuuspuimurit olivat 60-luvun lopussa esitellyt mallit 186, 187 ja 487. 14 MASSEY FERGUSON 187. Massey-Harris-Ferguson, kuten yhtiötä yhdistymisen alkuvaiheessa kutsuttiin, perusti puimuritehtaan tuohon kaupunkiin vuonna 1954, ja jo samana vuonna siellä tehtiin 630:n ensimmäisiä versioita
Kone ahmii kohtuullista kaurakasvustoa ongelmitta. Peura löytyi äkkiä, mutta puimuria ihmetellessä meni pitkään.” Puimuri on vähän ajettu tai ainakin hyvin pidetty. Säätöjen suhteen rinnakkaismalleissa on pieniä eroja. Se 186 oli tosin jo aika lailla tiensä päässä, rämisi ja kolisi pahasti.” Vaikka 186:ssa ja 187:ssä on sama puintikoneisto, leveämpi haukkaus ei vielä ole liikaa sisuskaluille. Massey Fergusonin Saksan-päämaja oli tuolloin Kasselin kaupungissa. Sitä oli säilytetty pitkään katon alla. Sen avulla puintileveydeltään 12tai 10-jalkaisen pöydän sai puristettua kahdeksan jalan kuljetusasentoon. Kulkee sisäkkäin L eveimpiin leikkuupuimureihin on tehty tiekuljetuksia varten esimerkiksi hinattavia ja taittuvia leikkuupöytiä. Valot laitettiin kuntoon.” Se pieni ero Aiemmin veljeksillä oli puimurina sisarmalli 186, joten näiden vertailua syntyy luonnostaan. ”Kolakuljettimen ketjut vaihdettiin ja laakerit elevaattorin yläpäähän. 186:ssa puintikelalle sai kaksi eri nopeutta rattaita vaihtamalla. 60-luvun lopun saksalaispuimurit ahmivat nykymittapuun mukaan aika kapeaa kaistaa. Toisella puolella ei jarru toiminut lainkaan, se korjattiin. Ennen sadonkorjuulle lähtemistä koneeseen piti vaihtaa muutamat kuluvat osat. Se saatiin kuitenkin tutun sepän ja konepajan avulla kuntoon, joten tänä vuonna työt jatkuvat. Teleskooppipöytää kaupiteltiin eritoten suurimman koneiston 487-malliin, mutta on sitä nähty 187-Massikoissakin. ”Heti kun tultiin pihalle, sanoin, että tuolla makasiinin takana taitaa olla Fergusonni.” että tuolla makasiinin takana taitaa olla Fergusonni. 187:ssä kelan nopeuden portaaton säätö tapahtuu kuljettajan lavalta. Mutta olihan Saksanmaallakin puimureiden päästävä joskus hyvin ahtaista silloista, porteista tai jopa kallioleikkauksista. Heikkojakin paikkoja puimurissa on. ”Tässä on isommat renkaat ja isompi pöytä. Kaveri siihen, että ei sinua olisi pitänyt mukaan ottaa. Paljon hiljaisempikin tämä on. Pöytä näyttääkin oikein reilusti leveämmältä. ”Kehitystä on tapahtunut positiiviseen suuntaan”, Sauli tuomitsee. Viime vuoden puintien päätteeksi olkikelan akseli katkesi. Pari vuotta ennen kuin Salmet koneen yhyttivät oli se otettu pihalle odottamaan purkutuomion täytäntöönpanoa. Säiliötkin ovat näissä malleissa samankokoiset, joten tyhjennystarvetta tulee isommalla pöydällä useammin. Salmien viljansiirtokaluston ja puimurin välillä ei ole sukupolvien kuilua. 6/2024 15. Numeron lisäys on ollut miesten mielestä huomattava parannus. Siellä oli Herr Ingenieur luonut puimuriin nerokkaan teleskooppipöydän
Vieremä 16. Sille vain annettiin liian vaativa tehtävä. NÖPÖNOKKA SCANIA L50S 1974 Ei ole tämän pikku-Scanian oma syy, että taival autokouluajojen jälkeen ei kerännyt kehuja
Piipot toimittivat tuohon aikaan myös maarakennusurakoita traktorikaivureiden kanssa. Mukuttaja Kilometrejä on Scaniaan kertynyt reippaat 323 000. ”Ei se tosiaan ole työkaluna häävi, sellainen mukuttaja se on. Piipon Scanian vaihdelaatikko on viisine pykälineen Scanian omaa tuotantoa, mutta ennen vuotta 1971 rakennetut nöpöt kulkevat ZF:n välityksellä. Ei mopolla mahdottomia. 17. Nykyisin auto seisoo pääosin klapitelineenä katon alla kuivassa, ja liikkuu lähinnä vain kun klapien pitää liikkua. Jukan mukuttaja-ilmaisu liittyy auton jarrujärjestelmän paineilmakompressorin ominaisäänen – yksipyttyiseen mukuttamiseen. ”Kerran olen Scanian kaatanutkin, kun naapurikunnassa vedenottamon rumputyömaalla penkka petti. Scaniassa oli silloin pitkä avolava ilman kippiä”, kertoo auton nykyinen omistaja Jukka Piippo, pitkän linjan vieremäläinen liikenneyrittäjä ja kuorma-automies hänkin, isänsä jalanjäljissä. Järeä lava on vähän liikaa piskuisemme 5,2-litraisen dieselin kevyesti ahdetuille 120 hevoselle. Ei käytännössä mitenkään. Tekniikalle ei ole tehty koskaan mitään remonttia, ei edes täyspaineilmajarruille, jotka ovatkin Jukan mukaan todella hyvät. Scaniassa oli alun perin yksinopeuksinen taka-akseli, mutta Ylivieskan hajottamosta löytyi nykyinen tuplaperä. Scanian omat kuutosmoottoreihin suunnitellut laatikot katsottiin liian järeiksi pienennettyyn alustaan. Isä-Piipon silmissä väikkyi ketterä kuljetin, jolla liikkuisivat suohommissa touhunneiden kaivinten telat, polttoöljytynnyrit ja tarvittaessa pari rumpuputkea tai muutama motti soraa – mitä työmaalla sitten tarvittiinkaan. Tämmöistä silmällä pitäen Jukan isä ja setämies hitsasivat Scaniaan teräksisen soralavan, ja sitä tunkkaamaan asennettiin Nummen kippi. Tuon teholukeman antavat useimmat lähteet, mutta omistajan ohjekirja puhuu sentään 130 DIN-hevosesta. Kuvat: Mika Rassi M iten ryhtyä pienehkönä jakelukuormurina autokoulutöistä soratöihin. Vuoden 1974 Scania L50S 42 on ensin ollut sotkamolaisen autokoulun käytössä ja päätynyt siitä puutavaraliikkeen kalustoksi. Perä on sekin Scanian omaa valmistetta. ”Isä sen sitten osti vuonna 1986, vaikka koetin jarrutella, että ei me sillä mitään tehdä. Teksti: Kauko Ollila . Onneksi oli sen verran paksusti lunta, että vain vänkärin puolen ovi sai vähän osumaa”, Jukka paljastaa. Jos lavalle ottaa kuusi mottia mursketta, koko auto tuntuu painuvan maan alle”, Jukka Piippo kuvailee
Ahtimen solmu toi hevosia ja vääntöä hiukan lisää, mutta Smalli ei silti jaksa määräänsä enempää. Scanian valmistama yksivauhtinen perä on vaihtunut Piippoaikana kaksinopeuksiseen RT500:een. Jokainen kilometri on tallessa, ja pääosa niistä on autokouluajoa vuodesta 1974 alkaen. Seisontajarru on juurrutettu kojelautaan niin, että sen kytkeminen ei unohdu. Paineilmajarrut ovat toimineet ilman mitään remontteja koko taipaleen ajan. Vielä Scanian 36:ssa tuli paineilma hallintavivulle saakka. PÄÄLLI RAKENNE hitsaamalla koottu omavalmisteinen teräslava, Nummi-kippi MITTOJA akseliväli 4?200 mm, omapaino noin 5?900 kg, kokonaispaino 12 000 kg VALMISTUS VUOSINA 1964–1975 L36/L36Sja L50/ L50S-malleja tehty yhteensä 7?690, joista 50-sarjaa 4 183 Sorahommelit ovat aivan liikaa, jos Nysäkeulan lavalle lyödään kelpo kukku. Toisaalta kyseessä on jakeluhommiin suunniteltu auto. 18 SCANIA L50S. Vaihdekepissä oleva nappi ohjaa peränvaihtajan magneettiventtiiliä. SCANIA L50S 1974 MOOTTORI Scania DS5S, nelisylinterinen ahdettu suorasuihkutteinen diesel, sylinterin halkaisija 115, iskun pituus 125 mm, iskutilavuus 5?193 cm 3 , teho 130 DIN-hevosvoimaa 2?400 kierroksella, vääntömomentti 431 newtonmetriä 1?600 kierroksella VAIHTEET viisinopeuksinen synkronoitu Scania-vaihteisto, kaksinopeuksinen perä RENKAAT täyspaineilmajarrut JARRUT 9.00–20.00. Itse tekniikka on pomminvarmaa
Suomalaisessa mainonnassa nysähytistä käytettiin puolibulldog-nimitystä. Turbottoman L50:n listahinta oli Suomessa vuonna 1969 42 100 markkaa ilman päällirakenteita. Noin 7 700 valmistetun 36/50-kappaleen jälkeen nöpöjen linja sammui vuonna 1975. Vuonna 1968 Scania-Vabis AB myös fuusioitui Saab AB:n kanssa. Pikku-Scaniat olivat suosiossa Ruotsin puolustusvoimissa, ja siellä varsin säästeliäällä käytöllä eli hyviä entisöinnin aihioita. Piipon Scanian kojelauta vastaa täysin malleja 80 ja 110, vaikka itse hytti onkin hiukan näitä kapeampi. Nimitys jäi silti henkiin seuraamaan modernimpaakin moottorisukupolvea. Pentukanikan ohjaamo istuu varsin edessä ja vastaa lujuudeltaan Ruotsin viranomaisten vuonna 1961 laatimaa tietyn iskuenergian kestävää turvahyttistandardia, jonka mukana jäi historiaan puurunkoisten hyttien ajanjakso. Näin Scania-Vabis L36:sta tuli Scania L50. Scanian mallimerkinnän numero 42 kertoo akselivälin, joka on 4 200 millimetriä. Ja Scaniahan on latinalaisperäinen nimitys Skånelle, Ruotsin eteläisimmälle maakunnalle. Kolmikuutosen valmistus alkoi vuonna 1964, kun liian suureksi kasvaneesta kuutosmallisarjasta ei ollut enää kaupunkimiljöiden jakeluautoksi. Sitä voi suhteuttaa vaikkapa samanvuotisten Ford Escort 1300:n 10 130 markkaan tai JVC radiokasettisoittimen 490 markkaan. Pienennöksen lähtökohtana oli vuonna 1962 markkinoille tullut L56. Mallitunnusmuutoksen 36:sta 50:een sai aikaan valmistajan toteuttama numerologiikan veivaus. Monet Suomessakin museokilvissä kulkevista L36-50-yksilöistä ovat Ruotsin armeijan jäljiltä tänne hankittuja kulkineita. ”Jos lavalle ottaa kuusi mottia mursketta, koko auto tuntuu painuvan maan alle.” 6/2024 19. Tärinämielikuvat liittyivät kuitenkin varhaisempien mallistojen käyttämien, Leylandin kanssa suunniteltujen D400-sarjan nelosten, ravistavaan käyntiin. Scanian hyttitoimittajana tunnettu Be-Ge Karosserfabrik oli siirtynyt Scanian omistuksen vuonna 1966. Vuonna 1968 uusaistun koodiston numeron alkuosa kertoo moottorin iskutilavuuden täysinä litroina ja jälkimmäinen ajoneuvon sukupolven, alkaen vuoden 1968 0-sarjasta. L-kirjain tarkoittaa kaksiakselista kuorma-autoa (Lastbil) ja numeromerkinnän jälkeinen S turbomoottoria (Super). Jossain välissä auton pääväri on ollut räikeän vihreäkin, kunnes Jukan isä sen sitten värjäsi nykyiseen kermansävyyn rantuineen kaikkineen. Scania on ollut vuodesta 2015 Volkswagen Groupin täysin omistama tytäryhtiö, ja VW omistaa myös Scanian kilpailijan MAN:n. Ruotsalaiset hellittelivät nelari-Scanioita mainehdinnalla Skak4a, Tärinänelkku. Tämä merkintäsysteemi pysyikin voimassa vuoteen 2004 asti. Sama rauta eri merkinnällä Auton hytin sisäpuoli juoruaa myös ulkopuolen alkuperäisen värin, persikanpunaisen. Kuormurinpentu J ukka Piipon mukuttava nysäkeula tunnettiin laajemmin Nöpö-Scaniana, Neloskanikkana tai vain Pikku-Scaniana. L50 on jatketta mallille L36 ja käytännössä sama auto lukuun ottamatta hiukan järeämpää etuakselia ja 12 tonnin kokonaispainoa, missä on puolitoista tonnia lisäystä kolmekuutoseen verrattuna. Näin syntyneen teollisuuskonserni Saab-Scanian mukana Vabis-nimi tipahti tuotteiden keulilta pois
20. LUHTIKYLÄN NIXON FORD 951 POWERMASTER D 1959 Amerikasta Moskovan kautta Orimattilan Luhtikylään kulkeutunut Ford 951 vuodelta 1959 on melkoinen harvinaisuus, mahdollisesti ainoa laatuaan maassamme. Amerikan Fordeja ei 1950-luvun lopulla tuotu Suomeen eikä juuri muuallekaan Eurooppaan